Kuljetus & Logistiikka 5 / 2011
Kuljetus&Logistiikka -lehti on logistiikka-alan ammattilaisille kohdennettu tiedottaja.
Kuljetus&Logistiikka -lehti on logistiikka-alan ammattilaisille kohdennettu tiedottaja.
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
MAALLA • MERELLÄ • ILMASSA<br />
MAALLA 5/<strong>2011</strong> • 14. MERELLÄ vuosikerta • www.kuljetusjalogistiikka.com<br />
• ILMASSA
RENAULT<br />
TRUCKS<br />
DELIVER<br />
KorKealaatuista<br />
muKavuutta<br />
edullisesti<br />
www.renault-trucks.fi<br />
UUSI REnaULt KUORMa-aUtO<br />
RENAULT PREMIUM ROUTE<br />
430.26 T6x2 REkkAvETURI<br />
leasiNgmaKsu KuuKaudessa<br />
1.090 EUR*<br />
sisÄltÄÄ:<br />
• 48 kk n: sopimusajan<br />
• 125 000 km/ v.<br />
• Tehdastakuu koko sopimuskaudelle<br />
(Expandys Maxi)<br />
ota YHteYttÄ PaiKalliseeN reNault truCKs mYYJÄÄN Ja KYsY lisÄÄ<br />
Reijo Virtamo (Varsinais-Suomi) 040 543 4810<br />
Jarmo Latvala (Pohjois-Suomi) 0400 506 222<br />
Ilpo Varha (Itä-Suomi) 0400 150 199<br />
Jukka Oja (Pirkanmaa ja Satakunta) 040 543 4866<br />
Mika Saari (Uusimaa) 040 543 4869<br />
Markkinointi E Kivelä (Pohjamaa ja Keski-Suomi) 0400 662 010<br />
*Tarjous on voimassa 31.12.<strong>2011</strong> asti. 1. maksuerä 7.637 EUR. Kaikki hinnat ALV 0%. Sopimus edellyttää Renault Trucks<br />
Financing Servicen myönteisen luottopäätöksen. Tarjouksen hinta on laskettu perusautolle, ilman lisävarusteita.
KL 5_<strong>2011</strong>.indd 1 30.11.<strong>2011</strong> 13:55:44<br />
| pääkirjoitus |<br />
MAALLA • MERELLÄ • ILMASSA<br />
MAALLA 5/<strong>2011</strong> • 14. MERELLÄ vuosikerta • www.kuljetusjalogistiikka.com<br />
• ILMASSA<br />
Tätä odotellessa<br />
Tässä lehdessä:<br />
Junavaunuja Espanjasta<br />
Kazakstaniin Suomen kautta..... 6<br />
Uusi tapa pakettien<br />
lähettämiseen ........................10<br />
Halpalentorahti haastaa<br />
Euroopan kentät.................... 18<br />
Sankarikuljettaja<br />
Petri Varkoi<br />
palkittiin gaalassa.................. 22<br />
Vaarallisilla vesillä<br />
- modernien merirosvojen<br />
kynsissä on kurjaa olla........... 36<br />
AdBlue lääkkeenä<br />
dieselmoottorien tiukentuviin<br />
päästörajoihin........................ 40<br />
Merimies tarvitsee<br />
itsenäisen puolison .............. 60<br />
<strong>Kuljetus</strong>&<strong>Logistiikka</strong><br />
toivottaa lukijoilleen<br />
turvallista<br />
tieliikennettä,<br />
Rauhallista Joulua<br />
ja menestystä uudelle<br />
vuodelle 2012.<br />
Pienikin teko voi parantaa liikenteen turvallisuutta,<br />
korostaa useiden viranomaisja<br />
järjestötahojen monivuotinen Eläköönkampanja.<br />
Kaikki liikenne- ja liikkumismuodot<br />
kattava kampanja haluaa nostaa<br />
esille sen, että vastuullinen liikennekulttuuri<br />
on kaikkien asia.<br />
Liikenneturvallisuus on parantunut<br />
vuosien saatossa, mutta kansainvälisissä<br />
vertailuissa Suomen sijoitus esim. tieliikenteen<br />
osalta on heikentynyt. Liikenteessä<br />
sattuvat onnettomuudet ovat suuri<br />
kansanterveydellinen ja -taloudellinen<br />
ongelma. Eläköön-kampanja haastaakin<br />
kaikki rakentamaan yhdessä Suomeen<br />
turvallisempaa liikennettä.<br />
Eläköön-kampanjointi käynnistyi utopistisella<br />
Tätä odotellessa -teemalla, jolla<br />
herätellään ihmisiä ajattelemaan liikenneturvallisuutta<br />
ja rohkaistaan löytämään<br />
avoimin mielin uusia tapoja liikenneturvallisuuden<br />
parantamiseksi<br />
Omana kampanjan alkupanoksenaan<br />
liikenneministeri Merja Kyllönen on luvannut<br />
autoillessaan keventää omaa kaasujalkaansa<br />
ja tehdä ministerinä kaikkensa,<br />
että liikenneturvallisuus nousee liikennepolitiikan<br />
ykkösketjuun.<br />
Ministeri Kyllönen myös haastaa kaikki<br />
muut ministerit kampanjaan mukaan<br />
antamaan omat lupauksensa turvallisemman<br />
liikenteen puolesta.<br />
Lupaukset tulevat näkyviin www.eläköön.fi-sivuille.<br />
Perinteisen valistuskampanjoinnin lisäksi<br />
nyt käynnistyvässä kampanjoinnissa<br />
ihmisiä kannustetaan osallistumaan<br />
ja toimimaan turvallisemman liikenteen<br />
puolesta. Tarkoituksena on, että ihmiset<br />
sisäistäisivät oman tekemisen kautta entistä<br />
vastuullisemman liikenneturvallisuuskulttuurin<br />
ja -toimintatavat.<br />
Kampanja kannustaa katsomaan ympärilleen,<br />
sillä jo pienikin teko voi olla<br />
merkittävä. Liikenneturvallisuuden parantamiseksi<br />
ei aina tarvita suuria, vaan<br />
hyvä idea on usein käytännönläheinen.<br />
Sellainen, jota jokainen voi noudattaa<br />
omassa arjessaan.<br />
Kansalaisia kannustetaan jättämään<br />
oma, liikenteen turvallisuutta parantava<br />
ideansa osoitteessa www.eläköön.fi. Sivuilla<br />
voi selata jo annettuja ideoita ja äänestää<br />
niitä. Kaikki yli 1000 ääntä saaneet<br />
ideat kommentoidaan ja ohjataan tarvittaessa<br />
eteenpäin.<br />
Kampanjan valitsema näkökulma liikenneturvallisuuteen<br />
on laaja. Se kattaa<br />
ihmisen toiminnan liikenneympäristössä<br />
kokonaisuudessaan niin tie-, vesi- ja rautatieliikenteessä<br />
kuin ilmailussakin. Niin<br />
ikään ympäristönäkökulma otetaan kampanjoinnissa<br />
huomioon. Kamppanja on<br />
kolmevuotinen.<br />
Kampanjassa ovat mukana liikenne- ja<br />
viestintäministeriö, Liikenteen turvallisuusvirasto<br />
Trafi, Liikennevirasto, sosiaali-<br />
ja terveysministeriö, Poliisi ja Liikenneturva.<br />
Lisäksi mukana on laaja verkosto<br />
alan järjestöjä.<br />
Jalkalavoista lisää<br />
tehoa puutavaran<br />
maantiekuljetuksiin................ 63<br />
Koulutus<br />
Koulutus tulevaisuuden haaste<br />
kuljetusalalla ......................................... 48<br />
Onko Lean ”se juttu”<br />
vai ”osa jotakin”?....................................50<br />
Osaa tai uppoa .......................................52<br />
TOIMITUS Artturinkatu 2, BOX 29, 20200 Turku. Puh. +358 2 2444 110. Email: lehti@pp.inet.fi<br />
PÄÄTOIMITTAJA M-T. Saarinen, puh. + 358 40 717 5686, lehti@kuljetusjalogistiikka.com<br />
TOIMITUSSIHTEERI Tiina Isomäki, puh. + 358 40 9125 983, tiina.isomaki@luukku.com<br />
LEHDEN ULKOASU JA LADONTA M&T Grafidee, puh. +358 44 514 6789, katja@grafidee.fi<br />
JAKELU Itella Oyj • ISSN 1458-1086
utisia UUTISIA uutisia UUTISIA uutisia UUT<br />
meiltä & maailmalta MEILTÄ & MAAILMALTA<br />
Jungheinrich voitti Wienin<br />
Teknillisen yliopiston testin<br />
Itävallassa ilmestyvä logistiikka-alan ammattilehti<br />
dispo antoi Wienin Teknillisen yliopiston<br />
voimansiirron ja autotekniikan laitoksen<br />
tehtäväksi järjestää laajamittaisen sähkökäyttöisten<br />
vastapainotrukkien testin. Energiatehokkuuden<br />
testivoittaja oli Jungheinrich.<br />
Jungheinrich voitti Wienin yliopiston vastapainotrukkien<br />
testissä ensimmäisen sijan<br />
energiatehokkuuden alalla. Tämän laajamittaisen<br />
testin toimeksiantajana oli Itävallassa<br />
ilmestyvä ammattilehti dispo. Testin tarkoituksena<br />
oli vertailla eri sähkömoottorikäyttöisiä<br />
1,6 tonnin kapasiteetin vastapainotrukkien<br />
3-pyöräisiä malleja.<br />
Testattavien trukkien energiatehokkuuden<br />
määrittämiseksi suoritettiin akun, varaajan ja<br />
verkkovirran mittauksia. Energiamäärien mittaus<br />
tapahtui dynaamisten ja staattisten testien<br />
avulla. Energiatehokkuuden testitulosten<br />
yhteenvedossa todetaan, että "Jungheinrich<br />
EFG 216:n energiantarve työtuntia kohti oli<br />
4 <strong>Kuljetus</strong> & <strong>Logistiikka</strong><br />
vähäisin. Kaiken kaikkiaan energiatehokkuustestin<br />
voittaja oli Jungheinrich-malli EFG 216,<br />
koska sen vähäinen energiantarve yhdistyy<br />
korkeisiin akun ja varaajan hyötysuhteisiin."<br />
Testitulokset ovat nyt nähtävissä internetissä<br />
osoitteessa www.jungheinrich.de/de/com/<br />
index-de/presse/produkt-neuheiten/staplertest.html.<br />
Jungheinrich kuuluu maailman johtaviin<br />
trukki-, varasto- ja materiaalivirtatekniikan<br />
alan yrityksiin. Yritysten sisäisen logistiikan<br />
laitteiden valmistajana sekä laitteiden, palvelujen<br />
ja kokonaisratkaisujen toimittajana<br />
Jungheinrich pystyy tarjoamaan asiakkailleen<br />
kattavan valikoiman trukkeja, hyllyjärjestelmiä,<br />
palveluja ja neuvontaa. Jungheinrichosakkeilla<br />
käydään kauppaa kaikissa Saksan<br />
pörsseissä.<br />
www.jungheinrich.fi<br />
Viking Line on tämän vuoden<br />
Pohjoismainen Yritys Suomessa<br />
Pohjola-Norden yhdistyksen elinkeinovaliokunta<br />
ja Hufvudstadsbladet ovat valinneet<br />
Viking Linen tämän vuoden Pohjoismaiseksi<br />
Yritykseksi Suomessa. Palkinto jaettiin Pohjola-Norden<br />
seminaarissa Helsingissä 22.<br />
marraskuuta <strong>2011</strong>.<br />
Palkinnon perustelu on: ”Ahvenanmaalainen<br />
varustamo joka kuljettaa pohjoismaalaisia<br />
sekä merillä ja matkanjärjestäjänä myös<br />
maissa. Todellinen Pohjoismainen yritys.”<br />
Seuraavat henkilöt olivat valitsemassa ns.<br />
Profiilipalkintoa: Martin Saarikangas, Ulf<br />
Sundqvist, Leif Fagernäs, Stig Gustafsson,<br />
Carola Teir-Lehtinen, Johan Åkerholm, Pekka<br />
Luoma, Simo Rundgren ja Jukka Perttula.<br />
Ensi vuoden alusta<br />
Oy Scan-Auto Ab:n uusi nimi<br />
on Scania Suomi Oy<br />
Vuonna 1949 perustettu Oy Scan-Auto Ab<br />
on ollut vuodesta 1999 lähtien Scania CV<br />
AB:n täysin omistama tytäryhtiö.<br />
– Scania on globaali, 120-vuotias brändi.<br />
Olemme Scanian tytäryhtiö Suomessa<br />
ja muutamme yhtiön nimen emoyhtiömme<br />
mukaiseksi. Olemme luopuneet henkilöautoyhtiöistämme<br />
ja keskittyneet Scanian<br />
kuorma- ja linja-autojen sekä meri- ja teollisuusmoottoreiden<br />
myyntiin, joten nimenvaihdos<br />
on ajankohtainen, toimitusjohtaja<br />
Raimo Lehtiö kertoo.<br />
Oy Scan-Auto Ab:llä on 25 myynti- ja<br />
huoltopistettä ympäri Suomea. Tänä vuonna<br />
Scan-Auto on rakentanut raskaan kaluston<br />
autotalot Ouluun ja Hämeenlinnaan.<br />
– Viime vuosina Scania on panostanut<br />
voimakkaasti tuotekehitykseen ja uusiin<br />
palveluratkaisuihin. Palveluliiketoiminta<br />
onkin yhä tärkeämpi osa toimintaamme.<br />
Olemme lähes vuosittain avanneet yhden<br />
uuden Scania-keskuksen Suomessa ja<br />
meillä on tänä päivänä laajin raskaan kaluston<br />
palveluverkosto maassamme, Lehtiö<br />
jatkaa.<br />
Pienyrityksille opas<br />
pilvipalveluista<br />
Turku Science Park Oy on helpottanut pienyrittäjien<br />
ohjelmistohuolia julkaisemalla<br />
selväsanaisen Pilviohjelmistot -oppaan.<br />
Opas auttaa pienyrittäjää ohjelmistojen<br />
hankinnassa ja erityisesti viime aikoina<br />
yleistyneiden pilvipalveluiden valinnassa.<br />
Pilvipalveluilla tarkoitetaan Internetin<br />
kautta käytettäviä ohjelmistoja, jotka<br />
käyttäjän oman palvelimen tai tietokoneen<br />
sijaan on sijoitettu palveluntarjoajan palvelimelle<br />
eli "pilveen". Tämä mahdollistaa<br />
ohjelmiston käytön periaatteessa miltä<br />
tahansa verkkoyhteydessä olevalta tietokoneelta<br />
missä päin maailmaa tahansa. Sähköposti<br />
ja laskutusjärjestelmä ovat yrittäjän<br />
arkipäivää. Opas auttaa yrittäjää näiden ja<br />
muiden työssä välttämättömien tai sitä helpottavien<br />
sovellusten hankinnassa.<br />
Sekä Pilviohjelmistot-opas että SaaSkäsikirja<br />
ovat ladattavissa veloituksetta<br />
osoitteesta http://soft.utu.fi/saas/.
Uusia tuotteita ja<br />
vanhoja klassikoita!<br />
Turun Hylly- ja Trukkitalo Oy on alueensa johtava<br />
varasto-, teollisuus- ja arkistokalusteiden sekä<br />
trukkien toimittaja.<br />
Tarjoamme kaiken suunnittelusta ja konsultoinnista<br />
asennukseen ja huoltoon – koulutusta, vuokrausta ja<br />
rahoitusta unohtamatta.<br />
Kuormalavahyllyn<br />
etupylväänsuoja<br />
25,- /kpl<br />
Tarjoushinta /laatikko<br />
540,-<br />
Sisältää 24 kpl<br />
etupylväänsuojia.<br />
Hinnat alv. 0 %.<br />
-siirtolaitteet<br />
Uutuus! Tilaa<br />
koekäyttöön!<br />
Ota yhteyttä!<br />
Henkilökuntamme on kokenutta,<br />
ammattitaitoista ja työstään innostunutta.<br />
Ja mikä tärkeintä: meillä<br />
on voimakas halu pitää asiakas<br />
tyytyväisenä.<br />
Soita (02) 431 0400<br />
Jussi Kulmala<br />
myynti / johto<br />
jussi.kulmala@thtt.fi<br />
Tarmo Tuuppa<br />
myynti / logistiikka<br />
tarmo.tuuppa@thtt.fi<br />
Ossi Vanne<br />
myynti<br />
ossi.vanne@thtt.fi<br />
Tuomas Kulmala<br />
talous / myynti<br />
tuomas.kulmala@thtt.fi<br />
Turun Hylly- ja Trukkitalo Oy<br />
Tuijussuontie 6, 21280 Raisio<br />
Puh. (02) 431 0400, faksi (02) 437 1422<br />
myynti@thtt.fi<br />
Tomi Virtanen<br />
jälkimarkkinointi<br />
tomi.virtanen@thtt.fi<br />
www.thtt.fi<br />
Kansainväliset merkit ja osaaminen – paras palvelu paikallisesti.
Tilatut junavaunut nostettiin<br />
konevoimalla VO-vaunujen kyytiin.<br />
JUNAVAUNUJA<br />
Espanjasta Kazakstaniin<br />
Suomen kautta<br />
Kazakstanin rautatiet on tilannut 420 matkustajavaunua<br />
Talgon Espanjan tehtaalta. Vaunujen toimitus valmistajalta<br />
tilaajalle on logistisesti vaativa hanke. Optimaalisin, luotettavin<br />
ja kustannustehokkain reitti Espanjasta Kazakstaniin kulkee<br />
Suomen kautta. Kuljetuksen koordinaattorina toimii Agility<br />
Logistics Finland.<br />
Kazakstanin rautateiden tilaus on<br />
mittava hanke logistisesti. Talgon<br />
Espanjan tehtaan valmistamien<br />
matkustajavaunujen toimitus on<br />
edennyt siihen vaiheeseen, että ensimmäiset<br />
17 vaunua toimitettiin tilaajalle marraskuun<br />
lopulla. Loput noin 400 vaunua toimitetaan<br />
tilaajalle kahden vuoden kuluessa.<br />
Yllättäen vaunujen paras reitti Espanjasta<br />
Kazakstanin pääkaupunkiin Astanaan kulkee<br />
Suomen ja erityisesti Haminan sataman kautta.<br />
Kilpailevina reittisatamina olivat esimerkiksi<br />
Pietari, Tallinna ja Riika.<br />
6 <strong>Kuljetus</strong> & <strong>Logistiikka</strong>
”Suomen reitillä ei tule<br />
yllättäen ylimääräisiä<br />
kustannuksia kuten<br />
monilla muilla reiteillä<br />
usein tapahtuu.”<br />
- On hienoa, että Talgo valitsi Suomen<br />
kautta kulkevan reitin. Tämä johtuu siitä,<br />
että reitti on turvallinen, luotettava ja kustannustehokas.<br />
Etunamme on myös se, että<br />
kustannusten ennakoitavuus on täällä hyvä.<br />
Suomen reitillä ei tule yllättäen ylimääräisiä<br />
kustannuksia kuten monilla muilla reiteillä<br />
usein tapahtuu, projektipäällikkö Markus<br />
Einiö Agility Logistics Finlandista kuvailee.<br />
Talgo kilpailutti lukuisia globaaleja huolinta-alan<br />
yrityksiä valitessaan junavaunujen<br />
toimittajaa Espanjasta Kazakstaniin.<br />
Parhaan logistisesti toimivan konseptin<br />
esitti Agility Logistics.<br />
Neljän vuorokauden laivamatka<br />
Tilatut vaunut tulivat rahtilaivalla Espanjan<br />
Bilbaon satamasta Haminan satamaan.<br />
Matka kesti neljä vuorokautta. Vaunut purettiin<br />
Haminassa satamalaiturille, josta ne<br />
siirrettiin junan avovaunuihin eli VO-vaunuihin.<br />
Ahtaustöistä vastasi Steveco.<br />
- Juna on selkeästi paras väline vaunujen<br />
kuljetukseen. Juna pystyy viemään peräti<br />
50 vaunua kerrallaan. Jos kuljetus tapahtuisi<br />
autoilla, pitäisi jokaista vaunua varten<br />
olla oma autonsa, Einiö sanoo.<br />
Haminan satamasta lähtenyt juna oli<br />
niin sanottu blok train. Toisin sanoen junassa<br />
ei ollut muuta rahtitavaraa. VR:n veturi<br />
toimitti vaunut Haminasta Vainikkalan<br />
raja-asemalle. Sieltä matka jatkui läpi Venäjän<br />
Kazakstaniin venäläisen rautatieoperaattorin<br />
veturin vetämänä. Rajanylityksiä<br />
junalla oli siis vain kaksi. Rautatiekuljetus<br />
Vainikkalasta Kazakstaniin kesti kaikkiaan<br />
seitsemän vuorokautta.<br />
Iso yritys<br />
Agility Logisticsilla on toimipaikkoja kaikkiaan<br />
120 maassa.<br />
- Olemme järjestäneet vaunujen kuljetuksen<br />
yhteistyössä Venäjän ja Kazakstanin<br />
Agilityn kanssa. Käytännössä Talgo valitsi<br />
reitin ja Agility toteutti sen.<br />
Hankkeella on Einiön mukaan erittäin<br />
myönteinen merkitys sekä venäläiselle rautatieoperaattorille<br />
että Kazakstanin rautateille.<br />
- Tätä osoittaa se, että Kazakstanissa<br />
hankintaa valmisteltiin ministeritasolla.<br />
Osin sen takia rajanylitykset ja muut muodollisuudet<br />
sujuivat ongelmitta, Markus<br />
Einiö sanoo. •<br />
Projektipäällikkö Markus Einiö (vas.) ja<br />
toimitusjohtaja Kim Ceder Agility Logistics<br />
Finlandista iloitsevat siitä, että junavaunujen reitti<br />
kulki Suomen ja erityisesti Haminan sataman kautta.<br />
<strong>Kuljetus</strong> & <strong>Logistiikka</strong> 7
Etelä-Suomen reitin<br />
tunnettuus parani<br />
Vaikka logistiikkabarometri<br />
säpsähdytti synkillä<br />
ennusteilla, positiivisiakin<br />
merkkejä löytyi. Etelä-<br />
Suomen kuljetuskäytävän<br />
markkinointi toi uusia<br />
kontakteja yrittäjille.<br />
Lastinkäsittelyssä sekä<br />
varastoinnissa investoidaan<br />
ja Luoteis-Venäjän konepajaja<br />
autoteollisuus kasvavat.<br />
Etelä-Suomen kuljetuskäytävän<br />
kilpailukyvyn vahvistamiseen<br />
tähtäävän Ello-hankkeen yhtenä<br />
tavoitteena on ollut nostaa reitin<br />
tunnettavuutta etenkin Venäjällä, Pohjois-<br />
Euroopassa ja Kiinassa.<br />
Kontakteja tavarankuljetuksesta päättäviin<br />
tahoihin haettiin muun muassa Trans-<br />
Russia-messuilta.<br />
— Saimme sieltä yli sata kontaktia ja<br />
välitimme palvelukyselyjä edelleen suomalaisille<br />
toimijoille. Suomen reitin yhteismarkkinointi<br />
sai hyvää palautetta.<br />
Samaran-alueelta kysyttiin suomalaisen<br />
koulutuksen perään. Heillä on halua kehittyä<br />
logistiikkakeskuksena, North European<br />
Logistics Instituten projektipäällikkö Teija<br />
Suoknuuti kertoo.<br />
Kaikki messumatkat eivät onnistuneet.<br />
Suoknuuti manaa Müncheniä, jossa järjestettiin<br />
maailman suurimmat logistiikkaalan<br />
messut.<br />
— Lähdimme suurin odotuksin. Standipaikkamme<br />
oli kuitenkin syrjässä ja messut<br />
pettymys. Samoin kävi China International<br />
Logistic and Transportation Fair-messuilla.<br />
Edes paikalliset huolitsijat eivät puhuneet<br />
englantia. Meillä olisi pitänyt olla kiinankielinen<br />
ihminen mukana.<br />
Ilmainen tiedotuskanava ulkomaille<br />
<strong>Kuljetus</strong>käytävän brändin ”Access via Finland<br />
– the route you can trust” kotisivuilla<br />
on vieraillut 21.000 kävijää 83 eri maasta<br />
kymmenen kuukauden aikana.<br />
— Google ads toi kävijöitä hyvin, paitsi<br />
Kiinasta, jossa se ei näy. Mainostaminen<br />
kansainvälisissä lehdissä oli kallista, Suoknuuti<br />
kertoo.<br />
— Englanninkielisiä uutisia kaipaamme<br />
sivuille lisää. Niitä yritykset voisivat<br />
rohkeasti lähettää meille. Meillä on myös<br />
yhteystiedot 130 eri kansainväliseen mediaan,<br />
joten voimme välittää tiedotteita myös<br />
sitä kautta, vaikka niiden läpimeno onkin<br />
vaikeaa.<br />
Autoja Venäjältä<br />
Ello-hankkeen väliseminaarissa esiteltiin<br />
myös itärajan kuulumisia. Vuosien 2008 –<br />
2009 taantuma iski voimakkaasti Luoteis-<br />
Venäjän autoteollisuuteen. Nelipyöräisiä<br />
rullasi tehtailta lähes 60 prosenttia vähemmän<br />
kuin ennen.<br />
— Nyt kansainväliset yritykset ovat<br />
avanneet uusia tehtaita alueelle. Nissanin<br />
tavoitteena on tuottaa 50.000 autoa vuodessa,<br />
Hyuandai 150.000, Pohjoisen ulottuvuuden<br />
tutkimuskeskuksen tutkijatohtori<br />
Lea Hannola kertoo.<br />
Muutos on käynnissä myös konepajateollisuudessa.<br />
Venäläisten tavoitteena on<br />
Tavaran liikkeet<br />
tietoon<br />
Helposti<br />
ja halvalla<br />
Riffid Oy:n luoma konsepti madaltaa<br />
kynnystä käyttää radiotunnistetekniikkaa<br />
logistiikka-alalla. Uusi palvelumalli<br />
kertoo tavaran liikkeet<br />
entistä tarkemmin.<br />
Raumalaisen Riffid Oy:n kehittämän<br />
EasyRFID-palvelun avulla tulevaisuuden<br />
tekniikkana pidetty radiotaajuinen tunnis-<br />
8 <strong>Kuljetus</strong> & <strong>Logistiikka</strong><br />
Riffid Oy:n toimitusjohtaja, tekniikan<br />
tohtori Jussi Nummela lupaa yrityksensä<br />
uuden palvelumallin näyttävän, mitä<br />
radiotunnistetekniikalla voidaan tehdä.
