Tietokone 13/2007

vertailussa 

tuoreimmat 

tehomikrot 

w w w . t i e t o k o n e . f i t i e t o t e k n o l o g i a n a s i a n t u n t i j a ■ 1 3 / 2 0 0 7 ■ h i n ta 7 , 2 0 € 

tehomikrot 

testissä 

3 uutta 

digijärkkäriä 

Saunalahden tvtallennuspalvelu 

Debian 4.0 

Kelpaako 

halpakannettava 

yrityskäyttöön? 

Vihreä IT 

Ilmastonmuutos 

näkyy jo konesalissa 

PAL.VKO 2007-50 

828418-07-13 

testissä uusi 

peruskannettava 

3g-datayhteydellä 

Virtualisointi 

lupaa säästöä 

palvelinkuluihin 

internetistä 

on tulossa 

valvontaverkko 

Esittelyssä 

10 halutuinta 

digilahjaa 

Vertailussa 5 kovaa 

konetta vaativaan 

käyttöön 

Roskaposti 

netin tukkiminen on isoa bisnestä 

”Open Source on 

sosialismia” ja muut 

avoimuuden myytit

Päätoimittaja 

Hannu Järvinen 

Toimituspäällikkö 

Kari HaaKana 

aD 

Minna aHo 

artikkelitoimitus 

olli-PeKKa 

KoMonen 

KiM leiDenius 

ari saarelainen 

Toni sTubin 

uutistoimitus 

ari KarKiMo 

Tero leHTo 

Tk labs -tutkimuslaboratorio 

TiMo Helenius, Toni KilPeläinen, 

Tero MäKiKangas 

Toimituksen sihteeri 

Päivi närHi 

Vertailussa 

tuoreimmat 

tehomikrot 

tehomikrot 

valokuvat 

MiKKo Hannula, TiMo siMPanen 

Piirrokset ja grafiikka 

Minna aHo, PeTri roTsTen 

vakituiset avustajat 

antti aromaa, Kenneth Falck, Pekka Helos, 

Pertti Hämäläinen, Maija-liisa ihanus, 

Jani Järvinen, Petteri Järvinen, Tuomas 

Karhu, Janne Kalliola, Katriina Karkimo, 

Mika Koivusalo, Johanna Korhonen, 

samuli Kotilainen, Henri Kuokka, antti J. 

lagus, Tapio loponen, Teemu Masalin, 

Harri Mäkinen, ossi Mäntylahti, Panu 

Mäntylahti, antti nousiainen, Päivi Passila, 

Manu Pärssinen, Jani rosti, Tommi 

saarela, lauri suoranta, Tuomas Tonteri, 

Jukka vainikainen, osmo a. Wiio 

Toimituksen osoite: 

Tietokone-lehti, Pl 100, 

000 0 sanoMa MagaZines 

Käyntiosoite: lapinmäentie 1, 

00350 HelsinKi 

Puh. (09) 1201 

Fax (09) 120 5799 

sähköpostit: toimitus@tietokone.fi 

etunimi.sukunimi@tietokone.fi 

asiakaspalvelu: puh. 0303 6332 , 

www.asiakaspalvelu.fi 

levikki: 328 

sanoma Magazines Finland oy 

aikakauslehdet 

Kustantaja: anne Koski 

MeDiaMYYnTi 

Media-assistentti 

sirkka Pulkkinen, puh. (09) 120 5921 

Myyntijohtaja Mia Kemppi 

puh. (09) 120 5996 

Painopaikka 

Forssan Kirjapaino oy, Forssa, 2007 

issn 0359- 9 7 

26. vuosikerta 

aikakauslehtien liiton jäsenlehti 

w w w . t i e t o k o n e . f i t i e t o t e k n o l o g i a n a s i a n t u n t i j a 1 3 / 2 0 0 7 h i n ta 7 , 2 0 € 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

PAL.VKO 2007-50 10 

 

TieTokone marraskuu 2007 

828418-07-13 

testissä uusi 

peruskannettava 

3g-datayhteydellä 

internetistä 

on tulossa 

valvontaverkko 

 

 

 

 

Kannen kuva 

Timo Simpanen 

pääkirjoitus 

Molemmilla kanavilla 

Kädessäsi on Tietokoneen 25-vuotisjuhlanumero. Tuskin mikään on neljännesvuosisadassa 

mullistunut ja mullistanut yhtä paljon kuin tietotekniikka, ja silti 

voimme ties kuinka monennetta kertaa valita kansikuvaksemme pc:n. Koneen 

sisuskalut ovat tosin muuttuneet melko lailla, kuten tämän lehdenkin. 

Luin uudestaan tasan viisi vuotta sitten 20-vuotisnumeroon kirjoittamani pääkirjoituksen. 

En löytänyt siitä ainakaan vielä mitään sellaista, jota en voisi hyvällä omallatunnolla 

kirjoittaa tähänkin. Samat luotettavan testaamisen, asiantuntemuksen ja 

teknologiaoptimismin periaatteet ovat voimassa jatkuvasti. 

Viidessäkin vuodessa on kuitenkin ehtinyt tapahtua paljon. Tietokone on edelleen 

maamme suurin it-asiantuntijan ja -päättäjän aikakauslehti, mutta painetun lehden 

rinnalla nyt yli 80 000 viikkokävijän Tietokone.fi on kasvanut Suomen suurimmaksi 

tietotekniikkaan keskittyväksi uutispalveluksi. 

Kasvu on ollut todella huimaa. Vuonna 2002 mitattiin vielä kuukausikävijöitä, joita 

Tietokone.fi-palvelulla oli reilut 90 000. Nyt lähes sama kävijämäärä kertyy siis viikossa. 

Viime vuoden syksystä kävijämäärämme on kasvanut lähes 30 prosenttia. 

Tietokoneen laajentuminen uutismediaksi on yhtäältä luonnollinen seuraus siitä, että 

kuukausittain ilmestyvä lehti ei voi raportoida alan tapahtumista reaaliajassa. Toisaalta 

juuri Tietokoneen lukijat ovat olleet aina valmiita hyödyntämään uusia viestintäkanavia 

monipuolisesti ensimmäisten joukossa. 

Ensiarvoisen tärkeää on ollut myös Tietokoneen uutistoimituksen ennakkoluuloton 

ja määrätietoinen työ, jolla perinteiset uutispalvelut on haastettu ja verkkouskottavuus 

rakennettu. Tämä ei ole vieläkään itsestäänselvyys – iso osa suomalaisista lehdistä on 

edelleen webissä varsin näkymättömissä. 

