Tietokone 13/2007
Tietokone 13/2007
Tietokone 13/2007
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
vertailussa
tuoreimmat
tehomikrot
w w w . t i e t o k o n e . f i t i e t o t e k n o l o g i a n a s i a n t u n t i j a ■ 1 3 / 2 0 0 7 ■ h i n ta 7 , 2 0 €
tehomikrot
testissä
3 uutta
digijärkkäriä
Saunalahden tvtallennuspalvelu
Debian 4.0
Kelpaako
halpakannettava
yrityskäyttöön?
Vihreä IT
Ilmastonmuutos
näkyy jo konesalissa
PAL.VKO 2007-50
828418-07-13
testissä uusi
peruskannettava
3g-datayhteydellä
Virtualisointi
lupaa säästöä
palvelinkuluihin
internetistä
on tulossa
valvontaverkko
Esittelyssä
10 halutuinta
digilahjaa
Vertailussa 5 kovaa
konetta vaativaan
käyttöön
Roskaposti
netin tukkiminen on isoa bisnestä
”Open Source on
sosialismia” ja muut
avoimuuden myytit
Päätoimittaja
Hannu Järvinen
Toimituspäällikkö
Kari HaaKana
aD
Minna aHo
artikkelitoimitus
olli-PeKKa
KoMonen
KiM leiDenius
ari saarelainen
Toni sTubin
uutistoimitus
ari KarKiMo
Tero leHTo
Tk labs -tutkimuslaboratorio
TiMo Helenius, Toni KilPeläinen,
Tero MäKiKangas
Toimituksen sihteeri
Päivi närHi
Vertailussa
tuoreimmat
tehomikrot
tehomikrot
valokuvat
MiKKo Hannula, TiMo siMPanen
Piirrokset ja grafiikka
Minna aHo, PeTri roTsTen
vakituiset avustajat
antti aromaa, Kenneth Falck, Pekka Helos,
Pertti Hämäläinen, Maija-liisa ihanus,
Jani Järvinen, Petteri Järvinen, Tuomas
Karhu, Janne Kalliola, Katriina Karkimo,
Mika Koivusalo, Johanna Korhonen,
samuli Kotilainen, Henri Kuokka, antti J.
lagus, Tapio loponen, Teemu Masalin,
Harri Mäkinen, ossi Mäntylahti, Panu
Mäntylahti, antti nousiainen, Päivi Passila,
Manu Pärssinen, Jani rosti, Tommi
saarela, lauri suoranta, Tuomas Tonteri,
Jukka vainikainen, osmo a. Wiio
Toimituksen osoite:
Tietokone-lehti, Pl 100,
000 0 sanoMa MagaZines
Käyntiosoite: lapinmäentie 1,
00350 HelsinKi
Puh. (09) 1201
Fax (09) 120 5799
sähköpostit: toimitus@tietokone.fi
etunimi.sukunimi@tietokone.fi
asiakaspalvelu: puh. 0303 6332 ,
www.asiakaspalvelu.fi
levikki: 328
sanoma Magazines Finland oy
aikakauslehdet
Kustantaja: anne Koski
MeDiaMYYnTi
Media-assistentti
sirkka Pulkkinen, puh. (09) 120 5921
Myyntijohtaja Mia Kemppi
puh. (09) 120 5996
Painopaikka
Forssan Kirjapaino oy, Forssa, 2007
issn 0359- 9 7
26. vuosikerta
aikakauslehtien liiton jäsenlehti
w w w . t i e t o k o n e . f i t i e t o t e k n o l o g i a n a s i a n t u n t i j a 1 3 / 2 0 0 7 h i n ta 7 , 2 0 €
PAL.VKO 2007-50 10
TieTokone marraskuu 2007
828418-07-13
testissä uusi
peruskannettava
3g-datayhteydellä
internetistä
on tulossa
valvontaverkko
Kannen kuva
Timo Simpanen
pääkirjoitus
Molemmilla kanavilla
Kädessäsi on Tietokoneen 25-vuotisjuhlanumero. Tuskin mikään on neljännesvuosisadassa
mullistunut ja mullistanut yhtä paljon kuin tietotekniikka, ja silti
voimme ties kuinka monennetta kertaa valita kansikuvaksemme pc:n. Koneen
sisuskalut ovat tosin muuttuneet melko lailla, kuten tämän lehdenkin.
Luin uudestaan tasan viisi vuotta sitten 20-vuotisnumeroon kirjoittamani pääkirjoituksen.
En löytänyt siitä ainakaan vielä mitään sellaista, jota en voisi hyvällä omallatunnolla
kirjoittaa tähänkin. Samat luotettavan testaamisen, asiantuntemuksen ja
teknologiaoptimismin periaatteet ovat voimassa jatkuvasti.
Viidessäkin vuodessa on kuitenkin ehtinyt tapahtua paljon. Tietokone on edelleen
maamme suurin it-asiantuntijan ja -päättäjän aikakauslehti, mutta painetun lehden
rinnalla nyt yli 80 000 viikkokävijän Tietokone.fi on kasvanut Suomen suurimmaksi
tietotekniikkaan keskittyväksi uutispalveluksi.
Kasvu on ollut todella huimaa. Vuonna 2002 mitattiin vielä kuukausikävijöitä, joita
Tietokone.fi-palvelulla oli reilut 90 000. Nyt lähes sama kävijämäärä kertyy siis viikossa.
Viime vuoden syksystä kävijämäärämme on kasvanut lähes 30 prosenttia.
Tietokoneen laajentuminen uutismediaksi on yhtäältä luonnollinen seuraus siitä, että
kuukausittain ilmestyvä lehti ei voi raportoida alan tapahtumista reaaliajassa. Toisaalta
juuri Tietokoneen lukijat ovat olleet aina valmiita hyödyntämään uusia viestintäkanavia
monipuolisesti ensimmäisten joukossa.
Ensiarvoisen tärkeää on ollut myös Tietokoneen uutistoimituksen ennakkoluuloton
ja määrätietoinen työ, jolla perinteiset uutispalvelut on haastettu ja verkkouskottavuus
rakennettu. Tämä ei ole vieläkään itsestäänselvyys – iso osa suomalaisista lehdistä on
edelleen webissä varsin näkymättömissä.
Samanaikaisesti Tietokoneen rooli perinteisenä aikakauslehtenä on vahvistunut.
Oleellinen ja ajantasainen tieto sekä luotettava
asiantuntemus yhdessä kätevässä paketissa on
se, mitä webin tietotulvasta ei löydä kirveelläkään.
Hakukoneestakaan ei ole apua, jos
hakusanat ovat hukassa.
Painettu lehti ei kuitenkaan ole pelkkä
tietopaketti. Se on parhaimmillaan lukijalleen
myös tuttu ja luotettava, mutta silti aina
yllättävä kumppani, jonka pariin on mukava
palata ja jonka jokainen uusi numero on odotettu
elämys.
Nämä asiat lupaamme pitää mielessä, jotta
Tietokone ansaitsee jatkossakin paikkansa
päällimmäisenä niin selaimesi kirjanmerkkilistalla
kuin työpöytäsi lehtipinossakin.
hannu.jarvinen@tietokone.fi
”Hakukoneestakaan ei ole
apua, jos hakusanat
ovat hukassa.
”
sisältö
TieTokone marraskuu 2007
Vaikka kanettavien
tietokoneiden myynti
kasvaa kohisten, on
perinteinen tornikoteloon
pakattu pöytäkone
edelleen tehoa etsivän
pc-käyttäjän valinta.
Vertailemme uudet ja
tehokkaat pöytäkoneet.
37
42
T i e T o T u r v a
roskapostin tulva jatkuu
Roskapostin määrä ei tunnu vähenevän, mutta
sen häiritsevyyttä voi vähentää. Kerromme,
mikä on roskapostitilanne tänään.
T e k n i i k k a
mistä syntyy kannettavien
hintaero?
Lähes samannäköisten kannettavien tietokoneiden
välillä voi olla jopa tuhannen euron
hintaero. Mistä yrityskäyttäjä maksaa kalliimmassa
koneessaan?
13•2007
Tehomikro
26 on pc-pöydän kuningas
16e
n s i T u n T u m a
acer Travelmate 6492
Peruskannettava 3g-yhteydellä
18
22
34
59
m e n e s T y k s i ä
Asmo Halinen
Pelimaailma Aapeli houkuttelee
satojatuhansia
käyttäjiä. Palvelun suosio
on yllättänyt jopa
sen perustajan.
T u l e v a i s u u d e n
T i e T o T e k n i i k k a
Langaton valvonta tulee iholle
– ja kehoon
Yhä pienemmät prosessorit mahdollistavat
uusien asioiden valvonnan langattomasti.
k y m p p i
10 halutuinta digilahjaa
Pukinkontti odottaa kovia paketteja. Katso,
mitä lahjapakettiin kannattaa kääriä.
k y T k e n T ö j ä
FAN järjestää tiedostot
Tallennustila on helppo viedä verkkoon,
mutta tiedostot tuottavat päänvaivaa.
52
55 T
61 66
y
virtualisoimalla yksi muuttuu
9
10
11
12
17
84
86
24
50
46
58
i n T e r n e T
Web-surffailuasi seurataan
Vaikka pc onkin henkilökohtainen tietokone, on sen web-käyttö helposti
seurattavaa toimintaa. Kuka seuraa surffailuasi ja kuinka se tehdään?
i c T - p a n e e l i
avoimen koodin myytit
Asiantuntijat ottavat kantaa avoimesta koodista esitettyihin käsityksiin ja
väittämiin. Onko avoin koodi sosialismia?
i e T o a m m a T i s s a
Tietoliikenneasentaja halutaan paikalle heti
”Joskus joutuu kuuntelemaan purkauksia, mutta niihin on jo tottunut”, sanoo Eltel
Networkin tietoliikenneasentaja Juha Kuusinen.
v e r k k o r a T k a i s u T
moneksi
Virtualisointi lupaa säästöjä palvelinkuluihin ja
helpotusta yritysympäristöjen hallintaan.
a j a n k o h T a i s T a
Nokia avautuu ja nopeutuu
Uusi aika tarvitsee uudet hakutyökalut
Yrittäjä ei ymmärrä nörttiä
Outlook nielee kaiken
Leopard tuli viimein
T e h o k ä y T T ä j ä n v i n k i T
47
Windows Search tehokäyttöön
Tallentavan digiboksin omistajan ei tarvitse tyytyä tallenteiden nauttimiseen
ja näyttämiseen sellaisenaan. Nauhoituksia voi tietokoneella
muokata ja tallentaa halujensa mukaan.
Tietokone.fi
Äänestä Vuoden parhaat 2007
k o l u m n i T
Petteri Järvinen, Voiko nettikirjoituksilla vaikuttaa
Johanna Korhonen, Tunnustan syntini
Osmo A. Wiio, Mistä tullaan
Antti Aromaa, Kenen sähköpostia käytät?
74
77
78
79
80
r i T y s r a T k a i s u T
Tietotekniikka vihertää
Sähkönkulutus ja sen leikkaaminen on noussut myös
it-alan puheenaiheeksi. Kerromme, kuinka tietotekniikasta
tehdään entistä ympäristöystävällisempää.
p i k a k o k e e T
Uudet digijärkkärit
• Canon Digital EOS 40D
• Panasonic Lumix DMC-L10
• Sony DSLR-A700
Pcmark Vantage
Saunavisio
Debian etch 4.0r1
Olympus µ 820
Canon Pixma MP610
Adobe Photoshop Elements 6
vakioT
4 pääkirjoitus, 8 lukijalta, 88 uudet tuotteet, 89 mediatiedot ja palvelukortti,
90 vikasivu, 91 Tulossa
marraskuu 2007 TieTokone
lukijalta
Tietokone, lukijalta, PL 100,
00040 Sanoma Magazines
toimitus@tietokone.fi
Hyvä numero
■ Uusin numero tupsahti tänään.
Tuli luettua heti alusta
loppuun. Näin ei yleensä käy.
Olipa jotenkin hyvä numero.
Varsinkin kiitos Petteri Järvisen
”Editoi tv-nauhoitukset tietokoneella”
jutusta. Siihen vinkki;
DVD Flick tekee kaiken Projectx:n
jälkeisen homman siististi,
on tosin vielä beta, mutta
ihan pätevä jo, monta levyä olen
ite sillä tehnyt. Betan saa foorumin
puolelta.
Aromaankin jutun luin ihan
kokonaan, yleensä skippaan kokonaan
kun on niin korkealentoista
aina joskus.
Markku Lehtola
kommentteja
Vista-podcastista
■ Mielenkiintoinen keskustelu
(Tietokone 11/2007, Vistaan
siirtymisen riemusta) joka todisti
varsin selvästi että Vista on
vakuuttanut monet.
Voimme kiittää Microsoftia
siitä että käsissämme on moder-
ASiAkASPALVeLU
Sanoma Magazines Finland Oy,
Asiakaspalvelu, PL 5,
00040 SANOMAMAGAZINES,
asiakaspalvelu@sanomamagazines.fi
Tilaukset: 0303 63 324,
kirjatilaukset 0303 191
Tilausten irtisanomiset / peruutukset 0303 63 333. Ympärivuorokautinen
automaattipalvelu: näppäile (9-numeroinen
asiakasnumero ja 5-numeroinen tilaustunnus), jotka löytyvät
laskusta tai lehden osoitelipukkeen yläriviltä vasemmalta
lukien. Automaattiin tehty ilmoitus päättää tilauksen meneillään
olevan tilausjakson loppuun. Muut asiat 0303 63
324 (osoitteen muutokset ym.) Osoitteenmuutokset tulevat
voimaan viimeistään yhden ilmestymiskerran jälkeen ilmoituksen
saapumisesta.
Tietotekniikan liitto ry:n jäsenet:
Osoitteenmuutokset suoraan Tietotekniikan liittoon. Muutoksen
voi tehdä liiton kotisivujen kautta: www.tt-tori.fi
sähköposti: jasenasiat@ttlry.fi
TieTokone marraskuu 2007
ni ja turvallinen käyttöjärjestelmä.
Kunhan softa/ajuri -yhteensopivuus
paranee niin Vista saa
yhä uusia ystäviä.
Neljän kuukauden kokemus
Vistasta on saanut ainakin allekijoittaneen
vakuuttuneeksi
että Microsoft sittenkin osaa
hommansa.
Keijo Räävi
Itse pitkään alalla olleena ja tietokoneita
käyttäneenä, (Sinclair
Spectrum ja C20 ajoista alkaen),
en ole ollut Vistasta kovin
vakuuttunut. Mitään sellaista en
kyllä keksi jonka vuoksi kannattaa
vistaan alkaa päivittämään.
Jos uuden kotikoneen mukana
tulee ”Pakko Vista” niin sitten
sen voi kelpuuttaa. Mutta
täysihintaisena en sitä kaupan
hyllyltä suosittele kuin kaikkein
paatuneimmalle PC-pelaajalle.
Tuotantotoimintaan tai
yleensä toimistoon en vistaa
kelpuuta omassa työpaikassani
jossa onneksi saan päättää mitä
softaa missäkin käytetään.
fax 020 741 9 9
puh 020 741 9
Tilaushinnat: Kestotilaus 12 kk: €
määräaikaistilaus 12 kk: 93 €.
■ Tilaukset toimitetaan force majeure (lakko, tuotannolliset
häiriöt, alihankkijoiden viivästys ym.) varauksin.
■ Kestotilaus on tilaamistapa, jossa tilausmaksu laskutetaan
sovituin laskutusvälein kulloinkin voimassaolevaan kestotilaushintaan,
joka on aina edullisempi kuin vastaavan pituisen
määräaikaisen tilauksen hinta. Kestotilaus jatkuu ilman erillistä
uudistamista ellei tilaaja irtisano tilaustaan tai muuta sitä
määräaikaiseksi.
■ Tietokone ilmestyy 13 kertaa vuodessa, joista yksi on
kaksoisnumero.
■ Lehden tilaajat ovat Sanoma Magazines Finlandin/Sanomawsoy
-konsernin asiakasrekisterissä, jossa olevia tietoja käytetään
asiakassuhteen ylläpitoon ja hoitoon. Sanoma Magazines
Finlandilla ja sen kanssa kulloinkin samaan konserniin kuuluvilla
yhtiöillä on lisäksi oikeus käyttää ja luovuttaa rekisterissä olevia
tietoja perusteltuja käyttötarkoituksia varten (kuten suoramai-
12/2007 teräväpiirto san-tallennusverkot videoeditointiohjelmat kannettavien näytönohjaimet
mikä on oikea hd?
tietopaketti
teräväpiirrosta
w w w . t i e t o k o n e . f i t i e t o t e k n o l o g i a n a s i a n t u n t i j a 1 2 / 2 0 0 7 h i n ta 7 , 2 0 €
PAL.VKO 2007-46
828418-07-12
testissä kätevät
työkalut videon
editointiin
10
vinkkiä parempiin
powerpointesityksiin
Jos nyt jotain uutta vistasta
pitäs ettiä joka on positiivistä
niin uusi hakutoiminto ja
mukanatulevat videoeditointi
mahdollisuudet ovat ihan ok
peruskäyttöön. Siis kotikäyttäjälle.
Muuten en sitten mitään
parannusta keksi, ulkoasukin
piti omasta ainoasta vista koneesta
laittaa takasin Windows
classic -tyyliin. Vistan ”karkki”
kun ei ole karkkia kaikille.
Henry M.K.
Liikaa marginaaliasiaa
■ Uudessa Tietokone-lehdessä
(12/2007) käytettiin laskujeni
mukaan 6 ja puoli sivua 73 toimituksellisesta
sivusta Macos:n
ja Linuxin kaltaisten marginaalikäyttöjärjestelmien
käsittelyyn.
nontaa, suoramarkkinointia, etämyyntiä ja markkinatutkimuksia
varten) henkilötietolain mukaisesti. Tilaaja voi kieltää tietojensa
käytön markkinointitarkoituksiin ja markkinatutkimuksiin ilmoittamalla
asiasta Sanoma Magazines Finlandin Asiakaspalveluun.
Rekisteriseloste on nähtävissä osoitteessa Sanoma Magazines
Finland Oy, Lapinmäentie 1, 00350 Helsinki. Henkilötietolain
26 §:n ja 30 §:n mukaiset yhteydenotot tulee tehdä kirjallisina
ja allekirjoitettuina osoitteeseen Sanoma Magazines Finland
Oy/Asiakaspalvelu, PL 5, 00040 Sanoma Magazines tai henkilökohtaisesti
rekisterinpitäjän luona.
■ Tietokone-lehdelle voi tarjota julkaistavaksi artikkeleita ja
käyttövinkkejä. Julkaistuista maksetaan palkkio, jos ne eivät
liity yritysten normaaliin tiedotustoimintaan. Ennen artikkelin
kirjoitusta on syytä ottaa yhteyttä toimitukseen päällekkäisyyksien
välttämiseksi.
■ Lehti ei vastaa tilaamattoman materiaalin säilyttämisestä
eikä palauttamisesta.
■ Julkaisemamme artikkelit, ohjeet ja vinkit on tarkastettu
huolella, mutta emme kuitenkaan takaa niiden virheettömyyttä
emmekä vastaa esiintyneistä virheistä.
Kuten Vista-paneelin markkinaosuuskuvaajasta
näkyy, Macos
ja Linux eivät edes yhdessä ponnista
edes kymmenen prosentin
markkinaosuuteen. Miksi näille
käyttiksille siis jatkuvasti uhrataan
yhä enemmän palstatilaa?
Keskittykää asiaan
Linux- ja Macos-asioiden käsittely
on olennainen osa Tietokoneen
lukijoiden palvelemista.
Pelkän markkinaosuuden tuijottaminen
ei anna oikeaa kuvaa
siitä, mikä lukijoita kiinnostaa ja
mihin markkinat liikkuvat.
Toimitus
■ Lehteen tuleva aineisto hyväksytään julkaistavaksi ehdoin,
että kustantaja saa aineistoon hyvän kustannustavan puitteissa
ilman eri korvausta vapaan käyttöoikeuden tiedonvälitystoiminnassaan,
ellei muuta ole nimenomaisesti sovittu.
■ Mikäli hyväksyttyä ilmoitusta ei tuotannollisista tai muista
toiminnallisista syistä (esim. lakko) tai asiakkaasta tai
asiakkaan käyttämästä mainostoimistosta johtuvasta syystä
voida julkaista, Sanoma Magazines Finland ei vastaa tästä
mahdollisesti aiheutuvasta vahingosta. Sanoma Magazines
Finlandin vastuu ilmoituksen poisjäämisestä tai julkaisemisessa
sattuneesta virheestä rajoittuu ilmoituksesta maksetun
määrän palauttamiseen. Huomautukset on tehtävä kirjallisesti
päivän kuluessa ilmoituksen julkaisemisesta tai tarkoitetusta
julkaisuajankohdasta lukien. Ilmoitusasiakas on vastuussa
ja korvausvelvollinen mainontansa (mukaan lukien liitteet)
aiheuttamista mahdollisista vahingoista kolmannelle osapuolelle
ja/tai Sanoma Magazines Finlandille. Yksityiskohtaiset
ilmoitusmyyntiehdot saa ilmoitusmarkkinoinnista.
■ Kirjoituksia ja kuvia saa lainata lehdestä vain toimituksen
luvalla.
ajankohtaista ➤➤➤
➤ Adobe uskoo nettisovelluksiin ➤ Yrittäjä ei osaa nörtttikieltä ➤ Nettihakuihin uusia menetelmiä ➤ Sun luottaa Xeonin
vetovoimaan ➤ Windows silppuriin? ➤ Outlookin tontti kasvaa ➤ Leopard tuli väkevänä ➤ Kovia kuoria konttoriin
Nokiasta
avoimempi ja
nopeampi
Nokia haluaa nopeuttaa uusien
palveluiden ja sovellusten kehittämistä
antamalla niitä entistä avoimemmin
testattavaksi jo beetavaiheessa.
TeRo LeHTo
➤ Yhtiöstä on tulossa ensi
vuodesta lähtien voimallisesti
internetpalveluyhtiö, ja tämä
vaatii nopeaa reagointia. Webissä
tuotteita voidaan tuoda yleisön
kokeiltavaksi ja kommentoitavaksi
jo tuotekehitysvaiheessa.
Nokian teknologiajohtaja tero
Ojanperä kertoi teknologiapäivänä
lokakuussa monista kiinnostavista
hankkeista.
Nokia päästää kokeilemaan
tulevia ohjelmia Beta Labs
-sivuilla, joilla esitellään vasta
kehitteillä olevia hankkeita.
Joistakin saattaa tulla itsenäisiä
tuotteita, toisista taas jonkun
kännykän oheisohjelmia.
Tero Ojanperä kertoi, että
● ViRTuaaLimaaiLmaT. Tero
Ojanperä vilautti esityksessään
3d-virtuaalimaailmaa Nokia N 5
-kännykässä. ”Se ei ole Second
Life”, hän sanoi ja kertoi jotain
kuitenkin olevan kehitteillä.
Ojanperän mukaan virtuaalisen
ja todellisen maailman yhdistävät
toiminnot ovat iso mahdollisuus.
● kodin eTäoHjaus voi tapahtua
tulevaisuudessa S60kännykällä.
Se saattaa ohjata
kodin sähkölaitteita, lämmitystä,
turvajärjestelmiä ja viihde-elektroniikkaa.
Nokia esitteli demoa,
jossa S60-kännykkä oli yhtey-
Tero ojanperä kertoi, että nokia pystyy
karttojen avulla rakentamaan sosiaalisia
verkostoja, joissa ihmiset ja yritykset
palveluineen kohtaavat. kuluttajat
otetaan mukaan tuottamaan sisältöä,
esimerkiksi merkitsemään kiinnostavat
kohteet kartalle.
Monenlaista uutta kehitteillä
dessä Nokian kehittämään kotipäätteeseen,
ja se taas yhdistyy
erilaisiin kotiautomaation järjestelmiin,
kuten eurooppalainen
KNX, Lonworks, Zigbee tai Z-wave.
Hyvin alpha-vaiheen hanke lienee
tulossa tuotteeksi vasta ensi vuoden
lopussa.
● iLpo-Hankkeessa (indoor
positioning). Nokia on rakentanut
useista kauppakeskuksista ja
Helsinki-Vantaan lentoasemasta
sisätilakartan, jonka kautta kännyköiden
sijainti voidaan paikantaa
sisätiloissa wlan-verkon avulla.
Ajatus on se, että esimerkiksi
kauppakeskuksen asiakas voi
Tero Lehto
nokia tutkin s60kännykän
käyttämistä
kodin etäohjauksessa.
Yhtiö on kehittänyt
kännykkäsovelluksen
lisäksi openwrt-pohjaisen
kotipäätteen
ohjelman.
julkista sivustoa edeltää Nokian
sisäinen Alpha Labs, jonne kerätään
työssä ja vapaa-ajalla kehitettyjä
hankkeita. Ajatuksena on,
että ideat jalostuvat palautteen
kautta, ja parhaat niistä etenevät
julkiseen testaukseen. Tavoite
on saada palautetta enemmän ja
nopeammin kuin tähän asti.
Nokia myös helpottaa sovelluskehitystä
S60-alustalle. Open
C -tuki tuo avoimen koodin
C-kehittäjiä, ja pienet web-sovellukset
eli widgetit syntyvät
nopeasti web-työkaluilla sekä
css-, javascript- ja html-osaamisella.
Näin Nokia laajentaa
saada tarjouksia sijaintinsa mukaan,
perheenjäsenten sijainnin
voisi nähdä missä vain tai lentoaseman
sokkeloissa voisi saada
opasteet kännykkään.
● mobiLe Web seRVeR on
edennyt uuteen versioon, ja alustalle
voidaan kehittää Python-sovelluksia.
Ajatus kännykästä webpalvelimena
on rohkea, mutta Nokia
näkee tässä mahdollisuuksia
esimerkiksi kalenterin, kuvien ja
muiden tiedostojen jakamiseen
perheen tai työkavereiden kesken.
Nyt kehittäjien toivotaan ideoivan
alustalle jonkin suurta yleisöä
kiinnostavan sovellutuksen.
potentiaalisten S60-kehittäjien
määrää miljooniin.
Nokia Research Centerin
johtaja Petteri Alanikula sanoi,
että omaksumalla webin beetakulttuurin
Nokia pystyy kehittämään
ja testaamaan uusia ideoita
aiempaa nopeammin. Hän
korosti, että monet hitit ovat
syntyneet alun perin epäonnistuneiden
hankkeiden kautta.
miljardien arvoiset
karttatiedot
Tero Ojanperä kertoi myös Nokian
5,7 miljardilla ostaman
Navteq-karttayhtiön merkityksestä.
”Emme ostaneet yritystä,
koska se tuottaa karttoja”, totesi
Ojanperä ja kertoi suuremmista
suunnitelmista. ”Puhumme
asiayhteyden tunnistavasta
(context sensitive) webistä, jossa
tieto päivittyy koko ajan käyttäjiltä
ja esimerkiksi mainostajilta
karttatiedon perusteella.”
Kuluttaja voisi olla kännykän
kanssa vieraassa kaupungissa ja
kertoa aikeista mennä ravintolaan
syömään. Sovellus voisi etsiä
läheltä ystäviä ja tuttuja sekä vielä
ehdottaa hyvää ravintolaakin.
Nokiassa uskotaan, että asiayhteyden
tunnistavasta webistä tulee
karttojen myymistäkin isompi
bisnes, ja se on uusien palveluiden
lähtökohta.
Tk
marraskuu 2007 TieTokone
Tero Lehto
ajankohtaista ➤➤➤
Adobe Max 2007 Europe
Adobe uskoo
nettisovelluksiin
Perinteinen tapa ajaa ohjelmia tietokoneessa on
murrosvaiheessa, ja sovelluksia käytetään yhä
enemmän netin kautta. Adobe aikoo olla tämän
kehityksen eturintamassa.
Pääohjelmistoarkkitehti kevin Lynch
toteaa, että kun 1980-luvulla tietokoneohjelmat
välitettiin disketeillä ja 1990-luvulla
rompuilla, niin 2000-luvulla käytetään
nettisovelluksia.
Minwin seuraavan
Windowsin ytimenä
SAMULI kOTILAINEN
WINdOWS Vistan seuraaja, ehkä
vuonna 2010 ilmestyvä ”Windows 7”,
perustuu aivan uudenlaiseen rakenteeseen.
Käyttöjärjestelmän pohjana
on pieni Minwin-ydinosa.
Asiasta on kertonut Microsoftin
käyttöjärjestelmän ytimen kehitysryhmän
johtoon kuuluva Eric Traut.
Pieni ydin on jo saatu toimimaan.
Windowsin johtokin on myöntänyt,
että ”spagettikoodi” jo kertaalleen
kaatoi Windows Vistan kehitystyön, ja
aiheutti ainakin vuoden viiveen. Nyt
Windowsia kehitetään voimakkaasti
modulaariseen suuntaan, ja seuraava
Windows perustuu pieneen Linuxkernelin
tyyppiseen ytimeen.
Windowsin sisäisiä riippuvuuksia
on nyt yritetty purkaa, ja lopputulos
on ensimmäinen toimiva Minwinydin.
Traut kertoo, että kun Windows
Vistan koko on 4 gigatavua ja Vistan
ytimenkin koko noin 1,5 gigatavua,
on Minwin-ytimen koko levyllä vain
25 megatavua. Muistinkulutus on
vain 40 megatavua.
Minwin tarvitsee vain 100 tie-
dostoa kun Vistassa tiedostoja on
noin 5000.
Tk
Toni Stubin
10 TIETOkONE marraskuu 2007
TONI STUBIN – BARCELONA
OhjelmistOtalO Adobe
on vahva tekijä lähes kyllästymiseen
saakka hypetetyssä Web
2.0 -tekniikassa. Yritys tarjoaa
useita työkaluja monipuolisten
nettisovellusten tekemiseen, ja
se on tuonut myös omia työpöytäsovelluksiaan
nettiin.
Adoben Max-kehittäjätapaamisessa
perehdytettiin ohjelmoijia
yhtiön tuoreimpien nettitekniikoiden
saloihin. Tilaisuus
järjestettiin nyt ensimmäistä
kertaa myös Euroopassa.
Maxissa puhunut Adoben
EMEA-alueen markkinointi-
johtaja Robert Raiola toteaa,
että pitkään jatkuneista suurista
puheista huolimatta Web 2.0 alkaa
vasta nyt olla totta tekniikan
kypsymisen ansiosta.
Toimivien nettipalvelujen
kehittämisen haasteena on vielä
muun muassa se, että visuaalisten
suunnittelijoiden ja ohjelmoijien
ajatusmaailmat ovat
kaukana toisistaan. Raiolan mukaan
Adobe pyrkii työkaluillaan
muuttamaan tätä tilannetta.
Uudet hakutekniikat
tarpeen
ARI kARkIMO
NykyISTEN webin hakukoneiden
tekniikat kolkuttelevat rajojaan
– uusi aika tarvitsee uudet työkalut.
Webissä on yhä enemmän ja yhä
monimuotoisempaa sisältöä, josta
ei perinteisellä sanahaulla enää saa
irti parhaita hakutuloksia. Uusia menetelmiä,
joista osa kuulostaa vielä
varsin scifiltä, on kehitteillä.
Uusia hakumenetelmiä esitteli
Helsingin yliopiston tietojenkäsittelytieteen
laitoksen professori Petri
Myllymäki lokakuussa tietoasiantuntijoiden
seminaarissa.
Hän puhui muun muassa uudenlaisista
tilastollisista malleista, joissa
mallinnetaan tilastollisesti sanojen
esiintymistä dokumenteissa. Ideana
on tunnistaa dokumentin sisältö sa-
Adoben toimitusjohtaja
Shantanu
Narayen uskoo, että
aika on nyt kypsä
uuden sukupolven
nettisovelluksille.
nojen perusteella, esimerkiksi siten,
että tiettyjä sanoja sisältävä teksti käsittelee
USA:n Lähi-idän politiikkaa.
”Nykyisten hakukoneiden kannalta
dokumentit ovat vain sanasäkkejä,
joista katsotaan, kuinka usein
tietyt sanat esiintyvät. Kun saadaan
aikaan metatason käsitteitä siitä,
miten sanat liittyvät toisiinsa, voidaan
hakuna käyttää vaikka omaa
dokumenttia. Hakukone analysoi
tekstin ja etsii sitten tekstejä, jotka
sen mielestä käsittelevät samaa
asiaa. Suomi on tämän tutkimuksen
kärjessä”, Myllymäki mainitsee.
Hänen mukaansa samanlaisia
analyysimenetelmiä yritetään soveltaa
videoihin, kuvaan ja ääneen:
”Vähän scifiltähän tämä kuulostaa,
mutta asian tiimoilta on meneillään
EU:n rahoittama hanke.”
Ari Karkimo
Uusi aikakausi
Adoben varatoimitusjohtaja ja
pääohjelmistoarkkitehti Kevin
lynch uskoo, että tulevaisuudessa
nettisovellukset ovat yhä
monipuolisempia. Lynch vertaa
nyt käynnissä olevaa tilannetta
siihen murrokseen, jossa siirryttiin
keskuskoneympäristöstä
pc:n valtakauteen.
Adoben toimitusjohtaja
shantanu Narayen korostaa,
että yritys panostaa tulevai-
Petri Myllymäen mukaan esimerkiksi
Googlessa on ongelmana se, että harvinaisinta
ja usein arvokkainta tietoa on
vaikea löytää – kärkeen nousevat suosituimmat
sivut.
Silmäpeliä ja merkityksiä
Toinen melko lailla tieteistarinoihin
sopivalta vaikuttava hakumenetelmä
on silmän liikkeisiin perustuva haku.
Skanneri seuraa, mitä ihminen kat-
Toni Stubin
suudessa paljon ohjelmistojen
jakamiseen netin kautta palveluna.
Narayenin mukaan Adobe
keskittyy nettisovellusten rakentamisessakäyttäjäkokemukseen.
Pelkän toiminnallisuuden
takaaminen ei enää riitä, vaan
ohjelman käytön pitää olla hieno
kokemus.
Nokia moshaa
Nokia oli myös näkyvästi esillä
Adoben tilaisuudessa. Kännykkäfirmassakinymmärretään,
kuinka tärkeää on sitouttaa
ohjelmoijat yrityksen tuotteisiin.
Nokia esitteli Maxissa
elokuussa avaamaansa Moshpalvelua,
jonne ohjelmoijat voivat
muun muassa laittaa sovelluksiaan
muiden ladattavaksi ja
kommentoitavaksi.
Forum Nokian johtajistoon
kuuluva Christian Buchbauer
kertoo, että Mosh on ollut
huimaava menestys. Lokakuun
alussa palvelusta oli tehty hänen
mukaansa jo kolme miljoonaa
latausta. Mosh on vielä monien
muiden nettipalveluiden tapaan
muodikkaasti beetavaiheessa,
mutta lopullinen versio on valmistumassa
lähiaikoina. Tk
soi ensimmäisestä hakutukoksesta,
ja hakukone tekee uuden haun
tämän perusteella.
Semanttisesta webistä on puhuttu
pitkään, ja Suomessa ollaan
sen kehittämisen etulinjassa. ”Siinä
pyritään pakottamaan järjestelmällisyyttä
järjestäytymättömään maailmaan”,
Petri Myllymäki kuvailee.
Menetelmää on meillä käytetty
muun muassa museoesineiden
luokitteluun – tavaroille ja asioille
pyritään antamaan yhteismitalliset
kuvaukset, joiden perusteella niitä
voi löytää ja yhdistellä.
Semanttisten menetelmien tuominen
webbihakuihin tarkoittaisi
sitä, että sivujen sisältö kuvattaisiin
tietyssä hakukoneen ymmärtämässä
formaatissa. Myllymäki mainitsee
yhdeksi suureksi kynnykseksi
urakan valtavuuden.
”Kuka tuon kuvailun tekisi, jokainen
itse omista sivuistaanko?
Tuskin toimisi. Esimerkiksi lehmä
on pohjalaiselle karjankasvattajalle
aivan eri asia kuin intialaiselle munkille”,
Myllymäki sanoo.
Hän uskoo, että esimerkiksi
paikkasidonnaisuus ja yhteisöllisyys
nousevat esiin tulevaisuuden
hakukoneissa.
Tk
Yrittäjä ei ymmärrä nörttiä
ARI kARkIMO
IT-jäLLEENMyyjIEN mielestä paras
henkilö myymään tietotekniikkaa
pk-yritykselle on myyntihenkinen ja
tekniikkaan perehtynyt. Yrityksessä
taas haluttaisiin nähdä myyjä, joka
ymmärtää heidän tilanteensa ja
tarpeensa. Tieke on selvittänyt itjälleenmyyjien
ja pk yritysten kohtaamisen
ongelmia.
”Tällaisessa tapauksessa edessä
on luultavasti kommunikaatioongelmia”,
tutkimusta esitellyt
Timo Simell Tiekestä (Tietoyhteiskunnan
kehittämiskeskus) toteaa.
Tutkimusta varten haastateltiin niin
myyjiä kuin asiakkaitakin.
Yleisin pk-yrityksille tarjottava
tavara on ohjelmistopaketti. Yritysten
mielestä tarjonta on riittävää,
mutta monien on vaikea hahmottaa,
mitä näillä paketeilla pitäisi ja
voisi tehdä. ”Niitä pidetään myös
kalliina. Se ei sinänsä ole ihme,
kovaltahan hinta voi tuntua, jos ei
Ohjelmistopaketit
Laitteistopaketit
Hallintapalvelupaketit
Tietoliikennepalvelupaketit
Verkosta vuokrattavat palvelupaketit (asp)
Ei lainkaan paketteja
tiedetä, mitä paketilla voisi tehdä”,
Simell tuumii.
Räätälöityjen ohjelmistopakettien
myynti on hyvin yleistä, vakiointiajattelu
ei ole lyönyt läpi. Etenkin
pienimmät myyjät keskittyvät
pakettihinnoitteluun, vasta hieman
suuremmat osaavat osaavat paketoida
tarjontansa pitkäaikaisempiin
sopimuksiin.
Vakiointi kunniaan
Microsoftin pk-sektorista vastaava
johtaja Timo Tiainen katsoo,
että asiakkaiden on vaikea löytää
kumppania, jonka puoleen
voi kääntyä it-tarpeineen. Myyjäpuolella
on kenttä on kirjavaa:
yksi myy konepaketteja, toinen
ohjelmistopaketteja, kolmas palveluita.
”Pienessä yrityksessä ei luultavasti
ole it-osastoa laisinkaan,
yleensä vain joku, joka tietää jotain
it:stä”, hän sanoo.
Tiaisen mielestä vakiointi on
oikea ratkaisu monen pk-yrityksen
pulmiin. Hän neuvoo kauppiaita
ottamaan tämän huomioon toiminnassaan.
”Kirjavasta laite- ja ohjelmistokannasta
aiheutuu paljon ylimääräistä
työtä. Infra kannattaa vakioida
sellaiseksi, ettei sen kanssa joudu
päivittäin säätämään. Tehdään
ensin palvelimista ja käyttöjärjestelmästä
kivijalka, sitten voidaan
yhdessä kauppiaan kanssa miettiä,
mitä kivijalan päälle tarvitaan”,
hän sanoo.
”Kun vakioidun ympäristön saa
myydyksi yritykseen, myyjällä on
aika hyvin jalka oven välissä jatkoa
ajatellen”, Tiainen vinkkaa. Tk
Sun lähtee Xeonilla markkinaosuusjahtiin
ARI kARkIMO
IT-MYYjIEN PAKETTIRATKAISUT
SUN esitteli pari kuukautta sitten
uudet Ultrasparc T2 -prosessorit.
Nyt ne on saatu valjastettua töihin,
ensimmäisten uutuusprosessoria
käyttävien palvelinten toimitukset
ovat alkaneet. Uusimpien Sun Fire
-palvelimien kuorista puolestaan
löytyy nyt Intelin Xeonit, joiden Sun
uskoo auttavan markkinoiden valloittamisessa.
Ensimmäiset 8-ytimiseen ja
64-säikeiseen T2-prosessoriin perustuvat
palvelimet ovat Sun Sparc
Enterprise T5120 ja T5220 sekä
Sun Blade T6320 -korttipalvelin.
Valmistaja kehuu niiden vahvoiksi
puoliksi muun muassa hyviä virtualisointiominaisuuksia
ja alhaiseksi
viritettyä energiankulutusta.
Sunin palvelinvalikoiman uudempaa
katrasta edustavat myös
Intelin neliytimisiä Xeon-prosessoreja
käyttävät Sun Fire X4450 ja
0 10 20 30 40 50 60 70 80 100 %
It-jälleenmyyjä tarjoaa paketoituna useimmiten ohjelmistoja.
13
28
35
47
54
X4150. Tähän asti Sun on suosinut
x86-palvelimissa AMD:n prosessoreja,
mutta Intelin kanssa sovittiin
yhteistyöstä aiemmin tänä vuonna.
”Sunille Xeon-palvelinten saaminen
valikoimiin oli tärkeää, koska
Intel on ollut prosessorikehityksessä
viime aikoina niskan päällä
tai ainakin kilpailukykyinen AMD:n
kanssa. Nähtäväksi jää, mitä tapahtuu,
kun AMD saa neliytimiset
Opteronit (”Barcelona”) loppuvuodesta
markkinoille. Niitäkin tulee
Sunin palvelimiin pian”, Sunin
palvelinliiketoiminnasta vastaava
johtaja juha Hellman vahvistaa.
Xeon-palvelimet ovat tulleet
Sunin valikoimiin Opteron-mallien
rinnalle eivätkä ole syrjäyttäneet
niitä. Uutuuksista yhtiö toivoo saavansa
hyvää vetoapua pyrkiessään
kohentamaan asemaansa markkinoilla.
Nyt se on x86-palvelinten toimituksissa
viidennellä sijalla edellään
71
Ari Karkimo
Timo Tiainen neuvoo jälleenmyyjiä
rakentamaan pk-yrityksille helppohoitoisia
ympäristöjä.
HP, IBM, Dell sekä Fujitsu-Siemens.
”Kun tuotetarjonta laajenee, markkinaosuutemme
kasvaa. Tavoitteena
on niin Suomessa kuin maailmallakin
päästä sijalle kolme”,
Hellman sanoo.
Tk
Sun Sparc Enterprise T5220
marraskuu 2007 TIETOkONE 11
ajankohtaista
➤➤➤
Kuva: Sun
ajankohtaista ➤➤➤
Maija-Liisa Ihanus
Microsoft
yhdistää kaiken
Outlookiin
Outlook saa kylkeensä läsnäolotiedot,
pikaviestit ja internetpuhelut.
TERO LEHTO
miCROsOft on lanseerannut
myös Suomessa strategisesti
merkittävimmän ohjelmistojulkistuksen
aikoihin. Ohjelmistoyhtiö
tuo uuden Office Communications
Server 2007:n ja
Office Communicator 2007:n
myötä Outlookin tuttuun käyttöliittymään
läsnäolotiedot, pikaviestit
ja internetpuhelut.
Tarkoitus on parantaa ihmisten
tavoitettavuutta vähentämällä
esimerkiksi loputtoman
pitkiä sähköpostiketjuja, jotka
sopisivat paremmin pikaviestimellä
hoidettavaksi.
Microsoftin referoimat tutkimukset
kertovat, että työntekijöitä
häiritsee tällä hetkellä liika
sähköpostien tulva, kun pikku-
MAIjA-LIISA IHANUS – HAMPURI
TULOSTIMIEN ja kopiokoneiden ja
varsinkin moniin eri toimintoihin
kykenevien monitoimilaitteiden
softaistuminen haastaa perinteiset
konttorikonemyyjät. Laitteita
ei enää pysty myymään sillä, montako
sivua ne pystyvät täyttämään
värillä minuutissa. Ne ovat olleet
verkkoon kytkettyjä jo pitkään, eikä
niitä erota pc:stä oikeastaan
mikään muu kuin selaimen puute
12 TIETOkONE marraskuu 2007
asioita pallotellaan edestakaisin
sen sijaan, että ne sovittaisiin
nopeammin parilla pikaviestillä.
Muutosta on jo tapahtunut.
Microsoftin mukaan Exchange
2007 tuo merkittäviä uudistuksia
yritysten viestintään
Exchange 2003:een verrattuna,
mutta osa toiminnoista voidaan
hyödyntää jo 2003:ssa.
Pikaviestit nykyaikaa
"Entistä useammat ihmiset tottuvat
pikaviesteihin. Yritysten
tietohallinto taas haluaa työkalun,
jolla hallita työntekijöiden
viestintävälineitä", perustelee
Microsoftin yrityksille suunnattujen
verkkopalveluiden johtaja
eron Kelly Tietokone-lehdelle
Suomen-lanseerauksen
yhteydessä.
Microsoftin mukaan työntekijät
voivat säästää 10–30
minuuttia työaikaa päivässä
pikaviestien, konferenssipuheluiden
ja ip-puheluiden avulla.
Web-konferenssien avulla taas
on mahdollista vähentää matkustamista.
”Soitin eilen illalla kahden
tunnin konferenssipuhelun hotellista
kannettavalla. Käytin hotellin
wlan-verkkoa, eikä puhelu
maksanut mitään”, toteaa Kelly.
Konica Minolta
ajaa kopiokonekauppiaat
softamyyntioppiin
kun uusi malli tulee markkinoille,
siinä on käyttöliittymä ja ohjauspaneeli
markkinamaan kielellä.
Tunnistautumiseen tosin ei tarvita
kielitaitoa, vaan pelkkä sormen verisuonikartta
riittää.
– mikä sekin korjaantunee ajan
mittaan.
Kehitys haastaa yritykset itsensäkin.
Lokakuussa Hampurissa Konica
Minoltan kumppanitapahtumassa
puhunut yrityksen liiketoimintaratkaisuista
vastaava johtaja Hideki
Okamura esiintyikin nöyränä ilmoittaessaan,
ettei Konica Minolta halua
olla enää pelkkä laitetoimittaja,
vaan tähtää muodikkaasti ratkaisutoimittajaksi.
Näin se yhtyy samaan
rintamaan kaikkien niiden yritysten
Tero Lehto
Eron kelly esitteli Microsoftin lanseeraustapahtumassa Messukeskuksessa,
miten internet-puhelut, pikaviestit ja läsnäolotiedot voivat
parantaa työnteon tuottavuutta. Tilaisuus veti lähes 600 asiakasta
ja kumppania.
kanssa, jotka tuskailevat raudan laskevan
hinnan kanssa.
”Vuonna 2010 monitoimilaitteiden
liikevaihdosta ohjelmistojen
osuus on 42,4 prosenttia. Raudan
osuus laskee 3,5 prosenttia koko
myynnin kasvaessa kolme prosenttia”,
Okamura ennusti.
Konica Minolta puskeekin kumppaneille
avointa sovellusrajapintaansa
siinä toivossa, että nämä
kehittelisivät ohjelmistoja, joiden
avulla monitoimilaitteista saataisiin
yhä enemmän irti. Hampurissa esiteltiinkin
valmis Document Navigator
-sovellus, joka esimerkiksi tunnistaa
skannatusta dokumentista viivakoodin.
Näin pdf:n sisältämä metatieto
voidaan siirtää suoraan toiminnanohjausjärjestelmään.
Tk
Microsoft on siis tekemässä Outlookista
myös yrityspuhelimen.
Tällä hetkellä it-osastojen
haaste on se, että työkoneilla
käytetään kuluttajakäyttöön
suunnattuja pikaviestiohjelmia.
Suomessa suosituin on Windows
Live Messenger, jolla on
Microsoftin mukaan jo 1,2 miljoonaa
käyttää. Erityisesti nuorisolle
pikaviestit ovat jo sähköposteja
arkisempi tapa nopeaan
viestintään.
Intelin Penryn-
tehdas aloitti
SAMULI kOTILAINEN
INTEL on mullistamassa prosessorimaailmaa
siirtymällä uuteen 45 nanometrin
tuotantoon. Uusi kolmen
miljardin dollarin hintainen tehdas
aloitti lokakuussa Penryn-prosessorien
tuotannon Arizonassa.
Kolmen miljardin dollarin (noin
2,1 miljardin euron) jättimäinen sijoitus
on melko tyypillinen hinta prosessoritehtaasta
nykyään. Kustannukset
ovat jatkuvassa nousussa.
Intelin ja AMD:n prosessorit on
valmistettu nykyisellä 65 nanometrin
tekniikalla jo vuosia. Muutos 45
nanometrin tekniikkaan on suuri,
vaikea ja erittäin kallis. Intelillä
on tässä ilmeisesti jopa vuoden
etumatka.
Intelin arvion mukaan 45 nanometrin
Penryn-sarjan sirut tulevat
myyntiin tämän lehden ilmestymisen
aikoihin. Kyseessä ovat tutut
työasemien, kannettavien ja palvelinten
sirut, mutta Penryn siirtää ne
uusille kellotaajuuslukemille. Tk
kännykätkin mukaan
Outlookissa ja Office Communicatorissa
näkyvät ihmisten
tavoitettavuustiedot
vihreällä, keltaisella, punaisella
ja niin edelleen sen mukaan,
ovatko he tavoitettavissa.
Soittajat voidaan myös
ryhmitellä siiten, että esimerkiksi
esimiehen ja lasten puhelut
ja pikaviestit tulevat aina
läpi, mutta muut yhteydet
ohjataan puhepostilaatikkoon
tai sähköpostiin. ”Tästä
myös näkee, kun lapset ovat
tulleet koulusta kotiin ja kirjautuneet
Meseen”, markkinointipäällikkö
ari suominen
Suomen Microsoftista
iloitsee.
Samat palvelut toimivat
myös Windows Mobile -kännyköissä.
Microsoftin kumppaneista
ainakin Tietoenator
on tuomassa olotilatiedot ja
pikaviestit myös Nokian S60älypuhelimiin
ja kommunikaattoreihin.
Microsoft tukee tässä vaiheessa
Nortelin ip-puhelujärjestelmää,
mutta Eron Kellyn
mukaan kumppaneiden kautta
tuki on luvassa kaikille isoimmille
toimijoille. ”Myös Cisco
on tervetullut”, hän vakuuttelee.
Tk
OLLI-PEkkA kOMONEN – kÖLN
TOUGHBOOk-TUOTEMERkILLääN
mainetta niittänyt Panasonic uskoo
kestokannettavien haukkaavan
entistä suuremman osan
tietokonemarkkinoista. Rankkaan
teollisuuskäyttöön ja ääriolosuhteisiin
kehitytyt Toughbook-koneet
ovat saaneet rinnalleen myös
perinteisemmän toimistomikron
mallisia laitteita.