Lea Hannola kannustaa yrittäjiä miettimään<br />
miten Luoteis-Venäjän teollisuuden<br />
kasvua voitaisiin hyödyntää Suomessa.<br />
Teija Suoknuuti toi kansainvälisiä toimittajia<br />
tutustumaan Etelä-Suomen kuljetuskäytävään,<br />
mikä poiki useita artikkeleita,<br />
vaikka vierailu olikin kallis.<br />
Laura Leppänen toivoo keväällä 2012<br />
päättyvälle Ello-hankkeelle jatkoa.<br />
modernisoida tuotantoa ja energiateollisuutta.<br />
— Suomalaisten tulisi tunnistaa Luoteis-<br />
Venäjän konepaja- ja autoteollisuuden merkitys.<br />
Sikäläisiä liiketoimintamahdollisuuksia<br />
ei tunneta eikä venäläisiä mahdollisina<br />
ostajina, Hannola toteaa.<br />
Barometrin madonluvut<br />
Ello-hankkeen aikana neljättä kertaa kootut<br />
Etelä-Suomen logistiikkabarometrin<br />
tulokset hätkähdyttivät tutkimusasiantuntija<br />
Laura Leppäsen. Alan yrittäjät näkevät<br />
lähitulevaisuuden synkempänä kuin hän<br />
odotti.<br />
— Vielä ei ole ollut suurta romahdusta<br />
kysynnästä, mutta sitä odotetaan. Jopa 90<br />
prosenttia vastanneista ilmoitti, että toimintakustannukset<br />
ovat nousseet viimeisen<br />
vuoden aikana. Hinnoissa on nousupaineita,<br />
Turun yliopiston merenkulkualan koulutus-<br />
ja tutkimuskeskuksessa barometrin<br />
toteuttanut Leppänen kertoo.<br />
Useat yrittäjät ovat alkaneet hyödyntää<br />
kapasiteettiaan entistä paremmin. Lstinkäsittely-<br />
ja varastointiyritykset kuitenkin<br />
aikovat lisätä investointeja.<br />
— Olen parhaillaan tekemässä tutkimusta<br />
logistiikkayritysten asiakkaista. He vaikuttavat<br />
olevan tyytyväisiä yritysten toimintaan.<br />
Ulkoistaminen on niin vahva trendi,<br />
että siitä ei enää puhuta. Puhutaan vain palveluiden<br />
kuten kuljetuksen ja varastoinnin<br />
hankkimisesta, Leppänen sanoo. •<br />
tetekniikka tulee kaikkien ulottuville ilman<br />
kalliita investointeja. Riffid Oy on palkittu<br />
uudesta palvelukonseptistaan Satakunnan<br />
innotoimikunnan innovaatiopalkinnolla.<br />
Toimitusjohtaja Jussi Nummela lupaa<br />
radiotunnistetekniikan käytön tehostavan<br />
yrityksen toimintaa.<br />
– Tekniikan avulla pystytään näkemään<br />
paremmin, missä tavara liikkuu. Se tuo läpinäkyvyyttä<br />
kuljetusketjuun.<br />
Kynnys radiotunnistetekniikan käyttämiseen<br />
on toistaiseksi ollut korkea, koska<br />
sen käyttäminen on ollut kallista varsinkin<br />
pienemmille yrityksille.<br />
– Perinteisellä tavalla toteutettuna tekniikka<br />
tulee kalliiksi, kun sitä lähdetään<br />
asentamaan vanhaan tietojärjestelmään ja<br />
kuljetusseurantaan, Nummela sanoo.<br />
Riffidin ideana on myydä tietoa, missä,<br />
milloin ja mikä tavara liikkuu. Asiakas maksaa<br />
tästä tiedosta kuukausimaksua.<br />
– Palvelumme kustannukset ovat kymmenisen<br />
prosenttia perinteisestä toteutuksesta.<br />
Silti sillä saa käyttöönsä suuren osan<br />
RFID-tekniikan eduista.<br />
Tunniste voi olla tarra<br />
Riffidin luoma järjestelmä on kevyt, eikä<br />
EasyRFID-palvelun avulla tulevaisuuden<br />
tekniikkana pidetty radiotaajuinen<br />
tunnistetekniikka tulee kaikkien<br />
ulottuville ilman kalliita investointeja.<br />
se vaadi käyttäjältä<br />
sitoutumista laitteiston<br />
ylläpitoon<br />
tai ohjelmistomuutoksiin.<br />
– EasyRFID on<br />
myös oivallinen<br />
tapa päästä tutustumaan<br />
radiotunnistustekniikkaan<br />
omassa yrityksessä<br />
ja saada selville sen<br />
potentiaalisia hyötyjä,<br />
Jussi Nummela<br />
lupaa.<br />
Lukulaitteen ja<br />
kappaleisiin upotettavien<br />
tunnisteiden<br />
avulla tavaravirta<br />
pysyy hallinnassa.<br />
Tunniste<br />
voi olla vaikkapa<br />
jo tehtaalla valmiiksi etikettiin pistetty tarra.<br />
Tunnistetarraa voi verrata viivakoodiin.<br />
Erona on se, että viivakoodeja voi lukea vain<br />
yhtä kerrallaan. Tunnistetarroja voi lukea<br />
kerralla monia.<br />
– Jos vaikka halliin viedään tavaraa, voidaan<br />
ovella tunnistaa kaikki erät. Laatikoiden<br />
sisällä voi olla sata erilaista tuotetta ja<br />
lukulaite näkee ne kaikki.<br />
Tunniste ei vaadi edes näköyhteyttä, sitä<br />
voi lukea usean metrin etäisyydeltä. •<br />
Teksti ja kuva: Virpi Adamsson<br />
<strong>Kuljetus</strong> & <strong>Logistiikka</strong> 9
Uusi tapa pakettien<br />
lähettämiseen<br />
Matkahuolto ja Suomen Lähikauppa ovat aloittaneet pakettien lähetyspalvelun<br />
Siwoissa, Valintataloissa ja Euromarketeissa. Uudessa palvelussa paketit<br />
voidaan jättää lähetettäväksi lähes 700 lähikaupasta aamuvarhaisesta<br />
iltamyöhään ja jopa viikonloppuinakin.<br />
Matkahuollon ja Suomen Lähikaupan<br />
pakettien lähetyspalvelun valtteina<br />
ovat palvelupisteiden maanlaajuinen<br />
kattavuus sekä erittäin pitkät<br />
aukioloajat. Onhan Suomessa runsaat 500 Siwaa,<br />
noin 170 Valintataloa ja neljä Euromarkettia.<br />
Kaupat ovat avoinna aamuvarhaisesta<br />
iltamyöhään sekä viikonloppuinakin. Lisäksi<br />
Matkahuollolla on noin 50 omaa toimipaikkaa<br />
sekä noin 350 asiamiestoimipaikkaa,<br />
jotka tietenkin palvelevat niin pakettien lähettäjiä<br />
kuin niiden vastaanottajiakin.<br />
- Kauppamme ovat toimineet Matkahuollon<br />
pakettien noutopisteinä vuodesta<br />
2007 lähtien. Asiakkaat ovat usein kysyneet,<br />
miksi kaupoista ei voisi myös lähettää<br />
paketteja. Nyt olemme vastanneet tähän tarpeeseen,<br />
Suomen Lähikaupan toimitusjohtaja<br />
Ralf Holmlund kuvailee.<br />
Uusi yhteistyökuvio miellyttää Matkahuollon<br />
toimitusjohtajaa Pekka Hongistoa.<br />
- Yhteistyön myötä pystymme palvelemaan<br />
entistä paremmin sekä Matkahuollon pakettiasiakkaita<br />
että Suomen Lähikaupan asiakkaita. Uusi<br />
palvelu tuo kuluttajille uuden vaihtoehdon pakettien<br />
lähettämiseen. Lisäksi markkinoille saadaan<br />
kaivattua kilpailua, Hongisto sanoo.<br />
Kaupoissa on valmiina tyhjiä pakkauslaatikoita<br />
ja pakkauspusseja asiakkaiden pakettilähetyksiä<br />
varten. He voivat pistää lähetettävät tuotteet laatikkoon<br />
tai pussiin esimerkiksi kaupassakäynnin<br />
yhteydessä. Asiakkaat voivat myös ostaa tyhjän<br />
- Kapasiteettimme riittää vaikka kuinka suurten<br />
lähetysmäärien kuljetukseen, liiketoimintapäällikkö<br />
Juha Wallin Matkahuollosta korostaa.<br />
paketin tai pussin kotiinsa täytettäväksi. Heiltä<br />
peritään tällöin yhden euron korvaus, joka aikanaan<br />
vähennetään lähetyskustannuksista.<br />
Kännykkänumero osoitekorttiin<br />
Pakettiin kiinnitettävään osoitekorttiin merkitään<br />
lähettäjän ja vastaanottajan nimi- ja osoitetiedot.<br />
Lisäksi lähettäjän pitää kirjoittaa lomakkeeseen<br />
vastaanottajan matkapuhelinnumero. Matkahuolto<br />
nimittäin ilmoittaa tulleesta paketista ja<br />
sen noutopaikasta tekstiviestillä.<br />
- Tekstiviesti on hyvä väline ilmoittaa paketin<br />
saapumisesta. Vastaanottaja voi saada tiedon esimerkiksi<br />
työpaikalleen ja hän pystyy hakemaan<br />
paketin kotimatkallaan. Jos käytössä olisi paperinen<br />
kotiin toimitettava saapumisilmoitus, pitäisi<br />
vastaanottajan lähteä erikseen hakemaan pakettia,<br />
liiketoimintapäällikkö Juha Wallin Matkahuollosta<br />
sanoo.<br />
Matkahuolto kuljettaa paketteja busseilla,<br />
joissa matkustajien ohella on tilaa rahtitavaralle.<br />
Normaalisti tavaratilan koko bussia kohden on<br />
noin 15 kuutiometriä ja joissakin busseissa jopa<br />
yli 20 kuutiota.<br />
- Meillä kulkee päivittäin 3 000 bussilinjaa,<br />
joissa on tavaratilaa. Kapasiteettimme riittää<br />
vaikka kuinka suurten lähetysmäärien kuljettamiseen,<br />
Wallin korostaa.<br />
Lähinnä kaupunkien sisällä Matkahuolto kuljettaa<br />
tavaraa sadoilla jakeluautoilla eli pakettiautoilla<br />
ja pienemmän pään kuorma-autoilla. Näillä<br />
autoilla Matkahuolto palvelee myös yritysasiakkaitaan<br />
vieden ja tuoden lähetykset perille asti.<br />
Noutopaikka valittavissa<br />
Kuluttajien lähettämät paketit toimitetaan yleensä<br />
vastaanottajan lähimpään Matkahuollon Pa-<br />
10 <strong>Kuljetus</strong> & <strong>Logistiikka</strong>
Matkahuollon<br />
jakeluautot<br />
toimittavat paketit<br />
Suomen Lähikaupan<br />
kauppoihin.<br />
Samoilla autoilla<br />
Matkahuolto palvelee<br />
yritysasiakkaitaan<br />
vieden ja tuoden<br />
lähetykset perille asti.<br />
<strong>Kuljetus</strong> & <strong>Logistiikka</strong> 11
Suomen Lähikaupan<br />
toimitusjohtaja<br />
Ralf Holmlund<br />
toteaa, että monet<br />
asiakkaat ovat<br />
toivoneet pakettien<br />
lähetysmahdollisuutta<br />
kaupoista.<br />
kettipisteeseen. Lähettäjä voi myös ilmoittaa<br />
noutopaikaksi vaikkapa vastaanottajan työpaikkaa<br />
lähellä olevan Pakettipisteen. Matkahuollon<br />
nettisivuilla on hakupalvelu, jonka<br />
kautta voi osoitteen perusteella hakea sopivan<br />
Pakettipisteen.<br />
Jokaiseen pakettiin kiinnitetään osoitekortti,<br />
jossa on yksilöllinen viivakoodi- ja<br />
numerotunniste. Kun lähettäjä naputtaa numerotunnisteen<br />
Matkahuollon nettisivujen<br />
toimitusseurantaan, hän pystyy seuraamaan<br />
paketin kulkua.<br />
Matkahuollon ja Suomen Lähikaupan<br />
tavoitteena on saavuttaa<br />
viidenneksen osuus kuluttajien<br />
lähettämistä paketeista. Tämä on<br />
mahdollista siksi, että perinteinen<br />
pakettien kuljettaja Posti<br />
on harventanut voimakkaasti<br />
toimipaikkaverkostoaan.<br />
Monille pakettien lähettäjille<br />
ja vastaanottajillekin on lähempänä<br />
Siwa, Valintatalo,<br />
Euromarket tai Matkahuollon<br />
asioimispiste kuin Postin<br />
toimipaikka tai edes asiamiesposti.<br />
Hyvä peitto<br />
Kumppanukset ovat selvittäneet, että peräti 80<br />
prosenttia suomalaisista asuu alle kolmen kilometrin<br />
etäisyydellä lähimmästä Matkahuollon<br />
Pakettipisteestä. Alle kilometrin päässä asuvien<br />
osuus on hieman yli puolet väestöstä.<br />
Holmlundin mukaan vahvat trendit lisäävät<br />
lähikauppojen suosiota. Näitä ovat<br />
esimerkiksi väestön ikääntyminen, yksinasuvien<br />
määrän kasvu sekä kaupungistumisen<br />
vahvistuminen.<br />
- Tämä tarkoittaa, että Siwojen ja Valintatalojen<br />
asema paranee jatkossa. Monille niistä<br />
tulee ainakin lähes jokapäiväisiä käyntikohteita<br />
ja siksi ne soveltuvat hyvin myös pakettien<br />
lähetyspaikoiksi, Holmlund sanoo.<br />
Pakkauslaatikon kuljetus maksaa 9,95 ja<br />
pakkauspussin 8,50 euroa. Hinta on sama<br />
riippumatta matkan pituudesta. Pakkauslaatikon<br />
koko on 38x9,5x29 cm ja enimmäispaino<br />
10 kiloa. Pakkauspussin koko on 25x7x38<br />
cm ja enimmäispaino kaksi kiloa. Lähetyksen<br />
hintaan sisältyy aina pakkauslaatikko tai pakkauspussi.<br />
Luvattu kuljetusaika on 1-3 arkipäivää.<br />
Kokeilimme pakkauspussin lähetystä Helsingin<br />
ydinkeskustassa olevasta Matkahuollon<br />
toimipaikasta samassa kaupungissa Kehä I:n<br />
tuntumassa olevalle vastaanottajalle. Matkahuolto<br />
ilmoitti noin 25 tunnin kuluttua tekstiviestillä<br />
vastaanottajalle pussin olevan noudettavissa<br />
läheisestä Valintatalosta. •<br />
- Uuden palvelun myötä pystymme<br />
palvelemaan entistä<br />
paremmin sekä Matkahuollon<br />
pakettiasiakkaita että Suomen<br />
Lähikaupan asiakkaita,<br />
Matkahuollon toimitusjohtaja<br />
Pekka Hongisto sanoo.<br />
12 <strong>Kuljetus</strong> & <strong>Logistiikka</strong>
Esa Kuokka Oy:<br />
Pakasteita ja viileätuotteita<br />
verkostoja hyödyntäen<br />
Esa Kuokka Oy on erikoistunut<br />
pakaste- ja viileäelintarvikkeiden<br />
kuljetuksiin ja jakeluun.<br />
Yrityksen valttina on voimakas<br />
verkostoituminen. Lähivuosien<br />
tavoitteeksi Esa Kuokka Oy<br />
on asettanut nousun Suomen<br />
parhaaksi työpaikaksi.<br />
Vuonna 1993 perustettu Esa Kuokka<br />
Oy keskittyi alussa lämpötilahallittujen<br />
tuotteiden kuljetusten<br />
välitykseen. Vuonna 2008 yritys<br />
osti erään yrityksen Suomen kuljetusliiketoiminnan.<br />
- Kaupan myötä saimme autoja sekä<br />
kuljettajia ja muutakin henkilöstöä. Liikevaihtomme<br />
nousi merkittävästi ja se on nyt<br />
noin 16 miljoonaa euroa vuodessa, yrityksen<br />
myynnistä ja markkinoinnista vastaava<br />
Jani Närhi kuvailee.<br />
Nykyisin Esa Kuokka Oy:llä on noin sata<br />
omaa tavara-autoa ja kuljettajia kumppaniyritykset<br />
mukaan lukien noin 200. Yritys<br />
vastaa itse kuljetuksista pääkaupunkiseudulla<br />
ja sen lähiympäristössä. Käytännössä<br />
omat kuljetukset ulottuvat Hangon,<br />
Hämeenlinnan, Lahden ja Loviisan eteläpuoliselle<br />
alueelle. Muualla maassa kuljetuksista<br />
vastaavat yrityksen läheiset yhteistyökumppanit,<br />
joiden kanssa pyritään<br />
pitkäaikaiseen yhteistyöhön.<br />
Esa Kuokka Oy:n toimitilat terminaaleineen<br />
ja varastoineen sijaitsevat Vantaan<br />
Viinikanmetsässä. Varaston koko on 1 500<br />
neliömetriä.<br />
- Muualla maassa käytämme kumppaniyritystemme<br />
terminaalitiloja, joita on pääsääntöisesti<br />
vanhan läänijaon pääkaupungeissa.<br />
Terminaalit ovat ainoastaan kauttakulkukäytössä<br />
eli niissä ei ole varastoa.<br />
Parisen tuhatta toimitusta<br />
vuorokaudessa<br />
Esa Kuokka Oy:n työtahtia kuvaa hyvin se,<br />
että vuorokaudessa tehdään parisen tuhatta<br />
toimitusta ja aktiivisia asiakkaita on<br />
Esa Kuokka Oy:llä on omia autoja<br />
noin sata. Jani Närhi (oik.) ja<br />
autonkuljettaja Kenneth Floman edellyttävät<br />
automyyjiltä palvelukykyä.<br />
14 <strong>Kuljetus</strong> & <strong>Logistiikka</strong>
MISTÄ<br />
LOGISTIIKKA<br />
ALKAA?<br />
- Maineemme tunnetaan alalla ja siksi kuljettajia on<br />
helppo saada meille töihin, Esa Kuokka Oy:n myynnistä<br />
ja markkinoinnista vastaava Jani Närhi toteaa.<br />
noin 300. Kaikki yrityksen autot on varustettu<br />
pakaste- ja viileätilalla.<br />
Esa Kuokka Oy:n henkilöstö on Närhen<br />
mukaan yrittäjähenkistä ja peräänantamatonta.<br />
- Tämä johtuu osin siitä, että avainhenkilömme<br />
ovat myös yrityksen omistajia.<br />
Toisaalta yrityksemme arvoihin kuuluu mukavan<br />
työpaikan luominen sekä toistemme<br />
kunnioittaminen. Pidämme työntekijöistämme<br />
hyvää huolta ja he pääsevät omalta osaltaan<br />
kehittämään yritystä ja osallistumaan<br />
yrityksen päätöksentekoon, Närhi sanoo.<br />
- Meillä on säännöllisiä kuljettajapalavereja,<br />
joissa kuljettajat voivat tuoda esiin omia<br />
aloitteitaan. Esimerkkinä voidaan sanoa, että<br />
aloitteiden perusteella auton perälautaan on<br />
asetettu pinnoite, joka ei ole liukas millään<br />
keleillä. Tämä parantaa työturvallisuutta<br />
merkittävästi. Kuljettaja-aloitteista sai alkunsa<br />
myös ovikatkaisija, joka sammuttaa<br />
automaattisesti kylmälaitteen puhalluksen.<br />
Enää kuljettajan ei siis tarvitse erikseen sammuttaa<br />
kylmälaitetta.<br />
Närhi on niin tyytyväinen yrityksen työyhteisöön,<br />
että lähivuosien tavoitteeksi on<br />
asetettu Esa Kuokka Oy:n nousu Suomen<br />
parhaaksi työpaikaksi.<br />
Vahvaa kasvua<br />
Esa Kuokka Oy on kasvanut ja kasvaa voimakkaasti.<br />
- Olemme tänä vuonna palkanneet noin 25<br />
uutta kuljettajaa ja sama tahti jatkuu tulevaisuudessakin.<br />
Maineemme tunnetaan alalla<br />
ja siksi olemme onnistuneet saamaan motivoituneita<br />
ja ammattitaitoisia kuljettajia.<br />
Yritys hyödyntää tietotekniikkaa laajasti.<br />
- Näemme tietojärjestelmän avulla aina<br />
jokaisen automme sijainnin sekä esimerkiksi<br />
tavaratilan lämpötilan. Ajojärjestelyihin<br />
olemme saaneet tietotekniikalla melkoista<br />
tehoa. Aikaisemmin yrityksessä, jolta liiketoiminnan<br />
ostimme, ajojärjestelyistä vastasi<br />
11 henkilöä. Meillä ajojärjestelijöitä on viisi,<br />
Jani Närhi toteaa. •<br />
Esa Kuokka Oy<br />
• Perustettu 1993.<br />
• Kasvoi voimakkaasti 2008<br />
liiketoimintakaupan myötä.<br />
• Nykyinen liikevaihto noin<br />
16 miljoonaa euroa vuodessa.<br />
• Tavoitteena tulla Suomen parhaaksi<br />
työpaikaksi lähivuosina.<br />
• Omia autoja noin sata ja autot vaihdetaan<br />
noin kolmen vuoden välein.<br />
• Ulkoistanut kalustohallinnan<br />
Cargofix Oy:lle.<br />
• Hyödyntää laajasti yhteistyökumppanien<br />
palvelua.<br />
• Yrityksen valtit: Laatu, joustavuus<br />
ja nopeus.<br />
• Yrityksen arvot: Muun muassa<br />
mukavan työpaikan luominen ja<br />
työkavereiden kunnioittaminen.<br />
• Yrityksen perustaja ja toimitusjohtaja<br />
Esa Kuokka.<br />
- Tämä ei käy meillä, murahtaa pikavuoron<br />
bussinkuljettaja.<br />
Tungen Visa Electronin lompakkoni pimeimpään<br />
koloon ja selaan toiveikkaana<br />
seteliosastoa. Prisman kuitti, K-marketin<br />
kuitti, Alkon kuitti, kymmenen euroa, lisää<br />
kuitteja. Eihän tällä pääse edes Lahnajärvelle.<br />
Ravistelen kolikoita kuljettajan pienelle<br />
pöydälle. Muutama euro uupuu. Kuljettaja<br />
hymähtää.<br />
- Ei sinua oikein vielä voi eläke-lipullakaan<br />
päästää.<br />
Ryppyjä on kuitenkin niin, ettei opiskelija-korttia<br />
edes kysytä, vaikka se aina<br />
naista ilahduttaisi. Harmittaa. Bussi on<br />
päivän viimeinen vuoro Helsingistä Turkuun<br />
ja juna meni jo.<br />
Kuljettaja huokaa, nojautuu eteenpäin<br />
ja vinkkaa silmäkulmallaan penkkirivejä<br />
kohti.<br />
- Mene sitten.<br />
Penkillä katson hänen antamaansa kuittia.<br />
Siinä lukee: Helsinki-Turku. Rahti.<br />
Olen iloinen. Saan istua matkustajaosastolla<br />
eikä minua nosteta muiden matkatavaroiden<br />
joukkoon alaosastoon.<br />
Aina logistiikka ei toimi yhtä joustavasti.<br />
Se huomattiin Lappeenrannan teknillisellä<br />
yliopistolla, jossa selvitettiin Etelä-<br />
Suomen kuljetuskäytävän pullonkauloja.<br />
Henkilökuntaa on liian vähän raja-asemilla,<br />
etenkin Venäjän puolella. E18 halutaan<br />
toimivaksi koko matkalta. Meriliikennöitsijöitä<br />
harmittaa Suomen satamien<br />
lakko-herkkyys. Junaliikenteessä Kouvolan<br />
ja Lahden välinen osuus on hidas, sillä<br />
käyttöä on koko raidekapasiteetin verran.<br />
Venäjän tapa muuttaa lakeja ja säädöksiä<br />
nopeassa aikataulussa koettiin myös<br />
toimitusten varmuutta syöväksi tekijäksi.<br />
Toisaalta on asiassa hyvääkin. Kuten<br />
tutkijatohtori Lea Hannola huomautti,<br />
suomalaiset tuntevat venäläisiä ja heidän<br />
toimintatapojaan paremmin kuin monet<br />
muut. Sitä osaamista meidän pitäisi hyödyntää<br />
luodessamme toimivaa käytävää<br />
lännestä itään.<br />
Etelä-Suomen kuljetuskäytävä ei nimittäin<br />
lopu rajalle. Se alkaa tutkijatohtorin<br />
mielestään siitä, kun puu kaatuu Venäjän<br />
korpimailla. Seuraava vaihe on, miten se<br />
saadaan kuljetettua sieltä pois.<br />
Samaa logiikkaa voi soveltaa muillakin<br />
aloilla. On hyvä pohtia, mistä oman työn<br />
pullonkaulat muodostuvat ja miten niistä<br />
selviää.<br />
Joskus ratkaisu on yksinkertainen: käy<br />
pankkiautomaatilla ennen bussimatkaa.<br />
Teksti: Sari Järvinen<br />
<strong>Kuljetus</strong> & <strong>Logistiikka</strong> 15
Kirkkaalle muoville (PET) kuumapuristettu kuvio.<br />
Dynaamista ilmettä<br />
painotuotteisiin edullisesti<br />
ja ympäristöystävällisesti<br />
Pakkauksiin ja kuluttajatuotteisiin<br />
ekologinen hologrammi<br />
VTT on kehittänyt muovi- ja kuitupohjaisiin<br />
pakkauksiin sekä<br />
muovituotteisiin painettavaa hologrammiteknologiaa,<br />
jonka avulla<br />
niihin saadaan dynaamista painopintaa ja<br />
koristeellisuutta edullisesti ja ekologisesti.<br />
Tämän ansiosta pakkauskääreet, kännykät,<br />
cd-levykotelot ja kannettavat tietokoneet<br />
saavat aivan uudenlaista ilmettä. Uusi suomalaisyritys<br />
Iscent Oy ja VTT ovat nyt kaupallistamassa<br />
tätä massatuotantoon soveltuvaa<br />
teknologiaa, joka voidaan integroida<br />
suoraan olemassa oleviin painolinjoihin.<br />
Tämän teknologian ansiosta esimerkiksi<br />
brandinomistajat saavat tuotteilleen aitoustakuun<br />
vaikeasti kopioitavalla teknisellä<br />
ratkaisulla. Painotalot voivat menetelmää<br />
hyödyntämällä vähentää painovärien käyttöä<br />
ja mainostoimistot tehdä näyttäviä pakkausratkaisuja<br />
ekologisesti. Sovelluskohteita ovat<br />
mm. pakkaus- ja lahjakääreet, joihin saadaan<br />
uusi koristeellinen ilme ilman, että tuotteen<br />
läpinäkyvyys häviää. Teknologia sopii lisäksi<br />
ruiskupuristettuihin muovituotteisiin, kuten<br />
kännyköihin, cd-levykoteloihin ja kannettaviin<br />
tietokoneisiin sekä laminoiduissa ratkaisuissa<br />
esimerkiksi sisustuselementteihin ja<br />
urheiluvälineisiin.<br />
Painoteollisuudessa kaupalliset hologrammiradat<br />
ovat lähes poikkeuksetta kapeille<br />
tuotteille toteutettuja tuotantoprosesseja.<br />
Iscent investoi jopa 1200 mm leveään<br />
lopputuotteeseen, joka tarjoaa täysin uudet<br />
liiketoimintamahdollisuudet. Se mahdollistaa<br />
suuren volyymin tuotteet, koska raakaainekustannukset<br />
on minimoitu.<br />
Kaupalliset hologrammiteknologiat pohjautuvat<br />
metalloituihin ratkaisuihin ja usein<br />
laminoituihin rakenteisiin tai UV-lakoilla<br />
tuotettuihin efekteihin. Uudella menetelmällä<br />
aikaansaatu efekti ei tarvitse näitä eikä<br />
ylipäätään mitään ylimääräisiä lisäaineita,<br />
sillä sateenkaaren väri-ilmiöitä tuotetaan<br />
puhtaasti muovi- tai paperipinnan topografiaa<br />
muuttamalla.<br />
Kehitetty menetelmä perustuu kuumapuristustekniikkaan,<br />
jossa kalanteri-tyyppinen<br />
telapari muodostaa nippipaineen, jonka lävitse<br />
muovi- tai paperirata ohjataan. Emotelan<br />
pinnalla oleva hiladesigni kopioituu<br />
lämpötilan ja paineen vaikutuksesta läpi<br />
kulkevaan rataan.<br />
Tamperelaisen Iscent Oy:n liikeideana on<br />
tuotteistaa uusi, korkealaatuinen efektikalvomateriaali.<br />
Iscent toimittaa kalvomateriaaleja<br />
sekä koti- että ulkomaisille yrityksille<br />
ja lisensioi teknologiaa kalvomateriaalien jatkojalostajille.<br />
Uusi menetelmä mahdollistaa<br />
globaalit markkinat ja edullisen tuotannon.<br />
Teknologia on helposti monistettavissa ja lisensioitavissa<br />
kansainvälisesti tarjoten skaalautuvan<br />
liiketoimintamahdollisuuden. •<br />
16 <strong>Kuljetus</strong> & <strong>Logistiikka</strong>
Turun Hylly- ja Trukkitalo Oy:n toimipiste on Raisiossa, josta käsin trukkeja, varastoja<br />
myymäläkalusteita esitellään ja myydään. Vuosikymmenten kokemus ei ole saanut<br />
THTT:n väkeä väsymään vaan ajan hermoilla ollaan jatkuvasti toimintaa ja tuotevalikoimaa<br />
kehittäen.<br />
Uutta Suomessa!<br />
Turun Hylly- ja Trukkitalo aloitti Movexx-siirtolaitteiden maahantuonnin.<br />
Näppärä vekotin löytyi messuilta Saksasta ja on<br />
herättänyt paljon mielenkiintoa.<br />
Tilaa koekäyttöön!<br />
Nyt kaiken pyörillä varustetun siirtely<br />
on helppoa ja kevyttä huolimatta siitä<br />
onko alusta epätasainen tai kalteva.<br />
Movexx-siirtolaitteilla voi siirtää<br />
esim. ostoskärryjä, sairaalasänkyjä,<br />
rullakoita, roskiksia jne. Kapasiteettia<br />
mallistosta löytyy jopa 6000 kilon<br />
siirtelyyn. Nopeus ja kiihtyvyys ovat<br />
portaattomasti ohjelmoitavissa ja tartuntakoukut<br />
eri käyttötarkoituksiin<br />
räätälöityjä.<br />
Movexx T1000 on kompakti ja<br />
käyttäjäystävällinen siirtokone,<br />
jolla jopa 1000 kiloa siirtyy<br />
ilman fyysistä ponnistelua.<br />
T1000 Platform<br />
T2500 CleanRoom<br />
50 <strong>Kuljetus</strong> & <strong>Logistiikka</strong><br />
<strong>Kuljetus</strong> & <strong>Logistiikka</strong> 17
Volga-Dneprin Antonoveille on käyttöä<br />
saastemaksuista huolimatta.<br />
Halpalentorahti<br />
haastaa Euroopan kentät<br />
Idän ja lännen portteja availlaan toiveikkaana<br />
pitkin Eurooppaa. Kilpailua kiristävät<br />
halpalentorahdit. Lentokentän ja raideliikenteen<br />
yhteensopivuutta voisi kehittää Suomessakin.<br />
Teksti: Sari Järvinen Kuvat: Jyrki Luukonlahti ja Sari Järvinen<br />
Valkosiipinen 747 F seisoo mykkänä kiitoradan<br />
päässä. Kohta sen moottorien jyly leikkaa Milanon<br />
Malpensan kenttää ja se nousee rahteineen<br />
kohti nousevan auringon maata.<br />
— Malpensa on mielenkiintoinen avaus. Heidän halpalentorahtikonseptiinsa<br />
kuuluu muun muassa AirBridge-<br />
Cargo, jolla on yhdeksän 747 F konetta. Malpensasta suunnitellaan<br />
porttia Kiinan ja Euroopan välille, Hämeenlinnan<br />
ammattikorkeakoulun kehityspäällikkö Jyrki Luukonlahti<br />
kertoo.<br />
Idän ja lännen porttien suuria ovia on toiveikkaana<br />
availtu muuallakin. Turkki Hub pyrkii lentosatamaksi In-<br />
18 <strong>Kuljetus</strong> & <strong>Logistiikka</strong>
tian suunnasta tulevalle tavaravirralle, joka on matkalla Eurooppaan.<br />
— Milanon kenttää aiotaan laajentaa. Se on meidän onnemme,<br />
että Milano on kaukana, Luukonlahti sanoo ja viittaa Suomen<br />
asemaan idän ja lännen pohjoisena yhtymäkohtana.<br />
Saksassa puolestaan on kehitetty lentokentän ja raideliikenteen<br />
symbioosia. Tästä Luukonlahden mielestä Suomessakin voitaisiin<br />
ottaa oppia.<br />
Rajoitukset taivaalla<br />
Lentorahtirajoitukset koskevat EU:ssa useita kenttiä. Jopa Berliinissä<br />
sijaitsevaa Brandenburgin kenttää, jonka on suunniteltu<br />
valmistuvan vuonna 2012.<br />
Kiellot koskevat myös muun muassa Heathrow’ta. Frankfurtissa<br />
rahtareita ohjataan Hahnin kentälle. Sen sijaan Amsterdamin<br />
lähellä sijaitseva Shiphol on säästynyt niiltä. Siellä slot ajat ovat<br />
tiukoilla.<br />
— Heathrow’ssa rajoituksia on 24/7. Lisärahtisloteja ei ole<br />
tarjolla. Heathrow’ssa haluttaisiinkin rakentaa kolmas kiitorata,<br />
mutta sen tiellä on taloja, meikäläisittäin katsottuna pieni kylä.<br />
Sen purkaminen saattaa kestää hetken, Luukonlahti hymähtää.<br />
Rahtipalveluihin keskittyneessä Leipzig-Hallessa sen sijaan<br />
kuhisee. Lentorajoituksia siellä ei tunneta. Se on DHL:n päähub<br />
Euroopassa, jonne laskeutuu ja nousee noin 60 konetta öisin.<br />
Saastemaksuja sen sijaan ropisee, kun Volga-Dneprin täyteen<br />
lastatut Antonovit rullaavat kentälle.<br />
Kenttien volyymit kasvoivat<br />