Samanaikaisesti Tietokoneen rooli perinteisenä aikakauslehtenä on vahvistunut. 

Oleellinen ja ajantasainen tieto sekä luotettava 

asiantuntemus yhdessä kätevässä paketissa on 

se, mitä webin tietotulvasta ei löydä kirveelläkään. 

Hakukoneestakaan ei ole apua, jos 

hakusanat ovat hukassa. 

Painettu lehti ei kuitenkaan ole pelkkä 

tietopaketti. Se on parhaimmillaan lukijalleen 

myös tuttu ja luotettava, mutta silti aina 

yllättävä kumppani, jonka pariin on mukava 

palata ja jonka jokainen uusi numero on odotettu 

elämys. 

Nämä asiat lupaamme pitää mielessä, jotta 

Tietokone ansaitsee jatkossakin paikkansa 

päällimmäisenä niin selaimesi kirjanmerkkilistalla 

kuin työpöytäsi lehtipinossakin. 

hannu.jarvinen@tietokone.fi 

”Hakukoneestakaan ei ole 

apua, jos hakusanat 

ovat hukassa. 

”

sisältö 


Vaikka kanettavien 

tietokoneiden myynti 

kasvaa kohisten, on 

perinteinen tornikoteloon 

pakattu pöytäkone 

edelleen tehoa etsivän 

pc-käyttäjän valinta. 

Vertailemme uudet ja 

tehokkaat pöytäkoneet. 

37 

42 

T i e T o T u r v a 

roskapostin tulva jatkuu 

Roskapostin määrä ei tunnu vähenevän, mutta 

sen häiritsevyyttä voi vähentää. Kerromme, 

mikä on roskapostitilanne tänään. 

T e k n i i k k a 

mistä syntyy kannettavien 

hintaero? 

Lähes samannäköisten kannettavien tietokoneiden 

välillä voi olla jopa tuhannen euron 

hintaero. Mistä yrityskäyttäjä maksaa kalliimmassa 

koneessaan? 

13•2007 

Tehomikro 

26 on pc-pöydän kuningas 

16e 

n s i T u n T u m a 

acer Travelmate 6492 

Peruskannettava 3g-yhteydellä 

18 

22 

34 

59 

m e n e s T y k s i ä 

Asmo Halinen 

Pelimaailma Aapeli houkuttelee 

satojatuhansia 

käyttäjiä. Palvelun suosio 

on yllättänyt jopa 

sen perustajan. 

T u l e v a i s u u d e n 

T i e T o T e k n i i k k a 

Langaton valvonta tulee iholle 

– ja kehoon 

Yhä pienemmät prosessorit mahdollistavat 

uusien asioiden valvonnan langattomasti. 

k y m p p i 

10 halutuinta digilahjaa 

Pukinkontti odottaa kovia paketteja. Katso, 

mitä lahjapakettiin kannattaa kääriä. 

k y T k e n T ö j ä 

FAN järjestää tiedostot 

Tallennustila on helppo viedä verkkoon, 

mutta tiedostot tuottavat päänvaivaa.

52 

55 T 

61 66 

y 

virtualisoimalla yksi muuttuu 

9 

10 

11 

12 

17 

84 

86 

24 

50 

46 

58 

i n T e r n e T 

Web-surffailuasi seurataan 

Vaikka pc onkin henkilökohtainen tietokone, on sen web-käyttö helposti 

seurattavaa toimintaa. Kuka seuraa surffailuasi ja kuinka se tehdään? 

i c T - p a n e e l i 

avoimen koodin myytit 

Asiantuntijat ottavat kantaa avoimesta koodista esitettyihin käsityksiin ja 

väittämiin. Onko avoin koodi sosialismia? 

i e T o a m m a T i s s a 

Tietoliikenneasentaja halutaan paikalle heti 

”Joskus joutuu kuuntelemaan purkauksia, mutta niihin on jo tottunut”, sanoo Eltel 

Networkin tietoliikenneasentaja Juha Kuusinen. 

v e r k k o r a T k a i s u T 

moneksi 

Virtualisointi lupaa säästöjä palvelinkuluihin ja 

helpotusta yritysympäristöjen hallintaan. 

a j a n k o h T a i s T a 

Nokia avautuu ja nopeutuu 

Uusi aika tarvitsee uudet hakutyökalut 

Yrittäjä ei ymmärrä nörttiä 

Outlook nielee kaiken 

Leopard tuli viimein 

T e h o k ä y T T ä j ä n v i n k i T 

47 

Windows Search tehokäyttöön 

Tallentavan digiboksin omistajan ei tarvitse tyytyä tallenteiden nauttimiseen 

ja näyttämiseen sellaisenaan. Nauhoituksia voi tietokoneella 

muokata ja tallentaa halujensa mukaan. 

Tietokone.fi 

Äänestä Vuoden parhaat 2007 

k o l u m n i T 

Petteri Järvinen, Voiko nettikirjoituksilla vaikuttaa 

Johanna Korhonen, Tunnustan syntini 

Osmo A. Wiio, Mistä tullaan 

Antti Aromaa, Kenen sähköpostia käytät? 

74 

77 

78 

79 

80 

r i T y s r a T k a i s u T 

Tietotekniikka vihertää 

Sähkönkulutus ja sen leikkaaminen on noussut myös 

it-alan puheenaiheeksi. Kerromme, kuinka tietotekniikasta 

tehdään entistä ympäristöystävällisempää. 

p i k a k o k e e T 

Uudet digijärkkärit 

• Canon Digital EOS 40D 

• Panasonic Lumix DMC-L10 

• Sony DSLR-A700 

Pcmark Vantage 

Saunavisio 

Debian etch 4.0r1 

Olympus µ 820 

Canon Pixma MP610 

Adobe Photoshop Elements 6 

vakioT 

4 pääkirjoitus, 8 lukijalta, 88 uudet tuotteet, 89 mediatiedot ja palvelukortti, 

90 vikasivu, 91 Tulossa 

marraskuu 2007 TieTokone

lukijalta 

Tietokone, lukijalta, PL 100, 

00040 Sanoma Magazines 

toimitus@tietokone.fi 

Hyvä numero 

■ Uusin numero tupsahti tänään. 

Tuli luettua heti alusta 

loppuun. Näin ei yleensä käy. 

Olipa jotenkin hyvä numero. 