Uudet seitsemännen sukupolven
Toughbook-koneet perustuvat
sisuskaluiltaan Intelin Santa Rosa
-alustaan ja Core 2 Duo -prosessoreihin.
Standardiprosessorin
ja emolevyratkaisun jälkeenkin
Toughbookit eroavat tavallisesta
sylimikrosta kuin yö päivästä.
Esimerkiksi koneiden dvd-aseman
paino on pudotettu vuosien
tuotekehityksen avulla 45,9
grammaan.
Koneiden kuoret ovat magne-
Leopardin
odotus
päättyi
TONI STUBIN
APPLE aloitti uuden Mac OS X
10.5 Leopard -käyttöjärjestelmän
toimitukset lokakuun lopussa. Yritys
kehuu Leopardin sisältävän
kaikkiaan yli 300 uutta ominaisuutta.
Merkittävimpiä jo ennakkoonkin
tiedossa olleita uutuuksia
ovat virtuaaliset Spaces-työpöydät
sekä automaattinen Time Machine
-varmuuskopiointi.
Quick Look -ominaisuus puolestaan
näyttää tiedostojen sisällön
tarvitsematta käynnistää niiden
luomiseen käytettyä sovellusta. Leopard
sisältää myös Windowsin käyttämiseen
tarkoitetun Boot Camp
-ohjelman lopullisen version.
Uudistusten ohella jotain on
myös menetetty: vanhojen Mac
OS 9 -ohjelmien ajamiseen Powerpc-Maceissa
tarkoitettua Classic-ympäristöä
ei uudessa käyttöjärjestelmässä
enää ole.
"kaikille Ultimate-versio"
Leopardin hinta on 129 euroa.
Steve jobs piikittelee Microsoftin
Vista-käyttöjärjestelmää Applen
tiedotteessa toteamalla, että tähän
hintaan "kaikki saavat Ultimate-version".
Viiden käyttäjän
perhelisenssi maksaa 199 euroa.
järjestelmävaatimuksena on vähintään
867 megahertsin G4-, G5-
Toughbookilla pyritään
toimistoihinkin
siumseosta, jonka ansiosta toimisto-Toughbookit
ovat todella
keveitä. Lisäksi koko kuorta voidaan
käyttää jäähdytyselementtinä.
Keveyden lisäksi materiaali
on kestävää, ja kone kestääkin
pudotuksen 76 senttimetrin korkeudesta
tai sadan kilogramman
painon päällään.
Euroopassa Toughbookeja on
nähty lähinnä erikoiskäytössä,
esimerkiksi Panasonicin yhteistyökumppani
Toyotan F1-tiimi käyttää
eri Toughbook-malleja. F1-Toyotan
käynnistäminenkin hoituu Toughbookin
avulla.
”japanissa olemme jo markkinajohtaja
mobile pc -sektorilla,
eli alle kahden kilon kannettavissa,
joissa on 12-tuumainen
tai pienempi näyttö. Ultra mobile
-ala kasvaa seuraavan viiden
vuoden kuluessa 3,5-kertaiseksi,
ja aiomme olla vahvasti markkinoilla
mukana myös Euroopassa.
Olli-Pekka Komonen
Applen Mac OS X 10.5 Leopard
-käyttöjärjestelmässä on yli 300 uutta
ominaisuutta.
tai Intel-prosessori sekä 512 megatavua
muistia. Applen mukaan
valtaosa viimeksi kuluneiden neljän
vuoden aikana myydyistä Maceista
pystyy käyttämään Leopardia.
Myös Leopardin palvelinversio
tuli myyntiin samaan aikaan peruskäyttöjärjestelmän
kanssa.
Mac OS X Server 10.5:ssä
kerrotaan olevan yli 250 uutta
ominaisuutta, joihin kuuluvat
muun muassa wiki-, podcast- ja
kalenteripalvelimet.
Mac OS X Serverin Leopardversiolle
tulee hintaa 459 euroa,
johon sisältyy kymmenen asiakaskonelisenssiä.
Rajoittamaton
asiakaskoneiden määrä saadaan
maksamalla 929 euroa.
Asiakkaat, jotka ovat ostaneet
vanhemmalla käyttöjärjestelmällä
varustetun uuden Macin lokakuun
1. päivänä tai sen jälkeen, voivat
päivittää Leopardiin vajaan
yhdeksän euron hinnalla. Tarjous
päättyy joulukuun 29. päivä, ja
lisätietoja päivitysohjelmasta on
www.apple.com/fi/macosx/uptodate
-sivuilla.
Tk
"jan Urban (oik.) toivoo, etteivät
Panasonicin markkinointiponnistelut
valu kuin vesi Toughbookin selästä"
Tähän asti olemme keskittyneet
suoramyyntiin suuryrityksille,
mutta nyt haemme vahvasti asiakkaita
pienemmistäkin yrityksistä.
Televisio-kampanjan lisäksi
Toughbook-mainokset valtaavat
piakkoin eurooppalaisten suurkaupunkien
julkista liikennettä ja
maamerkkejä.”, kertoo Panasonicin
Euroopan markkinointipäällikkö
jan Urban.
Tk
U U T I S H U o N E E S T a
Puhu, sinua
kuunnellaan
Pari numeroa sitten toivoin
tällä palstalla, että Microsoft
pakotettaisiin tekemään
Windows, joka olisi vain ja
ainoastaan käyttöjärjestelmä.
Siis ilman näitä nykyversioissa
olevia oheisohjelmia, jotka
ovat saaneet sen pöhöttymään
raskaaksi möhkäleeksi
samalla, kun tallovat jalkoihinsa
vaihtoehtoiset tuotteet.
Hämmästykseni ei ollut
pieni, kun kuulin, että lausumani
viisaudet on noteerattu
korkealla taholla. Microsoftin
merkittävä Windows-kehittäjä
on kertonut, että Vistan seuraajan
kehitystyö on hyvässä
vauhdissa ja sen pieni Minwin-ydin
toimii jo. Ydin on kuulemma
vain 25-megainen ja
vaatii vain 40 megaa muistia
toimiakseen.
Hyvä. Tehkää se valmiiksi
avoimin rajapinnoin, älkää
liittäkö siihen mitään muuta.
Maltan kyllä jättää Vistan väliin
ja odottaa tuota.
Ihmeellistä oli, että Uutishuone-kolumniini
reagoitiin
noin nopeasti.
Ihmeellistä oli
sekin, ettei minua
mainittu Minwininyhteydessä.
No, kaikkea
ei voi saada. Ja
tähän hymiö.
Mitähän seuraavaksi
vaatisin
korjattavaksi?
Vaikka Firefoxia.
Hieno selain,
täynnä hienoja
ominaisuuksia.
Sekä se yksi
ominaisuus,
joka saa savun
nousemaan korvista
joka kerta, kun siihen
törmään.
Välilehdet ovat upea juttu,
etenkin kun selaimen saa
avattua aina tutut ja tärkeät
välilehdet valmiiksi paikallaan.
Paitsi silloin, kun jokin
sivu on avannut oman miniikkunansa
esimerkiksi jotain
tuotetietoa tai kuvaa varten.
Kun epähuomiossa sulkee Firefoxit
väärässä järjestyksessä,
niin montako välilehteä on
tarjolla seuraavalla kerralla?
Ei yhtään. Ja sitten pistää
vihaksi.
Niin että tämä kuntoon
seuraavaksi, kiitos. Puhutaan
tuonnempana maailmanrau-
Ari karkimo
hasta ja ilmaston lämpenemisestä.
Tk
marraskuu 2007 TIETOkONE 13
ajankohtaista ➤➤➤
markkinaseuranta
kiM LeiDeniUS
tallennuksen
valoisat näkymät
Optinen media on käytännössä ainoa softan ja
viihteen tallennusväline, ja dvd-asemasta onkin
tullut jokaisen mikron vakiovaruste.
optisen tallennuksen markkinoita
hallitsee kolme suurta
valmistajaa, jotka ovat muodostuneet
sulautumalla: HLDS
(Hitachi-LG Data Storage), TS-
ST (Toshiba-Samsung Storage
Technology) sekä Liteon (Liteon,
Philips ja Benq). Näiden markkinaosuus
oli vuonna 2006 yhteensä
liki 75 prosenttia. Seuraavaksi
suurimpia ovat Optiarc (Sony ja
NEC), Panasonic ja Pioneer.
D-ASEMAN HINTAKEHITYS
Mikroja myytiin viime vuon-
na 240 miljoonaa, optisia asemia
282 miljoonaa. Asemien
raju hintojen lasku ei kuitenkaan
ole saanut ostajia hullaantumaan.
Mikrojen myynti
kasvaa kymmenen prosentin
VAN DVD-ASEMAN HINTAKEHITYS
vauhtia, optisten asemien kolme
prosenttia.
Sininen ei syrjäytä punaista
Optisten asemien myynti polkee
paikallaan ostajien odottaessa
uutta tekniikkaa, hintojen
laskua sekä hd-dvd- ja blu-rayleirien
välisen sodan ratkeamista.
Markkinatutkimusyhtiöt tulkitsevat
blu-rayn johtavan, mutta
erot ovat toistaiseksi pieniä.
Digital Entertainment Group
laski Yhdysvalloissa olleen huhtikuun
lopussa 1,8 miljoonaa
teräväpiirtosoitinta. Näistä
78 prosenttia oli Playstation 3
-konsoleita ja yhdeksän prosenttia
Xbox 360:n hd-dvd-asemia.
2005 dvd+rw -aihio, 2006 8 cm 1,4 Gt 2007
2,60 € 1,86
dvd-r -aihio 4,7 Gt 0,70 € 0,15
dvd-r -aihio, kaksikerroksinen 8,5 Gt 4,80 € 0,56
dvd-rw -aihio, uudelleenkirjoitettava 4,7 Gt 1,80 € 0,38
dvd-rw -aihio, 8 cm 1,4 Gt 1,30 € 0,93
cd-r-aihio 0,8 Gt 0,45 € 0,56
hd-dvd-aihio 15 Gt 13,00 € 0,87
blu-ray-disk-aihio 25 Gt 20,00 € 0,80
004
kiintolevy 500 Gt 105,00 € 0,21
2005 2006 2007
Dvd+r-levy on ylivoimaisesti edullisin optinen media. kiintolevylle tallentaminen
on kuitenkin kilpailukykyinen vaihtoehto. Hinnat ovat Mikrobitin Hintaseurannan
isompien erien keskihintoja.
EMIEN TOIMITUKSET
EDULLISIMMAT OPTISET ASEMAT
tyyppi merkki ja malli hinta
Dvd-lukija LG 16x/52x ide dvd-rom 20 €
Dvd-kirjoitin Liteon 20x ide dvd +- rw 29 €
Hd-dvd-lukija, dvd-kirjoitin Toshiba SD-H802A 116 €
Blu-ray-lukija, dvd-kirjoitin Pioneer BDC-202 211 €
Blu-ray-kirjoitin LG Blu-ray H10N 606 €
TEN ASEMIEN Mahdollisuus TOIMITUKSET lukea blu-ray- tai hd-dvd-levyjä nostaa kirjoittavan dvd-aseman
hintaa 100 – 200 euroa. kirjoittavia hd-dvd-asemia ei ole vielä ehtinyt Suomen
markkinoille asti. KIRJOITTAVAN DVD-ASEMAN HINTAKEHITYS
2006 kirjoittavan 2007dvd-aseman 2008 hintakehitys
lähde: Mikrobitin Hintaseuranta
hinta, euroa
TALLENNUSMEDIOIDEN HINTAVERTAILU
media levyn hinta € / Gt
dvd+r -aihio 4,7 Gt 0,38 € 0,08
dvd+r -aihio, kaksikerroksinen 8,5 Gt 2,60 € 0,31
dvd+rw -aihio, uudelleenkirjoitettava 4,7 Gt 1,80 € 0,38
200
180
160
140
120
100
80
2005 2006 60
40
20
0
2007 2008
2003 2004 2005 2006 2007
kirjoittavan dvd-aseman hinta on viidessä vuodessa pudonnut 80 prosenttia.
Samaan aikaan aihioiden hinta on laskenut peräti 90 prosenttia.
14 TieTokone marraskuu 2007
lähde: Mikrobitin Hintaseuranta
Pioneerin 210 euroa maksava BDC-
202-asema toistaa blu-ray-levyt ja
kirjoittaa sekä dvd- että cd-levyille.
Vain seitsemäsosa laitteista oli
itsenäisiä teräväpiirtosoittimia.
Japanilaisen Techno Systems
Research -tutkimuslaitoksen
arvion mukaan vuonna 2009
kaksi kolmannesta myydyistä
optisista asemista on kirjoittavia
dvd-asemia ja vain 12 prosenttia
blu-ray ja hd-dvd-asemia. IDC
puolestaan uskoo sinisen laserin
valtakauden alkavan vuoden
2011 jälkeen.
pojen hyllyiltä on vaikea löytää
asemaa, joka ei lukisi ja kirjoittaisi
molempia muotoja.
Dvd-asemien nopeudet kasvavat
ja tuotteisiin tuodaan uusia
ominaisuuksia. HP:n kehittämä
Lightscribe-tekniikka käyttää
laseria myös levyn kuvittamiseen.
Tulostaminen vaatii siihen
soveltuvan laserherkällä kalvolla
pinnoitetun dvd-aihion. Uusista
dvd-polttimista vajaa viidennes
on varustettu Lightscribe-tekniikalla.
Dvd-asemien liitäntänä valtaa
on pitkään pitänyt atapi. Sen
hitaus ei ole rajoittanut optisten
Dvd-asema kehittyy
asemien nopeutta. Suunta on
edelleen KERTATALLENTEISTEN kuitenkin MEDIOIDEN kohti MYYNTI sata-liittymää,
Tallennusmuotoja 8000
dvd-levyl- esimerkiksi Sonyn ja Necin yhle
on 7000 edelleen kaksi: vanhempi teisyritys Optiarc ei enää ensi
virallinen 6000
cd-r
dvd-r sekä uudempi vuonna valmista atapi-liitäntäi-
5000
ja kehittyneempi dvd+r. Kaupsiä asemia.
Tk
KIRJOITTAVAN DVD-ASEMAN HINTAKEHITYS
kuva: Pioneer
4000 dvd-r
3000
kertatallenteisten 2000
KERTATALLENTEISTEN MEDIOIDEN MYYNTI
medioiden myynti
1000
200 8000
0
180 7000
2006
160 6000
cd-r 2007 2008
140 5000
2009
120 4000
100 3000
dvd-r
80 2000
60 1000
40 0
20 2006 2007 2008
0
MUIDEN OPTISTEN MEDIOIDEN MYYNTI
muiden optisten medioiden myynti
2009
600
2003 2004 2005 2006 2007
500
400
dvd-rw
300 cd-rw
200
MUIDEN OPTISTEN MEDIOIDEN MYYNTI
100 8 cm dvd
600
0
sininen laser
500 2006
dvd-rw
2007 2008 2009
90 prosenttia 400 tallennuksista tehdään kertatallenteisille cd-r- ja dvd-r-levyille.
optisten 300 asemien cd-rwOPTISTEN
toimitukset ASEMIEN TOIMITUKSET
200
350
100
300
0
250
200
150
8 cm dvd
2006 2007
8000
7000
6000
5000
4000
KERTATALLENTEISTEN MEDIOIDEN MYYNTI
sininen laser
2008 cd-r 2009
dvd-r
100
3000
50
0
2004 2005
2000
1000
0
2006 2006 2007 20072008 2008 2
Maailmanlaajuisesti optisten asemien markkinat kasvavat alle viiden prosentin
vauhtia, hitaammin kuin pc-koneiden myynti. kasvu on suurinta kannettaviin
tarkoitetuissa ohuissa malleissa ja dvd-polttimissa.
miljoonaa levyä
hinta, euroa
miljoonaa levyä
miljoonaa levyä
miljoonaa levyä
miljoonaa asemaa
miljoonaa levyä
lähde: Japan Recording-media Industries Association
lähde: Digitimes
ensituntuma
TeRo LeHTo • kUVA: Mikko HAnnULA
Liikkuvasta nettiyhteydestä tulee entistä
tärkeämpi kilpailuvaltti yrityskannettavissa,
ja tarjontaa on tulossa
jo keskihintaisiin koneisiin. Acerin
ensimmäinen 3g-kannettava on yrityskäyttöön
suunnattu kone, johon on pakattu
yllättävän paljon ominaisuuksia.
Acerin uusi Travelmate on kookkaanoloinen
ja paksu kannettava.
Magnesiumkuori ja runko tuntuvat
jämäköiltä, ja kone tuntuu liikkuvaa
käyttöä kestävältä.
3g-yhteyden muodostaminen käy
helposti. Koneen mukana tulee Option
Globetrotter -sovellus, johon internetyhteyden
määrittäminen vei vain muutaman
minuutin.
Yhteyden tilaksi on määritettävissä
2g-verkko (gprs/edge), 3g-verkko
(umts) tai se, että 3g-verkkoa suositaan,
kun se on käytettävissä. Koneen
etuosassa on kaksi kytkintä, joista
bluetooth-, 3g- ja wlan-yhteydet merkkivaloineen
menevät päälle ja pois.
Ohjelma kysyy liittymän pin-koodia
turvallisuussyistä, mutta tämä on
otettavissa myös pois käytöstä. Operaattorin
sim-kortti sijoitetaan akun
taakse, joten kortin vaihtaminen vaatii
akun irrottamisen.
Acer Travelmate 6492
3g tulee peruskannettavaan
ei hspa-nopeuksia
Sisäänrakennettu nettiyhteys osoittautui
erillistä pc-datakorttia tai kännykän
kanssa paljon helppokäyttöisemmäksi.
Yhteyden muodostamisen saa
automatisoitua, eikä hallintaohjelman
käynnistyminen kestä sekuntia pidempään.
Koneen datayhteys perustuu ilmeisesti
umts-tekniikkaan nopeampien
hspa-yhteyksien sijaan, sillä Elisan verkossa
testatut nopeudet jäivät enim-
Sim-kortti on piilossa akun takana.
16 TieTokone marraskuu 2007
TeknIseT TIeDoT
Suoritin Intel Core 2 Duo Pro T7300 2,0 GHz
käyttöjärjestelmä Windows Vista Business
Muisti 2 Gt ddr2 ram
Massamuisti 160 Gt sata
näyttö 14,1" wxga (1280 x 800)
Yhteydet gprs/edge/umts, bluetooth 2.0, 802.11b/g wlan, ethernet, modeemi, infrapuna
Liitännät 3 x usb, firewire, pccard, smartcard, sarjaportti, vga, s-video, kuulokkeet, mikrofoni
Varustelu web-kamera (vga), 5-in1-muistikortinlukija, sormenjälkilukija, kirjoittava dvd-asema
Mitat 339 x 245 x 39 mm, 2,6 kg
Hinta 1 500 €
millään noin 350 kilobittiin sekunnissa
sisäänpäin.
Vääntöä uudessa Travelmatessa
on riittävästi toimistokäyttöön, sillä
se perustuu Intelin uuteen Centrino
Pro -arkkitehtuuriin. Testikone jaksoi
pyörittää Windows Vista Businessiä
melko sulavasti kahden gigatavun
keskusmuistin ja nopean suorittimen
ansiosta.
Koneella jäätiin akkukestossa 3gkäytössä
näppituntumalta arvioituna
kahteen tuntiin. Media-bay-paikkaan
saatavalla lisäakulla käyttöaikaa voidaan
valmistajan mukaan kasvattaa yli
kahdeksaan tuntiin.
Hyvä näppäimistö
Näppäintuntuma on hyvä, ja koneessa
on sekä kosketuslevy että tappihiiri.
Testilaitteessa oli amerikkalainen näppäimistö
ilman ääkkösiä ja turhan pieni
Enter-näppäin, mutta ääkkösversion
näppäinsijoittelua ei vielä nähty.
Hiiren näppäimet ovat sekä ohjauslevyn
ala- että yläpuolella. Kolme
usb-liitäntää ovat molemmilla sivuilla
ja takana, joten oheislaitteiden piuhat
saa pois tieltä. Näytön yläreunassa on
Acerin vga-tason web-kamera, joka
toimi ainakin Skypen ja Windows Live
Messengerin kanssa. Etupaneelissa
ovat myös kaiutin-, kuuloke- ja mikrofoniliitännät
sekä monen standardin
muistikorttipaikka, joiden käyttö
onkin näin sujuvaa.
Mukana tulevat ohjelmistot eivät
olleet vielä tiedossa, mutta Acerin oma
Vista-widget on kätevä, ja erityisesti
virransäästön säädöt ovat kattavat.
Koneella on massaa perusakun
kanssa 2,6 kilogrammaa, mikä tarkoittaa
sangen raskasta konetta 14,1
tuuman näytöstä huolimatta. 1280 x
800 kuvapisteen laajakuvanäyttö riittää
toimisto-ohjelmille, mutta käy
muuten ahtaaksi Vistan työpöydän
kanssa.
Acer Travelmate 6492 tulee Suomen
markkinoille joulukuun alkuun mennessä
noin 1 500 euron hintaan tällä
kokoonpanolla.
Tk
Leena paLotie
menestyksiä
Aapeli
Yhteisöpalvelu yllätti
perustajansakin
Ensin piti olla palveluja yrityksille, sitten pelejä, mutta
sattuikin syntymään valtava virtuaaliyhteisö.
Aapelin tarinaa kuunnellessaan
hämmentyy monta
kertaa nyt jo vanhan totuuden
äärellä: todellista suosiota
tai menestystä ei aina voi
ennustaa, vaan ne voivat syntyä
aivan liiketoimintasuunnitelmien
ulkopuolella, niin sanottujen
markkinavoimien eli täs-
18 TieTokone marraskuu 2007
sä tapauksessa yhteisön jäsenten
halusta. Aapeli- ja Playrayyhteisöjen
1,3 miljoonaa kuukausittaista
käyttäjää kun tuskin
ovat omassa asiassaan väärässä:
he haluavat kuulua yhteisöön ja
pelatakin.
”Kun Aapeli-pelipalvelu
avattiin, sitä ei markkinoitu
mitenkään, vaan sana kulki viidakkorummulla”,perustajajäseniin
kuuluva Asmo Halinen
sanookin.
Internet ja Asmo
Mutta alussa oli internet ja Asmo,
sanotaan vaikka näin. Halinen
opiskeli kyllä poliittista his-
perustajajäsen
Asmo Halinen
toriaa ja suunnitteli toimittajan
uraa. Opintojensa ohessa hän
suunnitteli verkkosivuja; Porin
Ässät oli yksi ensimmäisiä asiasta
innostuneita urheiluseuroja
ja Halinen sivujen tekijä.
Ensimmäiset työsuhteetkin
liittyivät verkkoon. Saunalahden
portaalipalveluista vastaamaan
Halinen pestattiin vuonna
1999.
”Se oli verkkosisältöhypen
aikaa. Saunalahti.fi-portaali oli
mittaustavan mukaan joko Suomen
suurin tai toiseksi suurin
verkkopalvelu.”
Vuonna 2001 Halinen ja Saunalahdella
työskennelleet javaekspertti
Pasi Laaksonen sekä
AD Janne Matilainen halusivat
kuitenkin perustaa jotain omaa.
Ihan tarkkaa kuvaa ei ollut, mitä
– mutta jotain kuitenkin.
Perustettiin Apaja tekemään
MAIjA-LIIsA IhAnus • kuvA: TIMo sIMPAnen
verkkosivustoja,verkkomainontaa, animaatioita ja pelejäkin.
Pelielementtejä sisältävät
verkkokampanjat kun olivat
tuolloin suosiossa. Firman sisältö
muotoutui kokemuksen ja
osaamisen mukaan.
Apaja perustettiin syyskuussa.
Lokakuussa Halista huoletti,
millä Iso-Roobertinkadun toimiston
vuokra saadaan maksettua,
mutta marraskuussa helpotti,
kun asiakkaita alkoi löytyä.
B2b-palveluihin erikoistunut
Apaja oli ensimmäisestä tilikaudestaan
alkaen voitollinen.
Pelit hiipivät muun tekemisen
rinnalle pikku hiljaa. Vuoden
2002 loppupuolella laitettiin
testimielessä oma verkkopalvelu
pystyyn.
”Aluksi pelit olivat harrastus,
sitten sivubisnes, sitten firman
toinen bisnesalue. Sitten pelit ja
muu tekeminen eriytettiin.”
Vuonna 2004 Apaja jakautui
yrityksiä palvelevaan osaan ja
Apaja Online Entertainmentiin.
Vuonna 2006 osat laitettiin taas
yhteen, kun pelipuoli oli kasvanut
niin merkittäväksi ja yrityspuolellakin
oli hyviä osaajia,
jotka haluttiin takaisin pelimaailman
kehittämiseen.
Perhepelejä retrohengessä
Kun pelisaitti Aapeli avattiin,
se keräsi parissa kuukaudessa
20 000 eri kävijää viikossa. Pelit
olivat ja ovat selaimella joko
yksin tai yhdessä pelattavia retrohenkisiä
koko perheen pelejä.
On jatsia, minigolfia, sudokua ja
lentokonepeliä.
”Pelaaminen on helppo aloittaa,
mutta siinä voi myös kehittyä
koko ajan. Esimerkiksi minigolfin
pelaajat tekevät aivan
uskomattomia tuloksia kehityttyään”,
Halinen kertoo.
Tämä pelien syvyys koukuttaa
varmasti, mutta palvelun perustajatkin
ovat yllättyneitä itse
yhteisön saamasta suosiosta.
”Aluksi Aapeli oli pelipalvelu,
sitten peliyhteisöpalvelu, ja
nyt se on laajempi viihteellinen
yhteisöpalvelu”, Halinen määrittelee.
Tulot tulevat käyttäjiltä ja
mainostajilta, enemmistö ensin
mainituilta. Aapelissa ostetaan
Aapeli-rahaa eli taateleita. Niillä
saa itselleen tuunatun virtuaaliminän
ja vaikka talonkin, jossa
pasianssi edelleen suosituin
Digitaalisia pelejä pidetään usein
jotenkin ainutlaatuisena ilmiönä,
mutta monelle niistä on juurensa
syvällä historiassa. Peli on saanut
uusia mahdollisuuksia digitaalisen
pelikentän myötä.
”Shakissakin soditaan, mutta
digitaalinen pelilauta elää aivan
eri tavalla kuin perinteinen. Hyvä
esimerkki tästä on Civilization,
jossa pelilauta on muuttunut eläväksi”,
professori Frans Mäyrä
Tampereen yliopiston Hypermedialaboratoriosta
sanoo.
eikä pelaaminen ole pelkkä
nuorten ilmiö. Hypermedialaboratoriossa
juuri valmistuneessa
tutkimuksessa käy ilmi, että yli
puolet suomalaisista voidaan
luokitella digitaalisiksi pelajiksi.
”Ja ehdottomasti yleisimmin
pelattu peli on pasianssi. Se
kun tulee useimmille koneen
mukana.”
voi järjestää bailuja. Itsensä voi
ostamillaan virtuaalitavaroilla
virittää haaveminäkseen tai olla
enemmän tämän maailman
minänsä kaltainen.
”Virtuaalimaailmassa halutaan
olla ainakin yhtä cool kuin
oikeassakin elämässä. Monelle
virtuaalimaailma on niin tärkeä
sosiaalinen rajapinta, että siellä
halutaan esiintyä samalla tavalla
edukseen kuin oikeassakin elämässä.
Eivätkä vain teinit vaan
myös aikuiset haluavat tuunata
avatarinsa.”
Aapelin käyttäjät jakautuvat
tasan naisten ja miesten kesken,
eikä yhteisö ole pelkästään
nuorten: yli kolmekymmentä
prosenttia jäsenistä on yli 30vuotiaita.
Aapeli ei olekaan
joutunut esimerkiksi kuvagallerioista
tutun häiriköinnin kohteeksi,
mutta ongelmansa on
sielläkin, esimerkiksi kiusaaminen
peliauloissa. Apaja ei pysty
valvomaan kaikkia käyttäjiä,
vaan valvominen on ulkoistettu
peliyhteisölle itselleen, sen seriffeille
ja moderaattoreille, joilla
on valta sulkea häiriköt pois.
Aapelissa voi pelata niin
rekisteröityneenä kuin rekisteröitymättäkin.
Keskimääräinen
käyttöaika on 20 minuuttia, ja
tässä ovat mukana piipahtajatkin.
Kun Taloustutkimus tutki
nuorisoverkkobrandit, nuorisokohderyhmän
autetussa tunnettuudessa
Google oli ykkö-
700 000
600 000
500 000
400 000
300 000
200 000
100 000
0
15 028
65 951
menestyksiä
komediatalo Ilse Media. Nyt
tähyillään Itä-Eurooppaan ja
Etelä-Amerikkaan.
Kansainvälistymistä vetämään
palkattiin maaliskuussa
toimitusjohtajaksi Nokia-taustainen
Inka Mero.
Halisen mukaan kansainvälistyminen
ei ole heiluttanut
yhtiötä, eikä sillä muutenkaan
ole ollut tiukkoja paikkoja.
Vain kasvun hallinta on haastanut.
”Ensin kasvoimme tasaisesti,
ja sitten yhtäkkiä työntekijämäärämme
nousi lyhyessä
hetkessä seitsemästätoista kolmeenkymmeneenviiteen.
Mutta
sekin hanskattiin kasvukivuista
huolimatta.”
ensin peli, sitten talo, kissa
ja koira
Aapelissa on osattu paketoida
nen ja Aapeli kakkonen. TNS oikealla tavalla suositut trendit:
Metrixin mukaan Aapeli on 20 pelaaminen, virtuaaliavatarit ja
tai 30 suosituimman mitatun yhteisö.
palvelun joukossa eri mittaus- ”Olimme aikaa ja muita
ajankohtina.
edellä yhteisöllisyydessä. Moni
Lisää kasvurahaa
hakemaan?
mielsi Aapelin pelipalveluksi,
vaikka sen vahvin vaikuttaja
oli yhteisöllisyys. Ensin kävijä
Aapelin idea on osoittautunut haluaa pelata, sitten hän löytää
toimivaksi maailmallakin. Apa- muun. Hän haluaa talon, kissan
jan palveluiden 1,3 miljoonas- ja koiran, mutta kaikki tämä
ta kuukausittaisesta käyttäjäs- nivoutuu pelaamiseen.”
tä noin puolet on Suomessa, Oikeat elementit ovat myös
loppu muissa Aapeli-maissa eli sikäli onnekkaat, että sama
muun muassa Saksassa, Norjas- perusperiaate toimii kaikissa
sa ja Hollannissa. Siellä toimi- maissa. Vienti on ollut sikäli
taan samalla konseptilla mutta helppoa.
Playray-nimellä.
Mitä Aapelista vielä voi tul-
Apajan neljästäkymmenestä la?
työntekijästä kolmisenkym- Maantieteelliset laajenemismentä
on Suomessa, loput maamahdollisuudet ovat Halisen
ilmalla. Kansainvälistäminen mukaan isot.
tehdään itse mutta kumppanin ”Mutta tärkeää on pitää fo-
avulla. Norjassa kumppani Aapeli-palvelun on kus käyttäjämäärien tallessa. Kaikkea kehitys ei verkos-
TV2, Hollannissa suurin verksakaan voi lähteä tekemään.” Tk
Mäyrä muistuttaa, että ainahan
ihmiset ovat pelanneet
yhdessä, niin aikuiset kuin lapsetkin.
”kyläyhteisöissä yleinen tapa,
että monenikäiset pelasivat yhdessä,
katosi osin modernissa
yhteiskunnassa, mutta näyttää,
että se voisi tulla takaisin digitaalisten
pelien parissa.”
eikä nyt Web 2.0 -käsitteen
alle liitetty yhteisöllisyyskään ole
nyt keksittyä.
”ihmisellä on luontainen kiinnostus
toistensa tekemisiin ja motivaatio
vertailla kokemuksiaan.”
Aapelin pelit Mäyrä luokittelee
casual-peleiksi ja veikkaa tämänkaltaisista
uutta kansanpelien
muotoa.
”Aapelissa ei ole mitään mullistavaa,
mutta ne ovat hyvin tehtyjä
klassikkopelejä, joihin liittyy
yhteisöllinen pelipalvelu.”
AAPelin käyTTäJäMäärien keHiTyS
319 870
661 968
2003 2004 2005 2006
Luvut ovat Suomessa luotuja aapeli-käyttäjätunnuksia per vuosi.
marraskuu 2007 TIeTokone 19
tulevaisuuden tietotekniikka
KIM LEIDENIUS
Langaton verkko
merkitsee useimmille
kätevää nettiyhteyttä.
Lähitulevaisuudessa
se myös laajentaa
internetin todellisen
maailman esineisiin ja
ilmiöihin.
Netti kasvaa valvontakoneeksi
Tänä vuonna myydään noin
kymmenen miljardia
prosessoria. Valtaosa
niistä suorittaa rutiinitehtäviä
eikä keskustele
ulkomaailman kanssa.
Tämä on muuttumassa,
sillä langattoman tietoliikennetekniikan
hinta on
liki vapaassa pudotuksessa
verkottumiskyvystä on tulossa
lähes kaikkien laitteiden ominaisuus.
Vuonna 2015 radio-osan lisääminen
maksaa kymmenen
senttiä, jolloin tekniikka yleistyy
jokaiseen esineeseen. Internetyhteyttä
ei tarjota ainoastaan
kahvinkeittimen kaltaisiin kodinkoneisiin,
vaan myös rakennukset,
sillat ja pellot liittyvät
samaan verkostoon. Internet
laajenee voimakkaasti todellisen
maailman suuntaan. Jopa ihmisten
liikkuminen älykkäässä
ympäristössä linkittyy internetin
kautta tietojärjestelmiin.
Äly-ympäristö tarkkailee
kaikkea
Älykäs ympäristö tarkoittaa ihmisen
ja tietoteknisesti tuetun
ympäristön yhteistoimintaa,
jossa ihminen hyödyntää ympäristön
tarjoamia mahdollisuuksia.
Tulevaisuuden älykkäiden
ympäristöjen perustan muodostavat
verkottuneet langattomat
sensorit. Ne keskustelevat joko
22 TIEToKoNE marraskuu 2007
Polar Electron
urheilutietokone
ottaa langattomasti
vastaan tietoa
ranteessa olevasta
gps-paikantimesta
ja kengän askelmittarista.
suoraan isäntäkoneen kanssa tai
organisoituvat automaattisesti
verkoksi, jossa kukin solmu on
sekä tiedon lähettäjä että välittäjä.
Sensorit voivat olla yksinkertaisia
oven valvontakytkimiä tai
ne voivat koostua useista antureista.
Ne osaavat lukea esimerkiksi
värähtelyä, infrapunavaloa,
venymää, kompassisuuntaa,
lämpötilaa, sähkövirtaa tai esineisiin
kiinnitettyjä rfid-tunnistimia.
Tiedon siirtoon käytetään
jotakin standardia langatonta
tekniikkaa, kuten bluetoothia,
nfc:tä, uwb:tä, wimediaa, zigbeetä,
wibreetä tai jotakin
standardoimatonta yksittäisen
valmistajan ratkaisua. Verkon
valintaa ohjaavat tiedonsiirtotarve,
siirtoetäisyydet ja virrankulutus.
Lopullinen tieto kootaan
isäntäkoneessa useamman
kuva: Polar Electro
sensorin arvoista. Esimerkiksi
moottorin laakerin kunnosta
kertoo lämpötila ja värähtely;
ihmisen kunnosta sydämen syke
ja askeleen pituus.
Markkinat ovat vielä pienet
ja sensorien hinta alkaa 15 eurosta.
Langattomuus kaksinkertaistaa
hinnan perinteiseen
tekniikkaan nähden, mutta raha
tulee usein takaisin asennuskustannuksista.
Tutkimuslaitos Gartner arvioi
hintojen putoavan vuosittain
20 prosenttia ja Forrester Research
puolestaan ennustaa markkinoiden
arvon vuonna 2012
olevan 8,3 miljardia euroa.
Seuranta on nykypäivää
Teollisuudessa sensoriverkkoja
hyödynnetään tällä hetkellä esimerkiksi
maanalaisten rakenteiden,
kuten vesijohto- ja sähköverkkojen
kunnon seurannassa.
Viinitiloilla anturit mittaavat
kosteutta ja lämpötilaa koko
pellon alueelta varmistaen
Seitsemän euron hintainen
Zigbee-radio lähet-
tää mittaustiedot isäntäkoneelle
itseorgani-
soituvan verkon
välityksellä.
kuva: Aerocomm
Espanjalainen yökerho
tunnistaa vip-asiakkaansa
ihon alle upotettavasta
Verichipin tunnisteesta,
joka on hieman
vehnänjyvää suurempi.
köynnöksille parhaat olosuhteet.
Kastelulaitteisto kerää tietoa antureiden
lisäksi sääpalvelusta.
Tuhoeläinten eliminointiin
erikoistunut Rentokil myy hiirenloukkua,
joka ilmoittaa rakennuksen
keskusvalvomoon,
kun rotta on mennyt ansaan.
Digitaalisia rotanloukkuja on
asennettu satoja muun muassa
Wembleyn stadionille. Nopean
tyhjennyksen lisäksi järjestelmä
tuottaa rottien liikkeistä tietoa,
jonka avulla loukkujen sijoitusta
voidaan optimoida.
Yökerho Baja Beach Club
Barcelonassa istuttaa vip-asiakkaisiinsaVerichip-tunnistepiirin
sutjakan jonon ohituksen
varmistamiseksi. Asiakkaat
ottavat sirun ihonsa alle mielellään,
koska voivat tehdä ystäviinsä
vaikutuksen maksamalla
juomat käden heilautuksella.
Terveydenhuollossa ja erityisesti
vanhusten hoidossa sensoriverkkojensovellusmahdollisuudet
ovat laajat. Ne voivat tukea
dementoituvan ikääntyvän
ihmisen mahdollisuutta asua
kotona. Ympäristö osaa
muovautua kuhunkin
tilanteeseen helposti
tarjoutuvaksi.
Sensorit valvovat
myös turvallisuutta:
esimerkiksi matto voi
tunnistaa vanhuksen kaatumisen
ja hälyttää apua, jos
hän jää lattialle makaamaan.
kuva: Uumajan yliopisto
kuva: Wavetrend
Audioindexin rfid-lukija välittää äänikirjan
tunnuksen kaulassa olevalle
tietokoneelle, joka puhuu ne näkövammaiselle
käyttäjälle.
Anturit valtaavat kaupungit
Göteborgin kaupungin sähkölaitos
rakentaa maailman suurinta
zigbee-verkkoa. Sen kautta
on tarkoitus etälukea 270 000
kotitalouden sähkömittarit.
Laitos säästää miljoonia euroja
henkilökuluissa ja voi laskuttaa
asiakkaita todellisesta kulutuksesta
aina kulloiseenkin sähkön
markkinahintaan.
Korealaiset hamuavat ykkösasemaa
kasvavilla rfid-markkinoilla.
Rakenteilla on yhdeksän
kaupunkia, joiden yhtenä päämääränä
on verkottaa jokainen
esine.
Suurin näistä, New Songdo,
valmistuu vuonna 2014. Sen
tavoitteena on olla digitaalisen
elämän, rfid-tekniikan keskus.
Jokainen katu, rakennus, ovi,
tuote ja henkilö saavat oman
rfid-tunnisteen. Etelä-Korean
viestintäministeriö on budjetoinut
hankkeeseen noin 200
miljoonaa euroa.
Kaupungin pullonpalautuskoneet
tunnistavat palautetun
pullon ja hyvittävät siitä henkilön
tiliä. Kotioven avainkorttia
voi vilauttaa pantiksi kaupungin
polkupyörää lainatessa. Se toimii
myös kirjastokorttina, parkkikolikkona
ja metrolippuna.
Tavara tuntee omistajansa
15 vuoden kuluttua internetissä
on miljardeja laitteita, valtaosa
niistä langattomasti kytkeytyneenä.
Jokainen sähkölamppu
on itsenäinen laite, jonka kirkkautta
voi säätää mutta joka samalla
toimii verkon solmupisteenä,
palovaroittimena ja valvontalaitteena.
Kaikki vähänkin arvokkaampi
tietää itse, kenen omaisuutta
se on. Tavarat rekisteröityvät
niille määrättyyn tilaan ja laukaisevat
hälytyksen, jos asiaton
henkilö pyrkii viemään ne.
Esineet, kuten avaimet on
helppo löytää pyytämällä niitä
ilmoittautumaan. Ne jättävät
myös jälkensä, jos ne katoavat
kodin ulkopuolella.
Omaisuusrikoksien määrä
romahtaa, koska jokaisessa
tuotteessa on upotettu tunniste,
jonka perusteella oikea omistaja
löytyy.
TK
Pienimmät rfidtunnisteet
ovat
vain 0,05 x 0,05
millimetrin kokoisia.
kuva: Hitachi
Lääkärille virtuaalihahmo potilaasta
Sairaushistorian tunteminen
helpottaa diagnoosin tekoa.
Sähköisen hoitotiedon yleistyessä
haasteeksi nousee löydettävyys.
Tiedot ovat yleensä
irrallisia ja vailla rakennetta.
IBM:n tutkimuslaboratorio
on rakentanut ihmiskehon kolmiulotteisen
mallin, johon voidaan
linkittää tiedot potilaan
hoitohistoriasta sekä muuta
tarvittavaa taustainformaatiota.
Tavoitteena on tehdä potilastietojen
käsittelystä merkittävästi
aiempaa intuitiivisempaa ja siten helpottaa aukottoman hoitohistorian
rakentamista.
Avatar-tekniikka antaa lääkärille mahdollisuuden porautua syvälle
ihmisen terveysongelmiin. Järjestelmä toimii Google Earthin
tapaan, mutta kartoitettava alueena on ihmiskeho. Tiettyä osaa
osoittamalla hakukone etsii siihen liittyviä tietoja. Ruumiin osat
on linkitetty tietoihin 300 000 termin lääketieteellisen sanakirjan
avulla.
Neljän teratavun kiintolevy
Lukupää
Paluunapa
Kirjoituspää
Vuonna 2011
suurimmat kiintolevyttallentavat
peräti neljä
teratavua tietoa.
Tekstipainotteisia
mahtuu
levylle enemmän
kuin koko
Suomen kansa
lukee, mutta te-
räväpiirtoelokuvaa vain viikon keskeytymättömään töllöttämiseen.
Hitachi uskoo, että sen kehittämä cpp-gmr-kirjoituspää (current
perpendicular-to-the-plane giant magnetoresistive) yltää tulevaisuudessa
jopa 160 gigabitin tallennustiheyteen neliösentille eli
terabittiin neliötuumalle. Ensimmäisissä teravatun kiintolevyissä
tallennustiheys oli 24 gigabittiä neliösentille.
Tekniikka on valmis tuotantoon vuonna 2009 ja neljän teratavun
kapasiteettiin ylletään vuonna 2011. Kirjoituspää on tällöin kaventunut
30 nanometriin eli sen leveys on 1/40 000 ensimmäisen
kiintolevyn kirjoituspään leveydestä.
Bitit tallennetaan kiintolevylle nykyään pystysuuntaan. Hyvin
ohut kirjoituspää suuntaa magneettikentän kohtisuoraan levyn pintaa
vastaan. Tallennuskerroksen alla oleva magneettisesti pehmeä
alue johtaa kentän leveään paluunapaan.
Videot kaatavat verkon
40-vuotiasta internetiä uhkaa tukehtuminen videoihin. Verkon
liikenne kaksinkertaistuu vuosittain eli nopeammin kuin laitteiden
teho Mooren lain puitteissa kasvaa.
Arpanetin rakentanutta työryhmää johtanut Larry Roberts
muistutti Washington Postin haastattelussa, ettei internetiä koskaan
suunniteltu television katseluun: ”Tiedän sen, koska minä
suunnittelin sen”.
Alkuperäinen Arpanet koostui reitittimistä, jotka pilkkoivat tiedostot
paketteihin ja etsivät jokaiselle erikseen mahdollisimman
hyvin vetävän putken. Perille tullessaan paketit koottiin jälleen
alkuperäiseen järjestykseen.
Verkkoympäristö on kehittynyt vuosien saatossa huimasti, mutta
ip-pakettien reititystekniikka on pysynyt lähes muuttumattomana.
Se toimii kelvottomasti isoilla jatkuvasti virtaavilla tiedostoilla,
kuten videoilla. Tiedostojen koon kasvaessa siirto yhä useammin
epäonnistuu, kun verkon ruuhkautuessa paketteja joudutaan sattumanvaraisesti
pudottamaan välistä.
Roberts esittää tähän muutosta, jossa pakettien sijaan reititettäisiin
tietovirtoja päästä päähän.
KIM LEIDENIUS
kuva: IBM
marraskuu 2007 TIEToKoNE 23
petteri järvinen
Diplomi-insinööri
Petteri Järvinen
on tietokirjailija ja
tutkija.
” Koska julkisuus on
kaikkien ulottuvilla,
yksittäisellä
nettikirjoituksella
ole suurtakaan
arvoa.
”
24 TieToKone marraskuu 2007
Voiko nettikirjoituksilla vaikuttaa?
Suuren suomalaisen sanomalehden
keskustelualueella oli keväällä ajatuksia
herättävä tunteenpurkaus. Turhautunut
mies oli tullut siihen johtopäätökseen,
ettei nettikirjoittelusta
ole mitään hyötyä.
Kirjoittaja kertoi laatineensa kymmeniä
viestejä tärkeistä asioista ja
saaneensa niille paljon kannatusta
muilta keskustelijoilta. Silti kirjoittelulla
ei ollut mitään vaikutusta.
Kansanedustajat olivat jättäneet mielipiteet
omaan arvoonsa ja päättäneet
asioista toisin.
Kyllä verkkoon mielipiteitä mahtuu.
Mutta onko niillä mitään vaikutusta?
Mielipiteitä
joka lähtöön
Pari vuotta sitten alkoi blogiaika.
Nyt jokaisella on
oma mielipidesivu, jolla voi
valittaa elämän epäkohdista
ja ehdottaa niihin parannuskeinoja.
Tätä kirjoittaessani blogilista.fi
-palvelun listalla on
11914 suomalaista blogia,
eikä tilasto ole edes täydellinen.
Vertailun vuoksi: sanomalehtiä
Suomessa ilmestyy vain noin 200.
Blogeissa julkaistaan päivittäin paljon
enemmän mielipiteitä kuin lehdissä.
Koska julkisuus on kaikkien ulottuvilla,
yksittäisellä nettikirjoituksella
ole suurtakaan arvoa. Mielipiteet ovat
kärsineet inflaation.
Vielä suurempi muutos on tapahtunut
netin keskustelufoorumeissa.
Viisi vuotta sitten, kun sananvapauslakia
uudistettiin, nettifoorumit
olivat suurelle yleisölle lähes tuntemattomia.
Aluksi lehdet ja muut mediat pelkäsivät
niistä syntyviä vastuita, mutta
nykyään lukijoita ja kuulijoita suorastaan
houkutellaan keskustelemaan.
Nettifoorumeista on tullut puheenaiheportaaleita.
Lehtien innokkuudelle on yksinkertainen
syy: keskustelijat tuovat
verkkosivuille liikennettä, mikä puo-
lestaan kasvattaa mainostuloja ja parantaa
lehden sijoitusta nettisaittien
välisissä kävijämittauksissa.
Niin ikään vuorovaikutus lukijoiden
kanssa ja siitä seuraava yhteisöllisyys
kiinnostavat kaikkia. Yleensä
toimittajat seuraavat ainakin omista
jutuistaan käytävää keskustelua, vaikkeivät
siihen itse osallistuisikaan.
Netissä äänekkäimpiä ovat nuoret
ja keski-ikäiset, hyvin koulutetut ihmiset.
Vanhukset, lapset, työttömät
ja syrjäytyneet eivät pysty ajamaan
etujaan nettifoorumeissa. Silti poliitikkojen
on otettava heidätkin huomioon.
Netissä samanmielisillä on muutoinkin
taipumus kerääntyä yhteen ja
vahvistaa toistensa mielipiteitä. Siksi
muiden kirjoittajien tuesta ei kannata
innostua liikaa.
Voihan sillä vaikuttaa
Mutta onhan netillä vaikutusta! Kysykää
vaikka republikaanien George
Allenilta, joka menetti viime vuonna
Virginian osavaltion edustajapaikan
demokraateille. Sen seurauksena demokraatit
saivat senaattiin ratkaisevat
51 edustajaa.
Nettiaktiivit pitävät tapausta osoituksena
uuden median voimasta.
Mutta mitä oikein tapahtui? Elokuun
2006 puhetilaisuudessa Allen erehtyi
käyttämään häntä videoineesta tummasta
miehestä sanaa macaca, jonka
merkitystä kukaan läsnäolijoita ei
ymmärtänyt.
Sattumoisin kyseinen kuvaaja oli
S.R. Sidarth, joka kuului kilpailevan
demokraattiehdokkaan vapaaehtoisiin
kampanjatyöntekijöihin.
Hän kertoi tapauksesta Washington
Postin toimittajalle, joka teki asiasta
pienen jutun hiljaisen uutispäivän
täytteeksi.
Juttu pani alulle lumivyöryn. Sana
tulkittiin rotua halventavaksi ja Sidarthin
kuvaamaa videopätkää alettiin
levittää Youtuben kautta. Yleisesti
uskotaan, että syntynyt kohu johti
Allenin häviöön.
Jos tämä on esimerkki nettivaikut-
tamisen voimasta, on syytä huolestua.
Kuka tahansa poliitikko voi lipsauttaa
sanan, joka sopivasti tulkittuna tuhoaa
hänen uransa.
Yhteen sanaan takertuminen on
sattumajournalismia, joka tuottaa
enemmän haittaa kuin hyötyä.
Keskustele – opit uutta
Henkilö, joka osallistuu nettikeskusteluihin
voidakseen muuttaa maailmaa,
on väärällä alalla. Hänen kannattaisi
pyrkiä poliitikoksi.
Heidänkin mahdollisuutensa
vaikuttaa päätöksiin ovat nykyään
rajalliset. Kekkonen pystyi vielä
päättämään Suomen asioista vaikka
yksinään, mutta nykyisessä demokratiassa
päätökset syntyvät mutkikkaan
prosessin kautta ja heijastavat kansainvälistä
kehitystä.
Ehkä juuri siksi niin moni poliitikko
pitää nykyään omaa blogia.
Todellinen hyöty nettifoorumeista
ei olekaan siinä, että saa oman
sanomansa muille, vaan siinä, että
muiden kirjoituksia lukemalla oppii
itse uutta.
Omasta mielestä selvä ja yksinkertainen
asia saa uusia ulottuvuuksia,
kun lukee muiden ajatuksia aiheesta.