EU:ssa on käynnissä suunnitelmia lentorahtiliikenteen vähentämiseksi.<br />
Carex-projektin tavoitteena on korvata lentoja rakentamalla<br />
suurnopeusjuna-yhteys muun muassa Amsterdamin,<br />
Frankfurtin, Lontoon ja Lyonin välille. Asemilta rahti kuljetetaan<br />
perille maanteitse.<br />
Ykkösvaiheen on suunniteltu olevan valmis vuonna 2015. Sen<br />
jälkeen suurnopeusjunan reitistöä pyritään laajentamaan Espanjan<br />
suuntaan.<br />
Luukonlahti haastaa suomalaiset pohtimaan asiaa.<br />
— Eurooppassa on kehitetty fiksuja konsepteja. Miten me voisimme<br />
matkia niitä? Tästä tulee pakko joku päivä.<br />
Vaikka lentoliikennettä pyritään rajoittamaan, melkein kaikki<br />
eurooppalaiset lentokentät haluaisivat laajentua. Perusteitakin<br />
löytyy.<br />
— Talouden rysäys vuonna 2009 tiputti Frankfurtin volyymin<br />
10,5 prosenttia. Vuonna 2010 oltiin kuitenkin korkeammalla tasolla<br />
kuin vuonna 2008. Sama tapahtui Shipholissa, Luukonlahti<br />
toteaa. •<br />
Rahti ja<br />
matkustajat<br />
Hangosta<br />
Viroon nyt<br />
3 tunnissa!<br />
Hangon Satama/Hangö Hamn/Port of Hanko<br />
Länsisatama<br />
10900 HANKO<br />
Tel. +358 (019) 220 3803<br />
Fax +358 (019) 220 3802<br />
www.portofhanko.fi<br />
Jyrki Luukonlahti pohtii onko Suomen tiukka ympäristöpolitiikka<br />
etu, sillä vihreä logistiikka lisää kustannuksia.<br />
<strong>Kuljetus</strong> & <strong>Logistiikka</strong> 19
Älykkäät matkustamot<br />
mahdollistavat matkustajan mittojen<br />
mukaisen matkustuskokemuksen<br />
Airbus esittelee matkustamokonseptinsa<br />
vuodelle<br />
2050: täysin uudenlaisen<br />
lentämiskokemuksen, joka on<br />
saanut inspiraationsa luonnosta.<br />
Henkilökohtaiset alueet korvaavat<br />
perinteiset matkustusluokat ja<br />
mahdollistavat matkustajan halujen<br />
mukaan räätälöidyn ympäristön.<br />
Kohteiden välillä matkustajat voivat<br />
vuonna 2050 osallistua interaktiiviseen<br />
kokoukseen, pelata virtuaaligolfia, lukea<br />
kotona oleville lapsille iltasadun ja katsella<br />
jalkojen alla avautuvaa näkymää.<br />
Matkustamokonsepti on uusin osa Airbusin<br />
ilmailun visiota vuodelle 2050. Viime<br />
vuonna esiteltiin konseptilentokone täynnä<br />
LNG:<br />
Monen, monen dollarin,<br />
mutta vain 1/600 osakokoluokan tähden<br />
uutta teknologiaa, joka vähentää päästöjä,<br />
jätettä ja melua sekä polttoaineen kulutusta.<br />
Tänä vuonna oli matkustamiskokemuksen<br />
tulevaisuuden vuoro.<br />
Lentokoneen bioninen rakenne jäljittelee<br />
lintujen luiden optimaalista vahvuusrakennetta.<br />
Se mahdollistaa älykkään seinäkalvon<br />
käytön: kalvo säätelee sisäilman<br />
lämpötilaa ja muuttuu tarvittaessa läpinäkyväksi,<br />
jolloin matkustajilla on avoimet<br />
näkymät kaikkiin suuntiin.<br />
Konseptimatkustamossa on “hermo-<br />
Mannervaltioiden energiahuolto<br />
toimii kansainvälisiä maakaasuputkistoverkostojen<br />
pitkin varsin<br />
huomaamattomasti – ainakin<br />
niin kauan ennen kuin poliittiset selkkaukset<br />
aiheuttavat ongelmia kaasuntuottajan<br />
ja putkiston kauttakulkumaiden välillä…<br />
Sen sijaan tuontienergiasta riippuvat<br />
saarivaltiot kuten Japani, Etelä Korea (joka<br />
poliittisista syistä ei pysty hyödyntämään<br />
kansainvälistä maa- ja rautatieverkostoa)<br />
sekä valtiot jotka eivät halua jäädä liian<br />
riippuvaisiksi yhdestä kaasuntoimittajasta<br />
(esim. Suomi) ovat kehittäneet merikuljetusvaihtoehtoa<br />
kiinteää maaputkistoa pitkin<br />
kulkevalle maakaasulle.<br />
-162 celsiusasteeseen jäähdytettäessä<br />
luonnonkaasun olemus muuttuu nestemäiseksi<br />
tiivistäen itsestään vapautuvan energian<br />
1/600 osaan sen alkuperäisestä kaasumaisesta<br />
olomuodostaan. Nestemäisessä<br />
muodossa kaasua on suhteellisen helppo<br />
kuljettaa eikä näin ole riippuvainen putkiverkoston<br />
kaltaisesta kiinteästä kuljetusreitistä.<br />
Sen sijaan kaasun nesteyttämiseen<br />
sekä nestemäisestä olomuodosta takaisin<br />
kaasumaiseen olomuotoon muokkaamiseen,<br />
ja tähän tarvittavan oman erikoislaivakuljetuskaluston<br />
hankintainfrastruktuuri vaatii<br />
paljon pääomaa, pitkälle vietyjä poliittisia<br />
päätöksiä niin tuottajan kuten vastaanottajankin<br />
taholta, sekä taloudellisesti sopivia<br />
suhdanteita että LNG on kilpailukykyinen<br />
öljyn, kivihiilen ja muiden energiavaihtoehtojen<br />
kanssa.<br />
Tämän tason ja kokoluokan hankintainvestointeihin<br />
ainoastaan valtiollisilla sekä<br />
suurilla monikansallisilla energiayhtiöillä<br />
on ollut mahdollisuus osallistua joten LNG<br />
toimitus- ja ostosopimukset ovat myös olleet<br />
valtiosopimustasonkaltaisia pitkäaikaisia,<br />
yleensä 20 vuoden sitovia toimituksia, kiinteästi<br />
sovitun hintatariffin mukaisesti.<br />
Tämän johdosta LNG tuotanto on pitkään<br />
ollut muutamien tuottajamaiden hallussa<br />
eikä vastaanottoterminaalejakaan ole ollut<br />
riittävästi jotta LNG’llä voisi tehdä öljyn<br />
kaltaisia joustavia SPOT kauppasopimuksia<br />
jossa rahdin omitus kuten laivan määränpääsatamakin<br />
saattaa vaihtua useita kertoja<br />
matkan aikana.<br />
Hyvänä esimerkkinä tästä voidaan pitää<br />
1997 luvun Korean talouskriisiä jolloin energian<br />
tarve, käyttö putosi niin merkittävästi<br />
että Korean kaikista täynnä olleista LNG varastotankeista<br />
ei saatu riittävän nopeasti toimitettua<br />
kaasua putkiverkostoon ja Arabian<br />
20 <strong>Kuljetus</strong> & <strong>Logistiikka</strong>
verkko”, joka toimii älykkäänä rajapintana<br />
koneen ja matkustajan välillä. Hermoverkko<br />
voi havaita matkustajan tarpeita ja vastata<br />
niihin automaattisesti. Se myös mahdollistaa<br />
muun muassa matkustajan mukaan<br />
muotoutuvan istuimen.<br />
Uusien alueiden avulla matkustaja<br />
voi itse muokata lentämiskokemustaan.<br />
• Virkistävällä alueella matkustaja voi<br />
rentoutua ja levätä. Tässä apuna on vitamiini-<br />
ja antioksidanttipitoinen ilma,<br />
tunnelmavalaistus, aromaterapia ja akupaineluhoidot.<br />
• Interaktiivinen alue sijaitsee matkustamon<br />
keskellä. Virtuaaliset heijastuskuvat<br />
voivat viedä matkustajan mihin<br />
tahansa ympäristöön, esimerkiksi holografiseen<br />
peliin tai shoppaajat virtuaaliseen<br />
sovitushuoneeseen.<br />
• Älykäs teknoalue on suunnattu matkustajille,<br />
jotka haluavat tehdä koneessa<br />
samoja asioita kuin maassa. Tarjooma<br />
ulottuu aina täyteen luksuspalveluun<br />
asti matkustajan toiveiden mukaan.<br />
“Selvitystemme mukaan vuonna 2050 matkustajat<br />
odottavat saumatonta matkustuskokemusta<br />
ja huolenpitoa ympäristöstä.<br />
Airbusin konseptimatkustamo on suunniteltu<br />
tältä pohjalta. Vuonna 2050 matkustaja<br />
voi astua määränpäässään ulos Airbusin<br />
koneesta virkistyneenä, yhtä kokemusta<br />
rikkaampana”, Airbusin suunnittelujohtaja<br />
Charles Champion sanoo.<br />
Airbusin vuotuisista yli kahden miljardin<br />
euron tutkimus- ja kehitysinvestoinneista yli<br />
90 prosentilla on vaikutusta nykyisten ja tulevien<br />
lentokoneiden ympäristöominaisuuksiin.<br />
Teknologian kehityksen ansiosta konseptimatkustamo<br />
on täysin kierrätettävissä.<br />
Siinä käytetään kasvikuiduista valmistettuja<br />
materiaaleja, joissa on itsepuhdistavia ominaisuuksia.<br />
Materiaalit vähentävät jätteen<br />
määrää ja ylläpidon tarvetta, ja lisäksi ne<br />
ottavat hyötykäyttöön matkustajan kehittämän<br />
lämmön.<br />
Tällaisia teknologioita kehitetään parhaillaan,<br />
ja vaikka ne eivät tulisikaan käyttöön<br />
juuri konseptimatkustamossa ja -koneessa<br />
ennakoidussa muodossa, jotkin niistä voivat<br />
tulla Airbusin tuleviin lentokoneisiin. •<br />
niemimaalta täydessä lastissa lähestyvälle<br />
LNG tankkerille ei löytynyt toista määräsatamaa<br />
joten ainoaksi vaihtoehdoksi näytti<br />
jäävän arvokkaan kaasulastin ilmaan haihduttaminen…<br />
LNGn merikuljetusoperointi kuten useammat<br />
LNG tankkeritkin sitä vastoin ovat<br />
jo pitkään olleet yksittäisten varustamojen<br />
hallussa. Varustamoilla on luonnollisestikin<br />
ollut intressissä kuljetusten kasvattaminen,<br />
reittiverkoston monipuolistaminen, mikä<br />
vastaavasti on edellyttänyt merkittävää<br />
maailmanlaajuista vastaanottoterminaalisatamien<br />
rakentamista.<br />
LNG teknologian kehittymisen myötä<br />
tuotantokustannukset ovat tulleet alaspäin,<br />
laivojen kuljetuskapasiteetti on kasvanut<br />
sekä erinäiset alueelliset poliittiset epävakaustekijät<br />
ovat tuntuvasti edistäneet LNG<br />
terminaalien rakennushankkeita: 2000 luvun<br />
alussa Venäjän saarroksiin jääneen Kalingradin<br />
alueen energiahuoltoratkaisuksi<br />
oli suunnitteilla LNG terminaali jonne Viipuriin<br />
rakennettavasta tuotantolaitoksesta<br />
oli tarkoitus aloittaa toimitukset kun laitos<br />
saadaan rakennettua. Maan talouden sekä<br />
eritoten sisä- ja ulkopoliittisen<br />
aseman myötä merenpohjaan<br />
asennettava Nord Steam kaasuputki<br />
kuitenkin syrjäytti<br />
tämän LNG kuljetusvaihtoehdon.<br />
LNG vaihtoehto saattaa<br />
hyvinkin tulla kohtapuolin<br />
uudelleen esille toisenlaisessa<br />
yhteydessä: Ottaen huomioon<br />
Maakaasua kuljetetaan<br />
nesteytettynä<br />
maakuljetuksena.<br />
Itämeren laivaliikenteen uudet rikkipäätösnormit,<br />
LNG on tähän varteenotettavin<br />
polttoaineratkaisu, mutta alueella ei vielä<br />
ole huoltoverkostoa laivojen LNG tankkaukseen.<br />
Viipurin aikaisemmat suunnitelmat<br />
saattavat tässä muodostua mielenkiintoiseksi<br />
optioksi laivojen tankkaushuoltoon.<br />
Teollisuuden energialähteen ja kunnallisten<br />
lämpöputkiverkostojen lisäksi LNG’tä<br />
käytetään myös maantieliikenteen polttoaineena.<br />
(Vaikkakin markkinointimielessä fossiilista<br />
alkuperää olevan nesteytetyn luonnonkaasun<br />
merkitystä halutaan vähätellä<br />
ja tarjotaan biopolttoainetankkausta koska<br />
loppukuluttajan on vaikea tunnistaa tankkauksessa<br />
käytettävän kaasun alkuperää.)<br />
Laivaliikenteen polttoainehuollossa käytännön<br />
realiteettien sanelemana LNG esitellään<br />
puhtaana polttoaineena ja muutamiin aluksiin<br />
ollaankin jo tekemässä moottorimuunnoksia<br />
jotta niillä voidaan ajaa myös LNG<br />
polttoaineella. Ehkäpä parhain esimerkki<br />
LNG markkinoille tulosta antaa uusi Viking<br />
Linen rakenteilla oleva lautta jonka moottorivaihtoehdosta<br />
tehtiin päätös ennen laivan<br />
LNG polttoainehuollon varmistumista. •<br />
Teksti: Tomi P Razi Kuva: Gasum Oy<br />
<strong>Kuljetus</strong> & <strong>Logistiikka</strong> 21
Liikenneministeri Merja Kyllönen luovutti 5 000 euron palkintoshekin Vuoden <strong>2011</strong> Sankarikuljettajalle Petri Varkoille.<br />
Kuvassa vas. lukien: Petri Varkoi, Liikenneministeri Merja Kyllönen, Jussi Lähivaara (Lähivaara Oy) ja Vesa Turunen (perintöprinssi).<br />
Sankarikuljettaja<br />
palkittiin gaalassa<br />
Vuoden <strong>2011</strong> Sankarikuljettaja valittiin juhlallisessa<br />
palkintogaalassa Helsingissä. Valituksi tuli Lähivaara Oy:n<br />
kuljettaja Petri Varkoi, joka neuvokkuudellaan ja nopealla<br />
toiminnallaan todennäköisesti pelasti ihmishengen.<br />
Kulttuurikeskus Korjaamossa vietettiin<br />
marraskuun 10. päivänä<br />
juhlavaa tilaisuutta. Siellä nimittäin<br />
valittiin Vuoden <strong>2011</strong> Sankarikuljettaja.<br />
Valinta kohdistui kuopiolaisen<br />
Lähivaara Oy:n kuljettajaan Petri Varkoihin,<br />
joka osoitti neuvokkuutta ja nopeaa<br />
reagointikykyä hyvin kiperässä tilanteessa<br />
viime tammikuussa. Kirjallinen kuvaus<br />
Varkoin sankariteosta on ohessa.<br />
Gaalaillan avasi tilaisuuden juontaja<br />
Laura Ruohola. Hän korosti, että ammattikuljettajat<br />
tekevät kovaa työtä.<br />
- Pääsin itse kokeilemaan ajoa täysperävaunusimulaattorilla<br />
Härmän Power<br />
Truck Show -tapahtumassa viime kesänä.<br />
Huomasin, että jo liikkeelle lähtö isolla autolla<br />
oli minulle hyvin vaikeaa ja tilanne oli<br />
sama ajon aikana. Siksi voin vakuuttaa, että<br />
vaaditaan melkoista sankaruutta selvitä<br />
kovasta ja raskaasta työstä, Ruohola sanoi.<br />
Myönteisiä uutisia tarvitaan<br />
Kampanjan koordinaattorina toimiva raskaan<br />
kaluston renkaiden myyntipäällikkö<br />
Jussi Huhta Bridgestone Finland Oy:stä totesi,<br />
että kuljetusammattilaisia käsittelevät<br />
22 <strong>Kuljetus</strong> & <strong>Logistiikka</strong>
”Minulle sankarikuljettajasta tulee mieleen Teräsmies. Erona<br />
on kuitenkin se, että Teräsmiehen teot ovat mielikuvituksen<br />
tuotteita kun taas ammattikuljettajien teot ovat aitoja.”<br />
- Liikenneministeri Merja Kyllönen<br />
uutiset ovat pääsääntöisesti kielteisiä.<br />
- Ikävien uutisten perusteella tehdään<br />
valitettavan paljon yleistyksiä. Sankarikuljettajakampanja<br />
on siksi myönteinen ja<br />
kannustava ja sen avulla pyritään saamaan<br />
esiin kuljettajan työn parhaita puolia, Huhta<br />
totesi.<br />
Huhta muistutti, että kampanjaa on toteutettu<br />
Kanadassa vuosittain 1950-luvulta<br />
alkaen. Sielläkin hanketta pyörittää Bridgestone.<br />
- Tarkoituksena on, että kampanja pyörii<br />
Suomessa yhtä kauan. Tosin itse ehdin<br />
eläkkeelle, ennen kuin pääsemme Kanadan<br />
tasolle, mutta joku muu vetää kampanjaa<br />
tuolloin.<br />
Suomen <strong>Kuljetus</strong> ja <strong>Logistiikka</strong> SKAL<br />
ry:n puheenjohtaja Ahti Myllys sanoi, että<br />
Suomessa on runsaat 70 000 ammattikuljettajaa.<br />
- Jokainen heistä on melkoinen sankari<br />
etenkin nyt, kun illat pimenevät ja kelit<br />
ovat liukkaita. Tarvitaan sankaruutta, että<br />
näissä oloissa tavara kulkee turvallisesti<br />
perille asti, Myllys totesi.<br />
Ammattilaisia tarvitaan<br />
Rahtarit ry:n puheenjohtaja Kimmo Puntti<br />
puolusti gaalassa ammattikuljettajia.<br />
- Usein ammattiautoilusta huomataan<br />
vain tapahtuneet onnettomuudet. Tosin<br />
niistäkin vain pienessä osassa syy on kuljettajan.<br />
Harvoin rahtarit saavat kiitoksia,<br />
mutta tänään onneksi näin tapahtuu,<br />
Puntti sanoi.<br />
Puntti muistutti, että asioita hoidetaan<br />
nykyisin paljon sähköpostilla.<br />
- Mikään tavara ei kuitenkaan siirry paikasta<br />
toiseen sähköpostilla vaan siihen tarvitaan<br />
yhäkin kuljetusalan ammattilaisia.<br />
Gaalassa esiintyi myös alppihiihtäjä<br />
Marcus Sandell. Häntä haastatellut Laura<br />
Ruohola totesi, että alppihiihtäjiltä vaaditaan<br />
aikamoista sankaruutta. Sandell loukkaantui<br />
vaikeasti harjoituksissa Itävallan<br />
Pitztalissa syyskuussa 2009, jolloin häneltä<br />
jouduttiin poistamaan toinen munuainen.<br />
- Onneksi paikalla oli hoitohenkilöstöä<br />
ja minut pystyttiin viemään pikaisesti helikopterilla<br />
sairaalaan, Sandell kuvaili omia<br />
sankareitaan.<br />
Laulava ministeri<br />
Liikenneministeri Merja Kyllönen toi gaalaan<br />
valtiovallan tervehdyksen. Hän innostui<br />
jopa laulamaan Matti Eskon tunnetuksi<br />
tekemää kappaletta Rekkamies. Laulun<br />
jälkeen Kyllönen sanoi kuljetuksen olevan<br />
maailmalle yhtä tärkeää kuin mitä verenkierto<br />
on ihmiselle.<br />
- Mikään ei liiku ilman ammattikuljettajia.<br />
Esimerkiksi päiväkotilapset ja koululaiset<br />
jäisivät ilman aterioitaan. Minulle sankarikuljettajasta<br />
tulee mieleen Teräsmies.<br />
Erona on kuitenkin se, että Teräsmiehen<br />
teot ovat mielikuvituksen tuotteita kun<br />
taas ammattikuljettajien teot ovat aitoja.<br />
Kyllönen totesi, että tavara-autojen joutuessa<br />
onnettomuuteen syyllistä haetaan<br />
useimmiten kuljettajista.<br />
- Itse kuitenkin tiedän, että jokainen<br />
ammattikuljettaja ajaa turvallisuus selkärangassaan.<br />
Kiitän kampanjan järjestäjiä<br />
siitä, että he ovat nostaneet kuljettajat sille<br />
korokkeelle, johon he kuuluvat. Samalla<br />
annan liikenneministerinä jokaiselle kuljettajalle<br />
luvan pukea ylleen Teräsmiehen<br />
asun viittoineen sillä arvostan hyvin paljon<br />
heidän työtään.<br />
Gaalailta päättyi Matti Eskon esitykseen,<br />
jonka odotetuin kappale oli tietenkin<br />
Rekkamies. Moni paikalla olleista muisti<br />
laulun kertosäkeen sanat "Tuhansia töitä,<br />
valvottuja öitä. Viikkoja tiellä, saan asfalttia<br />
niellä. Silmiä painaa, ei uni anna lainaa..."<br />
•<br />
Sankariksi<br />
suunnitellulla ojaanajolla<br />
Tapahtumapaikka: Ukonlahti 12.1.<strong>2011</strong><br />
<strong>Kuljetus</strong>liike: Lähivaara Oy<br />
Sankari: Petri Varkoi<br />
Petri Varkoi oli ajamassa viime tammikuussa puukuorman hakuun<br />
Rääkkylän Ukonlahdella pikkutiellä, jossa oli 80 km/h nopeusrajoitus.<br />
Yhtäkkiä tien varressa olevan talon pihalta hänen eteensä tuli pakettiauto,<br />
jota ajoi 25-vuotias nainen. Pakettiauto ei kuljettajan yrityksistä<br />
huolimatta pysähtynyt, vaan luisui liukkaalla tiellä tukkirekan eteen.<br />
Petri Varkoilla oli vain hetki aikaa miettiä, ajaako päin pakettiautoa vai<br />
väistääkö ojaan. Hän tiesi, että osuma pakettiautoon olisi hyvin tuhoisa<br />
ja hän ohjasikin autonsa omasta kohtalostaan välittämättä ojaan.<br />
Tukkirekka kynti kovalla rytinällä ojanpiennarta osuen tienliittymän<br />
ojanrumpuun. Auto jäi kuitenkin pystyyn 45-asteen kulmaan ojan reunalle.<br />
Petri Varkoi sai onnettomuudessa ruhjeita ja lihasvenähdyksiä,<br />
jotka paranivat kahden viikon sairaslomalla. Lähivaara Oy:n Volvo FH:n<br />
etukulma meni uusiksi ja runko vääntyi. Parin viikon jälkeen auto saatiin<br />
kolarikorjaamolta taas ajoon.<br />
Pakettiautoa ajanut nainen selvisi onnettomuudesta säikähdyksellä.<br />
Kun tilanne selvitettiin poliisin toimesta, nainen ei shokiltaan osannut<br />
heti lähteä ajamaan naarmuitta selvinneellä pakettiautollaan.<br />
Petri Varkoi palkittiin gaalassa 5 000 euron shekillä. Hän saa puolet<br />
rahasummasta itselleen ja toinen puoli menee hänen valitsemalleen<br />
hyväntekeväisyyskohteelle. Valinta kohdistui Kuopion yliopistollisen sairaalan<br />
syöpälapsille.<br />
Kampanjassa ovat mukana Bridgestone Finland Oy:n ohella Rahtarit<br />
ry, Suomen <strong>Kuljetus</strong> ja <strong>Logistiikka</strong> SKAL ry, Autoteippaus Timo Teippi<br />
ja Örum Oy Ab.<br />
Tapahtumapaikka: Öljytie Nikkilä.<br />
Tie 148 25.02.<strong>2011</strong>. 08.00-09.00<br />
<strong>Kuljetus</strong>liike: Tarkkalan <strong>Kuljetus</strong> Oy<br />
Sankari: Turunen Vesa<br />
Työkaverini Vesa Turunen oli perjantai aamuna<br />
ajamassa Öljytietä Kilpilahden suuntaan.<br />
Suurin piirtein Nikkilän kohdalla jossa<br />
kevyenliikenteen väylä loppuu, huomasi<br />
hän ojan pohjalla liikkuvan mytyn. Turunen<br />
pysäytti yhdistelmän ja lähti tarkastamaan<br />
tilannetta. Tapahtuma hetkellä pakkasta<br />
oli lähemmäs -30 astetta pakkasta. Ojan<br />
pohjalla oli noin 80 vuotias naishenkilö,<br />
Turunen yritti tiedustella naisen tilannetta,<br />
mutta rouva tuntui vain yrittävän eteenpäin.<br />
Turunen lähti tarpomaan hangessa<br />
rouvan perään. Tavoitettuaan rouvan,<br />
huomasi Turunen tämän elintoimintojen<br />
romahtaneen. Rouvan suusta tuli vaahto ja<br />
hän haisi vahvasti ulosteelle. Kaikesta huolimatta<br />
aloitti Turunen hangessa puhalluselvytyksen.<br />
Rouva virkosikin, muutaman<br />
puhalluksen jälkeen. Turunen käytti omia<br />
vaatteitaan saadakseen rouvan lämpötilan<br />
nousemaan. Paikalle pysähtynyttä puolikaskuskia,<br />
Turunen komensi tuomaan lisää<br />
vaatteita. Paikalle hälyytetty ambulanssi<br />
vei rouvan sairaalaan jatko hoitoon.<br />
Lisää sankaritarinoita:<br />
www.ammattinasankari.fi<br />
<strong>Kuljetus</strong> & <strong>Logistiikka</strong> 23
KONTTILIIKENNE<br />
Lego palikoilla askartelusta on<br />
varmaankin meille kaikille tullut<br />
jollain tavalla kokemusta. Itse<br />
muistan joskus -60 luvulla omistaneeni<br />
vajaan 100 palikan kokoelman<br />
joista tuli rakennettua talo, tai muita vastaavanlaisia<br />
luomuksia sen hetkisen mielikuvituksen<br />
ja kykyjen mukaisesti. Kiitos<br />
palikoiden standardista niillä rakentelu<br />
oli näppärää ja joutuisaa. Puuhastelun<br />
päätyttyä palikat voitiin kiinnittää tosiinsa<br />
siististi yhdeksi kasaksi hyllylle, sängyn<br />
alle odottamaan seuraavaa askarteluhetkeä.<br />
Palikoista huolenpito muodostui<br />
kuitenkin ongelmalliseksi etenkin jos<br />
kavereita sattui tulemaan kylään tai itse<br />
otti palikat mukaan jonkun toisen luokse,<br />
ne tahtoivat helposti sekaantua, unohtua<br />
toisen kaverin haltuun. - Palikkalogistiikka<br />
ei niin sanotusti tahtonut pysyä käsissäni.<br />
Tanskalainen puuseppä Ole Cristiansen<br />
oli – 50 luvulla patentoinut tämän vielä<br />
suureksi menestykseksi muodostuvan rakennuspalkin<br />
lelutuotannolleen. Noihin<br />
samoihin aikoihin amerikkalainen rekkakuski<br />
Malcom McLean oli kehitellyt vastaavanlaista<br />
standardilaatikkoa sovellettavaksi<br />
merikuljetuksien varastointikäsittelyyn,<br />
ja yhdessä sisarustensa kanssa hän<br />
oli perustanut tätä tarkoitusta varten 120<br />
dollarilla yrityksen: Huhtikuun 26 päivänä<br />
vuonna 1956 lastasi Ideal –X niminen<br />
rahtilaiva 58 samankokoista teräslaatikkoyksikköä<br />
Newarkin satamasta New Jerseystä<br />
Houstoniin, Teksasiin jossa nämä<br />
laatikot lastattiin rekka-autoihin joiden<br />
alusta oli varta vasten suunniteltu noiden<br />
teräslaatikoiden kuljettamiseen. Paikalliset<br />
New Yorkin satamaviranomaiset suhtautuivat<br />
hankkeeseen varsin kyynisesti<br />
ja arvioivat korkeintaan 5 % osuutta tuon<br />
tyyppiselle rahtiliikenteelle satamassaan.<br />
Tuosta kyseisestä huhtikuun päivämäärästä,<br />
jota pidetään konttiliikenteen alkuna,<br />
on sittemmin muodostunut merkittävä<br />
muistopäivä koko kuljetusalalle,<br />
koskettaen jokaisen logistiikkaketjun osaa<br />
joko suoraan fyysisesti tavaroiden käsittelyssä<br />
tai ainakin viimeistään rahdin kuljetuskustannuksiin<br />
paneuduttaessa.<br />
Tilastollisesti tämä kuljetuslaatikoiden<br />
standardisointiin perustunut käsittely<br />
lähti näyttämään seuraavanlaiselta: 1950<br />
luvun lopulla kansainvälinen konttiliikennevaihto<br />
oli US dollareissa mitattuna<br />
116 miljardia, 1960 luvulla 236 miljardia,<br />
1970 luvulla 3,9 triljoonaa, 1980; 6,9 triljoonaa,<br />
1990; 13 triljoonaa ja vuodesta<br />
2000 nykypäivään arvio liikkuu 30 triljoonan<br />
tasolla. Konttien suoranainen käsittely<br />
ei meille kaikille välttämättä ole kovinkaan<br />
tuttua. Sitä vastoin olemme alati<br />
Riskienhallinta yrityksissä<br />
Yritysten riskienhallinta on käsite<br />
jonka yrityksen työntekijät<br />
ymmärtävät eri tavoin riippuen<br />
heidän omista henkilökohtaisista<br />
taustoistaan. Riskienhallintaa täytyy<br />
harjoittaa sekä yrityksenä että yksityisinä<br />
työntekijöinä yrityksessä. Kansainvälisen<br />
tason turvallisuusriskien hallintaa<br />
voidaan tarkastella kahden ISO standardin<br />
avulla. Nämä ovat riskienhallinnan<br />
standardi ISO 31000 ja turvallisuusriskien<br />
hallinnan standardi ISO 28000.<br />
Turvallisuusriskien hallintaan kuuluu<br />
kolme perusosaa. Nämä ovat ennakointi,<br />
ehkäisy, suunnittelu ja jos riski toteutuu,<br />
tapahtuman tutkinta ja analyysi.<br />
Olen työskennellyt yritysten turvallisuusriskien<br />
hallinnan parissa jo yli kaksikymmentä<br />
vuotta eri maissa ja kaikilla<br />
mantereilla. Turvallisuusriskeillä tarkoitan<br />
tässä yhteydessä kaikkia niitä riskejä<br />
jotka ovat seurausta tahallisista teoista<br />
joiden taustalla ovat ikivanhat inhimilliset<br />
motiivit, kuten ahneus, kosto ja<br />
kateus. On erittäin tärkeätä ymmärtää,<br />
että turvallisuusriskit eivät rajoitu vain<br />
lainvastaiseen toimintaan. Listaan voisi<br />
toki lisätä myös luonnonmyllerrykset ja<br />
työturvallisuuteen liittyvät asiat.<br />
Turvallisuusriskien hallinta<br />
on elävä prosessi<br />
Turvallisuusriskien hallinta on yksinkertaisesti<br />
yrityksen sekä sen henkilökunnan<br />
varojen, omaisuuden ja maineen<br />
puolustamista. Tämä on perustavoite.<br />
Yritykset käyttävät yhä enemmän tekniikkaa<br />
turvallisuusriskien hallintaan.<br />
Risto Haataja on kansainvälinen turvallisuusriskien hallinnan asiantuntija.<br />
Hän on toiminut riskien hallinnan parissa vuodesta 1997 käyttäen riskienhallinta<br />
standardeja työkaluna viidellä eri mantereella haastavissa maissa.<br />
24 <strong>Kuljetus</strong> & <strong>Logistiikka</strong>
Rauman Sataman konttiliikenne<br />
kasvoi alkuvuonna 44 % vuoden<br />
takaiseen verrattuna.<br />
”Alkuvuosi on ollut Raumalla<br />
konttiliikenteen osalta todella vilkasta”,<br />
toteaa Rauman satamajohtaja<br />
Hannu Asumalahti.<br />
”Arvioimme tällä hetkellä,<br />
että vuoden <strong>2011</strong> satamaliikenteen<br />
kokonaisliikennemäärä on noin<br />
kuusi miljoonaa tonnia ja konttiliikenne<br />
noin 220 000 konttiyksikköä.”<br />
tekemissä tuotteiden ja materiaalien kanssa<br />
jotka jossain vaiheessa ovat olleet konttilastauksen<br />
ja purun kohteena. - International<br />
Transport Hall of Fame on nimennyt Malcom<br />
MCLeanin vuosisadan merkittävämmäksi<br />
henkilöksi.<br />
Suomeen konttien rahtausliikenne rantautui<br />
laivanvarustaja Ragnar Nordströmin<br />
toimesta jonka 26 konttia rahtaava Ms Tiina<br />
aloitti liikenteen -60 alussa. Nykyisin Containerships<br />
Ltd Oy nimisenä tunnettu perheyritys<br />
on rakentanut itselleen kehittyneen<br />
Eurooppalaisen konttiliikenneverkoston joka<br />
painopiste keskittyy Itä- ja Pohjanmeren<br />
alueelle. Toimitusjohtaja Harri Nordström<br />
kertoo että 13 laivan ja noin 15’000 TEU’n<br />
(twenty-foot of equivalent unit) konttikapasiteetilla<br />
he pystyvät hoitamaan yhdellä<br />
kontilla 30 - 40 rahtauskierrosta vuodessa<br />
läheisessä Pohjois-Euroopan kuljetuslogistiikkaverkostossaan.<br />
Nordström lisää kuitenkin<br />