Varsinkin kiitos Petteri Järvisen 

”Editoi tv-nauhoitukset tietokoneella” 

jutusta. Siihen vinkki; 

DVD Flick tekee kaiken Projectx:n 

jälkeisen homman siististi, 

on tosin vielä beta, mutta 

ihan pätevä jo, monta levyä olen 

ite sillä tehnyt. Betan saa foorumin 

puolelta. 

Aromaankin jutun luin ihan 

kokonaan, yleensä skippaan kokonaan 

kun on niin korkealentoista 

aina joskus. 

Markku Lehtola 

kommentteja 

Vista-podcastista 

■ Mielenkiintoinen keskustelu 

(Tietokone 11/2007, Vistaan 

siirtymisen riemusta) joka todisti 

varsin selvästi että Vista on 

vakuuttanut monet. 

Voimme kiittää Microsoftia 

siitä että käsissämme on moder- 

ASiAkASPALVeLU 

Sanoma Magazines Finland Oy, 

Asiakaspalvelu, PL 5, 

00040 SANOMAMAGAZINES, 

asiakaspalvelu@sanomamagazines.fi 

Tilaukset: 0303 63 324, 

kirjatilaukset 0303 191 

Tilausten irtisanomiset / peruutukset 0303 63 333. Ympärivuorokautinen 

automaattipalvelu: näppäile (9-numeroinen 

asiakasnumero ja 5-numeroinen tilaustunnus), jotka löytyvät 

laskusta tai lehden osoitelipukkeen yläriviltä vasemmalta 

lukien. Automaattiin tehty ilmoitus päättää tilauksen meneillään 

olevan tilausjakson loppuun. Muut asiat 0303 63 

324 (osoitteen muutokset ym.) Osoitteenmuutokset tulevat 

voimaan viimeistään yhden ilmestymiskerran jälkeen ilmoituksen 

saapumisesta. 

Tietotekniikan liitto ry:n jäsenet: 

Osoitteenmuutokset suoraan Tietotekniikan liittoon. Muutoksen 

voi tehdä liiton kotisivujen kautta: www.tt-tori.fi 

sähköposti: jasenasiat@ttlry.fi 


 

 

ni ja turvallinen käyttöjärjestelmä. 

Kunhan softa/ajuri -yhteensopivuus 

paranee niin Vista saa 

yhä uusia ystäviä. 

Neljän kuukauden kokemus 

Vistasta on saanut ainakin allekijoittaneen 

vakuuttuneeksi 

että Microsoft sittenkin osaa 

hommansa. 

Keijo Räävi 

Itse pitkään alalla olleena ja tietokoneita 

käyttäneenä, (Sinclair 

Spectrum ja C20 ajoista alkaen), 

en ole ollut Vistasta kovin 

vakuuttunut. Mitään sellaista en 

kyllä keksi jonka vuoksi kannattaa 

vistaan alkaa päivittämään. 

Jos uuden kotikoneen mukana 

tulee ”Pakko Vista” niin sitten 

sen voi kelpuuttaa. Mutta 

täysihintaisena en sitä kaupan 

hyllyltä suosittele kuin kaikkein 

paatuneimmalle PC-pelaajalle. 

Tuotantotoimintaan tai 

yleensä toimistoon en vistaa 

kelpuuta omassa työpaikassani 

jossa onneksi saan päättää mitä 

softaa missäkin käytetään. 

fax 020 741 9 9 

puh 020 741 9 

Tilaushinnat: Kestotilaus 12 kk: € 

määräaikaistilaus 12 kk: 93 €. 

■ Tilaukset toimitetaan force majeure (lakko, tuotannolliset 

häiriöt, alihankkijoiden viivästys ym.) varauksin. 

■ Kestotilaus on tilaamistapa, jossa tilausmaksu laskutetaan 

sovituin laskutusvälein kulloinkin voimassaolevaan kestotilaushintaan, 

joka on aina edullisempi kuin vastaavan pituisen 

määräaikaisen tilauksen hinta. Kestotilaus jatkuu ilman erillistä 

uudistamista ellei tilaaja irtisano tilaustaan tai muuta sitä 

määräaikaiseksi. 

■ Tietokone ilmestyy 13 kertaa vuodessa, joista yksi on 

kaksoisnumero. 

■ Lehden tilaajat ovat Sanoma Magazines Finlandin/Sanomawsoy 

-konsernin asiakasrekisterissä, jossa olevia tietoja käytetään 

asiakassuhteen ylläpitoon ja hoitoon. Sanoma Magazines 

Finlandilla ja sen kanssa kulloinkin samaan konserniin kuuluvilla 

yhtiöillä on lisäksi oikeus käyttää ja luovuttaa rekisterissä olevia 

tietoja perusteltuja käyttötarkoituksia varten (kuten suoramai- 

12/2007 teräväpiirto san-tallennusverkot videoeditointiohjelmat kannettavien näytönohjaimet 

mikä on oikea hd? 

tietopaketti 

teräväpiirrosta 

 

w w w . t i e t o k o n e . f i t i e t o t e k n o l o g i a n a s i a n t u n t i j a 1 2 / 2 0 0 7 h i n ta 7 , 2 0 € 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

PAL.VKO 2007-46 

828418-07-12 

testissä kätevät 

työkalut videon 

editointiin 

 

 

 

 

 

10 

 

 

 

vinkkiä parempiin 

powerpointesityksiin 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Jos nyt jotain uutta vistasta 

pitäs ettiä joka on positiivistä 

niin uusi hakutoiminto ja 

mukanatulevat videoeditointi 

mahdollisuudet ovat ihan ok 

peruskäyttöön. Siis kotikäyttäjälle. 

Muuten en sitten mitään 

parannusta keksi, ulkoasukin 

piti omasta ainoasta vista koneesta 

laittaa takasin Windows 

classic -tyyliin. Vistan ”karkki” 

kun ei ole karkkia kaikille. 

Henry M.K. 

Liikaa marginaaliasiaa 

■ Uudessa Tietokone-lehdessä 

(12/2007) käytettiin laskujeni 

mukaan 6 ja puoli sivua 73 toimituksellisesta 

sivusta Macos:n 

ja Linuxin kaltaisten marginaalikäyttöjärjestelmien 

käsittelyyn. 

nontaa, suoramarkkinointia, etämyyntiä ja markkinatutkimuksia 

varten) henkilötietolain mukaisesti. Tilaaja voi kieltää tietojensa 

käytön markkinointitarkoituksiin ja markkinatutkimuksiin ilmoittamalla 

asiasta Sanoma Magazines Finlandin Asiakaspalveluun. 

