Tietokone 13/2007

■ ■ ■ t i e t o t u r v a
■ tauStat
Yhdysvallat yhä kärjessä
Aluksi roskapostia lähetettiin lähinnä
huonosti suojattujen sähköpostipalvelinten
kautta. Ne mahdollistivat
viestien releoinnin ulkopuolisilta
lähettäjiltä.
Palvelimia torjuttiin mustien
listojen avulla, jolloin roskaajat
siirtyivät uuteen tekniikkaan: lähetyspalvelua
alettiin ostaa bottiverkkojen
ylläpitäjiltä.
Englantilaisen tietoturvayhtiö
Sophoksen mukaan kesällä 2005
eniten roskapostia lähetettiin Yhdysvalloista
(26,4 %). Sen kannoilla
tulivat Etelä-Korea, Ranska,
Brasilia ja Kanada.
Kaksi vuotta myöhemmin Yhdys-
”kohta se loppuu”
Vuoden 2003 jälkeen myös viranomaisten
oli pakko ryhtyä
toimenpiteisiin. Suomessa roskapostitus
oli ollut laitonta jo
pitkään, mutta syksyllä 2004 voimaan
tullut sähköisen viestinnän
tietosuojalaki selkeytti tietosuoja-
ja vastuukysymyksiä.
Joulukuussa 2005 liikenne- ja
viestintäministeri Susanna Huovinen
kehui, miten roskapostin
määrä oli saatu laskemaan
80 prosentista kolmannekseen:
”Roskapostin määrän väheneminen
on osoitus siitä, että
määrätietoisin toimin kyetään
vaikuttamaan Internetin mukanaan
tuomiin lieveilmiöihin”.
Ministeriön laskelmat olivat
virheellisiä ja ilmeisen tarkoitushakuisia.
Mutta ovat muutkin sortuneet
■ ratkaiSut
38 tietokoNe marraskuu 2007
vallat oli yhä ykkössijalla (28,4 %)
ja Korea kakkosena. Kiina (4,9 %)
ja Venäjä (4,4 %) olivat kiilanneet
Brasilian edelle.
Luvut kertovat lähinnä kotikäyttäjien
ja nettiyhteyksien määrästä.
Vallatut kotikoneet toimivat omistajan
tietämättä roskapostin levitysasemina.
Tämä ei lupaa hyvää tulevaisuutta
ajatellen. Kiina, Venäjä ja
Brasilia kehittyvät nopeasti, joten
lähivuosina nettiin tulee satoja
miljoonia uusia, täysin kokemattomia
käyttäjiä. He ovat helppoja
saaliita huijareille ja alttiita tilaamaan
roskapostilla mainostettuja
turhaan optimismiin. Bill Gates
arveli Davosin talouskokouksessa
vuoden 2004 alussa, että roskapostiongelma
poistuu kahden
vuoden kuluessa. Ironista kyllä,
juuri kahden vuoden kuluttua
postin määrä kasvoi entisestään.
Toisaalta netti ei ole myöskään
romahtanut roskapostin
vuoksi, vaikka senkin piti joidenkin
ennusteiden mukaan
tapahtua viime vuonna.
Roskaposti on kuin liikenneruuhkat:
kaikki inhoavat
niitä, mutta jonottaminen hyväksytään,
koska vaihtoehtoiset
liikkumistavat ovat vielä hankalampia.
Aina löytyy asiakas
Toisin kuin viruksia, roskaposteja
ei lähetetä kiusan vuoksi,
vaan niiden tarkoituksena on
Domainkeys varmentaa lähettäjän
Roskapostisuodatuksen perimmäinen
ongelma on siinä, että lähettäjäkentän
tietoon ei voi luottaa.
Roskaajat käyttävät keksittyjä nimiä
ja bottiverkkojen kautta vaihtuvia iposoitteita,
mikä estää tehokkaiden
sulkulistojen kehittämisen.
Domainkeys (DKIM) on Yahoon
kehittämä tekniikka (antispam.
yahoo.com/domainkeys), joka varmistaa
sähköpostin lähettäjätiedon
aitouden.Tätä varten sähköpostipalvelimelle
luodaan salaustekniikassa
käytetty avainpari, jonka julkinen
osa tallennetaan dns-nimipalveluun
ja yksityinen osa palvelimelle.