heidän yrityksensä on varsin pieni<br />
tekijä kansainvälisissä toiminnoissa eikä<br />
heillä ole asiaa lähteä valtamerikonttiliikennettä<br />
hoitavien konttivarustamojen kanssa<br />
markkinoista kilpailemaan.<br />
Tässä mieleeni tulee nuo omat Lego palikkani<br />
joilla oli mielekästä leikkiä niin kauan<br />
kun palikat pysyivät tallessa. Isommilla<br />
pojilla oli suuremmat kokoelmat joiden<br />
leikkeihin omat palikat saattoivat helposti<br />
sekaantua ja kadota. Tanskalaisen Maersk<br />
varustamon maailmanympärysreitillä kulkeva<br />
Emma Maersk pystyy kuljettamaan<br />
11’000 konttia ruumassaan. Tällä maailman<br />
suurimmalla varustamolla on parhaillaan<br />
rakenteilla muutama vastaavan kokoluokan<br />
alus jotka kertaheitolla voisivat ottaa useampienkin<br />
pienvarustamojen kuljetuskapasiteetin<br />
ruumaansa. Tuntuukin loogiselta<br />
että tanskalaiset hallitsevat konttikuljetuksen<br />
globaaleja markkinoita kerran Lego<br />
palikan standardikin on myös tanskalaista<br />
tuotetta. •<br />
Teksti: Tomi Razi Kuvat: Rauman satama/Pentti<br />
M. Valmunen A.R.P.S.<br />
Yrityskokonaisuuden kannalta turvallisuusriskien<br />
hallinnan tulee olla riskien analyysiin<br />
perustuvaa ja tietoisesti ohjattua.<br />
Usein unohdetaan täysin se kaikkein tärkein<br />
seikka, että tekniikka on ainoastaan työkalu<br />
turvallisuusriskien hallinnassa, eikä määränpää.<br />
Tekniikkaan ei kannatta investoida<br />
jos ei ole selvää suunnitelmaa mitä varten<br />
jotain työkalua tarvitaan, mikä on tavoite<br />
ja kuka työkalua käyttää tämän tavoitteen<br />
saavuttamiseksi.<br />
Selvä ymmärrys ja yrityksen kirjaama<br />
sisäinen sopimus tai ohjeistus turvallisuusriskien<br />
hallinnasta ovat kuvion oleellinen<br />
osa. Näihin asiakirjoihin täytyy kirjata turvallisuusriskien<br />
hallinnan tavoitteet ja yhtä<br />
tärkeää on kirjata myös vastuuhenkilöt.<br />
Turvallisuusriskien hallinta ei ole mitään<br />
raketti tiedettä. Pikemminkin niiden hallitsemisessa<br />
maalaisjärjellä selviää pitkälle.<br />
Mutta asiantuntijat tuovat ulottuvuutta,<br />
erilaista ja tärkeää näkökulmaa turvallisuusriskien<br />
hallinnan toteuttamisessa. Tämä<br />
on totta varsinkin silloin kun yrityksen<br />
toimintaa on ulkomailla. Myös erilaisten<br />
työkalujen käyttö, strategian ja työohjeistusten<br />
kirjoittaminen on parasta jättää<br />
asiantuntijoille.<br />
Yrityskokonaisuuden kannalta turvallisuusriskien<br />
hallinnan tulee olla riskien analyysiin<br />
perustuvaa ja tietoisesti ohjattua.<br />
Yrityksen turvallisuusriskien hallintaa voi<br />
rinnastaa lämmitys- ja ilmastointikoneiden<br />
toimintaan – kukaan ei huomaa kun koneet<br />
toimivat mutta kaikki huomaavat heti jos ne<br />
eivät toimi!<br />
Riskit hallintaan<br />
Riskienhallinnan kansainväliset standardit<br />
riskien hallinnasta määrittelevät monta eri<br />
askelta. Pääotsikkotasolla ne ovat yksinkertaisesti<br />
a) riskien tunnistaminen, b) riskien<br />
määrittely ja c) riskien käsittely. Tämä<br />
prosessi elää. Sen täytyy olla täysin dynaaminen,<br />
koska ”vastapuoli” ei lepää eikä ole<br />
sidottu mihinkään sääntöihin. Nämä ovat<br />
ihmisiä jotka työkseen tai huvikseen etsivät<br />
heikkoja kohtia yrityksen puolustuksessa ja<br />
hyödyntävät näitä.<br />
Prosessin täytyy perustua riskienhallinnan<br />
strategiaan, jossa määritellään mm.<br />
riskien arvioinnin mekanismi, joka on osa<br />
riskien määrittelystä. Arviointi johtaa tunnistettujen<br />
riskien käsittelyyn. Näiden riskien<br />
käsittely voi olla joko riskin siirtäminen<br />
toiselle taholle (kuten esim. riskin vakuuttaminen),<br />
sen ehkäiseminen tai estäminen<br />
turvallisuustoiminnalla tai laaditaan suunnitelma<br />
sille varalle että riski toteutuu, sen<br />
seurauksien vaikutusten lieventämiseksi.<br />
Turvallisuusriskien hallintaan kuuluu<br />
myös yrityksen menetelmä laskea kustannukset<br />
jotka liittyvät turvallisuustoimiin<br />
riskien käsittelemisessä. Näin saadaan kustannustehokkuutta<br />
turvallisuustoimintaan,<br />
ei osteta palveluja/työkaluja (kuten valvontakameroita<br />
jne) vain hetken mielijohteesta.<br />
Toiminta on suunnitelmallista ja perustuu<br />
tunnistettuihin riskeihin ja niiden merkitykseen<br />
yritykselle riskien luokituksen perusteella.<br />
Riskien arviointi on paras jättää<br />
asiantuntijoille. •<br />
<strong>Kuljetus</strong> & <strong>Logistiikka</strong> 25
Vaarallisilla vesillä<br />
- modernien merirosvojen kynsissä on kurjaa olla<br />
Tämän päivän merirosvot ovat kaukana seikkailukirjojen ja<br />
–elokuvien koukkukätisistä sankareista, jotka ammuskelevat<br />
musketilla ja piilottavat kultaa täynnä olevan aarre-arkun pääkallon<br />
muotoiseen luolaan jollain kaukaisella Karibianmeren saarella.<br />
Merirosvouksen pääalueita ovat<br />
nykypäivänä Kaakkois-Aasia,<br />
Nigerian rannikko sekä eniten<br />
uutisotsikoissa ollut Adeninlahti<br />
ja Afrikan sarven seutu. Historiallinen<br />
merirosvouksen huippualue Karibianmeri<br />
pitää sekin pintansa tilastoissa, mutta on<br />
selvästi rauhallisempaa aluetta. Karibianmeren<br />
piraatit ovatkin kenties enemmänkin<br />
toimineet esikuvina nykyrosvoille.<br />
Viimeisen 10 vuoden aikana kaappausten<br />
määrä on laskenut Kaakkois-Aasiassa, lisääntynyt<br />
Länsi-Afrikassa ja kasvanut räjähdysmäisesti<br />
Intian Valtameren alueella,<br />
johon myös uutisotsikoissa näkynyt Adeninlahti<br />
luetaan.<br />
Somalian merirosvokulttuurin syntyyn<br />
on vaikuttanut yleinen levottomuus maassa,<br />
jossa on ollut valtatyhjiö käytännössä 20<br />
vuoden ajan Mohammed Siad Barren syrjäyttämisen<br />
vuonna 1990 jälkeen. Paikalliset<br />
klaanit taistelivat vallasta, eikä maan<br />
kalastusvesiä vartioinut kukaan mikä johti<br />
siihen, että ulkomaiset troolarit tyhjensivät<br />
vesistön vaikeuttaen somalialaisten kalastajien<br />
elinkeinonharjoittamista. Äkkirikastuminen<br />
alkoi houkutella työttömyydessä eläviä<br />
ihmisiä. Tv:n musiikkikanavien luoma<br />
kuva siitä, mitä kaikkea rahalla voisi saada,<br />
sai merirosvouksen tuntumaan monen<br />
mielestä varteenotettavalta (ja ainoalta)<br />
tavalta muuttaa oman elämänsä suuntaa.<br />
Nuorimmat kiinni jääneet merirosvot ovat<br />
vain 11- vuotiaita lapsia, jotka on luultavasti<br />
väkivalloin pakotettu liittymään joukkoon.<br />
Merirosvouksen uuden aallon alussa<br />
keskityttiin kaappaamaan kansainvälisiä<br />
kalastustroolareita, pahoinpitelemään niiden<br />
miehistöä ja ryöstämään arvoesineitä.<br />
Ajan myötä he alkoivat kiinnostua puhtaas-<br />
26 <strong>Kuljetus</strong> & <strong>Logistiikka</strong>
Joka hetki jopa<br />
100 000 merimiestä<br />
on liikkeellä maailman<br />
vaarallisimmilla vesillä.<br />
Tälläkin hetkellä yli<br />
400 merimiestä on<br />
kidnapattuina, laivat<br />
on kaapattuina ja<br />
inhimillisen kärsimyksen<br />
määrä on mittaamaton.<br />
ta rahasta ja siirtyivät kiristämään lunnaita<br />
kansainvälisiltä laivayhtiöiltä. Kaappaukset<br />
ovat erityisesti Somalian rannikon erikoisuus,<br />
sillä Kaakkois-Aasiassa ja Länsi-Afrikassa<br />
merirosvot useimmiten ryöstävät<br />
miehistön ja laivan irtaimistoa ja rahaa.<br />
Laivojen ja niiden miehistön kaappausajat<br />
ovat viime vuosina pidentyneet huomattavasti,<br />
voiden olla nykyään jopa vuoden<br />
pituisia. Tästä seuraa ongelmia usealle<br />
eri taholle: tärkeimpänä luonnollisesti kidnappauksen<br />
uhrien kärsimys. Kaapattua<br />
miehistöä pahoinpidellään ja pidetään<br />
vangittuna epäinhimillisissä olosuhteissa.<br />
Kuoleman pelko on jatkuvasti läsnä.<br />
Suezin kanavan kautta kulkee lähes 20 %<br />
maailman rahtilaivaliikenteestä. Maailmantaloudelle<br />
koituneet kustannukset merirosvouksesta<br />
ovat joidenkin arvioiden mukaan<br />
jopa 8 – 12 miljardia yhdysvaltain dollaria.<br />
Rahtimaksut, miehistön palkat ja vakuutusmaksut<br />
ovat nousseet liikuttaessa korkean<br />
merirosvousriskin alueella – lunnasvaatimuksia<br />
unohtamatta. Tähän voi lisätä vielä<br />
turvahenkilöstön ja vartijoiden käytöstä<br />
koituneet kustannukset. Mikäli kulkua Suezin<br />
kanavan kautta halutaan merirosvojen<br />
pelossa välttää, on huomioitava korkeammat<br />
polttoainekustannukset kun alus joutuu<br />
kiertämään Hyväntoivonniemen.<br />
Somalian rannikolla itse rahti ei yleensä<br />
merirosvoja kiinnosta. Tavaran omistajalle<br />
voi kuitenkin mielipahan lisäksi koitua kustannuksia,<br />
jos vaikkapa Aasiasta ostetut,<br />
sesonkimyyntiin tarkoitetut tavarat ovat<br />
motissa matkan varrella.<br />
Varustamoille tulee huomattavia kustannuksia,<br />
jos heidän aluksensa on epämääräisen<br />
pitkän ajan poissa liikenteestä.<br />
Alueella operoi eri valtioiden laivastoa<br />
turvaamassa kulkua. Määrä on valitettavasti<br />
riittämätön suhteessa avun tarvitsijoiden<br />
määrään. Tästä tulee taas lisäkustannuksia<br />
yksittäisille valtioille, jotka joutuvat myös<br />
oikeudenkäyntikulujen maksumiehiksi silloin,<br />
kun merirosvoja saadaan leivättömän<br />
pöydän ääreen.<br />
Herää kysymys, että kun aseistautuneet<br />
merirosvot ovat turvallisuusuhka, eikö<br />
heitä vastaan voisi suojautua aseellisesti?<br />
IMO (International Maritime Organization)<br />
suosittelee laivayhtiöitä olemaan varustautumatta<br />
asein. Jos rikolliset tietävät<br />
aluksen olevan aseistautunut, he saattavat<br />
aloittaa kaappausoperaation järeimmin<br />
asein, jolloin ihmishenget ovat nykyistäkin<br />
suuremmassa vaarassa. Toinen riski on, että<br />
jo pelkkä laivan aseistus voi toimia houkuttimena<br />
merirosvoille. Tämän lisäksi olisi<br />
huomioitava paikallisen lainsäädännön aiheuttamat<br />
ongelmat ulkomaisille kauppaaluksille,<br />
jotka aikovat liikkua aseistettuna<br />
maan aluevesillä.<br />
Merirosvot ovat tällä hetkellä varsin<br />
hyvin ajan tasalla siitä, minkä tasoisia lunnasvaatimuksia<br />
kannattaa esittää, jotta toivottuun<br />
lopputulokseen päästään. He ovat<br />
tietoisia mm. siitä, että laivayhtiöt eivät<br />
mitenkään voi tukea terrorismia suoraan<br />
tai välillisesti. Jos islamistisia terroristijärjestöjä<br />
aletaan nykyisiä huhupuheita vahvemmin<br />
yhdistää merirosvoihin, tulevat<br />
lunnasrahavirrat ehtymään. Merirosvousongelmaan<br />
ei ole olemassa helppoa ratkaisua.<br />
Inhimillinen apukeino tilanteeseen olisi<br />
mm. paikallisten olojen rauhoittuminen,<br />
pysyvän hallinnon rakentuminen ja parempi<br />
taloustilanne. •<br />
Lähteet: www.imo.org, www.iumi.com, www.<br />
saveourseafarers.com<br />
Teksti: Sofia Pekuri, If Vahinkovakuutusyhtiö Oy<br />
Kuvat: imo.un collections<br />
Merirosvot ovat tällä hetkellä varsin hyvin ajan tasalla<br />
siitä, minkä tasoisia lunnasvaatimuksia kannattaa<br />
esittää, jotta toivottuun lopputulokseen päästään.<br />
<strong>Kuljetus</strong> & <strong>Logistiikka</strong> 27
KATAKRI kehittyy<br />
Miten se on muuttunut?<br />
Kansallinen turvallisuusauditointikriteeristö (KATAKRI) on<br />
saanut ensimmäisen päivityksensä. Mitä siihen sisältyy?<br />
Entä miten kriteeristön ajatellaan kehittyvän jatkossa?<br />
V<br />
uoden 2009 aikana mittavalla<br />
henkilötyöpanoksella aikaansaatu,<br />
security-turvallisuuden vaatimuksia<br />
omalta osaltaan linjaava<br />
auditointikriteeristö on kokenut ensimmäisen<br />
uudistuksensa. Päivityskierros toteutettiin<br />
sisäministeriön johdolla ja edelleen<br />
osana hallituksen sisäisen turvallisuuden<br />
ohjelmaa. Kriteeristön ensimmäinen versio<br />
laadittiin aikanaan viranomaisjohtoisesti,<br />
mutta tiiviissä yhteistyössä yritysten, järjestöjen<br />
ja opetuslaitosten kanssa. Päivityskierroksella<br />
noudatettiin samaa kaavaa,<br />
tosin rajatummalla kokoonpanolla. Päivityksen<br />
pääsisällöksi oli etukäteen asetettu<br />
ensimmäisestä versiosta löytyneiden epäkohtien<br />
korjaaminen. Toiseksi tavoitteeksi<br />
oli asetettu safety-osion liittäminen kriteeristöön.<br />
Miten näiden osalta kävi?<br />
Sisällön taustaa<br />
Elinkeinoelämälle annettaviin tiedon turvaamisen<br />
suosituksiin ja viranomaisten<br />
asettamiin vaatimuksiin ja niiden tarkastamiseen<br />
pureutuva KATAKRI jakautuu<br />
neljään osioon: hallinnollinen turvallisuus/<br />
turvallisuusjohtaminen, henkilöstöturvallisuus,<br />
fyysinen turvallisuus ja tietoturvallisuus.<br />
Kunkin osion sisällön suhteen on<br />
esitetty kolmiportainen, valtionhallinnon<br />
tietoturvallisuustasojen mukainen vaatimusjaottelu:<br />
- perustaso<br />
- korotettu taso<br />
- korkea taso<br />
Käytettäessä KATAKRIa kansainvälisen<br />
turvallisuusluokitellun tiedon suojaamisvaatimusten<br />
todentamisen välineenä edellä<br />
mainitut tasot vastaavat turvallisuusluokitusmerkintöjä<br />
KÄYTTÖ RAJOITETTU<br />
(RESTRICTED), LUOTTAMUKSELLINEN<br />
(CONFIDENTIAL) ja SALAINEN (SEC-<br />
RET).<br />
KATAKRI:n käyttötarkoitus<br />
Kansallinen turvallisuusauditointikriteeristö<br />
toimii viranomaisten työkaluna silloin,<br />
kun näiden on johonkin kansalliseen<br />
tai kansainväliseen hankkeeseen liittyen<br />
varmistettava yrityksen tai muun yhteisön<br />
kyky huolehtia tiedon turvallisuudesta sen
Onko kaikki, eri turvallisuuden osa-alueisiin pureutuvat vaatimukset<br />
syytä sisällyttää samaan KATAKRI:iin, vai olisiko syytä pitää jo<br />
syntynyt työ omana kokonaisuutenaan ja laatia samalle formaatille<br />
viranomaishyväksynnän saamia liitännäiskriteeristöjä?<br />
mukaisesti, mille turvallisuustasolle kulloinenkin<br />
hanke on määritetty.<br />
KATAKRI toimii myös elinkeinoelämän<br />
turvallisuustoiminnan eräänä ohjenuorana.<br />
Kriteeristöön on koottu oma suositusosionsa,<br />
jonka avulla yritys voi kohdistaa vapaaehtoiset<br />
turvallisuustoimensa sellaisiksi, että<br />
niistä on suoranaista hyötyä siinä tapauksessa,<br />
että yritykseltä edellytetään jossakin vaiheessa<br />
viranomaisvaatimuksien täyttämistä.<br />
Nämä otsikon ”elinkeinoelämän suositukset”<br />
alla KATAKRI:n toisessa versiossa kulkevat<br />
ohjeet on laadittu ”jalat maassa” siten, että<br />
turvallisuustoiminnan parantamiseen käytetyt<br />
eurot eivät ohjautuisi väärin. Jotkin<br />
kriteeristön suosituksista saattavat olla mittavampia<br />
kuin perustason viranomaisvaatimukset,<br />
mutta tämä ei muodosta silti ristiriitaa;<br />
perustasolla ei kaikissa tapauksissa<br />
vaadita kovinkaan paljon, sen sijaan turvallisuustasoaan<br />
parantavalle yritykselle on hyvä<br />
näissäkin tapauksissa osoittaa oikea suunta<br />
kyseisen osa-alueen suosituksilla.<br />
Kolmas käyttötarkoitus kansalliselle turvallisuusauditointikriteeristölle<br />
ovat yritysten<br />
keskinäiset turvallisuusauditoinnit<br />
silloin, kun liiketoiminnan tuoksinassa on<br />
syytä varmistua bisneskumppanin kyvystä<br />
pitää salassa liikesalaisuudet ja muu ns. sensitiivinen<br />
tieto.<br />
Hallinnollinen turvallisuus ja<br />
turvallisuusjohtaminen<br />
Turvallisuusauditointikriteeristö sisältää<br />
mittavan kontrollityökalun tiedon turvallisen<br />
hallinnan ja turvallisuusjohtamisen osalta.<br />
Auditointikysymykset ja niihin liittyvät<br />
vaatimukset esitetään seuraaville alakokonaisuuksille:<br />
- Turvallisuuspolitiikka, turvallisuustoimintaa<br />
ohjaavat periaatteet ja määrittelyt<br />
- Turvallisuuden vuotuinen toimintaohjelma<br />
- Turvallisuuden tavoitteiden määrittely<br />
- Riskien tunnistus, arviointi ja kontrollit<br />
- Turvallisuusorganisaatio ja vastuut<br />
- Onnettomuudet, vaaratilanteet, turvallisuuspoikkeamat<br />
ja ennalta ehkäisevät toimenpiteet<br />
- Turvallisuusdokumentaatio ja sen hallinta<br />
- Turvallisuuskoulutus, tietoisuuden lisääminen<br />
ja osaaminen<br />
- Raportointi ja johdon katselmukset.<br />
Hallinnollisen turvallisuuden osio on kasvanut<br />
toisessa julkaisuversiossa yhdellätoista<br />
aikaisemmin tietoturvallisuusosioon kuuluneella<br />
kysymyksellä ja yhdellä kokonaan<br />
uudella, käsittely-ympäristöihin liittyvällä<br />
kysymyksellä.<br />
Henkilöstöturvallisuus<br />
Henkilöstöturvallisuudella tarkoitetaan<br />
KATAKRI:ssa lähinnä henkilön työyhteisön<br />
tietoturvallisuudelle muodostamaa uhkaa,<br />
vaikka normaalisti se kattaakin terminä<br />
myös henkilöön kohdistuvilta uhkilta suojautumisen.<br />
Turvallisuusauditointikriteeristön<br />
käsittelymalli pohjautuu pitkälti valtionhallinnon<br />
tietoturvallisuuden johtoryhmän<br />
vuonna 2008 julkaisemassa henkilöstöprosessikuvauksessa<br />
esitettyihin virstanpylväisiin<br />
(VAHTI 2/2008). Osion sisältö jakautuu<br />
seuraaviin kokonaisuuksiin:<br />
- Tekninen kriteeristö (henkilöstön hallinnointi)<br />
- Riittävän osaamisen varmistaminen<br />
- Henkilön muu soveltuvuus tehtävään<br />
- Rekrytointipäätöksen jälkeiset toimet<br />
- Toimenpiteet työsuhteen solmimisen<br />
yhteydessä<br />
- Toimenpiteet työsuhteen aikana.<br />
KATAKRI:n kakkosversiossa henkilöstöturvallisuusosioon<br />
on siirretty kaksi aiemmin<br />
tietoturvallisuusosioon kuulunutta<br />
kysymystä ja poistettu viranomaisten osalta<br />
henkilöluottotietojen tarkistusvaatimus.<br />
Fyysinen turvallisuus<br />
Fyysisen turvallisuuden käsite kattaa<br />
KATAKRI:ssa sekä toimitilaturvallisuuden,<br />
että sitä tukevat muut järjestelyt, kuten vartiointi-<br />
ja hälytyspalvelut. Fyysisen turvallisuuden<br />
osio on jaettu yksinkertaisesti kolmeen<br />
osa-alueeseen:<br />
- Alueen turvallisuus<br />
- Rakenteellinen turvallisuus<br />
- Turvallisuustekniset järjestelmät.<br />
KATAKRI II:n fyysisen turvallisuuden<br />
osioon on siirretty viisi aiemmin tietoturvallisuusosioon<br />
kuulunutta kysymystä. Ikkunakalvovaatimus<br />
on poistettu perustasolta,<br />
samoin vaatimus kassakaappien standardinmukaisuudesta.<br />
Sen sijaan perustasolle on<br />
lisätty äänieristysvaatimus kyseisen tason<br />
tiedoista keskusteltaessa.<br />
Tietoturvallisuus<br />
Tietoturvallisuuden osa-alue on<br />
muokkautunut KATAKRI:n<br />
ensimmäisestä versiosta eniten.<br />
Ensimmäisessä versiossa<br />
mukana olleet, teknisen tietoturvallisuuden<br />
näkökulmasta<br />
esitetyt hallinnollisen turvallisuuden,<br />
henkilöstöturvallisuuden<br />
ja fyysisen turvallisuuden<br />
alaan liittyvät vaatimukset<br />
on siirretty kaikki edellä<br />
mainittujen osioiden sisälle. Näin ollen tietoturvallisuusosioon<br />
ovat jääneet seuraavat<br />
osa-alueet:<br />
- Tietoliikenneturvallisuus<br />
- Tietojärjestelmäturvallisuus<br />
- Tietoaineistoturvallisuus<br />
- Käyttöturvallisuus.<br />
Tietoturvallisuusosiota päivitettäessä<br />
pyrittiin entistä suurempaan yhteensopivuuteen<br />
KATAKRI I:n käyttöönoton jälkeen<br />
valmistuneisiin ohjaaviin aineistoihin nähden.<br />
Tällaisia ovat erityisesti vuonna 2010<br />
voimaan tullut valtionhallinnon tietoturvaasetus<br />
sitä täydentävine ohjeineen ja EU:n<br />
<strong>2011</strong> käyttöön otettu uusi turvallisuusohjeisto.<br />
Tietoturvallisuusosion lähdeviitteistöä<br />
on myös laajennettu ja kriteeristön loppuun<br />
on koottu oma liitteensä lisäinformaation<br />
antamiseksi joidenkin vaatimusten osalta.<br />
Kokonaan uusia kysymyksiä on tässä osiossa<br />
kolme kappaletta.<br />
Safety-osuus<br />
Päivitystyön ohjausryhmä asetti tavoitteeksi<br />
tuoda KATAKRI:n kakkosversioon mukaan<br />
myös safety-turvallisuuden alaan kuuluva<br />
osio, joka kulki työnimellä ”Omatoiminen<br />
varautuminen ja pelastustoiminta”. Työ toteutettiinkin<br />
SPEK:n ansiokkaassa ohjauksessa.<br />
Koska pelastusalalla ja erityisesti sen<br />
suurilla alueellisilla toimijoilla on kehitteillä<br />
kovin läheisesti valmistunutta työtä sivuavia<br />
hankkeita, päätti kansallinen ohjausryhmä<br />
ottaa asian tiimoilta aikalisän näiden rinnakkaishankkeiden<br />
koordinoimiseksi keskenään.<br />
Jatkovalmistelua ohjaa sisäasiainministeriön<br />
pelastusosasto.<br />
Tulevaisuus<br />
Kansallisen turvallisuusauditointikriteeristön<br />
seuraavaa päivitysvuotta ei ole sovittu.<br />
Päivitystarpeita tulevat kuitenkin asettamaan<br />
mm. kehittyvä turvallisuusselvityslainsäädäntö<br />
sekä fyysisen turvallisuuden<br />
osa-alueella menossa oleva käytännön tutkimustyö.<br />
Paitsi pelastusturvallisuusosion,<br />
myös kuljetusturvallisuusosion mukaan<br />
ottamisesta ja valmistelemisesta keskustellaan<br />
paraikaa. Ajatuksena olisi yhteen<br />
sovittaa amerikkalaisperäiset vaatimukset<br />
ja EU-vaatimukset suomalaiskansallisiksi<br />
vaatimuksiksi, joita sovellettaisiin tarpeen<br />
mukaan resurssipooli-idealla.<br />
Onko kaikki, eri turvallisuuden osa-alueisiin<br />
pureutuvat vaatimukset syytä sisällyttää<br />
samaan KATAKRI:iin, vai olisiko syytä pitää<br />
jo syntynyt työ omana kokonaisuutenaan ja<br />
laatia samalle formaatille viranomaishyväksynnän<br />
saamia liitännäiskriteeristöjä? Ratkaisu<br />
tähänkin saataneen alkavana talvena.<br />
•<br />
Artikkelin kirjoittaja Matti Kesäläinen<br />
on entinen puolustushallinnon<br />
apulaisturvallisuusjohtaja,<br />
joka vetää nykyisin organisaatio-<br />
ja yritysturvallisuuden eri<br />
osa-alueisiin keskittyvää KESEC<br />
Consulting -yritystä.<br />
<strong>Kuljetus</strong> & <strong>Logistiikka</strong> 29
Mitä hyötyä ulkoistetusta<br />
turvallisuuspalvelusta voi olla?<br />
Turvatiimi Oyj tutkii aktiivisesti palvelujensa hyödyn<br />
muodostumista. Yritys on mukana mm. ValueSSe-projektissa,<br />
jossa VTT:n ja Aalto-yliopiston kanssa tutkitaan<br />
turvallisuuspalveluiden arvonmuodostusta. Myös<br />
juuri alkaneen Logproof-hankkeen (myös TEKES-projekti) keskeisenä<br />
lähtökohtana on aluksi tutkia sitä, minkälaisia palveluja<br />
logistiikkakenttä pitää tärkeinä ja hyödyllisinä. Myynnin kehittämispäällikkö<br />
Timo Lahtinen toimii Turvatiimillä molempien kehitysprojektien<br />
projektipäällikkönä. Hän on koonnut muutamia<br />
keskeisimpiä ominaisuuksia, joita hyvin toimiva turvallisuuspalvelu<br />
ja sen rinnalla tuotettava muu tukipalvelu voi tuottaa<br />
toimitusketjuympäristössä:<br />
Toimitusketjun luotettavuus<br />
Parantunut turvallisuus ja häiriöttömyys ovat ilmiselviä turvallisuuspalvelun<br />
lopputuloksia. Asiakkaan kanssa yhdessä tehtävä<br />
kehittämistyö nostaa turvallisuustasoa niin kokonaisvaltaisena<br />
strategiatavoitteena kuin kenttätason yksityiskohtinakin.<br />
Toiminnan läpinäkyvyyden ja<br />
ennakoitavuuden kehittäminen<br />
Turvallisuuspalvelu hyödyntää uusinta teknologiaa, mikä mahdollistaa<br />
laajempiakin mahdollisuuksia lisätä toimitusketjujen<br />
läpinäkyvyyttä ja tehostaa toimintaa. Turvatiimi suunnittelee<br />
myös erilaisia ennakoitavuuteen, ennustettavuuteen ja tiedonkulun<br />
parantamiseen liittyviä ratkaisuja.<br />
Kokonaispalvelun kattavuus<br />
Toimitusketjussa hyvä palvelu kattaa kaikki tarvittavat palvelut<br />
kaikkialla siellä, missä on tarpeitakin. Lisäksi reaaliaikainen<br />
turvallisuus- ja poikkeamavalvonta edellyttää ympärivuorokautista<br />
toimintaa. Palvelusuunnittelun lähtökohtana on minimoida<br />
erilaiset katvealueet ja rakentaa valmiudet reagoida olennaisiin<br />
poikkeamiin milloin ja missä tahansa toimitusketjun varrella.<br />
Verkostoyhteistyön edistäminen<br />
Nykyään lähes kaikki liiketoiminta edellyttää aktiivista verkostoitumista,<br />
ja toimitusketjuympäristössä edellytys jopa korostuu.<br />
Turvallisuusyritys voi toimia laajemmankin ulkoistetun palvelukokonaisuuden<br />
aktivaattorina, koordinaattorina ja edistäjänä, ja<br />
suuri osa verkoston rakentamis- ja ylläpitovastuusta jää sille.<br />
Poikkeaman- ja kriisinsietokyky<br />
Turvallisuussuunnittelun tavoitteena on ennaltaehkäistä ongelmia,<br />
ja siltä osin kuin niitä ei voida estää, suunnitellaan toimintaan<br />
sopivia varautumistoimenpiteitä, jotka takaavat sen,<br />
että riskin toteutuessa poikkeamaan on etukäteen rakennettu<br />
normalisointitapa, ja isompien kriisien varalle myös tehty palautumissuunnitelma.<br />
Asiakkaan yrityskuvan edistäminen<br />
Aina ei riitä, että yritys itse tietää toimitusketjujensa olevan<br />
uudella tavalla läpinäkyviä, turvallisia ja häiriöttömiä. Osaltaan<br />
yrityksen tuottama asiakastyytyväisyys poikii hyviä asioita, mutta<br />
yrityksen on lisäksi pyrittävä löytämään uusia tapoja edistää<br />
kilpailukykyään. Turvatiimi auttaa asiakkaitaan optimoimaan<br />
markkinointi- ja myyntiargumentointiaan uusien konkreettisten<br />
lisäarvojen kautta.<br />
Kustannustehokkuus<br />
Turvallisuutta ja sen rahallista arvoa on tunnetusti vaikea mitata,<br />
varsinkin epäsuorien vaikutusten osalta. 24/7-turvallisuuspalvelu<br />
voidaan rakentaa monilta osin hyvin kustannustehokkaaksi,<br />
kun asiakas maksaa vain todellisesta tehdystä työstä,<br />
eikä esim. tukihenkilöstön varallaolosta. Kaikkien edellä listattujen<br />
ominaisuuksien arvoa ei voida kovin tarkasti mitata euroissa.<br />
Jotta mikä tahansa palvelu voi olla hyödyllinen, sen pitää<br />
tuottaa merkittävästi enemmän konkreettista hyötyä kuin mitä<br />
se maksaa. •<br />
30 <strong>Kuljetus</strong> & <strong>Logistiikka</strong>
VAASAN SEUTU<br />
Energiaa ja logistiikkaa<br />
• zPohjoismaiden merkittävin energiateknologian keskittymä<br />
• z120 yritystä, 10.000 työpaikkaa, liikevaihto 4 miljardia euroa<br />
• zSeutu, jossa E12 ja E8, nopein meritie Ruotsiin, rautatie ja Suomen<br />
viidenneksi vilkkain lentokenttä kohtaavat<br />
• zTulossa: uuden ajan energiasatama<br />
Ota yhteyttä: tommi.tuominen@vasek.fi / 044 516 7224<br />
www.energyvaasa.fi<br />
Etera vakuuttaa kaikkien toimialojen<br />
työntekijöitä sekä yrittäjiä.<br />
Siksi kaikissa työeläkeasioissa<br />
riittää yksi osoite<br />
etera.<br />
Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Etera<br />
puh. 010 553 300, asiakaspalvelu@etera.