Rekisteriseloste on nähtävissä osoitteessa Sanoma Magazines 

Finland Oy, Lapinmäentie 1, 00350 Helsinki. Henkilötietolain 

26 §:n ja 30 §:n mukaiset yhteydenotot tulee tehdä kirjallisina 

ja allekirjoitettuina osoitteeseen Sanoma Magazines Finland 

Oy/Asiakaspalvelu, PL 5, 00040 Sanoma Magazines tai henkilökohtaisesti 

rekisterinpitäjän luona. 

■ Tietokone-lehdelle voi tarjota julkaistavaksi artikkeleita ja 

käyttövinkkejä. Julkaistuista maksetaan palkkio, jos ne eivät 

liity yritysten normaaliin tiedotustoimintaan. Ennen artikkelin 

kirjoitusta on syytä ottaa yhteyttä toimitukseen päällekkäisyyksien 

välttämiseksi. 

■ Lehti ei vastaa tilaamattoman materiaalin säilyttämisestä 

eikä palauttamisesta. 

■ Julkaisemamme artikkelit, ohjeet ja vinkit on tarkastettu 

huolella, mutta emme kuitenkaan takaa niiden virheettömyyttä 

emmekä vastaa esiintyneistä virheistä. 

Kuten Vista-paneelin markkinaosuuskuvaajasta 

näkyy, Macos 

ja Linux eivät edes yhdessä ponnista 

edes kymmenen prosentin 

markkinaosuuteen. Miksi näille 

käyttiksille siis jatkuvasti uhrataan 

yhä enemmän palstatilaa? 

Keskittykää asiaan 

Linux- ja Macos-asioiden käsittely 

on olennainen osa Tietokoneen 

lukijoiden palvelemista. 

Pelkän markkinaosuuden tuijottaminen 

ei anna oikeaa kuvaa 

siitä, mikä lukijoita kiinnostaa ja 

mihin markkinat liikkuvat. 

Toimitus 

■ Lehteen tuleva aineisto hyväksytään julkaistavaksi ehdoin, 

että kustantaja saa aineistoon hyvän kustannustavan puitteissa 

ilman eri korvausta vapaan käyttöoikeuden tiedonvälitystoiminnassaan, 

ellei muuta ole nimenomaisesti sovittu. 

■ Mikäli hyväksyttyä ilmoitusta ei tuotannollisista tai muista 

toiminnallisista syistä (esim. lakko) tai asiakkaasta tai 

asiakkaan käyttämästä mainostoimistosta johtuvasta syystä 

voida julkaista, Sanoma Magazines Finland ei vastaa tästä 

mahdollisesti aiheutuvasta vahingosta. Sanoma Magazines 

Finlandin vastuu ilmoituksen poisjäämisestä tai julkaisemisessa 

sattuneesta virheestä rajoittuu ilmoituksesta maksetun 

määrän palauttamiseen. Huomautukset on tehtävä kirjallisesti 

päivän kuluessa ilmoituksen julkaisemisesta tai tarkoitetusta 

julkaisuajankohdasta lukien. Ilmoitusasiakas on vastuussa 

ja korvausvelvollinen mainontansa (mukaan lukien liitteet) 

aiheuttamista mahdollisista vahingoista kolmannelle osapuolelle 

ja/tai Sanoma Magazines Finlandille. Yksityiskohtaiset 

ilmoitusmyyntiehdot saa ilmoitusmarkkinoinnista. 

■ Kirjoituksia ja kuvia saa lainata lehdestä vain toimituksen 

luvalla.

ajankohtaista ➤➤➤ 

➤ Adobe uskoo nettisovelluksiin ➤ Yrittäjä ei osaa nörtttikieltä ➤ Nettihakuihin uusia menetelmiä ➤ Sun luottaa Xeonin 

vetovoimaan ➤ Windows silppuriin? ➤ Outlookin tontti kasvaa ➤ Leopard tuli väkevänä ➤ Kovia kuoria konttoriin 

Nokiasta 

avoimempi ja 

nopeampi 

Nokia haluaa nopeuttaa uusien 

palveluiden ja sovellusten kehittämistä 

antamalla niitä entistä avoimemmin 

testattavaksi jo beetavaiheessa. 

TeRo LeHTo 

➤ Yhtiöstä on tulossa ensi 

vuodesta lähtien voimallisesti 

internetpalveluyhtiö, ja tämä 

vaatii nopeaa reagointia. Webissä 

tuotteita voidaan tuoda yleisön 

kokeiltavaksi ja kommentoitavaksi 

jo tuotekehitysvaiheessa. 

Nokian teknologiajohtaja tero 

Ojanperä kertoi teknologiapäivänä 

lokakuussa monista kiinnostavista 

hankkeista. 

Nokia päästää kokeilemaan 

tulevia ohjelmia Beta Labs 

-sivuilla, joilla esitellään vasta 

kehitteillä olevia hankkeita. 

Joistakin saattaa tulla itsenäisiä 

tuotteita, toisista taas jonkun 

kännykän oheisohjelmia. 

Tero Ojanperä kertoi, että 

● ViRTuaaLimaaiLmaT. Tero 

Ojanperä vilautti esityksessään 

3d-virtuaalimaailmaa Nokia N 5 

-kännykässä. ”Se ei ole Second 

Life”, hän sanoi ja kertoi jotain 

kuitenkin olevan kehitteillä. 

Ojanperän mukaan virtuaalisen 

ja todellisen maailman yhdistävät 

toiminnot ovat iso mahdollisuus. 

● kodin eTäoHjaus voi tapahtua 

tulevaisuudessa S60kännykällä. 

Se saattaa ohjata 

kodin sähkölaitteita, lämmitystä, 

turvajärjestelmiä ja viihde-elektroniikkaa. 

Nokia esitteli demoa, 

jossa S60-kännykkä oli yhtey- 

Tero ojanperä kertoi, että nokia pystyy 

karttojen avulla rakentamaan sosiaalisia 

verkostoja, joissa ihmiset ja yritykset 

palveluineen kohtaavat. kuluttajat 

otetaan mukaan tuottamaan sisältöä, 

esimerkiksi merkitsemään kiinnostavat 

kohteet kartalle. 