Lopuksi on lohdullista ajatella, että
jokainen kirjoitus vaikuttaa jollakin
tavalla. Ongelma ei ehkä olekaan
vaikutuksen puuttumisessa vaan sen
mittaamisessa.
Pystymme havainnoimaan vain
suoran vaikuttamisen tuloksia. Emme
tiedä mitään siitä, mitä tapahtuu
piilossa ja pitkän ajan kuluessa. Mikä
tahansa teksti missä tahansa yhteydessä
saattaa osua juuri ratkaisevassa
asemassa olevan henkilön silmiin,
jolloin se muihin vaikutteisiin yhdistyessään
kanavoituu teoiksi.
Aivan kuin kaaosteorian perhosefekti,
yksittäinen nettikirjoitus
saattaa laukaista tapahtumasarjan,
joka johtaa lopulta lainsäädännön
muuttamiseen tai jopa ministerin
eroon.
Eikä kirjoittaja saa ikinä tietää, että
kaikki johtui juuri hänestä. TK
MikA TÄHTinen • TeSTAUS: Toni kiLPeLÄinen • kUVAT: TiMo SiMPAnen
Tehoa
tarpeeseen
Leipänsä tietokoneen avulla tienaavalla ei
ole varaa odotella tietokonetta, vaan käytön
on oltava täysin sulavaa. Huipputehokas ja
laajennettava työkalu on erittäin kannattava
investointi.
Peruskäyttäjän tarpeisiin riittää pari
vuotta vanha tekniikka, jota saa marketeista
toimivina pakettiratkaisuina.
Tietokoneiden tehokäyttäjät eivät kuitenkaan
tyydy kaupan hyllyillä pölyttyneisiin laitteisiin,
vaan hakevat kovasta hinnasta huolimatta
uusimman raudan käyttöönsä. Ammattikäyttäjillä
ei usein ole mahdollisuuttakaan
tyytyä vähempään kuin tehokkaimpaan koneeseen,
mihin suinkin on varaa.
Kun tienaa leipänsä tietokoneen avulla,
ei ole varaa jäädä odottelemaan hidastelevaa
kiintolevyä tai aikansa eläneen näytönohjaimen
hidasta ruudunpäivitystä sovelluksien
välillä tiuhaan tahtiin hypittäessä.
Vertailimme alle kahden tuhannen euron
hintaluokassa viiden eri valmistajan tehomikroja.
Niissä riittää potkua normaalia
vaativampaan kotikäyttöön ja useimmille
tietotekniikan ammattilaisillekin.
26 TieTokone marraskuu 2007
Hidastelua ei kannata odottaa
Vaikka tietokoneen tehoon liittyy lukemattomia
pieniä yksityiskohtia ja peruskäyttäjän
mielestä mysteerisiä teknisiä määrityksiä,
tiivistyy tehon tarve yhteen asiaan. Tehomikron
ostaa käyttäjä, joka tarvitsee sulavan
käyttökokemuksen kaikissa asioissa, mitä
koneellaan tekee.
Eri ohjelmointikielten raskaat sovelluskehittimet
ja graafiset ohjelmistot vaativat
koneelta paljon. Koneellaan työtä tekevä
istuu koneen ääressä eri ohjelmia käyttäen
normaalin kahdeksan tunnin työpäivän. Jos
joutuu odottelemaan ja tuskailemaan sen
kanssa, kun työväline hidastelee tehonpuutteesta
johtuen, nousee stressikerroin tähtitieteellisiin
lukemiin.
Kyseessä on kuitenkin tietokone, joka loppujen
lopuksi on vain tekninen vempele. Ei
kannata tuhlata aikaa ja energiaa pelkästään
LABS
Mukana vertailussa:
• Apple imac 24" 2,4GHz
• DTk Prestige
• Fujitsu Siemens Scaleo
Xi 2530-23P
• HP Pavilion m9066
• Jimm's PC
sen takia, että laitteisto on vanhaa. Uuteen
tehokkaaseen laitteeseen tehtävä sijoitus on
useimmissa tapauksissa pienempi kuin sen
puutteesta johtuva työtehon menetys.
Tämän vertailun mikrot osoittavat, että
kohtuuhintaan saa suorituskyvyltään riittävän
tietokoneen ja hieman suuremmalla
sijoituksella saa eteensä jo varsin räväkän
menopelin.
Mistä on tehomikro tehty
Tietokoneen teho on monille synonyymi
prosessorin kellotaajuuden kanssa ja
pilkunviilaajille se merkitsee virtalähteen
tiedoista löytyvää wattilukemaa. Suorituskyky
siinä merkityksessä, kuin siitä
puhutaan tehomikrojen kanssa, muodostuu
kuitenkin muistakin tekijöistä, kuin
pelkän prosessorin tuomasta raa'asta laskentatehosta.
marraskuu 2007 TieTokone 27
■ ■ ■ v e r t a i l u
Keskusmuistin määrä ratkaisee
sen, missä määrin
suhteessa paljon hitaampien
kiintolevyjen ja muistin välillä
tarvitsee liikutella tietoa. Mitä
enemmän dataa liikkuu vain
muistin ja prosessorin välillä,
sitä tehokkaampaa sen käsittely
on. Toisaalta jossain vaiheessa
tieto joudutaan kuitenkin tallentamaan
pysyvään muistiin
kiintolevylle ja noutamaan sieltä
myöhemmin takaisin, joten
myös levyjen suorituskyky on
tärkeää.
Kaikissa vertailtavissa koneissa
oli keskusmuistia 2–4
gigatavua, mikä riittää vaativampaankin
käyttöön. Erityisesti
suuria kuvatiedostoja käsittelevät
graafiset suunnittelijat
saattavat vaatia käyttöönsä neljäkin
gigatavua muistia, mikä
■ tekniikka
näytönohjaimet ja Vista
Vista vaatii toimiakseen directx
9:ää tukevan näytönohjaimen,
jossa on vähintään 32 megatavua
muistia. Mikäli kuitenkin mielii
nauttia kaikista Vistan ominaisuuksista
Aero-ikkunointijärjestelmää
myöten on koneesta syytä löytyä
vähintään 128 megatavun muistillinen
näytönohjain, joka tukee
myös pixel shader 2.0 -prosessointia.
Aeron vaikutusta näytönohjaimen
suorituskykyyn alentavasti
esimerkiksi pelikäytössä pelätään
yleisesti tehokäyttäjien keskuudessa.
Testit kuitenkin osoittavat,
että pelko on aiheeton, sillä Aero
laskee pelien suorituskykyä hyvin
vähän.
Directx on Microsoftin kokoelma
28 TieTokone marraskuu 2007
Fujitsu Siemensin koneessa olevaan
Creativen etupaneeliin saa helposti
kiinni laitteita myös äänen tallennusta
varten.
Helposti saatavilla olevia usb-portteja
ei ole koskaan liikaa, mutta
kotelon päällinen ei välttämättä ole
paras paikka niille.
erilaisia rajapintoja Windows-ohjelmien
ohjelmointiin ja erityisesti se
yhdistetään peleihin, koska suurin
osa pc-peleistä käyttää rajapintaa
hyväkseen. Directx ei ole koskaan
saanut käytännössä merkittävämpiä
kilpailijoita, vaikka monet puhuvatkin
Opengl:n puolesta.
Suuresti närää aiheuttanut
Microsoftin päätös rajata directx 10
tukemaan vain Vistaa, on aiheuttanut
kuitenkin pelien ja laitteiston
valmistajilta useampia peliliikkeitä.
Päätös on taannut directx 10:tä
tukevien näytönohjainten myynnin
kasvun suhteessa vanhempiin
versioihin ja toisaalta paremman
grafiikan perässä kulkevat pelaajat
ovat päivittäneet enemmän tai
vähemmän vastahakoisesti käyttö-
on monien emolevyjen tukema
maksimimäärä.
Kolmiulotteista grafiikkaa
mallinnettaessa hyvän näytönohjaimen
merkitys kasvaa, oli
sitten kysymys pelaamisesta tai
animoitujen hahmojen luomisesta
televisiomainokseen. Pro-
järjestelmänsä XP:stä Vistaan.
Directx 10:llä tehdyt pelit näyttävätkin
paikoin varsin hienoilta
verrattuna directx 9 -versioihin. Pelien
valmistajilla ei kuitenkaan ole
ollut varaa lähteä mukaan Microsoftin
valitsemalle polulle, vaan
Jousitettu etupaneelin luukku on
hieno idea, mutta vaikeuttaa alhaalla
olevien laitepaikkojen käyttöä.
sessorien ja muistien hinnat
ovat romahtaneet, jonka seurauksena
näytönohjain on nykyisissä
tehomikroissa kallein
yksittäinen komponentti.
Laajennusvaraa tarvitaan
Modernit näytönohjaimet sisältävät
parhaimmillaan gigatavun
verran omaa muistia sekä prosessoreita,
jotka vielä muutama
vuosi sitten olisivat muodostaneet
supertietokoneen.
Molemmat vertailussa mukana
olleet Suomessa kootut
mikrot sisältävät Geforce 8800
GTX -näytönohjaimen, joka on
tämän hetken ykkösvalinta järkevän
hintaisissa pelikoneissa.
Edullisemmista versioista sen
Vistalle tehdyt directx 10 -pelit tarjoavat näyttäviä yksityiskohtia.
directx 10 -peleistä on toistaiseksi
tehty myös directx 9 -versiot. Huhut
nörttipiireissä kertovat kuitenkin,
että erot directx 9- ja 10-versioiden
välillä on saatu aikaan keinotekoisesti
eivätkä ne pohjaa itse
rajapintojen välisiin eroihin.
erottaa 768 megatavua huippunopeaa
gddr3-muistia.
Muusikoiden ja muiden ääntä
tietokoneella käsittelevien
laitteistovaatimuksiin kuuluu
kotikäyttöä pari astetta kovemman
luokan äänikortti kaikkine
mahdollisine lisälaitteineen. Tehomikro
ei siis ole vain pelkkä
koti-pc tavallista kalliimmilla
osilla, vaan ammattilaisten käytössä
tarvitaan toisinaan myös
sellaisia komponentteja ja laitteita,
joita tavallisesta koneesta
ei edes löydy.
Fujitsu-Siemensin Scaleo tarjoaa
parempaa ääntä hamuavil-
Logitechin näppäimistö tarjoaa
pelaajille monia erikoisominaisuuksia.
Applen pelkistetty näppäimistö
on tehty muotoilun ehdoilla.
le käyttäjille Creativen Sound
Blaster X-Fi Fatal1ty -äänikortin,
jonka pitäisi riittää vaativaankin
käyttöön.
Kaikki komponentit toisiinsa
kytkevä emolevy on helppo
unohtaa, mutta yksittäisten
osasten tehokas toiminta ei auta
mitään, jos niiden välissä olevat
väylät ja apusuorittimet eivät
pysy touhussa mukana.
Valmis vai
itsekasattu paketti
Kuten vertailussa mukana olleista
tuotteistakin näkee, erilaisia
mahdollisuuksia tietokoneen
Microsoft Vista on ilmestymisestään
alkaen jakanut mielipiteitä
vahvasti puoleen ja toiseen.
Jos unohdetaan yleinen nurina
Microsoftin tuotteita vastaan
muiden käyttöjärjestelmien käyttäjien
taholta, eniten polemiikkia
Vistaa vastaan ja XP:n puolesta
on aiheuttanut suorituskyky tehokäytössä.
Alkuun Vista olikin huomattavasti
XP:tä tehottomampi, mutta
uusien ajurien myötä Vista on
kirinyt rakoa kiinni. XP:n ajureita
on kehitetty pitkään ja hartaasti,
mutta esimerkiksi näytönohjaimien
ajurit Vistalle ovat vielä
osittain työn alla.
Testiohjelmien perusteella XP
on edelleen hivenen Vistaa tehokkaampi
kolmiulotteisen gra-
t e h o m i k r o t ■ ■ ■
■ taustat
Suorituskyky: XP vastaan Vista
Vistan Aero-ikkunointijärjestelmän
käyttö vaatii tehokaan näytönohjaimen.
fiikan pyörittämisessä ja bittien
murskauksessa, mutta tehokkailla
koneilla eroa ei juurikaan
huomaa, mikäli ei satu omistamaan
hifistin kultaisia aisteja.
Vanhemmilla koneilla ero voi olla
huomattavampi, koska Vista vie
koneelta enemmän resursseja ja
erityisesti Aero-ikkunointijärjestelmän
mukana tulevat graafiset
efektit voivat olla liikaa vanhemmille
näytönohjaimille.
Vista näyttää kuitenkin päihittävän
XP:n tiedostojärjestelmän
tehokkuudessa, joten normaalissa
pöytäkonekäytössä Vista voi
tuntua jopa nopeammalta kuin
XP. Vista myös suorittaa automaattista
eheytystä levyn pirstoutumista
vastaan, kun taas XP:llä
defragmentointi on käyttäjän vastuulla,
joten Vistan tiedostojärjestelmä
pysyykin ajan mittaan
paremmassa kunnossa.
Tehomikrot Apple imac 24” 2,4GHz DTk Prestige Fujitsu Siemens Scaleo Xi 2530-23P HP Pavilion m9066 Jimm’s PC
Hinta 1 889 € 1 879 € 1 699 € 999 € 1 990 €
Valmistaja Apple Dacco Corporation Fujitsu Siemens Computers Hewlett-Packard Jimm’s PC-Store
http:// www.apple.com www.dacco.fi www.fujitsu-siemens.com www.hp.com www.jimmspc.fi
Lisätietoja Apple Dacco Corporation Fujitsu Siemens Computers Hewlett-Packard Jimm’s PC-Store
http:// www.apple.fi www.dacco.fi www.fujitsu-siemens.fi www.hp.fi www.jimmspc.fi
Puhelin (09) 4761500 (02) 274 0000 010 511 5691 020 5350 (045) 657 6107
ominaisuudet
Suoritin Intel Core 2 Duo 2,4 GHz Intel Core 2 Quad 2,4 GHz Intel Core 2 Duo 2,66 GHz AMD Athlon 64 X2 5000+ 2,6 GHz Intel Core 2 Duo 3,0 GHz
Muisti 2 Gt 4 Gt 2 Gt 3 Gt 4 Gt
Muistipaikkoja käytössä/vapaana - 4 / 0 2 / 2 4 / 0 2 / 2
emolevy ja laajennettavuus
Pci (vapaana) 0 / 0 2 (2) 3 (2) 2 (1) 3 (2)
Pci express (vapaana) 0 / 0 2 (1) 1 (0) 1 (0) 1 (0)
Usb-liitännät 3 8 5 6 6
Firewire-liitännät 2 2 1 2 2
kiintolevy 1 x 320 Gt 2 x 250 Gt 1 x 500 Gt 1 x 500 Gt 1 x 500 Gt
Dvd-asema Dvd-rw dl Dvd-rw dl Dvd-rw dl + dvd-rom Dvd-rw dl Dvd-rw dl
näytönohjain ATI Radeon HD 2600 Pro Nvidia Geforce 8800 GTX Nvidia Geforce 8800 GTS Nvidia Geforce 8600 GT Nvidia Geforce 8800 GTX
Liitännät
Vga / dvi / hdmi erikoisliitin O / ● (2) / O O / ● (2) / O O / ● / ● O / ● (2) / O
Muistikortinlukija O ● ● ● O
ethernet / wlan ● / ● ● / ● ● / ● ● / ● ● / ●
kotelo
Virtalähteen teho - 500 W 500 W 300 W 850 W
3,5” paikat (vapaana) 0 / 0 2 (1) 8 (6) 4 (2) 5 (4)
5,25” paikat (vapaana) 0 / 0 3 (2) 4 (1) 2 (1) 4 (3)
Muuta
käyttöjärjestelmä Mac OS X v10.4 Tiger Windows Vista Ultimate Windows Vista Home Premium Windows Vista Home Premium Windows Vista Home Premium, 64-bit
erityisvarustelu Apple remote -kaukosäädin Logitech G15 -näppäimistö Creative Fatality -äänikortti Hauppauge WinTV HVR-1200 tv-kortti Logitech G15 -näppäimistö
● = Kyllä O = Ei
marraskuu 2007 TieTokone 29
■ ■ ■ v e r t a i l u
■ mitattua
LABS
Vertailun mikroissa oli käyttöjärjestelmänä
Vistan eri versioita. Myös
Applen Imaciin asennettiin suorituskykymittauksia
varten Boot Campilla
toiseksi käyttöjärjestelmäksi
DTK
Jimms DTK
Fujitsu Siemens
Jimms
Apple
Fujitsu Siemens
HP
Apple
HP
LABS
LABS
Tehoa työpöydälle
Windows Vista, joka pyöri varsin
sulavasti. Jimm'sin kone oli ainoa,
jossa oli 64-bittinen versio, joka
luultavasti vaikutti hieman alentavasti
sen suorituskykytuloksiin.
Graafinen suorituskyky
Graafinen suorituskyky
graafinen suorituskyky parempi ▶
0 2000 4000 6000
1680 x 1050
1920 x 1200
1680 x 1050
8000 10000
1920 x
12000
1200
3dmark-indeksi
0 2000 4000 6000 8000 10000 12000
3dmark-indeksi
Futuremarkin 3dmark antaa kuvan mikron suorituskyvystä vaativassa pelikäytössä.
Graafista suorituskykyä painottava mittaus korostaa näytönohjaimen
ominaisuuksia.
Prosessorin teho
Graafinen suorituskyky
prosessorin teHo parempi ▶
0
DTK
Jimms DTK
Fujitsu Siemens
Jimms
DTK Fujitsu Siemens
HP
Jimms Apple
Fujitsu Siemens
Graafinen suorituskyky
DTK
Hinta/laatu Jimms
LABS Fujitsu Siemens
arvosana
10
8
Apple
HP
Fujitsu Siemens
1680 x 1050
DTK 1920 x 1200 Jimm's
6
0 2000 4000
HP
6000 8000 10000 12000
Apple 3dmark-indeksi
Prosessorin teho
Vistan käyttö
Vistan käyttö
0 500 1 000 1 500 2 000 2 500
hinta euroa
Hinta-laatusuhteeltaan parhaat tuotteet sijoittuvat vasempaan ylälaitaan.
Applen hinta sisältää 24-tuuman Apple näytön.
Koneiden suorituskykyä mitattiin perustilassaan työpöytä näkyvillä.
Futuremarkin 3dmark sekä Sisoft-
0 1
Apple ja
2
HP selvisivät
3
testistä
4
huip-
5 6
waren Sandra -ohjelmilla. LisäksiHP
pulukemin. Myös Fujitsu-Siemensin Vistan indeksi
koneista Apple otettiin Windows Vistan kone pääsi yllättämään pienellä
oma suorituskykyindeksi, jonka tu- lukemallaan. Kotimaisten valmistaloksia
ei kuitenkaan HP ole huomiota jien mikrojen virrankulutukset olivat
suorituskyvyn pisteytyksessä. ihan omassa luokassaan, niiden
Daccon ja Jimm'sin 0 suorituskyky 50 100tehokkaat 150 sisuskalut 200 vaativat 250myös
oli ihan huippuluokkaa ja pienes- vahvan virtalähteen. Sisoft-indeksi
tä erosta huolimatta molemmat Melumittauksessa Melu kaikki koneet
ansaitsivat täydet pisteet. Tässä Vistan olivat käyttö kohtuullisen hiljaisia. Applen
hintaluokassa ei paljoa parempaa
tulosta voi toivoakaan.
Virrankulutus koneistaDTK mitattiin
kone on käytännössä äänetön ja
se sopii hiljaisemmallekin Melu työpöydäl- 42
le. DTK oli ainoa, jonka ääni 40 oli
keskiarvona ilman ylimääräistä havaittavissa, mutta äänieristykset 39
kuormaa Windowsin DTK ollessa Jimmspäällä
pitivät senkin kohtuuden 36 rajoissa.
Virrankulutus
38
virrankulutus Fujitsu DTK
parempi 35 ◀
LABS JimmsSiemens
Rasitus
34
Fujitsu Siemens Apple
39
Jimms
32
Tyhjäkäynti
DTK
261 36
Apple
38
38
JimmsFujitsu
HP Siemens
35 290 35
HP 0 10 20 30 40 34 50
Fujitsu Siemens Apple 168
0 1 2 3 4 5
desibeliä 32 6
Apple
146
38
HP
Vistan indeksi
35
HP
146
0 50 100 150 200 250 300 350
wattia
Fu
0 1 2 3 4 5
Vistan ind
DTK Prosessorin teho
Jimms
DTK
Fujitsu Siemens
Jimms DTK
Fujitsu Siemens Jimms Apple
Fujitsu Apple Siemens
HP
1680 x 1050
HP
0 50 100 1920 x 1200 150 200 250
Apple
Sisoft-indeksi
0 2000 4000 6000 8000 10000 12000
Sisoftin Sandran HP mittauksissa painottuu Vistan prosessorin käyttö 3dmark-indeksi suorituskyky. DTk on vah-
42
40
Rasitus
Tyhjäkä
voilla neliytimisen suorittimen ansiosta.
0 50
vistan käyttö
LABS
DTK
100 150 200 250
parempi Sisoft-indeksi ▶
0 10 20 30 40 50
desibeliä
Jimms
Virrankulutus
Tehokkaimmat koneet imivät myös hanakimmin virtaa, mutta Fujitsu-Siemens
Fujitsu Siemens Prosessorin teho
Apple DTK
261
Jimms
290
DTK HP
Virrankulutus
Fujitsu Siemens 0 1 2 3 168 4 5 6
Jimms
Apple
146
Vistan indeksi
Fujitsu Siemens Vistan oma suorituskykyindeksi DTK tutkii koneesta löytyvää laitteistoa eikä 261 sen
kummemmin testaa HP sitä. indeksi ei vaikuttanut 146 pisteytykseen.
Apple Jimms
290
0 50 100 150 200 250 300 350
Painoarvo Jimm’s DTk Fujitsu-Siemens HP Apple
Suorituskyky HPFujitsu
Siemens 35% 10 10 168 8 6 6 wattia
Laajennettavuus 25% 9 9 9 7 4
Varustelu 0 50 Apple 25% 100 9150 9 146 8 7 8
Virrankulutus ja melu 10% 6 Melu 200 250
6 9 9 10
Ulkonäkö ja muotoilu 5% 8 6 Sisoft-indeksi 9 5 10
Arvosana HP 100% 9,0 8,9 1468,4
6,8 6,6
yllätti pienellä virrankulutuksellaan.
melu
LABS
DTK
Jimms
Fujitsu Siemens
Apple
HP
0 10
Melu
20
parempi ◀
42
40
39
36
38
35
Rasitus
34
32
Tyhjäkäynti
38
35
30 40 50
desibeliä
ominaisuudet on pisteytetty 0 asteikolla 50 4–10. 100 Arvosana 150 on 200 laskettu 42250
painotettuna keskiarvona. DTK Hinta ei vaikuta pisteytykseen. 40
39
Jimms
36
30 TieTokone marraskuu 2007
38
Fujitsu Siemens
35
Virrankulutus
Rasitus
300
kaikkien koneiden melu oli kohtuuden rajoissa. DTk:n ääni saattaa häiritä,
350 Apple on käytännössä äänetön.
wattia
4
2
F
42 desibelin hurina voi joissain
ympäristöissä olla liikaa, varsinkin
jos säilyttää konetta pöydällä
lähellään.
Laajennettavuus ja teho
avainasemassa
Koteloon rakennettu mikro ostetaan
sen tarjoaman laajennettavuuden
vuoksi. Kolmessa
suurimmassa kotelossa oli paras
laajennusvara. Kaikissa oli omat
hyvät puolensa, mutta myös puutteensa.
DTK tarjoaa kaksi 16x
pci-e-paikkaa näytönohjaimille,
mutta muistipaikat täytetty muistikammoilla.
Jimm'sin halvempi
emolevymalli ei jätä tilaa toiselle
näytönohjaimelle.
HP:n pieni kotelo rajoittaa laajentamista
ja Apple tarjoaa vain
kolme usb- ja yhden firewire-liitännän.
Varustelussa Dacco ja Jimm's
lähentelivät täydellisyyttä, erityisesti
Daccon neliytiminen prosessori
yhdistettynä Geforce 8800
GTX -näytönohjaimeen on varsin
pätevä yhdistelmä, mutta emolevyn
integroitu äänikortti tuottaa
pettymyksen verrattuna esimerkiksi
Fujitsu Siemensistä löytyvään
Creativen Sound Blaster X-Fi
Fatal1ty -äänikorttiin. Toisaalta
Fujitsu Siemensin näytönohjain
ei ole ihan samaa tasoa näiden
kahden kanssa.
HP ja Apple tarjoavat kolme
gigatavua keskusmuistia, mutta
muuten varustelu on tässä sarjassa
alamittaista. Applelle annetaan
kuitenkin lisäpiste pakettiin
kuuluvasta isosta ja laadukkaasta
näytöstä, vaikkei se koneiden vaatimuksiin
kuulunutkaan.
Virrankulutus ja melu kulkevat
tuuletuksen vuoksi käsi kädessä.
Hyvillä rakenneratkaisuilla ja äänieristyksellä
voidaan kuitenkin
vähentää äänisaastetta. Suorituskykyiset
näytönohjaimet kuluttavat
paljon virtaa, joka täytyy tuulettimilla
johtaa ulos kotelosta. Imacissa
lämpö johdetaan ulos näytön reunojen
kautta ja se on käytännössä
äänetön.
Ulkonäön ja muotoilun pisteissä
näkyy koteloiden erilaiset
ärsytystekijät. Applen tyyliä rikkoo
vain mahdollisten lisälaitteiden
aiheuttama johtosalaatti. Se ansaitsi
tässä luokassa täydet pisteet.
Fujitsu Siemensin näyttävä kotelo
menetti pisteen vaikean avaamisen
takia. DTK:n ja Jimm'sin kotelot
olivat tavallisia, mutta HP:n muovilaatikko
ei herättänyt suurempia
sympatioita.
Vahvasti bittejä murskaavat laitteet vaativat tehokkaan jäähdytyksen, joka
valitettavasti on hyvin kuuluvaa.
kokoonpanoon on todella paljon
kapean hintaluokan sisällä.
Eri komponenteista löytyy useampia
eritasoisia ominaisuuksia,
joiden perusteella asiantuntija
voi järjestelmää koota. Vaihtoehtojen
kartoittaminen on jo
itsessään oma urakkansa.
Vaikka vuosien saatossa tietokoneiden
komponenttien
standardointiin on saatu aika
hyvä kuri, eivät siitäkään huolimatta
kaikki osaset aina sovi
yhteen. Joskus emolevy saattaa
riidellä muistikampojen kanssa
täysin selittämättömästä syystä
ja tällöin ei auta muu kuin vaihtaa
jompikumpi. Tällaiset asiat
selviävät usein vain kokeilemalla
tai ottamalla oppia jonkun
toisen kokemuksista.
Monille kovan tason koneen
käyttäjille mikron itse kasaaminen
on kunnia-asia ja usein
myös ainoa oikea lähtökohta.
Nykyään tarjolla on kuitenkin
myös päteviä valmiita paketteja,
joista löytyy hyvä pohja oman
kokoonpanon kasaamiseen.
Halpoja valmismikroja leimaa
huokeiden osien käyttö ja
yhteensopivuusongelmat muiden
komponenttien kanssa,
mutta tehomikroista löytyy kuitenkin
varsin varteenotettavia
paketteja. Valmista, toimivaksi
testattua konepakettia kannattaakin
vakavasti harkita, mikäli
ei ole valmis ylimääräiseen tais-
teluun koneen toimintakuntoon
saattamiseksi.
Mitä tehokäyttäjä hakee
Komponenteissa ja niiden
ominaisuuksissa vaihtoehtojen
määrä on rajaton. Samoin löytyy
tehomikrojen ostajilta pal-
t e h o m i k r o t ■ ■ ■
jon erilaisia käyttötarkoituksia
ja tarpeita, joita komponentit
tyydyttävät.
Ahkera pelaaja tarvitsee tietokoneeltaan
tavallista enemmän
potkua ja tällöin korostuu erityisesti
prosessorin, muistien ja
näytönohjaimen suorituskyky.
Videon ja musiikin kanssa
työtään tekeville tietokoneet
ovat nykyään korvaamattomia
työvälineitä. Dvd-elokuvien ja
monikanavaisen äänen tallentamiseen
ja muokkaamiseen
tarvitaan suorituskyvyn lisäksi
monenlaisia oheislaitteita.
Suorituskyvyn lisäksi tärkeää
tehomikrossa onkin myös laajennettavuus.
Monet lisälaitteet
saa kytkettyä koneeseen usbliitännän
kautta ja kokemus on
osoittanut, että helposti käden
ulottuvilla olevia usb-paikkoja
ei voi koskaan olla liikaa. Valitettavasti
kaikki kotelosuunnittelijat
eivät ole tätä asiaa
ymmärtäneet ja vertailussakin
olleista koneista löytyi varsin
marraskuu 2007 TieTokone 31
■ ■ ■ v e r t a i l u
mysteerisiä ratkaisuja.
Toisaalta osa lisäkomponeista
vaatii nopeaa tiedonsiirtoa,
joten ne täytyy kytkeä suoraan
koneen emolevylle, jolta täytyy
löytyä riittävän monta lisäpaikkaa
erilaisille korteille.
kotelo ei ole vain laatikko
Tehokäyttäjälle koneen avaaminen
ja osien asentaminen,
huoltaminen ja poistaminen on
tuttua puuhaa, joten itse kotelon
täytyy myös olla laadukas.
Sen avaamisen täytyy olla riittävän
helppoa ja kotelosta pitää
löytyä tilaa kaikille tarvittaville
osille.
apple imac 24" 2,4gHz
Apple erottuu ymmärrettävästi
muista tehomikroista sekä hyvässä
Dtk prestige
Daccon kasaama tehomikro tykitti
suorituskykymittauksissa
32 TieTokone marraskuu 2007
Vertailussa mukana ollut
Applen Imac häikäisee eleganssillaan,
mutta muodostaa
ongelman niille, joille koneen
oma kokoonpano ei ole riittävä.
Työtilaa rumentavassa isossa
keskusyksikössä on siis myös
hyvät puolensa.
Ohjelmointi ja erityisesti
musiikin teko vaativat rauhallista
keskittymistä aiheeseen.
Yksi pahimmista keskittymisen
sekoittajista on metelöivä
tietokone. Koneessa olevat tuulettimet
ja kiintolevyt voivat
aiheuttaa pahimmillaan niin
suurta meteliä, että työhön keskittymisestä
tulee suorastaan
että huonossa. Imacin ulkonäkö
lähentelee täydellisyyttä. Keskusyksikkö
on rakennettu litteän
näytön sisään eikä se siten vie
tilaa työpöydältä.
Pienen koon vuoksi koneen
sisukset vastaavat kannettavaa
tietokonetta Mobility Radeon
-näytönohjainta myöten. Suorituskykymittauksissa
Imac jäikin
häntäpäähän, sen 3dmarktulos
on alle kolmannes tehokkaimmista.
Vertailukelpoisia
suorituskykymittauksia varten
Appleen asennettiin Vista-käyttöjärjestelmä.
Kolmen gigan muistimäärä riittää
vaativammassakin käytössä
huipputulokset ja vakuuttaa muutenkin
kokoonpanollaan vertailun
ainoana neliytimisenä koneena.
Koneesta paljastui sisältä myös
kaksi pientä (250 gigatavua)
kiintolevyä yhden ison sijasta,
mikä on suorituskyvyn kannalta
hyvä asia.
Emolevyltä löytyvä toinen 16x
pci-e-paikka lämmittää pelaajien
mieltä, kun tarpeen tullen koneeseen
voi kiinnittää myös toisen
näytönohjaimen tuomaan lisätehoa
grafiikan prosessointiin, vaikkei
koneeseen valmiiksi istutettu
Geforce 8800 GTX varmaankaan
hyydy ihan vähästä.
Muistia mikrossa on hulppeat
mahdotonta.
Erityisesti hiljaisessa kotitoimistossa
äänekäs kone on iso
häiriötekijä, mikäli konetta haluaa
pitää päällä muulloinkin
kuin vain työskentelyn aikana.
Tehokas kone ei siis saisi kuulostaa
tehokkaalta, vaan laaduk-
■ Jimm's PC
Jimm'sin tehomikro on tasaisen hyvä paketti, joka syö virtaa samassa
suhteessa tehoonsa, muttei kuitenkaan ole ole häiritsevän
äänekäs. Varustelu vakuuttaa vaativammankin tehokäyttäjän.
Arvosana
+ Tyylikäs, hiljainen, näyttö sisältyy hintaan
– Laajennettavuus, suorituskyky
6,6
pitkälle ja Applen koneet ovatkin
usein muistia runsaasti käyttävien
graafisten suunnittelijoiden
lemmikkejä.
Merkittävin rajoitus on laajennettavuus.
Jos näytönohjaimen
teho ei tyydytä, mitään ei ole
tehtävissä. Uusia laitteita ei tiukkaan
näyttökoteloon pahemmin
asennella eikä kolme usb- ja yksi
firewire-liitäntä pitkälle riitä.
Mikäli lisälaitteille, kuten
puuttuvalle muistikortin lukijalle,
on tarvetta, sotkee tyylikkään
kokonaisuuden melko nopeasti
erilaisista johdoista ja lisälaitteista
koostuva kaaos. Käytännössä
päivitystarpeen tullessa eteen,
neljä gigatavua. Laajennusvaraa
ei kuitenkaan ole jätetty, vaan
kaikki neljällä muistipaikkaa on
täytetty.
Loistava kokoonpano on valitettavasti
ängetty varsin luokattoman
koteloon. Liitännät kotelon edessä
on piilotettu napsauttamalla
avattavan luukun taakse. Edessä
olevien usb-paikkojen käytön yleisyydestä
johtuen luukkua joutuu
luultavasti pitämään käytännössä
koko ajan.
Optiset asemat ja muistikortinlukija
ovat taas piilossa alaspainettavan
luukun takana, joka
on jostain syystä jousitettu palaamaan
automaattisesti ylös ja
kaan kotelon tuntomerkkeihin
kuuluu hyvä äänieristys. Kotelon
muotoilu, valmistusmateriaali
ja eri osien asennuspaikat
vaikuttavat koneen sisällä
liikkuvaan ilmaan ja sitä myötä
sen aiheuttamaan meteliin sekä
tuulettimien tarpeeseen. Tk
on urakkana koko koneen uusiminen.
Näyttöäkään ei jälkeen päin
voi vaihtaa, mutta toisaalta tässä
paketissa saa samaan hintaan
varsin laadukkaan 24 tuuman
näytön mukana. Ainoana puutteena
näytössä on korkeussäädön
puuttuminen.
■ Apple Imac 24" 2,4GHz
Hinta: 1749 €
Valmistaja: Apple, www.apple.com
Lisätietoja: Apple, puh. (09) 4761500,
www.apple.fi
Lyhyesti: Puutteistaan huolimatta Imac
on hyvä vaihtoehto tyylitietoiselle tehokäyttäjälle.
Arvosana
+ Huippu suorituskyky, paikka toiselle näytönohjaimelle
– ongelmallinen kotelo, äänekäs
8,9
aiheuttaa näin hankaluuksia asemien
käytön kanssa. Luukku estää
täysin alimmissa laitepaikoissa
olevien laitteiden käytön.
Tukevista äänieristysmateriaaleista
huolimatta Daccon kone oli
myös vertailun äänekkäin.
■ DTK Prestige
Hinta: 1879 €
Valmistaja: Dacco Corporation,
www.dacco.fi
Lisätietoja: Dacco Corporation,
puh. (02) 274 0000, www.dacco.fi
Lyhyesti: Erittäin suorituskykyinen
tehomikro, joka tarjoaa hyvät laajennusmahdollisuudet.
fujitsu siemens scaleo
Xi 2530-23p
Hp pavilion m9066
Jimm's pC
Fujitsu Siemensin koneessa heti
ensimmäisenä silmään pistää
varsinainen tehomikron ulkonäkö.
Etupaneelin alalaitaa hallitsevat
sinisten ledivalojen valaisemat
refleksiputkien näköiset aukot,
joilla ei kuitenkaan ole viileän
ulkonäön luomista tärkeämpää
funktiota.
Harvinaisen paksusta pellistä
tehty kotelo vakuuttaa muutenkin
tehokkaalla olemuksellaan
sekä ulkonäön että myös painon
puolesta. Samaa tyyliä jatkaa
etupaneelista löytyvä Creativen
Fatal1ty-äänikortin etupaneeli
joka tarjoaa digitaalisen äänen
kanssa työskentelevälle monipuo-
HP:n osanotto vertailuun aiheuttaa
ensi silmäyksellä hieman
hämmästystä. Tarroja täyteen
oksennettu muovinen etupaneeli
tuijottaa selvästi muita pienemmän
kotelon edestä ja vaikutelma
tehomikrosta on varsin kaukana.
Usb-paikat ja muut yleisimmät
liitännät on jemmattu keinahtavan
muoviluukun taakse. Toisen
luukun takaa löytyy HP:n oma
lennossa vaihdettavan kiintolevyn
paikka. Sinne voi varmuuskopioida
tiedostonsa helposti etupaneelin
nappia painamalla.
Myös sisuskaluiltaan HP poikkeaa
muista vertailun koneista.
Vertailun ainoan AMD-prosesso-
Kotimaisen Jimm's PC-Storen
kasaama mikro veti suorituskykymittauksissa
vertailluista koneista
toiseksi parhaan tuloksen eikä suuresti
häpeile Daccon koneen rinnalla,
vaikka kaksiytiminen prosessori
hieman häviääkin DTK:sta löytyvälle
neliytimiselle isosiskolleen.
Huippuluokan näytönohjain
Geforce 8800 GTX ei jätä tilaa
pohdinnoille, mutta toisesta 16x
pci-e-paikasta on jäljellä vain umpeen
kolvatut reiät, joten kahden
näytönohjaimen sli-käytöstä on
turha haaveilla halvan emolevymallin
takia.
Jimm'sin kotelosta ei ylimääräistä
muovia löydy, mutta myös
Arvosana
+ Tasainen kokonaisuus, tyylikäs ja monipuolinen kotelo
– edessä vain yksi usb-paikka, työläästi avattava kotelo
8,4
liset ja helposti käsille päästävät
liitännät.
Koneen varusteisiin kuuluu
polttavan dvd-aseman lisäksi myös
toinen, lukeva dvd-asema, joka on
monille tehokäyttäjille välttämätön.
Pienen pettymyksen tuottaa
se, että usb-paikkoja koneen etuosasta
löytyy vain yksi.
Suorituskyvyssä Scaleo jää hieman
kärjen jälkeen, mutta tarjoaa
kaiken kaikkiaan tasaisen hyvän
paketin.
Jykevän kotelon ikävät puolet
paljastuvat, kun alkaa tutkimaan
koneen sisuskaluja. Kannen avaaminen
vaatii ruuvimeisselin tunkemista
kannen ja muun kotelon
Arvosana
+ edullinen, tv-kortti, virtapihi
– Suorituskyky, pieni kotelo
6,8
rilla rullaavan koneen grafiikasta
huolehtii vertailun kärjen grafiikkakortteja
astetta köykäisempi
Geforce 8600 GT, josta puuttuu
muun muassa directx 10 -tuki.
Kokoonpano jäikin suorituskykymittauksissa
joukon hännille. Toisaalta
virrankulutus on vain puolet
tehokkaimpien mikrojen vaatimasta
energiasta.
Hyvänä bonuksena koneen
sisältä paljastui valmiiksi asennettuna
Hauppaugen digi-tv-kortti
maanpäälliseen verkkoon, joka on
monelle tehokäyttäjälle välttämätön
varuste. Muistia on riittävät
kolme gigatavua, mutta laajennusvaraa
ei ole jätetty.
Arvosana
+ Suorituskyky
– ei muistikortinlukijaa, virtasyöppö
9,0
tässä kokoonpanossa kotelo aiheuttaa
eniten kummastusta. Koko
koneen etupaneeli on piilotettu
lukittavan luukun taakse, joka on
tietysti tietoturvallinen fyysisesti,
mutta varsin epäkäytännöllinen.
Optinen asema on vangittuna
luukun taakse piiloon, mutta
etupaneelin normaalit usb-paikat
siirretty kotelon päälle. Ratkaisusta
voidaan olla montaa mieltä,
mutta kokemus kertoo, että
kotelon päällä on hyvä säilyttää
erinäisiä raskaampiakin esineitä,
kuten jalkoja, mikäli kone sijaitsee
lattialla. On helppo kuvitella minkälaista
tuhoa päälle kiinnitetyille
usb-tikuille käytännössä tulee ta-
t e h o m i k r o t ■ ■ ■
väliin, jotta saa vapautettua kaksi
kantta kiinni pitävää lukkoa. Kansi
ei myöskään liu'u pois, vaan se on
koneen alalaidassa kiinni saranalla.
Kotelon availu pöydän alla ei
ole mitään herkkua.
■ Fujitsu Siemens Scaleo Xi
2530-23P
Hinta: 1 699 €
Valmistaja: Fujitsu Siemens Computers,
www.fujitsu-siemens.com
Lisätietoja: Fujitsu Siemens Computers,
puh. 010 511 5691,
www.fujitsu-siemens.fi
Lyhyesti: Muotokieleltään tehoa uhkuva,
tasapainoisesti varustettu mikro.
Pienen kotelon vuoksi laajennettavuusongelmista
kärsivä HP
on kuitenkin kaikin puolin tuttua
hyvää laatua. Kokoonpano on toimiva,
mutta Compaqin perinteitä
tämäkin mallin kotelosta löytyy uusia
insinöörien juonimia ratkaisuja,
joiden toimivuudesta voidaan olla
montaa mieltä.
■ HP Pavilion m9066
Hinta: 999 €
Valmistaja: Hewlett-Packard,
www.hp.com
Lisätietoja: Hewlett-Packard,
puh. 020 5350, www.hp.fi
Lyhyesti: Edullinen paketti hieman vähemmän
vaativalle tehokäyttäjälle.
pahtumaan.
Perusvarusteeksi jo muodostunut
muistikortinlukija paistaa
poissaolollaan.
Jimm'sin kokoonpano on DTK:n
rinnalla todellinen tehomikro ja
suositeltava paketti tehokäyttäjälle,
jota ei vertailun suurin virrankulutus
häiritse.
■ Jimm's PC
Hinta: 1990 €
Valmistaja: Jimm's PC-Store,
www.jimmspc.fi
Lisätietoja: Jimm's PC-Store,
puh. (045) 657 6107, www.jimmspc.fi
Lyhyesti: Suorituskykyinen tehomikro,
joka ei sähköä säästä.
marraskuu 2007 TieTokone 33
0
halutuinta digilahjaa
olli-Pekka komonen
1
maailman viilein näppäimistö
microsoft Wireless entertainment Desktop 8000
Microsoftin viihdenäppäimistö on maailman
ensimmäinen langaton taustavalaistu ladattava
näppäimistö. Uskomattoman ohueen ja
kevyeen pakettiin on ahdettu tavallisen näppäimistön
lisäksi erittäin näppärästi toimiva
hiirenkorvike, monipuoliset mediasäätimet,
ja Windows Vista -näppäin. Taustavalo toimii
2 Pelaamisen iloa
Uuden sukupolven pelikonsoli
Koko perheen suu kääntyy messingille, kun
pukin paketista paljastuu uuden sukupolven
pelikonsoli. Halvimmillaan noin 250 eurolla
pelaamiseen pääsee käsiksi Nintendon Wiillä,
jonka ohjainten heilutteluun perustuva
peliohjain on saavuttanut valtaisaa suosiota
aiemmin pelaamisesta piittaamattomienkin
parissa. 360 euron hintainen Microsoftin
Xbox360 tarjoaa laajinta pelivalikoimaa,
sekä mahdollisuuden päivittää konsoli edullisesti
hd-dvd-soittimeksi. Sonyn Playstation
3 sisältää blu-ray-teräväpiirtosoittimen, mutta
maksaa konsoleista selvästi eniten, hinnanalennuksen
jälkeenkin noin 480 euroa.
34 TieTokone marraskuu 2007
automaattisesti vain silloin, kun käyttäjä on
näppäimistön lähettyvillä, joten valo ei turhaan
loista pöydän reunalla. Patterinvaihtorumban
sijaan näppäimistö ja ergonominen
hiiri ladataan telakassa, jossa on myös neljä
usb-porttia. Hintaa komeudella on noin 250
euroa.
3
Rakenna oma robotti
lego mindstorms nXT
Legot ovat kuuluneet olennaisena osana jouluaaton
lahjakavalkadiin jo vuosikymmeniä.Äärimmäisin
Lego-elämys saavutetaan tänä vuonna lähes
400 euron hintaisella Mindstorms NXT -paketilla,
jonka sisuksista paljastuu paitsi vino pino perinteisiä
tekniikkalegoja myös 32-bittinen keskusyksikkö,
servomoottoreita, ääni-, valo-, kosketus- ja
ultraääniantureita. Nxt-ohjelman avulla Lego-robotit
voidaan ohjelmoida tekemään lähes mitä vain.
Samalla lasten ja vähän vanhempienkin ymmärrys
ohjelmoinnin logiikasta kasvaa kuin itsestään.
4
Joulun alla kaupat täyttyvät vimmaisesti
sopivia lahjoja etsivien ihmisten
armeijoista. Tekniikkasuuntautuneen
lähimmäisen lahjonta ei mene pahasti
vikaan, jos hänelle hankkii
vähintään yhden tällä sivulla esitellyistä
laitteista.
Ympäristötietoisen matka-akku
Solar Freeloader
Nykyihmisen taskussa kulkee jos jonkinlaista kännykkää,
mp3-soitinta ja pelikonsolia. Solar Freeloaderin avulla
lähestulkoon kaikki mahdolliset matkalaitteet saavat virtaa
tien päällä – aurinkoenergian avulla. Kompaktin kokoisiin
alumiinikuoriin on pakattu aurinkopaneelien lisäksi akku,
joten Freeloaderin voi ladata valmiiksi päivällä, ja käyttää
sen sisäistä akkua laitteiden kanssa illalla tai yöllä. Mikäli
aurinkoa ei riitä, voi Freeloaderin akun täyttää etukäteen
myös tietokoneen usb-väylästä. Hintaa vihertävälle virtalähteelle
kertyy noin 45 euroa + toimituskulut.
5 Vauhtia
6
8
ruudulle
nvidia Geforce 8800 Ultra
Pc-tekniikan kehityksen kärkeen pääsee
käärimällä pukinkonttiin Nvidian 8800sarjan
lippulaivan – tai kaksi tai kolme.
Vajaan 700 euron kappalehintaisissa näytönohjaimissa
on kussakin 681 miljoonaa
transistoria sisältävä G80-grafiikkaprosessori,
ja 2160 megahertsin kellotaajuudella
kodin oma
viihdekanava
netgear Digital entertainer HD
Täysiverisen htpc-koneen sijasta television
viereen on helppo sijoittaa hiljainen
ja tyylikäs mediastriimeri. Noin 350 euron
hintainen Netgearin Digital Entertainer
HD on varustettu laajalla tuella
eri tallennusformaateille, ja liitännöistä
löytyy ilahduttavasti myös hdmi digitaali-
kiinteää tallennusta
Transcend 32 Gt ssd-levy
Rakentelusta ja säätämisestä innostuneen
it-ammattilaisen joulusukkaan pullahtaa
kannettavan kiintolevyn korvaava
ssd-levy. Perinteiset levyt ja lukupäät on
ssd-tekniikassa korvattu flash-muistilla.
Levy kestää siis heiluttelua ja muuta
rankkaa käsittelyä ilman minkäänlaisia
ongelmia, ja lupaa myös merkittävän no-
10lg
super multi blue Bh10
kotiteatterin kuningas
Mikäli teräväpiirrosta ei saa tarpeekseen, kuuluu
olohuoneeseen ehdottomasti Lg:n moniformaattisoitin.
Sekä hd-dvd, että blu-ray –levyt kivuttomasti
toistava soitin ei ole halvin mahdollinen
ratkaisu teräväpiirtomaailmaan, mutta säästää
toimivaa gddr3-muistia löytyy peräti 768
megatavua.Virtaa jo yksikin kortti haukkaa
190 wattia, joten samaan syssyyn kannattaa
hankkia kilowatin virtalähde. Mikäli
jäähdytyksen melu käy sietämättömäksi,
kortin voi lisämaksusta hankkia Msi:n
nestejäähdytettynä versiona.
sen ääni- ja kuvasignaalin häiriöttömään
siirtoon televisiolle tai videotykille jopa
1080p-resoluutiolla. Mediatiedostojen
luku onnistuu joko langallisen tai langattoman
verkkoyhteyden yli, tai usb-liitännän
kautta muistitikulta tai ulkoiselta
kiintolevyltä.
peusedun verrattuna vanhaan tekniikkaan.
Ainoaksi haitaksi jää huikaiseva
hinta, 32 gigatavu levy maksaa vielä tänä
jouluna yli 300 euroa, jolla perinteistä levykapasiteettia
irtoaa jopa 400 gigatavua.
Kannettavan kiintolevyn korvaavien mallien
lisäksi markkinoilta löytyy Express card
-paikkaan sopivia tallennuslaitteita.
hyllystä tilaa yhdistämällä kaksi uuden sukupolven
soitinta yksiin kuoriin. Puutteitakin laitteessa
vielä on, hd-dvd –elokuvien valikot eivät toimi ollenkaan
ja merkillistä kyllä, myöskään cd-levyjen
kanssa Lg ei suostu toimimaan lainkaan.
7Digitaalinen
media vyöryy kaikkialta kuluttajan
kimppuun. Koko kodin keskitetty mediapalvelin
helpottaa valokuvien, musiikin ja videoiden
hallintaa ja katselua. Pelkkään yhteen verkkoliitäntäiseen
kiintolevyyn verrattuna neljää levyä
käyttävä Terastation säilyttää Raid5-konfiguroituna
tiedot, vaikka yksi levyistä hajoaisikin. Dlna-palvelimen
avulla Terastationiin tallennetut
mediatiedostot ovat helposti katseltavissa myös
erilaisilla mediamuuntimilla. Kahden teratavun
kokonaiskapasiteetilla varustettu Terastationmalli
kustantaa noin 850 euroa.
Teratolkulla tallennustilaa
Buffalo Terastation live
9 Teräväpiirtoa
kotivideoihin
Sony HDR-HC7
Hd-tekniikka painaa päälle paitsi televisioissa
ja soittimissa, myös videokameroissa.
Sonyn erittäin pienikokoinen kamera
perustuu 6,1 megapikselin cmos-kennoon,
jonka avulla videota voi tallentaa
joko 1080i-muodossa tai perinteisellä
sd-resoluutiolla samalle dv-nauhalle.