Joka toinen kaatunut rekka<br />
on kuljettajan syytä<br />
Työturvallisuuspuolen onnettomuustilastoissa vuonna 1998<br />
raskaita ajoneuvoyhdistelmiä kaatui 180. Yli puolessa tapauksista<br />
kaatumisen perussyynä olivat kuljettajan tekemät virheet ajon<br />
aikana. Ainoastaan noin 16 prosentissa tapauksista raskas<br />
ajoneuvoyhdistelmä oli syyttömänä osapuolena.<br />
Karua luettavaa liikennöitsijän<br />
näkökulmasta, mutta vielä karumpaa<br />
se on kuljettajien vinkkelistä.<br />
Ei varmaan tule yllätyksenä,<br />
että tilanne on täysin samankaltainen<br />
security puolella, jossa kuljettaja on<br />
tutkimuksien mukaan nimetty kuljetusketjun<br />
heikoimmaksi lenkiksi!<br />
Tekniikka auttaa pitämään rekat<br />
ja kuljettajat kuosissa<br />
Ajo-olosuhteisiin on vaikea vaikuttaa,<br />
mutta kuljettajan käyttäytymiseen voi ja<br />
32 <strong>Kuljetus</strong> & <strong>Logistiikka</strong>
täytyy yrittää vaikuttaa. Kun pelkkä ohjeistus<br />
tai normaali pomotus ei riitä, kannattaa<br />
ottaa tekniikka avuksi.<br />
Käytännön esimerkki 1: kuljettajan täytyisi<br />
tarkistaa rengaspaineet säännöllisesti.<br />
Muutenkin tiukassa aikataulupaineessa<br />
oleva kuljettaja voi ehkä kävellä autonsa<br />
ympäri ja todeta, että kaikissa pyörissä on<br />
ilmaa. Todellisuudessa kuski ajelee reilusti<br />
alipaineisilla renkailla, kuluttaa enemmän<br />
polttoainetta ja renkaita. Pahimmassa tapauksessa<br />
rengas räjähtää väärässä paikassa<br />
ja suistaa rekan ojaan.<br />
Käytännön esimerkki 2: kuljettaja tyhjentää<br />
osan polttotankin dieselistä omaa<br />
tarkoitusta varten tai joku muu pysähdyksen<br />
aikana toimii lain vastaisesti. Tilanne<br />
on lohduton liikennöitsijän kannalta joka<br />
loppukädessä joutuu maksamaan varastetun<br />
polttoaineen.<br />
Älykkäämmät seurantajärjestelmät tunnistavat<br />
ja analysoivat erilaisia nopeusrajoituksia<br />
eri alueilla sekä pystyvät antamaan<br />
hälytyksen kun polttoainesäiliö avataan luvatta.<br />
Rekka voidaan myös pysäyttää etäohjatusti<br />
esimerkiksi vaaratilanteessa, tai jos<br />
se on otettu luvattomasti käyttöön.<br />
Kuljettajan ajotapa on yksi tärkeimmistä<br />
Ajo-olosuhteisiin on vaikea vaikuttaa, mutta kuljettajan<br />
käyttäytymiseen voi ja täytyy yrittää vaikuttaa.<br />
Kun pelkkä ohjeistus tai normaali pomotus ei riitä,<br />
kannattaa ottaa tekniikka avuksi.<br />
ajoturvallisuuteen vaikuttavista tekijöistä.<br />
Järjestelmän avulla pystytään havaitsemaan<br />
korkean riskitason ajotavat ja näin<br />
liikennöitsijä voi vähentää onnettomuusriskejä<br />
ja parantaa kuljettajien turvallisuutta.<br />
Etävalvonta ei ole kyttäystä<br />
Nykyaikaiset ja älykkäät ajoneuvon seuranta-<br />
ja hallintajärjestelmät on suunniteltu<br />
parantamaan kuljettajan turvallisuutta<br />
sekä vähentämään liikennöitsijän kustannuksia<br />
ja riskejä. Järjestelmien antamien<br />
tietojen perusteella liikennöitsijät voivat<br />
suunnitella toimintaansa tarkemmin, kun<br />
esimerkiksi kuljettajien ajokäyttäytymisestä,<br />
käytetyistä reiteistä ja ajoneuvosta saadaan<br />
yhä tarkempaa tietoa.<br />
Kuljettajien ei myöskään kannattaisi<br />
kokea, että etävalvonta on työnantajan<br />
kyttäystä. Miksi mennä pimeässä ja sateessa<br />
tarkastamaan rengaspaineita, jos<br />
järjestelmä voi tehdä sen automaattisesti?<br />
Tai miksi huolehtia polttoainevarkauksista<br />
tai peräoven luvattomasta avaamisesta<br />
kun olemassa oleva järjestelmä voi tehdä<br />
sen puolestasi? Kyse on siis pitkälti myös<br />
kuljettajan omasta turvallisuudesta kuten<br />
ryöstö-tilanteiden varalta olevat hätäpainikkeet,<br />
joiden tulisi tänä päivänä olla jo<br />
kaikissa ajoneuvoissa pakollisia.<br />
Pieni investointi tuottaa<br />
parhaimmillaan miljoonia<br />
Pienessäkin kuljetusyrityksessä investointi<br />
älykkääseen seurantajärjestelmään maksaa<br />
itsensä takaisin lyhyessä ajassa. Seurantajärjestelmän<br />
avulla liikennöitsijä pitää<br />
rekat varmemmin liikenteessä, parantaa<br />
<strong>Kuljetus</strong> & <strong>Logistiikka</strong> 33
kuljettajiensa ajotapoja, säästää polttoainetta ja<br />
renkaita sekä auttaa ehkäisemään ylinopeuksia<br />
ja onnettomuuksia. Kannattavampi toimintatapa<br />
mahdollistaa uusia asiakkuuksia ja tuo lisää<br />
liiketoimintaa.<br />
Älykkään seurantajärjestelmän tiedontallennus<br />
tarjoaa mahdollisuuden myös onnettomuustietojen<br />
tallennukseen. Perinteisesti<br />
epäselvissä tilanteissa liikennöitsijöillä<br />
ja kuljettajilla on mahdollisuus osoittaa<br />
syyttömyytensä paremmin, kun on näyttää<br />
”mustaa valkoisella”. Tämä pieni<br />
mahdollisuus voi käytännössä tarkoittaa<br />
miljoonien eurojen säästöjä.<br />
Tehokkaasti, mutta<br />
työsuojelun ehdoilla<br />
Useimmissa maissa yrityksillä on lakisääteinen<br />
velvollisuus huolehtia siitä,<br />
että työpaikoilla on työturvallisuusohjeistus.<br />
Ohjeissa määritellään ne<br />
keinot ja toimintatavat, joilla minimoidaan<br />
työntekijän henkeä ja terveyttä<br />
työpaikalla uhkaavat tekijät.<br />
Edelleen on kuitenkin runsaasti<br />
erityisesti pieni- ja keskisuuria yrityksiä,<br />
jotka eivät ole huolehtineet<br />
asianmukaisista ohjeistuksista,<br />
mikä saattaa johtaa ikävyyksiin viranomaisten<br />
kanssa.<br />
Tällainen laiminlyönti muodostaa tarpeettoman<br />
riskin sekä työntekijöille, että työnantajille.<br />
Mikäli vakava työtapaturma sattuu, työnantajan<br />
on esitettävä katkeamaton kirjausketju työturvallisuusohjeistuksesta<br />
ja käytänteistä. Jos näitä<br />
ei pystytä todentamaan, työnantaja saattaa<br />
joutua oikeudelliseen vastuuseen. Tämä koskee<br />
työsuoritetta myös kumipyörien päällä.<br />
Työturvallisuuslain mukaan ei riitä, että yrityksellä<br />
on työsuojeluohjelma vaan esimiesten<br />
tulee todistettavasti varmistaa, että työturvallisuusohjeita<br />
myös noudatetaan. Ilman näitä<br />
ohjeita yritysten johtajat ja esimiehet ottavat<br />
huomattavan riskin.<br />
Parhailla firmoilla on<br />
parhaat kuljettajat<br />
Parhaat kuljettajat kuljettavat rahtinsa perille<br />
täsmällisesti, kokonaan ja vahingoittumattomana.<br />
Parhaat kuljettajat säästävät polttoainetta<br />
ja ympäristöä. Parhaiden yritysten palvelukseen<br />
hakeutuu parhaimpia kuljettajia. Siksi<br />
liikennöitsijöiden kannattaa kilpailla hyvistä<br />
kuljettajista – ja kuljettajien kannattaa vaatia<br />
helpompaa ja turvallisempaa työtä. Siihen on<br />
mahdollisuus. •<br />
Petri Kelo on LogiWatch ja Logisec Oy:n perustaja, TAPA-, ISO 28000- ja AEO- kouluttaja.<br />
Petri toimii nykyisin myös ASIS International:n ARVP toimessa Pohjois- ja<br />
Itä- Euroopassa. Hänellä on yli 20 vuoden kokemus kuljetuslogistiikasta Suomessa,<br />
Skandinaviassa, Venäjällä ja Baltiassa. Viimeisen 10 vuoden ajan Petri on keskittynyt<br />
kuljetusturvallisuuteen. Hän on konsultoinut ja tehnyt turvallisuusauditointeja lukuisissa<br />
projekteissa eri puolilla maailmaa.<br />
34 <strong>Kuljetus</strong> & <strong>Logistiikka</strong>
Ajoterveyteen vaikuttavia<br />
sairauksia arvioitava kokonaisuutena<br />
Uusi ajoterveysasetus edellyttää, että henkilön<br />
kaikkien sairauksien kokonaisvaikutus<br />
on otettava huomioon ajoterveyttä arvioitaessa.<br />
Vaikka mikään henkilön sairaus ei<br />
yksinään heikentäisi ajokykyä merkittävästi,<br />
usean sairauden yhteisvaikutus voi tarkoittaa<br />
merkittävää ajokyvyn heikentymistä. Yhteisvaikutusten<br />
arvioinnilla voidaan parantaa<br />
liikenneturvallisuutta.<br />
Sosiaali- ja terveysministeriö antoi ajoterveysasetuksen<br />
perjantaina 25. marraskuuta.<br />
Asetuksella annetaan tarkempia säännöksiä<br />
ajokorttilaissa ja direktiivissä määritellyistä<br />
näkökenttä- ja terveysvaatimuksista. Asetus<br />
tuli voimaan 30.11.<strong>2011</strong>.<br />
Ajoterveysvaatimukset on määritelty erikseen<br />
ryhmälle 1 ja 2. Ryhmän 1 ajokorttiluokilla<br />
voidaan kuljettaa mopoa, moottoripyörää<br />
ja henkilöautoa. Ryhmän 2 ajokorttiluokat<br />
koskevat kuorma-autoja ja linja-autoja.<br />
Taksinkuljettajiin sovelletaan ryhmän 2 terveysvaatimuksia.<br />
Näkökyvyn, eri sairauksien ja päihderiippuvuuden<br />
vaikutuksia ajokykyyn arvioitava<br />
Näöntarkkuusvaatimukset lievenevät, mutta<br />
niistä säädetään entistä tarkemmin. Jos kuljettaja<br />
on menettänyt näkökyvyn toisesta silmästä,<br />
hänen on odotettava sopeutumisaika<br />
ja suoritettava sen jälkeen ajokoe.<br />
Myös kuorma-auto-, linja-auto- ja taksikuljettajien<br />
on mahdollista nyt korvata liikuntarajoitteen<br />
aiheuttamaa toimintakyvyn<br />
vajetta ajohallintalaitteella, kuten automaattivaihteilla.<br />
Diabetesta tai epilepsiaa sairastavien<br />
kuljettajienkohdalla voidaan käyttää<br />
aiempaa enemmän tapauskohtaista harkintaa<br />
ajoterveyttä arvioitaessa. Munuaissairauksien,<br />
elinsiirrännäisten, keinotekoisten<br />
implanttien, neurologisten sairauksien ja<br />
psyykkisten häiriöiden vaikutusta ajokykyyn<br />
on arvioitava.<br />
Päihderiippuvainen henkilö ei täytä ajoterveysvaatimuksia.<br />
Ajoterveysvaatimukset<br />
voivat kuitenkin täyttyä, jos henkilö käyttää<br />
alkolukolla varustettua autoa. Jos päihderiippuvaiseksi<br />
arvioitu henkilö osoittaa olleensa<br />
raittiina riittävän pitkän ajan, hänen<br />
ajo-oikeutensa voidaan palauttaa. Tähän<br />
tarvitaan päihdealaan perehtyneen lääkärin<br />
lausunto ja säännöllinen seuranta. Ajooikeuden<br />
palauttamisen jälkeen henkilön<br />
terveyttä on seurattava vähintään vuosittain,<br />
kunnes häntä ei enää ole pidettävä alkoholiriippuvaisena.<br />
•<br />
DLD ja TIS-Web<br />
Ratkaisu digipiirturitietojen kokonaishallintaan<br />
Keskity olennaiseen!<br />
Ajopiirturitietojen tallentaminen pilkulleen lain<br />
edellyttämällä tavalla aiheuttaa monelle kuljetusliikkeelle<br />
päänvaivaa. VDO on kehittänyt<br />
kokonaisratkaisun, joka tekee kaiken automaattisesti<br />
pykälien mukaan ja vapauttaa kuljetusyrittäjän<br />
keskittymään olennaiseen.<br />
DLD etälatauslaite<br />
Ratkaisun ytimenä on ajoneuvossa<br />
oleva DLD eli Download Device, joka<br />
siirtää kaikki digipiirturin ajotiedot<br />
langattomasti suoraan toimistoon<br />
ilman yrityskorttia.<br />
TIS-Web ohjelmisto<br />
Ratkaisun toinen osa on toimistossa<br />
oleva TIS-Web ohjelmisto, joka vastaanottaa<br />
ajoneuvosta DLD:lla lähetetyt<br />
ajotiedot lainmukaista arkistointia<br />
ja jatkokäsittelyä varten.<br />
Nyt myös paikannus!<br />
TIS-Web ohjelmistoon on uutena lisäosana<br />
saatavana Track & Trace<br />
paikannustoiminto, jonka avulla voi<br />
seurata ajoneuvon sijaintia reaaliaikaisesti<br />
Google Maps -karttapohjalla.<br />
Maahantuoja:<br />
Lisätietoja: www.kaha.<br />
<strong>Kuljetus</strong> & <strong>Logistiikka</strong> 35
Pohjoiset, vaihtelevat olot<br />
vaativat renkailta paljon.<br />
Renkaan tulee säilyttää<br />
otteensa tiestä<br />
kurjimmallakin kelillä.<br />
Miten maailman ensimmäinen<br />
talvirengas keksittiin?<br />
Nykyään kaikille on selvää, että meillä Suomessa käytetään<br />
talvisin talvirenkaita, ja kesäksi vaihdetaan toisenlaiset renkaat<br />
auton alle. Mutta aina ei ole ollut näin, sillä talvirenkaan historia<br />
ei yllä vielä edes sadan vuoden päähän. Miten syntyi maailman<br />
ensimmäinen talvirengas?<br />
Laki talvirenkaiden käytön pakollisuudesta<br />
astui voimaan vuonna<br />
1978. Maailman ensimmäiset talvirenkaat<br />
puolestaan valmistettiin<br />
vain 44 vuotta aiemmin eli vuonna 1934.<br />
Ne kehitettiin kuorma-autoille, sillä siihen<br />
aikaan hevoskuljetuksia korvattiin moottoriajoneuvoilla.<br />
– Tiet olivat huonokuntoisia, mutta tavaraa<br />
oli kuljetettava ympäri vuoden. Kun<br />
autojen määrä 30-luvulla kasvoi, huomattiin<br />
rengastarvetta olevan myös henkilöautoissa.<br />
Vuonna 1936 Suomen Gummitehdas<br />
Osakeyhtiö kehitti ja valmisti pienemmän<br />
talvirenkaan henkilöautoihin. Se antoi pitoa<br />
talviolosuhteissa, mutta kävi myös<br />
kesäkeleille, kertoo yli 35 vuoden työuran<br />
Nokian Renkailla tehnyt Pentti Eromäki.<br />
Tiet olivat 30-luvulla huonokuntoisia,<br />
mutta eivät autotkaan olleet kovin kestäviä<br />
eikä perille pääsystä ollut aina taetta.<br />
Niinpä talvirenkaiden tärkeimmät ominaisuudet<br />
olivat rakennekestävyys ja pitokyky<br />
jäisellä sekä lumisella tiellä.<br />
– Talvirenkaiden ominaisuudet keskittyivät<br />
täysin talviolosuhteisiin. Ensimmäisen<br />
talvirenkaan pintakuvio oli aivan uudenlainen,<br />
sillä sen urat olivat täysin poikittaisia<br />
ja antoivat hammasmaisen pidon<br />
ja purennan pehmeään alustaansa lumessa<br />
ja liejussa. Koko renkaan idea perustuikin<br />
hyvään tarttumapintaan lumisilla teillä,<br />
kertoo Nokian Renkaiden kehityspäällikkö<br />
Juha Pirhonen.<br />
Ensin oli nasta, sitten tuli kitka<br />
Kun autojen määrä jatkoi kasvuaan, ryhdyttiin<br />
teitä auraamaan, jotta liikenne sujuisi<br />
paremmin. Aurauksessa tienpinnalle<br />
muodostui kuitenkin liukkaita jääpintoja,<br />
joihin sen aikainen rengas ei purrut.<br />
–60-luvun alussa syntyi nykyinen kovametallikärjellä<br />
varustettu nastarengas. Nastoja<br />
oli tosin yritetty kiinnittää renkaisiin<br />
jo aiemminkin, mutta vasta nyt varsinaisesti<br />
keksittiin nastarengas. Vuonna 1974<br />
astuivat voimaan nastarengassäännökset,<br />
joilla pyrittiin vähentämään nastojen aiheuttamaa<br />
teiden kulumista, Pentti Eromäki<br />
muistelee.<br />
Tiekalusto kehittyi niin paljon, että teitä<br />
asvaltoitiin entistä enemmän, ja tiet pysyivät<br />
sulina. Nastarenkaan rinnalle ryhdyttiin<br />
kehittämään toisenlaista rengasta<br />
– sellaista, joka ei olisi riippuvainen talvirengasmääräyksistä.<br />
– 1970-luvulla kehitettiin ensimmäiset<br />
36 <strong>Kuljetus</strong> & <strong>Logistiikka</strong>
Vilho Gröndahl kokoamassa Hakkapeliittaa<br />
1930-luvulla. Ensimmäisissä auton<br />
ulkorenkaissa oli neljä kerrosta.<br />
Aluksi kysyntää oli eniten jälkinastoitettaville<br />
renkaille, joten Hakkapeliitat<br />
lähtivät tehtaalta nastoitettavaksi. Vuonna<br />
1965 kaikkia Hakkapeliitta-kokoja sai<br />
valmiiksi nastarei’itettyinä. 1970-luvulta<br />
alkaen Hakkapeliitat myytiin jo ajovalmiina<br />
eli nastoin varustettuina.<br />
nastattomat talvirenkaat eli kitkarenkaat,<br />
joissa nastarenkaan pito-ominaisuudet korvattiin<br />
osittain voimakkaalla pintakuvion<br />
lamellitekniikalla sekä uusilla innovatiivisilla<br />
kumisekoituksilla. Kitkarengas tarjosi<br />
enemmän ajomukavuutta, sillä se oli lähes<br />
äänetön, Eromäki kertoo.<br />
Yksi asia pysynyt samana<br />
Talvirenkaita kehitetään nykyään eri käyttöalueille,<br />
ja esimerkiksi pohjoisamerikkalaiset,<br />
pohjoismaiset ja keskieurooppalaiset<br />
renkaat ovat hyvin erilaisia keskenään.<br />
– Pohjoismaissa autoilijat arvostavat talvirenkaissa<br />
eniten renkaiden ympäristöystävällisyyttä<br />
sekä talviominaisuuksia, Juha<br />
Pirhonen toteaa.<br />
Nykyään tiemme ovat aivan toista luokkaa<br />
verrattuna rengasteollisuuden alkuaikoihin,<br />
eivätkä nykyautotkaan muistuta<br />
edeltäjiään automobiileja juuri muuten<br />
kuin siinä, että edelleen kuljetaan neljällä<br />
renkaalla. Talvirenkaista on tullut matalaprofiilisia<br />
eli renkaiden profiili on leventynyt<br />
ja sisähalkaisija kasvanut. Nykyiset autot<br />
vaativat renkailta ihan toisenlaisia ominaisuuksia<br />
kuin ennen.<br />
– Autoihin on kehitetty parempia ajo- ja<br />
pito-ominaisuuksia rengasteollisuudessa.<br />
Ne ovat asioita, joita autoilijat arvostavat.<br />
Viime vuosina kuluttajat ovat tosin nostaneet<br />
näiden ominaisuuksien rinnalle renkaiden<br />
ja materiaalien ympäristöystävällisyyden,<br />
alhaisen vierintävastuksen sekä pienen<br />
ympäristömelun, Pirhonen toteaa.<br />
Renkaiden kehitystyössä on tapahtunut<br />
suuria harppauksia vuosikymmenten kuluessa.<br />
Nykyään tietokoneet ovat tulleet tavallisiksi<br />
työvälineiksi ja renkaiden testaaminen<br />
on teknistynyt. Silti yksi tärkeimmistä<br />
asioista on pysynyt samana vuosikymmenestä<br />
toiseen.<br />
– Mitkään koneet eivät keksi uusia ideoita<br />
eli se luova ja ajatuksia vaativa työ täytyy<br />
kuitenkin tehdä pään sisällä, Pentti Eromäki<br />
valaisee. •<br />
Vas.<br />
Nokian Hakkapeliitta<br />
henkivartijanne<br />
talviliikenteessä.<br />
Suomen Gummitehdas<br />
osakeyhtiön<br />
rengasmainos,<br />
Moottori 1939.<br />
Oik.<br />
Hakkapeliitta-perhe<br />
-mainos 1960-luvulta.<br />
Näin syntyi Flying Finns<br />
Suomalaisten rallimenestys on vuosikymmeniä sitten ollut pitkälti<br />
hyvien talvirenkaiden ansiota. Monte Carlossa ajettavassa<br />
rallissa vuonna 1963 kuljettaja Pauli Toivonen käytti nastoitettuja<br />
Haka-Hakkapeliittoja rallin vuoristo-osuuksilla. Renkaat pitivät ja<br />
Toivonen sekä Anssi Järvinen ajoivat rallissa toiselle sijalle. Kolmansiksi<br />
ylsivät Rauno Aaltonen ja Tony Abronen. Suomalaisten<br />
menestys olikin hurjaa, ja pian rallimaailmassa alkoi levitä termi<br />
Flying Finns eli Lentävät suomalaiset. 1970-luvulla kehitettiin<br />
Hakkapeliitta Special -rengas rallin ääritilanteita silmällä pitäen,<br />
ja osa tämän renkaan ominaisuuksista vietiin myös kuluttajarenkaiden<br />
tuotekehitykseen. Kun suomalaiset kuljettajat menestyivät<br />
eurooppalaisissa kisoissa, syntyi Suomeenkin varsinainen rallikuume,<br />
ja tänne perustettiin lukuisia rallikilpailuja.<br />
Lue lisää maailman ensimmäisistä talvirenkaista:<br />
www.nokiantyres.com/hakkapeliitta75<br />
<strong>Kuljetus</strong> & <strong>Logistiikka</strong> 37
Goodyear Dunlop merkitsee miljoonia renkaita EU-määritysten mukaan.<br />
Uusi EU:n rengasmerkintä<br />
mullistaa rengaskaupan<br />
Vuoden kuluttua voimaantuleva lainsäädäntö vaatii,<br />
että miljoonat renkaat Euroopassa on merkittävä renkaan<br />
suorituskyvyn osoittavalla tarralla. Euroopan johtaviin<br />
rengasvalmistajiin kuuluva Goodyear Dunlop tekee uuden<br />
EU-rengasmerkinnän käyttöönottoa varten merkittävää työtä<br />
luokittelemalla yli 10 000 erityyppisen ja -kokoisen henkilö- ja<br />
kuorma-autonrenkaan uusilla EU:n testimenetelmillä.<br />
Kun uusi EU-lainsäädäntö tulee voimaan<br />
marraskuussa 2012, yhä useammissa<br />
rengasliikkeissä kuluttajien<br />
näkyville tulee standardoitu<br />
merkintä, jossa on tietoja kolmesta tärkeästä<br />
renkaan suorituskykyyn vaikuttavasta<br />
tekijästä: vierintävastuksesta, märkäpidosta<br />
ja ohiajomelusta. Kaikista heinäkuun ensimmäisen<br />
päivän 2012 jälkeen valmistetuista<br />
henkilöauton, kevyen kuorma-auton<br />
ja kuorma-auton renkaista on oltava myytäessä<br />
saatavilla nämä suorituskykytiedot.<br />
Henkilöautojen ja kevyiden kuorma-autojen<br />
renkaissa on konkreettisesti oltava merkintätarra<br />
kiinnitettynä. Goodyear Dunlop uskoo,<br />
että rengasmerkinnät lisäävät ostajien<br />
kiinnostusta keskittyä enemmän renkaan<br />
suorituskykyyn ostotilanteessa.<br />
38 <strong>Kuljetus</strong> & <strong>Logistiikka</strong><br />
– Uusi EU:n rengasmerkintä muuttaa<br />
tavan, jolla renkaita myydään ja ostetaan.<br />
Rengasmerkintä kiinnittää huomion renkaiden<br />
tärkeään rooliin tieturvallisuudessa sekä<br />
laadukkaiden renkaiden merkitykseen. Koulutamme<br />
liikekumppaneitamme kertomalla,<br />
kuinka merkintä auttaa heitä opastamaan<br />
kuluttajia käyttämään turvallisempia ja ympäristöystävällisempiä<br />
renkaita. Laadustaan<br />
tunnetut rengasvalmistajat, kuten Goodyear<br />
Dunlop, hyötyvät uudesta rengasmerkinnästä,<br />
koska se mahdollistaa puolueettoman ja<br />
helposti vertailtavan tiedon renkaiden suorituskyvystä,<br />
kertoo Goodyear Dunlop EMEAalueen<br />
johtaja Arthur de Bok.<br />
Rengasvalmistajat luokittelevat, testaavat<br />
ja sertifioivat jokaisen rengastyypin ja<br />
-koon. Yli 270 Goodyear Dunlopin testiajajaa,<br />
testi-insinööriä ja teknikkoa kerää parhaillaan<br />
tietoja yli 10 000 erityyppisestä ja<br />
-kokoisesta henkilöauton, kevyen kuormaauton<br />
ja kuorma-auton renkaasta EU:ssa<br />
hyväksyttyjen testimenetelmien mukaan.<br />
– Rengasmerkinnän kolme testikriteeriä<br />
kuuluvat jo nyt niiden 50 suorituskykykriteerin<br />
joukkoon, jotka arvioimme jokaisen<br />
uuden tuotteemme kattavassa testiohjelmassa.<br />
Siksi tuleva rengasmerkintä ei lisää uusia<br />
testikriteereitä, mutta vaatii lisäsertifioinnin<br />
ja luokituksen erityisten, koko EU:n alueella<br />
hyväksyttyjen testimenetelmien mukaan, toteaa<br />
Goodyear Dunlopin renkaiden arviointiosaston<br />
johtaja Emmanuel Robinet.<br />
– Tähän mennessä EU-rengasmerkinnästä<br />
on kerrottu tietoja niukasti. Tämän vuoksi<br />
valmistelemme koulutusmateriaaleja, koulutusta<br />
ja erilaisia tapahtumia sidosryhmillemme<br />
ja kumppaneillemme. Tarkoituksenamme<br />
on varmistaa, että loppukuluttaja<br />
saa tietoja ja hyviä neuvoja uuden EU-rengasmerkinnän<br />
hyödyistä ja haasteista, muistuttaa<br />
Jens Völmicke, Goodyear Dunlopin<br />
EMEA-alueen tiedotusjohtaja.<br />
– Goodyear Dunlopin kaltaiselle suurelle<br />
rengasvalmistajalle, joka myi vuonna 2010<br />
yli 70 miljoonaa rengasta Euroopassa, Lähi-<br />
Idässä ja Afrikassa, rengasmerkintä tarkoittaa<br />
tuhansien eri rengastyyppien ja -kokojen<br />
sertifioimista ja miljoonien renkaiden merkitsemistä<br />
tarroilla. Niinkin vähäpätöinen<br />
asia kuin pienen tarran kiinnittäminen renkaaseen<br />
vaikuttaa merkittävästi valmistusja<br />
logistiikkaprosesseihin. Olemme vakuuttuneita,<br />
että tarvittavat prosessit saadaan<br />
toimintavalmiuteen merkinnän käyttöönottoon<br />
mennessä. Uskomme EU-rengasmerkinnästä<br />
olevan hyötyä kuluttajille,<br />
kuljetuskalustojen omistajille ja renkaiden<br />
ostajille. Voimme ohjata heitä valitsemaan<br />
turvallisempia ja polttoainetehokkaampia<br />
renkaita, jotka voivat vaikuttaa myönteisesti<br />
eurooppalaiseen yhteisöön ja sen kansalaiisin,<br />
kertoo Goodyearin innovaatiokeskuksen<br />
pääjohtaja Jean-Pierre Jeusette. •
LUOTETTAVA JAKELU-<br />
YHTEISTYÖKUMPPANI<br />
ISO 9001:2008 -sertifioidut<br />
lämpötilahallitut<br />
• KULJETUSPALVELUT<br />
• TERMINAALIPALVELUT<br />
• LOGISTIIKKAPALVELUT<br />
Esa Kuokka Oy<br />
Viinikankaari 8 A<br />
01530 Vantaa<br />
www.esakuokka.fi<br />
Luotettavuutta<br />
24/7-kattavuutta<br />
Läpinäkyvyyttä<br />
Ennakoitavuutta<br />
Poikkeamansietokykyä<br />
Kustannustehokkuutta<br />
tutustu myös nettiversioon<br />
www.kuljetusjalogistiikka.com<br />
<strong>Kuljetus</strong> & <strong>Logistiikka</strong> 39
AdBlue tankataan<br />
SCR-ajoneuvoissa<br />
erilliseen tankkiin.<br />
Kuva: Yara International ASA<br />
AdBlue lääkkeenä dieselmoottorien<br />
tiukentuviin päästörajoihin<br />
Diesel-pakokaasujen päästöjä vähentävä SCR-tekniikka yleistyy<br />
raskaissa ajoneuvoissa, työkoneissa ja maatalouskoneissa<br />
tiukentuneiden säädösvaatimusten mukana. Järjestelmän vaatima<br />
AdBlue-liuos herättää kiinnostusta ja kysymyksiä. Sen käytössä ja<br />
varastoinnissa pitääkin noudattaa muutamia perussääntöjä.<br />
E<br />
U:n ympäristösäädökset rajaavat<br />
dieselmoottoreiden pakokaasupäästöjä.<br />
Raskaiden diesel-ajoneuvojen<br />
moottorivalmistajien<br />
on vuodesta 2006 lähtien pitänyt valita pakokaasujen<br />
puhdistamiseen joko selektiivinen<br />
pelkistyskatalyyttimenetelmä (SCR)<br />
tai pakokaasun kierrätysmenetelmä (EGR).<br />
Tänä vuonna vastaavat päästövaatimukset<br />
ovat tiukentuneet myös maatalous- ja työkoneissa.<br />
Etenkin Euroopassa raskaiden dieselajoneuvojen,<br />
maatalouskoneiden ja työkoneiden<br />
valmistajat ovat kallistuneet SCRtekniikkaan.<br />
Siihen luottavat esimerkiksi<br />
Iveco, Volvo, Renault, MB sekä Agcon työkonemoottorien<br />
käyttäjät.<br />
SCR-tekniikka pienentää lämpökuor-<br />
40 <strong>Kuljetus</strong> & <strong>Logistiikka</strong>
mitusta ja vähentää typpioksidi- ja hiukkaspäästöjä.<br />
Polttoaineen kulutus vähenee<br />
5-10 prosenttia.<br />
Toimiakseen SCR-järjestelmä vaatii<br />
AdBlue-liuosta. Adblue on urean vesiliuos,<br />
joka muuttaa dieselmoottorien pakokaasupäästöt<br />
harmittomaksi typeksi ja vesihöyryksi.<br />
Se tankataan SCR-ajoneuvoissa erilliseen<br />
tankkiin.<br />
Laajentuva käyttö lisää tiedon tarvetta<br />
Yara on Euroopan johtava AdBluen valmistaja<br />
Air1-tuotteellaan. Yara Suomen liiketoimintapäällikkö<br />
Juha Sarlund kertoo,<br />
että edelleen tarvitaan tiedon levittämistä<br />
AdBluesta ja sen ominaisuuksista.<br />
- AdBlue on ollut vasta vähän aikaa käytössä<br />
ja siksi se herättää kysymyksiä. Lisäksi<br />
Air1 AdBlue kehittyy samalla kuin moottoritekniikkakin.<br />
Meilläkin on omalta osalta<br />
vastuu, että AdBlueta osataan käyttää ja sitä<br />
kautta esimerkiksi kuljetukset sujuvat, Juha<br />
Sarlund huomauttaa.<br />
Keväällä tiukemmat päästösäädökset<br />
laajenivat esimerkiksi dieselkäyttöisiin<br />
traktoreihin, metsätyökoneisiin, kaivureihin<br />
ja muihin työkoneisiin, joita ei liiku<br />
maantieliikenteessä. Yhä tiukempia päästörajoituksia<br />
on luvassa vuonna 2014, jolloin<br />
astuu voimaan seuraava, päästörajoitusten<br />
neljännen tason vaihe.<br />
- Adbluen kysyntä on kasvanut jonkin<br />
verran uusien käyttäjäryhmien myötä. Tulevaisuudessa<br />
SCR-järjestelmä yleistyy myös<br />
henkilöautopuolella. AdBluen päämarkkina<br />
tulee kuitenkin jatkossakin olemaan raskaassa<br />
liikenteessä.<br />
Jakeluverkko laajenee<br />
Suomessa on jo noin 10 000 SCR-järjestelmällä<br />
varustettua raskasta ajoneuvoa. Ad-<br />
Blueta kuluu noin 10 litraa 500 kilometrillä,<br />
käytännössä liuosta pitää lisätä vähintään<br />
joka toisella tankkauskerralla.<br />
- Näemme kuitenkin tärkeänä, että Ad-<br />
Bluen saatavuus on turvattu tien päällä. Nyt<br />
AdBlueta saa Suomessa yli 120:ltä dieselasemalta<br />
ja jakeluverkko laajenee koko ajan.<br />
Jos AdBlue loppuu kesken ajon, matka ei<br />
pysähdy, mutta se jatkuu pienemmillä tehoilla,<br />
Juha Sarlund toteaa.<br />
Huoltoasemien tankkauspisteiden lisäksi<br />
AdBlueta-liuosta saa toimitettuna erikokoisissa<br />
säiliöissä ja kannuissa.<br />
Juha Sarlund toimii AdBlue-liiketoimintapäällikkönä<br />
Yara Suomi Oy:ssä.<br />
Yara on Euroopan johtava AdBluen<br />
valmistaja.<br />
Liuos herkkä jäätymiselle<br />
ja epäpuhtauksille<br />
Suomen olosuhteet asettavat vaatimuksia<br />
AdBluen käytölle. AdBlue jäätyy -11 asteessa,<br />