Monenlaista uutta kehitteillä 

dessä Nokian kehittämään kotipäätteeseen, 

ja se taas yhdistyy 

erilaisiin kotiautomaation järjestelmiin, 

kuten eurooppalainen 

KNX, Lonworks, Zigbee tai Z-wave. 

Hyvin alpha-vaiheen hanke lienee 

tulossa tuotteeksi vasta ensi vuoden 

lopussa. 

● iLpo-Hankkeessa (indoor 

positioning). Nokia on rakentanut 

useista kauppakeskuksista ja 

Helsinki-Vantaan lentoasemasta 

sisätilakartan, jonka kautta kännyköiden 

sijainti voidaan paikantaa 

sisätiloissa wlan-verkon avulla. 

Ajatus on se, että esimerkiksi 

kauppakeskuksen asiakas voi 

Tero Lehto 

nokia tutkin s60kännykän 

käyttämistä 

kodin etäohjauksessa. 

Yhtiö on kehittänyt 

kännykkäsovelluksen 

lisäksi openwrt-pohjaisen 

kotipäätteen 

ohjelman. 

julkista sivustoa edeltää Nokian 

sisäinen Alpha Labs, jonne kerätään 

työssä ja vapaa-ajalla kehitettyjä 

hankkeita. Ajatuksena on, 

että ideat jalostuvat palautteen 

kautta, ja parhaat niistä etenevät 

julkiseen testaukseen. Tavoite 

on saada palautetta enemmän ja 

nopeammin kuin tähän asti. 

Nokia myös helpottaa sovelluskehitystä 

S60-alustalle. Open 

C -tuki tuo avoimen koodin 

C-kehittäjiä, ja pienet web-sovellukset 

eli widgetit syntyvät 

nopeasti web-työkaluilla sekä 

css-, javascript- ja html-osaamisella. 

Näin Nokia laajentaa 

saada tarjouksia sijaintinsa mukaan, 

perheenjäsenten sijainnin 

voisi nähdä missä vain tai lentoaseman 

sokkeloissa voisi saada 

opasteet kännykkään. 

● mobiLe Web seRVeR on 

edennyt uuteen versioon, ja alustalle 

voidaan kehittää Python-sovelluksia. 

Ajatus kännykästä webpalvelimena 

on rohkea, mutta Nokia 

näkee tässä mahdollisuuksia 

esimerkiksi kalenterin, kuvien ja 

muiden tiedostojen jakamiseen 

perheen tai työkavereiden kesken. 

Nyt kehittäjien toivotaan ideoivan 

alustalle jonkin suurta yleisöä 

kiinnostavan sovellutuksen. 

potentiaalisten S60-kehittäjien 

määrää miljooniin. 

Nokia Research Centerin 

johtaja Petteri Alanikula sanoi, 

että omaksumalla webin beetakulttuurin 

Nokia pystyy kehittämään 

ja testaamaan uusia ideoita 

aiempaa nopeammin. Hän 

korosti, että monet hitit ovat 

syntyneet alun perin epäonnistuneiden 

hankkeiden kautta. 

miljardien arvoiset 

karttatiedot 

Tero Ojanperä kertoi myös Nokian 

5,7 miljardilla ostaman 

Navteq-karttayhtiön merkityksestä. 

”Emme ostaneet yritystä, 

koska se tuottaa karttoja”, totesi 

Ojanperä ja kertoi suuremmista 

suunnitelmista. ”Puhumme 

asiayhteyden tunnistavasta 

(context sensitive) webistä, jossa 

tieto päivittyy koko ajan käyttäjiltä 

ja esimerkiksi mainostajilta 

karttatiedon perusteella.” 

Kuluttaja voisi olla kännykän 

kanssa vieraassa kaupungissa ja 

kertoa aikeista mennä ravintolaan 

syömään. Sovellus voisi etsiä 

läheltä ystäviä ja tuttuja sekä vielä 

ehdottaa hyvää ravintolaakin. 

Nokiassa uskotaan, että asiayhteyden 

tunnistavasta webistä tulee 

karttojen myymistäkin isompi 

bisnes, ja se on uusien palveluiden 

lähtökohta. 

Tk 

marraskuu 2007 TieTokone 

Tero Lehto


Adobe Max 2007 Europe 

Adobe uskoo 

nettisovelluksiin 

Perinteinen tapa ajaa ohjelmia tietokoneessa on 

murrosvaiheessa, ja sovelluksia käytetään yhä 

enemmän netin kautta. Adobe aikoo olla tämän 

kehityksen eturintamassa. 

Pääohjelmistoarkkitehti kevin Lynch 

toteaa, että kun 1980-luvulla tietokoneohjelmat 

välitettiin disketeillä ja 1990-luvulla 

rompuilla, niin 2000-luvulla käytetään 

nettisovelluksia. 

Minwin seuraavan 

Windowsin ytimenä 

SAMULI kOTILAINEN 

WINdOWS Vistan seuraaja, ehkä 

vuonna 2010 ilmestyvä ”Windows 7”, 

perustuu aivan uudenlaiseen rakenteeseen. 

Käyttöjärjestelmän pohjana 

on pieni Minwin-ydinosa. 

Asiasta on kertonut Microsoftin 

käyttöjärjestelmän ytimen kehitysryhmän 

johtoon kuuluva Eric Traut. 

Pieni ydin on jo saatu toimimaan. 

Windowsin johtokin on myöntänyt, 

että ”spagettikoodi” jo kertaalleen 

kaatoi Windows Vistan kehitystyön, ja 

aiheutti ainakin vuoden viiveen. Nyt 

Windowsia kehitetään voimakkaasti 

modulaariseen suuntaan, ja seuraava 

Windows perustuu pieneen Linuxkernelin 

tyyppiseen ytimeen. 

Windowsin sisäisiä riippuvuuksia 

on nyt yritetty purkaa, ja lopputulos 

on ensimmäinen toimiva Minwinydin. 

Traut kertoo, että kun Windows 

Vistan koko on 4 gigatavua ja Vistan 

ytimenkin koko noin 1,5 gigatavua, 

on Minwin-ytimen koko levyllä vain 

25 megatavua. Muistinkulutus on 

vain 40 megatavua. 

Minwin tarvitsee vain 100 tie- 

dostoa kun Vistassa tiedostoja on 

noin 5000. 