Videoinnin kanssa samaan aikaan on
voi kuvata myös erikseen muistikortille
still-kuvia 4,6 megapikselin tarkkuudella.
Rahaa hd-tason kuvausilosta täytyy
pulittaa noin 1300 euroa.
marraskuu 2007 TieTokone 35
petteri JÄrViNeN • piirros: petri rotsteN
Potenssilääkkeet,ilmaissoftat
ja loistavat
osakekaupat
tukkivat sähköpostin.
Tilastojen
perusteella helpotusta
ei ole luvassa,
mutta muutama uusi
tekniikka saattaa auttaa.
Silkkaa roskaa
Vielä joitakin vuosia sitten
sähköposti oli näppärä
kanava asioiden hoitamiseen.
Nyt siitä on tullut likaviemäri,
joka pursuaa kyseenalaisia
tuotteita ja palveluita.
Asiaviestit hukkuvat mainosten
joukkoon.
Tavalliselle pc-käyttäjälle
roskaviestien poistaminen on
päivittäinen rutiini, johon tuhlaantuu
aikaa. Yrityskäytössä
roskapostin haitat ovat vielä laajemmat.
Esimerkiksi sähköpostin
lukeminen matkapuhelimella
on mielekästä vain, jos roskat
saadaan karsittua ajoissa.
Se ei ole helppoa, ja roskaposti
onkin loputonta kilpajuoksua
mainostajien ja torjuntapalvelujen
tarjoajien välillä.
Newseistä osakehuijauksiin
Ensimmäisen roskapostin lähettivät
kaksi arizonalaista asianajajaa,
jotka huhtikuussa 1994 mainostivat
palveluitaan yli 6000 newskeskusteluryhmässä.
Temppu
aiheutti laajaa suuttumusta silloisessa
nettimaailmassa.
Se oli kuitenkin vasta esimakua
tulevasta. Kun netti 1990luvun
lopulla levisi kaikkialle,
mainostus levisi sähköpostiin.
Esimerkiksi tammikuussa 1998
Future WT -niminen yritys
mainosti 57 miljoonan osoitteen
listaa 99 dollarin hintaan
– roskapostilla tietenkin.
Kriittinen massa ylittyi kuitenkin
vasta vuoden 2003 tienoilla,
jolloin roskapostin määrä
räjähti.
Aluksi mainokset lupasivat
lähinnä nopeaa rikastumista
tai houkuttelivat lähettämään
rahaa afrikkalaisille huijareille.
Tänään kukoistavat lääkekauppa,
laittomat tietokoneohjelmat
sekä mieskunnon kohentamiseen
tarkoitetut tuotteet.
■ ■ ■
Pari vuotta sitten yleiset seksimainokset
ovat lähes hävinneet.
Kun vuoden 2006 alussa 22 prosenttia
roskapostista tyrkytti seksiä,
vuotta myöhemmin niiden
osuus oli enää kolme prosenttia.
Alan harvoja hyviä uutisia onkin,
että seksikuvat eivät enää
tulvi lasten sähköposteihin.
Uudeksi suosikiksi ovat
nousseet osakkeet, joiden hintaa
yritetään nostaa kehumalla
niitä sähköpostilla. Silloin kyse
ei ole enää vain luvattomasta
markkinoinnista, vaan myös
kurssien vedättämisestä ja siten
rikollisesta huijauksesta.
marraskuu 2007 tietokoNe 37
■ ■ ■ t i e t o t u r v a
■ tauStat
Yhdysvallat yhä kärjessä
Aluksi roskapostia lähetettiin lähinnä
huonosti suojattujen sähköpostipalvelinten
kautta. Ne mahdollistivat
viestien releoinnin ulkopuolisilta
lähettäjiltä.
Palvelimia torjuttiin mustien
listojen avulla, jolloin roskaajat
siirtyivät uuteen tekniikkaan: lähetyspalvelua
alettiin ostaa bottiverkkojen
ylläpitäjiltä.
Englantilaisen tietoturvayhtiö
Sophoksen mukaan kesällä 2005
eniten roskapostia lähetettiin Yhdysvalloista
(26,4 %). Sen kannoilla
tulivat Etelä-Korea, Ranska,
Brasilia ja Kanada.
Kaksi vuotta myöhemmin Yhdys-
”kohta se loppuu”
Vuoden 2003 jälkeen myös viranomaisten
oli pakko ryhtyä
toimenpiteisiin. Suomessa roskapostitus
oli ollut laitonta jo
pitkään, mutta syksyllä 2004 voimaan
tullut sähköisen viestinnän
tietosuojalaki selkeytti tietosuoja-
ja vastuukysymyksiä.
Joulukuussa 2005 liikenne- ja
viestintäministeri Susanna Huovinen
kehui, miten roskapostin
määrä oli saatu laskemaan
80 prosentista kolmannekseen:
”Roskapostin määrän väheneminen
on osoitus siitä, että
määrätietoisin toimin kyetään
vaikuttamaan Internetin mukanaan
tuomiin lieveilmiöihin”.
Ministeriön laskelmat olivat
virheellisiä ja ilmeisen tarkoitushakuisia.
Mutta ovat muutkin sortuneet
■ ratkaiSut
38 tietokoNe marraskuu 2007
vallat oli yhä ykkössijalla (28,4 %)
ja Korea kakkosena. Kiina (4,9 %)
ja Venäjä (4,4 %) olivat kiilanneet
Brasilian edelle.
Luvut kertovat lähinnä kotikäyttäjien
ja nettiyhteyksien määrästä.
Vallatut kotikoneet toimivat omistajan
tietämättä roskapostin levitysasemina.
Tämä ei lupaa hyvää tulevaisuutta
ajatellen. Kiina, Venäjä ja
Brasilia kehittyvät nopeasti, joten
lähivuosina nettiin tulee satoja
miljoonia uusia, täysin kokemattomia
käyttäjiä. He ovat helppoja
saaliita huijareille ja alttiita tilaamaan
roskapostilla mainostettuja
turhaan optimismiin. Bill Gates
arveli Davosin talouskokouksessa
vuoden 2004 alussa, että roskapostiongelma
poistuu kahden
vuoden kuluessa. Ironista kyllä,
juuri kahden vuoden kuluttua
postin määrä kasvoi entisestään.
Toisaalta netti ei ole myöskään
romahtanut roskapostin
vuoksi, vaikka senkin piti joidenkin
ennusteiden mukaan
tapahtua viime vuonna.
Roskaposti on kuin liikenneruuhkat:
kaikki inhoavat
niitä, mutta jonottaminen hyväksytään,
koska vaihtoehtoiset
liikkumistavat ovat vielä hankalampia.
Aina löytyy asiakas
Toisin kuin viruksia, roskaposteja
ei lähetetä kiusan vuoksi,
vaan niiden tarkoituksena on
Domainkeys varmentaa lähettäjän
Roskapostisuodatuksen perimmäinen
ongelma on siinä, että lähettäjäkentän
tietoon ei voi luottaa.
Roskaajat käyttävät keksittyjä nimiä
ja bottiverkkojen kautta vaihtuvia iposoitteita,
mikä estää tehokkaiden
sulkulistojen kehittämisen.
Domainkeys (DKIM) on Yahoon
kehittämä tekniikka (antispam.
yahoo.com/domainkeys), joka varmistaa
sähköpostin lähettäjätiedon
aitouden.Tätä varten sähköpostipalvelimelle
luodaan salaustekniikassa
käytetty avainpari, jonka julkinen
osa tallennetaan dns-nimipalveluun
ja yksityinen osa palvelimelle.
Sähköpostia lähettäessään pal-
velin lisää viestin alkuun sisällöstä
lasketun tunnisteen ja allekirjoittaa
sen digitaalisesti. Vastaanottava
palvelin (tai sähköpostin lukuohjelma)
tarkistaa allekirjoituksen
aitouden from-kentän osoittaman
domain-nimen julkisella avaimella,
joka haetaan dns-nimipalvelusta.
Jos tarkistus täsmää,lähettäjätieto
on aito. Sivutuotteena varmistuu
viestin eheys, eli että sisältö ei ole
muuttunut matkalla. Roskapostisuodatus
tehdään vasta tämän jälkeen.
Jos tieto ei täsmää, viesti on väärennös
ja voidaan poistaa saman tien.
DKIM-tekniikka tehoaisi myös
tiedonkalasteluun, sillä se estäisi
tuotteita. Lisäksi heidän koneensa
on helppo vallata bottiverkkojen
käyttöön.
Myös yrityskoneita vallataan
haittaohjelmien avulla. Syksyllä
2007 paljastui, että lääkeyhtiö
Pfizerin verkosta oli kaapattu 138
työasemaa yhtiön oman Viagralääkkeen
mainostamiseen!
Suomessa tilanne on hyvä,
sillä saastuneita kotikoneita on
suhteellisen vähän. Lisäksi operaattorien
soveltama esto, joka
sallii kotikäyttäjien lähettää postia
vain oman operaattorin palvelimen
kautta, on osoittautunut
tehokkaaksi.
roskapostittajat häiriköivät myös
netin keskustelufoorumeita ja blogien
palautesivuja. Mainosviestejä voidaan
torjua niin sanotuilla CAptCHA-testillä,
joka on ihmiselle helppo mutta koneelle
vaikea. kuvan sivulla kirjoituksen ehtona
on yksinkertainen laskutehtävä, jonka
vain suomea ymmärtävä ihminen osaa
ratkaista.
lähettämästä väärennettyjä sähköposteja
esimerkiksi pankkien
nimissä. Lokakuussa 2007 Paypal
ja Ebay ilmoittivat Yahoon ohella
ottavansa DKIMin käyttöön.
Yksinkertaisempi SPF-tekniikka
(Sender Policy Framework) lisää
domain-osoitteen dns-tietoihin listan
koneista, jotka saavat lähettää
sähköpostia kyseisen domainin nimissä.
Vastaanottaja voi tarkistaa,
että ilmoitettu domain-tieto todella
löytyy dns-palvelusta.
postimaksu sähköpostille?
Vaihtoehtoinen keino roskapostin
kukistamiseen olisi veloittaa pie-
lisätä myyntiä.
Tilanne kertoo mainostajien
epätoivosta. Huomatuksi
tuleminen on niin vaikeaa ja
kallista, että markkinoijat ovat
valmiita turvautumaan jopa
laittomiin keinoihin saadakseen
viestinsä perille.
Roskapostimarkkinointi toimii,
sillä aina löytyy ihmisiä,
jotka haluavat tilata huomaamattomasti
Viagraa tai laihdutus-
ja mielialalääkkeitä. Koska
mainosten lähetyskustannukset
ovat olemattomat, jo muutama
tilaus riittää tekemään markkinoinnista
kannattavaa.
Joulukuussa 2006 Harvardin
yliopistossa julkaistiin tutkimus,
jossa seurattiin yli 400 osakevedätyksen
vaikutusta. Lopputulos
oli, että jos osti heti kyseistä osaketta
ja myi seuraavana päivänä,
ehti tehdä keskimäärin kuuden
prosentin voiton.
Roskapostista päästään eroon
ni summa jokaisesta lähetetystä
viestistä. Olisiko 10 senttiä liikaa?
Entä viisi? Tai edes yksi sentti?
Silläkin hinnalla miljoonan roskapostin
lähettäminen tulisi maksamaan
10 000 euroa. Se palauttaisi
sähköpostin samalle viivalle muiden
markkinointikanavien kanssa
ja lopettaisi järjettömät massapostitukset.
Valitettavasti maksua ei ole
helppo periä, koska mitään laskutustekniikkaa
ei ole. Lisäksi roskapostit
lähetetään usein vieraan
koneen kautta, jolloin laskun maksajaksi
joutuisi syytön kotikäyttäjä
eikä varsinainen lähettäjä.
oppivat niin sanotut bayesian-suodattimet tehoavat kohtalaisen hyvin roskapostiin.
käytön myötä ne oppivat erottamaan yhä paremmin, mikä on roskaa ja
mikä asiaa.
vasta sitten, kun laittoman
markkinoinnin riski jää ylittää
siitä saatavan taloudellisen hyödyn
arvon. Kaikesta päätellen
tuo aika on vielä kaukana.
■ tekniikka
roskaajien uudet konstit
Aikoinaan roskapostit oli helppo
tunnistaa yksinkertaisten avainsanojen
(get rich, money, $$$
jne.) perusteella. Suodattimien
kehittyminen on pakottanut ros-
Henkilökohtaiset tiedot
Otsikkoon lisätään vastaanottajan etunimi, jolloin
näyttää kuin viesti olisi tarkoitettu juuri hänelle,
ja lähettäjä-kenttään saatetaan väärentää
jokin samalta kuulostava nimi. Otsikossa voi
myös esiintyä satunnaisesti valittuja suomenkielisiä
sanoja, joten roskaviestiä ei voi enää
tunnistaa vieraskielisen otsikon perusteella.
pdf-tiedostot
Pdf-tiedostoliitteet läpäisevät sekä virustorjunnan
että roskapostisuodatuksen helposti.
Mainostajan kannalta pdf-tiedostoissa on
omat ongelmansa: ne kasvattavat viestin
kokoa ja mainos näkyy vain, jos vastaanottaja
avaa pdf-tiedostoliitteen.
Lait eivät tehoa
Riskiä on pyritty lisäämään
lakeja kiristämällä. Yhdysvalloissa
tuli vuoden 2004 alussa
voimaan niin sanottu can-spam
kapostittajat keksimään uusia
keinoja torjunnan huijaamiseen.
Kilpajuoksu mainostajien ja suodattajien
välillä saa jatkuvasti
uusia muotoja.
-laki, jonka piti hillitä ongelmaa.
Laki ei kieltänyt sähköpostimainontaa,
mutta asetti sille
pelisäännöt: lähettäjätietoa ei
saanut väärentää ja viestissä tuli
olla linkki, josta markkinoinnin
saa lopetettua.
Can-spamin jälkeen aktiivisia
roskapostittajia on saatu
kiinni ja rankaistu.
Ensimmäinen tuomittu
oli 30-vuotias Daniel J.
Lin, joka sai syyskuussa
2006 kolme vuotta
vankeutta laihdutuslääkkeiden
ja Viagran mainostamisesta vallattujen
yrityskoneiden kautta.
Tämän vuoden lokakuussa
kaksi pornospämmiä lähettänyttä
miestä sai Arizonassa yli
viiden vuoden vankeustuomiot.
Myös Euroopassa ja Australiassa
Mainos kuvana
Vuonna 2004 roskapostittajat alkoivat
lähettää mainoksia pelkkänä
grafiikkana, joten postisuodattimilla
ei ole mitään, mihin tarttua
viestejä arvioidessaan.
kirjoitusvihreet
Suodattimia hämätään kirjoittamalla
sanoja tarkoituksella väärin. Ihminen
hahmottaa sanat ja ymmärtää
viestin virheistä huolimatta, mutta
suodatin ei tunnista väärin kirjoitettuja
sanoja. Uutisia mainoksiin
Uutisista poimittu otsikkokenttä houkuttaa vastaanottajan
avaamaan viestin. Satunnaiset englanninkielen
sanat tai uutisesta kopioitu teksti
pyrkivät hämäämään suodatinta niin, että mainos
näyttää tavalliselta sähköpostilta.
Mainos
äänitiedostona
Uusin keksintö
on piilottaa
mainosviesti
mp3-tiedostoon.
Puolen minuutin
mainos mahtuu
äärimmilleen
pakattuna 57 kilotavuntiedostoliitteeseen,
mutta
äänenlaatu jää
heikoksi.
r o s k a p o s t i t ä n ä ä n ■ ■ ■
Aikaleima tulevaisuudesta
Jotkut sähköpostiohjelmat lajittelevat
saapuneet viestit niiden lähetysaikakentän
perusteella. Merkitsemällä ajan
tulevaisuuteen lähettäjä varmistaa, että
hänen viestinsä säilyy näkyvissä saapuneiden
listalla ensimmäisenä.
suomenkieliset roskapostit
ovat harvinaisia. Yrityksille
saa mainostaa – laki suojaa
vain yksityishenkilöitä
koneellisesti lähetetyiltä
mainosviesteiltä.
marraskuu 2007 tietokoNe 39
■ ■ ■ t i e t o t u r v a
roskaajia on rankaistu vankeudella
ja miljoonakorvauksilla.
Uusia yrittäjiä ilmaantuu
kuitenkin jatkuvasti, sillä riski
on pieni ja voitot suuria. Daniel
■ teStattua
LABS
roskapostia vuodesta toiseen
Seurasimme roskapostin määrän
kehittymistä osoitteilla, jotka ovat
olleet käytössä yli 10 vuoden ajan.
Testejä varten luotiin myös tilapäisiä
osoitteita, jotka mainittiin vain
yhdellä www-sivulla. Näin pyrimme
selvittämään, miten nopeasti uudet
osoitteet leviävät roskaajille.
Kaikki tilastot laskettiin suodattamattomista
viesteistä. Koska
osoitteita oli vain muutamia, tuloksia
ei voida yleistää. Havainnot
täsmäävät kuitenkin hyvin yleiseen
roskaviestien määrä
1800
1600
1400
1200
1000
800
600
400
200
40 tietokoNe marraskuu 2007
käsitykseen roskapostin määrän
muuttumisesta.
Yleinen havainto oli, että mitä
vanhempi osoite, sitä enemmän
siihen tuli roskapostia. Roskaajat
keräävät osoiterekisterinsä wwwsivuilla
mainituista osoitteista.
Vanha osoite on todennäköisesti
ehtinyt päätyä usean roskaajan
osoiterekisteriin.
Myös news-alueelle kirjoittaminen
omalla sähköpostilla on varma
keino päätyä roskaajien listalle.
0
1/2005 7/2005 1/2006 7/2006 1/2007 7/2007
HAAMUosoitekiN keLpAA
Kuinka nopeasti www-sivulle laitettu
osoite päätyy roskapostittajille?
Onko osoitteen poistamisesta
sivulta mitään hyötyä? Tätä
testattiin laittamalla www-sivulle
vuoden 2005 tammikuun alussa
kaksi sähköpostiosoitetta.
Roskapostittajat löysivät
osoitteet lähes välittömästi – jo
saman kuun aikana molempiin
osoitteisiin tuli seitsemän roskapostia.
Sen jälkeen määrä alkoi
kasvaa tasaisesti, kunnes 2005
joulukuussa roskaa tuli jo lähes
100 viestin kuukausivauhdilla.
Tällöin toinen osoite poistettiin
sivulta (nuoli kuvassa). Poistettu
osoite sai edelleen roskapostia,
mutta ero sivulle jätettyyn osoitteeseen
alkoi hiljalleen kasvaa.
Mielenkiintoista kyllä, vielä lähes
pari vuotta myöhemmin poistettu
kalasteluviestien määrä
100
90
80
70
60
50
40
30
20
10
0
4/2006 10/2006 4/2007
Linin saama hyöty oli 350 000
dollaria, mutta menestyneimmät
roskaajat ovat ansainneet
miljoonia.
Roskapostitus näyttää muut-
osoite sai noin 50 – 70 prosenttia
poistamattoman osoitteen
roskapostimäärästä.
Tulos osoittaa, ettei edes
osoitteen poistolla ole suurta vaikutusta.
Kun sähköpostiosoite on
kerran päätynyt roskapostittajille,
peli on menetetty.
Toisella kokeella tutkittiin, löytyvätkö
osoitteet nopeammin, jos
ne ovat mailto-linkkinä, ja onko
eroa osoitteen sijoittamisessa
pää- tai alasivulle. Mailto-linkin
osoitteet levisivät hieman nopeammin,
mutta ero tasoittui aikaa
myöten. Pää- ja alasivun osoitteilla
ei ollut merkittävää eroa.
Osa mainoksista lähetetään
täysin sokeasti. Varsinkin sales@
domain.fi- ja info@domain.fi
-tyyppisiin osoitteisiin tuli päivittäin
kymmeniä viestejä, vaikkei
osoitteita edes ollut olemassa.
tuvan yhä ammattimaisemmaksi.
Vastaanottajia pommitetaan
yhä uudelleen ja uudelleen jopa
aivan samoilla viesteillä. Postituskampanjat
voivat olla jopa yli
roskaviestien määrä
6000
5000
4000
3000
2000
1000
0
7/2004 1/2005 7/2005 1/2006 7/2006 1/2007 7/2007 0
9
8
7
6
5
4
3
2
1
roskAt pieNeNeVÄt
Roskapostin määrää (kaavion
pylväät) seurattiin kuukausitasolla
kesästä 2004 alkaen. Roskaa
tuli noin 2000 viestiä kuukaudessa.
Jostain syystä roskapostin
määrä lähes kaksinkertaistui
syksyllä 2006 ja jäi pysyvästi
aiempaa korkeammalle tasolle.
Keskimääräisen roskapostiviestin
kokoa (kaavion viiva)
seurattiin maaliskuusta 2005
alkaen. Vuoden 2006 aikana
koko yli kaksinkertaistui, kun ku-
poistoLiNkki AVAA HANAt
Roskapostin vas- 900
taisissa ohjeissa 800
muistutetaan, et- 700
tei viestin lopussa 600
olevaa unsubscri-
500
be-poistolinkkiä
400
kannata koskaan
300
painaa. Joskus
200
linkki ei edes toi-
100
mi, se on mukana
0
vain can-spamlainvaatimuksesta.
Mutta jos linkki toimii, se kertoo
roskaajalle, että tämä osoite
on aktiivisessa käytössä.
Asiaa testattiin painamalla
tammikuun 2006 alussa kahdeksan
eri roskapostin poistolinkkiä
ja ilmoittamalla niille aiemmin
käyttämätön sähköpostiosoite.
Ensimmäinen roskaposti tuli viiden
vuorokauden kuluttua. Puoli
roskaviestien määrä
kALAsteLU VÄHeNee?
Kalasteluviestien määrää seurattiin
roskapostista erillään. Viestien vähäisen
määrän vuoksi tulokset ovat enintään
suuntaa-antavia. Kesällä 2007
kalastelua oli poikkeuksellisen vähän.
Syyskuun korkea pylväs on seurausta
vuoden mittaisia.
Käyttäjien on syytä tottua
siihen, että liikenneruuhkien
tavoin roskaposti on tullut jäädäkseen.
tk
roskaviestin keskikoko, kt
vatiedostoihin perustuvat viestit
yleistyivät. Syksyllä koko kääntyi
laskuun. Ajoittaisista heilahduksista
huolimatta keskikoko on
edelleen pienentynyt vuoden
2007 aikana.
Roskapostista kertyy valtavasti
turhaa liikennettä. Viisi tuhatta
viestiä kuukaudessa, joiden keskikoko
on viisi kilotavua, tuottavat
vuodessa 300 megatavua liikennettä.
Jos organisaatiossa on
100 työntekijää, roskan määrä
vuositasolla yltää 30 gigatavuun.
1/2006 7/2006 1/2007 7/2007
vuotta myöhemmin roskan määrä
räjähti kasvuun ja vajaat kaksi
vuotta myöhemmin osoitteeseen
tuli jo lähes 1000 roskapostia
kuukaudessa.
Selvittämättä jäi, mikä kahdeksasta
poistopyynnöstä oli
myynyt osoitteen eteenpäin
roskaajille – vai olivatko kaikki
tehneet niin.
yhdestä ainoasta postituksesta, jossa
sama viesti saapui muutaman tunnin
aikana peräti 58 kopiona (tumma osa).
Jos se jätetään pois laskuista havaitaan,
että kalastelu on ainakin toistaiseksi hiljentynyt.
Ehkä selaimen phishing-estot
ovat alkaneet vaikuttaa?
■ ■ ■ t e k n i i k k a
TekSTi: SAMULi koTiLAinen • kUVAT: TiMo SiMPAnen
Kannettavat
Paljonko kannattaisi maksaa
kannettavasta tietokoneesta?
Riittäisikö jopa
500–600 euron halpamalli? Vai
pitäisikö investoida 1 500 euroa
huippumalliin?
Moni ostaja pohtii kuumeisesti
näitä kysymyksiä. Mainoksista
voi päätellä selvimpiä komponenttieroja,
mutta kaikkein
tärkeimmät ja syvemmät erot
jäävät usein hämärän peittoon.
Tutkimme, mitä kannettavien
kannen alta löytyy, ja mitkä ovat
ne osittain piilevät ominaisuu-
42 TieTokone marraskuu 2007
det, jotka tuntuvat hintalapussa.
Kannettavat koneet voidaan
ryhmitellä tiettyihin perusluokkiin,
jotka kertovat paljon
niiden rakenteesta ja ominaisuuksista.
Näiden luokkien
ymmärtäminen helpottaa selvästi
koneen hankintaa. Ehkä
kaikkein selvimmin tämä näkyy
kalliissa yritysmikroissa. Mikä
ihme niissä maksaa?
Rakenne ratkaisee
Yrityskäyttöön tarkoitetut kannettavat
voidaan jakaa karkeasti
hintalappua
syvemmältä
Kaupoista löytyy kannettavia reilusti alle tuhannella eurolla,
kun samaan aikaan yrityksille myydään paljon tuplahintaisia koneita.
Toisaalta kotien multimediakannettava voi maksaa yhtä paljon.
Mitkä tekijät tarkkaan ottaen vaikuttavat kannettavien hintoihin?
neljään luokkaan. On edullisia
yritysmikroja, jotka ovat halpojen
kotikoneiden hinnoissa. Sitten
on pieniä ja ultrakevyitä koneita
matkatyöläiselle, ja toisaalta
hurjan tehokkaita kannettavia
vaikkapa insinöörille tai graafiselle
suunnittelijalle. Väliin jää se
kaikkein tutuin ja silti kaikkein
mystisin kone, vajaan kahden ja
puolen kilon painoinen paremman
luokan yrityskannettava.
Tähän premium-luokkaan
kuuluvat esimerkiksi Lenovon
T-sarjan Thinkpadit, HP:n
nc-sarjan Compaqit sekä monia
Dellin Latitude- ja Fujitsu
Siemensin Lifebook-koneita.
Koneet ovat monesti satoja euroja
kalliimpia kuin samoilla
komponenteilla varustetut kotimikrot.
Syy löytyy kahdesta
tekijästä, elinkaariajattelusta ja
koneen rakenteesta.
Toisin kuin kotikoneet, yrityskoneita
kannetaan ja kolhitaan
päivittäin. Samalla ne
ovat usein työntekijän tärkein
työkalu, ja sisältävät yrityksen
kannalta hyvin tärkeää tietoa.
Huippuluokan yritysmikroissa
on siksi rakenteellisesti huomioitu
yleisimmät tavat, joilla
tietokone hajoaa.
Kannettavia kolhitaan ja
niitä siirrellään kulmista kiinni
pitäen. Jatkuvassa rasituksessa
näyttö ja emolevy saattavat haljeta.
Siksi runko, kansi ja näytön
ympäristö on tuettu jämäköillä
alumiini- tai magnesium-rakenteilla.
Kotikoneiden hatarien
kansien sijaan yrityskoneissa
kansi lukittuu jämäkästi pohjan
ympärille. Usein myös koneiden
kannet ovat kestävää ja naarmuuntumatonta
metalliseosta.
Yritysmikro kestää havereita
Toinen yleinen hajoamistapa on
se, että kone putoaa. Kiintolevyn
lukupää osuu levyn pintaan
kiinni, jolloin datalle voi
yleensä heittää hyvästit. Kallii-
siin yritysmikroihin on lisätty
kiihtyvyysanturi, joka huomaa
putoamisen. Kiintolevyn lukupää
siirretään nopeasti pois levyn
pinnalta ennen rysähdystä,
ja data pelastuu.
Kolmas tyypillinen koneen
tuho on näppäimistölle kaatunut
kahvikuppi tai juomalasi.
Yrityskoneissa näppäimistöt on
suunniteltu niin, ettei vesi pääse
helposti koneen sisään.
Kun tukevuuteen lisätään se,
että kalliimpien yrityskoneiden
paino on yleensä alle 2,5 kiloa,
on helppo nähdä, miksi kone on
selvästi peruskonetta kalliimpi.
Sama yhdistelmä selittää, miksei
yritysten matkakoneisiin mahdu
kaikkia kotikoneista tuttuja
lisäominaisuuksia ja -laitteita.
m i k ä k a n n e t t a v a s s a m a k s a a ? ■ ■ ■
kalleimmat kotikannettavat paljastuvat monesti vain liitäntöjä vilkaisemalla.
Multimediamalleista löytyy esimerkiksi hdmi-liitäntä viihdekeskuksiin tai e-sataliitäntä
lisäkiintolevyille.
Yrityskoneista löytyy kattavasti
tietoturvan ja hallinnan
ominaisuuksia. Esimerkiksi
kiintolevyn sisällön voi yleensä
salata. Akkukestoa pidennetään
sensoreilla, jotka himmentävät
näyttöä tarvittaessa.
elinkaari säästää tai tuhlaa
Yritysmikrojen hintaan ja ominaisuuksiin
vaikuttaa myös
elinkaari. Kotikoneissa tietyn
mallin elinikä on yleensä vain
kolmisen kuukautta. Sitten
myyntiin tulee uusi malli erilaisilla
piirisarjoilla ja komponenteilla.
Yrityksissä tällainen ei käy
päinsä. Koneiden säätäminen ja
yrityksen tarvitsemien ohjelmien
ja asetusten virittäminen on
valtavan työlästä. Siksi koneisiin
KaNNETTavIa mONEEN hINTaaN
Malli ja valmistaja hP Compaq 8510p hP Pavilion dv9000 Fujitsu Siemens Fujitsu Siemens
Amilo Li 1718 Amilo Xi 2528
hinta noin 2100 € noin 1000 € noin 750 € noin 1350 €
näytön koko 15,4 tuumaa 17 tuumaa 15,4 tuumaa 17 tuumaa
näytön tarkkuus 1680 x 1050 (matta) 1440 x 900 (kiiltävä) 1280 x 800 (kiiltävä) 1440 x 900 (kiiltävä)
Paino (mitattu) 2,8 kg 3,5 kg 2,7 kg 3,7 kg
Prosessori Intel Core 2 Duo T7700 amD Turion X2 TL-56 Intel Core 2 Duo T2450 Intel Core 2 Duo T7500
(2,4 Ghz) (1,8 Ghz) (2,0 Ghz) (2,2 Ghz)
Muisti 2 Gt 2 Gt 2 Gt 2 Gt
näytönohjain ati mobility Radeon Nvidia Geforce 8400m ati Radeon Xpress 200m Nvidia Geforce 8600m
hD 2600 (256 mt) GS (256 mt) GS (256 mt)
kiintolevy 160 Gt 2 x 120 Gt 120 Gt 2 x 160 Gt
Windows-versio vista Business vista home Premium vista home Premium vista home Premium
erikoista magnesiumkuori, telakointiliitin, Lightscribe (dvd-levyjen eti- Todella vähän liitäntöjä Kaukosäädin, e-satakiintolevysuojaus,
turvapiiri ketin tulostus polttaessa), laajennuspaikka,
tuplattu kiintolevy tuplattu kiintolevy
Muuta Sormenjälkilukija, gigabitin Sormenjälkilukija, altec Lansing - Silent mode, hdmi-liitin, weblähiverkkoyhteys,
ohjaintappi, -äänentoisto, hdmi-liitin, kamera, numeronäppäimistö,
hdmi-liitin, muistikortinlukija tuplakuulokeliitäntä, web- muistikortinlukija
kamera, numeronäppäimistö,
muistikorttilukija
ohjelmat Tietoturva ja bisnes, microsoft Works, Skype, microsoft Office (kokeilu- microsoft Works
kertakirjautuminen Yahoo, Google versio), microsoft Works
Vistan teholukema 4,6 (kiintolevy) 3,6 (grafiikka) 2,6 (grafiikka) 4,8 (muisti)
Suoritin 5,3 4,7 4,7 5,1
Muisti 4,8 5,9 4,2 4,8
Grafiikka 5,9 3,6 2,6 4,9
Peligrafiikka 5,0 4,1 3,0 5,2
ensisijainen kiintolevy 4,6 4,6 4,8 4,9
Liitännät
Usb 4 3 4 3
Firewire 1 1 - 1
hdmi 1 1 - 1
Bluetooth 1 1 - 1
Pc-card 1 1 - -
Muistikortinlukija 1 1 - 1
S-video - 1 - 1
kauko-ohjainväylä - 1 - 1
e-sata-lisäkiintolevy - - - 1
Lisälaiteväylä telakka lisälaitteet - -
kannettavien
tietokoneiden
perusluokat
YRITYSKONEET
edULLinen YRiTYSkone
edullinen työkalu
yritysominaisuuksilla
✓ hinta noin 900–1300 €
✓ paino noin 2,8 kg
✓ melko kestävä rakenne
✓ näyttö 14–15 tuumaa (matta)
✓ yrityssovellukset ja
tietoturvaominaisuudet
✓ elinkaari 3–12 kk
PiTkän eLinkAARen
PReMiUM-YRiTYSkone
kallein, hienoin ja kestävin
työkalu yrityskäyttöön
✓ hinta noin 1 500–2 200 €
✓ paino noin 2,3 kg
✓ erittäin kestävä rakenne
✓ näyttö 14–15 tuumaa (matta)
✓ yrityssovellukset ja
tietoturvaominaisuudet
✓ elinkaari 15–18 kk
ULTRAkeVYT YRiTYSkone
kevyin ja pienin työkalu
matkatyöläiselle
✓ hinta noin 1 000–2 500 €
✓ paino noin 1,7 kg
✓ melko kestävä rakenne
✓ näyttö 10–12 tuumaa (matta)
✓ elinkaari 15–18 kk
KOTIKONEET
edULLiSin koTikone
kaikkein edullisin
kannettava tietokone
✓ hinta noin 500–800 euroa
✓ paino noin 2,8 kg
✓ edulliset materiaalt ja
komponentit
✓ näyttö 15,4 tuumaa (kiiltävä)
✓ elinkaari 2–3 kk
PeRUSkone MULTiMediAoMinAiSUUkSiLLA
pelaamiseen ja
viihdekäyttöön pystyvä
kotikone
✓ hinta noin 800–2 000 €
✓ paino noin 2,8 kg
✓ tyylikäs ulkonäkö
✓ melko tehokkaat komponentit
✓ näyttö 15–17 tuumaa (kiiltävä)
✓ elinkaari 3 kk
"RAAhATTAVA" Viihdekone
suurin ja näyttävin kotikone
viihdekäyttöön
✓ hinta noin 1 000–2 000 €
✓ paino noin 3–4 kg
✓ näyttö 17–20 tuumaa (kiiltävä)
✓ näyttävä ulkonäkö
✓ tehokkaat komponentit,
hyvä varustelu
✓ elinkaari 3 kk
marraskuu 2007 TieTokone 43
Î
■ ■ ■ t e k n i i k k a
tiputetaan valmiiksi viritetty levykuva.
Jos konemalli muuttuu
liikaa, eivät levykuvat toimi, ja
koko konsepti romuttuu.
Kalliit yrityskoneet ovat niin
sanottuja pitkän elinkaaren
malleja. Samaa konetta, jolle
taataan levykuvan yhteensopivuus,
saa valmistajalta ainakin
15–18 kuukauden ajan. Vaihdokset
tehdään hallitusti. Lisälaitteet,
kuten telakat tai varaakut,
saattavat sopia koneisiin
vuosikausien ajan.
Käytännössä tämä kaikki
merkitsee sitä, että kalliimmat
yrityskoneet ovat tekniikassa
aina hieman jäljessä kotikoneita.
Harva kalliimpi yrityskone
voittaa koskaan vertailutestejä,
sillä hinnan ja ominaisuuksien
suhde ei ole yhtä hyvä kuin
halvemmissa koneissa. Yrityskäyttäjät
kuitenkin rakastavat
kevyitä, kestäviä, laadukkaita ja
turvallisia työkalujaan.
Mistä sitten joutuu luopumaan,
jos valitsee edullisemman
Ei ole mitään vaaraa sekoittaa hP:n
Compaq 8000 -sarjan kannettavaa
ja Pavilion dv9000 -sarjan konetta,
niin erilaisia ne ovat. Koneet ovat
mainio esimerkki nykypäivän viihdekoneiden
ja yritysmikrojen eroista.
Eniten on eroa materiaaleissa
ja rakenteissa. Pavilion dv9500 on
kiiltäväpintainen kaunotar, päältä
ja sisältä kuvioitu. Koneessa on
altec Lansingin "brändi"-kaiuttimet,
kiiltäväpintainen näyttö, ja
muutenkin Pavilion vaikuttaa
enemmän viihdelaitteelta kuin
perinteiseltä tietokoneelta.
Jämäkkää vai herkkää
hP Compaq 8510p on Pavilionin
täydellinen vastakohta. Tämäkin
kannettava on tyylikäs, mutta hyvin
työkalumaisella tavalla. Kone on rakennettu
kestämään korutonta käyttöä.
Kannet ja näppäimistön edusta
on silattu magnesiumpinnalla, joka
kestää naarmuttamista.
Kone on kaikin puolin jämäkkä.
Kiintolevy on suojattu putoamiselta
ja koneessa on turvapiiri. Yritysverkkokäyttöä
nopeuttaa gigabitin
verkkoliitäntä, ja Compaq on tie-
44 TieTokone marraskuu 2007
Fujitsu-Siemensin 17-tuumaisesta
viihdekannettavasta löytyy mukana
kulkeva kaukosäädin.
luokan yrityskoneen? Samanlaisen
prosessorin, kiintolevyn ja
muut komponentit saa edullisemmissa
malleissa ehkä satoja
euroja edullisemmin.
Hinnan säästämiseksi rakenteissa
on tingitty. Koneet eivät
ole yhtä jämäköitä, eikä niissä
ole kaikkia luotettavuutta tuovia
lisäominaisuuksia. Usein myös
laajennettavuudesta on tingitty,
hP Compaq 8510P ja hP Pavilion Dv9500
Yrityksen tehomylly vs. kodin viihdekaunotar
Magnesiumkuorinen
Compaq
on tehty
raskaaseen
työkäyttöön
sekä rakenteeltaan
että teholtaan.
tysti telakoitava.
Toisin on Pavilionin laita. Kansi
jää suljettaessa raolleen, ja koneen
käsittelyä varoo vaistomaisesti.
Kiiltävät pinnat vaikuttavat herkästi
naarmuuntuvilta. Tästä on tuskin
suurta haittaa, koska 3,5 kilon painoista
ja suurikokoista konetta tuskin
kannellaan paljoa mukana.
Pavilionin suureen pinta-alaan
mahtuu yhtä ja toista. Koneessa
on esimerkiksi kaksi kiintolevyä
ja erillisellä numero-osalla varustettu
näppäimistö. Dvd-asema on
eikä edullisiin yrityskoneisiin
ehkä saa tehokkaampia näytönohjaimia.
Kaikkein kevyimmistä
materiaaleista on myös luovuttu,
eli halvemmissa yrityskoneista
paino nousee 2,3 kilon tienoilta
2,8 kilon tienoille.
halpakone on
säästämisen ihme
Myös kotikoneissa on valtavia
hintaeroja. Edullisimmat koneet
myydään vain 500 euron hintaan,
mutta kalleimmat koneet
maksavat yli 2000 euroa. Missä
on ero?
Kotikoneissa erot muodostuvat
pääosin komponenteista ja
materiaaleista. Jotta kannettavan
tietokoneen hinta voidaan
painaa vain 500 euroon, täytyy
kustannuksia leikata kaikista
mahdollisista kohdista.
Näytöissä käytetään edullisempia
paneeleja, joiden tarkkuus
on 1280 x 800 tai vain
1024 x 786. Prosessoreina ei
voida käyttää Intelin Core 2
17 tuuman näytöllä
varustettu Pavilion
on suuri ja näyttävä
näky. kone on
kaunis, mutta haavoittuva.
Lightscribe-mallia
eli sillä voi tulostaa
levyihin myös kansipuolelle
etiketin.
hauska yksityiskohta
on kaksi kuulokeliitäntää,
joilla kaksi katsojaa
voi kuunnella vaikkapa elokuvan
ääntä yhtä aikaa kuulokkeista.
iso vai tarkka näyttö
Pavilionin 17-tuumainen näyttö on
suuri, mutta ei kokoonsa nähden
kovinkaan tarkka (1440 x 900
pistettä). viihdekäyttöön tarkkuus
riittää toki hyvin. vaikka Compaq
8510p:n näyttö on fyysisesti paljon
pienempi, on tarkkuus 1680
x 1050. Ruudulle mahtuu paljon
tavaraa, ja näyttö soveltuu myös
Duo eikä AMD:n Turion-suorittimia,
sillä niiden hintalaput
liikkuvat 150–350 euron luokassa.
Hitaamman Intel Celeron
M - tai AMD:n Sempron
-prosessorin saa sen sijaan alle
60 eurolla. Samalla tavalla säästetään
muistissa, kiintolevyssä,
dvd-asemissa ja muissakin
komponenteissa.
Halpakoneiden pintamateriaalit
ovat edullista muovia, eivätkä
erityisen näyttäviä. Mobiilitekniikan
kalliimpia ratkaisuja,
kuten kevyempiä materiaaleja
tai pienemmiksi tehtyjä komponentteja,
ei juuri käytetä. Halpakoneet
ovat usein paksumpia
ja suhteessa painavampia kuin
kalliimmat koneet.
Myös näppäimistö ja ohjainlevy
ovat usein edullisempaa
laatua. Liitännöistä on tarjolla
vain välttämättömät, eikä laajennusvaraa
juuri ole. Halpakoneissa
myös ohjelmistotarjontaa
on karsittu. Esimerkiksi
Windows Vista voi olla riisuttu
esimerkiksi suunnittelutyöhön.
Suorituskyvyn puolesta Compaq
on suunnattu tehokkaan työaseman
vaihtoehdoksi esimerkiksi
suunnittelijalle. varsinkin näytönohjain
on hurjan nopea. muutenkin
komponentit ovat kalleinta laatua,
mikä näkyy yli 2 000 euron hinnassa.
Pavilionissa näytönohjain
on taas paketin heikoin kohta. Noin
tuhannen euron hintaan nähden
suorituskyky on kuitenkin hyvä.
Erot näkyvät myös ohjelmapuolella.
Compaqin Windows vistan
Business-versiota on terästetty
tietoturvan ja kertakirjautumisen
sovelluksilla. Pavilionissa on keskitytty
viihteeseen, ja esimerkiksi
Yahoon, Googlen ja Skypen lisäohjelmiin.
Home Basic -malli, jossa ei ole
lainkaan uutta Aero-käyttöliittymää.
Ostaja joutuu luopumaan
paljosta, mutta toisaalta halpakannettavien
hinnat on näin
saatu painettua tasolle, josta
muutamia vuosia sitten ei osattu
unelmoida. Tämän luokan koneet
ovat tietysti halvimmillaan
myyntiaikansa lopulla.
kelpaako kodin tehomylly
yrityskoneeksi
Moni pieni yritys ja kotona töitä
tekevä joutuu tekemään vielä
erään valinnan. Pitäisikö työkäyttöön
ostaa yritysmikro vai
kotimikro? Kummassakin on
omat hyvät puolensa. Mitä eroa
koneilla on?
Suurin ero kotikoneiden ja
yrityskoneiden välillä on työkaluajattelu.
Halvinkin yritysmikro
rakennetaan kestämään päivittäistä
kuljetusta. Koneet on ainakin
jotenkin suojattu kolhuja
ja naarmuja vastaan. Koneiden
Fujitsu Siemensin amilo L- ja amilo
X-sarjan koneet osoittavat miten
suuria eroja kahden kotikoneen
välillä voi olla. amilo Xi 2528 on
huipputehokas ja huippuvarusteltu
viihdekone. amilo L -sarja taas saa
hämmästelemään sitä, miten alas
koneiden hintaa saadaan nykyään
puristettua, vieläpä aivan järkevästi.
Nyt testattu amilo Li 1718 -malli
on L-sarjan koneista kallein reilun
700 euron hinnalla. Kevyemmällä
prosessorilla ja
Windows vista Basic-käyttöjärjestelmällä
varustettuna
koneiden hinnat painuvat alle 600
euron.
Järkevää edullisuutta
vaikka koneiden ero näkyy selvästi
jo päällepäin, on L-sarjan kone
kuitenkin aivan tyylikäs paketti.
hopeanharmaa kansi ja muuten
musta pinta ovat koruttomat mutta
siistit. Näppäimistö ja kosketuslevy
ovat nekin vaatimattomat mutta
toimivat. Eniten yllättää liitäntöjen
vähäisyys. Koneen reunat ammottavat
tyhjyyttään, kun kaikki eri-
LABS
suoritusKyKy (pcmarK vantage)
Amilo L -koneen
suorituskyky on
tietysti joukon heikoin,
mutta yllättävän
hyvä verrattuna
koneen hintaan.
huippukoneissa
varsinkin prosessori
ja tehokas näytönohjain
näkyvät
hintalapuissa.
paino ja koko yritetään pitää
halvoissakin malleissa kurissa.
Kotikoneet on taas suunniteltu
lähinnä siirrettäviksi, esimerkiksi
pöydältä komeroon.
Koneen pitää olla tyylikäs ja
tehokas, ei naarmuja kestävä tai
kevyt. Niinpä kotikoneet ovat
yleensä suurempia ja paremmin
varusteltuja, mutta niiden kestävyys
ei ole niin hyvä. Esimerkiksi
kansi jää kotikannettavissa
usein raolleen, ja se pysyy kiinni
vain keskellä olevalla hakasella.
Tuntuisi melkeinpä ihmeeltä,
että tällainen mikro kestäisi
vuosikausia oikeassa matkakäytössä.
koisliitännät on karsittu pois.
Toinen selvä säästökohde on
15,4-tuumaisen näytön tarkkuus,
joka on vain 1280 x 800. Samoin
näytönohjain on teholtaan
vaatimaton. Peruskäyttöön potkua
löytyy kohtuullisesti, ja kokonaisuudessa
ei ole liian heikkoja kohtia.
myös sovellusohjelmapaketti on
samanlainen kuin muissa Fujitsu
Toinen merkittävä käytännön
ero liittyy näyttöihin. Edullisimmissakin
yrityskoneissa näytöt
ovat toimistokäyttöön sopivia
mattapintaisia malleja. Kotikoneissa
on melkein järjestään
siirrytty kiiltäväpintaisiin näyttöihin.
Ne näyttävät hienommalta,
mutta heijastukset ovat
niille myrkkyä.
Ohjelmistopuolella erona on
Windows Vista Business ja Vista
Home Premium. Bisnesversiolla
voi kirjautua yritysverkkoihin,
ja mukana on työkäyttöön sopivia
varmistuksen ja tiedonsiirron
ominaisuuksia.
Kotien Home Premium taas
Fujitsu Siemens amilo Xi 2528 ja Fujitsu Siemens amilo Li 1718
Multimediahirmu vs. halpa kannettava
Suurikokoinen ja tehokas Amilo
Xi 2528 -kone on varustettu kahdella
160 gigatavun kiintolevyllä.
m i k ä k a n n e t t a v a s s a m a k s a a ? ■ ■ ■
Suorituskyky (Pcmark Vantage)
3000
2500
2000
1500
1000
500
0
1809
2092
Fujitsu HP Pavilion
Siemens
Amilo Li 1718
dv9500
2843
HP Compaq
8510p
2854
Fujitsu
Siemens
Amilo Xi 2528
Amilo L -mallit ovat
Fujitsu Siemensin
edullisimpia koneita.
kaikessa säästämällä
on saatu
aikaan yllättävän
käyttökelpoinen
kone.
Siemensin kotikoneissa
eli varsin laaja.
amilo L -sarja, varsinkin
sen edullisimmat
versiot, antaa mainiota
vastinetta rahalle, jos tietokoneeseen
ei haluta sijoittaa
suuria summia.
huikeasti levytilaa
Grafiitinharmaalla karkeahkolla
pinnalla päällystetty amilo Xi 2528
on suunniteltu aivan erilaisista lähtökohdista.
Koneessa on kokoa,
ominaisuuksia ja tehoa. amilo Xi
muistuttaa nyt testattua hP:n Pavilionia,
mutta amilo on kalliimpi ja
tehokkaampi.
sisältää Media Center -osan ja
paremmat viihdeominaisuudet.
Kotikoneissa mukana tulee
usein myös esimerkiksi virustorjunnan
aloituspaketteja ja
Microsoft Works -ohjelmisto.
Raahattavien paluu
Jatkossa koti- ja yrityskoneiden
erot näyttävät vain kasvavan.
Kotikannettavat ovat kehittymässä
viihdekeskuksen suuntaan,
joten näyttöjen koko, tallennustilan
määrä ja multimedialiitännät
ovat kasvussa.
17-tuumaisella näytöllä ja
kahdella kiintolevyllä varustettua
melkein neljän kilon painoista
kannettavaa ei paljon
kannella. Sillä voi kuitenkin
korvata pöytäkoneen jopa pelitai
elokuvakäytössä.
Nyt myyntiin on tullut jopa
19- ja 20-tuumaisilla näytöillä
varustettuja viihdehirmuja,
joiden seurauksena kannettavat
palaavat juurilleen, raahattaviin
tietokoneisiin.
Tk
Kone on selvästi suunnattu multimediaan
ja viihdekäyttöön. mainio
innovaatio on esimerkiksi koneen
kyljestä irtoava pieni kaukosäädin,
jolla kone muuttuu vaikkapa televisioksi.
viihteelle on varattu tilaa
320 gigatavua, mikä on kannettavaksi
tietokoneeksi huikea määrä.
amilo X:n liitinvalikoima on
erittäin runsas. mukana on hdmi-liittimen
ohella e-sata-liitin,
jolla koneeseen voi lisätä ulkoisia
kiintolevyjä. Suorituskykyä riittää
melkein yhtä paljon kuin hP:n
selvästi kalliimmassa tehotyöasemassa.
Kun koneen hinta on vain
noin 1 350 euroa, on hinta-tehosuhde
erinomainen.
marraskuu 2007 TieTokone 45
osmo a. wiio
Viestinnän
emeritusprofessori
osmo A. Wiio
on tunnettu
tietotekniikan
popularisoija.
” Kilbyn integroitua
piiriä on pidetty
1900-luvun
tärkeimpänä
tietotekniikan
keksintönä.
”
46 TieToKone marraskuu 2007
Mistä tullaan
Mikrotietokoneiden kehityksen alusta
saakka mukana olleena on ollut
melkoinen elämys seurata laitteiden
ja sovellusten kehitystä. Muisteluun
on ehkä syytäkin, sillä ensimmäiset
jokamiehen laitteet ilmestyivät meille
vuonna 1977 eli 30 vuotta sitten.
