LÃ¤s mera... - Arkistolaitos

More documents

Recommendations

Info

PÄÄJOHTAJAN KATSAUS Generaldirektören har ordet Jussi Nuorteva Joulukuun 6. päivänä 2007 julkaistiin arkistolaitoksen miljoonas digitoitu asiakirja, Suomen 90 vuotta aikaisemmin allekirjoitettu itsenäisyysjulistus. Sähköisten tietopalveluiden kysyntä on viime vuosina lisääntynyt voimakkaasti Suomessa. Tarjonta ei kuitenkaan ole pystynyt tyydyttämään tätä kasvavaa kysyntää. Arkistolaitoksen asiakkaista erityisesti sukututkijat haluavat käyttää keskeisiä tietoaineistoja digitaalisesti kotitietokoneistaan. Tämä on hyvin kohtuullinen toivomus, asuuhan sukututkijoista vain osa paikkakunnilla, joilla he voivat helposti käyttää arkistojen tarjoamia palveluita. Monet harrastavat sukututkimusta vapaa-aikanaan. Silloin mahdollisuudet käyttää arkistojen tai kirjastojen palveluita ovat entistä rajoitetumpia. Sukututkimuksen keskeinen verkossa oleva lähdeaineisto on Suomen Sukututkimusseuran ylläpitämä seurakuntien historiakirjojen HisKitietokanta. Se on hyvin toimiva, mutta käyttäjät tarvitsevat kipeästi sen rinnalle digitoituja alkuperäisaineistoja. Näiden aineistojen tuottamisessa vastuu on ennen muuta arkistolaitoksella. Arkistolaitoksen digitointitoiminta on viime vuosina voimakkaasti lisääntynyt. Joulukuun 6. päivänä 2007 julkaistiin arkistolaitoksen miljoonas digitoitu asiakirja, Suomen 90 vuotta aikaisemmin allekirjoitettu itsenäisyysjulistus. Digitointiin käytettävissä olevat voimavarat ovat silti hyvin pienet verrattuna muihin Pohjoismaihin. Kärkimaa digitoinnissa on Ruotsi. Pelkästään sen arkistolaitos, Riksarkivet, digitoi noin 20 miljoonaa kuvausyksikköä vuodessa. Suomen arkistolaitoksen useiden vuosien aikana digitoima aineisto ei siis vastaa edes Ruotsin Riksarkivetin yhden kuukauden tuotosta. Under de senaste åren har efterfrågan på elektroniska tjänster ökat starkt i Finland. Utbudet har dock inte kunnat tillgodose denna ökande efterfrågan. Av arkivverkets kunder är det i synnerhet släktforskarna som på sina hemdatorer vill använda det centrala informationsmaterialet i digitalt format. Detta är ett ytterst rimligt önskemål, eftersom endast en del av släktforskarna bor på orter där de enkelt kan använda de tjänster som arkiven erbjuder. Många utövar släktforskning på fritiden och då har man allt mer begränsade möjligheter att använda arkivens eller bibliotekens tjänster. Det centrala källmaterialet för släktforskning på Internet är HisKidatabasen över församlingarnas historieböcker, som upprätthålls av Genealogiska Samfundet i Finland. Databasen fungerar väl, men användarna har ett stort behov av digitalt originalmaterial vid sidan av den. Ansvaret för produktionen av detta material vilar främst på arkivverket. Under de senaste åren har arkivverkets digitaliseringsverksamhet ökat starkt. Den 6 december 2007 offentliggjordes arkivverkets miljonte digitaliserade handling, dvs. Finlands självständighetsförklaring, som undertecknades 90 år tidigare. De resurser, som har avsatts för digitaliseringen, är dock väldigt små jämfört med de övriga nordiska länderna. Det ledande landet i digitaliseringen är Sverige. Enbart det svenska Riksarkivet digitaliserar cirka 20 miljoner bildenheter årligen. Det material som det finländska arkivverket har digitaliserat 8