Tk 

Toni Stubin 

10 TIETOkONE marraskuu 2007 

TONI STUBIN – BARCELONA 

OhjelmistOtalO Adobe 

on vahva tekijä lähes kyllästymiseen 

saakka hypetetyssä Web 

2.0 -tekniikassa. Yritys tarjoaa 

useita työkaluja monipuolisten 

nettisovellusten tekemiseen, ja 

se on tuonut myös omia työpöytäsovelluksiaan 

nettiin. 

Adoben Max-kehittäjätapaamisessa 

perehdytettiin ohjelmoijia 

yhtiön tuoreimpien nettitekniikoiden 

saloihin. Tilaisuus 

järjestettiin nyt ensimmäistä 

kertaa myös Euroopassa. 

Maxissa puhunut Adoben 

EMEA-alueen markkinointi- 

johtaja Robert Raiola toteaa, 

että pitkään jatkuneista suurista 

puheista huolimatta Web 2.0 alkaa 

vasta nyt olla totta tekniikan 

kypsymisen ansiosta. 

Toimivien nettipalvelujen 

kehittämisen haasteena on vielä 

muun muassa se, että visuaalisten 

suunnittelijoiden ja ohjelmoijien 

ajatusmaailmat ovat 

kaukana toisistaan. Raiolan mukaan 

Adobe pyrkii työkaluillaan 

muuttamaan tätä tilannetta. 

Uudet hakutekniikat 

tarpeen 

ARI kARkIMO 

NykyISTEN webin hakukoneiden 

tekniikat kolkuttelevat rajojaan 

– uusi aika tarvitsee uudet työkalut. 

Webissä on yhä enemmän ja yhä 

monimuotoisempaa sisältöä, josta 

ei perinteisellä sanahaulla enää saa 

irti parhaita hakutuloksia. Uusia menetelmiä, 

joista osa kuulostaa vielä 

varsin scifiltä, on kehitteillä. 

Uusia hakumenetelmiä esitteli 

Helsingin yliopiston tietojenkäsittelytieteen 

laitoksen professori Petri 

Myllymäki lokakuussa tietoasiantuntijoiden 

seminaarissa. 

Hän puhui muun muassa uudenlaisista 

tilastollisista malleista, joissa 

mallinnetaan tilastollisesti sanojen 

esiintymistä dokumenteissa. Ideana 

on tunnistaa dokumentin sisältö sa- 

Adoben toimitusjohtaja 

Shantanu 

Narayen uskoo, että 

aika on nyt kypsä 

uuden sukupolven 

nettisovelluksille. 

nojen perusteella, esimerkiksi siten, 

että tiettyjä sanoja sisältävä teksti käsittelee 

USA:n Lähi-idän politiikkaa. 

”Nykyisten hakukoneiden kannalta 

dokumentit ovat vain sanasäkkejä, 

joista katsotaan, kuinka usein 

tietyt sanat esiintyvät. Kun saadaan 

aikaan metatason käsitteitä siitä, 

miten sanat liittyvät toisiinsa, voidaan 

hakuna käyttää vaikka omaa 

dokumenttia. Hakukone analysoi 

tekstin ja etsii sitten tekstejä, jotka 

sen mielestä käsittelevät samaa 

asiaa. Suomi on tämän tutkimuksen 

kärjessä”, Myllymäki mainitsee. 

Hänen mukaansa samanlaisia 

analyysimenetelmiä yritetään soveltaa 

videoihin, kuvaan ja ääneen: 

”Vähän scifiltähän tämä kuulostaa, 

mutta asian tiimoilta on meneillään 

EU:n rahoittama hanke.” 

Ari Karkimo 

Uusi aikakausi 

Adoben varatoimitusjohtaja ja 

pääohjelmistoarkkitehti Kevin 

lynch uskoo, että tulevaisuudessa 

nettisovellukset ovat yhä 

monipuolisempia. Lynch vertaa 

nyt käynnissä olevaa tilannetta 

siihen murrokseen, jossa siirryttiin 

keskuskoneympäristöstä 

pc:n valtakauteen. 

Adoben toimitusjohtaja 

shantanu Narayen korostaa, 

että yritys panostaa tulevai- 

Petri Myllymäen mukaan esimerkiksi 

Googlessa on ongelmana se, että harvinaisinta 

ja usein arvokkainta tietoa on 

vaikea löytää – kärkeen nousevat suosituimmat 

sivut. 

Silmäpeliä ja merkityksiä 

Toinen melko lailla tieteistarinoihin 

sopivalta vaikuttava hakumenetelmä 

on silmän liikkeisiin perustuva haku. 

Skanneri seuraa, mitä ihminen kat- 

Toni Stubin 

suudessa paljon ohjelmistojen 

jakamiseen netin kautta palveluna. 

Narayenin mukaan Adobe 

keskittyy nettisovellusten rakentamisessakäyttäjäkokemukseen. 

Pelkän toiminnallisuuden 

takaaminen ei enää riitä, vaan 

ohjelman käytön pitää olla hieno 

kokemus. 

Nokia moshaa 

Nokia oli myös näkyvästi esillä 

Adoben tilaisuudessa. Kännykkäfirmassakinymmärretään, 

kuinka tärkeää on sitouttaa 

ohjelmoijat yrityksen tuotteisiin. 

Nokia esitteli Maxissa 

elokuussa avaamaansa Moshpalvelua, 

jonne ohjelmoijat voivat 

muun muassa laittaa sovelluksiaan 

muiden ladattavaksi ja 

kommentoitavaksi. 

Forum Nokian johtajistoon 

kuuluva Christian Buchbauer 

kertoo, että Mosh on ollut 

huimaava menestys. Lokakuun 

alussa palvelusta oli tehty hänen 

mukaansa jo kolme miljoonaa 

latausta. Mosh on vielä monien 

muiden nettipalveluiden tapaan 

muodikkaasti beetavaiheessa, 

mutta lopullinen versio on valmistumassa 

lähiaikoina. Tk 

soi ensimmäisestä hakutukoksesta, 

ja hakukone tekee uuden haun 

tämän perusteella. 

Semanttisesta webistä on puhuttu 

pitkään, ja Suomessa ollaan 

sen kehittämisen etulinjassa. ”Siinä 

pyritään pakottamaan järjestelmällisyyttä 

järjestäytymättömään maailmaan”, 

Petri Myllymäki kuvailee. 

Menetelmää on meillä käytetty 

muun muassa museoesineiden 

luokitteluun – tavaroille ja asioille 

pyritään antamaan yhteismitalliset 

kuvaukset, joiden perusteella niitä 

voi löytää ja yhdistellä. 