Voisin vietää omien laitteitteni
30-vuotisjuhlaa, sillä hyllylläni on
165x165 mm:n emolevy, jossa lukee
”KOTITIETOKONE
HOBBYCOMPUTER
OK41077”. OK-merkintä
tarkoittaa Osmo
Kainulaista ja numero
päivämäärää 4.10.1977.
Minä olin yksi Kainulaisen
kehittämän Telmacin
melko harvoista
kokoajista. Emolevyn
painetun piirin osien
kasaamisen lisäksi piti
näppäimistö tehdä itse,
massamuistina oli äänikasetti ja
näyttölaitteena televisiovastaanotin.
Ohjelmointi oli suoraan numeroilla
kirjoitettua lähdekoodia. Alkeet tuli
opetelluksi!
Nyt laitteistoni on tietysti jotain
aivan muuta, mutta sylikoneita lukuun
ottamatta kasaan pc-koneet itse
haluamallani tavalla. Pääkoneeni ei
suinkaan edusta mitään alan huippua,
mutta kahdella kiintolevyllä on
yhteensä tilaa 320 gigatavua, suoritin
on 64-bittinen, muistia on 1,5 gigatavua
ja näyttölaite on nestekidenäyttö.
Kehitys on mielestäni ollut 30 vuodessa
huimaa, mitä tavallinen käyttäjä
tuskin huomaa.
Babbagesta Mark 1:een
Tietokoneen periaatteen kehitti englantilainen
matemaatikko Charles
Babbage vuosina 1822–1842, mutta
elektronisten tietokoneiden synnystä
kiistellään edelleen. Saksalaisen
Konrad Zusen 1941 kehittämä ohjelmoitava
kone ei ollut elektroninen.
Muita varhaisia kehittäjiä olivat toisen
maailmansodan aikaan Englan-
nissa Alan Turing ja Yhdysvalloissa
John Mauchley, J. Presper Eckert sekä
Unkarista Yhdysvaltoihin siirtynyt
John (Janos) von Neumann kehittivät
Mark 1 –koneen, joka ei ehtinyt valmistua
ennen sodan päättymistä.
Sodan päätyttyä Winston Churchill
määräsi saksalaisen salakirjoituksen
selväämiseen kehitetyt koneet ”turvallisuussyistä”
tuhottaviksi. Aivan
hiljattain Englannin tietokoneseura
on rakentanut uudelleen Alan Turingin
kehittämän Bombe-koneen, joka
nimenomaan kehitettiin saksalaisen
Enigma-kodin purkajaksi. Joitakin
vuosia sitten Babbagen analoginen
tietokone koottiin museoon.
Elektroniset digitaaliset tietokoneet
lähtivät liikkeelle juuri amerikkalaisten
Mark 1 –koneen ENIACseuraajasta,
jonka kehitystyössä oli
mukana myös IBM:n perustaja Thomas
J. Watson Sr. Tietokoneita alkoi
ilmestyä sotilaskäytön lisäksi suuriin
organisaatioihin. Transistori keksittiin
1948 ja vähitellen paljon tilaa ja
energiaa vievät radioputket korvattiin
puolijohteilla. Suomen ensimmäisen
digitaalisen tietokoneen eli matematiikkakoneen
rakentaminen alkoi
1954.
Tie auki mikroille
Olennainen siirtyminen pieniin ja
tehokkaisiin tietokoneisiin tapahtui
kahden keksinnön ansiosta. Amerikkalainen
Jack St. Kilby keksi integroidun
piirin 1958 ja Ted Hoff mikroprosessorin
1971. Eräissä arvioissa
Kilbyn integroitua piiriä on pidetty
1900-luvun tärkeimpänä tietotekniikan
keksintönä ja hän saikin siitä
Nobelin fysiikan palkinnon vuonna
2000. Tie oli auki mikrotietokoneille
tai henkilökohtaisille tietokoneille.
Olin 1970-luvulla amerikkalaisen
Popular Electronics –lehden tilaaja.
Heinäkuussa 1974 lehti julkaisi rakennusselostuksen
omatekoisesta
tietokoneesta Intelin palveluksessa
olleen Hoffin kehittämällä 8088-suo-
rittimella. Juttu ei herättänyt vielä
erityistä huomiota.
Tammikuun 1975 numerossa oli
uusi selostus, joka perustui suorittimen
uuteen 8080-versioon. Artikkelin
nyt aiheuttama innostus lukijoissa
johtui lähinnä siitä, että MITS-niminen
pieni yritys ilmoitti myyvänsä
rakennusselostuksen laitetta Altair
8000 –nimisenä rakennussarjana.
Olin vähällä tilata sen, mutta kova
dollarihinta esti hankkeen.
Apple saapuu
Jäin kuitenkin innokkaasti seuraamaan
tilannetta, josta sain vielä ensikäden
tietoja Amerikan matkallani
tietokoneprofessori Dick Basslerilta,
hyvältä ystävältä. Alkoi ilmestyä lisää
mikrtietokoneiden rakennussarjoja ja
1976 tuli markkinoille ensimmäinen
teollinen tuote eli Apple II.
Sitten Helsingin elektroniikkamessuilla
näin tungosta pienen osaston
ympärillä. Siellä insinööri Osmo
Kainulainen esitteli rakentamaansa
omatekoista tietokonetta ja tarjosi
ostettavaksi koneen emolevyn painetun
piirin ja kokoamisohjeet. Kaupat
kanssani syntyivät heti ja ensimmäinen
oma tietokoneeni toimi parin
iikon ahkeran rakentelun jälkeen. Telmac
oli lähinnä harjoittelukone, jolla
oppi tietokoneen perusteita.
Vuoden 1978 helmikuussa olin
uudelleen Yhdysvalloissa viestinnän
tutkijoiden kokouksessa. Tapasin
Basslerin, joka oli hankkinut itselleen
Sol-20-nimisen tietokoneen rakennussarjan.
Hänen kotonaan kokeilin
Basic-kieltä käyttöjärjestelmänään
käyttävää laitetta, mutta siihen tuli
pian CP/M ja erillinen lerppuasema.
Tilasin koneen ja nyt minulla oli ensimmäistä
kertaa hyötykäyttöön oma
tietokone. Tein organisaatioviestinnän
tutkimuksia ja tutkimusten valmistuminen
kohosi uusiin lukemiin
Basicilla kirjoittamallani laskentaohjelmalla.
Nyt Sol-koneeni on Tekniikan
museossa.
TK
maija-Liisa ihanus • KuvaT: Timo simpanen
Avoimen lähdekoodin
eduista ja haitoista
Avoimen lähdekoodin ohjelmistojen ympärillä
velloo väittämiä ja asenteita. Raatimme muistuttaa
suljetun koodin ohjelmistoissa olevan samankaltaisia
ongelmia kuin avoimella puolellakin.
Tietokone-lehden toimituspäällikkö Kari
Haakana oli kerännyt tämänkertaiseen,
open sourcea käsittelevään paneeliin
väitteitä ja käsityksiä aiheesta. Osa väitteistä
on tehty vakavalla naamalla, osa on provosoivia,
mutta ne kuvastavat käsityksiä, joita
avoimen lähdekoodin ohjelmista on.
Väitteet heitettiin kaksinörttiselle raadille.
Arto Teräs on open source -aktivisti ja Suomen
Linux-käyttäjien yhdistyksen Flugin entinen
puheenjohtaja. Päivätöissä hän on sovellusasiantuntija
CSC – Tieteellinen laskenta Oy:ssä.
Janne ”Jaba” Pikkarainen taas on tuttu
Tietokoneen Linuxin jäljillä -blogista. Oikeissa
töissä hän on Sanomadatassa, jossa
huolehtii Mbnetin Linux-palvelimista.
Ensimmäinen väite on yleinen: open
source -ohjelmat ovat ilmaisia, niitä
kehittämällä ja myymällä ei voi siis
saada rahaa.
”Oikein/väärin/jotain siltä väliltä/ei tietoa,
mitä raati vastaa”, Haakana kysyy.
”Totta sinänsä, että jos pelkästään koodaa
ohjelmia ja pistää niitä jakoon, ei sillä
välttämättä rahaa saa. Moni firma rahoittaa
toimintansa tarjoamalla tukipalveluja tai
tarjoamalla koulutusta softan käyttämiseen.
Ansaitsemiskeinoja on muitakin kuin että itse
softasta maksetaan rahaa, esimerkiksi vuosittaiset
tukimaksut”, Pikkarainen luettelee.
”Lisenssimaksuilla ei oikein voi rahaa tahkota,
eivätkä ohjelmakokoelmat kuten Linuxjakelupaketitkaan
rahasampoja ole. Mutta
suuri osa maailmassa myytävästä softasta on
räätälöityä, ja silloin softan kehittämisestä voi
pyytää rahaa”, Teräs sanoo.
Liikaa lisenssejä
Avoimen koodin ohjelmistojen jakelua määritellään
erilaisin lisensointijärjestelmin, esi-
merkiksi kolmanteen versioonsa ehtineellä
GPL:llä.
”Miksi niitä on niin paljon, kolmisenkymmentäkö
niitä on?”, Haakana tivaa.
”Varmaan siksi, että projekteja on lähtenyt
liikkeelle eri puolilta maailmaa. Eri kehittäjät
ovat aikanaan määritelleet lisensseille vähän
eri rajat”, Pikkarainen taustoittaa.
”Aiemmin jokainen avoimen lähdekoodin
ohjelmia kirjoittanut firma teki oman lisenssinsä
ja laittoi siihen omia ehtoja, ja lisenssit
olivat epäyhteensopivia olemassa olevien
kanssa eikä useiden ohjelmien koodeja voinut
yhdistää. Mutta nyt lisenssejä on vähemmän.
On BSD-tyyppiset lisenssit, joilla saa tehdä
mitä tahansa eikä muutoksia tarvitse antaa
takaisin yhteisölle. Sitten on GPL ja muut
copyleft-tyyppiset lisenssit, joissa muokattukin
versio pitää julkaista samalla lisenssillä
eteenpäin”, Teräs jaottelee.
Open source -softan käyttämisen epäillään
sitovan ennalta arvaamattomiin velvoitteisiin.
”Onko kaikille käyttäjille selvää,
mihin open source -ohjelmia käyttäessään
sitoutuu?” Haakana kysyy.
”Kaikki eivät lue lisenssejä loppuun asti,
mutta jos ottaa käyttöön avoimen ohjelmakoodin
softan eikä myy sitä eteenpäin, ei ole
mitään ongelmia”, Pikkarainen huomauttaa.
”Käyttäjähän voi vapaasti painaa sitä accept-nappulaa
ja käyttää softaa ilman että
tarvitsee hallita lisenssiasioita. Jos softaa taas
levittää osana omaa kaupallista tuotettaan,
pitää katsoa ehtoja tarkemmin. Ehtoja on,
mutta eivät ne ole niin ennalta arvaamattomia,
varsinkaan jos niitä vertaa suljettuihin
ohjelmistoihin – ne ovat vain erilaisia, niihin
ei ole totuttu ja siksi on joskus tullut väärinymmärryksiä”,
Teräs muistuttaa
i c t- p a n e e l i
Patentit eivät vain
yksinkertaisesti toimi
ohjelmistopuolella.
arto Teräs, open source -aktivisti,
sovellusasiantuntija
Samasta kernelistä
hyötyvät kapitalistisessa
maailmassa kaikki.
janne pikkarainen,
Linuxin jäljillä -bloggaaja
En muista IBM:n
esiintyneen sosialistisena
yrityksenä.
Kari haakana, Tietokone-lehden
toimituspäällikkö
marraskuu 2007 TieToKone 47
■ ■ ■ i c t- p a n e e l i
onko se sosialismia?
Seuraava väite on lyhyt: open
source on sosialismia. Tällaisen
väitteen on esittänyt ainakin
ohjelmistoyhtiö SAP:n entinen
tuote- ja teknologiajohtaja
Shai Agassi. Hänen mukaansa
open source on ”intellectual
property socialism” eli tekijänoikeuksien
sosialisointia.
”Onko teillä punaiset paidat
viattomien kollareidenne alla?
Onko open source sosialismia?”
”Onhan siinä jonkin verran
sellaisia piirteitä mutta mielestäni
positiivisessa hengessä.
Open source sopii myös kapitalistiseen
maailmaan. On
ryhmittymiä, joilla sosialistiset
piirteet ja etiikka ovat hyvinkin
tärkeässä asemassa, kuten Free
Software Foundation. Sille on
tärkeää, että voi auttaa kaveria,
että ohjelmakoodin saa käyttöön
ja sitä saa käyttää ilman
rajoitteita. Yritysten, jotka käyttävät
avointa lähdekoodia kaupallisista
lähtökohdista, kannattaa
kuitenkin ottaa huomioon
avoimen lähdekoodin yhteisö.
Synergiaetuja voi olla paljon”, on
Teräksen kanta.
48 TieToKone marraskuu 2007
”Synergiaedut ovat totta. Esimerkiksi
Linuxin ytimen kehitykseen
osallistuu hirveä määrä
suuria yrityksiä – IBM:ää,
Nasaa – eri puolella maailmaa.
Kun ne pistävät hynttyyt yhteen
kehittämisessä, lopputulos
on hyvä, siinä ei ole mitään
pahaa. Samasta kernelistä kapitalistisessa
maailmassa hyötyvät
loppupeleissä kaikki”, Pikkarainenkin
sanoo.
”En muista IBM:n viime aikoina
tai koskaan esiintyneen
sosialistisena yhtiönä”, Haakana
kaivelee muistiaan.
Sama Shai Agassi sanoi pari
vuotta sitten, että jos SAP avaisi
koodinsa, yhtiöllä ei enää olisi
kiihoketta kehittää uusia innovaatioita.
Raati äityikin pohtimaan,
mitkä ovat todellisia
innovaatioita, mitkä vain inkrementaalista
tuotekehitystä.
Kopiointia vai innovointia
”Open source -kehityksessä
kopioidaan kaupallisten
toimijoiden keksintöjä”,
Haakana muotoilee asian
väitteen muotoon.
”Kyllä se kulkee molempiin
Kolmikosta Kari haakana (vas.), janne pikkarainen ja arto Teräs koostunut
open source -paneeli totesi avoimen lähdekoodin monimuotoisen kehittäjäympäristön
tuovan mukanaan hajanaisuutta.
suuntiin. Hyviä ideoita otetaan
käyttöön puolin ja toisin eikä
se ole paha asia”, Pikkarainen
vastaa.
”Suurin osa ohjelmistotaloista
ja -projekteista kopioi sitä,
mitä aiemmin on tehty, ja lisää
siihen hiukan jotain. Sellaisia,
jotka tekevät jotain radikaalisti
uutta, on vähän – se vaatisi
visiota. Innovaattoreita jos ryhtyy
mainitsemaan... Applehan
on tehnyt innovaatioita ja kehittänyt
enimmäkseen suljettua
softaa. Jos open sourcessa
on innovoitu, takana on usein
ollut yksittäinen henkilö. Python-ohjelmistokielessä
on ollut
innovaatioita, ja ne ovat olleet
sen kehittäjän Guido van Rossumin
ideoiden pohjalta. Firefoxissa
on otettu paljon vanhaa
mutta otettu myös uusia ideoita.
Suljetullakin puolella on
helppo ottaa käyttöön avoimelta
puolelta tulleita ideoita”, Teräs
luettelee.
”Linuxin graafiset käyttöliittymätkin
jäljittelevät Window-
sia sen sijaan että niissä olisi
jokin aivan uudenlainen tapa
järjestää tai esittää tietoa”, Haakana
ajattelee ääneen.
”Näin onkin mainstreamin
käyttämissä työpöydissä, ne varmaan
tietoisestikin jäljittelevät
OSX:ää tai Windowsia pyrkiessään
helpottamaan uusien
käyttäjien siirtymisen toiselle
puolen aitaa”, Pikkarainen tuo
toista näkökulmaa.
Eikö Microsoftin väite, että
Linux loukkaa satoja Microsoftin
patentteja, todista, että suoraa
matkimista tapahtuu?
”Tässä haisee kyllä... Ei tästä
pysty sanomaan mitään ennen
kuin Microsoftin toimitusjohtaja
Steve Ballmer sanoisi viimeinkin
jotain eikä vain möykkäisi”,
Pikkarainen huokaa.
”Patentteja myönnetään niin
laajoille kokonaisuuksille, että
mikä tahansa monimutkainen
ohjelmistokokonaisuus kuten
Linuxin tai Windowsin ydin
loukkaa tai käyttää hirveän
monta patentoitua tekniikkaa.
Patentit eivät vain yksinkertaisesti
toimi ohjelmistopuolella”,
Teräs arvioi.
”Käynnissä on kylmä sota.
Jos Microsoft oikeasti löytäisi
jotain ja veisi oikeuteen, IBM
voisi näppärästi marssittaa
oman patenttisalkkunsa esiin ja
pistää Microsoftin vaikeuksiin”,
Pikkarainen sanoo.
Kuka neuvoo eksyvää?
Jos jotain menee open
sourcen puolella pieleen,
ei ole ketään, kenen puoleen
voi kääntyä. Kukaan
ei ole vastuussa siitä, mitä ohjelmalle
tapahtuu, Haakana
lukee paperistaan seuraavaksi
väitteeksi.
”Väärin. Jos kyseessä ovat
jonkin firman kriittiset palvelimet,
niissä todennäköisesti
käytetään Red Hatia tai Susea,
ja niiltä saa apua niin nopealla
vasteajalla kuin lompakko taipuu.
Tai jos käytössä on Mysql,
sieltä saa kaupallista tukea. Ellei
tarvitse sitä, on foorumeita ja
voi ottaa suoraan kehittäjiin yhteyttä
kehittäjien postituslistojen
tai bugitrackereiden tai ircin
kautta”, Pikkarainen luettelee.
”Raha ratkaisee, taattua tukea
voi ostaa rahalla. Kevyempään
tarpeeseen saa hyvää tukea foorumeilta
ilman rahaa”, Teräskin
muistuttaa.
Onko avoin ympäristö sitten
liian hajanainen? Neuvotaan,
että etsi foorumeilta tai ircistä
oikea asiantuntija.
”Mistä sitä sitten tietää, kuka
siellä neuvoo?”, Haakana kysyy.
”Hajanaisuus on ollut ongelma.
Nyt käytännössä kaikki
isoimmat tietokonevalmistajat
kuten IBM, HP ja Fujitsu tarjoavat
tukipalveluja myös avoimen
lähdekoodin ratkaisuihin,
mutta ne ovat kuitenkin isoja
ja raskaista eivätkä välttämättä
sovellu pienempiin tarpeisiin.
Niissä taas kysyjien ja tarjoajien
toistensa löytämisessä on ollut
puutteita. Tätä korjaa paljon
Suomen open source -keskus
COSS. Siellä on yrityshakemisto,
ja sinne voi soittaa ja kysyä, keneltä
tukea saisi”, Teräs kertoo.
Open source
-lisenssien osuudet
Muut
22,6%
BSD 5,8%
LGPL 6,6%
GPL 65%
avoimen lähdekodin ohjelmia luetteloivan
Freshmeat.net-palvelun
tietojen mukaan GpL-lisensointimuoto
on selvästi yleisin käytössä
oleva lisenssimuoto. LGpL on GpL:n
väljempi muoto.
”Tukipalvelut ovat kehittyneet
sitä mukaa kun on tullut
asiakkaita, jotka ovat olleet halukkaita
maksamaan palvelusta.
Se on liiketoimintaa. Tukipalvelujen
on kuitenkin oltava hyviä,
sillä kun koodi on avointa, joku
toinen firma, joka ei itse kehitä
sitä, voi ryhtyä tarjoamaan
kilpailevia tukipalveluita, ja jos
se tekee sen paremmin kuin
ohjelmiston kehittäjä, asiakkaat
voivat äänestää lompakollaan”,
Teräs muistuttaa.
Avoimen lähdekoodin puolella
kehitysehdotuksia on helppo
viedä eteenpäin.
”Vaikkapa Gnomen bugitrackeriin
voi jättää kehitysehdotuksen
ja sitten seurustella
suoraan kehittäjien kanssa. Jos
muutos on pieni, se voi tulla jo
seuraavaan versiosukupolveen”,
Pikkarainen huomauttaa.
mikä elää, mikä kuolee?
Entäpä yleinen väite siitä, että
open source -ohjelmien
jatkokehityksestä ei ole
takeita. Projekteja syntyy ja
kuolee, miten voi tietää, että softa
on toimintakunnossa viiden
vuoden kuluttua? Pikkarainen
kehottaa tutustumaan projektien
kotisivuihin.
”Jos kyseinen projekti on
kymmenen vuotta vanha ja sillä
on 150 aktiivista kehittäjää ja
valtavasti käyttäjiä ympäri maailman,
kyllä se hengissä pysyy.
Tai jos projekti on versiossa 0.1,
ilmestynyt kaksi viikkoa sitten
ja tekijä on 15-vuotias… sitten
ehkä ei. Merkittävät projektit
pysyvät. Jos firma välttämät-
tä tarvitsee tuotetta, se pystyy
palkkaamaan jonkun koodaustaitoisen
ylläpitämään softaa.”
”Ei ole sen enempää takeita
suljetullakaan puolella. Jatkuvuutta
joutuu arvioimaan esimerkiksi
ohjelmaa kehittävän
firman koon mukaan”, Teräskin
sanoo.
”Ongelma onkin, millä argumenteilla
arvioida open source
-softan pysyvyyttä”, Haakana
aprikoi.
”Kriteerit ovat erilaisia. Jos
softan takana on yritys tai yhteisö,
kriteerit ovat erilaisia. Sitten
voi katsoa, seisooko joku yritys
softan takana. Avoimella puolella
kehitystä voi luvata toisin
kuin suljetulla puolella”, Teräs
vastaa.
”Vaikka surffaisi jonkin kaupallisen
softafirman sivuilla, ei
sivujen luotettavuuden perusteella
voi sanoa, onko softa hengissä
kolmen vuoden kuluttua”,
Pikkarainen huomauttaa.
Kriittiset ympäristöt
testaavat
Kun kuka tahansa voi kirjoittaa
open source -softaa,
voiko niiden laatuun
luottaa ja käyttää niitä
kriittisissä ympäristöissä?
”Vaikka kaikki pääsevätkin
kirjoittamaan koodia, ei se koodi
läpi ihan sukkana mene. Aika
moni tutkailee sitä koodia ensin,
ja se palautuu bumerangina
parannettavaksi vielä moneen
otteeseen. Sitä vielä testataankin”,
Pikkarainen korjaa.
Teräksen mukaan laaduntarkkailu
ei toimi kauhean hyvin
kummallakaan puolella.
”Poskettoman paljon tarjotaan
oikeasti huonoa softaa.”
Hän hakee perimmäistä syytä
laiskaan laaduntarkkailuun siitä,
että bugien metsästys ja laadun
parantaminen on tylsää puuhaa,
ja jos se tehdään palkallisena
työnä, se maksaa.
”Vapaaehtoisista on jännittävämpää
kehittää uusia ominaisuuksia
kuin hioa olemassa
olevia. Kaupallisella puolella
taas markkinointiosasto halu-
o p e n s o u r c e ■ ■ ■
aa markkinoida tuotetta uusilla
ominaisuuksilla, jotka eivät
välttämättä ole valmiitakaan.”
monopolit toisivat
yhtenäisyyttä
Open source -ohjelmat
ovat vaikeakäyttöisiä, väitetään.
Vastaan voi tulla millaisia
käyttöliittymiä ja työpöytäympäristöjä
tahansa.
”Mikseivät asiat voisi toimia
aina samalla tavalla”, Haakana
kysyy.
”Osasyy on se, että on tehty
innovaatioita, tehty asioita eri
tavalla ja nähty, mikä toimii ja
mikä ei. On hajanaisuutta, mutta
siihen on myös historiallisia
syitä. Yhtenäistäminen ei ole
onnistunut, kun sitä kontrolloimassa
ei ole ollut yksi yritys”,
Teräs sanoo.
Hänen mukaansa hyvän käytettävyyden
aikaan saamiseen
tarvitaan yksi suunnittelija tai
pieni ryhmä, joka ajaa tiettyä
visiota.
”Jos kolmekymmentä yrittää
saada sitä itsensä kannalta paremmin
käytettäväksi, se johtaa
sekametelisoppaan.”
Haakanaa arveluttaa, mistä
ilmaiseksi softaa kehittävät nörtit
elävät.
”Osa käy normaalisti päivätöissä,
kaupan kassalla tai ohjelmistofirmassa.
Jotkut rikastuivat
dotcomin aikaan”, Pikkarainen
tietää.
”Kriittisten ja paljon käytettyjen
ohjelmien aikana ollaan
siirtymässä siihen, että kehittäjät
ovat normaalisti palkattuja,
kuten Linuxin ytimen kehittäjät.
He saavat rahansa esimerkiksi
IBM:ltä tai Novellilta, jotka taas
hyötyvät ytimen parantumisesta
omissa tuotteissaan ja tekevät
niillä rahaa”, Teräs kertoo. TK
U
Kuuntele
koko
keskustelu.
www.tietokone.fi/paneeli
marraskuu 2007 TieToKone 49
johanna korhonen
Johanna Korhonen
on Journalistilehdenpäätoimittaja
ja
kirkkolaulaja.
” Näytöstä pyyhin pölyt
hihaan, koska minulla
ei ole aavistustakaan,
missä näytönpuhdistuspyyhkeet
nyt ovat.
”
50 TiEToKonE marraskuu 2007
Tunnustan syntini
Olen päättänyt tunnustaa kaikki tietotekniset
syntini tässä julkisessa tilassa.
Syntejä riittää. Kakistan kerralla
ulos kaikki, tai ainakin suurimmat.
Varmuuskopioinnin laiminlyönti.
En lähes koskaan muista, viitsi
tai välitä ottaa varmuuskopioita mistään.
Työpaikalla järjestelmä puuhaa
jotain kopioita itsenäisesti ainakin
joskus, mutta kotona
koko asia on täysin
hunningolla. Otan
riskejä ilmeisesti saadakseni
jännitystä
elämääni. Olen kyllä
saanut rangaistuksiakin:
Useammin
kuin kerran olen
seissyt koneen kanssa
huoltoliikkeen
tiskin ääressä selostamassa,
että kovalevystä
kuuluu outoa
ääntä – onkohan se nyt hajoamassa,
ja tehkää nyt kaikki mahdollinen sen
pelastamiseksi, kun monesta tärkeästä
asiasta ei ole minkäänlaista varmuuskopiota.
Toistaiseksi pelastajat
ovat aina onnistuneet, ja synninteko
jatkuu.
Epäergonominen työasento. Fysioterapeuttien
ponnistukset minunkin
hyväkseni valuvat hukkaan, kun
ison osan ajasta röhnötän koneen
ääressä miten sattuu. Säädän tuolia,
näppäimistön ja hiiren paikkaa ja
näytön kallistusta jos satun muistamaan,
ehkä kerran vuodessa. Muina
aikoina ne ajelehtivat valitsemiinsa
sijainteihin. Olen kymmeniä kertoja
nähnyt ergonomien laatiman havainnekuvan,
jossa nainen istuu koneen
ääressä selkä suorassa, rentona ja ryhdikkäänä.
Suhtaudun kuvaan ihaillen
ja piittaamattomasti: tuo ei voi olla
totta oikeasti.
Epäsiisteys. Työpaikalla näppäimistöäni
pyyhkii siivooja ainakin
silloin tällöin. Kotona pöly ja leivänmurut
pesiytyvät näppäinten alle
kenenkään häiritsemättä. Kuka niitä
jaksaisi huomata varsinkaan, jos näppäimistö
päällisin puolin näyttää riittävän
hygieeniseltä? Näytöstä pyyhin
pölyt antistaattisen kosteuspyyhkeen
sijasta hihaan, koska minulla ei ole
aavistustakaan, missä muinoin ostamani
näytönpuhdistuspyyhkeet nyt
ovat.
Sekasotkua ja lykkäyksiä
Työpöydän epäjärjestys. Sekä kotona
että töissä tietokoneen työpöydän kuvakkeita
on rutosti, ja ne ovat vapaavalintaisessa
järjestyksessä. Työtoverit
niitä joskus kauhistelevat – miten
kukaan löytää kymmenien kuvakkeiden
seasta haluamansa? Vastaan, että
juuri järjestämättömyys takaa kuvakkeiden
löytymisen: selkäytimeni
muistaa, missä ne ovat. Samalla tavalla
pimeässä kodissa kulkeva ihminen
löytää yölläkin vessan valokatkaisijan,
vaikka ei näe, missä se on.
Epälooginen tiedostojen nimeäminen.
Vaikka asiakirjojen ja kuvien
olisi kenties syytä olla jossain järjestyksessä
koneellani, ne eivät ole. Syynä
on syntisen välinpitämättömyyden
lisäksi tapani nimetä tiedostoja epäloogisesti.
Aivan liian usein tiedoston
nimeksi tulee jokin aiheeseen liittyvä,
ensimmäisenä mieleeni tuleva sana
tai sanapari, vaikka tiedostot tietenkin
pitäisi nimetä johdonmukaisesti.
Rangaistukseni tästä synnistä saan
kärsiä joka kerta, kun yritän etsiä
koneelta jotain joko hakemistoista tai
etsi-toiminnolla.
Ohjelmapäivitysten lykkääminen.
Yleensä en istu koneen ääressä
odottamassa ohjelmapäivityksiä,
vaan tekemässä jotain. Sen takia
ohjelmapäivitykset ilmaantuvat aina
epämiellyttävinä yllätyksinä. Kysymykseen
”haluatko asentaa uudet
päivitykset nyt” vastaan siksi usein
”en”, jotta pääsen jatkamaan työskentelyä.
Piina jatkuu, kunnes annan
periksi. Sellaisia ohjelmia, jotka eivät
itse aktiivisesti häiriköi päivitysvaatimuksineen,
en keskimäärin päivitä
ollenkaan.
Epämääräistä tietoturvaa
Salasanaturvallisuuden laiminlyönti.
Ihmiset hei, kuka oikeasti muistaa
kaikki kymmenet salasanansa eri
paikkoihin ja vielä vaihtelee niitä kerran
kuussa? No, muistakaa ja vaihtakaa
te, minä en. Muistan ehkä kaksi
tärkeintä salasanaani. Kaikki muut
roikkuvat post-it-lapuilla näytön reunassa
tai työhuoneen seinässä. Välillä
lappuja putoilee lattialle ja tarttuu
kengänpohjiin, jolloin niitä voi kulkea
metreissä ja kilometreissä mitaten
hyvinkin kauas. Uskon, että pelastuksena
on tässä asiassa huono
käsiala: lapun löytäjä ei välttämättä
saa selvää löytämästään riimukirjoituksesta.
Hutero suhtautuminen muuhun
tietoturvaan. Oletan, että tietoturvani
on automaattista. Keskeinen syntini
on juuri tämä oletus. Useammin kuin
kerran olen joutunut toteamaan, ettei
se pidä paikkaansa: minun olisi itseni
pitänyt ymmärtää aktivoida virusohjelma
tai määritellä jotain roskapostisuodatuksia.
En uskalla edes ajatella,
kuinka suuri osa naapurustosta käyttää
kotini langatonta verkkoa.
Tässäpä ne pahimmat. Nyt onkin
helpottunut olo. Syntilistan jälkeen
seuraaviksi olisivat vuorossa katumus
ja parannus, mutta niistä en kyllä ole
ihan varma.
TK
■ ■ ■ i n t e r n e t
JAni JÄRVinen • kuVA: Timo simpAnen
Web-sivujen selailu on niin
arkipäiväistä, ettei siihen
välttämättä edes kiinnitä
huomiota. Avoin
internet-teknologia
kuitenkin antaa mahdollisuuden
seurata
jokaisen käyttäjän
web-surffailua varsin
tarkasti.
Websurffailuasi
seurataan
Web-selailu eli teknisesti
maailmanlaajuisen
www-palvelun (world
wide web) käyttö on yksi internetin
tärkeimmistä toiminnoista
sähköpostin, tiedostojaon ja
pikaviestinnän ohella. Julkiseen
verkkoon julkaistuja web-sivustoja
on lukematon määrä,
ja kaikkiin näistä pääsee käsiksi
omasta selaimesta.
Web-surffailun varsinainen
työjuhta on http-protokolla, hypertext
transfer protocol. Sen toiminta
perustuu asiakas/palvelin-
52 TieTokone marraskuu 2007
tyyppiseen jakoon, jossa asiakasohjelmisto
(web-selain) lähettää
pyyntöjä web-palvelimelle, joka
vuorostaan vastaa asiakasohjelmalle.
Perustapauksessa jokainen
pyyntö kulkee verkossa
salaamattomana, minkä lisäksi
palvelimen lokitietoihin jää lähes
aina merkintä pyynnöstä.
erään pyynnön anatomia
Http-protokolla, kuten muutkin
internetin ylemmän tason
protokollat, käyttää varsinaiseen
tietoliikenteeseen ip-protokollaa
(internet protocol). Ip-protokollassa
internetin osoitteet ovat
numeerisia, ja niinpä käyttäjän
kirjoittaessa osoitteen www.
tietokone.fi selaimeensa, täytyy
annetun nimen takana oleva iposoite
selvittää nimipalvelusta
(dns, domain name system).
Kun ip-osoite on selvillä, selain
lähettää osoitteeseen httpprotokollan
mukaisen pyynnön.
Pyyntö matkaa helposti kymmenienkin
palomuurien ja reitittimien
läpi kohti varsinaista
web-palvelinta. Lopulta pyyn-
nön vastaanottava web-palvelin
palauttaa halutun html-sivun tai
vaikkapa kuvan selaimelle.
Vaikka yksittäinen http-protokollan
pyyntö on kooltaan
pieni, usein alle kilotavun kokoinen,
se sisältää kuitenkin
paljon tietoa. Ip-osoite kertoo
pyynnön lähdeosoitteen, ja
edelleen myös selaimen fyysisestä
sijainnista. Http-pyyntö
taas sisältää tietoja käyttäjän
selaimesta, käyttöjärjestelmästä,
käyttäjän kielestä ja jopa
asennetuista lisäohjelmista.
Seurantaa ajatellen web-selailuun
liittyy vielä yksi mielenkiintoinen
ominaisuus: evästeet
(cookies). Evästeitä pidetään
usein lähtökohtaisesti pahana ja
ongelmallisina, mutta teknisesti
ne ovat vain tapa välittää tietoja
selaimen ja web-palvelimen välillä.
Ne mahdollistavat monia
hyödyllisiä ja tarpeellisia asioita,
mutta niitä voidaan käyttää myös
käyttäjien seurantaan. Esimerkiksi
monen sivuston ostoskoritoiminnallisuus
edellyttää tukea
evästeille, joten niiden täydellinen
esto rampauttaa sivustoja
samaan tapaan kuin esimerkiksi
flash-laajennuksen poisto.
Tieto talteen ja käyttöön
Kun käyttäjä pyytää selaintaan
näyttämään tietyn sivun, on
teoriassa jokaisella laitteella,
jonka läpi pyyntö kulkee, mahdollisuus
tallentaa siitä tietoja
omiin lokeihinsa. Internetin
toimintaperiaatteen mukaisesti
laitteiden omistajia ei voi tietää,
eikä kukaan välttämättä kerro,
millaisia tietoja kerätään ja miten
tietoja käsitellään.
Kotimaassa ja EU:n sisällä
toimittaessa monet lait vaikuttavat
siihen, miten lokitietoja
voidaan käsitellä, mutta maailmanlaajuisella
skaalalla takuita
lokien käytöstä ei saa. Lokeja
myös kerätään monella tasolla
aina operaattoritasolta web-sivustojen
ylläpitäjiin saakka.
Mitä pienemmässä yksikössä
lokitietoja kerätään, sitä paremmat
ovat mahdollisuudet
käyttäjäkohtaiseen seurantaan.
Tämä johtuu siitä, että esimerkiksi
operaattoritasolla tietomäärät
ovat niin suuria, että
niiden jatkuva, tarkka käsittely
vaatisi kalliita laitteistoja. Sen sijaan
yksittäiselle web-sivustolle
ei juuri koskaan tule niin paljon
pyyntöjä, ettei lokeja voitaisi kerätä
ja analysoida.
Operaattorien verkkojen
läpi kulkee monenlaista tietoliikennettä,
josta web-selailu
on vain osa. Operaattoritasolla
tietoliikenteen seuranta on käytännössä
teknisen toimivuuden
Google tarjoaa maksutonta web-sivustojen analysointipalvelua, jonka avulla
kuka tahansa sivustoa ylläpitävä voi seurata sivustonsa käyttöä.
valvontaa, kapasiteetin varmistamista
ja ongelmatilanteiden
ratkomista. Operaattorit tarvitsevat
tietoja verkon tilasta
voidakseen selvittää, toimivatko
verkon palvelut toivotulla
tavalla, ja mistä mahdolliset
ongelmat johtuvat. Esimerkiksi
nimipalvelimen välimuistista tai
lokeista on helppo katsoa, missä
käyttäjät vierailevat.
Toisinaan myös viranomaiset
ovat kiinnostuneita operaattorien
lokeista. Esimerkiksi verkkoa
tai yksittäisiä palvelujen ylläpitäjiä
kohtaan tehdyt hyökkäykset
voivat olla tietoliikenteen häirintää,
josta säädetään rikoslain
38 luvussa. Jotta rikoksen selvittäminen
onnistuisi, tarvitaan
SEurANNAN moNTA TASoA
Operaattoritaso
■ vinkki
Jos yksityisyys verkossa huolettaa,
voi apuna käyttää muutamia melko
yksinkertaisia keinoja.Tekniseltä
kannalta käyttäjän ip-osoite ja
mahdolliset evästeet ovat tärkeitä
tunnistamistietoja.
Ip-osoitettaan ei voi noin vain
vaihtaa, mutta verkkoa voi selailla
niin sanottujen avointen välityspalvelinten
kautta. Näitä on sekä
täysin avoimia että maksullisia,
w e b - k ä y t ö n s e u r a n t a ■ ■ ■
tietoja siitä, mitä verkossa on
tietyllä hetkellä tapahtunut.
Verkosta palvelimeen
Operaattoritasolta siirrytään
verkkojen ja yksittäisten palvelinten
tasolle. Web-palvelimista
puhuttaessa yksi järeä palvelin
palvelee helposti kymmeniä
pieniä sivustoja, mutta toisaalta
suurimmat sivustot pyörivät
kymmenien, jopa satojen palvelinten
turvin.
Web-palvelinten lokeista löytyy
paljon tietoja. Web-sivuston
ylläpitäjästä riippuu, millaisia
intressejä sillä on lokitietojen
käyttöön. Todennäköisesti jokaista
vähemmänkään vakavaa
sivustoa valvotaan ainakin tek-
Palvelintaso Sovellustaso
mutta palvelimen tai palvelun myyjän
valinnassa on syytä käyttää harkintaa,
ettei joudu ojasta allikkoon.
Evästeet voi halutessaan kokonaan
estää joko selaimen tai esimerkiksi
tietoturvaohjelmiston asetuksista.
Jos johonkin palveluun edellytetään
kirjautumista, ei esimerkiksi
työnantajan sähköpostiosoitetta
ole syytä käyttää. Itselleen voi
perustaa uuden maksuttoman
nisen toimivuuden takaamiseksi.
Tämä voi olla esimerkiksi toimimattomia
linkkien karsintaa tai
sovellusvirheiden eliminointia.
Kaupallisilla sivustoilla on
yleensä paljon muitakin intressejä
web-sivustojensa seuraamiseen
kuin pelkkä tekninen
valvonta. Myynnin edistämiseksi
on hyödyllistä tietää, mitä sivuja
asiakkaat katsovat ja missä
järjestyksessä. Jos jokin tietty
tapa hakea tuotetta tai palvelua
on muita suositumpi, voidaan
käyttäjien huomio kohdistaa
aiempaa paremmin juuri tähän
tuotteeseen.
Amazon-verkkokauppa on
yksi dynaamisesti muuttuvan
web-kauppapaikan pioneereista,
ja se käyttääkin tehokkaasti
aiempien käyttäjien valintoja
ehdottaakseen suosikkeja uusille
käyttäjille. Tällaisia toimintoja
varten tarvitaan jo yksityiskohtaisempia
sovellustason lokeja.
ip-osoitteesta käyttäjään
Web-palvelimen lokeista katsottuna
web-sivupyynnöt tulevat
ip-osoitteista. Ip-osoitteen perusteella
voidaan usein selvittää
koneen nimi sekä maantieteellinen
sijainti, jonka kautta pyyntö
tuli, mutta tämä ei suinkaan
aina auta yksittäisen käyttäjän
tunnistamisessa. Usein on
Yksittäinen
käyttäjä tai
IP-osoite
näin surffaat webissä yksityisyytesi säilyttäen
Yksittäinen
pyyntö
sähköpostiosoitteen, jollaisia tarjoavat
monet tahot. Suomalaisia
palveluita ovat esimerkiksi Luukku.
com, Suomi24.fi ja Wippies.
Arkaluontoisen tiedon leviämistä
muiden käsiin voi hidastaa salaamallatietoliikenne.Web-surffailun
tapauksessa tämä tarkoittaa
https-protokollan käyttöä. Kaikki
sivustot eivät tue https:n käyttöä,
mutta kokeilu ei maksa mitään.
marraskuu 2007 TieTokone 53
■ ■ ■ i n t e r n e t
nimittäin niin, että yrityksen
verkko on pystytetty siten, että
ulospäin näkyy vain yksi iposoite.
Niinpä vaikkapa sadan
hengen yrityksen kaikki käyttäjät
näyttävät tulevan samasta
osoitteesta.
Avuksi voidaan ottaa evästeet.
Evästeillä kullekin käyttäjälle
voidaan antaa yksilöllinen
tunniste riippumatta käyttäjän
ip-osoitteesta. Evästeen avulla ja
evästetiedot sisältävällä lokitiedolla
voidaan yksilöidä käyttäjä,
mutta käyttäjän nimeä ei näin
saada vielä selville.
Nimi sen sijaan selviää, jos
sivusto vaatii rekisteröintiä. Jos
esimerkiksi web-kauppapaikka
tarvitsee yhteystietoja tilauksen
toimittamiseksi perille, saadaan
■ näkökulma
Nettiliikenteen niin kutsutut tunnistetiedot
ovat jo pitkään kuumentaneet
mielialoja, koska yksityisyyden
suojan pelätään vaarantuvan.
Samasta syystä evästeet ovat aiheuttaneet
hermoilua.
Viestintäviraston lakimiehen
Jarkko saarimäen mukaan tunnistamistiedot
on yleensä hävitettävä
heti, kun niiden käsittely ei enää
ole välttämätöntä. Lainsäädäntö
kuitenkin on muuttumassa siten,
että teleyritykset velvoitetaan säilyttämään
tiettyjä tunnistetietoja
viranomaistarpeisiin määräajan.
Teleyritykset itse saavat käsitellä
tietoja joissakin tilanteissa.
”Laki sähköisen viestinnän tietosuojasta
velvoittaa teleyrityksiä
esimerkiksi seuraamaan tietoliikennettä
ja puuttumaan siihen, jos
54 TieTokone marraskuu 2007
Verkkoliikennettä voi seurata
esimerkiksi maksuttoman network
monitor -ohjelman avulla.
Verkkoviidakon lait ja evästeet
palvelun tietoturva sitä edellyttää”,
Saarimäki selvittää. Tällaisissa tilanteissa
tosin on useimmiten kyse
reaaliaikaisesta virusten ja roskapostin
suodatuksesta, eikä tietojen
tallentamistarvetta ole.
Kertyviä tunnistamistietoja ei
myöskään saa tutkia sattumanvaraisesti.
”Tunnistamistietojen käsittelystä
on laissa kuvatut säännöt, joten
kuka hyvänsä ei voi missä tarkoituksessa
tahansa kajota tietoihin”,
Saarimäki huomauttaa.
Anonyymi nettisivujen kävijäseuranta
tavallisten lokitietojen pohjalta
ei ole ongelma lain silmissä.
Evästeitä säädellään lakipykälällä
sen verran, että palvelun tarjoajaa
vaaditaan antamaan käyttäjälle
ymmärrettävät ja kattavat tiedot
iBm:n Tivoli on yksi järeimmistä
verkonvalvontaohjelmistoista.
Amazonin You might also consider -toiminto on esimerkki käyttäjien toimien
tarkasta seurannasta ja hyödyntämisestä.
evästeiden tallentamisen tai käytön
tarkoituksesta.
evästeet mittarina
Suomessa suurimmat nettisivustot
seuraavat kävijä- ja käyntimääriä
TNS Gallupin kehittämällä TNS
metrix -mittauksella. mittauksissa
keskeinen työkalu ovat evästeet.
”Evästeet eivät mitenkään yksilöi
käyttäjiä tai paljasta henkilötietoja,
vaan ne antavat selaimelle eräänlaisen
numerolapun”, TNS Gallupin
yksikönjohtaja ismo Tenkanen selostaa.
Käyttäjän koneelle tallennettavan
pienen evästetiedoston
perusteella verkkosivusto voi paitsi
laskea käynnit sivustolla myös palvella
kävijää esimerkiksi säilyttämällä
aiemman kielivalinnan.
Tenkanen vertaa online-kävijä-
asiakkaan nimi ja selailukäyttäytyminen
yhdistettyä. Näitä tietoja
voidaan tarvittaessa käyttää
hyvinkin pitkälle personoituun
markkinointiin.
Vaikka internet-teknologia
antaa jopa hätkähdyttäviä mahdollisuuksia
käyttäjien seurantaan,
tarjoaa arkinen kaupassakäynti
myyjälle täysin vastaavia
tunnistamismahdollisuuksia.
Tässä mielessä yksityisyyden
suoja ei välttämättä ole internetissä
sen huonompi kuin nykyelämässä
muutenkaan. Internetin
turvattomuuteen on kuitenkin
syytä suhtautua vakavasti
siksi, että kyseessä on avoin ja
maailmanlaajuinen verkko. Tk
mittausta painetun median levikintarkastukseen.
”Toimimme puhtaasti mediayleisön
mittaajana, ja meille keskeinen
asia ovat yhteiset säännöt, joiden
pohjalta saadaan vertailukelpoisia
lukuja. Toki teemme myös sitä, mikä
tietoturvayhtiöille on kauhistus,
eli tutkimme, miten paljon palvelulla
A ja B on yhteisiä kävijöitä,
mutta sehän on mediasuunnittelun
lähtökohta”, Tenkanen valottaa.
Hän myöntää,että osa evästeisiin
kohdistuvista peloista on aiheellisia.
”Suomessakin on kuumia myyntikontakteja
myyviä yrityksiä, jotka
yhdistelevät online-mittaustietoja
kontaktitietoihin. Nämä harmaan
alueen yritykset ovat niitä oikeita yksityisyysongelmia”,Tenkanen
sanoo.
ARi sAAReLAinen
Lähde: IBm
MaiJa-Liisa ihanus • kuvaT: Mikko hannuLa
Tietoliikenneasentaja Juha Kuusinen
Käytäntö
opettaa eniten
Tietoliikenneasentajaa vihataan silloin, kun häntä ei
kuulu. Mutta kun vika on korjattu, asentaja saa kiitokset.
Jokainen, jonka nettiyhteys
on joskus ollut poikki, tietää,
miten ristiriitaisia ajatuksia
tietoliikenneasentajien ammattikunta
herättää. Jos vika vaatii
asentajan paikalla käymisen,
hän saisi mieluusti jättää muut
asiakkaat sikseen ja tulla suoraan
meille. Ja jos hän sitten
säällisessä ajassa tulee ja saa vian
kuntoonkin, hän tuntuu vähintään
supermiehen (miehiähän
he yleensä vielä ovat) veroiselta
sankarilta, varsinkin, jos on pitänyt
ihan tolppaankin kiivetä.
Mutta toisaalta vähän mietityttää,
joutuvatko nämä tolppien
miehet kärsimään siitä, että
operaattorit ostavat verkon ylläpitoa
niin halvalla kuin mahdollista,
jolloin työt koetetaan tehdä
niin pienellä porukalla kuin
vain suinkin? Asentajaparkahan
on todennäköisesti itse ihan viaton
siihen, ettei hän päässyt vikaa
korjaamaan niin pian kuin
asiakas olisi halunnut.
t i e t o a m m a t i s s a ■ ■ ■
Plussat ja miinukset
+ ei pääse tylsistymään
+ oppii koko ajan
– ruuhkahuiput
– ylityöt
Aikamoisia jäämiehiä näiden
asiakkaan tunteiden vastaanottajien
on oltava. Ja Eltel Networkin
Tampereen seudulla työskentelevä
21-vuotias tietoliikenneasentaja
Juha Kuusinen tuokin
mieleen Kimi Räikkösen. Ei nimittäin
pidä hermostua, vaikka
asiakas hermostuisikin.
”Joskus joutuu kuulemaan
purkauksia, mutta niihin on
jo tottunut. Kyllä asiakkaiden
kanssa toimeen tulee. Olen hyvähermoinen
kaveri”, Kuusinen
toteaa.
marraskuu 2007 TieTokone 55
■ ■ ■ t i e t o a m m a t i s s a
Pienestä palkasta lähdetään
Aloitteleva tietoliikenneasentaja
pääsee 8,53 euron tuntipalkalla
vajaan 1 400 euron kuukausipalkkaan.
Ammattitutkinto tuo
60 senttiä lisää tuntipalkkaan.
Kokeneen asentajan tai työnjohtotehtävissä
toimivan tuntipalkka
on työehtosopimuksen
mukaan 16, 65 euroa ja kuukausipalkka
näin ollen hieman
vajaat 2 700 euroa. Alalla maksetaan
myös henkilökohtaisia
palkanlisiä sekä esimerkiksi
”Kerran olen melkein hermostunut”,
hän tosin myöntää.
Vaikeampaa kuin asiakkaan
mahdollisten purkausten vastaanottaminen
saattaakin olla
vian selittäminen.
”Yleensä asiakas ei ymmärrä
alaa, ja voi olla todella vaikea
selittää, mistä vika johtui. Vielä
haastavampaa se on, jos asiakas
on englanninkielinen. Heitäkin
on täällä Tampereen seudulla.”
kotona 24 megaa
Kuusinen valmistui tietoliikenneasentajaksi
vuonna 2005
Tampereen ammattiopiston
Pyynikin ammattioppilaitokselta.
Siellä voi sähköalan perustutkinnon
elektroniikan ja
tietoliikennetekniikan koulutusohjelmassa
suorittaa elektroniikka-asentajan
tutkinnon
ja suuntautua tässä tietoliikennetekniikkaan.
Opinnot kestivät kolme vuotta
ja antoivat Kuusisen mielestä
hyvät peruseväät työhön.