Euroopan unioni on vuodesta 2006 lähtien pyrkinyt panostamaan voimakkaasti arkistoissa, kirjastoissa ja museoissa olevien aineistojen digitointiin. Tavoitteena on saada kokoelmiin sisältyvä mittava tieto hyödyntämään paremmin kulttuurintuotantoa ja laajentamaan kulttuurista ymmärrystämme. Euroopan unioni näkee tämän keskeiseksi kilpailuvaltiksi − eihän tietoyhteiskuntaa voi olla ilman tietoa. EU:n komission tukeman Europeanan eli Euroopan digitaalinen kirjasto -hankkeen tavoitteena on saattaa yhteinen eurooppalainen kulttuuriperintö mahdollisimman laajasti kaikkien käytettäväksi internetin välityksellä. Tämä tavoite velvoittaa unionin jäsenmaita panostamaan nykyistä enemmän kansallisten kulttuuriaineistojensa digitointiin. Euroopan unionin rahoituksella voidaan tukea vain hankkeita, jotka tuottavat eurooppalaista lisäarvoa. Opetusministeriö osoitti vuonna 2007 Museovirastolle noin kaksi miljoonaa euroa ja Kansalliskirjastolle 1,8 miljoonaa euroa digitoinnin tehostamiseen. Arkistoaineistojen digitointiin lisäpanostusta ei osoitettu. Arkistolaitoksessa vuoden 2007 alussa toteutettu organisaatiouudistus pyrkii vastaamaan ennen muuta sähköisten tietopalveluiden haasteisiin. Digitointi on yksi osa kokonaisuutta, toinen on sähköisten aineistojen pitkäaikaissäilytys ja kolmas perinteisten paperiaineistojen käytettävyyden lisääminen. Sähköisten aineistojen pitkäaikaissäilytyksen haasteet ovat suuret sekä Suomessa että kansainvälisesti. Ne edellyttävät suuria ja pitkäjänteisiä panostuksia ja kansallisen tiedonhallinta-arkkitehtuurin kehittämistä. Tähän työhön arkistolaitoksella on erinomaiset edellytykset. Kansallisarkisto ja maakunta-arkistot vastaavat jo nyt asiakirjahallinnon peruskoulutuksesta julkisella sektorilla. Ne valvovat viranomaisten arkistotointa ja suorittavat tarkastuksia sekä valtio- että kuntasektorin laitoksissa. Ennen muuta arkistolaitos tekee päätökset siitä, mitä aineistoja säilytetään pysyvästi viranomaisten ja tutkimuksen käyttöön. Paperimuotoisen aineiston hallinnassa arkistolaitoksen keskeinen väline on Vakkakokoelmatietokanta. Opetusministeriön ja arkistolaitoksen välisissä tulossopimuksissa Vakka-projekti toteutettiin kärkihankkeena vuosina 1997−2007. Sen ansiosta asiakkailla on verkon kautta mahdollisuus saada tietoja eri arkistonmuodostajien Kansallisarkistoon ja maakunta-arkistoihin luovuttamista arkistoista. Tarkoitus on kehittää Vakka-arkistotie- Jussi Nuorteva tokantaa siten, että se mahdollistaa myös aineistojen tilaamisen sähköisesti. Silloin se helpottaa merkittävällä tavalla etenkin etäämpää saapuvien asiakkaiden työskentelyä. <strong>Arkistolaitos</strong> on sitoutunut omalta osaltaan edistämään Europeanahanketta. Toteuttaminen edellyttää strategisia valintoja. Jotta digitointiin ja sähköisessä toimintaympäristössä tapahtuvaan tietopalveluun voidaan panostaa, tulee muista toiminnoista tinkiä. Pitkällä aikavälillä panostus koituu asiakkaiden hyödyksi. Sähköisten aineistojen käytössä on muutamassa vuodessa tapahtunut jo todellinen vallankumous. Sen ovat aiheuttaneet asiakkaiden käyttötottumusten muutokset, eivät viranomaisten toimenpiteet. under flera år motsvarar alltså inte ens det svenska Riksarkivets månadsproduktion. Sedan år 2006 har Europeiska unionen strävat efter att göra stora satsningar på digitaliseringen av det material som finns i arkiven, biblioteken och