Semanttisten menetelmien tuominen 

webbihakuihin tarkoittaisi 

sitä, että sivujen sisältö kuvattaisiin 

tietyssä hakukoneen ymmärtämässä 

formaatissa. Myllymäki mainitsee 

yhdeksi suureksi kynnykseksi 

urakan valtavuuden. 

”Kuka tuon kuvailun tekisi, jokainen 

itse omista sivuistaanko? 

Tuskin toimisi. Esimerkiksi lehmä 

on pohjalaiselle karjankasvattajalle 

aivan eri asia kuin intialaiselle munkille”, 

Myllymäki sanoo. 

Hän uskoo, että esimerkiksi 

paikkasidonnaisuus ja yhteisöllisyys 

nousevat esiin tulevaisuuden 

hakukoneissa. 

Tk 

Yrittäjä ei ymmärrä nörttiä 

ARI kARkIMO 

IT-jäLLEENMyyjIEN mielestä paras 

henkilö myymään tietotekniikkaa 

pk-yritykselle on myyntihenkinen ja 

tekniikkaan perehtynyt. Yrityksessä 

taas haluttaisiin nähdä myyjä, joka 

ymmärtää heidän tilanteensa ja 

tarpeensa. Tieke on selvittänyt itjälleenmyyjien 

ja pk yritysten kohtaamisen 

ongelmia. 

”Tällaisessa tapauksessa edessä 

on luultavasti kommunikaatioongelmia”, 

tutkimusta esitellyt 

Timo Simell Tiekestä (Tietoyhteiskunnan 

kehittämiskeskus) toteaa. 

Tutkimusta varten haastateltiin niin 

myyjiä kuin asiakkaitakin. 

Yleisin pk-yrityksille tarjottava 

tavara on ohjelmistopaketti. Yritysten 

mielestä tarjonta on riittävää, 

mutta monien on vaikea hahmottaa, 

mitä näillä paketeilla pitäisi ja 

voisi tehdä. ”Niitä pidetään myös 

kalliina. Se ei sinänsä ole ihme, 

kovaltahan hinta voi tuntua, jos ei 

Ohjelmistopaketit 

Laitteistopaketit 

Hallintapalvelupaketit 

Tietoliikennepalvelupaketit 

Verkosta vuokrattavat palvelupaketit (asp) 

Ei lainkaan paketteja 

tiedetä, mitä paketilla voisi tehdä”, 

Simell tuumii. 

Räätälöityjen ohjelmistopakettien 

myynti on hyvin yleistä, vakiointiajattelu 

ei ole lyönyt läpi. Etenkin 

pienimmät myyjät keskittyvät 

pakettihinnoitteluun, vasta hieman 

suuremmat osaavat osaavat paketoida 

tarjontansa pitkäaikaisempiin 

sopimuksiin. 

Vakiointi kunniaan 

Microsoftin pk-sektorista vastaava 

johtaja Timo Tiainen katsoo, 

että asiakkaiden on vaikea löytää 

kumppania, jonka puoleen 

voi kääntyä it-tarpeineen. Myyjäpuolella 

on kenttä on kirjavaa: 

yksi myy konepaketteja, toinen 

ohjelmistopaketteja, kolmas palveluita. 

”Pienessä yrityksessä ei luultavasti 

ole it-osastoa laisinkaan, 

yleensä vain joku, joka tietää jotain 

it:stä”, hän sanoo. 

Tiaisen mielestä vakiointi on 

oikea ratkaisu monen pk-yrityksen 

pulmiin. Hän neuvoo kauppiaita 

ottamaan tämän huomioon toiminnassaan. 

”Kirjavasta laite- ja ohjelmistokannasta 

aiheutuu paljon ylimääräistä 

työtä. Infra kannattaa vakioida 

sellaiseksi, ettei sen kanssa joudu 

päivittäin säätämään. Tehdään 

ensin palvelimista ja käyttöjärjestelmästä 

kivijalka, sitten voidaan 

yhdessä kauppiaan kanssa miettiä, 

mitä kivijalan päälle tarvitaan”, 

hän sanoo. 

”Kun vakioidun ympäristön saa 

myydyksi yritykseen, myyjällä on 

aika hyvin jalka oven välissä jatkoa 

ajatellen”, Tiainen vinkkaa. Tk 

Sun lähtee Xeonilla markkinaosuusjahtiin 

ARI kARkIMO 

IT-MYYjIEN PAKETTIRATKAISUT 

SUN esitteli pari kuukautta sitten 

uudet Ultrasparc T2 -prosessorit. 

Nyt ne on saatu valjastettua töihin, 

ensimmäisten uutuusprosessoria 

käyttävien palvelinten toimitukset 

ovat alkaneet. Uusimpien Sun Fire 

-palvelimien kuorista puolestaan 

löytyy nyt Intelin Xeonit, joiden Sun 

uskoo auttavan markkinoiden valloittamisessa. 

Ensimmäiset 8-ytimiseen ja 

64-säikeiseen T2-prosessoriin perustuvat 

palvelimet ovat Sun Sparc 

Enterprise T5120 ja T5220 sekä 

Sun Blade T6320 -korttipalvelin. 

Valmistaja kehuu niiden vahvoiksi 

puoliksi muun muassa hyviä virtualisointiominaisuuksia 

ja alhaiseksi 

viritettyä energiankulutusta. 

Sunin palvelinvalikoiman uudempaa 

katrasta edustavat myös 

Intelin neliytimisiä Xeon-prosessoreja 

käyttävät Sun Fire X4450 ja 

0 10 20 30 40 50 60 70 80 100 % 

It-jälleenmyyjä tarjoaa paketoituna useimmiten ohjelmistoja. 

13 

28 

35 

47 

54 

X4150. Tähän asti Sun on suosinut 

x86-palvelimissa AMD:n prosessoreja, 

mutta Intelin kanssa sovittiin 

yhteistyöstä aiemmin tänä vuonna. 

”Sunille Xeon-palvelinten saaminen 

valikoimiin oli tärkeää, koska 

Intel on ollut prosessorikehityksessä 

viime aikoina niskan päällä 

tai ainakin kilpailukykyinen AMD:n 

kanssa. Nähtäväksi jää, mitä tapahtuu, 

kun AMD saa neliytimiset 

Opteronit (”Barcelona”) loppuvuodesta 

markkinoille. Niitäkin tulee 

Sunin palvelimiin pian”, Sunin 

palvelinliiketoiminnasta vastaava 

johtaja juha Hellman vahvistaa. 