”Koulutus antaa laajan pohjan,
esimerkiksi perustiedot
elektroniikasta ja gsm-tekniikasta,
mutta ei käytännön
töitä pystytä koulussa
opettamaan. Mahdollisia
vikoja ja tapauksia on niin
valtava kirjo, ettei niitä
voi koulussa oppia. Työssä
kertyykin tietoa koko ajan
lisää.”
Yksiselitteistä syytä siihen,
Paperilla Juha kuusisen työpäivät
näyttävät samankaltaisilta, mutta
jokainen keikka on omanlaisensa.
56 TieTokone marraskuu 2007
mastolisää maston korkeuden
mukaan.
Tietoliikenneasentajia on esimerkiksi
Relacomin, YIT:n ja Eltel
Networksin palkkalistoilla. Ne
tv-mainosten piirretyt tai elävät
Soneran tai Elisan hemmot ovat
oikeasti edellä mainittujen yritysten
työntekijöitä.
Alalla sovelletaan Tieto- ja
tekniikka-alojen työnantajaliiton
Tiklin ja Metallin välistä Tietoalan
työehtosopimusta.
miksi lähti opiskelemaan juuri
tätä, Kuusinen ei osaa nimetä.
Hän oli jo pienenä kiinnostunut
tekniikasta ja haki myös datanomikoulutukseen.
Sen hän
tiesi, että autot, metalli tai teollisuuden
ratkaisut eivät kiinnosta,
ja jäljelle jäi tietotekniikka.
”Tykkäsin kyllä tietokoneilla
säätää jo pienenä.”
Kuusinen sai oman koneen
11-vuotiaana. Äiti teki sillä työjuttuja
ja Juha pelasi. Ala-asteella
atk-luokassa oli tuliterät
vehkeet, joita oppilaat saivat
käyttää.
”Opiskeluaikana ostin opintolainalla
oman koneen, kun
kotikoneen käytöstä tuli riitaa.
Koulun kannalta oli hyvä, kun
kotona oli kone ja siellä sai kirjoittaa
koulujuttuja puhtaaksi.
Koulun koneita kun ei aina riittänyt
kaikille.”
Nyt tietoliikenneasentajalla on
kotona 24:n megabitin yhteys.
”Pelaaminen on jäänyt. Hoidan
lähinnä pankkiasiat ja haen
tietoa netistä.”
”kun viankorjaus siirtyy meille, se on jo astetta haastavampi. osa vioista
saadaan korjattua muuten”, Juha kuusinen sanoo.
kuitu poikki, tule apuun
Kuusisen työpäivä alkaa seitsemän
jälkeen. Silloin hän käy
toimistolla tulostamassa sen
päivän työmääräykset ja hakemassa
työauton. Samaan
tiimipäällikkö Arto Pynnösen
tiimiin kuuluu seitsemän henkeä.
Työt tulevat järjestelmään
aluekohtaisesti. Tiimiläisiä asuu
niin Tampereella, Valkeakoskella
kuin Viialassakin, ja töitä
jaetaan asuinpaikan mukaan.
Tamperelainen Kuusinen tekee
etupäässä töitä Tampereella.
”Mutta joskus peesaan muualla.
Töitä on paljon varsinkin
ukkosten jälkeen, ja silloin autetaan
muita.”
Tietoliikennevikoja koetetaan
ensin korjata asiakkaan
ja teknisen tuen yhteistoimin
puhelimitse. Usein pelkkä virran
kytkeminen pois ja päälle
auttaa. Seuraavaksi koetetaan
etäkeinoja. Jos vika ei niillä-
kään tule kuntoon, työ siirtyy
vikalistalle ja tulostuu sitten
jonoon esimerkiksi Pynnösen
tiimille.
”Ilmoitukset tulevat jonoon
sitä mukaa kuin niitä tehdään.
Tietysti jos vaikka todella iso
yritys on ilman verkkoyhteyksiä,
operaattori voi priorisoida
sen pienempien vikojen edelle.
Muuten ne hoidetaan aikajärjestyksessä.”
Viat ovat tyypillisesti laite- tai
verkkovikoja. Laitevikoja voi olla
niin asiakkaan kuin operaattorinkin
laitteissa. Verkkovikoja
aiheuttavat ukkonen, kosteus
ja muut luonnonilmiöt. Asennusvirheitäkin
sattuu, samoin
kaivinkoneet katkovat joskus
piuhoja vahingossa.
”Meidän työhömme kuuluu
myös niin sanottu kaapelin
näyttäminen. Me maalaamme
maahan tai merkkaamme muuten,
missä kaapelit kulkevat, että
kaivuu-urakoijat osaavat varoa
niitä.”
Mutta täydellisesti kaapeleita
ei pystytä varomaan, sillä aina
niiden sijaintia ei voida yksiselitteisesti
selvittää.
”Viimeksi eilen taisi kuitu
katketa.”
Mikä vikana ja missä?
Yksi haastavimpia tehtäviä on
vian löytyminen. Kun etänä on
jo tehty kaikki mahdollinen, se
tietää, että vika on fyysinen eli
se täytyy löytää. Etsiminen aloitetaan
rajaamalla mahdollisia vikapaikkoja
pois yksi kerrallaan.
Pahimmissa tapauksissa joudutaan
vain seuraamaan, miten
vika ilmenee, ja sitten päättelemään,
missä se voisi olla.
”Jos seuraamme pitemmän
aikaa, käymme välillä tekemässä
jotain, ja sitten taas seurataan,
pätkiikö yhteys vielä. Jos
ei pätki, työ kuitataan tehdyksi,
jos pätkii, tehdään uusi toimi ja
seurataan taas”, Kuusinen kuvaa
työnkulkua.
Kuten tästä käy ilmi, viankorjaus
kestää.
”Viankorjausprosessi on
mutkainen ja kiertää monen
ihmisen kautta. Työ
siirretään aina jollekin tai
odotetaan, onko tähänastisesta
hyötyä. Siksi se kestää.”
Yleensä Eltel Networksillä on
päivä aikaa saada vika kuntoon
sen jälkeen, kun työ on siirtynyt
sille.
”Tosin jos monta liittymää
menee yhtä aikaa pimeäksi, puhutaan
tunneista.”
Asentajat liikkuvat yksin.
”Tietysti autamme toista, jos
toisella on kiire ja itsellä ei.”
Aina ei ole yhtä ruuhkaista.
■ tausta
Juha kuusinen tekee töitään
useimmiten yksin.
”Mutta kesällä ukkosten jälkeen
on jonoa.”
Asentajien nyrkkisääntö on,
että yhden vian korjaaminen
saisi kestää tunnin. Joskus tunti
ei riitä, mutta jokin tapaus saattaa
selvitä helpostikin ja tulla
hoidetuksi pian. Kuusisella on
firman farmariautossa aina täysi
varustus mukana tolppakenkiä
myöten.
”Farmariautoon mahtuu”,
hän perustelee.
Yksin ei pärjää enää missään
Eltel Networksin asentaja Juha
kuusinen on huomannut, että
työssä tarvittaisiin asiakaspalvelutaitoja.
”Mutta ei niitä koulussa opetettu.”
Helsingin tekniikan alan oppilaitoksen
Heltechin sähköalan
perustutkintoon kuuluvien elektroniikka-asentajan
opintojen esittelyssä
sen sijaan todetaan, että
”alalla vaaditaan loogista päättelykykyä
ja hyvää keskittymiskykyä
sekä yhteistyötaitoja työskenneltäessä
erilaisten toimijoiden
kanssa”.
Apulaisrehtori Jorma karjalai-
t i e t o l i i k e n n e a s e n t a j a ■ ■ ■
nen kertoo Heltechissä huomatun,
ettei nykymaailmassa enää
missään ammatissa pärjää yksin
työskennellen. Siksi vuorovaikutustaitoja
on pakko opettaa.
”Lähdemme myös siitä, että
opiskelijasta voi tulla yrittäjä.
Olemme panostaneet yrittäjätaitoihin
sekä taitoihin, joita
asentaja tarvitsee asiakkaita
kohdatessaan.”
Osalla linjoista annetaan yrittäjäkasvatusta,
joillain taas harjoitellaan
opintoihin kuuluvissa töissä
asiakkaan kohtaamista. Toinen
opiskelija voi esittää asiakasta, ja
sitten vaihdetaan vuoroja.
Kaikilla ei välttämättä olekaan
aivan samanlaista varustusta
mukanaan. Kuusinen arvostaa
sitä, että työvälineet ovat
hyvät.
”Meillä on laitteet, pelit ja
vehkeet viimeisen päälle. Kyllä
niillä pärjää. Firmassa on myös
paljon telepuolen osaamista
Soonin ja TPO:n ajoilta. Ammattitaito
on huipussaan.”
Kuusinen aikoo itsekin kehittää
ammattitaitoaan. Hän suunnittelee
tietoliikenneasentajan
ammattitutkinnon suorittamista.
Sen voi suorittaa käytännön
kokein, ja hyväksytyn suorituksen
jälkeen palkka nousee.
urheilla voisi enemmänkin
Asentajan työssä ei ole kahta
samanlaista päivää. Viat ovat
erilaisia, ja niin ovat tapaukset
kaikkinensa ja asiakkaatkin.
”Jos olisi joka päivä samaa,
sitä tylsistyisi.”
Työssä myös oppii.
”Tekniikka kehittyy koko
ajan, ja työn myötä oppii uutta.
Muilta asentajilta voi kysellä
myös ja oivaltaa sitten itse.”
Kuusinen joutuu miettimään
työnsä huonoja puolia. Ei niitä
oikein ole, paitsi se, että joskus
menee ylitöiksi.
”Hankalien vikojen paikantaminen
voi kestää kauan, jolloin
osa siksi päiväksi suunnitelluista
töistä uhkaa jäädä tekemättä.
Eihän ylitöitä ole pakko tehdä,
mutta ei tee mieli jättää töitä
tekemättäkään. Sitä paitsi meille
maksetaan ylitöistä.”
Kuusinen on juuri muuttamassa
tyttöystävänsä kanssa
yhteen. Kriteerit täyttävän asunnon
löytyminen kesti vähän aikaa
– siinä kun piti olla sauna.
Tällä hetkellä Kuusinen on
niin tyytyväinen työhönsä, ettei
suunnittele muutoksia uralleen.
”Katsotaan, kauanko mielenkiintoa
riittää. Tällä hetkellä sitä
on.”
Kuusisella ei ole ihmeellisiä
harrastuksia vapaa-aikaa täyttämässä;
se kuluu parhaiten tyttöystävän
ja kavereiden kanssa.
”Urheilla voisi enemmänkin,
lenkkeillä vaikka.”
Tk
marraskuu 2007 TieTokone 57
antti aromaa
Antti Aromaa toimii
it-konsulttina Beveric
Oy:ssä erikoisaloinaanverkkoinfrastruktuuri,tietoliikenne
ja tietoturva.
” Henkilökohtaista
viestintää ei
kannata kahlita
nykyisen työnantajan
osoitteeseen.
”
58 TiEToKonE marraskuu 2007
Kenen sähköpostia käytät?
Henkilökohtaisen ja työhön liittyvän
viestinnän erottaminen toisistaan on
vanha ajatus. Henkilökohtainen posti
kannetaan kotiin, työhön liittyvä työpaikalle.
Sähköpostin kanssa kannattaa
toimia samoin.
Varsin yleisen käytännön mukaan
työnantajan sähköpostia käytetään
myös henkilökohtaisiin tarpeisiin
samoin kuin puhelimia ja fakseja.
Jos omien asioiden hoitaminen sopii
myös työnantajalle, asiassa ei tavallisissa
oloissa ole ongelmia.Epäjatkuvuuskohdissa
ongelmia on
luvassa. Pelisääntöjen
selvittämiseksi pitäisi
sähköpostin käytöstä
sopia erikseen molempia
osapuolia velvoittavalla
sopimuksella.
Jos sähköpostien
osalta voidaan suhteellisen
helposti päätyä
kaikkia tyydyttävään
tulokseen, vaikeammaksi
asian tekee työnantajan järjestelmässä
ylläpidetty elektroninen
kalenteri. Kalentereihin keräytyy ja
kerätään valtavasti hyvinkin henkilökohtaisia
tietoja. Kalenteritietojen
käsittelystä ja käytöstä poikkeustapauksissa
kannattaa sopia etukäteen
jopa sähköpostia tarkemmin, vaikka
lainsäädäntömme ei asiaan puutukaan.
Postin perimysjärjestys
Jatkumosta poikkeavista tilanteista
tavallisin on työsuhteen päättyminen.
Hankalimmillaan sähköpostien
ja kalenteritietojen omistussuhteita
joudutaan selvittämään irtisanoutuneen
työntekijän sijaan hänen
perikuntansa kanssa. Jos asiaan ei ole
varauduttu etukäteen, voi tilanne olla
hyvin hankala kaikille osallisille.
Ensisilmäyksellä helpointa ja yksinkertaisinta
on kieltää henkilökohtainen
viestintä ja henkilökohtaiset
kalenterimerkinnät yrityksen järjestelmissä.
Kiellon toimeenpanoa ei
voi valvoa tai pakottaa puuttumatta
oikeudetta käyttäjien sähköpostien ja
kalenterien sisältöön. Osa henkilökunnan
keskinäisestä viestinnästä on
aina luonteeltaan yksityistä. Ajatus ei
siis toimi käytännössä.
Kun posteissa ja kalentereissa on
mukana arkaa aineistoa, kannattaa
miettiä näiden tietojen kohtaloa tulevaisuudessa.
Suurimmassa osassa
yrityksistä ainakin osa varmistuksista
kerätään pysyvään talteen. Toistaiseksi
tallessa olevilla nauhoilla on
joukoittain jo aikaa sitten poistuneiden
henkilöiden sähköpostilaatikoita
ja muita tietoja. Yksittäisen käyttäjän
tietojen poistaminen varmistuksilta
on käytännössä mahdoton tehtävä.
Mobiili ulottuvuus
pahentaa tilannetta
Sähköpostien ja kalenterien käyttö
leviää hiljalleen myös matkapuhelimiin.
Siirtymä tulee tuottamaan suuria
vaikeuksia omien ja yrityksen asioiden
erottamisessa toisistaan. Maksuttomaan
web-postiin ei useimmiten
kuulu näppärää push-postia saati
kalenterin synkronointia kännykän
kalenteriin. Molemmat ominaisuudet
ovat houkuttavia ja koukuttavia. Usean
kalenterin ylläpito on käsityönä
turhauttavaa ja johtaa helposti päällekkäisiin
varauksiin.
Kun yrityksen työkalut ovat henkilökohtaisia
näppärämmät, kasvaa kiusaus
yrityksen postin käyttämisestä
ainoana postilaatikkona. Samalla on
helppo keskittää kaikki kalenteritiedot
yhteen paikkaan. Yksinkertaisuus
ja kätevyys on usein riittävä peruste
muiden näkökulmien ohittamiseen.
Monissa ohjelmissa on tavallaan
varauduttu yksityisenkin sisällön tallentamiseen
kalenteriin sallimalla tapahtuman
merkitseminen yksityiseksi.
Näistä merkinnöistä muut käyttäjät
näkevät vain keston ja mahdollisesti
varauksen tyypin. Sisältö jää periaatteessa
vain omistajan tietoon.
Erottaminen on etu
Ajatus oman sähköpostin erottamisesta
työnantajasta on työntekijän
kannalta huomionarvoinen. Henkilökohtaista
viestintää ei kannata kahlita
nykyisen työnantajan osoitteeseen.
Kun osoite ei työsuhteen päätyttyä
ole omassa käytössä, voi muuttuneiden
tietojen ilmoittaminen postituslistoille,
internet-palveluihin ja muihin
vastaaviin osoittautua työlääksi
tai mahdottomaksi.
Aikaisemmin monissa yrityksissä
kiellettiin tai koetettiin kieltää
selainkäyttöiset sähköpostit niiden
tuottamien virusvaivojen takia. Nykyään
useimmat ilmaispostin tarjoajat
suodattavat posteista sekä roskat
että haittaohjelmat hyvin. Kun yhteys
henkilökohtaiseen postiin toimii
myös työpaikalta, käyttäjät on helppo
kannustaa erottamaan oma viestintänsä
työhön liittyvästä. Omia posteja
voi lukea myös kotoa, nettikahvilassa
ja kännykästä avaamatta yrityksen
järjestelmiä ulkomaailmaan. Asiaan
liittyvät uhat tietovuodoista, haittaohjelmista
ja muista ongelmista on parasta
hallita koulutuksella ja ohjeilla.
Suurimmat toiveeni tuleville sähköpostijärjestelmille
liittyvät kalenterien
synkronointiin ja näkyvyyden
hallintaan synkronoinneissa laitteista
toisiin. Jos kalenterimerkinnälle voisi
kertoa nykyisen luokittelun sijaan
tarkemmin sallituista synkronointitavoista
ja näkyvyydestä, voisi työntekijä
lähtiessään saada mukaansa vain
henkilökohtaisiksi luokitellut tiedot.
Työhön liittyneet kalenterimerkinnät
ja kokouskutsut esityslistoineen jäisivät
yrityksen järjestelmään. Melkein
vastaavan menettelyn voi jo nyt tehdä
sähköposteille luokittelemalla ne
käsin haluttuihin kansioihin. Osan
luokitteluista voi tehdä myös säännöillä.
TK
k y t kentöjä
PerTTI hämäläInen • PIIrros: PeTrI roTsTen
FAN järjestää tiedostot
Tallennustila on helppo viedä verkkoon, mutta tiedostot
tuottavat enemmän päänvaivaa.
Lan, wan ja san ovat tuttuja lyhenteitä lähiverkolle, laajaverkolle
ja tallennusverkolle. Samalla logiikalla fan (file area network)
on tietenkin tiedostoverkko. Se on käyttökelpoinen työväline,
joka auttaa jäsentämään tallennusjärjestelmien valikoimaa ja
myyntiargumentteja.
San-ratkaisun voima on tallennustilan virtualisoinnissa. Tilaa
varataan loogisina levyinä, joiden koko voidaan määritellä ja
tarvittaessa muuttaa fyysisten tallennuslaitteiden ominaisuuksista
ja tilarajoituksista riippumatta.
Tallennusverkoissa käsiteltävän tiedon siirtoyksikkö on lohko,
mutta palvelimet tallentavat tiedostot loogisille levyilleen
käyttäen omia tiedostojärjestelmiään. Palvelinten kanssa keskustelevat
työasemat taas tarvitsevat pääsyn vain tiedostoihin
eivätkä piittaa sen enempää lohkomuotoisesta datasta kuin
palvelinten tiedostojärjestelmistäkään.
Windows-koneet näkevät tiedostot ip-verkon yli CIFS-protokollalla
(Common Internet File System), jonka Microsoft on
kehittänyt vanhemmasta SMB-käytännöstään (Server Message
Block). Unix- ja Linux-koneet taas käyttävät NFS:ää (Network
File System). Ristiinkäyttöä varten on kehitetty apuvälineitä
Linuxin Sambasta Windowsin NFS-asiakasohjelmiin.
Polut hukassa
Tiedostoihin viitataan niiden nimillä, joihin sisältyvät myös yksikäsitteiset
hakemistopolut. Verkossa tiedostojen yksilöimiseen
tarvitaan lisäksi palvelimen nimi. Se ei yleensä näy käyttäjälle
asti, koska palvelimella oleva jaettu hakemisto kätketään verkkonimen
taakse. Windows-käyttäjät näkevät esimerkiksi virtuaalisen
levyaseman F ja Linux-käyttäjät hakemiston /osasto.
Pääkäyttäjän kannalta tällainen virtualisointi ei vielä riitä.
Kun verkkoon jaetut hakemistot on kiinnitetty tiettyihin palvelimiin,
niiden sijainnin muuttaminen ja uudelleenjärjestely
on työlästä. Lisäksi uusien verkkoresurssien käyttöönotto tietää
muutoksia työasemien käynnistysskripteihin,
testausta ja käyttäjien informoin-
tia muuttuneista käytännöistä.
Ongelma ei ole suuri, jos käytössä on
pari kolme tiedostopalvelinta tai nas-laitetta.
Kun palvelinten määrä kasvaa yli
viiden, pääkäyttäjä huomaa rutiinityön
lisääntyvän ikävästi. Tiedostorakenteiden
siirtäminen vaikkapa tiedostopal-
velinten omilta levyiltä uudelle naspalvelimelle
vaatii kaikkien polku- ja
oikeusmääritysten päivittämistä, mihin
kuluu käsityönä helposti päiviä.
Pääkäyttäjä alkaakin pian kehitellä
omia nimeämiskäytäntöjä, komentojonoja
ja muita apuvälineitä, jotta toistuvat
muutokset olisi helpompi hoitaa. Kymmenien
tai satojen palvelimien hallinta ei
kuitenkaan enää pysy yhden ihmisen käsissä
tällä tavoin, vaan tarvitaan systemaattisempi
lähestymistapa.
Tallennusalan laite- ja ohjelmistotoimittajat
ovat kehitelleet erilaisia tapoja virtualisoida
tiedostoresursseja. Tuotteiden kehittyessä on
alettu puhua työasemien ja palvelinten
välille määriteltävästä tiedostoverkosta,
fanista. Se virtualisoi tiedostojen käsittelyn
samaan tapaan kuin palvelinten ja massamuistilaitteiden väliin
rakennettava tallennusverkko virtualisoi tallennustilan.
Irti aakkosista
Alun perin loogisiksi
suunnitellut nimeämiskäytännöt
rapautuvat .
Perimmäinen syy pääkäyttäjän ongelmiin on siinä, että tiedostojen
nimeämiseen on käytetty palvelinkohtaisia nimiavaruuksia.
Uudelle palvelimelle tallennettavien tiedostojen tuominen
käyttäjien saataville vaatii uuden tiedostopolun määrittelyä.
Lopulta Windows-käyttäjiltä loppuvat aakkoset kesken ja Unixkäyttäjät
hukkuvat polkumäärityksiin.
Alun perin loogisiksi suunnitellut nimeämiskäytännöt rapautuvat
sitä mukaa, kun palvelimia uusitaan ja niiden tehtäviä järjestellään.
Kun tukipalveluun soittava käyttäjä valittaa K-levyasemansa
olevan hukassa, tukihenkilön on ensin selvitettävä, mihin fyysiseen
palvelimeen tämän nimenomaisen käyttäjän K viittaa.
Tiedostoverkon ytimessä on globaali
nimiavaruus, joka piilottaa fyysiset pal-
velimet käyttäjiltä. Kun tiedostoviittaukset
on virtualisoitu, tiedostoja voidaan
siirtää helposti palvelimelta tai nas-laitteelta
toiselle. Tarvitaan vain kertaalleen
tehtävä muutos globaalin nimiavaruuden
määrittelyihin.
Globaali nimiavaruus toimii useim-
marraskuu 2007 TIeTokone 59
k y t kentöjä
gloBaali nimiavaruus
lähde: Brocade, 2007
PerinTeiseT verkkohakemisToT
Windows-käyttäjät
E:
G:
R:
Z :
Unix/Linux-käyttäjät
/myynti
/tuotekehitys
/markkinointi
/tuotanto
esitteet
miten omassa palvelimessaan, jolle työasemat lähettävät tiedostopyyntönsä.
Vastauksena tämä nimiavaruuspalvelin palauttaa
polun tiedoston todelliseen sijaintiin. Teknisesti ratkaisut vaihtelevat
sen mukaan, tarvitaanko työasemaan erityinen agentti
vai toimiiko palvelu läpinäkyvästi verkossa.
hyötyä yhteisestä nimiavaruudesta
Globaalin nimiavaruuden avulla yrityksen tiedostot voidaan
tallentaa yhtenäiseen hakemistorakenteeseen, joka voidaan
myös näyttää vaikkapa Linux- ja Windows-käyttäjille samanlaisena.
Palvelinkohtaisten hakemistojen ja loogisten levyasematunnusten
asemesta käyttäjät näkevät yrityksen liiketoimintaa
vastaavat osasto- ja toimintokohtaiset hakemistot yhdessä paikassa
käyttöoikeuksiensa mukaisesti.
Yrityksenlaajuisen kokonaisratkaisun ohella nimiavaruuksia
voidaan yhdistellä myös vähemmän kunnianhimoisin tavoittein.
Jaetun nimiavaruuden ratkaisut koskevat usein vain tietyn
valmistajan tai käyttöjärjestelmän palvelimia. Yksi tunnetuimmista
on Microsoftin Windows Server 2003 R2:n hajautettu
tiedostojärjestelmä eli DFS, jonka avulla kahden tai useamman
palvelimen tiedostot voidaan näyttää käyttäjille yhteisen nimiavaruuden
kautta.
Microsoft suosittelee DFS:ää esimerkiksi haarakonttorien
tarpeisiin: paikallisten käyttäjien usein tarvitsemat tiedostot tallennetaan
haarakonttorien omiin palvelimiin, mutta käyttäjille
näytetään myös yrityksen keskitetyillä palvelimilla olevat yhteiset
tiedostot. Jos käyttäjän pyytämä tiedosto ei vielä ole hänen
lähipalvelimellaan, tiedosto replikoidaan sille taustatoimintona
laajaverkkoyhteyden kautta.
san on vasta alkua
lomakkeet
FTP
esitykset
DFS sopii hyvin puhtaan Microsoft-talon ratkaisuksi. Toisaalta
monet tietoliikennelaitteiden valmistajat tarjoavat myös
laajaverkkokiihdyttimiä, jotka toimivat yleisempänä ratkaisuna
käyttöjärjestelmistä riippumatta.
Wafs-laitteissa (wide area file services)
yhdistyvät laajaverkkoreititin ja tiedostovälimuisti,
jonka käyttöä ratkaisun
puitteissa globaali nimiavaruus ohjaa.
San-verkkojen lohkomuotoista dataa
käsittelevät kopiointi-, replikointi-
ja varmistustoiminnot eivät riitä
kokonaisratkaisuksi tiedostotasolla
60 TIeTokone marraskuu 2007
Windowstiedostopalvelin
NAS
Unix/Linuxtiedostopalvelin
Windows-käyttäjät
Unix/Linux-käyttäjät
Windowstiedostopalvelin
looginen näkymä dataan
ajattelevalle asiakkaalle. Yhdistämällä globaalista nimiavaruudesta
saatava tiedostorakenteen tieto fyysisten tallennuslaitteiden
lohkotason tietoon voidaan toiminta hoitaa sovellusten
kannalta mielekkäästi tiedostotasolla. Tämä monipuolistaa
tallennustalojen ohjelmistotuotevalikoimaa.
Esimerkiksi tiedostojen migraatio tallennuslaitteelta toiselle
onnistuu fan- ja san-varusohjelmien yhteistyöllä tosiaikaisesti
sovellusten ollessa käytössä. Kun san-kerroksen hallintaohjelmat
tietävät, mitkä lohkot mahdollisesti muuttuvat tiedostojen
siirron aikana, tiedostojen eheys pystytään takaamaan ja sovellukset
saavat tiedostoista varmuudella ajantasaiset versiot.
Luonnollinen fan-kerroksen toiminto on tiedostojen sijoittelu
hierarkkiseen tallennusjärjestelmään. Usein tarvittavat
tiedostot säilytetään nopeimmalla muistivälineellä, harvemmin
viitatut voidaan siirtää fc-levyiltä ensin sata-levyille, sitten virtuaaliseen
nauhakirjastoon ja lopulta nauhalle.
Erilaiset informaation luokittelusovellukset, jotka sijoittelevat
tiedostoja niiden sisällön perusteella, ovat myös yleistymässä.
Esimerkiksi tiedostojen deduplikointi etsii tallennuspalvelimilta
identtisiä tiedostoja säästääkseen levytilaa kertatallennuksella.
Yhteistyötä ja yrityskauppoja
Tiedostoja on virtualisoitu jo vuosia, mutta vasta parin viime
vuoden aikana fan on mielletty selkeästi omaksi kokonaisuudekseen.
Tallennusverkkoja standardoiva SNIA (www.snia.
org) perusti viime vuonna fan-työryhmän tiedostoverkkojen
tekniseen standardointiin.
Tallennusverkkojen valmistajat tekevät paljon yhteistyötä,
ja usean yhtiön fan-tuotteista löytyykin naapurin tekniikkaa.
Moni tiedostovirtualisoinnin pioneeri on päätynyt isompien
valmistajien hoteisiin yrityskauppojen myötä, ja aiemmat yhteistyösopimukset
säilyvät usein voimassa.
Esimerkiksi kuituverkkojen kärkinimiin kuuluva Brocade
on laajentunut tiedostoverkkoihin ostamalla muun muassa
Nuview-yhtiön viime vuonna.
EMC puolestaan osti Rainfini-
Nimiavaruuksia voidaan yhdistellä
myös vähemmän kunnianhimoisin
tavoittein.
F:
/osasto
markkinointi
mainokset
esitteet
esitykset
tuotekehitys
ohjelmat
kirjastot
esitykset
lähdekoodi
NAS
Unix/Linuxtiedostopalvelin
Globaalin nimiavaruuden
avulla
tiedostot voidaan
ryhmitellä
liiketoimintaa
vastaavaan
hakemistorakenteeseen,
ja
tiedostoverkon
varusohjelmistoilla
tiedostoja
ja hakemistoja
voidaan järjestellätaustatoimintona.
ty-yhtiön jo vuonna 2005, ja Cisco
Neopath-yhtiön tänä vuonna.
Monipuolista fan-tuotevalikoimaa
tarjoava Acopia päätyi elokuussa
F5-yhtiölle. Suurista tiedostovirtu-
alisoijista itsenäinen on enää Attune
Systems.
Tk
Windows-käyttäjät
E
G
R
Z
Unix/Linux-käyttäjä
Pertti Hämäläinen
Verkkovoimaa
virtuaalisesti
Menneiden vuosikymmenten
suurkonemaailmasta tuttu tekniikka
lupaa säästöjä palvelinkuluihin
ja helpotusta yritysympäristöjen
hallintaan.
Virtualisointi ei ole uusi
keksintö. Jo 1970-luvulla
suurten keskustietokoneiden
laskentavoimaa jaettiin
käyttäjille ajamalla fyysisissä
koneissa rinnakkain lukuisia
toisistaan eristettyjä virtuaalikoneita.
Ensimmäinen kaupallisesti
menestynyt virtualisointituote
v i r t u a l i s o i n t i ■ ■ ■
oli IBM:n VM/370-käyttöjärjestelmä.
Sen peruina virtualisointikerrosta
kutsutaan edelleen nimellä
hypervisor kuvaavamman
nimen VMM (Virtual Machine
Monitor) asemesta.
Ajat kuitenkin muuttuivat,
kun 1980-luvulla yleistyivät minikoneet
ja 1990-luvulla mikrotietokoneet.
Hajautettuun
marraskuu 2007 tietokone 61
AISUUDESSA
sovellus
Linux
virtuaalikone
■ ■ ■ v e r k k o r a t k a i s u t
VIRTUALISOINTI KÄYTTÖJÄRJESTELMÄN ALAISUUDESSA
VIrTuaLIsoInTI käYTTöjärjEsTELMän aLaIsuudEssa
sovellus sovellus sovellus sovellus
Windows Linux Windows Linux
virtuaalikone virtuaalikone virtuaalikone virtuaalikone
VIRTUALISOINTIKERROS
KÄYTTÖJÄRJESTELMÄ (WINDOWS TAI LINUX)
LAITTEISTO
isäntäkäyttöjärjestelmän alaisuudessa virtualisoitaessa virtualisointikerros
ja vieraskäyttöjärjestelmät toimivat sovellusmoodissa, ja suoritustehoa
hukkaantuu kaikenlaiseen kikkailuun. Yhteensopivuusongelmiakin on vaikea
täysin välttää, koska muisti- ja i/o-prosessit on hankala eristää toisistaan
pelkästään ohjelmiston turvin.
62 tietokone marraskuu 2007
saada aikaan luotettava alusta Nykyisin kummankin val-
liiketoimintakriittisille sovelluksille.
Intelin projekti tunnettiin
mistajan uusimmat prosessori-
VIRTUALISOINTI ILMAN IS
sukupolvet tukevat virtualisoin-
koodinimellä Vanderpool, muttia, ja myös niiden piirisarjoihin
ta yhtiön markkinointiosasto on lisätty virtualisoinnin tukea.
antoi sille ytimekkään nimen Ohjelmistotoimittajien on kui-
Intel VT (sanoista Virtualizatenkin sovitettava virtualisoin- sovellus
tion Technology). AMD:n Patikerroksensa kummallekin
cifica-projekti sai puolestaan
nimen AMD-V (sanasta Virtu-
arkkitehtuurille erikseen. käyttöjärjestel
Pisimmälle vietynä virtualialization).sointi
onnistuu jo kokonaan il-
VIRTUALISOINTI ILMAN ISÄNTÄKÄYTTÖJÄRJESTELMÄÄ
VIrTuaLIsoInTI ILMan IsänTäkäYTTöjärjEsTELMää
H
sovellus sovellus
tietojenkäsittelyyn suunnitellut
laitteet olivat niin huokeita, et-
TAI LINUX) tä yhdellä koneella voitiin ajaa
sopi vielä huonosti virtualisointiin.
Pohjana toimivan käyttöjärjestelmän
päällä toimiva
käyttöjärjestelmä käyttöjärjestelmä prosessori mui
kustannustehokkaasti vaikkapa virtualisointikerros emuloi
vain yhtä sovellusta.
laitteistoa yläpuolisille virtuaa-
Moniajokäyttöjärjestelmien
kehittäminen Intelin ja AMD:n
likoneille. Kahden rinnakkaisen
Windowsin pohjalle tarvittiin
HYPERVISOR
suoritinarkkitehtuurien varaan siis isäntäkäyttöjärjestelmäksi
toteutetuille TÄYSVIRTUALISOINTI palvelimille ei vielä kolmas.
paraVIRTUALISOINTI LAITTEISTO
muuttanut tilannetta sanottavasti.Palvelinkäyttöjärjestelmien
vakaus ei ollut suurkoneluokkaa,
joten virheellisesti sovellus
toimiva sovellus pystyi helposti
kaatamaan koko käyttöjärjeshallintatelmän.Useimmissa
yrityksissä
Linux
koodi
olikin jatkuvasti käytössä oma
ilman isäntää
Vuosikymmenen puolivälissä
Intel sovellus ja AMD kehittivät kiihkeästi
suoritintason tukea virtualisoinnille
pyrkimyksenään
Windows
■ taustat
prosessori muisti verkkosovitin levy
sovellus
Bare metal -mallissa virtualisointikerros näkee fyysiset laitteistokomponentit
suoraan ilman ylimääräisen käyttöjärjestelmäkerroksen apua ja virtualisoi ne
koneeseen hallinta- asennetuille laite- käyttöjärjestelmille.
koodiajuri Linux
palvelin jokaista vähänkin kriit-
hallinnan api binaarikäännös
tisempää sovellusta varten. paraVIRTUALISOINTI mikä virtualisoinnissa mikroydin maksaa?
x86-arkkitehtuurille on siirretty
niin paljon sovelluksia, Virtualisointi tarjoaa mahdollisuu- hallinnan api virtuaalisen
laitelaitelaitelaiteden säästää laitteistoissa, mutta
laitteiston api
että palvelinten ajuri määrä ajuri yritysten ajuriajuri se ei tuo suoria kustannussäästöjä
konesaleissa on räjähtänyt. Tä- ohjelmistolisensseissä, sovellus päinvastoin.
mä on johtanut tila- LAITTEISTO ja hallin- Yleensä ohjelmistoille on hankit-
LAITTEISTO
taongelmaan. Mitä enemmän tava palvelin- ja käyttäjälisenssit
hallinta-
fyysisiä laitteita on käytössä, sitä laitesamoin
periaattein riippumatta siikoodiajuri
Linux
tä, ajetaanko niitä virtuaalikoneissa
useammin jokin niistä on vialla
tai fyysisissä koneissa. Helpotuksia
tai jonkinlaisen ylläpidon tar- esiintyy lähinnä itse palvelinkäyttöpeessa.
Palvelinten konsolidoinjärjestelmien kohdalla.
mikroydin nille on tarvetta, ja virtualisointi Itse virtualisointiohjelmistojakin
tarjoaa tähän ratkaisun.
saattaa saada ilmaiseksi. Virtuali-
hallinnan api sointi virtuaalisen isäntäkäyttöjärjestelmän alai-
Virtualisoinnin uusi aika alsuudessa
laitteiston on tosin api jo niin vanha jutkoi
vuonna 1999, kun Vmwatu, että sekä Vmware että Microsoft
re-yhtiö julkaisi ensimmäisen tarjoavat perusversiot ilmaiseksi.
x86-prosessoreille tarkoitetun LAITTEISTO Laitteistopohjaisista hypervi-
virtualisointialustan. Sen avulla sor-ratkaisuista peritään tuhannen
euron tietämiltä lähteviä lisenssi-
voitiin samassa fyysisessä mikmaksuja,
ja hinta nousee joko laitrotietokoneessa
ajaa rinnakkain teiston tehon tai virtuaalikoneiden
useampia käyttöjärjestelmäins- lukumäärän myötä. Tilanne muut-
microsoft tarjoaa netissä toimivan laskimen virtualisoidussa ympäristössä
tarvittavien palvelinlisenssien määrän selvittämiseksi.
Hallintaohjelmistot säilyvät sen Hallintavälineet tarjoavat myös
sijaan valmistajien rahasampoina avoimen koodin ratkaisuihin poh-
vastakin. Mitä suositumpaa virtujaaville yrityksille luontevan paikan
alisoinnista tulee, sitä polttavam- kassavirran generointiin. Esimertansseja.tuu
tältäkin osin viimeistään Micromaksi kasvaa hallintaohjelmien kiksi Xensource on jo nostanut
Noihin aikoihin mikrotietokoneiden
laitteistoarkkitehtuuri
softin Viridianin valmistuessa, kun
tekniikasta tulee kulutustavaraa.
tarve ja sitä käyttökelpoisemmiksi
ne toivottavasti kehittyvät.
joitakin hintojaan Citrix-kaupan
jälkeen.
L
man isäntäkäyttöjärjestelmää.
Hypervisor toimii suoraan
laitteiston päällä tarjoten virtualisoidun
laitteistorajapinnan
useille rinnakkaisille käyttöjärjestelmäinstansseille.Arkkitehtuurista
käytetään lempinimeä
”bare metal”.
Bare metal kiinnostaa erityisesti
raskaan sarjan palvelinohjelmistojen
valmistajia,
koska kirjoittamalla sovelluksensa
suoraan hypervisorille
ne välttyisivät palvelinkäyttöjärjestelmän
lisensoinnilta.
Tällaisten sovellusten tarjonta
on vielä erittäin vähäistä, mutta
esimerkiksi BEA on ilmoittanut
sovittavansa Liquidvm Java
-virtuaalikoneensa Vmwaren
hypervisorille.
Puhtaimpaan bare metal
-arkkitehtuuriin on edennyt
Vmware ESX Server 3 -sarjan
tuotteissaan. Syyskuussa julkistettu
3i tuodaan markkinoille
palvelinvalmistajien kautta, ja
julkistustilaisuudessa tukensa
kiirehtivät ilmoittamaan muun
muassa Dell, Fujitsu, HP ja
IBM. Vmware toivoo ensimmäisten
sertifioitujen tuotteistusten
ehtivän myyntiin vielä
■ tekniikka
Virtualisoinnin ensimmäinen tavoite,
laitteistojen käyttöasteen parantaminen,
saavutetaan helpoimmin
valitsemalla kohteiksi vähiten
kuormitetut palvelimet. Työryhmäkohtaiset
tiedosto- ja tulostuspalvelimet,
sovelluskehityskäytössä
olevat testipalvelimet sekä pieniä
erityisryhmiä palvelevat sovellus- ja
tietokantapalvelimet ovat kiitollisia
virtualisointikohteita.
Tällaisten palvelinten käyttöaste
vaihtelee tyypillisesti viiden ja
viidentoista prosentin välillä. kun
laitteistoilla on keskimäärin ikää
jo vuosia, ne eivät vie modernista
monisuoritinpalvelimesta tehoa
hallintakoodi
tämän vuoden puolella ja valtaavan
markkinat vuoden 2008
kuluessa.
Microsoft seuraa kaukana
perässä. Yhtiön viimeisin palvelinvirtualisointiratkaisu,
Virtual
Server 2005 R2, toimii suoraan
kernel-moodissa, mutta tarvitsee
vielä laitteiston käsittelyyn
isäntäkäyttöjärjestelmän,
Windows Server 2003 R2:n.
kaikkea ei kannata virtualisoida
kuin nimeksi. käytännössä jopa
kymmenien vanhojen koneiden
palvelut voidaan usein siirtää yhteen
ajanmukaiseen monisuoritinkoneeseen.
sen sijaan eksoottisia laitteistoratkaisuja
käyttävät palvelimet eivät
helposti taivu virtualisoitaviksi.
Virtualisointiohjelmien valmistajilla
on usein hyvinkin tiukat vaatimukset
tuetuille laitteistoille, eikä epästandardeja
oheislaitteita yleensä
tueta. jos yrityksen cad-ohjelmisto
vaatii palvelimelle usb-liitäntäisen
lisenssilaskurin, virtualisointiyritys
voi tuottaa vain harmaita hiuksia.
Palvelimet, joiden kuormitus on
sovellus sovellus sovellus
hallintalaite- Linux Windows koodiajuri Linux
hallinnan api binaarikäännös
laiteajuri
laiteajuri
laiteajuri
laiteajuri
mikroydin
Koodinimellä Viridian tunnettu,
moneen kertaan lykätty ja
karsittu projekti on tuottanut
paljon spekulointia mukaan
otettavista ja pois jätettävistä
ominaisuuksista.
Tällä tietoa tuloksena syntyy
Windows Server 2008:n ilmaisena
lisäosana jaeltava, bare metal
-periaatteella toimiva Windows
Server Virtualization. Sen
jo ennestään korkea, eivät nekään
välttämättä hyödy virtualisoinnista
tehostamismielessä. jos palvelimessa
on ennestään monta
suoritinta, muistipaikat täynnä ja
käyttäjät valittavat vasteajoista, virtualisointi
tuskin tuo säästöjä.
Liian älykkäät sovellukset, jotka
pyrkivät sovittamaan itsensä laitteiston
kapasiteettiin, voivat myös
aiheuttaa yllätyksiä virtualisoituina.
Esimerkiksi Exchange 2007 pyrkii
säätämään toimintaansa laitteistoresurssien
mukaan, ja jarruttelee
esimerkiksi sähköpostiruuhkan
vastaanottoa verkosta puskurialueidensa
tultua täyteen.
v i r t u a l i s o i n t i ■ ■ ■
TÄYSVIRTUALISOINTI paraVIRTUALISOINTI
TäYsVIrTuaLIsoInTI ParaVIrTuaLIsoInTI
hallinnan api virtuaalisen
laitteiston api
LAITTEISTO LAITTEISTO
täysvirtualisoinnissa käyttöjärjestelmän lähettämät laiteajurien
ohjauskäskyt käännetään mikroytimessä binaaritasolla. Paravirtualisoinnissa
käyttöjärjestelmän laiteajurit keskustelevat virtuaalisen ohjelmointiliittymän
kanssa, mikä vaatii käyttöjärjestelmän kääntämisen virtualisointia varten.
toimitus lykkääntynee ainakin
ensi vuoden lopulle, selvästi itse
käyttöjärjestelmää myöhäisemmäksi.
tukea käyttöjärjestelmältä
Microsoftin ja Vmwaren ratkaisut
ovat esimerkkejä täysvirtualisoinnista,
jossa vieraskäyttöjärjestelmät
toimivat
virtualisointikerroksen päällä
sellaisinaan ilman muutoksia.
Paravirtualisoinniksi kutsutussa
menettelyssä ne sovitetaan
suoraan virtualisoidun ympäristön
osaksi; suorempi yhteys
PaLVELInVIrTuaLIsoInnIn raTkaIsuja
valmistaja tuote tekniikka tuetut käyttöjärjestelmät lisätietoja
Wmware EsX server 3 ym. täysvirtualisointi, bare metal Windows, Linux, solaris, netware ym. www.vmware.com
microsoft Virtual server 2005 täysvirtualisointi isäntäkäyttöjärjestelmän tuella Windows, Linux www.microsoft.com/windowsserversystem/virtualserver
openvz/Virtuozzo openvz/Virtuozzo käyttöjärjestelmän toimintona Linux,Windows openvz.org, www.virtuozzo.com
Sun microsystems solaris Containers käyttöjärjestelmän toimintona solaris www.sun.com/software/solaris/ds/containers.jsp
linux kVM täysvirtualisointi käyttöjärjestelmän ytimellä Linux,Windows kvm.qumranet.com/kvmwiki
Xen / XenSource, Virtual iron Xen paravirtualisointi isäntäkäyttöjärjestelmän tuella, täysvirtualisointi Linux, unixeja,Windows (v. 3 alkaen) xen.xensource.com
jos valittu virtualisointiratkaisu
tarjoaa hyvät hallintavälineet, kriittisimmät
ja suurimman todennäköisen
kasvutarpeen edessä olevat
palvelimet voi hyvinkin kannattaa
virtualisoida. Virtualisoidusta ympäristöstä
on helppo vapauttaa
resursseja siirtämällä kevyempiä
virtuaalipalvelimia pois tieltä toisille
koneille, ja laitteiston käydessä
kerta kaikkiaan pieneksi virtualisoitu
palvelin on helppo siirtää
suuremmalle laitteistolle. Yhdessä
fyysisessä palvelimessa voi olla
järkevää ajaa yhtä ainoata virtuaalipalvelinta
pelkästään hallittavuuden
parantamiseksi.
marraskuu 2007 tietokone 63
■ ■ ■ v e r k k o r a t k a i s u t
hypervisorin palveluihin voi
nopeuttaa monia toimintoja.
Linux-maailman tunnetuin
virtualisointiprojekti on Xen,
jonka kehittäjäyhteisössä ovat
olleet aktiivisina muun muassa
Xensource- ja Virtual Iron -nimiset
yritykset. Xen oli alun perin
esimerkki paravirtualisoinnista
”Linuxia Linuxin päällä”
-mallin mukaisesti: vieraskäyttöjärjestelmät
oli sovitettu toimimaan
virtualisoidussa ympäristössä.
Uusimmissa versioissa
Xeniinkin on lisätty AMD:n ja
Intelin ratkaisuja tukeva laitteistotason
hypervisor.
Merkittävä hanke on myös
virtualisoinnin tuki suoraan
Linuxin ytimessä. Versiosta
2.6.20 on Linuxissa ollut mukana
KVM (Kernel-based Virtual
Machine). Tuettuina ovat sekä
AMD-V että Intel VT, vieraskäyttöjärjestelminä
Linux ja
Windows.
Sun on jo pitkään tarjonnut
Solaris-käyttöjärjestelmässään
ilman hypervisoria toimivaa
Containers-ratkaisua. Siinä
isäntäkäyttöjärjestelmä ajaa virtuaalipalvelimia
omina prosesseinaan
ja on suoraan vastuussa
niiden eristämisestä toisistaan
sekä laitteistoresurssien jakamisesta
niille. Virtuaalipalvelinten
on aina oltava Solariksia, mutta
ratkaisun etuna on toisaalta
kaikenlaisten emulointien ja
kikkailujen jääminen pois.
Linuxillekin on toteutettu
vastaavanlaisia käyttöjärjestelmätason
virtualisointeja. Avoimen
koodin Openvz-projekti
lienee tunnetuin esimerkki. Sen
pohjalta kaupallisen Virtuozzotuotteen
kehittänyt Swsoft on
viime vuosina kasvanut nopeasti
ja noussut palvelinvirtualisoijien
kärkiryhmään.
kustannushyödyt
hallinnan kautta
Virtualisoidun ympäristön palvelinratkaisu
kannattaa suunnitella
huolella. Jos kaikki vanhat
palvelimet ahdetaan yhteen
jättimyllyyn, luodaan samalla
keskitetty vikaantumispiste. On
viisaampaa pystyttää muutama
palvelin ja jättää niille sen
verran vapaita resursseja, että
yhden laitteen vikaantuessa sillä
ajettavat virtuaalipalvelimet voidaan
siirtää muille.
Kun virtuaalipalvelin ajetaan
alas, se on olemassa vain
virtuaalisen laitteistonsa määrittelevinä
tiedostoina. Siirto
fyysisestä koneesta toiseen käy
periaatteessa helposti, mutta
käytännössä eri valmistajien
ratkaisut eroavat hallittavuudeltaan
huikeasti.
Mitä paremmat apuvälineet
on tarjolla aluksi fyysisen palvelimen
siirtämiseen virtuaalipalvelimeksi
ja virtuaalipalvelimen
siirtämiseen isäntäkoneelle, sitä
parempi. Fyysisten resurssien
kuten tallennusverkkojen tai
ryväspalvelinten tuki, vikatilanteista
toipuminen sekä virtuaalikoneiden
siirto palveluita
keskeyttämättä laitteelta toiselle
ovat toimintoja, joiden toteutustavat
ja automatisointiaste
vaihtelevat suuresti.
Käyttöjärjestelmävalmistajista
riippumattomalla Vmwarel-
Vmware on kahdeksan vuoden aikana ehtinyt kehittää mittavan valikoiman
virtualisointialustoja, infrastruktuuripalveluita sekä hallinta- ja automaatioohjelmia.
64 tietokone marraskuu 2007
la on pisimpään markkinoilla
vaikuttaneena etulyöntiasema.
Toisaalta Linuxin tai Windowsin
kanssa pitkään ja pelkästään
työskennelleillä pääkäyttäjillä
on matalin oppimiskynnys
omasta ympäristöstä nousseen
natiiviratkaisun käyttöönottoon.
Novell on kehittämässä monipuolisiavirtualisointiratkaisuja
Linuxille. Suse Enterprise
■ case
Vuokralle tarjotaan:
virtuaalikoneita
toimitusjohtaja
lauri kasti kertoo
Planeetta
internet
oy:n vuokranneensuomalaisilleasiakkailleen
jo reilut
toista tuhatta
virtuaalipalvelinta.Asennuskannasta
neljä
viidesosaa on
linux-koneita.