mutta tämä ei vaikuta uudelleen<br />
sulaneen liuoksen ominaisuuksiin. SCRtekniikkaa<br />
käyttävissä ajoneuvoissa säiliöiden<br />
ja putkistojen lämmitystekniikka pitää<br />
liuoksen juoksevana. AdBlue-liuosta pitää<br />
myös varastoida tasaisen lämpimissä sisätiloissa.<br />
AdBluen säilytyksessä ja annostelussa pitää<br />
olla huolellinen myös siksi, että liuos on<br />
herkkä epäpuhtauksille.<br />
- Säilytysastioiden tulisi olla suljettuja<br />
ja AdBluelle tarkoitettuja. Myös varakanisterin<br />
pitää olla vain AdBluelle tarkoitettu.<br />
AdBlue-tankkia ei saa täyttää millään vanhalla<br />
likaisella tai öljyisellä tratilla. Lika ja<br />
muut Adbluen sekaan liuenneet aineet aiheuttavat<br />
järjestelmälle ja sen tehokkuudelle<br />
ongelmia, Sarlund korostaa.<br />
Juha Sarlund painottaa koko AdBlueketjun<br />
laatua ja toimivuutta.<br />
- Pitää tietää, mistä liuos on tullut ja että<br />
se on korkealaatuista, varastoida se oikein<br />
ja pumpata tai kaataa tankkiin siten, ettei<br />
säiliöön mene mitään ylimääräistä. Säästöt<br />
pienissä asioissa voi aiheuttaa turhia lisäkustannuksia.<br />
•<br />
<strong>Kuljetus</strong> & <strong>Logistiikka</strong> 41
VR Transpoint hankki 60<br />
Volvo kuorma-autoa<br />
VR Transpoint on tehnyt Suomen mittakaavassa merkittävän<br />
investoinnin uuteen kalustoon ja ostaa 60 uutta Volvo kuormaautoa.<br />
Hankintapäätöksen ratkaisivat Volvojen koko elinkaaren<br />
kattava kustannustehokkuus, hyvät kokemukset Volvon kattavista<br />
huolto- ja korjaamopalveluista sekä kuljettajien mielipiteet.<br />
V<br />
auhdilla kansainvälistyvä VR-konserni<br />
on keskittänyt hankintansa.<br />
Kategoriapäällikkö Pasi Muhonen<br />
hankintayksiköstä kertoo, että<br />
VR-konserni rakentaa kumppanuussuhteita<br />
toimittajien kanssa, koska luottamukseen ja<br />
läpinäkyvyyteen perustuva yhteistyösuhde<br />
helpottaa ja yksinkertaistaa asioiden hoitamista.<br />
Viime kädessä hyvä yhteistyö näkyy<br />
positiivisena tuloksena viivan alla.<br />
VR Transpoint on tehnyt Suomen mittakaavassa<br />
merkittävän investoinnin uuteen<br />
kalustoon ja ostaa 60 uutta Volvo kuormaautoa.<br />
Volvo kuorma-autot toimitetaan vaiheittain<br />
tämän vuoden kuluessa.<br />
"Yhteistyö VR Transpointin kanssa on<br />
ollut pitkäjänteinen prosessi, jossa asiakkaan<br />
tarpeiden huomioiminen on ollut ensisijaisen<br />
tärkeää. Kokonaistaloudellisuus,<br />
kehittyneet tuotteet ja palvelut sekä toimiva<br />
huolto- ja korjaamoverkosto antavat meille<br />
loistavat puitteet onnistuneelle yhteistyölle",<br />
kertoo Magnus Björklund, Volvo Finlandin<br />
toimitusjohtaja.<br />
Kuorma-autojen käyttöaste<br />
on ratkaiseva tekijä<br />
"Me olemme logistiikkapalveluyritys, eikä<br />
kaluston ylläpito ole meidän ydinliiketoimintaamme.<br />
Lähes puolet VR Transpointin<br />
liikevaihdosta tulee kuorma-autoliikenteestä,<br />
joten laadukkaan kaluston ja sen käyttöasteen<br />
merkitys liiketoiminnalle on ratkaisevan<br />
tärkeä. VR Transpoint tekee kalustohankinnat<br />
huolellisesti ja tarkasti. Koska<br />
VR-konserni toimii koko Suomessa, se vaikeuttaa<br />
pienien merkkien mahdollisuutta<br />
kilpailussa. Koko maan kattavan huolto- ja<br />
korjaamoverkoston merkitys on suuri valintaprosessissa",<br />
toteaa Muhonen.<br />
"Meillä on aikaisempia kokemuksia Volvoista,<br />
ja ne vaikuttivat myönteisesti hankintapäätökseen.<br />
Koko elinkaaren kattava<br />
kustannustehokkuus ja kokemuksemme<br />
jälkimarkkinoiden toimivuudesta ratkaisivat<br />
kilpailun Volvon eduksi. Myös Volvon<br />
Venäjän toiminnoilla, omien kuljettajiemme<br />
mielipiteillä ja myyjän aktiivisuudella<br />
oli merkitystä."<br />
Polttoainetaloudelliset uudet Volvo FL-<br />
, FM- ja FH -kuorma-autot kattavat kaikki<br />
kokoluokat 12 tonnin jakeluautosta 60 tonnin<br />
täysperävaunuyhdistelmiin. Kuormaautot<br />
on varustettu automatisoidulla I-Shift<br />
-vaihteistolla, johon on asennettu taloudellisen<br />
ajon ohjelmisto. Uusien kuorma-autojen<br />
korkea käyttöaste on varmistettu huolto- ja<br />
korjaussopimusten avulla. Tällöin kattava<br />
huoltopalveluiden saatavuus ja laatu on<br />
taattua sekä ajoneuvot, perälaudat ja -vaunut<br />
saadaan yhdellä pysähdyksellä kuntoon.<br />
Uutta kalustoa hyödynnetään niin kotimaan<br />
liikenteessä kuin ulkomaan liikenteessä Venäjällä.<br />
Kuljettajien työhyvinvointi ja<br />
tyytyväisyys vaikuttivat<br />
hankintapäätökseen<br />
VR Transpoint haluaa hankkia keskivertoa<br />
paremmin varusteltuja kuorma-autoja, jotta<br />
työntekijöillä olisi käytössään mahdollisimman<br />
hyvät työkalut. Tällä voi olla suuri merkitys,<br />
sillä kuljettajapula vaikeuttaa uusien<br />
työntekijöiden rekrytointia.<br />
"Henkilökunnan mielipiteellä oli merkitystä<br />
hankintaprosessissa. Vuosittaisessa<br />
kuljettajakyselyssä tyytyväisyys Volvoon<br />
on parantanut. Volvon ajo-ominaisuudet ja<br />
ajettavuus nousivat kyselyssä esiin", Muhonen<br />
kertoo.<br />
Ajoja seurataan Volvon<br />
Dynafleetin avulla<br />
Kaluston käyttö on optimoitu tehokkaaksi<br />
muun muassa siten, että kotimaan liikenteessä<br />
kalusto on päivisin käytössä jakelutehtävissä<br />
ja öisin runkoliikenteessä. Polttoainetaloudellisuudesta<br />
pidetään huolta<br />
jatkuvalla ajotapaseurannalla ja -koulutuksella.<br />
"Volvo Dynafleet -<strong>Kuljetus</strong>ten tietojärjestelmästä<br />
saatava tieto on yksi merkittävä<br />
osa ajotapojen seurantaa. Dynafleet on kehittynyt<br />
oikeaan suuntaan ja palvelee nykyisiä<br />
tarpeitamme hyvin. Seurantatietoa on<br />
tarkoitus hyödyntää tulevaisuudessa muun<br />
muassa mahdollisesti kannustepalkkiotekijänä<br />
kuljettajille", Muhonen sanoo.<br />
VR Transpointin kokonaistavoitteena on<br />
nostaa kaluston käyttöaste lähelle teoreettista<br />
maksimia. Tavoitteeseen pyritään paremmalla<br />
liikenteen ohjauksella ja suunnittelulla.<br />
Siihen tarvitaan myös aitoa kumppanuutta<br />
kalustontoimittajan kanssa.<br />
"Olemme kehittäneet tuote- ja palvelutarjontaamme<br />
ja haluamme tarjota asiakkaallemme<br />
kokonaisratkaisun vastaamaan juuri<br />
heidän tarpeisiinsa", korostaa Björklund. •<br />
42 <strong>Kuljetus</strong> & <strong>Logistiikka</strong>
KOULUTUKSET SUOMESSA<br />
Ammattipätevyyden<br />
jatkokoulutuspäivät<br />
JYVÄSKYLÄ<br />
KE 14.12.<strong>2011</strong> 15.00 Digipiirturi sekä ajo- ja lepoajat<br />
TI 27.12.<strong>2011</strong> 15.00 Ennakoiva ajaminen<br />
KE 4.1.2012 9.00 Tieturva 1<br />
TO 26.1.2012 15.00 Ennakoiva ajaminen<br />
MA 6.2.2012 15.00 <strong>Kuljetus</strong>turvallisuus ja kuorman varmistaminen<br />
LA 10.3.2012 9.00 Trukkikorttikoulutus<br />
TI 27.3.2012 15.00 Ennakoiva ajaminen<br />
MA 16.4.2012 15.00 Digipiirturi sekä ajo- ja lepoajat<br />
MA 21.5.2012 15.00 <strong>Kuljetus</strong>turvallisuus ja kuorman varmistaminen<br />
TO 14.6.2012 15.00 Ennakoiva ajaminen<br />
KUORTTI<br />
TO 8.12.<strong>2011</strong> 9.00 Tieturva 1<br />
TO 12.1.2012 15.00 Ennakoiva ajaminen<br />
TO 23.2.2012 15.00 <strong>Kuljetus</strong>turvallisuus ja kuorman varmistaminen<br />
TI 20.3.2012 9.00 Tieturva 1<br />
TI 17.4.2012 15.00 Digipiirturi sekä ajo- ja lepoajat<br />
MA 14.5.2012 9.00 Tieturva 1<br />
MA 18.6.2012 15.00 <strong>Kuljetus</strong>turvallisuus ja kuorman varmistaminen<br />
OULU<br />
LA 14.1.2012 9.00 Digipiirturi sekä ajo- ja lepoajat<br />
SU 15.1.2012 9.00 <strong>Kuljetus</strong>turvallisuus ja kuorman varmistaminen<br />
TO 9.2.2012 15.00 Ennakoiva ajaminen<br />
TO 8.3.2012 15.00 Digipiirturi sekä ajo- ja lepoajat<br />
KE 4.4.2012 9.00 Tieturva 1<br />
MA 7.5.2012 15.00 <strong>Kuljetus</strong>turvallisuus ja kuorman varmistaminen<br />
TO 31.5.2012 15.00 Ennakoiva ajaminen<br />
TI 12.6.2012 15.00 Digipiirturi sekä ajo- ja lepoajat<br />
PORI<br />
TO 15.12.<strong>2011</strong> 15.00 <strong>Kuljetus</strong>turvallisuus ja kuorman varmistaminen<br />
TO 29.12.<strong>2011</strong> 15.00 Ennakoiva ajaminen<br />
TI 7.2.2012 15.00 Digipiirturi sekä ajo- ja lepoajat<br />
TI 6.3.2012 9.00 Tieturva 1<br />
MA 2.4.2012 15.00 <strong>Kuljetus</strong>turvallisuus ja kuorman varmistaminen<br />
KE 2.5.2012 15.00 Ennakoiva ajaminen<br />
TI 29.5.2012 15.00 Ennakoiva ajaminen<br />
TO 7.6.2012 15.00 Digipiirturi sekä ajo- ja lepoajat<br />
SEINÄJOKI<br />
KE 11.1.2012 15.00 Ennakoiva ajaminen<br />
KE 8.2.2012 15.00 Digipiirturi sekä ajo- ja lepoajat<br />
KE 7.3.2012 9.00 Tieturva 1<br />
TI 3.4.2012 15.00 <strong>Kuljetus</strong>turvallisuus ja kuorman varmistaminen<br />
TO 3.5.2012 15.00 Ennakoiva ajaminen<br />
KE 30.5.2012 15.00 Digipiirturi sekä ajo- ja lepoajat<br />
MA 11.6.2012 9.00 Tieturva 1<br />
TAAVETTI<br />
KE 28.12.<strong>2011</strong> 15.00 Ennakoiva ajaminen<br />
TI 24.1.2012 15.00 <strong>Kuljetus</strong>turvallisuus ja kuorman varmistaminen<br />
KE 22.2.2012 15.00 Ennakoiva ajaminen<br />
KE 21.3.2012 15.00 Digipiirturi sekä ajo- ja lepoajat<br />
KE 18.4.2012 9.00 Tieturva 1<br />
TI 15.5.2012 15.00 <strong>Kuljetus</strong>turvallisuus ja kuorman varmistaminen<br />
TI 19.6.2012 15.00 Ennakoiva ajaminen<br />
Lisätiedot ja ilmoittautumiset: Merja Voitto, puh. 010 420 3000 tai merja.voitto@gli.fi<br />
TAMPERE<br />
KE 7.12.<strong>2011</strong> 15.00 Ennakoiva ajaminen<br />
LA 10.12.<strong>2011</strong> 9.00 Trukkikorttikoulutus<br />
TI 27.12.<strong>2011</strong> 9.00 Tieturva 1<br />
KE 28.12.<strong>2011</strong> 15.00 Digipiirturi sekä ajo- ja lepoajat<br />
MA 2.1.2012 15.00 <strong>Kuljetus</strong>turvallisuus ja kuorman varmistaminen<br />
TI 17.1.2012 15.00 Ennakoiva ajaminen<br />
LA 21.1.2012 9.00 Trukkikorttikoulutus<br />
KE 1.2.2012 15.00 Digipiirturi sekä ajo- ja lepoajat<br />
TI 14.2.2012 9.00 Tieturva 1<br />
KE 29.2.2012 15.00 Ennakoiva ajaminen<br />
TO 15.3.2012 15.00 <strong>Kuljetus</strong>turvallisuus ja kuorman varmistaminen<br />
KE 28.3.2012 15.00 Digipiirturi sekä ajo- ja lepoajat<br />
KE 11.4.2012 9.00 Tieturva 1<br />
LA 14.4.2012 9.00 Trukkikorttikoulutus<br />
TI 24.4.2012 15.00 Ennakoiva ajaminen<br />
LA 12.5.2012 9.00 Tieturva 1<br />
TO 24.5.2012 15.00 Ennakoiva ajaminen<br />
TI 5.6.2012 15.00 Digipiirturi sekä ajo- ja lepoajat<br />
TURKU<br />
KE 28.12.<strong>2011</strong> 9.00 Tieturva 1<br />
TO 29.12.<strong>2011</strong> 15.00 <strong>Kuljetus</strong>turvallisuus ja kuorman varmistaminen<br />
TO 5.1.2012 15.00 Ennakoiva ajaminen<br />
TO 19.1.2012 15.00 Digipiirturi sekä ajo- ja lepoajat<br />
TO 2.2.2012 9.00 Tieturva 1<br />
KE 15.2.2012 15.00 <strong>Kuljetus</strong>turvallisuus ja kuorman varmistaminen<br />
LA 25.2.2012 9.00 Trukkikorttikoulutus<br />
TO 1.3.2012 15.00 Ennakoiva ajaminen<br />
TO 12.4.2012 15.00 Digipiirturi sekä ajo- ja lepoajat<br />
LA 21.4.2012 9.00 Tieturva 1<br />
LA 5.5.2012 9.00 Trukkikorttikoulutus<br />
TO 10.5.2012 15.00 Ennakoiva ajaminen<br />
KE 23.5.2012 15.00 Digipiirturi sekä ajo- ja lepoajat<br />
MA 4.6.2012 9.00 Tieturva 1<br />
TUUSNIEMI<br />
TO 1.12.<strong>2011</strong> 9.00 Tieturva 1<br />
MA 9.1.2012 15.00 <strong>Kuljetus</strong>turvallisuus ja kuorman varmistaminen<br />
TI 21.2.2012 15.00 Ennakoiva ajaminen<br />
TO 22.3.2012 15.00 Digipiirturi sekä ajo- ja lepoajat<br />
TO 19.4.2012 9.00 Tieturva 1<br />
KE 16.5.2012 15.00 <strong>Kuljetus</strong>turvallisuus ja kuorman varmistaminen<br />
KE 13.6.2012 15.00 Ennakoiva ajaminen<br />
VANTAA<br />
KE 28.12.<strong>2011</strong> 15.00 <strong>Kuljetus</strong>turvallisuus ja kuorman varmistaminen<br />
TO 29.12.<strong>2011</strong> 9.00 Tieturva 1<br />
TI 3.1.2012 15.00 Ennakoiva ajaminen<br />
KE 18.1.2012 15.00 Digipiirturi sekä ajo- ja lepoajat<br />
TI 31.1.2012 9.00 Tieturva 1<br />
LA 4.2.2012 9.00 Trukkikorttikoulutus<br />
TO 16.2.2012 15.00 <strong>Kuljetus</strong>turvallisuus ja kuorman varmistaminen<br />
TI 28.2.2012 15.00 Ennakoiva ajaminen<br />
KE 14.3.2012 15.00 Digipiirturi sekä ajo- ja lepoajat<br />
LA 31.3.2012 9.00 Tieturva 1<br />
TI 10.4.2012 15.00 <strong>Kuljetus</strong>turvallisuus ja kuorman varmistaminen<br />
TO 26.4.2012 15.00 Ennakoiva ajaminen<br />
TI 8.5.2012 15.00 Digipiirturi sekä ajo- ja lepoajat<br />
LA 19.5.2012 9.00 Trukkikorttikoulutus<br />
LA 26.5.2012 9.00 Tieturva 1<br />
KE 6.6.2012 15.00 <strong>Kuljetus</strong>turvallisuus ja kuorman varmistaminen<br />
TAVARA- JA<br />
TRAKTORILIIKENNE-<br />
YRITTÄJÄKOULUTUS<br />
Toteutus viikonloppuisin<br />
pe – la – su<br />
Tampere 27.1.2012<br />
Kokkola 10.2.2012<br />
Jyväskylä 30.3.2012<br />
Rovaniemi 23.3.2012<br />
Helsinki 20.4.2012<br />
Tampere 29.6.2012<br />
Kajaani 31.8.2012<br />
Imatra 14.9.2012<br />
Tampere 12.10.2012<br />
Oulu 26.10.2012<br />
Jyväskylä 30.11.2012<br />
Henkilöliikenneyrittäjäkoulutus<br />
Tampere 2.3.2012 Oulu 9.11.2012<br />
Lisätiedot ja ilmoittautumiset:<br />
Vesa Koivula, puh. 010 440 4402 tai vesa.koivula@gli.fi<br />
GLi Express Oy<br />
HENKILÖSTÖVUOKRAUS<br />
Kauttamme kokeneita kuljettajia,<br />
lyhyempiin ja pidempiin vuokratyösuhteisiin.<br />
Lisätiedot:<br />
Kristian Lella, puh. 010 440 4401 tai kristian.lella@gli.fi<br />
www.gli.fi
Ford kehittää autojen välisiä ja<br />
tieliikenteen sujuvuutta<br />
palvelevia tietojärjestelmiä<br />
Fordin kehittämät älykkäät<br />
tietojärjestelmät mahdollistavat<br />
reaaliaikaisten autojen välisen<br />
ja liikenteen sujuvuutta<br />
parantavien tietojen vaihtamisen<br />
ja jakamisen.<br />
Autojen välisten viestijärjestelmien<br />
kehitystyön tarkoituksena on<br />
parantaa liikenneturvallisuutta<br />
ja saada enemmän irti olemassa<br />
olevista tieliikenteen informaatiojärjestelmistä.<br />
Autoilijalle se voi tulevaisuudessa<br />
näkyä sujuvampana liikenteenä, millä<br />
puolestaan on autoilun päästöjä alentava<br />
vaikutus.<br />
“Puhuvat autot eivät enää ole pelkästään<br />
lastenelokuvien juttu, vaan kohta Fordilla<br />
ajavien todellisuutta”, kertoo Fordin tutkimusinsinööri<br />
Martin Wiecker.<br />
Fordin kehittämät järjestelmät voivat<br />
siirtää viestejä nopeasti autojen tai tieliikennejärjestelmien<br />
välillä langattomasti.<br />
Näin kuljettajat voivat saada tietoa<br />
vaaratilanteista ja muuttuvista tieolosuhteista.<br />
Autossa näitä asioita tarkkailevat<br />
esimerkiksi tutka tai kamera.<br />
Yksi esimerkki on elektroninen jarruvalojärjestelmä.<br />
Edellä ajava auto pystyy<br />
lähettämään perässä tulevalle autolle tiedon<br />
hätäjarrutuksesta. Auton järjestelmät<br />
tunnistavat voimakkaan jarrutuksen, jolloin<br />
auto lähettää tiedot jarruttavan auton<br />
sijainnista, suunnasta ja jarrutuksen voimasta<br />
takana tulevalle autolle. Jos takana<br />
tulevan auton järjestelmät toteavat, että<br />
sen kuljettajan on ryhdyttävä toimenpiteisiin<br />
esimerkiksi törmäyksen estämiseksi,<br />
järjestelmä antaa kuljettajalle siitä äänimerkin<br />
tai tieto tulee mittariston näytölle.<br />
Järjestelmällä pystytään alentamaan kolarivaaraa<br />
merkittävästi tilanteissa, joissa<br />
näkyvyys on heikentynyt, liikennettä on<br />
paljon tai tie on mutkainen.<br />
Tiellä olevista esteistä varoittaminen on<br />
myös mahdollista. Auto voi lähettää muille<br />
tielläliikkujille tietoa esteestä ja sen sijainnista.<br />
Kyse voi olla esimerkiksi esineestä,<br />
joka on pudonnut toisesta autosta. Perässä<br />
tulevissa autoissa pystytään varautumaan<br />
esteeseen.<br />
Liikennemerkkien tunnistusjärjestelmä<br />
puolestaan pitää yhteyttä tieliikennekeskuksiin.<br />
Sitä kautta kuljettajalla on<br />
mahdollisuus saada tietoa muuttuvista tai<br />
muuttuneista nopeusrajoituksista. •<br />
44 <strong>Kuljetus</strong> & <strong>Logistiikka</strong>
Pakkasenkestävä<br />
akkulaturi<br />
pelastaa tilanteen talvella<br />
Neste Oil kasvattaa liiketoimintaansa<br />
Luoteis-Venäjällä<br />
Neste Oil vahvistaa markkina-asemaansa<br />
Luoteis-Venäjän vähittäismyynnissä. Neste<br />
Oil osti marraskuussa neljä uutta liikenneasemaa<br />
Pietarin alueella, jossa yhtiö on jo<br />
aiemmin kuluvana vuonna avannut kolme<br />
uutta asemaa.<br />
Myös Neste Oilin asemaverkoston uudistaminen<br />
Luoteis-Venäjällä on edennyt suunnitelmien<br />
mukaisesti. Vuoden <strong>2011</strong> aikana<br />
yhtiö on uudistanut 10 aseman ilmeen ja<br />
myymälät Neste Oilin uuden myymäläkonseptin<br />
mukaisesti. Uudet asemat mukaan<br />
lukien Neste Oililla on Venäjällä kaikkiaan<br />
61 asemaa, joilla työskentelee noin 900<br />
henkilöä. Kasvanut asemaverkosto vahvistaa<br />
yhtiön asemaa entisestään yhtenä Pietarin<br />
alueen markkinajohtajista.<br />
"Neste Oilin tavoitteena on olla kaikilla valituilla<br />
markkina-alueilla kahden suurimman<br />
asemaketjun joukossa. Luoteis-Venäjällä<br />
Autoveromuutos nostaa useimpien autojen<br />
hintaa huhtikuun alussa<br />
olemme nyt lähempänä tätä tavoitettamme,"<br />
sanoo Venäjän, Puolan ja Baltian maiden<br />
toimintojen johtaja Panu Kopra Neste<br />
Oilista.<br />
"Tavoitteemme on vahvistaa Neste Oilin<br />
asemaa yhtenä johtavista vähittäismyyntibrändeistä<br />
Pietarin markkinoilla. Laaja<br />
asemaverkosto yhdessä uudistetun asemakonseptin<br />
ja erinomaisen asiakaspalvelun<br />
kanssa ovat avainasioita pitkän aikavälin<br />
menestyksessämme" sanoo Venäjän toimintojen<br />
johtaja Indrek Kaju Neste Pietarista.<br />
Neste-liikenneasemat aloittivat toimintansa<br />
Itämeren maissa 1990-luvulla. Ensimmäinen<br />
Venäjällä toimiva asema avattiin<br />
Pietarissa 1991. Neste Oilin Venäjän<br />
asemaverkosto on laaja, sillä se palvelee<br />
asiakkaita Suomen rajalta aina Novgorodiin<br />
saakka. Kaukaisin asema sijaitsee Krestsyssä<br />
Pietarin ja Moskovan välillä. •<br />
Kuluttajan kannalta olennaista on huomata,<br />
että saadakseen auton vielä vanhalla autoverolla,<br />
tulee sen olla rekisteröity ennen<br />
1.4.2012. Uusien henkilöautojen toimitusajat<br />
vaihtelevat 2-4 kuukauteen.<br />
Eduskunnan hyväksymä autoverolain<br />
muutos nostaa henkilöauton hintaa jopa<br />
tuhansia euroja ensi keväänä. Pakettiautoilla<br />
korotus on sekä suhteellisesti että euromääräisesti<br />
suurempi kuin henkilöautoilla.<br />
Vain alle 110g:n CO2-päästöisillä autoilla<br />
autovero laskee hieman.<br />
Veronkorotuksella hallitus pyrkii<br />
ohjaamaan kuluttajaa ostamaan<br />
vähäpäästöisempiä autoja. Viime<br />
vuosina alulle saatuun uusien autojen<br />
keskimääräisten CO2 -päästöjen<br />
alenemiseen vaikuttaa myös autoteknologian<br />
kehitys. Uuden teknologian<br />
erittäin vähäpäästöiset autot<br />
ovat kuitenkin vielä marginaalinen<br />
vaihtoehto tankkaushaasteiden<br />
ja korkean hinnan vuoksi. Tänään<br />
ostetut autot ovat myös edelleen<br />
käytössä 20 vuoden kuluttua, sillä<br />
henkilöautojen keskimääräinen romutusikä<br />
Suomessa on 20,3 vuotta.<br />
Verotuksen painopisteen siirto hankinnan<br />
verotuksesta käytön verotukseen nopeuttaisi<br />
autokannan uudistumista ja tieliikenteen<br />
kokonaispäästöjen alenemista. Lisäksi seuraisi<br />
valtion verotulojen nykyistä parempi<br />
ennakoitavuus. Ajoneuvoveron piirissä on<br />
lähes kolme miljoonaa autoa, eikä se ole<br />
suhdanneherkkä kuten autoverotuotto, joka<br />
on riippuvainen senhetkisistä talouden suhdanteista<br />
ja autokaupan vilkkaudesta. •<br />
CTEK tuo ennen alkavaa talvea markkinoille<br />
uuden, kuluttajille suunnatun CTEK<br />
MXS 5.0 POLAR -laturin, joka soveltuu<br />
käytettäväksi erittäin kylmissä olosuhteissa.<br />
Uuden sukupolven teknisillä ominaisuuksilla<br />
varustetulla laturilla pienten<br />
ja normaalikokoisten akkujen talvilataus<br />
sujuu helposti ja joustavasti. POLAR-laturissa<br />
on korkeampi latausjännite ja pehmeät<br />
kumikaapelit, joihin kylmyys ei vaikuta.<br />
Se on räätälöity ajoneuvoihin, joissa<br />
tarvitaan laadukasta akkuhuoltoa myös<br />
talvella. Ja yksi laturi riittää, sillä POLAR<br />
huolehtii kaikkien talon menopelien latauksesta:<br />
niin mönkijöiden, autojen, moottorikelkkojen<br />
kuin traktoreidenkin.<br />
Viime vuosien ankarat talvet ovat kasvattaneet<br />
luotettavan, säänkestävän ja<br />
korkealaatuisen akkulaturin tarvetta. Nyt<br />
sellainen on vihdoin saatavana. CTEK MXS<br />
5.0 POLAR perustuu samalle kehittyneelle<br />
teknologialle kuin viime kevään uutuus<br />
MXS 5.0, mutta POLAR on kehitetty vieläkin<br />
vaativampia sääolosuhteita silmällä<br />
pitäen. POLAR-laturi ratkaisee tyypillisen<br />
talviaikojen ongelman, akkujen korkeamman<br />
sisäisen vastuksen, 15 volttiin nostetulla<br />
latausjännitteellä.<br />
– Talvi on ankaraa aikaa akuille, ja hyvälle<br />
laturille asetetut vaatimukset kasvavat.<br />
POLARlaturin kanssa olo on turvattu<br />
ja ikäviltä tilanteilta vältytään myös talvisin.<br />
Laturin sisältämä tekniikka on optimoitu<br />
lataukseen erittäin alhaisissa – ja<br />
korkeissa – lämpötiloissa. Se pystyy myös<br />
korjaamaan hapon kerrostumisen ja palauttamaan<br />
syväpurkautuneen akun, ja<br />
yksi laturi riittää kaikille autotallin ajoneuvoille,<br />
sekä pienille että normaalikokoisille<br />
akuille, kertoo CTEK:n markkinointipäällikkö<br />
Jan-Ulf Söderberg.<br />
Uusi talvilaturi on korkealaatuinen kuluttajatuote,<br />
joka on valmistettu samalla<br />
tavalla kuin ammattikäyttöön tarkoitetut<br />
laturit. Se on varustettu mm. kahdeksanvaiheisella<br />
latauksella, minkä ansiosta<br />
laturi pystyy analysoimaan, voiko akku ottaa<br />
vastaan virtaa ja säilyttää latauksen.<br />
Kaikkia vaiheita voi seurata helposti selkeältä<br />
näytöltä. Patentoitu ylläpitolataus yhdistää<br />
pisimmän mahdollisen käyttöiän<br />
ja erinomaisen tehokkuuden. MXS 5.0<br />
POLAR - laturissa voidaan käyttää samanaikaisesti<br />
kylmien olosuhteiden lataustoimintoa<br />
ja palautusta, ja se suorittaa sekä<br />
pienten että normaalikokoisten akkujen<br />
latauksen. POLARlaturin eri toiminnot<br />
takaavat laturin monipuolisuuden, ja lisävarusteet<br />
parantavat sen käytettävyyttä.<br />
Laturi toimii yhtä luotettavasti tavanomaisissa<br />
olosuhteissa kuin -30° C:n tai +50°<br />
C:n lämpötiloissa. •<br />
www.ctek.se<br />
<strong>Kuljetus</strong> & <strong>Logistiikka</strong> 45
Paketti- ja kuorma-autojen<br />
ensirekisteröinnit lähes<br />
entisessä vauhdissa<br />
Pakettiautoja ensirekisteröitiin marraskuussa<br />
1 357 kappaletta, mikä on 26,4 prosenttia<br />
enemmän kuin viime vuonna vastaavana<br />
aikana. Vuoden alusta lukien uusia pakettiautoja<br />
on rekisteröity 12 738 kappaletta.<br />
Kasvua viime vuoteen on kertynyt 28,4 prosenttia.<br />
Kuorma-autojen ensirekisteröintimäärä<br />
kasvoi myös marraskuussa. Kuorma-autoja<br />
ensirekisteröitiin 306, joten viime vuoteen<br />
verrattuna rekisteröintimäärä lisääntyi kolme<br />
prosenttia. Tammi-marraskuussa kasvua<br />
on kertynyt 20,2 prosenttia, kun kuorma-autoja<br />
on rekisteröity kaikkiaan 3 159<br />
kappaletta.<br />
Uusia linja-autoja on rekisteröity tänä<br />
vuonna 368 kappaletta, mikä on 17,7 prosenttia<br />
vähemmän kuin viime vuona tammimarraskuussa.<br />
Viime kuussa ensirekisteröitiin<br />
14 linja-autoa.<br />
Suurikokoiset ihmiset asettavat<br />
haasteen autojen suunnittelulle<br />
Globaalille alustalle rakennetun uuden Ford<br />
Focuksen suunnittelu asetti Fordin suunnittelijat<br />
ja insinöörit uudenlaisen haasteen<br />
eteen. Siitä piti tehdä auto, joka sopii kaikenkokoisille<br />
ihmisille eri puolilla maailmaa.<br />
Siksi suunnittelun apuna käytettiin<br />
tietoja, jotka oli kerätty eri ikäisistä ja eri<br />
rotuja edustavista ihmisistä.<br />
“Käytimme globaalia tietokantaa, joka<br />
antoi meille hyvin täsmällistä tietoa erikokoisista<br />
ihmisistä eri puolilta maailmaa”,<br />
kertoo Fordilta johtaja Ralph Gesang. ”Tiedoista<br />
käy ilmi pituuden lisäksi erilaiset<br />
ruumiinrakenteet. Näiden tietojen perusteella<br />
voimme sanoa, että yli 97 prosenttia<br />
maailman aikuisväestöstä voi istua mukavasti<br />
uudessa Focuksessa.”<br />
Kolme vuotta sitten 12 000 saksalaista<br />
skannattiin. Saadut tiedot yhdistettiin vastaaviin<br />
tietokantoihin, jotka oli kerätty kiinalaisista,<br />
japanilaisista sekä etelä- ja pohjoisamerikkalaisista<br />
ihmisistä. Näistä luotiin tietokoneella<br />
3D-mallit, jotka kuvasivat ihmisten<br />
todellisia pituuksia, vyötärönympärystä,<br />
lantion leveyttä ja jalkojen pituutta.<br />
Näiden tietojen perusteella suunniteltiin<br />
Focuksen sisätilat tilavuus, mukavuus ja<br />
turvallisuus huomioiden. Konkreettisesti<br />
tämä näkyy esimerkiksi siinä, miten suuri<br />
säätövara on ohjauspyörässä, miten polkimet<br />
on sijoitettu tai miten paljon takapenkillä<br />
on pään- tai jalkatilaa.<br />
Tieteellisten tutkimusten mukaan ihmisten<br />
keskimääräinen pituus teollisuusmaissa<br />
on kasvanut 10 senttimetrillä viimeisen 150<br />
vuoden aikana parempien elinolojen ja paremman<br />
ruokavalion myötävaikutuksesta.<br />
Tietyissä maailman kolkissa ihmisten<br />
käsivarret ovat lyhyemmät kuin toisaalla.<br />
Tämä taas huomioitiin siten, että takaluukun<br />
avautumiskorkeus on näillä alueilla<br />
matalampi, ja näin miellyttävämpi. Tarkan<br />
suunnittelutyön tuloksena uusi Focus sopii<br />
hyvin asiakkaille eri puolilla maailmaa.<br />
Renault Kangoo Z.E vuoden tavara-auto 2012<br />
22 tavara-autoihin erikoistunutta eurooppalaista<br />
toimittajaa ovat valinneet Kangoo<br />
Z.E.:n, Renaultin sähkötavara-auton, Vuoden<br />
Tavara-autoksi 2012. Äänestyksessä oli mukana<br />
perinteisellä polttomoottorilla varustettuja<br />
merkittäviä kilpailijoita ja tämä onkin<br />
ensimmäinen voitto täysin sähkökäyttöiselle<br />
tavara-autolle. Tuomaristo valitsi Renault Kangoo<br />
Z.E.:n voittajaksi sen nollapäästöisyyden,<br />
käytännöllisyyden ja taloudellisuuden vuoksi.<br />
Vuoden 2012 Tavara-auto -valinnan lisäksi<br />
Kangoo Z.E. on saavuttanut menestystä sekä<br />
Tanskassa että Irlannissa.<br />
Uusin Mercedes-Benz Vito-malliston<br />
Carsport-malli on tullut myyntiin<br />
Tuotantoon on tullut monikäyttöinen ja laadukas<br />
Carsport Vito GL V.I.P -tilataksi sekä<br />
tyylikkäällä design-kattokorotuksella ja takaovien<br />
korotuksella varustettu Carsport Vito<br />
GLE V.I.P -invataksi.<br />
Uusin Mercedes-Benz Vito-malliston<br />
Carsport-malli on tullut myyntiin. Ensimmäiset<br />
autot toimitetaan asiakkaille tammikuussa<br />
2012. Jälleenmyyjillä auto on nähtävissä<br />