museerna. Målet är att få den omfattande information som ingår i samlingarna att på ett bättre sätt gagna den kulturella produktionen och att utöka vår kulturella förståelse. Europeiska unionen anser att detta är en central konkurrensfördel − informationssamhället kan ju inte finnas utan information. Målet med projektet Europeana, dvs. det europeiska digitala biblioteket som stöds av Europeiska kommissionen, är att införa det gemensamma europeiska kulturarvet i så stor omfattning som möjligt på Internet så att alla kan använda det. Detta mål förpliktar medlemsländerna inom unionen att göra ännu större satsningar på digitaliseringen av det nationella kulturmaterialet. Endast sådana projekt som ger europeiskt mervärde kan stödjas med Europeiska unionens finansiering. År 2007 avsatte undervisningsministeriet cirka 2 miljoner euro till Museiverket och 1,8 miljoner euro till Nationalbiblioteket för effektivering av digitaliseringen. Satsningar på digitaliseringen av arkivmaterialet avsattes inte. I användningen av elektroniskt material har det under några år redan skett en verklig revolution. Syftet med omorganiseringen, som genomfördes i arkivverket i början av år 2007, är att först och främst svara på de utmaningar som de elektroniska informationstjänsterna står inför. En del av helheten är digitalisering, den andra delen är långvarig förvaring av det elektroniska materialet och den tredje är förbättringen av tillgången till material i traditionell pappersform. Utmaningarna för den långvariga förvaringen av det elektroniska materialet är stora både i Finland och internationellt sett. De förutsätter stora och långvariga insatser och utveckling av den nationella arkitekturen för informationshantering. För detta arbete har arkivverket utmärkta förutsättningar. Riksarkivet och landsarkiven ansvarar redan nu för grundutbildningen i dokumentförvaltning inom den offentliga sektorn. De övervakar myndigheternas arkivfunktion och gör inspektioner såväl hos statliga organisationer som hos organisationer inom den kommunala sektorn. Arkivverket fattar först och främst beslut om vilket material som förvaras varaktigt för myndigheternas bruk och för forskningsändamål. 9
Page 1 and 2: ARKISTOLAITOS 2007 Arkivverket 2007
Page 3 and 4: Arkistolaitos Kansallisarkiston ja
Page 5 and 6: 28 Yksityisarkistoille saatiin stra
Page 7: The National Archives Service in sh
Page 11: Director General’s Report Jussi N
Page 14 and 15: siosaston ja rajavartiolaitoksen es
Page 16 and 17: Neuvonnan tarve kasvoi Oulussa asia
Page 18 and 19: Valtion viranomaiset voivat luovutt
Page 20 and 21: Hämeenlinnan maakunta-arkisto teke
Page 22 and 23: TIETOPALVELUJA kehitettiin Informat
Page 24 and 25: Hämeenlinnan virka-arkistoista yli
Page 26 and 27: päivänä avattiin myös maakunta-
Page 28 and 29: YKSITYISARKISTOILLE saatiin strateg
Page 30 and 31: Tavastehus landsarkiv, som för nä
Page 32 and 33: Henkilöstö En belåten personal t
Page 34 and 35: toksessa työskentelyynsä. Hän on
Page 36 and 37: SUOMI, sotavangit ja ihmisluovutuks
Page 38 and 39: Yhteystiedot Kontaktuppgifter Conta
Page 40 and 41: Tilastot 2007 Statistik Statistics
Page 42 and 43: Tilastot 2007 Statistik Statistics

LÃ¤s mera... - Arkistolaitos

You also want an ePaper? Increase the reach of your titles

Delete template?

Save as template?