Helsinkiläisyritys Planeetta Internet
oy tarjoaa asiakkailleen virtualisointitekniikkaan
perustuvia
web-hotellipalveluita. Toimitusjohtaja
lauri kasti selvittää, että
virtualisoitu palvelinympäristö
sopii erityisesti yritysasiakkaiden
käyttöön perinteistä jaettua kotisivupalvelinta
paremmin.
kun palvelimella asennetaan
raskaita java- tai asp-pohjaisia
verkkokauppa-, asiakaspalvelutai
extranet-sovelluksia, Planeetta
Internet antaa ohjelmoijalle koko
virtuaalisen palvelinympäristön
hallittavaksi. Virtuaalipalvelin on
eristetty fyysisestä ajoalustasta,
joten ohjelmistoyritys voi tarjota
asiakkailleen aina samanlaisen
ympäristön, jonka yksityiskohtia
ei tarvitse säätää asiakkaiden
pääkäyttäjien kanssa.
asiakas voi myös hallita omaa
palvelintaan web-käyttöliittymän
kautta ja vaikka käynnistää palvelimen
uudelleen esimerkiksi
ohjelmistopäivitysten yhteydessä
tai virhetilanteissa. Fyysisten
palvelinten etähallintasovittimia
ei tarvita, mikä osaltaan laskee
ratkaisun kustannuksia, huomauttaa
kasti.
Palvelun perustana on yhdysvaltalaisen
swsoftin kehittä-
Server 10 sisältää Xen-virtualisoinnin
korkean käytettävyyden
toteutuksena. Yhtiö on myös lisäämässä
perinteisen Zenworkssarjansajärjestelmänhallintaohjelmistoihin
pitkälle vietyjä
virtuaalikoneiden hallinta- ja
orkestrointivälineitä. Yhtiön
tavoitteena on hallita kaikkien
johtavien virtualisointitoimittajien
tuotteilla rakennettuja ympäristöjä.
tk
mä kaupallinen Virtuozzo-tuote.
Planeetta Internet toimii myös
swsoftin partnerina ja myy ohjelmistoa
suomalaisille yritysasiakkailleen.
Virtuozzo on suunniteltu erityisesti
palvelukeskuskäyttöön, ja
hallintatyökalut ovat pitkälle kehitettyjä.
kastin mukaan nimenomaan
hallintatyökalut erottavat
avoimen koodin virtualisointiratkaisut
kaupallisista tuotteista.
Virtuozzon tapauksessa esimerkiksi
laitteistojen ylläpito voi
tapahtua tuotantoa juurikaan
häiritsemättä. Linux-palvelimilla
virtuaalipalvelimen siirto fyysiseltä
laitteistolta toiselle käy vain sekuntien
käyttökatkolla, koska uusi
virtuaalikone voidaan käynnistää
valmiiksi odottelemaan lennossa
tehtävää siirtoa.Windows-palvelin
on käynnistettävä uudella koneella
uudelleen, mikä pidentää siirtoajan
useisiin minuutteihin.
”Palvelukeskuskäytössä on
myös tärkeätä, että valmistajan
tekninen tuki on aina käytettävissä”,
sanoo kasti. jos tuotantokäytössä
löydettäisiin vakava
ohjelmavirhe, ratkaisujen etsintä
tai anelu avoimen koodin kehittäjäryhmien
keskustelualueilta
kestäisi aivan liian kauan.
SAMULi koTiLAinen • TeSTiT: TeRo MÄkikAnGAS • kUVAT: TiMo SiMPAnen
LABS
Vihreä it
– tietotekniikan
tulevaisuus
Sähkölasku voi pahimmillaan kaksinkertaistaa tietotekniikan kustannukset.
Kuumin trendi on nyt vihreä it. Uusilla ratkaisuilla voi paitsi hidastaa
ilmastonmuutosta, myös tehdä valtavia rahallisia säästöjä.
66 TieTokone marraskuu 2007
Hetki sitten ei sähkön säästö kiinnostanut
ketään. Harva it-alalla törmäsi
koskaan koko kysymykseen. Tänä
vuonna tilanne on muuttunut kuin veitsellä
leikaten. Laitevalmistajat riitelevät julkisuudessa,
kenellä on energiatehokkaimmat
laitteet, samaan tapaan kuin ennen väännettiin
kättä suorituskyvystä. Yhtäkkiä kaikki
vannovat vihreän tietotekniikan nimeen, ja
esittelevät kilvan uusia energiapihejä laitteita
ja tekniikoita.
Muutos on ollut niin nopea, että monet
miettivät, onko kyse vain jostain ympäristöhypestä.
Otetaanpa siis aluksi pari faktaa.
Monelle on yllätys, että palvelinkeskuksissa
sähkölasku on usein yhtä suuri kuin
laitteiden hankintakustannus. Yhdysvalloissa
datakeskukset kuluttavat joka vuosi noin
kolmen miljardin euron edestä sähköä, ja
viidessä vuodessa tietotekniikan sähkölasku
on kaksinkertaistunut. IDC ennusti viime
vuonna, että palvelinten määrä kasvaisi neljässä
vuodessa 50 prosentilla, joten nykyvauhdilla
tilanne pahenee nopeasti.
Esimerkiksi Google rakentaa uutta datakeskusta
Yhdysvaltojen syrjäiseen Oregoniin,
koska viereisestä Columbia-joesta saa
halpaa ja saasteetonta vesivoimaa. Saksalaislehti
Die Zeit on laskenut, että yksi haku
Googlen hakukoneella kuluttaa yhtä paljon
virtaa, kuin mitä energiasäästölamppu vie
tunnissa.
Suomessa tilanne ei juuri Yhdysvalloista
eroa. Täältäkin löytyy konesaleja, joiden
vuotuinen sähkölasku on yli miljoona euroa.
Jos katsotaan koko yritysten tietotekniikkalaitteistoa,
on sen sähkönkulutus jo
kolmasosa koko it-budjetista. Muutaman
vuoden sisällä tietotekniikan sähkölasku on
suurempi kuin muut it-kulut yhteensä.
Paitsi miljardien eurojen globaalista rahareiästä,
on kysymys myös melkoisista
käytännön ongelmista. Kuten myöhemmin
tulemme huomaamaan, sähkö- ja kuumenemisongelmat
ajavat yrityksiä aivan absurdeihin
tilanteisiin.
it on pahempi kuin lentoliikenne
Mutta ei kai tietotekniikalla ole paljonkaan
merkitystä ympäristön suojelun kannalta?
Kyllä on. Gartnerin mukaan tietotekniikka
aiheuttaa kaksi prosenttia koko maailman
hiilidioksidipäästöistä. It:llä on siis yhtä
suuri merkitys kuin paljon parjatulla lentoliikenteellä.
Kehittyneissä maissa tietotekniikan osuus
on tietysti paljon suurempi. Esimerkiksi
Yhdysvalloissa pelkästään datakeskukset
kuluttavat viiden suuren voimalan kaiken
sähkön. Kun mukaan otetaan kaikki muu
tietotekniikka, tarvitaan voimaloita ehkä
viisinkertainen määrä.
Yhtälöä pahentaa se, että muutoksia pitäisi
tehdä paljon nopeammin kuin kukaan
osasi odottaa. Nobelin palkinnon ympäristötyöstään
saanut Al Gore kertoo, että monien
tiedemiesten mielestä aikaa rankkoihin
korjauksiin on vain kymmenisen vuotta.
Sen jälkeen ilmastonmuutos voi alkaa ruokkia
itse itseään siinä määrin, ettei paluuta
vanhaan ole.
Tietotekniikan valmistajat ja ostajat eivät
ole tyhmiä. Kun asia ymmärretään, useimmat
haluavat tehdä osansa. Kokonaisuutta
ajatellen on vain luontevaa, että vihreä it
(green it) on ykkösenä Gartnerin tuoreella
tietotekniikan trendien listalla. Mutta miksi
muutokseen on törmätty näin yllättäen?
Palvelinkeskukset hätää kärsimässä
Harva asia tietotekniikassa on noussut esille
yhtä yllättäen kuin vihreä it. Yleensä trendit
muhivat pinnan alla vuosia, ja niihin ehditään
jo kyllästyäkin ennen kuin todelliset
marraskuu 2007 TieTokone 67
■ ■ ■ y r i t y s r a t k a i s u t
muutokset alkavat. Energiankulutus
on päässyt räjähtämään
silmille, koska monta tekijää on
muuttunut yhtä aikaa.
Tärkein perussyy on palvelinmaailman
mullistus. Muutamia
vuosia sitten tyypillinen
palvelinkeskus piti sisällään
muutaman raskaan unix-palvelimen,
ja ehkä muutaman kevyemmän
koneen. Harva osasi
ennustaa, miten suuri muutos
tapahtui, kun yritysten toimintaa
on tietokoneistettu. Kun konesaleja
uudistettiin muutamia
vuosia sitten, laskettiin ehkä
kasvuvaraa 20 palvelimelle. Nyt
huomataan, että konesalissa onkin
50 kevyttä x86-palvelinta, ja
määrä vain kasvaa.
Samalla koneista on tullut
tehokkaampia (eli enemmän
virtaa syöviä), mutta toisaalta
niitä ahdetaan tiukempaan.
Tyypillinen parin metrin korkuinen
palvelinräkki kulutti
vuonna 2000 noin kilowatin
verran virtaa. Vuonna 2005 lukema
oli luokkaa 5 kilowattia.
Tällä hetkellä räkin kuorma on
usein 8 kilowattia, ja tiheiden
korttipalvelimien myötä pian
jo luokassa 15–20 kilowattia.
”Suomessa ei taida olla yhtään
konesalia, jossa tehot riittävät
lattiapinta-alalle”, toteaa Crescomin
tekninen johtaja Pekka
Rasi. Teliasoneran kesällä ostama
Crescom tarjoaa yrityksille itpalveluita.
Yhtiön liiketoiminta on
ollut jatkuvassa kasvussa, ja yhtiön
palvelinkeskuksissa pyörii jo noin
500 fyysistä palvelinta ja satoja
virtuaalisia palvelimia. Kasvu on
iloinen asia, mutta palvelinkeskuksessa
se aiheuttaa mielenkiintoisia
haasteita.
Crescom laskee, että yhden palvelimen
synnyttämä sähkönkulutus
on noin 700 euroa vuodessa, joten
palvelinkeskusten sähkölasku
on 350 000 euroa vuodessa. Se
on vanhoina markkoina yli kaksi
miljoonaa.
Rasi kertoo myös, että palvelimien
sähkönkulutus ja lämmöntuotto
on noussut sen verran korkeaksi,
että suomalaisissa palvelinsaleis-
68 TieTokone marraskuu 2007
Kuva: IBM
Palvelinvalmistajat ovat käynnistelleet kilpaa vihreän it:n hankkeita.
esimerkiksi iBM kertoo sijoittavansa hankkeeseen lähemmäs miljardi euroa.
Saunan kiukaat kuumenevat
kuudella kilowatilla.
Konesaleissa onkin ajauduttu
vaikeuksiin. Sähkönsyötön
kanssa alkaa olla ongelmia.
Sähkökatkojen varalta tarvittavat
ups-varavirtajärjestelmät
(uninterruptible power supply)
alkavat olla kapasiteettinsa äärirajoilla.
Sama koskee mahdollisia
generaattoreita.
Myös jäähdytys on ongelma.
Räkkien hurjista kilowattilukemista
valtaosa muuttuu
lämmöksi, ja niinpä myös
jäähdytysjärjestelmät toimivat
äärirajoillaan. Fujitsu-Siemens
■ case
konesalin päivitys ei ole halpaa lystiä
sa voidaan oikeasti ajaa vain noin
puolta siitä palvelinmäärästä, mikä
niihin fyysisesti mahtuisi. Perinteisesti
sadalle neliömetrille voi
laittaa noin sadan kilowatin edestä
it-rautaa.
Haasteet ovat toki ratkottavissa.
Crescomkin uusii paraikaa
järjestelmiään, mutta investointien
suuruus voi yllättää monet. Jäähdytyslaitteistojen
hintaluokka on
50 000 euroa koneelta. Ups-varavirtalaitteiden
hinnat liikkuvat noin
70 000 euron tienoilla. Diesel-varavirtageneraattorit
maksavat vielä
enemmän, 100 000 – 200 000
euroa. Ja laitteita hankitaan aina
vähintään yksi ylimääräinen teknisten
vikojen varalle.
Räkin rei'itetyt ovetkaan
eivät enää riitä
Yksi tapa parantaa energiatehokkuutta
on käyttää korttipalvelimia,
jotka kuluttavat jopa kolmannek-
kertoo, että erään saksalaisen
kuorma-autovalmistajan datakeskus
käy niin kuumana, että
kun lämpötila ulkona ylittää 25
astetta, täytyy työntekijöiden
antaa lisäapua suihkuttamalla
vettä rakennuksen katolle. Hullunkurisia
tilanteita on riittänyt
muissakin yrityksissä.
Jos asian haluaisi korjata perinteisin
keinoin, täytyisi palvelinkeskukseen
vaihtaa sähkönsyöttö,
generaattori, ups-laitteet
ja ilmastointi. Kyse on kymmenien
tai satojen tuhansien
eurojen investoinnista. Ei ole
mitään järkeä tehdä sitä muuta-
sen vähemmän virtaa kuin räkkipalvelimet.
Mutta korttipalvelimien
suuri tiheys luo uusia haasteita.
”Edes räkkien rei’itetyt ovet eivät
pysty läpäisemään niin paljon
ilmaa, kuin mitä tarvittaisiin
lämmön johtamiseen ulos”, kertoo
Rasi tilanteesta, jossa räkki laitettaisiin
täyteen korttipalvelimia.
Viilennykseen riittäisi silloin enää
vesijäähdytteinen räkki. Yleensä
korttipalvelimia hajautetaan eri
puolille salia, jolloin ilmastoinnin
teho riittää.
Tehokkain ratkaisu on tietenkin
virtualisointi, ja sitä Crescom
käyttää niin paljon kuin mahdollista.
Perustyöjuhtina toimivat Dellin
6950-palvelimet, joissa Crescom
pyörittää tyypillisesti 30:tä kevyempää
palvelinta virtuaalisesti. Crescom
suosii hankinnoissaan vähävirtaisia
palvelinmalleja, ja yrittää
muutenkin tehdä parhaansa energiankulutuksen
vähentämiseksi.
man palvelimen vuoksi. Sähköä
säästävä tekniikka, eli vihreä it,
ei ole enää vain etu, vaan välttämättömyys.
Sähkölasku kiinnostaa
Myös sähkönkulutuksen todellisuus
on päässyt yllättämään
yritykset pahan kerran. Pääsyy
siihen on se, ettei asiaa ole oikeastaan
koskaan mietitty. Kun
palvelimia oli vain muutamia, ja
niiden hintalappu oli kymmeniä
tuhansia euroja, ei sähkönkulutuksella
ollut taloudellista merkitystä.
Niinpä sähkökulut on
vain maksettu yrityksen yleiskuluista.
Nyt palvelinsalissa on kymmeniä
x86-palvelimia täynnä
kiintolevyjä ja hurjilla kellotaajuuksilla
toimivia prosessoreja
ja muistipiirejä. Tyypillisen
koneen vuotuinen sähkölasku
on jo noin 350 euron luokassa.
Virransyötön ja ilmastoinnin
sähkönkulutus on vielä suurempi.
Palvelimen aiheuttama
kokonaiskulutus nousee jo yli
700 euroon vuodessa. Kun x86palvelinten
keskihinta Suomessa
pyörii noin 2500 euron tietämillä,
tulee sähkölasku koneen
energian hinta nousee nelinkertaiseksi,
kun palvelimelle syötetään
vikasietoista ja varmistettua sähköä
laskee Pekka Rasi.
Kuva: Crescom
nykypalvelimissa jäähdytysilmaa ohjataan sinne, missä sitä tarvitaan. Tuuletus
vie jopa kymmenen prosenttia palvelimen kuluttamasta sähköstä, joten
tehokkuudella on merkitystä.
ostohintaa kalliimmaksi alle
neljässä vuodessa. Sähkön hinta
jatkaa melko varmasti kasvuaan,
eli tilanne vain pahenee.
Kun tähän yhtälöön liitetään
ilmaston muutoksen merkityksen
yhtäkkinen tajuaminen, on
vihreän it:n vallankumous valmis.
Valmistajat kertovat, että
Al Goren dokumentti on tänä
vuonna avannut monien silmät.
Asia otetaan nyt vakavasti. Mutta
miten energiaa sitten säästetään?
Vihreä it alkaa huomiosta
Vihreän it:n lähtökohta on se,
että asia ylipäätään huomioidaan.
Jos sähkökulut vain menevät
yleiskuluista, ei säästäminen
välttämättä kiinnosta. Monet eivät
ole koskaan kuulleet, miten
suuria sähkölaskut yrityksissä
nykyisin ovat. Tehokkain keino
tietotekniikan sähkönkulutuksen
hillitsemiseen on siirtää se
it-budjettiin. Teknisesti lienee
helpointa aloittaa palvelinkeskuksista.
Kun keskuksesta
vastaavan johtajan budjetti yhtäkkiä
kaksinkertaistuu ja siitä
puolet menee sähköön, voi olla
varma, että hän ryhtyy hillitsemään
kulutusta kovalla kädellä.
Palvelinkeskus on tietotekniikan
suhteellisesti pahin sähkösyöppö,
ja keskusten suurin
ongelma on koneiden paljous.
Tehokkain säästöratkaisu on siksi
koneiden määrän vähentäminen.
Tämä onnistuu esimerkiksi
konsolidoimalla (keskittämällä
palvelimia) ja virtualisoimalla
(ajamalla yhdessä palvelimessa
virtuaalisia palvelimia erillisten
koneiden sijasta).
Säästöt voivat olla hurjia.
X86-palvelinten käyttöasteet
pyörivät tyypillisesti 5–10
prosentin tienoilla. Virtualisoinnissa
yhdellä tehokkaalla
koneella voidaan ajaa yleensä
5–30 kevyemmässä käytössä
olevaa palvelinta. Hallinta helpottuu,
työkustannukset laskevat
ja kymmenen koneen 7000
euron vuosittainen sähkölasku
voi tippua yhden koneen reiluun
700 euroon. Virtualisointi
onkin yleistynyt viime vuosina.
Valmistajien arvioiden mukaan
Suomessa ehkä joka kolmas palvelin
myydään Vmwaren virtualisointiohjelmilla
varustettuna.
Kun kuormaa saadaan pienemmälle,
voidaan vähentää
myös muiden laitteiden sähkönkulutusta.
Ilmastointia ei kannata
ajaa liian kylmällä. Kannattaa selvittää
millaisia lämpötilalukemia
omille laitteille suositellaan. Sallitut
lukemat voivat olla yllättävän
korkeita, ja ilmastointia voidaan
näin säätää pienemmälle. Kylmän
ja kuuman ilman optimaaliseen
kiertoon kannattaa myös
kiinnittää huomiota, ja tietysti
poistaa turhat laitteet kuumuutta
lisäämästä. Käymällä huolellisesti
läpi jäähdytyksen tilanteen, voi
nopeasti saada aikaan tuhansien
eurojen säästöjä ilman sen kummempia
hankintoja.
Energiaa voi säästää myös
laitevalinnoissa. Palvelimissa
pienellä harkinnalla ja sopivilla
malleilla voi helposti säästää
neljänneksen tai jopa kolman-
■ testattua
Työasemien virrankulutuksen laskemiseen
ei ole perinteisesti ollut
paljoa keinoja. Laitteita on voinut
vaihtaa keveämmiksi ja käyttäjät
on voinut ohjeistaa sammuttamaan
koneet illalla. Ironista on,
että yleensä ohjeistus on ollut
päinvastainen.
Helsingin ja Tampereen kaupunkien
kymmenet tuhannet pckoneet
ovat aina päällä. Tilanne
on sama lukemattomissa yrityksissä.
Gartner on arvioinut, että
jopa 60 prosenttia organisaatioiden
pc-koneista on aina päällä.
Syy on siinä, että tietohallinnon
pitää pystyä hallitsemaan ja päivittämään
koneita keskitetysti. Ja
monet yritykset haluavat välttää
joka-aamuisten uudelleenkäynnistysten
aiheuttaman työajan
menetyksen
Suomalainen Ravensoft iskee
tähän mahdollisuuteen uudella
Green Snapper -ohjelmalla. Sen
tärkein ominaisuus ei ole työasemien
keskitetty sammutus, vaan
keskitetty käynnistys.
Green Snapper asennetaan
verkon jokaiselle työasemalle.
Hallintaa varten on erillinen palvelin,
jolta säädetään koneiden
virranhallinnan asetuksia sekä
käynnistyksiä ja sammutuksia.
Koneet voi esimerkiksi säätää
sammuttamaan itsensä joka ilta
kello 18 ja käynnistämään itsensä
uudelleen aamulla kello 6.
Jos koneella työskennellään, tai
dokumentteja on auki, ei konetta
tietenkään sammuteta.
v i h r e ä i t ■ ■ ■
Suomalaisohjelma tiputtaa
virtakulut puoleen
Green Snapper -ohjelmalla verkon pc-koneita voidaan sammuttaa ja
käynnistää automaattisesti haluttuihin aikoihin. Virrankulutus voi tippua
alle puoleen.
Säästö konetta kohden
20–30 euroa vuodessa
Esimerkissä mainituilla asetuksilla
viikon 168 käyttötunnista tippuisi
pois 108. Jos yksi pc-kone vie
virtaa vuodessa noin 50 eurolla,
tippuu sähkölaskusta pois yli 30
euroa. Jos koneita on 50, säästöä
kertyy vuodessa 1500 euroa.
Helsinki ja Tampere säästäisivät
satoja tuhansia. Lisäksi koneiden
käyttöikä pitenee. Ja jos tietohallinnon
tarvitsee tehdä päivityksiä,
se voi käynnistää nukkuvat koneet
keskitetysti haluamaansa aikaan.
Testien perusteella Green
Snapper toimii merkkimikroissa
hyvin ja hallinta on suoraviivaisen
helppoa. Ohjelma tosin perustuu
wake-on-lan-toimintoon, jota ei
ole joissain vanhemmissa halpamikroissa.
Ja jos toiminto ei ole
koneissa valmiiksi päällä, asennus
vaatii hieman ylimääräistä
työtä. Wake-on-lan-käskyt ovat
perinteisesti kulkeneet verkoissa
huonosti, mutta Green Snapper
on ohittanut esteet ovelasti.
Jokaiseen aliverkkoon jätetään
päälle yksi kone, jonka kautta
muut herätetään.
■ Ravensoft Green
Snapper
Hinta: 26 € / työasema,
jatkovuodet 5 € / kone
Lisätietoa: Ravensoft,
puh. 0207 928 400, www.ravensoft.fi
Lyhyesti: Sähkön säästämiseen tarkoitettu
ohjelma, jolla tietohallinto voi
keskitetysti sammuttaa ja käynnistää
pc-koneita.
marraskuu 2007 TieTokone 69
Lähde: Tilastokeskus
■ ■ ■ y r i t y s r a t k a i s u t
GWh
100 000
90 000
80 000
70 000
60 000
50 000
40 000
30 000
20 000
10 000
0
neksen sähkönkulutuksesta.
Koneen hinta on ehkä hieman
suurempi, mutta erotus tulee takaisin
moninkertaisena sähkölaskussa.
Ja kun koneet kuumenevat
vähemmän, voidaan taas
vähentää ilmastoinnin tasoa.
Valmistaudu vielä
hurjempiin keinoihin
Sähkön kokonaiskulutus Suomessa
SäHKöN KOKONAISKULUTUS SUOMESSA
1970
1971
1972
1973
1974
1975
1976
1977
1978
1979
1980
1981
1982
1983
1984
1985
1986
1987
1988
1989
1990
1991
1992
1993
1994
1995
1996
1997
1998
1999
2000
2001
2002
2003
2004
2005
2006
2007 (1-6)
Sähkönkulutus on Suomessa selvässä kasvussa. Viime vuosien ainoan laskun
aiheutti paperiteollisuuden työtaistelu, joka sammutti tehtaat.
Uusissa palvelimissa on yhä
useammin myös automatiikkaa,
joka esimerkiksi tiputtaa prosessorin
nopeutta, kun kuorma
on pieni. Tällaisia tekniikoita
kannattaa käyttää. Ja ajatuksissa
kannattaa jo alkaa varautua
seuraavan sukupolven rankempiin
toimiin.
kyllä yritykset tietävät,
mihin sähkö kuluu
Useimmilla ei ole hajuakaan. Yksilöityjä
kulutusmittareita ei juuri
ole. Ainoat lukemat tulevat sähkölaskuista.
Laskut taas jyvitetään
jollain laskennallisella kaavalla
kaikille osastoille.
kyllä it-osasto huolehtii,
että sähkökuluja yritetään
säästää
Monesti it-osastoa ei kiinnosta
tippaakaan. Laitevalmistajat
kertovat, että ”ei mene meidän
budjetista” on vieläkin yllättävän
yleinen vastaus. Energiahankkeet
ovat edistyneet, koska palvelinsalin
jäähdytys- tai varavirtalaitteet
olisi pitänyt uusia. Ne maksetaan
it-budjetista.
70 TieTokone marraskuu 2007
Esimerkiksi Japanissa ollaan
korkeiden sähkökulujen ja erilaisen
vakuutuskäytännön vuoksi
paljon pidemmällä sähkön säästössä.
Monet palvelinkeskukset
sammuttavat dynaamisesti osan
koneista yön ajaksi. Joidenkin
palvelimien sessiot siirretään
esimerkiksi tallennuslaitteelle,
josta niitä pyöräytetään käyntiin
kun kuorma aamulla nousee.
Valmistajat kertovat, että
Euroopassa tällaisen ehdottajaa
pidetään vielä hulluna. Mutta
muutamassa vuodessa tekniikkaa
alkaa todennäköisesti rantautua
myös Eurooppaan.
Sähkönsäästö on helppo
aloittaa palvelinsalista, mut-
Myyttejä energiankulutuksesta
nykypalvelimet ovat
energiatehokkaita
Kyllähän valmistajat yrittävät, mutta
hyötysuhde kaatuu viimeistään
siihen, että x86-palvelinten käyttöaste
on yleensä 5–10 prosenttia.
Koko konesalin energiasta usein
vain pari prosenttia on prosessorin
hyötytyötä. Käyttöasteet saadaan
säädyllisiksi vain virtualisoimalla.
Suurin osa sähköstä kuluu
tietokoneissa ja palvelimissa
Palvelinkeskuksissa it-laitteet aiheuttavat
vain noin kolmanneksen
sähkönkulutuksesta. Pahin energian
tuhlaaja on yleensä ilmastointi.
Kun koneiden energiankulutusta ja
kuumenemista hillitään, on hyvin
tärkeää samalla säätää ilmastoinnista
ja virransyötöstä löysät pois.
SäHKöN KULUTTAJAT SUOMESSA VUONNA 2006
Metsäteollisuus
59%
Metalliteollisuus
17%
Kemian teollisuus
14%
Muut 11%
ta toimistoja ja koteja ei tule
unohtaa. Pöytäkoneet kannattaa
pyrkiä sammuttamaan yön
ja viikonloppujen ajaksi. Kuvaputkinäytöt
voi vaihtaa vähävirtaisempiin
litteisiin näyttöihin.
Vielä parempi on siirtyä
kannettaviin tietokoneisiin,
jotka ovat akkukeston vuoksi
valmiiksi erittäin vähävirtaisia.
Turhat tietokoneen lisälaitteet
kannattaa sammuttaa. Ja on hyvä
muistaa, että valaistus on yksi
suurimmista sähkönsyöjistä
toimistossa, eli valoja kannattaa
pitää sammutettuna, kun niitä
ei tarvita.
Kannattaako tällainen näpertely?
Kyllä kannattaa. Pienistä
Lepotilassa laitteet eivät
kuluta juuri lankaan virtaa
Pahimmillaan virrankulutus ei
laske lepotilassa lainkaan. Laadukkaissa
laitteissa lepotilat on
yleensä toteutettu hyvin. Mutta
esimerkiksi kotien halvimmissa
viihdelaitteissa ne ovat usein täyttä
petkutusta.
Sammutettuna laitteet eivät
ainakaan kuluta virtaa
Kuluttavat ikävä kyllä vieläkin.
Tietokoneissa ja viihdelaitteissa
virtakatkaisin on ”väärällä” puolella
muuntajaa. Virtalähde ja
muuntaja kuluttavat sähköä niin
kauan kuin ne ovat kiinni seinässä.
Virrat saa kokonaan poikki
esimerkiksi jatkojohdolla, jossa on
virtakatkaisin.
Teollisuus
54%
Kotitaloudet
21%
Maatalous 3%
Julkinen 6%
Häviöt 4%
Palvelut
12%
Valtaosa Suomen sähköstä kuluu teollisuudessa. Mutta jokaisella sektorilla
aina kodeista maatalouteen on tietotekniikkaa ja viihde-elektroniikkaa.
Päästöissä tietotekniikka on samassa luokassa kuin esimerkiksi lentoliikenne.
puroista syntyy suuria virtoja,
ja yrityksen sähkölaskuihin
on tiedossa huomattavia tiputuksia.
On hyvä muistaa, että
säästynyt sähkönkulutus näkyy
ensimmäiseksi lisäsähkövoimaloissa,
jotka ovat yleensä
kaikkein saastuttavampia hiilija
öljyvoimaloita. Ilmakehään
pääsee vähemmän hiilidioksidia,
mikä osaltaan hidastaa
ilmastonmuutosta. Yrityksen
maine paranee, ja työntekijöillä
on parempi mieli.
Harvoin on tietotekniikassa
asiaa, josta on melkein pelkästään
hyötyä. Vihreän it:n tilaisuutta
ei kannata jättää käyttämättä.
Tk
Uusilla tehokkaammilla
laitteilla virrankulutus
kääntyy laskuun
Ei varmasti käänny. Jyrkkä nousukierre
vain taittuu hieman loivemmaksi.
Jos sähkön kulutusta
halutaan oikeasti laskea ja ilmastonmuutosta
torjua, täytyy käyttää
kaikkia sähkön säästämisen keinoja,
myös järeämpää valikoimaa.
Muutaman prosentin
säästöillä ei ole merkitystä
Pienistä puroista syntyy suuria virtoja.
Kymmenestä kahden prosentin
säästöstä syntyy yhteensä 20
prosentin säästö. Hyvä esimerkki
pienistä puroista on se, että pelkästään
laitteiden stand-by-virrat
haukkaavat 5–10 prosenttia kotien
sähkönkulutuksesta.
Lähde: Tilastokeskus
Dell on tehnyt virransäästöstä
brändin. Palvelimista on myynnissä
erilliset energysmart-mallit, joiden
virrankulutus on jopa neljänneksen
perusmallia pienempi.
LuuLisi, että vakiokomponenteista
kootut x86-palvelimet ovat
virrankulutukseltaan samanlaisia.
Näin ei ole. Eri mallien ja
jopa eri valmistajien välillä on
kymmenien prosenttien eroja.
Kaikki suuret valmistajat tekevät
parhaansa energiatehokkuuden
parantamiseksi. Markkinoinnillisesti
pisimmälle on
mennyt Dell, joka on tehnyt
sähkönsäästöstä brändin. Dellin
palvelimista on saatavilla
Energysmart-versiot, joiden
virrankulutus on jopa neljänneksen
pienempi kuin tavallisten
mallien.
Helpoin säästötapa on virtapihi
prosessori. Intelin ja AMD:n
palvelinsirujen tehokkaimmat
mallit kuluttavat noin 130 wattia
ja normaalisirut noin 80 wattia.
Mutta tarjolla on myös noin 50
watin low voltage -malleja.
Yksi muistimoduuli vie aina
noin kymmenen wattia tehoa.
Kahdeksan kappaletta gigatavun
kampoja kuluttavat siis 80
wattia, mutta kaksi kapaletta
neljän gigatavun muistikampoja
vain reilut 20 wattia. Kannattaa
siis suosia suuria muistikampoja.
Dellin Energysmart-koneissa
muistit ovat vähävirtaisia
malleja, ja niiden kellotaajuutta
on pudotettu hieman. Dellin
mukaan nopeus tippuu 3–4
Lähde: Fujitsu Siemens
Mistä on virtapihi
palvelin tehty?
wattia / gigatavu
0,2
0,16
0,12
0,08
0,04
0
15000 k/min,
3,5", sas
prosenttia, mutta virrankulutus
10–15 prosenttia.
Tuuletus ja virtalähde
tuo suurimmat erot
Suurimmat erot eri valmistajien
välillä ovat tuuletuksessa. Mitä
pienempi on koneen ja sen ilmakanavien
koko, sitä suuremmalla
nopeudella jäähdytysilmaa
joudutaan koneen läpi ahtamaan.
Ja mitä pienemmät ovat
tuulettimet, sitä nopeammin (ja
suuremmalla ilmavastuksella)
niiden pitää pyöriä. Siksi matala
■ testattua
Energiaa voi säästää myös uudenlaisilla
”vihreillä palvelimilla”.
Fujitsu Siemens mainostaa uutta
TX120-konettaan maailman pienimpänä,
hiljaisimpana ja energiapiheimpänä
palvelimena. Ja
totta tosiaan, kyseessä on oikea
palvelin, ei pelkkä palvelimena
myytävä pc-kone. Koneeseen saa
kunnon Xeon-prosessorin ja neljä
sas-palvelinkiintolevyä raid-ohjaimella.
Kone on muutenkin samaa
palvelintekniikkaa kuin kaikki Primergy-sarjan
koneet.
Mutta kone on pc-työasemaakin
pienempi.TX120:n tapauksessa
vihreys lähteekin etupäässä
koon, viileyden ja hiljaisuuden
tarpeista. Palvelin on tarkoitettu
kohteisiin, joissa konetta ei saada
jäähdytettyyn palvelinhuoneeseen.
Se ei kuumene liikaa komerossakaan,
eikä toisaalta pidä meteliä
toimiston pöydän alla.
Tyhjäkäynnillä kulutus oli mittauksissa
alle sata wattia, ja rasi-
Kiintolevyjen tehonkulutus
KIINTOLEVYJEN TEHONKULUTUS
10000 k/min,
2,5", sas
7500 k/min,
3,5", sata
1U-kone vie yleensä enemmän
virtaa kuin suurempi 2U-kone.
Ja siksi kooltaan pienin korttipalvelin
ei energiamielessä olekaan
paras vaihtoehto.
Erityisen suuri merkitys on
virtalähteellä. Pahin virhe on
ylimitoitettu virtalähde, joka
aiheuttaa paljon hukkaa. Parannusta
saadaan myös uusilla
tehokkaimmilla virtalähteillä,
joissa perinteinen 70 prosentin
hyötysuhde on nostettu yli 80
prosenttiin (ilman tuuletinta
jopa yli 90 prosenttiin). Tk
Sadan watin vihreä palvelin
5500 k/min,
2,5", sata
Siirtymällä pieniin 2,5 tuuman kiintolevyihin ja tyytymällä pienempiin pyörimisnopeuksiin,
voidaan säästää melkoisesti tallennustilan energiankulutuksessa.
tuksessakin vain noin 115 wattia.
Samanlaisella kuormalla verrokkina
toiminut HP:n perinteinen 2Ukone
kulutti noin 375 wattia, eli yli
kolme kertaa enemmän.
■ Fujitsu Siemens Primergy
TX120
Hinta: alk. 1320 €
(testattu kokoonpano: 2095 €)
Valmistaja: Fujitsu Siemens Computers,
www.fujitsu-siemens.com
Lisätietoa: Fujitsu Siemens Computers,
puh. 010 511 5691,
www.fujitsu-siemens.fi
Lyhyesti: Erittäin vähävirtainen, hiljainen,
viileä ja pienikokoinen palvelin.
LABS
v i h r e ä i t ■ ■ ■
FUJITSU SIEMENS
PRIMERGY RX300 S3
-PALVELIN
TAVALLINEN VERSIO
Intel Xeon E5335 -prosessori
8 x 1 Gt muistikampaa
6 x 3,5 tuuman kiintolevy
(15 000 kierrosta minuutissa)
Hinta: 5170 €
Tuulettimet
14% Virtalähde
Emolevy 22%
Tuulettimet
11%
14% Virtalähde
Emolevy Kiintolevyt 22% Prosessori
11% 18% 24%
KiintolevytMuistitProsessori
18% 11% 24%
VIRTAPIHI VERSIO Muistit
Intel Xeon L5335 11% low voltage -prosessori
4 x 2 Gt muistikampaa
6 x 2,5 tuuman kiintolevy
(10 000 kierrosta minuutissa)
Hinta: 5495 €
Virtalähde
Sähkösäästö vuodessa: 200 €
12%
Säästöt Prosessori
Virtalähde
34% 14%
12%
Säästöt Muistit Prosessori 8%
34% 14%
Tuulettimet
14% Emolevy Muistit 8%
Tuulettimet
11%
14% Emolevy
11%
Kiintolevyt 7%
Kiintolevyt 7%
kaksi Fujitsu Siemensin palvelinta,
joiden suorituskyvyssä ei ole ratkaisevaa
eroa. Mutta muutamilla
muutoksilla on leikattu sähkönkulutusta
kolmanneksella. kalliimpi hinta
palautuu takaisin sähkölaitokselta
reilussa vuodessa.
Fujitsu Siemensin kevytpalvelin on
reilusti Palvelimien pienempi kulutuksia kuin tavallinen
pc-kone, puhumattakaan perinteisistä
palvelinkoteloista.
palveliMien kulutuksia parempi ◀
HP Proliant DL 380 G5
Fujitsu Siemens TX120
Kuormituksessa
Windows käynnistynyt
0 50 100 150 200 250 300 350 400
Wattia
TX120 kuluttaa virtaa vain noin sata wattia. Perinteinen palvelin kuluttaa
vastaavassa kuormassa yli kolme kertaa enemmän virtaa.
marraskuu 2007 TieTokone 71
Lähde: Fujitsu Siemens
■ ■ ■ y r i t y s r a t k a i s u t
energiatehokas palvelinhuone
konesali kannattaa jakaa kuumiin
ja kylmiin käytäviin. ilmastoinnin järkeistyksellä
voi saada aikaan suuria
energiansäästöjä.
PaLveLinkeskukset ovat
tietotekniikan pahimpia energiasyöppöjä.
Yhdysvalloissa
datakeskusten yhteenlaskettu
vuotuinen sähkölasku on noin
kolmen miljardin euron luokkaa.
Näin ei tarvitsisi olla. Palvelinkeskusten
tehokkuudessa on
valtavia eroja. Kuvaava esimerkki
on superkoneiden energiatehokkuutta
mittaava Green500hanke.
Näytelistan ykkönen,
IBM:n moderni Bluegene/L
on laskutehoon suhteutettuna
82 kertaa energiatehokkaampi
kuin vanhempi ASC Q.
■ ratkaisu
Palvelinkeskukset ovat kovasti erilaisia,
mutta yksi asia tuntuu olevan
yhteinen. Suurin sähkönkuluttaja on
jäähdytys. Eri arvioiden mukaan ilmastointi
vie 40–70 prosenttia konesalien
energiasta. HP on kehittänyt
ratkaisun, jonka luvataan vähentävän
jäähdytyksen energialaskua
72 TieTokone marraskuu 2007
Miksi erot ovat näin suuria?
Aikaisemmin konesalia on
voinut kuumentaa vaikkapa 30
kevyttä palvelinta. Käyttöasteet
ovat vähäiset, mutta tyhjäkäynnilläkin
palvelimet kuluttavat
reilusti sähköä. Nykyään nuo
30 konetta voi siirtää virtuaa-
”ihmejäähdytys” lupaa hurjia sähkösäästöjä
Jäähdytyksen tehon säätö
Dynamic Smart
Cooling
-ohjausyksikkö
Laiteräkkien lämpösensorit
Sensorien ja
ohjauksen verkko
Säädettävällä teholla
toimivat jäähdytysyksiköt
HP:n jäähdytyksen energiakuluja pienentävä järjestelmä perustuu lämpötilasensoreihin
ja automaattisesti säätyvään ilmastointiin.
jopa 20–45 prosenttia. Isommissa
konesaleissa tämä merkitsisi jopa
kymmenien tuhansien eurojen vuotuisia
sähkösäästöjä.
Dynamic Smart Cooling hyökkää
jäähdytyksen perusongelman kimppuun.
Kuumuus ja jäähdytys eivät
jakaudu tasaisesti palvelinsalissa.
lisiksi palvelimiksi vaikkapa
vain kahteen palvelimeen. Virrankulutus
voi tippua teoriassa
15-kertaisesti. Ja sama säästö
voidaan usein hyödyntää myös
varavirtalaitteissa ja varsinkin
jäähdytyksessä.
Huonosti toteutettu ilmastointi
voi tuhlata valtavasti energiaa.
Jos jäähdytys ei mene oikeaan
paikkaan, joudutaan koko ilmastointia
säätämään kovemmalle,
ja sähkölasku kasvaa selvästi.
Perusvirhe on laittaa palvelimia
samoin päin peräkkäin. Silloin
rivin viimeisten koneiden
saama jäähdytysilma on jo moninkertaisesti
kuumennettua.
Parempi tapa on jakaa palve-
GREEN500
Superkone Top500- Laskentateho energiankulutus energiatehokkuus
sijoitus (gigaflops) (laitteet, sähkön- (megaflops/watti)
syöttö ja jäähdytys)
Bluegene/L (iBM) 1 280 600 2500 112,24
Mare nostrum (iBM) 5 62 630 1071 58,23
Jaguar-Cray XT3 (Cray) 10 43 480 1331 32,67
Columbia (SGi) 4 51 870 3400 15,26
ASC Purple (iBM) 3 75 760 7600 9,97
ASC White (iBM) 90 7 304 2040 3,58
earth Simulator (neC) 14 35 860 11900 3,01
ASC Q (HP) 40 13 880 10200 1,36
Superkoneiden laskentatehon Top500-listan rinnalle on tullut energiatehokkuutta
mittaava Green500-lista. ensimmäiset esimerkit energiatehokkuuden
eroista ovat hurjia. Bluegene/L tekee yhdellä watilla 82 kertaa enemmän laskutoimituksia
kuin ASC Q.
Jotkin palvelinrypäät käyvät muita
kuumempina, varsinkin kovimman
rasituksen aikana. Ilmastointi on
yleensä säädetty näiden kuumien
pisteiden mukaan, jottei laiterikkoja
pääsisi tapahtumaan. Muualla
palvelinhuoneessa on liian kylmä,
ja energiaa menee hukkaan.
kiinteät sensorit tuovat
dynaamisuuden
HP:n jäähdytysjärjestelmässä palvelinräkit
varustetaan lukuisilla
sensoreilla, jotka kertovat hallintaohjelmalle,
miten kuuma missäkin
on. Ilmastointijärjestelmän
jäähdytysyksiköt taas varustetaan
säädettävillä puhaltimilla, joita
hallintaohjelma säätää sensorien
lukemien mukaan. Tavoite on, ettei
mikään kohta olisi liian kylmä, eikä
toisaalta yksikään palvelin pääsisi
käymään liian kuumana.
iBM myy kuvassa keskellä olevaa
räkin vesijäähdytettyä takalevyä, joka
imee valtaosan kuumuudesta ennen
kuin se tulee palvelinhuoneeseen.
Yllä lämpökamerakuva,
linten välit kuumiin ja kylmiin
käytäviin, ja tuoda kylmille käytäville
jäähdytysilmaa lattian alta.
Koneiden takaosista kuuma
ilma tulee kuumalle käytävälle,
nousee katon tuntumaan ja jatkaa
jäähdytyskoneelle.
Jos yksittäinen räkki alkaa
kärsiä liiasta kuumuudesta, ei
välttämättä kannata nostaa koko
konesalin jäähdytystehoa.
Jos laitteita ei voi jakaa tasaisemmin,
voi täsmälääkkeeksi
hankkia vesijäähdytetyn räkin.
IBM myy myös vesijäähdytettyä
räkin takalevyä, joka vie valtaosan
lämmöstä ennen kuin ilma
pääsee palvelinhuoneeseen. Tk
PALVELIMEN
TEHONKULUTUS
Ups
49W
Virransyöttö
129W
Sähkön jakelu 9W
Jäähdytys 486W
1U-palvelin
300W
Lähde: Intel
Vain noin kolmannes konesalien viemästä
sähköstä kuluu it-laitteissa.
Pääosan yksittäiselle palvelimelle
jyvitetystä kulutuksesta vie ilmastointi
ja sähkönsyöttö.
Jäähdytyksen erikoispiirre on
nimenomaan dynaamisuus. Palvelinkeskuksien
lämpötiloista on
aiemminkin tehty kolmiulotteisia
karttoja, joiden avulla ilmastointi
on säädetty optimiin. Mutta kun
koneita päivitetään tai kuormat
muuttuvat, vanhenee malli heti.
Dynaaminen jäähdytys reagoi kaikkiin
muutoksiin, ja suojelee myös
palvelimia paremmin.
v i h r e ä i t ■ ■ ■
säästä energiaa kotona ja toimistossa
Mikrojen tehonkulutus
näin säästät
➤ Jos et tarvitse jotain laitetta,
sammuta se.
➤ Jos et tarvitse valoa,
sammuta sekin.
➤ Sammuta laitteet ainakin
yön ajaksi.
➤ Ota käyttöön tietokoneiden
Mikrojen tehonkulutus
LABS
Kannettava
Uusi mikro ja 17" litteä
parempi ◀
Lepotila
Valmiustila
Näyttö sammutettu
Kiintolevyt sammutettu
Windows käynnistynyt
laite. Halpalaite tulee joka vuosi
noin 20 euroa kalliimmaksi,
ja laitteen käyttöaikana sähkölasku
helposti moninkertaistaa
ostohinnan.
Kokeilemamme taulu-tv kuluttaa
katselun aikana sähköä
93 wattia. Lepotilassa kulutus
on jopa 42 wattia, eli noin 40
automaattiset virransäästötilat.
➤ Vaihda kuvaputkinäyttö
litteään.
➤ Vaihda pöytäkone kannettavaan
tietokoneeseen.
Vanha mikro ja 19" putki
0 50 100 150 200 250
wattia
euroa vuodessa. Jos laitteen laittaa
kokonaan pois päältä, kuluu
sähköä kymmenen watin edestä.
Tietokoneissa lepotilojen
sähkönkulutus liikkuu 10–50
➤ älä tulosta turhaan.
kannettava tietokone on moninkertaisesti energiatehokkaampi kuin työasema, watin tienoilla. Kannettavat tie-
➤ Vaihda lamput energiansäästölampuiksi.
Led-valot
ovat parhaita.
ÄkkiseLtÄÄn tuntuisi, ettei
pc-koneiden sähkönkulutuksel-
vaikka työasemassa olisi litteä näyttö. Vanhemmassa pöytäkoneessa valmiustila
ei toimi oikein, vaan jopa nostaa sähkönkulutusta.
melkein 16 miljoonaa euroa.
Motiva laski, että jos käyttöön KERROSTALOKODIN
otettaisiin erilaisia sähkönsääs- SäHKöNKULUTUS
Kodin elektroniikan 3 henkeä, tehonkulutuksia 75 m
tökeinoja, voisi laskua leikata
tokoneet ovat tietysti kaikkein
energiatehokkaimpia.
Nyrkkisääntönä voi pitää, että
yhden watin jatkuva kulutus
merkitsee vuodessa noin yhtä
euroa sähkölaskussa. Huomaala
ole kovin suurta merkitystä. huimat 9,6 miljoonaa euroa.
mattomat hukkawatit kasvavat
Mikrojen Puhelinlaturi tehonkulutus
Pyykinpesu 200 kWh
(pöytämalli, lataustila)
Harva huomaa eroa kotinsa säh- Summat ovat valtavia. Kun
Astianpesu
Adsl-reititin
nopeasti kymmenien tai jopa
200 kWh
kölaskussa tietokoneen hankki- mukaan Puhelimen otetaan matkalaturi yritysten (lataustila) ja ko- Valaistus
satojen eurojen tuhlaukseksi.
ja muut
Viihdemisen
jälkeen. Mutta tunne on tien tietotekniikka, Wlan-tukiasema ovat ne vie- 750 kWh
elektroniikka Laadukkaiden ja energiate-
hämäävä. Kannettava
lä valtavampia. Mustesuihkutulostin Energian (päällä)
300 kWh
sääsRuoanhokkaiden
laitteiden korkeam-
Lepotila Pieni laser-tulostin (päällä)
Ruoansäilytys
Valtion omistama Motiva Oy tämiseksi on selvästikin paljon
valmistus
Valmiustila
pi ostohinta näyttää tulevan
Digiboksi (päällä)
700 kWh 450 kWh
laski tänä vuonna julkisen sek- tehtävissä. Näyttö sammutettu
Dvd-soitin Tarkemman (elokuvan katselu) kuvan
melko helposti sähkölaskussa
Uusi mikro ja 17" litteä
Kiintolevyt sammutettu
torin pc-koneiden sähkönkulu- Kannettava saamiseksi Windows tietokone käynnistynyt mittasimme (Windows käynnissä) erilais-
takaisin.
tusta. Motivan mukaan valtiolla ten toimiston
Mustesuihkutulostin
ja kodin
(tulostus)
Imac
laitteiden
20"
ja kunnilla on käytössään puoli- virrankulutusta, ja erilaisten vir-
Tietokoneissa on
Vanha mikro ja 19" putki
Taulu-tv 32" (päällä)
sen miljoonaa pc-konetta, jois- Mikro ransäästötilojen (toimistokone, Windows vaikutusta. käynnissä)
suuria eroja
ta kannettavia on noin 50 000.
Power Mac G5
0 50 100 150 200 250
Tietokoneen virrankulutuksella
Mikro
Käytössä on lisäksi noin 200 000 Virtanappula (pelikone, Windows ei wattia lopeta käynnissä)
Pieni laser-tulostin (tulostus)
on suuri merkitystä varsinkin
kuvaputkinäyttöä, 300 000 litte- sähkönkulutusta
0 50 100 150 200 250 300 350 400 450 toimisto-ympäristössä. 500
Koneet
ää näyttöä ja 50 000 tulostinta. Mittaukset osoittivat selvästi,
ovat Wattia päällä nelisenkymmentä
Näiden laitteiden yhteenlasket- että virtanappula ei katkaise virrankulutusta. Virtakytkin on tuntia viikossa, tai pahimmiltu
vuosittainen sähkölasku on tietokoneen tai viihdelaitteen jo vuosia sitten siirretty väälaan aina eli 168 tuntia viikos-
Kodin elektroniikan tehonkulutuksia
kodin elektroniikan tehonkulutuksia parempi ◀
LABS
Puhelinlaturi (pöytämalli, lataustila)
rälle puolelle virtalähdettä. Tietokoneissa
syy on esimerkiksi
verkon kautta tehtävä herätys
sa. Pöytäkoneissakin on suuria
eroja virrankulutuksessa. Vanhempi
työasema isolla kuvaput-
Adsl-reititin
Puhelimen matkalaturi (lataustila)
Wlan-tukiasema
Mustesuihkutulostin (päällä)
Pieni laser-tulostin (päällä)
Digiboksi (päällä)
Dvd-soitin (elokuvan katselu)
Kannettava tietokone (Windows käynnissä)
Mustesuihkutulostin (tulostus)
Imac 20"
Taulu-tv 32" (päällä)
Mikro (toimistokone, Windows käynnissä)
Power Mac G5
Mikro (pelikone, Windows käynnissä)
Pieni laser-tulostin (tulostus)
0 50 100 150 200 250 300 350 400 450 500
Wattia
(wake-on-lan). Viihdelaitteissa
halutaan esimerkiksi säilyttää
kellonaika ja yhteys kaukosäätimeen.