Sähköpostia lähettäessään pal-
velin lisää viestin alkuun sisällöstä
lasketun tunnisteen ja allekirjoittaa
sen digitaalisesti. Vastaanottava
palvelin (tai sähköpostin lukuohjelma)
tarkistaa allekirjoituksen
aitouden from-kentän osoittaman
domain-nimen julkisella avaimella,
joka haetaan dns-nimipalvelusta.
Jos tarkistus täsmää,lähettäjätieto
on aito. Sivutuotteena varmistuu
viestin eheys, eli että sisältö ei ole
muuttunut matkalla. Roskapostisuodatus
tehdään vasta tämän jälkeen.
Jos tieto ei täsmää, viesti on väärennös
ja voidaan poistaa saman tien.
DKIM-tekniikka tehoaisi myös
tiedonkalasteluun, sillä se estäisi
tuotteita. Lisäksi heidän koneensa
on helppo vallata bottiverkkojen
käyttöön.
Myös yrityskoneita vallataan
haittaohjelmien avulla. Syksyllä
2007 paljastui, että lääkeyhtiö
Pfizerin verkosta oli kaapattu 138
työasemaa yhtiön oman Viagralääkkeen
mainostamiseen!
Suomessa tilanne on hyvä,
sillä saastuneita kotikoneita on
suhteellisen vähän. Lisäksi operaattorien
soveltama esto, joka
sallii kotikäyttäjien lähettää postia
vain oman operaattorin palvelimen
kautta, on osoittautunut
tehokkaaksi.
roskapostittajat häiriköivät myös
netin keskustelufoorumeita ja blogien
palautesivuja. Mainosviestejä voidaan
torjua niin sanotuilla CAptCHA-testillä,
joka on ihmiselle helppo mutta koneelle
vaikea. kuvan sivulla kirjoituksen ehtona
on yksinkertainen laskutehtävä, jonka
vain suomea ymmärtävä ihminen osaa
ratkaista.
lähettämästä väärennettyjä sähköposteja
esimerkiksi pankkien
nimissä. Lokakuussa 2007 Paypal
ja Ebay ilmoittivat Yahoon ohella
ottavansa DKIMin käyttöön.
Yksinkertaisempi SPF-tekniikka
(Sender Policy Framework) lisää
domain-osoitteen dns-tietoihin listan
koneista, jotka saavat lähettää
sähköpostia kyseisen domainin nimissä.
Vastaanottaja voi tarkistaa,
että ilmoitettu domain-tieto todella
löytyy dns-palvelusta.
postimaksu sähköpostille?
Vaihtoehtoinen keino roskapostin
kukistamiseen olisi veloittaa pie-
lisätä myyntiä.
Tilanne kertoo mainostajien
epätoivosta. Huomatuksi
tuleminen on niin vaikeaa ja
kallista, että markkinoijat ovat
valmiita turvautumaan jopa
laittomiin keinoihin saadakseen
viestinsä perille.
Roskapostimarkkinointi toimii,
sillä aina löytyy ihmisiä,
jotka haluavat tilata huomaamattomasti
Viagraa tai laihdutus-
ja mielialalääkkeitä. Koska
mainosten lähetyskustannukset
ovat olemattomat, jo muutama
tilaus riittää tekemään markkinoinnista
kannattavaa.
Joulukuussa 2006 Harvardin
yliopistossa julkaistiin tutkimus,
jossa seurattiin yli 400 osakevedätyksen
vaikutusta. Lopputulos
oli, että jos osti heti kyseistä osaketta
ja myi seuraavana päivänä,
ehti tehdä keskimäärin kuuden
prosentin voiton.
Roskapostista päästään eroon
ni summa jokaisesta lähetetystä
viestistä. Olisiko 10 senttiä liikaa?
Entä viisi? Tai edes yksi sentti?
Silläkin hinnalla miljoonan roskapostin
lähettäminen tulisi maksamaan
10 000 euroa. Se palauttaisi
sähköpostin samalle viivalle muiden
markkinointikanavien kanssa
ja lopettaisi järjettömät massapostitukset.
Valitettavasti maksua ei ole
helppo periä, koska mitään laskutustekniikkaa
ei ole. Lisäksi roskapostit
lähetetään usein vieraan
koneen kautta, jolloin laskun maksajaksi
joutuisi syytön kotikäyttäjä
eikä varsinainen lähettäjä.