tammikuussa 2012 käynnistyvän kiertueen<br />
yhteydessä.<br />
Kangoo Z.E. sai yhteensä 104 pistettä<br />
168:sta mahdollisesta, jättäen taakseen Iveco<br />
Dailyn, Fiat Ducaton sekä VW Caddyn. Renaultin<br />
tavara-auto johtaja Jean-Marie Hurtiger<br />
vastaanotti palkinnon Belgiassa kansainvälisen<br />
Trailer Shown yhteydessä.<br />
Tuomariston puheenjohtaja Pieter Wieman<br />
kommentoi: Renault tuo Kangoo Z.E.:n avulla<br />
sähköisen tavara-auton tavallisen eurooppalaisen<br />
ulottuville, ja myötävaikuttaa näin vahvasti<br />
kestävään ympäristökehitykseen, yksi<br />
tärkeimmistä aiheista tämän päivän tavarakuljetuksissa.<br />
Tilataksien ja pienoislinja-autojen sisustamiseen<br />
erikoistunut, vuonna 1965 perustettu<br />
ylöjärveläinen perheyritys Jonasson Oy laajentaa<br />
Mercedes-Benz -mallistoaan.<br />
Yritys aloitti kesällä 2010 Mercedes-Benz<br />
Sprinter -invataksien ja pienoislinja-autojen<br />
sisustustöiden tekemisen Carsport-tuotemerkillään.<br />
Vuonna <strong>2011</strong> toiminta laajeni kattamaan<br />
myös matkailuautoiksi tai kuormaautoiksi<br />
rekisteröitävät jatko-ohjaamolliset<br />
lisäpenkkiautot.<br />
46 <strong>Kuljetus</strong> & <strong>Logistiikka</strong>
koulutus<br />
Aikuisopiskelu<br />
sijoitus osaamiseen<br />
Ammattitutkinto omalta<br />
alalta? Koulutusta kokonaan<br />
uudelta alalta?<br />
Ammattitaitoa täydentäviä<br />
opintoja?<br />
Aloja joka lähtöön<br />
• ict<br />
• ohjaava koulutus<br />
• kauppa ja hallinto<br />
• tekniikka ja kuljetus<br />
• työpaikkaohjaajakoulutus<br />
• maahanmuuttajakoulutus<br />
• terveys, hyvinvointi ja muoti<br />
• opetusalan täydennyskoulutus<br />
• ravitseminen, matkailu<br />
ja elintarvike<br />
Kysy lisää<br />
puh. (02) 2633 4777<br />
aikuiskoulutus@turkuai.fi<br />
l www.aikuiskoulutus.fi l
koulutus<br />
KOULUTUS<br />
tulevaisuuden haaste kuljetusalalla<br />
<strong>Kuljetus</strong>alalla koulutusvelvoitteet kiristyvät kaikenaikaa millä tahansa mittarilla mitattuna.<br />
Koulutustarve jo pelkästään lakisääteisten koulutusten osalta tuo haasteita kuljetusalan<br />
toimijoille koska koulutusten suorittaminen näyttää jäävän suurella osalla käytettävissä<br />
olevan suoritusajan loppupäähän. Lisäksi haastetta koulutusten osalta tuo myös<br />
muuttuneet säädökset esimerkiksi ADR ajolupakoulutuksessa.<br />
Edellä mainittujen asioiden vuoksi<br />
kuljettaja ja työnantaja voivat joutua<br />
suurien haasteiden ja ongelmien<br />
eteen, jos koulutuksia ei hoideta<br />
järjestelmällisesti ja pitkäjänteisesti.<br />
Ammattipätevyys jatkokoulutuksen<br />
osalta kehitys on erityisen huolestuttavaa.<br />
Ensimmäisten neljän vuoden aikana koulutuspäiviä<br />
rekisteröitiin / henkilö n. 150.000<br />
kpl ja vajaan kolmen vuoden kuluttua rekisteröintejä<br />
pitäisi olla tehtynä 5-600.000 kpl<br />
jotta kaikki nykyiset ajot saataisiin hoidettua.<br />
Keväällä arvioitiin ja eläteltiin toiveita<br />
että koulutustahti kiihtyy, jotta vuoden 2014<br />
syksyllä ei syntyisi valtavia ongelmia. Koulutustahti<br />
on kuitenkin pudonnut vuodentakaisista<br />
kuukausittaisista koulutusmääristä,<br />
eli ongelmat tulevaisuudessa on tällä menolla<br />
valtaisat. On hyvä muistaa että koulutuspäivien<br />
käymisen ajankohdalla ei ole merkitystä<br />
tulevan ammattipätevyyskortin tai<br />
merkinnän voimassa oloon, kun merkintä<br />
haetaan aikaisintaan 6 kk ennen määräajan<br />
umpeutumista. Esimerkiksi kuorma-auton<br />
kuljettaja joka on käynyt jo kaikki päivät tähän<br />
mennessä ja menee hakemaan merkintää<br />
tai korttia 10.3.2014-9.9.2014 välisenä<br />
48 <strong>Kuljetus</strong> & <strong>Logistiikka</strong>
Yksi merkittävä muutos on myös<br />
se että ajolupaa uusittaessa koe<br />
on suoritettava hyväksytysti<br />
koulutuksen lisäksi ajoluvan<br />
voimassaoloaikana.<br />
aikana tulee uuden pätevyyden voimassaoloajaksi 10.9.2014-<br />
9.9.2019. ELI EI OLE MITÄÄN SYYTÄ JÄTTÄÄ KOULUTUS-<br />
PÄIVIÄ JAKSON LOPPUPUOLELLE!!<br />
Jatkokoulutusten lisäksi vaaralliselta tuntuva hiljaisuus näkyy<br />
myös yksityisellä puolella perustason koulutuksen suorittamisissa<br />
( 140h/280h). Tarjontaa alkaa olemaan mutta kysyntä<br />
on aika rauhallista, vaikka uudet kuljettajat tarvitsevat perustason<br />
koulutuksen ajo-oikeuden lisäksi vaikka ajo tapahtuisi<br />
työtehtävässä kevytkuorma-autolla.<br />
ADR ajolupa koulutus muuttui 1.7.<strong>2011</strong> koulutusjärjestelmän<br />
osalta merkittävästi. Entisen kolmen mahdollisen kurssin<br />
sijasta tällä hetkellä vaihtoehtoja on 10. Haasteita tulee jo<br />
kursseja valitessa eli mikä on oikea kurssi kullekin kuljettajalle.<br />
Yksi merkittävä muutos on myös se että ajolupaa uusittaessa<br />
koe on suoritettava hyväksytysti koulutuksen lisäksi ajoluvan<br />
voimassaoloaikana.<br />
Lisätietoja ADR asioista löytyy www.trafi.fi ja ADR koulutustarjontaa<br />
www.adr.fi ja www.liikenneakatemia.fi<br />
Turvallisuusneuvonantaja TNA<br />
Turvallisuusneuvonantaja koulutusten ja tutkintojen määrä<br />
on myös oleellisesti laskussa johtuen pienenevästä kysynnästä.<br />
Tilanne on haasteellinen koska yrityksiä joilla on TNA nimeämisvelvollisuus,<br />
on pysynyt kutakuinkin ennallaan. Nimeämisvelvollisuus<br />
on yrityksillä jotka esimerkiksi pakkaavat-, kuormaavat-,<br />
purkavat-,lähettävät- tai kuljettavat vaarallisia aineita.<br />
Myös toiminta jossa esimerkiksi täytetään vaarallisten aineiden<br />
kuljettamiseen tarvittavia asiakirjoja on nimeämisvelvollisuuden<br />
piirissä.<br />
TNA tutkintoon valmentavaa koulutusta on tarjolla esimerkiksi<br />
tammikuussa Rovaniemellä ja kevään aikana Vuosaaren<br />
satamassa, lisätietoa www.liikenneakatemia.fi Muuta lisätietoa<br />
www.trafi.fi<br />
Koulutusten laadun sekä kouluttajien ammattitaidon kehittämiseksi<br />
on perustettu syksyn aikana uusi yhdistys nimeltä<br />
Ammattipätevyyskouluttajat ry. Yhdistys on tarkoitettu kaikille<br />
raskaanliikenteen koulutusten parissa toimiville niin kouluttajille<br />
kuin esimerkiksi materiaalin tuottajille ja asiantuntijoille.<br />
Yhdistyksen kannatusjäseneksi voi liittyä myös kehityksestä<br />
kiinnostuneet koulutusyritysten asiakkaat. Yhdistyksen toiminnasta<br />
lisätietoa www.ammattipatevyyskouluttajat.fi •<br />
Sakari Kaikkonen<br />
Suomen Ammattiliikenne Akatemia Oy<br />
www.liikenneakatemia.fi<br />
Koulutuspalveluja valtakunnallisesti<br />
alan ammattilaisille:<br />
Ammattipätevyys jatkokoulutukset<br />
• Ennakoiva-ajo<br />
• Työturvallisuuskorttikoulutus<br />
• Tieturva 1<br />
• Ensiapu<br />
• Trukkiturvallisuus<br />
• Piirturi sekä ajo- ja lepoaikasäädökset<br />
• Työhyvinvointi<br />
• Asiakaspalvelu<br />
• ADR-koulutukset<br />
• TNA-koulutus<br />
Muu tarjonta esimerkiksi<br />
• Henkilönostinkoulutus<br />
• Tulityökorttikoulutus<br />
Koulutuskalenteri löytyy osoitteesta<br />
WWW.LIIKENNEAKATEMIA.FI<br />
Kuva: © Bright | Dreamstime.com<br />
Suomen Ammattiliikenne Akatemia Oy<br />
Komentosilta 1<br />
00980 Helsinki<br />
010 2790 600<br />
info@liikenneakatemia.fi<br />
<strong>Kuljetus</strong> & <strong>Logistiikka</strong> 49
koulutus<br />
ONKO LEAN<br />
”se juttu” vai ”osa jotakin”?<br />
Mistä<br />
tuottavuus<br />
Suomalaisiin<br />
yrityksiin?<br />
Näinä aikoina yrityksissä ja<br />
julkisyhteisöissä mietitään<br />
kovasti miten palkankorotukset<br />
maksetaan. Yhtäältä,<br />
talouskriisin aiheuttamat<br />
uhat yritystoiminnan<br />
kannattavuudelle ja toisaalta<br />
keskustelu palkankorotusten<br />
suuruudesta (tai pienuudesta<br />
- riippuen puhujan<br />
näkökulmasta) ovat vieneet<br />
huomion mahdollisuudesta<br />
kompensoida palkankorotusten<br />
kustannusvaikutuksia<br />
tuottavuutta parantamalla.<br />
Näkökulmat tuottavuuden kehittämisessä<br />
voidaan kiteyttää seuraaviin ajatuksiin;<br />
1. Ajattele Asiakasta ja Asiakasuskollisuutta<br />
mahdollisuutena voittaa markkinoita<br />
2. Ajattele Prosessia ja Prosessissa tapahtuvaa<br />
variaatiota asiakasuskollisuus-<br />
ja tuottavuuspotentiaalina<br />
3. Ajattele Jatkuvaa Parantamista ja Organisaation<br />
käyttämätöntä aivokapasiteettia<br />
huomattavana tuottavuuspotentiaalina<br />
Asettaudu Asiakkaan asemaan henkilökohtaisesti,<br />
se ei liene vaikeaa. Ajattele<br />
hetkiä, jolloin ilahduit, olit todella tyytyväinen,<br />
olit nähnyt arvoa tuotteessa tai<br />
palvelussa, ongelmasi oli ratkaistu – yritys<br />
pelasti sinut pulasta ja todennäköisesti<br />
palaat Asiakkaana vielä uudestaan. Asiakasuskollisuus<br />
on asiakas-tyytyväisyyden<br />
korkeampi aste, se kertoo laadusta ja tunnesiteestä<br />
yrityksen tuotetta tai palvelua<br />
kohtaan. Miten sitä sitten mitataan? Yhdellä<br />
kysymyksellä, ”Suosittelisitko tuotetta<br />
tai palvelua ystävällesi?”<br />
Mitä Laatu sitten on?<br />
Yhtäältä se kertoo kyvystä kohdata ja ylittää<br />
Asiakkaan odotukset, jolloin tunneside<br />
syntyy. Toisaalta se kertoo prosessista<br />
jolla tuotetaan jatkuvasti spesifikaatiot<br />
täyttävää tuotetta tai palvelua, edellytyksenä<br />
tunnesiteen syntymiselle. Kaikki työ<br />
on osa prosessia, ja kaikissa prosesseissa<br />
esiintyy variaatiota eli hajontaa. Variaation<br />
lähteiden ymmärtäminen, hallinta,<br />
pienentäminen ja näkyväksi tekeminen<br />
mahdollistavat tasalaatuisemman ja tuottavamman<br />
prosessin ja sen lopputuloksena<br />
tasalaatuisemman tuotteen tai<br />
palvelun. Toisin sanoen prosessi, jota<br />
ei hallita, kätkee sisällensä paljon<br />
hukkaa eli arvoa lisäämätöntä työtä<br />
(suomeksi kustannuksia). Rankemmin<br />
sanottuna, ”Jos et osaa kuvata<br />
toimintaasi prosessina, et tiedä<br />
mitä teet”, lainaus W. Edwards<br />
Demingiltä, PDSA (Plan-Do-<br />
Study-Act) laatuympyrän<br />
keksijältä sekä laatujohtamisen<br />
isäksi nimetyltä<br />
hepulta.<br />
Asiakasuskollisuus on<br />
asiakas-tyytyväisyyden<br />
korkeampi aste, se<br />
kertoo laadusta ja<br />
tunnesiteestä yrityksen<br />
tuotetta tai palvelua<br />
kohtaan.<br />
Miten Jatkuva Parantaminen<br />
liittyy sitten tähän?<br />
Ajattele itseäsi jälleen Asiakkaana, tällä<br />
kertaa autokaupassa. Asiakastyytyväisyytesi<br />
katteeksi odotat parempaa autoa<br />
kuin edellinen (omilla kriteereilläsi mitattuna).<br />
Yritykset ja organisaatiot, jotka<br />
kykenevät jatkuvan parantamisen avulla,<br />
välillä pienillä ja välillä suuremmilla askeleilla,<br />
tarjoamaan sinulle ”parempaa kuin<br />
edellinen”, saavat siitä kaupan lisäksi to-<br />
50 <strong>Kuljetus</strong> & <strong>Logistiikka</strong>
Eväitä hyvään<br />
esimiestoimintaan,<br />
kehittämiseen,<br />
tuottavaan työhön<br />
ja työhyvinvointiin<br />
Kirjoittaja: Teemu Laakso, kehittämisasiantuntija,<br />
Johtamistaidon Opisto JTO<br />
dennäköisesti paremman hinnankin kuin kilpailija.<br />
Jatkuvan parantamisen aikaansaaminen edellyttää jatkuvan<br />
parantamisen prosessia, (sitä teknistä osaa, ”menetelmää”,<br />
jolla ideat muotoutuvat parannuksiksi), sekä ihmisiä,<br />
jotka ovat valmiita antamaan ideansa yrityksen käyttöön ja<br />
jalostamaan ne menestykseksi (tuottavuus / laatuparannus,<br />
tuoteinnovaatio jne.). Jatkuvan parantamisen onnistuminen<br />
tarkoittaa myös avointa ja hyvin johdettua yrityskulttuuria,<br />
pakottamisella tulokset jäävät laihoiksi, jos niitä tulee ollenkaan.<br />
Tällaisessa yrityskulttuurissa tieto virtaa horisontaalisesti<br />
ja vertikaalisesti molempiin suuntiin ja jalostuu matkalla<br />
yhteisön ja yksilön menestykseksi.<br />
Mistä tuottavuus sitten tulee?<br />
Siitä, että asioita ja prosesseja rakennetaan ja muokataan<br />
yksinkertaisiksi, ymmärrettäviksi ja asiakasta palveleviksi.<br />
Tämän vastakohtana on entropia – asioiden luontainen taipumus<br />
kohti epäjärjestystä ja monimutkaisuutta. Siitä, että<br />
ihmisille annetaan joukko yksinkertaisia, mutta käytännöllisiä<br />
työkaluja yhteisen laadun ja tuottavuuden kielen luomiseen,<br />
sekä siitä, että jokainen otetaan mukaan kehitystyöhön.<br />
Työntekijöiden osallistumisella on motivaatiota ja työtyytyväisyyttä<br />
kohottava vaikutus, jolla taas on huomattava<br />
vaikutus tuottavuuspotentiaalin realisoimiseksi.<br />
Entäpä Lean, onko se sittenkään<br />
”se juttu”, vai onko se ”osa jotakin”?<br />
Mikäli Lean ymmärretään vain teknisenä menetelmänä tai<br />
muutamana työkaluna, saatava hyöty jää vajaaksi. Kun Lean<br />
ymmärretään osaksi johtamisjärjestelmää, jolla organisoidaan<br />
ja johdetaan yrityksen toimintaa siten, että tarvitaan<br />
vähemmän ihmisten työtä, tilaa, pääomaa, materiaalia ja<br />
aikaa tuotteiden tai palveluiden toimittamiseen, vähemmillä<br />
virheillä vastaamaan tarkalleen Asiakastarvetta, ollaan jo<br />
pidemmällä - Lean on tuottavuusmatkan alku, joka ei koskaan<br />
lopu. •<br />
Työntekijöiden osallistumisella<br />
on motivaatiota ja<br />
työtyytyväisyyttä kohottava<br />
vaikutus, jolla taas on<br />
huomattava vaikutus<br />
tuottavuuspotentiaalin<br />
realisoimiseksi.<br />
LEAN - KÄYTÄNNÖN PERUSTEET<br />
Johdatus Lean-ajatteluun: Aluksi standardoidaan prosessit, jolloin<br />
havaitaan hukat ja mahdolliset ongelmat. Tietoja hyödynnetään jatkuvan<br />
parantamisprosessin käynnistämiseksi. Kesto 2 pv.<br />
Ajankohdat: 25. - 26.1. ja 18. - 19.4.2012<br />
Lisätietoja: www.jto.fi/vaki<br />
TYÖNTUTKIMUS- JA MITTAUSTUTKINTO<br />
Osallistu työmarkkinajärjestöjen hyväksymään ohjelmaan, saat<br />
erinomaiset valmiudet tutkia, mitata ja kehittää työtä, työmenetelmiä<br />
ja palveluprosesseja. Ohjelman kesto 12 pv. Aloitus 6.2.2012.<br />
Lisätietoja: www.jto.fi/tymi<br />
LEAN MANAGEMENT TRAINING<br />
Käytännönläheinen valmennus prosessien systemaattiseen kehittämiseen.<br />
Valmennuksessa käydään Leanin perusperiaatteet polkuautotehtaan<br />
tuotantolinjan avulla. Osallistuja soveltaa niitä samanaikaisesti<br />
omaan organisaatioonsa pilottiprojektin avulla. Kesto 12<br />
pv. Aloitus 16.2.2012.<br />
Lisätietoja: www.jto.fi/tuottavuuspalvelut<br />
TYÖHYVINVOINTIKORTTIKOULUTUS<br />
Koulutuksen teemoja ovat työhyvinvoinnin näkökulmat, työhyvinvointi<br />
johtamisessa, työyhteisön toiminta ja terveys ja työkyky.<br />
Koulutus on tarkoitettu mm. esimiehille ja työsuojelun yhteistoimintahenkilöstölle.<br />
Kesto 1 pv. Ajankohdat: 31.1., 6.3. ja 24.4.2012.<br />
Lisätietoja: www.jto.fi/tyhykortti<br />
JOHTAMISVALMENNUS - JOVA<br />
Hae eväitä, joilla vastata ihmisten johtamisen mukanaan tuomiin<br />
haasteisiin. Valmennusohjelma soveltuu teollisuuden esimiehille,<br />
mutta myös muille aloitteleville esimiehille. Johtamisvalmennus<br />
JOVA tarjoaa katsauksen kaikkiin johtamisen osa-alueisiin. Ohjelman<br />
kesto 9 pv. Aloitus 31.1.2012.<br />
Lisätietoja: www.jto.fi/jova<br />
ESIMIESTAIDOT KÄYTTÖÖN (ETK)<br />
ETK 1 tarjoaa konkreettisia taitoja jokapäiväiseen esimiestyöhön<br />
ja vuorovaikutustilanteisiin sekä aloitteleville että kokeneille esimiehille.<br />
Ohjelma luo valmiuksia hyvään esimiestyöhön ja itsensä<br />
kehittämiseen. ETK 2 soveltuu esimies- ja johtotehtävissä toimiville,<br />
jotka haluavat syventää ja monipuolistaa käytännön esimiestaitojasi.<br />
Kummankin ohjelman kesto 5 pv.<br />
- ETK 1 Kirkkonummella, aloitus 2.2.2012<br />
- ETK 1 Kirkkonummella, aloitus 12.4.2012<br />
- ETK 2 Kirkkonummella, aloitus 9.2.2012<br />
Lisätietoja:<br />
www.jto.fi/etk1 ja www.jto.fi/etk2<br />
Lisätietoja myös numerosta 010 7555 440.<br />
KOULUTUS KEHITYS www.jto.fi<br />
<strong>Kuljetus</strong> & <strong>Logistiikka</strong> 51
koulutus<br />
OSAA<br />
tai uppoa<br />
Markkinointi-, myynti- ja viestintäalan<br />
muutos on kuljettamassa<br />
työntekijöitä kohti entistä luovempaa<br />
ja näkemyksellisempää<br />
toimenkuvaa. Tämä selvisi Markkinointi-instituutin,<br />
MARK Suomen Markkinointiliiton ja<br />
Pro-Sourcen tutkimuksesta, jossa selvitettiin,<br />
millaista osaamista markkinoinnin, myynnin<br />
ja viestinnän aloilla tulevaisuudessa tarvitaan.<br />
”Työnantajien ja työntekijän näkemys tulevaisuuden<br />
tarpeista oli hämmästyttävän yksimielinen”,<br />
summaa MARKin toimitusjohtaja<br />
Lauri Sipilä tuloksia. ”Alalla tarvitaan t-mallin<br />
osaamista ja näkemyksellisyyttä.”<br />
Sekä työntekijöiden että työnantajien<br />
mielestä tärkein osaamisen kehittymisen aihepiiri<br />
seuraavan kolmen vuoden aikana<br />
oli uusien keinojen, välineiden ja mahdollisuuksien<br />
jatkuva tuntemus (mobiili, verkko,<br />
some). Työntekijät rankkasivat toiseksi tärkeimmäksi<br />
luovuuden ja kyvyn kyseenalaistaa<br />
olemassa olevat käytännöt sekä kolmanneksi<br />
uusien konseptien kehittämiskyvyn. Työnantajilla<br />
kakkossijalla puolestaan oli ymmärrys<br />
ympäröivästä maailmasta ja muutoksesta ja<br />
kolmantena asiakas- ja kuluttajaymmärrys.<br />
Työntekijät olivat osallistuneet tai olivat<br />
osallistumassa eniten juuri uusien keinoja,<br />
välineitä ja mahdollisuuksia syventäviin koulutuksiin<br />
(41,2 % vastanneista), mutta seuraavaksi<br />
suosituimmat koulutuksen aiheet olivat<br />
markkinoinnin perusteet (34,6 %), viestintäosaaminen<br />
(22,9 %) ja it-osaaminen kuten<br />
järjestelmät, verkko ja ohjelmistot (22,2 %).<br />
Alan osaajia kouluttavan Markkinointi-instituutin<br />
toimitusjohtaja Jari Kostamo näkee<br />
mielenkiintoisena sen, että valitut koulutukset<br />
eivät uusia keinoja lukuun ottamatta korreloi<br />
sen kanssa, millaiseen koulutukseen työntekijät<br />
ovat osallistumassa. ”Tulevaisuudessa<br />
nähdään tarve näkemykselliselle osaamiselle,<br />
mutta toistaiseksi koulutusta suunnataan perusasioihin.”<br />
Suuntana sekä syvyys että laajuus<br />
Kummankin vastaajaryhmän mielestä tulevaisuudessa<br />
alalla vaaditaan sekä syvällistä<br />
erikoisalueen osaamista että laaja-alaista<br />
osaamista. Tällainen T-mallin osaaminen on<br />
ominaista tietointensiiviselle työlle: menestyäkseen<br />
alalla työntekijän on oman erityisosaamisalueensa<br />
lisäksi tunnettava mm. liiketoimintaympäristö,<br />
ymmärrettävä asiakasta<br />
ja hallittava vuorovaikutus.<br />
Pro-Sourcen toimitusjohtaja ja rekrytointikonsultti<br />
Markku Kaijalan mukaan tutkimus<br />
myös osoittaa, että alalla on syntymässä<br />
polarisaatio. ”Osa yrityksistä jatkaa kuten<br />
aiemmin, kun taas osa panostaa aktiivisesti<br />
koulutukseen tuoreuttaakseen organisaationsa<br />
osaamista. Henkilöstön osaamisen kautta<br />
syntyy näin kahtiajako taantuviin yrityksiin,<br />
joiden kysyntä rekrytointimarkkinoilla heikkenee,<br />
sekä vetovoimaisiin osaajayrityksiin,<br />
joista työntekijät taistelevat.” •<br />
KÄÄNNÄ RATTI KOHTI KOULUTUSTA!<br />
Tule päivittämään osaamisesi ja suorita lain vaatimat pakolliset jatkokoulutukset.<br />
Katso koulutukset: www.sskky.fi/aikuisopisto<br />
Nyt on aika kouluttautua!<br />
Salon seudun aikuisopisto • Hyvoninkatu 1, 24240 Salo • akoinfo@sskky.fi<br />
52 <strong>Kuljetus</strong> & <strong>Logistiikka</strong>
TYÖTÄ<br />
VASTAAVAA<br />
KOULUTUSTA<br />
• Yli 60 ammatillista perus-, ammattija<br />
erikoisammattitutkintoa, mm. nostoalalta<br />
sekä logistiikan, rakentamisen,<br />
sähkön ja elektroniikan aloilta.<br />
• Täydennyskoulutus<br />
• Korttikoulutukset<br />
• Ammattikuljettajien CAP-koulutus<br />
• Räätälöity henkilöstövalmennus<br />
• Rekry-, täsmä- ja muutoskoulutus<br />
Katso ajankohtainen<br />
koulutustarjonta netistä<br />
www.faktia.fi/koulutukset<br />
Faktia • Perkiöntie 9 • 30300 Forssa • puh. 040 347 4000<br />
asiakaspalvelu@faktia.fi • yrityspalvelut@faktia.fi<br />
www.faktia.fi
Raskaan kaluston<br />
MAALAAMO<br />
M101 mittaa ja punnitsee<br />
lähetykset automaattisesti<br />
M101 on lähetysten tilavuudenmittaukseen<br />
ja punnitukseen suunniteltu ratkaisu,<br />
laite on myös MID hyväksytty.<br />
M101 voidaan toteuttaa manuaalisella<br />
viivakoodilukijalla tai osana kuljetinrataa<br />
täysin automaattisena ratkaisuna johon<br />
voidaan liittää myös lajittelutoiminto.<br />
Tiedonkeruuta varten on CS4 tiedonhallinta<br />
järjestelmä joka tallentaa jokaisen<br />
lähetyksen mitat, paino, ID ja kuvat.<br />
Lisätietoja: www.dimensioning.eu<br />
Ahjontie 6, 32300 Mellilä<br />
Puh. 0400 535 360<br />
jukka.kurppa@foxjet.fi<br />
www.foxjet.fi<br />
Kestävä, kuumasinkitty<br />
Kestävä, kuumasinkitty<br />
JATSI ® ®<br />
astinvetokoukku Kestävä, turvalliseen kuumasinkitty lastaukseen<br />
JATSI ®<br />
astinvetokoukku turvalliseen lastaukseen<br />
astinvetokoukku turvalliseen lastaukseen<br />
Auto-Kirmola Oy<br />
Kartanontie 45, PORI<br />
Puh. 634 3400, 044 344 1514<br />
Auto-Kirmola www.kirmola.com Oy<br />
Auto-Kirmola Oy<br />
Kartanontie 45, PORI<br />
Puh. Kartanontie 634 3400, 044 45, 344 PORI 1514<br />
Puh. www.kirmola.com<br />
634 3400, 044 344 1514<br />
www.kirmola.com<br />
Täysin uusi Modul-System<br />
Maailman ensimmäinen täysin<br />
integroitu huoltoautokalustus -<br />
täyttää tarpeesi nyt ja<br />
tulevaisuudessa.<br />
www.modul-system.com<br />
maahantuonti - suunnittelu - myynti - asennus<br />
Ja-Tools Ja-Elektro Oy<br />
Ilmailunkatu 15, 33900 Tampere<br />
puh. (03) 283 6600, www.jaoy.com<br />
Takuu<br />
Turvallisuus<br />
Keveys<br />
Laatu<br />
DW Systems on tilavuudenmittaus ratkaisuihin<br />
erikoistunut yritys, markkinaalueena<br />
Pohjoismaat. Markkinoinnin<br />
lisäksi tarjoamme asennusta, huoltoa ja<br />
konsultointia. Ratkaisujamme käyttää<br />
kuljetus- ja logistiikkayritykset punnitusja<br />
mittaustoimintojen automatisiontiin ja<br />
tarkistuksiin joilla hallitaan kuljetuskuluja<br />
ja tarkistetaan rahditusperusteita kuljetuslaskutusta<br />
varten.<br />
DW Systems on markkinointinimi tilavuudenmittauslaitteille,<br />
yrityksen virallinen<br />
nimi on INS Dimensioning & Weighing<br />
Oy mikä kattaa myös mobiilit vaakalaitteet<br />
teollisuudentarpeisiin.<br />
Kannettava virtalähde V-Man<br />
lataa kännykkäsi vaikka metsässä<br />
VARTA V-Man on kannettava virtalähde, joka pitää huolen siitä,<br />
että matkapuhelimesta, MP3-soittimesta tai navigaattorista<br />
ei lopu virta missään. Tyylikkäästi muotoiltu, pienikokoinen<br />
V-Man on kätevä matkakumppani, jolla voit ladata laitteesi<br />
helposti missä ja milloin vain. Nyt V-Man -perheeseen kuuluu<br />
myös uutuus V-Man Zero.<br />
Älypuhelimet, mp3-soittimet ja GPS-laitteet kulkevat<br />
päivittäin mukanamme. Usein akku loppuu kuitenkin kesken<br />
juuri, kun on soittamassa tärkeää puhelua tai nappaamassa<br />
kuvaa ikimuistoisesta hetkestä. Näissä tilanteissa<br />
ei tietenkään ole pistorasiaa mailla eikä halmeilla, jotta<br />
akun voisi ladata. Ongelmaan on kuitenkin olemassa ratkaisu,<br />
sillä taskuun mahtuva VARTA V-Man antaa välittömästi<br />
laitteesi akkuun uutta virtaa.<br />
Täyteen ladatulla V-Manilla voit ladata matkapuhelimen<br />
kaksi kertaa ja MP3-soittimen jopa kymmenen<br />
kertaa. Lithium-ion –teknologian ansiosta laitteiden täyteen<br />
lataus V-Manilla kestää vain 1-2 tuntia.<br />
Guide esittelyssä CPN<br />
uuden sukupolven<br />
työ- & suojakäsineet<br />
Käsitapaturmat maksavat vuosittain valtavia<br />
summia yhteiskunnalle sekä yritykselle.<br />
Nyt esittelyvuorossa on Guide CPN,<br />
mullistava uutuus työ- ja suojakäsineitä,<br />
jotka ylittävät reippaasti EN-standardien<br />
suojaustasot. Guide CPN on onnistunut<br />
säilyttämään käsineiden joustavuuden ja<br />
ne tuntuvat miellyttäviltä käytössä.<br />
www.guide.eu<br />
54 <strong>Kuljetus</strong> & <strong>Logistiikka</strong>
AJONEUVOPC<br />
erikoisliike<br />
Savopakin tuotevalikoima täydentyi vaarallisten aineiden<br />
globaaleihin kuljetuksiin soveltuvilla VAK -pakkauksilla<br />
Vaarallisia aineita käsiteltäessä ja kuljetettaessa<br />
ovat niiden pakkaukset oltava<br />
turvallisia ja sääntöjen mukaan hyväksyttyjä.<br />
Savopakin monipuolinen puisten ja<br />
vaneristen kuljetus- ja varastointipakkausten<br />
valikoima täydentyi VTT:n hyväksymillä<br />
vanerisilla VAK-ulkopakkauksilla.<br />
Nämä VTT:n hyväksymät pakkaukset<br />
täyttävät 4D tai 4 DV-tyyppisten vaarallisten<br />
aineiden kuljetuspakkauksien UNhyväksymiselle<br />
asetettavat vaatimukset<br />
ja niitä voidaan käyttää ulkopakkauksina<br />
pakkausryhmien I, II ja III aineille.<br />
Vanerista valmistettujen VAK -pakkausten<br />
rakenne muodostuu kokoon taittuvasta<br />
yksiosaisesta vaipasta, kannesta ja<br />
pohjasta. Kokoon taittuvan vanerilaatikon<br />
etuja ovat keveys, kuljetustilan käyttötehokkuus,<br />
helppokäyttöisyys ja kierrätettävyys.<br />
www.or-group.fi<br />
www.ajoneuvopc.fi<br />
Solmasterin uusi AS 5 Super<br />
pitää ajoneuvot puhtaina<br />
Puhdas ja siisti ajoneuvo on tärkeä osa<br />
kuljetusliikkeen yrityskuvasta. Nyt loskakauden<br />
alkaessa on hyvä tietää että<br />
kotimaisen valmistajan Solmasterin uusi<br />
kuljetuskaluston erikoispesuaine AS 5<br />
Super on sekä tehokas että ympäristöystävällinen.<br />
”Uusi GREEN LINE sarjaan kuuluva kuljetuskaluston<br />
erikoispesuaine AS 5 Super<br />
jatkaa Solmasterin kunniakkaita perinteitä<br />
ajoneuvojen puhdistuskemikaalien<br />
alalla – olemme saaneet tuotteillemme<br />
arvostusta lehdistössä sekä kotimaassa<br />
että vientimarkkinoilla. Uusi aine on sekä<br />
hajuton että biohajoava.”, kertoo Solmaster<br />
Oy:n Pasi Korkkinen.<br />
Suomen ja Pohjoismaiden tiestö ja ilmasto<br />
muodostavat erittäin haastavan<br />
ympäristön ajoneuvoille. Maantiesuola,<br />
pöly, asfalttijäänteet ja lumiroiskeet muodostavat<br />
ikävännäköisen kalvon auton<br />
maalipinnalle.<br />
”On varsinainen haaste kehittää pesuaine,<br />
joka on hellävarainen ajoneuvolle,<br />
turvallinen käyttäjälle ja ympäristölle sekä<br />
riittävän tehokas poistamaan kaikenlaisen<br />
lian. Uusi AS 5 Super toimii sekä<br />
korkeapainepesureissa, harjakoneissa että<br />
lattiapesukoneissa. Tuote toimitetaan<br />
laimennettavana tiivisteenä, jota sekoitetaan<br />
veteen käyttötarkoituksen mukaan”,<br />
Pasi Korkkinen selittää.<br />
Solmasterin mukaan AS 5 Superin<br />
käyttökohteet ovat muun muassa henkilöja<br />
linja-autot, kuorma-autot ja traktorit,<br />
moottoripyörät, veneet ja asuntovaunut<br />
sekä tietenkin kaikenlaiset erikoisajoneuvot<br />
raitiovaunusta vaikkapa lentokentän<br />
ajoneuvoihin. Tuote soveltuu myös käytettäväksi<br />
lattianpesukoneessa.<br />
”Toivomme että AS 5 Super menestyy<br />
yhtä loistavasti kuin muut AS-sarjan tuotteet.<br />
Solmaster on mielestäni osoittanut<br />