Laitteiden välillä on kuitenkin
valtavia eroja. Esimerkiksi
Sonyn dvd-soittimen 29 watin
kulutus tippuu valmiustilassa
yhteen wattiin. Mutta vastaava
halpamalli Kiss tiputtaa 27 watin
kulutusta vain hieman, 21
kinäytöllä voi helposti kuluttaa
250 wattia sähköä. Modernimpi
kone litteällä näytöllä tiputtaa
lukemat puoleen.
Kaikkein tehokkain on tietysti
kannettava tietokone, joka
kuluttaa yleensä alle 50 wattia
sähköä. Applen Macbook Pro
15-tuumaisella näytöllä kulutti
vain 27 wattia sähköä. Erilaiset
lepo- ja valmiustilat tiputtavat
kodista löytyy yllättävän paljon pieniä tietotekniikka- ja viihdelaitteita, joiden wattiin. Suurimman osan vuot- virrankulutusta jyrkästi, joten
valmiustilojen kulutuksista syntyy merkittävä menoerä. Suomessa valmiustilat
haukkaavat 5–10 prosenttia kodin sähkönkulutuksesta. kuviossa esimerkkejä
tehonkulutuksista.
ta soitin kuluttaa siis 21 kertaa
enemmän sähköä kuin kalliimpi
niitä kannattaa pyrkiä käyttämään
myös työasemissa. Tk
2
kotien sähkönkulutuksesta viihdelaitteiden
osuus on noin 12 prosenttia,
mutta digiboksien ja suurien
taulutelevisioiden myötä lukema on
kasvussa. Suurin menoerä on valaistus.
energiansäästölampuilla saa
paljon säästöä aikaan.
Lähde: Motiva
marraskuu 2007 TieTokone 73
pikakokeet
LABS
➤ Canon Digital eoS 40D
➤ Panasonic Lumix DMC-
L10 ➤ Sony DSLR-A700
➤ Canon Pixma MP610
➤ Adobe Photoshop
elements 6 ➤ Saunavisio
➤ Debian etch 4.0r1
➤ Pcmark Vantage
➤ olympus µ 820
Testissä:
➤ Canon Digital
eoS 40D
➤ Panasonic Lumix
DMC-L10
➤ Sony DSLR-A700
TeKSTi: oLLi Rinne
KUVAT: TiMo SiMPAnen
Sony A700:n keskeisimpiä
kuvausasetuksia voi
hallita erillisillä kytkimillä
tai ohjausnupin avulla lcdnäytöltä.
Hallittavuus on
parantunut edellisestä A100mallista
melkoisesti.
74 TieToKone marraskuu 2007
Aktiivikuvaajan
uudet kamerat
Syksyn uudet digijärjestelmärungot
tarjoavat vaihtoehtoja
eri käyttäjäryhmille. Panasonic
L10 on suunnattu kompaktikamerasta
järjestelmään siirtyvälle
kuvaajalle. Sen keskeisiä ominaisuuksia
ovat helppokäyttöisyys
ja kääntyvä lcd-näyttö, jota voi
käyttää etsimenä.
Sony A700 on Sonyn toinen
oma järjestelmädigimalli,
ja se jatkaa Konica-Minoltan
perinteitä hyvänä harrastajan
perusjärjestelmänä. Canon 40D
on viety ominaisuuksiltaan jo
sitten melko pitkälle, ja se toimii
tarvittaessa ammattilaisen
kakkoskamerana.
Näille kolmelle rungolle on
jo julkaistu kilpailijoiksi Nikonin
D300 ja Olympuksen E-3
-mallit, joiden pitäisi saapua
markkinoille vielä marraskuussa.
Ne on suunnattu enemmän
ammatikseen kuvaaville, mutta
niidenkin hintaluokka sijoittuu
alle 2 000 euroon.
Kuvanlaatu ei ratkaise
Järjestelmäkamerat ovat olleet
kuvanlaadultaan jo pitkään riittävän
hyviä. ISO 800- ja 1600herkkyydet
ovat käyttökelpoisia
kohinatasoltaan, eikä suuria värivirheitä
enää synny. Käyttäjän
omilla kamera-asetuksilla kuvat
saa säädetyksi haluttuun värimaailmaan
ja kohinanpoiston
sopivaksi.
Aktiivisen kuvaajan
digijärjestelmiin tarjotaan
yhä enemmän
ominaisuuksia samalla
rahalla. 1 000 – 2 000
euron hintaluokkaan
on tulossa monta uutta
tarjokasta.
Kilpailutekijöiksi ovatkin
tulleet käyttöliittymä, käytön
helppous, vakaaja ja kennon
pölynpoisto.
Käyttöliittymien suunnittelussa
on selvästi kaksi eri
suuntausta. Aloittelevien järjestelmän
käyttäjien kameroihin
tehdään helposti löydettäviä
automaattitoimintoja sekä kuvanparannusmahdollisuuksia.
Kamerat ja optiikat pyritään
saamaan pieniksi. Lisäksi lcd:tä
voi yhä useammin käyttää etsimenä
kompaktien tapaan.
Vaativimpien harrastajien
kameroissa taas pyritään ohjaimien
sijoittelulla ja valikkojen
rakenteilla saamaan toiminnot
nopeakäyttöisiksi ja käytettäviksi
myös silloin, kun silmä
on perinteisellä etsimellä. Näissä
malleissa riittää enemmän
opeteltavaa ja niissä tarjotaan
mahdollisuuksia räätälöidä toimintoja
itselle sopiviksi.
Panasonic on selkeä ensimmäisen
suunnan toteuttaja. Live-view-
eli elävän etsinkuvan
tilassa voidaan L10:ssä
käyttää kasvojentunnistusta.
Lisäksi erilaiset
valmiit kuvaustilat
on ryhmitelty
helposti
käytettäviksi.
Canon taas on
korostanut uutuusmallissaan
toista suuntausta.
Muun muassa
valikkojen uusittu
ryhmittely on lainattuammattilaismalleista,
ja tähyslasista on tehty
vaihdettava.
Sonylla on ollut vaikeuksia
valita, kumpaa linjaa lähtisi seuraamaan,
mutta hyviä oivalluksia
on toteutettu molemmille
käyttäjäryhmille. Erityisesti on
mainittava lcd-näytön sammuttaminen,
kun silmä tuodaan
etsimelle, ja erillisten käyttökytkimien
tarjoaminen kaikille
keskeisimmille kuvaustoiminnoille
ja -asetuksille.
Lcd etsimenä
Elävä etsinkuva tuli vuoden
2007 aikana järjestelmäkameroihin
jäädäkseen. Ensimmäisenä
sen toteutti Olympus jo
aiemmin, ja nyt myös Canon,
Nikon ja Panasonic tarjoavat
mahdollisuutta kuvata käyttäen
näyttöä etsimenä.
Panasonicin lcd on ehdottomasti
järjestelmämarkkinoiden
innovatiivisin. Näyttö kääntyy
ylös, alas ja eteen, ja sen voi myös
kääntää runkoa vasten suojaan
kolhuilta. Tungoksessa L10 voidaan
nostaa ylös käsien varaan
ja kuvata muiden pään yli.
Kuvattaessa Panasonicilla
voidaan käyttää automaattitarkennusta
joko perinteisesti
laskemalla peili hetkeksi alas
laukaisun yhteydessä tai kennon
kuvadataa hyödyntävää kontrastitarkennusta.
Molemmat tavat
ovat hitaampia kuin optisen etsimen
kautta kuvattaessa, mutta
puolustavat paikkaansa erityisesti
makro- ja studiokuvauksessa.
Canonin live-view tarkentaa
laukaisun yhteydessä. Käsitarkennus
on kuitenkin helppoa ja
erittäin tarkkaa varsinkin käytettäessä
etsinkuvan suurennosta
5- tai 10-kertaiseksi.
Tärähdykset pois
Järjestelmäkameroiden vakaajakilpailussa
ei päästä ratkaisuun
näidenkään mallien myötä. Sonyn
kennoa liikuttavat ratkaisut
toimivat aivan yhtä pätevästi
kuin Canonin ja Panasonicin
optiikassa sijaitsevat vakaajat.
Canon julkaisi 40D:n ohella
UUsiA digijärjestelmäkAmeroitA
Canon Panasonic Sony
Malli digital eos 40d lumix dmC-l10 dslr-A700
Valmistaja Canon Panasonic sony
http:// www.canon.com www.panasonic.com www.sony.com
Hinta 1400 € (pelkkä runko) 1400 € (sisältää 14–50 mm 1500 € (pelkkä runko)
kit-objektiivin )
Lisätietoja Canon Finland Panasonic Finland sony Finland
Puhelin 010 544 20 030 622 7501 020 742 1200
http:// www.canon.fi www.panasonic.fi www.sony.fi
Kuvakenno 10 mpix, 3:2 10 mpix, 4:3 12 mpix, 3:2
Rajauskerroin 1,6 2,0 1,5
Suljinajat 1/8000–30 s, bulb 1/4000–60 s 1/8000–30 s, bulb
iSo-herkkyydet 100–3200 100–1600 100–6400
Kuvanvakaaja optiikassa optiikassa rungossa
Kennonpuhdistus ● O ●
Sarjakuvaus 6,5 fps, 75 kuvan puskuri 3 fps jatkuvasti 5 fps, 16 kuvan puskuri
näyttö 3,0”, 230 000 pix 2,5”, 207 000 pix 3,0”, 920 000 pix
Kauko-ohjain langallinen, lisävaruste O langallinen, lisävaruste
Pystykahva lisävaruste O lisävaruste
Kuvatiedostot jpeg, raw, sraw jpeg, raw jpeg, raw
Muistityyppi compact flash sd cf + memorystick duo
Mitat 146 x 108 x 74 mm, 822 g 135 x 96 x 78 mm, 556 g 142 x 105 x 80 mm, 768 g
● = kyllä O = ei
entistä edullisempia vakaajaoptiikoita,
joiden avulla hintaero
runko- ja optiikkavakaajan välillä
pienenee.
Panasonicin edellisen L1mallin
hienous oli rungon
mukana tullut erittäin laadukas
Leican suunnittelema kitoptiikka.
L10:ssä on hintaa ja
kokoa pudotettu pienentämällä
kit-optiikkaa ja samalla valovoima
on pudonnut 2,8:sta 3,8:aan.
Kuvanlaatu vaikuttaa edelleen
hyvältä, ja 14–50 mm polttoväli
vastaa kuvakulmaltaan 28–100
kinomilliä – varsin riittävä väli
useisiin peruskuvaustilanteisiin.
Canonia ja Sonya saa parilla
erilaisella polttovälialueella varustetulla
kit-zoomilla. Näiden
valovoimat ovat 3,5–5,6. Oma
tarve ratkaisee, ovatko nämä
riittäviä vai tarvitaanko lisää
valovoimaa tai ulottuvuutta.
Pikselit ja kohinat
Panasonic
L10:n kääntyvä
näyttö ja elävä
etsinkuva mahdollistavat
kuvan
oton vaikeistakin
suunnista tai
jopa omakuvan.
Mahdollisuus
kääntää näyttö
runkoa vasten
suojaan on myös
erinomainen lisä.
Canon ja Panasonic käyttävät
10 megapikselin kennoa Sonyn
tarjotessa 12 megapikseliä.
Tällä erolla ei ole käytännön
merkitystä, sillä molemmat
tarkkuudet riittävät lähes lehtiaukeaman
kokoiseen kuvaan
parhaalla tulostusresoluutiolla.
Suuresta pikselimäärästä seuraa
enemmänkin hankaluuksia
kovalevyjen täyttyessä suurista
kuvatiedostoista.
Järjestelmäkennojen kohinataso
on yleisesti ottaen riittävän
matala harrastajalle. Kytkettäessä
kohinanpoisto päälle kamerasta
tulokset voivat näyttää erilaisilta,
mutta muovisuuden oikea aste
on lähinnä makuasia.
Erilaiset vääristymät riippuvat
käytetystä optiikasta. Kitzoomeilla
voi odottaa tynnyrivääristymää
laajakulmapäässä.
Poikkeuksena tästä on Panaso-
nicin Leica-objektiivi, joka pitää
viivat suorana riippumatta
polttovälistä.
Varustelussa eroja
Canon 40D ja Sony A700 voidaan
varustaa pystykahvalla
ja kaukolaukaisimella. Canon
tarjoaa myös wlan-liitäntää ja
mahdollisuutta käyttää usb-kovalevyä
kuvien tallentamiseen.
Erillissalama on hyvä hankinta
kaikkiin näihin malleihin. Sonyn
kohdalla tosin erilainen salamaliitäntä
rajoittaa tarjontaa.
Objektiiveja on parhaiten
tarjolla Canoniin. Sinänsä valikoima
on riittävän laaja kullakin
merkillä, varsinkin kun
Panasonic L10 voi käyttää myös
Olympuksen tai Sigman 4/3järjestelmän
objektiiveja.
Canon 40D tuottaa tasaisen kohinatonta
jälkeä. Kohinanpoisto ei jätä
värillistä läikikkyyttä, mutta syö joskus
yksityiskohtia. iSo 1600:lla otetussa
testikuvassa langat ja paperin
pinta ovat menettäneet rakennettaan
ja tulos on hiukan muovisen sileä.
Panasonicin helmasynti on kuvien
puhkipalaminen. Sävyt ja yksityiskohdat
häviävät pilvistä sinisellä
taivaalla tai tämän kuvan valkoisista
papereista. L10:n valotus kannattaa
tarkistaa kuvan esikatselusta tai
säätää kameran valotuksen korjausta
hiukan alaspäin.
Sony A700:n automaattivalotus toimii
hyvin. Pilvinen vastavalokin toistuu
onnistuneesti ja etualan tummemmat
kohdat ovat kuitenkin esillä.
marraskuu 2007 TieToKone 75
pikakokeet ➜
pikakokeet
Canon Digital EOS 40D
40d jatkaa Canonin aktiivikäyttäjän
kamerasarjaa tarjoten hyvän kuvanlaadun
suurillakin herkkyyksillä ja
jouhevan käyttöliittymän. Uusina
ominaisuuksina ovat kennon pölynpoisto,
parempi sääsuojaus ja
Panasonic Lumix
DMC-L10
Uusi l10 ei ole l1:n tapaan enää
retrohenkinen, vaan tavoittelee selkeästi
ensimmäisen järjestelmärungon
ostajaa. kevyt ja pieni runko
Sony DSLR-A700
sonyn runko hakee käyttäjiään kuvausharrastajista.
se tarjoaa varsin
hyvän räätälöitävyyden ja miellyttäviä
ominaisuuksia kuvaajalle. Verrattuna
A100:aan ohjaimia on enemmän, ja
niitä pystyy käyttämään myös silmän
ollessa etsimellä. keskeisimmät ku-
76 TieToKone marraskuu 2007
live-view -etsinkuva lcd-näytöllä.
suuri näyttö on hyvin toteutettu,
ja kameran päällä oleva erillinen
lcd-näyttö esittää myös tärkeimmät
asetukset.
rungon muotoilu ei ole aivan
pienikätisimmille ja painoakin kamerassa
on. kameran liukumaton
tarjoaa hyvän kuvausotteen ja kaksi
ohjausrullaa. Peruskuvausasetukset
tehdään omilla kytkimillään, mutta
useat säädöt vaativat takaseinän
näytön näkemisen. kameran kasvojentunnistus
ja automatiikat valotuksessa
helpottavat rutiinikuvausta.
räätälöintimahdollisuuksia tai
vausasetukset voi tehdä myös lcdnäytöltä
liikkuen ohjausnupilla asetuksen
luo ja asettamalla se rullalla.
runko on kookas, mutta käyttökytkimet
on aseteltu toimivasti.
lisävarusteena saatava pystykahva
sisältää myös kaikki ohjaimet, ja sen
pinta tarjoaa hyvän otteen. etsinkuva
on iso ja kirkas, ja tässä suhteessa
mallissa on tapahtunut selvää kehitystä.
etsin näyttää keskeisimmät
kuvausarvot, myös iso-herkkyyden.
Valikkojen ulkonäkö on uudistettu
vastaavanlaiseksi kuin ammattilaismalleissa.
Nyt asetuksia voi selata
nopeammin välilehtien avulla, eikä
alasivuja tarvitse rullata.
Canonin vahvuus on aina ollut
kohinaton kuva suurilla herkkyyksillä,
eikä 40d tuota poikkeusta.
iso 1600-arvoon asti kuvat ovat
kohinaltaan lähes samanlaisia. iso
3200 -herkkyys tuotetaan ohjelmallisesti.
oletusarvoiset kuvausparametrit
jpeg-kuville tuottavat melko
muovista jälkeä: värit ovat kirkkaat
ja pinnat sileitä. omilla säädöillä
saa haluamiaan kuvia.
Vakavammin kuvaukseen suhtau-
monipuolisia hienosäätöjä ei kamerasta
tarvitse opetella. kolme tarkennuspistettä
riittää peruskuvaukseen,
ja elävää etsinkuvaa käytettäessä
voidaan tarkennuskohta valita koko
ruudun alueelta. liikkuvan kohteen
automaattiseen seuraamiseen ei
kameran teho riitä.
Automaattitarkennus on hiukan hidasteleva.
kameralla kokeiltiin myös
valovoimaisempaa optiikkaa, mutta
runko tarkentaa hiukan viivytellen.
käsitarkennus on hiukan tunnoton,
koska se käyttää 4/3-järjestelmän
sähköisesti ohjattua tarkennusta.
Valotusautomatiikka tuottaa melko
helposti kuvaan ylipalaneita kohtia.
kohinaa on testin kolmikosta Panasonicin
kuvissa eniten. iso 800
on kuitenkin vielä täysin käyttökelpoinen,
ja kuvan yksityiskohdat
säilyvät jopa paremmin esillä kuin
muiden kameroiden voimakkaammassa
kohinanpoistossa.
hiukan poikkeuksellinen muotoilu on
tehty vastaamaan vaaka-kuvauksen
käsien asentoa.
etsin on kirkas ja hyvin toteutettu.
etsimen alla on sensorit, jotka havaitsevat,
kun silmä tulee etsimelle.
tällöin näyttö sammutetaan häikäisemästä
ja virtaa kuluttamasta sekä
haluttaessa aloitetaan tarkennuksen
haku. Automaattitarkennus toimii
luotettavasti. käsitarkennuksessa
kamera voisi vahvistaa tarkennuksen
onnistumisen vaikkapa sensorin
vilkautuksella.
A700:n vahvalta puolelta tuntuu
hyvin toteutettu valotuksen mittaus.
Hankalissakaan olosuhteissa ei saatu
aikaan kuvan ylipalamista. käytettävissä
olisi ollut tummia paikkoja
lisävalottava toiminto, mutta ilman
sitäkin kuvien dynamiikka käytettiin
hyväksi.
Pölysuojattu runko, pc-salamalii-
tuville puutteita löytyy salaman etäohjauksen
saamisesta vasta kalliin
580eX-salaman mukana. Peilin lukitustoiminto
on myös melko syvällä
valikoissa. kokonaisuus on kuitenkin
erittäin käyttökelpoinen jopa puoliammattimaiseen
kuvaukseen. Valokuvausharrastajalle
eos 40d tarjoaa
hyvän vastineen sijoitetuille rahoille.
■ Canon Digital
EOS 40D
Hinta: noin 1400 € (pelkkä runko)
Valmistaja: Canon, www.canon.com
Lisätietoja: Canon Finland, www.canon.fi,
010 544 20
Lyhyesti: Vankka järjestelmärunko aktiiviselle
harrastajalle.
+ kuvanlaatu, käytettävyys
– etäsalaman ohjaus
Panasonic on valinta haluttaessa
helppokäyttöinen järjestelmäkamera
ilman turhia kommervenkkejä. kittipaketin
hinta on hiukan korkeampi
kuin edullisimmissa järjestelmissä,
mutta laadukas kit-objektiivi on ehdottomasti
hankkimisen arvoinen. tarve
automaattitoiminnoille ja kääntyvälle
näytölle ratkaisee ostopäätöksen.
■ Panasonic Lumix
DMC-L10
Hinta: noin 1 400 €
(sisältää 14–50 mm kit-objektiivin)
Valmistaja: Panasonic, www.panasonic.com
Lisätietoja: Panasonic Finland,
www.panasonic.fi, 030 6227501
Lyhyesti: Helppo runko kompaktikameroista
järjestelmiin siirtyvälle kuvaajalle.
+ kääntyvä lcd,
yksinkertainen käyttö
– tarkennusnopeus,
valotuksen ylipalaminen
täntä ja mahdollisuus pystykahvaan
nostavat kameran aktiiviharrastajatasolle.
toisena kit-objektiivina
tarjottu 16–105/3,5–5,6 -optiikka
riittää yksinäänkin monenlaiseen
käyttöön. runko on vahva valinta
vanhalle konica-minolta käyttäjälle
tai ensimmäiseksi kameraksi, jos
on tarkoitus panostaa valokuvausharrastukseen.
■ Sony DSLR-A700
Hinta: noin 1 500 € (pelkkä runko)
Valmistaja: sony, www.sony.com
Lisätietoja: sony Finland, www.sony.fi,
020 742 1200
Lyhyesti: sonyltä hyvä avaus harrastajan
järjestelmärungoksi.
+ kuvanlaatu,
automaattivalotus
– epästandardi salamaliitäntä
Pcmark Vantagen suurin uudistus on seitsemän uutta testisarjaa, jotka
perustuvat erilaisiin käyttötarkoituksiin.
PCMARK VANTAGE
Pc:n tehomittaus laajenee
Espoolainen Futuremark on
maailmankuulu varsinkin
näytönohjainten suorituskykyä
mittaavasta 3dmark-testiohjelmasta.
Nyt koko pc-koneen
suorituskykyä mittaava Pcmark
on uudistettu kokonaan, yhtiön
mukaan miljoonan euron panoksella.
Pcmark Vantage lisää perinteisen
Pcmark-testin rinnalle
erillisen kiintolevytestin sekä
kuusi erilaisiin käyttötilanteisiin
perustuvaa testiä. Huomio ei
enää kiinnity komponentteihin
tai yksittäisiin tehtäviin.
Vantagessa testejä ajetaan erityyppisten
käyttötarpeiden mukaan.
Testit simuloivat Vistan
omilla ohjelmilla digitaalisten
muistojen käsittelyä, pelaamista,
musiikin käsittelyä, tietoliikennettä,
toimistotyyppistä käyttöä
sekä elokuvien ja television katselua.
Raskasta mutta toimivaa
Testien perusteella Pcmark Vantage
vaikuttaa onnistuneelta uudistukselta.
Uudet testit antavat
erinomaista tietoa suorituskykyeroista
eri käyttötarkoituksissa.
PCMARk vAntAgE vS. PCMARk05
LABS
6000
5000
5516
5148
4000
3000
2000
1000
0
3514
2092
HP Pavilion
dv9500
2843 2854
HP Compaq
8510p
Fujitsu
Siemens
Amilo Xi 2528
Hyvin eritehoisilla koneilla
tehdyt mittaukset kertoivat,
että perustoiminnoissa ja esimerkiksi
musiikin käsittelyssä
lisätehosta ei juuri ollut hyötyä.
Pelaamisessa ja viihdekäytössä
erot olivat huimia. Perinteinen
Pcmark-lukema on pysynyt
suhteessa melko samanlaisena,
joskin kahden koneen tulosjärjestys
testeissä muuttui.
Pcmark Vantage toimii Windows
Vistan 32- ja 64-bittisissä
versioissa. Vantagen 670 megatavun
asennuspaketti on melkoinen
ja asennuskin kestää hyvän
tovin. Pelkkä Pcmark-testi
kestää noin 25 minuuttia, kun
Pcmark05:ssä kesto oli noin
kymmenen minuuttia. Vantagen
koko testipaletti vie aikaa
puolitoista tuntia. Vantagesta saa
ilmaiseksi yhden koneen testiversion
pelkällä Pcmark-osalla.
SAMULi KoTiLAinen
■ Pcmark Vantage
Hinta: Pcmark 5 €, kaikki testit 14 €,
yritysversio 355 €
Lisätietoja: Futuremark,
www.futuremark.com, 020 759 8250
Lyhyesti: Pc:n suorituskykyä mittaava
laaja testisovellus.
Pcmark05
Pcmark Vantage
3172
1809
Fujitsu
Siemens
Amilo Li 1718
Pcmark Vantage
antaa hieman
erilaiset kokonaispisteet
kuin
edeltäjänsä
Pcmark05.
pikakokeet
SAUNAVISIO
Virtuaalinen digiboksi
Saunalahti viitoittaa tietä
tulevaisuuteen Saunavisiopalvelullaan.
Saunavisio tarjoaa
käyttäjälle huimaavan 5 000
gigatavun verkkotallennustilan
tv-ohjelmille.
Palvelun sydämenä toimii
pienikokoinen boksi dvb-tverkkoon.
Laite liitetään myös
käyttäjän laajakaistaliittymään,
jonka tulee suosituksen mukaan
olla vähintään 8-megabittinen.
Omaa kiintolevyä laitteessa ei
ole, vaan tallenteet menevät
operaattorin palvelimelle.
Boksi tilataan nettisivulta,
ja se saapuu lähimpään postiin
parissa päivässä. Käyttöönotto
sujuu muutamassa minuutissa.
Kun tarvittavat johdot ovat paikallaan
ja televisio päällä, käyn-
78 TieToKone marraskuu 2007
nistetään kaukosäätimellä kanavahaku,
jollloin boksi virittää
kanavat melko nopeasti. Siinä
sivussa laite osaa hakea verkkoyhteyden
automaattisesti.
Saunavision käyttöliittymä on
selkeä ja havainnollinen. Tallennukset
voi katsoa vain laitteen
kautta, mutta virtuaalinauhoitukset
voi ajastaa myös palvelun nettisivulla.
Lisäksi wap-puhelimella
tehtävää ajastusta varten on luotu
oma riisuttu sivustonsa.
Pikseleistä puuroa
Parhaita puolia Saunavisiossa
on se, että käyttäjän ei tarvitse
lainkaan huolehtia siitä, osuvatko
tallenteet samaan aikaan ja
samaan kanavanippuun. Tallennettavaksi
voi valita vaikka kai-
DEBIAN ETCH 4.0R1
Linux vakavaan käyttöön
Debianin versiossa 4.0 on
vihdoin mukana graafinen
asennusohjelma. Silti sitä ei voi
suositella äkkipikaisen kokeilijan
ensimmäiseksi Linux-jakeluksi.
Debian-yhteisö suhtautuu
Linux-jakeluista tiukimmin
vaatimukseen avoimuudesta.
Projektilla on samalla tarkat
julkaisukriteerit, joten vakaita
versioita on voitu julkaista vain
parin kolmen vuoden välein.
Vakaa Debian soveltuu pitkäikäisen
palvelinlaitteiston pohjaksi
ja päivittyy vain turvapäivityksillä.
Vakaata versiota tuetaan
vuoden ajan seuraavan version
julkaisusta, mutta työpöytäkäytössä
sovellukset vanhenevat auttamatta
kahdessa vuodessa.
Kotikäyttäjälle suositeltavampi
on uusilla sovellusversioilla
päivittyvä testing-versio, ja kokeilunhaluisille
nimensä mukaisesti
epävakaa unstable-versio.
Debian 4.0 eli etch on saatavilla
11 laitealustalle, joista pelkästään
32-bittinen x86-versio
vie kolme dvd- tai 21 cd-levyä.
Oletusasennukseen riitti ensimmäinen
levy ja asennus haki
päivittyneet paketit suoraan
verkosta.
Valtava ohjelmistovalikoima
Debianin vahvuus on laaja, yli
18 000 paketin ohjelmistovalikoima
sekä apt-pakettienhallinta,
joka on otettu pohjaksi myös
Ubuntuun. Puutteita on lähinnä
multimedian ja suljettujen ajurien
tuessa, jota täytyy täydentää
ei-vapailla pakettivarastoilla.
Asennuksen voi tehdä myös
kevyeltä 160 megatavun verkkoasennuslevyltä.
Asennus käynnistyy
tekstipohjaisena, ellei
käynnistyskehotteeseen kirjoita
installgui tai expertgui. Graafinen
asennus käyttää vastaavia
valikkorakenteita kuin tekstipohjainen
ja on melko työläs.
Oletustyöpöytänä on Gnome,
mutta myös KDE ja Xfce
sekä lukuisat vaihtoehdot
ovat tuettuja. 3d-työpöydäksi
ken, mitä tuutista tulee kaikilta
kanavilta, ja silti tallennustila
riittää pitkäksi aikaa. Tallenteiden
saaminen pysyvästi talteen
ei kuitenkaan onnistu.
Saunalahti ilmoittaa tallentavansa
ohjelmat parhaalla mahdollisella
laadulla, mutta nähtävästi
käytetyissä koodekeissa ja
algoritmeissä olisi viilattavaa.
Pahaa palikoitumista esiintyy,
jos lähetyksessä on jalkapalloviheriön
kaltaista pintaa ja nopeaa
liikettä. Pikseleiden puuroutuminen
näyttää samantapaiselta
kuin dvd-tallentimen matalan
laadun tuotoksissa.
Lisäksi suorat lähetykset
boksin läpi katsottuina olivat
heikkolaatuisempia verrattuna
on mahdollista asentaa vanha
Compiz 0.2. Web-selaimena on
Firefoxista muokattu ja uudelleennimetty
Iceweasel.
Palvelinkäyttöön suuntautumisesta
kertoo, että asennus
tarjoaa kategorioina työpöydän
ja kannettavan tietokoneen lisäksi
dns-, ldap-, tietokanta-,
ssh-, sähköposti- ja web-palvelinta.
Ohjelmistovalikoimaa on
helppo hallita graafisella Synaptic-pakettienhallinnalla
tai aptitude-ohjelman
tekstivalikoilla.
Debianin palvelut on oletuksena
säädetty melko tietoturvalliseksi,
vaikka Selinux-laajen-
testissä käytetyn 27-tuumaisen
taulu-tv:n omaan virittimeen.
Pullonkaulana lienee boksin
oma prosessointiteho.
Havaitut tekniset vaikeudet
ovat voitettavissa, eivätkä ne
nollaa Saunavision oivallista
konseptia. Myös tilauspalveluita
ja maksu-tv-kanavia puuttuvat
vielä, mutta niitä lupaillaan.
Todennäköisesti samankaltaisia
palveluja ilmaantuu muiltakin
toimijoilta.
ARi SAAReLAinen
■ Saunavisio
Hinta: 14,95 € / kk
Lisätietoja: saunalahti,
www.saunavisio.fi, (09) 4243 0100
Lyhyesti: Viisi teratavua verkkotallennustilaa
tarjoava helppokäyttöinen digiboksi.
nukset eivät ole automaattisesti
käytössä. Runsaan palvelinsovellusten
valikoiman kanssa
täytyy silti olla tarkkana. Vahvat
salasanat sekä palomuurin
käyttöönotto ovat suositeltavia
ensiaskeleita Debianin asennuksen
jälkeen.
TAPio LoPonen
■ Debian etch 4.0r1
Hinta: ilmainen / dvd-paketti 15 €
Valmistaja: debian-projekti,
www.debian.org
Lisätietoja: dataclub, www.dataclub.fi,
0207 410 622
Lyhyesti: runsaalla ohjelmistovalikoimalla
varustettu, kaupallisuutta välttävä
perinteinen linux-jakelu, jonka ylläpito
vaatii perehtymistä.
OlyMPUS µ 820
Sääsuojattu pikkukamera
OIympuksen taskukamera
μ 820 on tavallista huolettomampi
käyttää. Kamera
on säänkestävä, eli sen kaikki
kytkimet, liittimet ja myös ulostyöntyvän
objektiivin rakenne
on suojattu roiskevedeltä. Veteen
sitä ei voi upottaa, mutta
kamera on suojattu tavallista
paremmin vesipisaroita ja pölyä
vastaan – seikka jota ei arkikäytössä
voi vähätellä.
Kamera on siro ja pienikokoinen,
mutta tähtäimenä käytettävä
lcd-näyttö on kiitettävän
suuri, lähes koko takapaneelin
kokoinen. Näyttö on myös erinomainen
katselukulman suhteen,
sillä kuva ei tummu eivätkä
sen värit muutu jyrkästäkään
kulmasta katsottaessa lainkaan.
Kameran viisinkertaisen
zoom-objektiivin polttovälialue
vastaa kinokameran 36–180
mm:iä. Kunnollinen laajakulma
se ei ole, mutta pieni
teleobjektiivi kyllä. Merkittäviä
vääristymiä ei ole näkyvissä,
mutta kuvan laidoilla ja
kulmissa on epäterävyyttä.
Kamerassa on parisenkymmentä
aiheohjelmaa, ja trendikkäästi
myös kasvojentunnistusohjelma.
Sen avulla esimerkiksi
vastavaloon kuvattu kasvokuva
valottuu oikein. Kamera ei kuitenkaan
tunnista kasvoja esimerkiksi
viistosti kuvattaessa.
Hyytyviä hymyjä
Hauska lisä on automaattinen
hymykuva. Kamera tunnistaa,
milloin kohde hymyilee,
ja laukaisee kameran oikealla
hetkellä. Käytännössä hymykuvaominaisuus
herätti hilpeyttä,
mutta ei välttämättä tuottanut
hymyileviä kasvoja. Hymyn
tunnistamiseen, tarkentamiseen
ja laukaisemiseen kameralta kuluu
sen verran aikaa, että hymy
on jo usein ehtinyt hyytyä.
Kuvanlaatu on hyvä ja automatiikka
selviää hyvin normaaleista
tilanteista. Hämärässä ja
suuremmilla herkkyysasetuksilla
kohina kasvaa merkittävästi.
Aiheohjelmat muuttavat kuvausresoluutiota,
joten kuvaajan
on syytä olla tarkkana, millä
asetuksella mitäkin kuvaa.
Video-ominaisuudet ovat
tyypillisen vaatimattomat: tarkennusta
ja zoom-asetusta ei
voi muuttaa kuvauksen aikana
ja suurimmalla resoluutiolla vi-
deota voi kuvata vain
10 sekuntia kerrallaan.
Valotus toimii
kuitenkin sujuvasti
kuvauksen aikana.
Helppokäyttöinen
valikkojärjestelmä
löytyy myös suomenkielisenä.
Näppärä ominaisuus on kameran
saattaminen yhdellä käskyllä
kokonaan äänettömäksi.
Mikäli xd-muistikortti täyttyy,
hätäavun tuo kameran sisäinen
47 megatavun muisti.
MiKA KoiVUSALo
■ Olympus µ 820
Hinta: 279 €
Valmistaja: olympus, www.olympus.com
Lisätietoja: olympus Finland,
www.olympus.fi, (09) 875 810
Lyhyesti: sujuvasti toimiva 8 megapikselin
pikkukamera, joka kestää pölyä
ja roiskevettä. kuvanlaatu hyvä, mutta
hämärässä kuvassa on kohinaa.
pikakokeet
pikakokeet
CANON PIXMA MP610
Monikäytettävyyttä
Canonin syksyn monitoimitulostinmallisto
panostaa
nopeaan käynnistymiseen sekä
lisääntyneisiin kopiointi- ja kuvanparannusominaisuuksiin.
Pixma MP610 on malliston
puolivälistä ja tarjoaa käyttöä
helpottavia ominaisuuksia kuten
kaksi paperinsyöttöä, automaattisen
arkinkäännön ja
suuren lcd-näytön.
MP610 on värimustesuihkutulostin,
skanneri ja kopiokone.
Tekstin mustavalkotulostus ja
kopiointi on hämmästyttävän
nopeaa: normaalitason A4 tulostuu
jopa neljässä sekunnissa
ja kopioita voi tehdä sarjana 20
kappaletta minuutissa. Nopein
kopio syntyy käynnistymisestä
14 sekunnissa ja seuraavat 6 sekunnissa.
Valokuvatulostaminen on sit-
ten jo hitaampaa – laadukkaan
A4-tulosteen saa noin kahdessa
minuutissa. Luvattu 21 sekunnin
kymppikuva onnistuu vain
normaalilaadulla, jolla kuvaan
jää helposti näkyviin raitoja.
Tulostus- ja kopiojälki on
hyvää. Teksti on roiskeetonta
ja oikealla paperilla valokuva
on vähintään yhtä hyvä kuin
filmistä valotettu. Laitteessa on
kaksi mustaa ja kolme cmyk-väriä
erillissäiliöissä. Kirjoituspää
on erikseen vaihdettavissa.
Hinnalle vastinetta
Valokuvatulostusta voi tehdä
mukana toimitetuilla ohjelmilla
tai suoraan kuvankäsittelyohjelmasta.
Käyttämällä ajurin oletusasetuksia
värit toistuvat kotikäyttöön
riittävän hyvin, mutta
varsinaista värinhallintaa saa
ADOBE PHOTOSHOP ElEMENTS 6
Kuvat kuntoon tyylillä
Adobe Photoshop Elements
on vuosia ollut yksi parhaita
kotikäyttäjille suunnattuja
kuvaohjelmapaketteja, joka pyrkii
kattamaan kaikki tärkeimmät
kuvien muokkaukseen, hallintaan
ja esittämiseen liittyvät
toimet. Nyt ilmestynyt kuudes
versio ei tarjoa järisyttäviä uusia
ominaisuuksia. Selkeimmät
muutokset ovat uudistettu käyttöliittymän
ulkoasu sekä aloittelevia
käyttäjiä helpottavat opastetut
kuvanmuokkaustoimet.
Aiempaan tapaan paketti
koostuu kahdesta erillisohjelmasta,
joista ensimmäinen keskittyy
kuvajoukon hallintaan
arkistomuodossa ja toinen varsinaiseen
kuvanmuokkaukseen.
Asennuksen yhteydessä muistiin
kirjataan jatkuvasti taustalla
toimiva kuvien siirto-ohjelma.
Tietokoneelle taltioidut kuvat
tuodaan suoraan paketin
arkisto-ohjelmaan. Täällä kuviin
voidaan helpolla tavalla
80 TieToKone marraskuu 2007
liittää oheistietoa esimerkiksi
kuvassa esiintyvistä ihmisistä,
kuvauspaikoista tai merkkipäivistä.
Oheistieto tallennetaan
tietokantaan, minkä ansiosta
halutut kuvat löytyvät useiden
tuhansien kuvienkin joukosta
yleensä parilla klikkauksella.
niukasti syytä päivittää
Kuvankäsittelyn puolella ohjelman
tekninen pohja nojaa
ammattilaisten käyttämään
Photoshop-ohjelmaan, joten
ominaisuuksien kirjo on todella
laaja. Tehokäyttäjien harmiksi
Elementsistä on edelleen tarkoituksellisesti
poistettu tiettyjä
edistyneempiä ominaisuuksia.
Peruskäyttäjälle tervetullut uutuus
on Guided edit -kuvanmuokkaustila,
jossa käyttäjä
johdatellaan opastetusti askel
askeleelta tärkeimpien kuvankäsittelytoimien
käyttöön.
Ansaituista kehuista huolimatta
Adoben tuotekehitys-
aikaan vasta
ohjelmistocd:ltä
löytyvillä
väriprofiileilla.
Skannausta varten laitteen
mukana toimitetaan MP Navigator
-ohjelmisto, joka tarjoaa
helpon tavan saada dokumentit
tai paperikuvat tietokoneen levylle.
Mukana tulee tekstintunnistus-
sekä kirjoittimen hallintaohjelma.
MP610 tulostaa suoraan
kamerasta Pictbridge-kaapelin
avulla. Muistikortinlukijat ovat
compact flash ja sd-korteille
– useimpia muita tyyppejä voi
käyttää lisäsovittimien avulla.
Kännyköistä ja vastaavista laitteista
voi tulostaa langattomasti
infrapunaliittymällä, ja lisävarusteena
on saatavissa bluetooth-sovitin.
tahtia on pakko moittia. Suomenkielistä
Elements-versiota
ei vieläkään ole tarjolla, eivätkä
ohjelman uudet ominaisuudet
juuri anna syytä päivittää edes
kolmosversiota uudempaan.
Raw-kuvien kanssa ohjelma
ei edelleenkään osaa toimia kuin
auttavasti, joten valokuvauksen
harrastajien kannattaa ennemmin
tutustua noin sata euroa
kalliimpaan Photoshop Lightroomiin.
Tavallisen näppäilijän
käytössä Photoshop Elementsin
Parasta tässä mallissa on
käytettävyys, joka perustelee
korkean hinnan. Suuri näyttö,
näppärä rullaohjain sekä kopiokonemaiset
nopeat kytkimet tukevat
helppoa peruskäyttöä.
Kaksi paperinsyöttörataa
antaa mahdollisuuden pitää
tulostuspaperia koko ajan kasetissa
erikoistulosteiden käyttäessä
takasyöttöä. Paperinkääntö
mahdollistaa pienemmät tulostepinkat
ja myös valokuva-albumisivujen
tulostamisen kaksipuoleisina.
oLLi Rinne
■ Canon Pixma MP610
Hinta: 199 €
Valmistaja: Canon, www.canon.com
Lisätietoja: Canon Finland,
www.canon.fi, 010 544 20
Lyhyesti: käyttäjäystävällinen monitoimitulostin
kotiin ja pientoimistoon.
Uuden elementsin opastettu kuvanmuokkaustila helpottaa aloittelevien
käyttäjien opetteluvaihetta. opastettuja toimintoja soisi olevan enemmänkin.
erinomainen kuva-arkisto ja
monipuoliset kuvanmuokkausmahdollisuudet
ovat kuitenkin
helposti hintansa arvoisia.
HenRi KUoKKA
■ Adobe Photoshop
Elements 6
Hinta: noin 101 euroa
(päivitys noin 83 euroa)
Valmistaja: Adobe, www.adobe.com
Lisätietoja: Adobe systems Nordic,
www.adobe.fi
Lyhyesti: kotikäyttäjille suunnattu monipuolinen
digikuvien käsittely- ja hallintaohjelma
vapaalla OLLI-PEKKA
82 TIETOKONE marraskuu 2007
KOMONEN
Pelimiehen hiiret
Microsoft Sidewinder
– makroja talteen
Sidewinder-tuoteperhe tekee paluun Microsoftin tuotevalikoimaan. Epäsymmetrisyyden
maailmanennätystä muotoilullaan tavoitteleva Sidewinder Mouse on
varustettu peräti kymmenellä nappulalla, joista viisi on käyttäjän täysiin ohjelmoitavissa.
Lisäksi hiirellä voi suoraan tallentaa makroja kesken pelaamisen. Hiiren
dpi-asetusta voi vaihtaa kesken pelin nappia painamalla. Kulloinenkin asetus
näkyy suoraan hiiren päältä lcd-näytöstä.
Myös Sidewinderin painoa voi säätää. Säätövaraa on viiden ja kymmenen
gramman painoilla yhteensä 30 gramman verran.Ylimääräiset painot voi tallettaa
säilytyskoteloon, joka toimii myös ylimääräisen hiirikaapelin säilytyskotelona.
Lisäksi koteloon mahtuvat kahdet ylimääräiset hiiritassut, joiden avulla hiiren
liukumisominaisuuksia voi säätää.
Microsoft Sidewinder
Valmistaja: Microsoft, www.microsoft.com
Hinta: 65 €
Pc-pelaaminen on yhä voimissaan uuden
sukupolven konsolien puristuksessa. Tietyntyyppisiin
peleihin hiiren ja näppäimistön yhdistelmä on
tappavan tehokas verrattuna padiohjaukseen.
Pelimiehelle kelpaa vain paras, joten esittelemme
kolme pelinautinnon maksimoivaa superhiirtä.
Belkin Washable
Mouse
– pesunkestävä hiiri
Mikäli pelaaminen on niin addiktoivaa, että
koneen ääressä vierähtävät kaikki vapaa-ajan
tunnit ruokailu ja nestetankkaus mukaanlukien,
kannattaa harkita Belkinin pestävää hiirtä.
Pahasti hikoavan kämmenen jättämät jäljet,
kaatuneet kolajuomat ja pizzan päältä valunut
rasva on helppo pesaista vedenpitävän hiiren
pinnasta vesihanan alla.
Rullaa korvaa kosketusraita, jota edestakaisin
hivelemällä saavutetaan rullaemulaatio.
Hiiren optiikkaa on kehitetty toimimaan lähes
millä pinnalla tahansa, ja Belkinin pitäisikin
toimia hyvin vaikka jalopuupöydällä.
Belkin Washable Mouse
Valmistaja: Belkin, www.belkin.com
Hinta: 30 €
Logitech G9
– tuunaajan
unelma
Logitechin vaihdettavilla kuorilla varustettu
G9 on tehty tanakkaan käyttöön. Nappuloiden
luvataan kestävän kahdeksan
miljoonaa klikkausta, ja polytetra–fluorieteenijalkojen
(materiaali tunnetaan lyhyemmin
myös nimellä teflon) kuluvan
loppuun hiiren kuljettua 250 kilometriä.
Kiihtyvyyttä hiiri kestää 20 g-voiman
verran. Vaihdettavan päällyslevyn lisäksi
hiirtä voi fyysisesti muokata vaihtelemalla
sen sisään painoja, ja painoeroa saa
aikaan enimmillään 28 grammaa. Hiiren
ulkokuoren led-valojen asetuksia voi
säätää sydämensä kyllyydestä satojen eri
väriyhdistelmien joukosta.
Logitech G9
Valmistaja: Logitech,
www.logitech.com
Hinta: 85 €
tehokäyttäjän vinkit
Windows Vistan
myötä tehokkaat
tiedostotason hakutoiminnot
on liitetty
suoraan osaksi käyttöjärjestelmää.Startvalikosta
käynnistyvä
haku on näennäisesti
yksinkertainen ja tehokas,
mutta kannen
alta löytyy paljon
ominaisuuksia, joiden
avulla haun käyttöä
voi tehostaa.
Windows Search tehokäyttöön
JANI JÄRVINEN
84 TIETokoNE marraskuu 2007
Indeksointiasetukset löytyvät Ohjauspaneelista.
Aiemmissa Windows-versioissa
haku ulottui ainoastaan
tiedostoihin eikä perustunut
tietokantaan. Tietokannan
puuttuminen teki hauista monesti
tuskastuttavan hitaita.
Vistan mukana käyttöön
saatiin erityinen indeksointitietokanta,
johon Vistan haku
tallentaa tiedot löytämistään
tiedostoista, sähköposteista ja
jopa näiden sisällöstä, jos niin
halutaan. Hakutietoja kerätään
jatkuvasti tausta-ajossa, joten
indeksi on ajan tasalla lähes
reaaliajassa ilman erillistä indeksointikomentoa.Luonnollisesti
jatkuva tausta-ajo kuluttaa
koneen resursseja, mutta ilman
sitä itse haku olisi hitaampaa.
Tietokannan sijainnin
voi määrittää
haluamakseen.
Älykkäät hakulauseet
Vistan haku on suunniteltu
sellaiseksi, että sen käyttö on
helppoa omaksua silloinkin,
kun Boolen logiikka, hakulauseet
ja Ifilter-rajapinta ovat tuntemattomia
käsitteitä. Riittää,
että osaa kirjoittaa haluamansa
hakusanan Käynnistä-valikon
Start Search -kenttään samaan
tapaan kuin vaikkapa Googlen
ja Liven web-hakuun.
Kuten netin hakukoneissa,
myös Vistan haussa on mahdollista
käyttää monia tehokkaita
hakumonaisuuksia. Yksinkertaisin
näitä on Boolen-logiikka,
toisin sanoen AND-, OR- ja
NOT-avainsanat (ks. taulukko)
Avainsanat tulee kirjoittaa
isoin kirjaimin, jotta ne eivät
sekoittuisi varsinaisiin hakusanoihin,
esimerkiksi ”vista
AND desktop”. Oletuksena useamman
kuin yhden hakusanan
kirjoittaminen hakee tiedostoja,
joista löytyvät molemmat sanat.
Näin AND-ehtoa ei välttämättä
tarvita yksinkertaisissa hauissa.
Halutessaan voi käyttää myös
plus- ja miinusmerkkejä korvaamaan
AND- ja NOT-ehtoja.
Paljon lisää tehoa hakuihin
Vistassa haku alkaa jo Käynnistävalikosta.
saa käyttämällä päivämäärä-,
tiedostotyyppi- ja ominaisuusrajauksia.
Joitakin näitä
ominaisuuksia voi hyödyntää
Vistan Advanced Search -ikkunassa
(Start/Search/Advanced
Search), mutta tarkimman rajauksen
hakuun saa, kun kirjoittaa
hakulausekkeen suoraan
hakukenttään.
Rajaukset kirjoitetaan hakukenttään
avainsanalla, jonka
jälkeen tulee kaksoispiste sekä
rajauksen arvo. Hyödyllisiä rajauksia
ovat ”date:”, ”from:”, ”size:”
ja ”type:”. Rajausten arvon voi
syöttää joko suoraan, vaikkapa
”from:tapio”, mutta myös pienempi
tai suurempi kuin -periaatteella.
Näin esimerkiksi haku
”date:>1.1.2007” hakee kaikki
dokumentit, joita on muokattu
1.1.2007 jälkeen.
Rajauksia voi yhdistää normaaleihin
hakusanoihin, mutta
myös keskenään. Haku ”firma
date:yesterday size:50000 Dokumentit, joissa esiintyy ”sana1” ja sana1 date:>=1.1.2007 Dokumentit, joissa esiintyy ”sana1” ja jotka on
joiden koko on yli 50000 tavua luotu vuonna 2007 tai myöhemmin
sana1 to:nimi1 cc:nimi2 Dokumentit (normaalisti vain sähköpostit) sana1 nOt sana2 Word 2007 -dokumentit, joissa esiintyy “sana1”
joissa esiintyy ”sana1”, jotka on osoitettu ext:.docx date:lastweek muttei “sana2”:ta, ja jotka on luotu viime viikolla
nimi1:lle ja kopiona nimi2:lle
dows itsessään tukee jo varsin
monia yleisiä tiedostomuotoja
ja tarjoaa näille indeksointiominaisuuksia,
voi mikä tahansa
ohjelmistotalo tehdä omille
tiedostomuodoilleen erityisen
suotimen (filter).
Suotimen tehtävänä on tuntea