että ymmärrämme paikalliset olosuhteet<br />
paremmin kuin monet muualla toimivat<br />
valmistajat – täällä kehitetty tuote toimii<br />
hyvin ja vastaa sekä asiakkaiden että yrityksemme<br />
vaatimuksiin; huoli ympäristöstä<br />
ja työturvallisuudesta ovat pohjoismaisen<br />
yrityskulttuurimme erottamattomia<br />
osia!”<br />
www.solmaster.fi<br />
<strong>Kuljetus</strong> & <strong>Logistiikka</strong> 55
AKKUKELLARI OY AB<br />
www.akkukellari.com<br />
Kuvassa toiminnanjohtaja Juha Vastamäki/Suomen Franchising Yhdistys ry, kaupallinen<br />
johtaja Ari Seppänen/Amiedu ja rehtori Timo Karkola/Amiedu.<br />
JO YLI 10v<br />
RADIOPUHELINTUOTTEIDEN<br />
MAAHANTUONTIA JA<br />
JÄLLEENMYYNTIÄ!<br />
RXTX-TUOTE OY<br />
Kalevan puistotie 13, 33500 Tampere<br />
Myynti: 03-2553 000, 03-2558 062<br />
Myynti/Huolto: 03-3568 300<br />
Fax: 03-2558 062<br />
KOTIMAISET<br />
NOSTOLAITTEET<br />
• Trukkeihin • Kuormaajiin • Traktoreihin<br />
Lavanostin<br />
Henkilönostokori<br />
Tynnyrin<br />
käsittelylaitteet<br />
Valmistus ja myynti:<br />
Jatkohaarukat<br />
• Asetinlaitteet<br />
• Trukkihaarukat<br />
• Nostopuomit<br />
• Jätekontit<br />
Puh. (02) 4862 102<br />
Fax. (02) 4862 615<br />
www.arvihelin.fi<br />
Franchisingketjut<br />
voimakkaassa kasvussa<br />
- koulutusyhteistyöllä haetaan uusia yrittäjiä<br />
Suomen franchisingsektori<br />
tulee kasvamaan voimakkaasti<br />
lähivuosina. Ketjut arvioivat<br />
toimipaikkojensa määrän<br />
kasvavan 16 % vuoden 2012<br />
loppuun mennessä. Samalla<br />
ketjut tarvitsevat arviolta 5<br />
500 uutta työntekijää. Suomen<br />
Franchising-Yhdistys ry ja<br />
Amiedu käynnistivät yhteistyön<br />
vastatakseen jäsenketjujen<br />
koulutus- ja rekrytointitarpeisiin.<br />
Suomen Franchising-Yhdistys ry:n<br />
(SFY) tavoitteena on löytää yhteistyökumppaneita,<br />
jotka auttavat jäsenketjuja<br />
vahvistamaan toimintaansa ja<br />
tukevat franchisingsektorin kehitystä.<br />
-Haluamme löytää uusia yrittäjiä ja ketjuille<br />
osaavaa henkilökuntaa. Amiedun hyvä<br />
maine ja näytöt tukevat toimintaamme.<br />
Amiedusta jäsenketjumme saavat kumppanin,<br />
joka pystyy tukemaan heitä koulutustyössä<br />
ja rekrytoinnissa, SFY:n toiminnanjohtaja<br />
Juha Vastamäki kertoo.<br />
Vahvat kasvunäkymät<br />
SFY:n kesällä <strong>2011</strong> teettämän franchisingsektorin<br />
kasvuselvityksen mukaan franchisingketjut<br />
uskovat kasvuun erityisesti palvelualalla.<br />
Sektorilla tarvitaan noin tuhat uutta<br />
franchisingyrittäjää.<br />
-Yrittäjärekrytointi on franchisingtoiminnassa<br />
kriittinen prosessi. Yhdistyksemme lisää<br />
franchisingtoimintamallin tunnettuutta ja<br />
motivaatiota koulutuksen avulla. Ketjumme<br />
kouluttavat yrittäjänsä omiin konsepteihinsa,<br />
mutta yrittäjyyteen kuuluvaa koulutusta<br />
sektorilla kaivataan lisää. Trendinä on myös<br />
se, että ketjut toivovat aloittavan yrittäjän jo<br />
hallitsevan franchisingtoiminnan perusteet.<br />
Näin ketjut voisivat panostaa operatiivisiin<br />
koulutuksiin, Juha Vastamäki sanoo.<br />
Amiedu tulee keskittymään yrittäjyyteen<br />
ja franchisingtoimintaan liittyviin koulutuksiin.<br />
-Olemme tuottaneet jo aiemmin palveluita<br />
franchisingketjuille, ja näemme SFY:n ja koko<br />
franchisinfsektorin erittäin kiinnostavana<br />
yhteistyökumppanina. Tulemme tukemaan<br />
sektorin kasvuhaasteita erityisesti puhdistus-,<br />
catering-, hoito- ja hoiva-alojen sekä<br />
kaupan ja turva-alojen toimialakohtaisilla<br />
koulutuksilla, toimialajohtaja Marja-Leena<br />
Räsänen-Ala-Aho Amiedusta kertoo.<br />
Ketjukohtaisesti räätälöitävät palvelut<br />
Amiedu tutkii SFY:n jäsenyritysten koulutustarpeet<br />
alkuvuodesta 2012, jotta ketjuille tarjottavat<br />
koulutukset vastaavat tarkasti juuri<br />
heidän tarpeitaan.<br />
-Koulutustarpeen kartoittaminen kuuluu<br />
yhteistyömalliin. Amiedun laajasta tarjonnasta<br />
löytyy yrittäjyyttä tukevia koulutuksia,<br />
kuten esimerkiksi yrittäjän ammattitutkinto<br />
tai yritysjohtamisen ammattitutkinto. Lisäksi<br />
räätälöimme ketjukohtaisia lyhyt- ja täydennyskoulutuksia.<br />
Amiedun toimialakohtainen<br />
osaaminen antaa vahvan pohjan koulutuspalveluiden<br />
räätälöintiin, Marja-Leena Räsänen-<br />
Ala-Aho kertoo.<br />
-Yhteistyö Amiedun kanssa auttaa meitä<br />
löytämään uusia ratkaisuja yrittäjärekrytointiin<br />
ja koulutukseen. Kun saamme uusia<br />
hyvin koulutettuja yrittäjiä franchisingketjuihimme,<br />
se on kaikkien etu: asiakkaan, ketjun<br />
ja yhdistyksen, Juha Vastamäki summaa. •<br />
56 <strong>Kuljetus</strong> & <strong>Logistiikka</strong>
Satelliittilaajakaista vihdoinkin tekemässä läpimurtoa:<br />
Nopeat yhteydet<br />
Hangosta Kittilään<br />
www.lumikko.com<br />
Avaruuteen, noin 36 000 kilometrin<br />
korkeuteen laukaistu satelliitti kattaa<br />
nyt koko Suomen ja maamme<br />
viimeinenkin kolkka siirtyy laajakaistapalveluiden<br />
pariin. Suurin etu uudella<br />
palvelulla on nopeus: lautasantennin avulla<br />
saa jopa kymmenen megabitin nettiyhteyden<br />
harvaan asutuillekin alueille. Yhdeksän kymmenestä<br />
pilottikäyttäjästä on ollut tyytyväinen<br />
varsinkin nopeuteen.<br />
Viime vuoden joulukuussa päiväntasaajan<br />
yläpuolelle laukaistu satelliitti on ollut<br />
koekäytössä lähes vuoden ja nyt palvelu on<br />
kaikkien saatavilla.<br />
– Suurin osa eli noin 90 prosenttia pilottikäyttäjistä<br />
on ollut tyytyväisiä nopeuteen<br />
ja niihin palveluihin, joita he ovat palvelun<br />
avulla käyttäneet. Pientä miinusta on tullut<br />
online-pelien viiveestä ja latausrajoituksista,<br />
sanoo satelliittiteknologian asiantuntija Jorma<br />
Hämäläinen Sonerasta.<br />
Satelliittilaajakaistoja on toki ollut aiemminkin<br />
tarjolla, mutta vanhemmat teknologiat<br />
ovat Hämäläisen mukaan olleet kalliimpia<br />
ja hankalampia asentaa. Uudella palvelulla<br />
saadaan satelliitista tietokoneeseen suora<br />
yhteys, joka kulkee kodin ulkoseinälle asennettavan<br />
lautasen ja modeemin kautta.<br />
– Suurin etu uudella palvelulla on nopeus:<br />
siirtonopeutta saadaan parhaimmillaan<br />
kymmenen megabittiä alaspäin ja neljä megabittiä<br />
ylöspäin. Yhteys on siis yhtä nopea<br />
kuin kaapelin kautta, jolloin voi ladata vaikka<br />
nelimegaisen mp3-tiedoston koneelleen<br />
muutamassa sekunnissa.<br />
Satelliittilaajakaista vaatii esteettömän<br />
yhteyden<br />
Uuden teknologian kohtaamat haasteet liittyvät<br />
lähinnä luonnonolosuhteisiin.<br />
– Rankat sateet saattavat ainakin teoriassa<br />
hidastaa tai jopa estää yhteyden muodostumisen,<br />
mutta kun ukkoskuuro lakkaa,<br />
yhteys palautuu automaattisesti.<br />
Toisen ongelman muodostavat suuret<br />
puut, sillä kotipihan lautasantennista on oltava<br />
suora yhteys satelliitin suuntaan. Korkeiden<br />
esteiden varalle on kuitenkin olemassa<br />
ratkaisu.<br />
– Laajakaistapaketin mukana tulee 30<br />
metriä kaapelia, jonka avulla voi hakea paremman<br />
paikan lautaselle eli puita ei tarvitse<br />
ihan heti lähteä kaatamaan laajakaistan tieltä,<br />
hymyilee Hämäläinen.<br />
– Suurin osa eli noin 90 prosenttia pilottikäyttäjistä<br />
on ollut tyytyväisiä nopeuteen<br />
ja niihin palveluihin, joita he ovat palvelun<br />
avulla käyttäneet. Pientä miinusta on<br />
tullut online-pelien viiveestä ja latausrajoituksista,<br />
sanoo satelliittiteknologian<br />
asiantuntija Jorma Hämäläinen Sonerasta.<br />
Harvaan asutuille alueille, kesämökille,<br />
rakennustyömaalle…<br />
Eniten uudesta satelliitista voivat hyötyä<br />
harvaan asuttujen alueiden asukkaat, joilla ei<br />
ole ollut lainkaan palvelua saatavilla sekä<br />
asiakkaat, joilla on pitkät lankayhteydet,<br />
joissa on mahdollista<br />
toteuttaa vain alhaisia<br />
siirtonopeuksia.<br />
Myös kesämökkikäyttäjät<br />
ovat potentiaalinen<br />
ryhmä: ihmiset viettävät paljon<br />
aikaa mökeillään ja kaipaavat sinne nopeampia<br />
siirtoyhteyksiä.<br />
– Myös tilapäiskohteisiin, kuten rakennustyömaille,<br />
satelliittilaajakaista tuo kaivatun<br />
palvelun. Meillä on pilottihankkeessa<br />
ollut mukana rakennusyrittäjiä, jotka siirtyvät<br />
kohteesta toiseen muutaman kuukauden<br />
välein ja he ovat tyytyväisiä, Hämäläinen<br />
kertoo.<br />
Satelliittilaajakaista kuulostaa kovin helpolta<br />
kokonaisuudelta, ja ehkä se sitä onkin.<br />
Hämäläisen mukaan riittää, kun tilaa palvelun<br />
ja laitteet ja odottaa, että asentaja tekee<br />
oman osuutensa.<br />
– Palvelu on viikossa asiakkaalla, kun<br />
kaikki sujuu niin kuin pitää, Hämäläinen sanoo.<br />
•<br />
PL 304<br />
60101 Seinäjoki<br />
Puh. 010-835 5400<br />
Tatti 13<br />
00760 Helsinki<br />
Puh. 09-558 200<br />
www.vuokra-auto.fi<br />
KUORMA- JA<br />
PAKETTIAUTOJEN<br />
MYYNTI JA VUOKRAUS<br />
Rydöntie 24, 20360 TURKU<br />
0400 440 171, 0400 583 033<br />
(02) 210 5000, fax. (02) 210 5050<br />
www.mattila.com<br />
ALUSTAN JA JOUSITUKSEN<br />
AJOMUKAVUUTTA<br />
KORJAUKSET<br />
KUORMAKANTAVUUTTA<br />
KESTÄVYYTTÄ<br />
NOPEASTI JA<br />
AMMATTITAITOISESTI<br />
Jousialan ammattilainen<br />
vuodesta 1945<br />
Vallilan Takomo Oy<br />
Arinatie 5, 00370 HKI<br />
Puhelin<br />
Vallilan<br />
(09)<br />
Takomo<br />
5617 880<br />
Oy<br />
Nyt myös Arinatie Vuosaaren 5, 00370 satamassa, HKI<br />
Rahtarinkatu Puhelin 09-5617880<br />
1, 00980 HKI<br />
www.vallilantakomo.fi<br />
<strong>Kuljetus</strong> & <strong>Logistiikka</strong> 57
tiituliini 60x80.pdf 1.9.2010 11:41:10<br />
RE85-etanolipolttoneste ja flexfuel-autot<br />
ovat malliesimerkki autoilun biotulevaisuudesta<br />
Yksilölliset väliverhot ja<br />
etukapat mittatilaustyönä.<br />
Laadukkaat valmisverhot, tyynyt<br />
ja päiväpeitot.<br />
Lentäjäntie 1 C 16, 03100 Nummela<br />
Puh. 044 918 4241, 044 2838 724<br />
info.tiituliini@luukku.com<br />
www.tiituliini.fi<br />
KUORMA-AUTOIHIN<br />
- kaapistot<br />
- pöydät<br />
- verhot<br />
- Ym.<br />
GSM 050 363 4366<br />
www.trucker.fi<br />
TransEco tuottaa<br />
ympäristöystävällisiä<br />
liikenneratkaisuja<br />
Viisivuotisessa TransEco-tutkimusohjelmassa<br />
kehitetään vähäpäästöisiä<br />
liikenneratkaisuja. St1<br />
on mukana ohjelman polttonestehankkeessa,<br />
jossa on optimoitu yhtiön<br />
kotimaisen jäte-etanolipohjaisen RE85-<br />
polttonesteen ominaisuuksia pohjoisen<br />
olosuhteisiin. VTT:n vakuuttavien testitulosten<br />
myötä St1 on aloittanut korkeaseosetanolin<br />
jakelun laajentamisen valtakunnalliseksi.<br />
Jopa 80 % autoilun fossiilisia hiilidioksidipäästöjä<br />
vähentävä RE85 yhdessä<br />
nopeasti yleistyvien flexfuel- eli etanoli–<br />
bensiiniautojen kanssa edistää tehokkaasti<br />
bioenergian käyttöönottoa liikenteessä.<br />
VTT:n testeissä on löydetty RE85-korkeaseosetanolin<br />
bensiinikomponenteille<br />
optimikoostumus, jolla pystytään vaikuttamaan<br />
flexfuel-autojen käynnistyvyyteen<br />
ja pakokaasupäästöihin pohjoisen kylmissä<br />
olosuhteissa. Laajoissa testeissä käytettiin<br />
eri automerkkien flexfuel-malleja (FFV),<br />
jotka edustavat myös uusinta suoraruiskutusmoottoritekniikkaa.<br />
”Muuttamalla RE85:n bensiiniosuuden<br />
koostumusta on käytännössä voitu vaikuttaa<br />
auton käynnistyvyyteen ja pakokaasupäästöihin.<br />
Tulokset vahvistavat, että se<br />
toimii hyvin myös matalissa lämpötiloissa.<br />
RE85:n optimointihankkeen tuloksilla on<br />
merkittävää arvoa myös kansainvälisellä<br />
tasolla, sillä näin laajoja etanolitestejä<br />
ei maailmallakaan ole vielä tehty”, toteaa<br />
VTT:n erikoistutkija Juhani Laurikko.<br />
Kaikki uudet bensiiniautot<br />
flexfuel-malleja jo vuonna 2020<br />
Flexfuel-autot yleistyvät nopeasti Suomessa<br />
ja markkinoilla on jo tällä hetkellä<br />
200 erilaista mallia. ”FFV-mallien osuus<br />
uusista bensiiniautoista on<br />
asiasta laaditun ennusteen<br />
mukaan 50 % jo vuonna 2017.<br />
Tämän vuoden lopussa niitä<br />
on liikenteessä jo 6.000 ja<br />
vuoteen 2020 mennessä niitä<br />
on jo noin 300.000, kun käytännössä<br />
kaikki bensiiniautot<br />
ovat flexfuel-malleja”, toteaa<br />
professori Harri Kallberg Tieliikenteen<br />
Tietokeskuksesta.<br />
”Flexfuel-mallien korvatessa<br />
perinteiset bensiiniautot RE85-<br />
korkeaseosetanolin jakeluverkosto<br />
tulee kasvamaan nykyisestä<br />
30 pisteestä 500:een ja<br />
sitä tullaan myymään kaikkien<br />
huoltoasemaketjujen asemilla vuoteen<br />
2020 mennessä”, uskoo St1:n Uusiutuvan<br />
energian johtaja Jari Suominen. ”RE85 ja<br />
flexfuel-auto on suomalaiselle autoilijalle<br />
fiksu valinta, joka ei kaadu kustannuksiin.<br />
Flexfuel-autot ovat suunnilleen samanhintaisia<br />
kuin perinteiset bensiinimallit, jotkut<br />
jopa halvempia. Lisäksi etanolin pienempi<br />
energiasisältö kompensoituu etanolipolttoaineen<br />
halvemmalla hinnalla”, Suominen<br />
jatkaa. Myös uudet auto- ja polttoaineveroratkaisut<br />
ohjaavat autoilua entistä<br />
vähemmän fossiilisia päästöjä tuottaviin<br />
vaihtoehtoihin, kuten kotimainen RE85 ja<br />
flexfuel-autot.<br />
Liikenteen energiahuollon murroksessa<br />
flexfuel-auto onkin auton ostajalle pitkälle<br />
tulevaisuuteen kestävä valinta – olipa<br />
kriteerinä sitten auton toimivuus, turvallisuus,<br />
käyttökustannukset, vaihtoarvo tai<br />
päästöt.<br />
Kotimaiselle bioetanolintuotannolle<br />
suuri tarve<br />
VTT:n arvion mukaan bioetanolin tarve liikennekäyttöön<br />
Suomessa vuonna 2020 tulee<br />
olemaan kaikkiaan 200-500 miljoonaa<br />
litraa vuodessa autokannan kehityksestä<br />
ja etanolin seossuhteista riippuen. Kotimaisen<br />
bioetanolituotannon lisääminen<br />
vaikuttaisi myönteisesti todennäköisiin<br />
saatavuushaasteisiin ja nostaisi näin ollen<br />
Suomen energiaomavaraisuutta.<br />
”Keskeistä olisi myös bioetanolivalmistukseen<br />
tarvittavan raaka-ainepohjan<br />
laajentaminen sisällyttämään laajemmin<br />
erilaiset selluloosaa sisältävät raaka-aineet<br />
kuten esimerkiksi olki ja saatavilla olevat<br />
kuiturikkaat jäte- ja kierrätysmateriaalit.<br />
Tämän laajentumisen mahdollistava tek-<br />
58 <strong>Kuljetus</strong> & <strong>Logistiikka</strong>
Kotimaisen<br />
bioetanolituotannon<br />
lisääminen vaikuttaisi<br />
myönteisesti<br />
todennäköisiin<br />
saatavuushaasteisiin<br />
ja nostaisi näin<br />
ollen Suomen<br />
energiaomavaraisuutta.<br />
nologialäpimurto on juuri nyt tapahtumassa.<br />
Siitä esimerkkinä on Italiaan rakenteilla oleva<br />
maailman ensimmäinen olkietanolitehdas.<br />
Sen on arvioitu olevan toiminnassa ensi kesänä.<br />
Teknologian saatavuus on siis realisoitumassa.<br />
Suuresta tarpeesta ja hajautuneesta<br />
raaka-ainetilanteestamme johtuen Suomeen<br />
mahtuu useita bioetanolitehtaita. Tämä edellyttää<br />
toteuttamiskelpoisia konsepteja yrityksiltä,<br />
investointitukia kiihdyttämään kehitystä<br />
ja stabiilia liiketoimintaympäristöä seuraavat<br />
10-15 vuotta”, linjaa VTT:n johtava tutkija<br />
Niklas von Weymarn.<br />
St1 on rakentanut vuodesta 2007 etanolitehtaiden<br />
verkostoa, jonka tavoitteena on<br />
tuottaa vuonna 2020 jätteistä ja sivuvirroista<br />
jopa 300 miljoonaa litraa etanolia liikennekäyttöön.<br />
Tämä määrä riittää silloin jo yli<br />
200.000 flexfuel-auton vuosittaiseksi polttonesteeksi.<br />
St1 integroi myös biokaasun tuotannon<br />
etanolintuotantoon ja pilotoi etanolin<br />
valmistusta kierrätyskuiduista<br />
St1 valmistaa elintarviketeollisuuden biojätteistä<br />
ja tähteistä sekä kotitalouksien ja<br />
kauppojen biojätteistä etanolia jo seitsemässä<br />
tuotantolaitoksessa eri puolella Suomea.<br />
Yhtiö tutkii jatkuvasti myös uusia raaka-ainemahdollisuuksia<br />
ruokaketjun ulkopuolelta:<br />
ensimmäinen kierrätyskuitua, jätepuuta,<br />
olkea ja vastaavia raaka-aineita hyödyntävä<br />
pilottilaitos aloittaa toimintansa Jokioisissa<br />
keväällä 2012.<br />
St1 aloittaa myös biokaasun tuotannon<br />
ensi vuonna. Yhtiö laajentaa Hämeenlinnan<br />
Karanojan Bionolix -etanolintuotantolaitoksensa<br />
integroiduksi biojalostamoksi, jossa<br />
bioetanolin lisäksi tuotetulla biokaasulla<br />
tuotetaan paikallisesti sähköä ja lämpöä Hämeenlinnan<br />
kaupungin tarpeisiin ja korvataan<br />
vastaavasti fossiilista energiaa. Kyseessä<br />
on uusi tuotantokonsepti, jossa sekalaisten<br />
biojätemassojen energiasisältö hyödynnetään<br />
maksimaalisen tehokkaasti, sillä etanolin valmistus<br />
ennen mädätystä parantaa biokaasun<br />
saantoa tavallisesta suomalaisesta erilliskerätystä<br />
biojätteestä. •<br />
Yli 1000<br />
turvakilpeä<br />
hintoineen.<br />
Tilaa<br />
ilmainen<br />
tuotekuvasto!<br />
08-442 131<br />
Katso myös<br />
kauppapaikka<br />
www.turvakilvet.fi<br />
AATakkutoimiset<br />
saksalaiset<br />
porraskiipijät<br />
henkilö- ja<br />
tavarakuljetuksiin<br />
Oitracon Oy<br />
Kairakatu k 14 A p. 044-5223782<br />
26100 Rauma oiva@oitracon.fi<br />
www.oitracon.fi<br />
<strong>Kuljetus</strong> & <strong>Logistiikka</strong> 59
60 <strong>Kuljetus</strong> & <strong>Logistiikka</strong><br />
Merikapteenin koulutuksen<br />
saanut Matleena Mäkelä toivoo<br />
merimiesten perheiden luovan<br />
oman sosiaalisen yhteisön,<br />
jolta saisi vertaistukea.
Merimies tarvitsee<br />
itsenäisen puolison<br />
Reissumiehen rakkauselämä saattaa kärsiä pitkistä poissaoloista<br />
ja kumppanin vieraantumisesta.<br />
Merikapteeni Matleena Mäkelä haluaisi opettaa merimiehille<br />
parisuhdetaitoja, jotta työkin sujuisi paremmin.<br />
Kun raumalainen Matleena Mäkelä<br />
lähti töihin merille, hän huomasi<br />
osan merimiehistä mököttävän.<br />
He eristäytyivät muista ja käyttäytyivät<br />
itsetuhoisesti.<br />
— Jotkut olivat välinpitämättömiä. Se<br />
voi olla laivalla todella vaarallista, Mäkelä<br />
sanoo.<br />
Usein laivoilla törmättiin ongelmiin, jotka<br />
johtuivat rakkaushuolista. Ikävä masensi,<br />
epävarmuus kaiversi. Mahtaisiko viikko<br />
sitten ensi kertaa tavattu tyttöystäväkokelas<br />
jaksaa odottaa merimiehen paluuta kuukauden.<br />
Mäkelää ihmetytti, ettei merenkulun<br />
opinnoissa puhuttu sanaakaan parisuhdeongelmista.<br />
Ei, vaikka jokainen merimies<br />
joutuu niitä työn luonteen vuoksi joskus<br />
pohtimaan.<br />
Nuori nainen tarttui itse aiheeseen. Satakunnan<br />
ammattikorkeakoululle tekemässään<br />
opinnäytetyössä hän tutki, miten merimiesten<br />
parisuhteita.<br />
Unelmaheila<br />
Mäkelä selvitti merenkävijöitä haastattelemalla<br />
millainen on reissaajan unelmakumppani.<br />
Sillä ei ollut merkitystä, onko<br />
hän blondi, kurvikas kaunotar tai kutomista<br />
harrastava martta.<br />
— Puolison pitää kyetä itsenäiseen elämään.<br />
Hän ei voi olla sellainen, että itkee<br />
kuukauden, kun toinen on merillä. Hänen<br />
pitää pystyä nauttimaan yksinolosta.<br />
Puolison on myös suotava toiselle oikeus<br />
erossa oloon. Työ on monelle tärkeä osa<br />
elämää, mutta merimiehelle se on myös<br />
elämäntapa.<br />
Luottamus, tahto ja sitoutuminen nousivat<br />
tärkeiksi tekijöiksi merimiehen parisuhteessa.<br />
— Se vanha, inhottavakin sanonta kuuluu,<br />
että merimiehellä on heila joka satamassa.<br />
Nykyisin merimiehellä voi olla kaksi<br />
satamaa päivässä, joissa ollaan kussakin<br />
puolitoista tuntia. Minä esimerkiksi en ole<br />
käynyt kotisatamaa lukuun ottamatta maissa<br />
puoleentoista vuoteen, perämies Mäkelä<br />
sanoo.<br />
Joskus tilanne voi kääntyä päinvastaiseksi.<br />
”Mul meni varmaan kolme suhdetta sillain,<br />
että okei, kaikki oli hyvin, kun lähti<br />
puolen vuoden reissuun, mutta oli uudet<br />
miehet, kun tulin takaisin.” (Merikapteeni)<br />
Täytä tiskikone<br />
— Olen samaa mieltä norjalaisten tutkijoiden<br />
kanssa, joiden mielestä neljä viikkoa<br />
töitä ja neljä viikkoa vapaata on optimaalinen<br />
aika. Matkustaja-aluksilla, joissa ollaan<br />
viikko töissä ja viikko vapaalla on raskaampaa.<br />
Kun toipuu työn rasituksista, ei vapaa<br />
tunnu kuin pidennetyltä viikonlopulta.<br />
Toisinaan kotiin tulevan puolison koettiin<br />
sotkevan arki-elämän kuviot. Toisinaan<br />
häntä odotti lista töitä, jotka piti tehdä. Joskus<br />
sopeutuminen perhe-elämään työjakson<br />
jälkeen oli vaikeaa.<br />
”Sen suhteen eteen tarvii tehä vähän<br />
myös töitä. Kukkaset piristää kummasti,<br />
kun meet kotiin. Tulppaaninippu, ni voi<br />
herran jestas, kun hymy leviää korviin. Yksinkertaisista<br />
asioista se monesti muodostuu.<br />
Teet joskus ruuan, katat pöydän, tyhjennät<br />
tai täytät tiski- ja pyykkikoneen.”<br />
(Merikapteeni)<br />
Pitkä vapaa koettiin myös ammatin parhaaksi<br />
puoleksi ja jopa motiiviksi lähteä<br />
merille. Sen aikana pystyi myös hoitamaan<br />
parisuhdetta ja lapsia.<br />
— Väitöskirjaa tekevä Thomas Heikell on<br />
todennut, että merimiehen perhe koetaan<br />
normaalina, eikä isän poissaoloa pidetä mitenkään<br />
isona asiana. Eräs merimies kiitteli,<br />
että hänen vaimollaan on erityinen kyky<br />
pitää hänet arjessa.<br />
Mäkelä huomasi vaihtopäivien stressaavan.<br />
Niihin latautui suuria odotuksia.<br />
Intohimoista jälleennäkemistä odottanut<br />
kumppani pettyi laivan tuodessa satamaan<br />
umpiväsyneen merimiehen.<br />
”En mä välttämättä mee kotiin, kun mä<br />
pääsen laivalta. Mä voin olla yön hotellissa<br />
tai kaksi yötä. Mä vedän kunnon kännin<br />
ja lepäilen. Ja sit kun mä oon taas virkee<br />
ja toimintakykyinen, mä meen kotiin. Mun<br />
mielestä on kaikkein tylsintä mennä kotiin,<br />
että sä oot kuolemanväsynyt, istut siinä ja<br />
toinen on odottanut seksiä ja kaikkea muuta.”<br />
(Perämies)<br />
Reissaajille parisuhdeoppia<br />
— Tutkin itse vain suomalaisia nykyajan merimiehiä,<br />
mutta voisin kuvitella, että samat<br />
ongelmat koskevat lentoliikenteessä työskenteleviä.<br />
Matkustaminen ja pitkät poissaolot<br />
kuuluvat nykyään moneen ammattiin.<br />
Mäkelä toivoo, että parisuhdetaidot voisivat<br />
olla vapaasti valittava kurssi merenkulun<br />
oppilaitoksissa. Siitä hän on iloinen,<br />
että mahdollisuudet internetin käyttöön ja<br />
ilmaisiin Skype-puheluihin ovat laivoilla<br />
lisääntyneet.<br />
Mäkelän omakin puoliso seilaa. Vuosien<br />
saatossa pari on pystynyt järjestämään vapaansa<br />
usein samaan aikaan. Jouluna siitä<br />
nautitaan kahdestaan vuokramökissä, takkatulen<br />
syleilyssä.<br />
— Eivät meidän parisuhteet ole pelkkää<br />
rämpimistä ongelmien suossa. Katson<br />
tällaisen elämän olevan rikkaampaa, kuin<br />
maatöissä olevan pariskunnan.<br />
Kursiivit kohdat ovat lainauksia Matleena<br />
Mäkelän opinnäytetyöstä: Merimiehen<br />
parisuhteen tyrskyt ja tyvenet. •<br />
— Puolison pitää kyetä itsenäiseen elämään.<br />
Hän ei voi olla sellainen, että itkee kuukauden,<br />
kun toinen on merillä.<br />
Hänen pitää pystyä nauttimaan yksinolosta.<br />
<strong>Kuljetus</strong> & <strong>Logistiikka</strong> 61
Jalkalavoista lisää tehoa<br />
puutavaran maantiekuljetuksiin<br />
Metsähallitus kehittää ja testaa jalkalavojen käyttöä puutavaran<br />
lastauksessa ja maantiekuljetuksissa. Kehittämishanke on osa<br />
laajempaa ”Puuta perille tehokkaasti ja energiaa säästäen”<br />
–projektia, jonka tavoitteena on kehittää ja ottaa käyttöön<br />
nykyistä kustannustehokkaampia ja energiaa säästäviä<br />
kuljetusratkaisuja sekä kuljetuskalustoa.<br />
Jalkalavoja hyödynnetään jo muun<br />
muassa Keski-Euroopassa ja Ruotsissa.<br />
Alustavien selvitysten mukaan<br />
vetoautoon liitettävällä, jalkalavoihin<br />
perustuvalla kuormatilaratkaisulla voidaan<br />
saavuttaa merkittävää kustannusten ja<br />
energian säästöä erityisesti pitkillä kuljetusmatkoilla.<br />
Myös Suomessa ensimmäisiä sovellutuksia<br />
pyöreän puutavaran kuljetuksiin<br />
on jo otettu käyttöön.<br />
Metsähallitus järjesti syksyllä avoimen<br />
tuotesuunnittelukilpailun, jonka avulla<br />
haettiin mahdollisimman käyttökelpoisia<br />
tuotekehitysideoita jalkalavoihin perustuvaan<br />
kuljetukseen. Kilpailun tulokset julkistettiin<br />
Metsähallituksen ”Jalkalavat –<br />
Ideasta käytäntöön” -seminaarissa Oulussa<br />
30.11. Kilpailussa palkittiin Reijo Kankaisen<br />
(Multiforest Tmi) ja Kauko Haatajan jalkalavaratkaisut.<br />
Molemmat saivat 4000 euron<br />
palkinnon ja kunniakirjan.<br />
Jalkalavoja käytettäessä puutavaran metsäpään<br />
kuljetus ja pitemmät maantiekuljetusmatkat<br />
hoidetaan eri autokalustolla.<br />
Metsäpäässä käytetään järeämpää, kuormaimella<br />
varustettua puutavara-autoa, jolla<br />
puut kuljetetaan ja lastataan jalkalavalla<br />
varustettuun vetoautoon. Pitemmät maantiekuljetusmatkat<br />
hoidetaan puolestaan<br />
kevyemmällä vetoautolla, mikä pienentää<br />
polttoaineen kulutusta, lisää hyötykuormaa<br />
ja tuo kustannussäästöjä. Kun vetoautossa<br />
ei ole kiinteänä rakenteena kuljetuksen vaatimia<br />
pankkorakenteita niin vetoautoja voidaan<br />
hyödyntää tarvittaessa myös muihin<br />
kuljetuksiin eikä sen kuljettaminen vaadi<br />
erityisosaamista kuten esimerkiksi kuormaimen<br />
käsittelytaitoa.<br />
Metsähallitus ostaa kaikki puukuljetuksiin<br />
liittyvät palvelut alan yrittäjiltä ja siksi<br />
kehittämishankkeessa tehdään tiivistä<br />
yhteistyötä puukuljetuksia tarjoavien yrittäjien<br />
sekä laitevalmistajien kanssa. Metsähallituksen<br />
järjestämässä jalkalavaseminaarissa<br />
jatkettiin kehittämistyötä yhdessä<br />
kuljetusyritysten edustajien, tuotesuunnittelijoiden<br />
ja suunnittelukilpailun tuomariston<br />
kanssa. Ryhmätöissä mietittiin teknisiä<br />
ratkaisuja jalkalavan kiinnittämiseen auton<br />
runkoon ja jalkalavojen nostotekniikoita.<br />
Lisäksi pohdittiin jalkalavojen käyttöön liittyviä<br />
toimintatapoja. Tilaisuudessa palkitun<br />
Multiforestin suunnittelema ensimmäinen<br />
jalkalava on jo tilattu ja valmistuu tammikuun<br />
loppuun mennessä.<br />
Metsähallitus toimittaa puut kokonaispalveluna<br />
asiakkaiden vastaanottopisteisiin.<br />
”Metsäteollisuuden rakennemuutoksesta<br />
johtuen Metsähallituksen toimittaman puun<br />
kuljetusmatkat ovat pidentyneet ja samalla<br />
polttoainekustannukset ovat nousseet. Sen<br />
takia tarvitaan yhä tehokkaampia ja vähemmän<br />
ympäristöä kuormittavia kuljetusratkaisuja,<br />
joita kehitetään Metsähallituksen<br />
”Puuta perille tehokkaasti ja ympäristöä<br />
säästäen” –projektissa”, kertoo projektipäällikkö<br />
Ari Siekkinen. •<br />
62 <strong>Kuljetus</strong> & <strong>Logistiikka</strong>