Xeon-palvelimet ovat tulleet 

Sunin valikoimiin Opteron-mallien 

rinnalle eivätkä ole syrjäyttäneet 

niitä. Uutuuksista yhtiö toivoo saavansa 

hyvää vetoapua pyrkiessään 

kohentamaan asemaansa markkinoilla. 

Nyt se on x86-palvelinten toimituksissa 

viidennellä sijalla edellään 

71 

Ari Karkimo 

Timo Tiainen neuvoo jälleenmyyjiä 

rakentamaan pk-yrityksille helppohoitoisia 

ympäristöjä. 

HP, IBM, Dell sekä Fujitsu-Siemens. 

”Kun tuotetarjonta laajenee, markkinaosuutemme 

kasvaa. Tavoitteena 

on niin Suomessa kuin maailmallakin 

päästä sijalle kolme”, 

Hellman sanoo. 

Tk 

Sun Sparc Enterprise T5220 

marraskuu 2007 TIETOkONE 11 

ajankohtaista 

➤➤➤ 

Kuva: Sun


Maija-Liisa Ihanus 

Microsoft 

yhdistää kaiken 

Outlookiin 

Outlook saa kylkeensä läsnäolotiedot, 

pikaviestit ja internetpuhelut. 

TERO LEHTO 

miCROsOft on lanseerannut 

myös Suomessa strategisesti 

merkittävimmän ohjelmistojulkistuksen 

aikoihin. Ohjelmistoyhtiö 

tuo uuden Office Communications 

Server 2007:n ja 

Office Communicator 2007:n 

myötä Outlookin tuttuun käyttöliittymään 

läsnäolotiedot, pikaviestit 

ja internetpuhelut. 

Tarkoitus on parantaa ihmisten 

tavoitettavuutta vähentämällä 

esimerkiksi loputtoman 

pitkiä sähköpostiketjuja, jotka 

sopisivat paremmin pikaviestimellä 

hoidettavaksi. 

Microsoftin referoimat tutkimukset 

kertovat, että työntekijöitä 

häiritsee tällä hetkellä liika 

sähköpostien tulva, kun pikku- 

MAIjA-LIISA IHANUS – HAMPURI 

TULOSTIMIEN ja kopiokoneiden ja 

varsinkin moniin eri toimintoihin 

kykenevien monitoimilaitteiden 

softaistuminen haastaa perinteiset 

konttorikonemyyjät. Laitteita 

ei enää pysty myymään sillä, montako 

sivua ne pystyvät täyttämään 

värillä minuutissa. Ne ovat olleet 

verkkoon kytkettyjä jo pitkään, eikä 

niitä erota pc:stä oikeastaan 

mikään muu kuin selaimen puute 

12 TIETOkONE marraskuu 2007 

asioita pallotellaan edestakaisin 

sen sijaan, että ne sovittaisiin 

nopeammin parilla pikaviestillä. 

Muutosta on jo tapahtunut. 

Microsoftin mukaan Exchange 

2007 tuo merkittäviä uudistuksia 

yritysten viestintään 

Exchange 2003:een verrattuna, 

mutta osa toiminnoista voidaan 

hyödyntää jo 2003:ssa. 

Pikaviestit nykyaikaa 

"Entistä useammat ihmiset tottuvat 

pikaviesteihin. Yritysten 

tietohallinto taas haluaa työkalun, 

jolla hallita työntekijöiden 

viestintävälineitä", perustelee 

Microsoftin yrityksille suunnattujen 

verkkopalveluiden johtaja 

eron Kelly Tietokone-lehdelle 

Suomen-lanseerauksen 

yhteydessä. 

Microsoftin mukaan työntekijät 

voivat säästää 10–30 

minuuttia työaikaa päivässä 

pikaviestien, konferenssipuheluiden 

ja ip-puheluiden avulla. 

Web-konferenssien avulla taas 

on mahdollista vähentää matkustamista. 

”Soitin eilen illalla kahden 

tunnin konferenssipuhelun hotellista 

kannettavalla. Käytin hotellin 

wlan-verkkoa, eikä puhelu 

maksanut mitään”, toteaa Kelly. 

Konica Minolta 

ajaa kopiokonekauppiaat 

softamyyntioppiin 

kun uusi malli tulee markkinoille, 

siinä on käyttöliittymä ja ohjauspaneeli 

markkinamaan kielellä. 

Tunnistautumiseen tosin ei tarvita 

kielitaitoa, vaan pelkkä sormen verisuonikartta 

riittää. 

– mikä sekin korjaantunee ajan 

mittaan. 

Kehitys haastaa yritykset itsensäkin. 

Lokakuussa Hampurissa Konica 

Minoltan kumppanitapahtumassa 

puhunut yrityksen liiketoimintaratkaisuista 

vastaava johtaja Hideki 

Okamura esiintyikin nöyränä ilmoittaessaan, 

ettei Konica Minolta halua 

olla enää pelkkä laitetoimittaja, 

vaan tähtää muodikkaasti ratkaisutoimittajaksi. 

Näin se yhtyy samaan 

rintamaan kaikkien niiden yritysten 

Tero Lehto 

Eron kelly esitteli Microsoftin lanseeraustapahtumassa Messukeskuksessa, 

miten internet-puhelut, pikaviestit ja läsnäolotiedot voivat 

parantaa työnteon tuottavuutta. Tilaisuus veti lähes 600 asiakasta 

ja kumppania. 

kanssa, jotka tuskailevat raudan laskevan 

hinnan kanssa. 

”Vuonna 2010 monitoimilaitteiden 

liikevaihdosta ohjelmistojen 

osuus on 42,4 prosenttia. Raudan 

osuus laskee 3,5 prosenttia koko 

myynnin kasvaessa kolme prosenttia”, 

Okamura ennusti. 

Konica Minolta puskeekin kumppaneille 

avointa sovellusrajapintaansa 

siinä toivossa, että nämä 

kehittelisivät ohjelmistoja, joiden 

avulla monitoimilaitteista saataisiin 

yhä enemmän irti. Hampurissa esiteltiinkin 

valmis Document Navigator 

-sovellus, joka esimerkiksi tunnistaa 

skannatusta dokumentista viivakoodin. 

Näin pdf:n sisältämä metatieto 

voidaan siirtää suoraan toiminnanohjausjärjestelmään. 

Tk 

Microsoft on siis tekemässä Outlookista 

myös yrityspuhelimen. 

Tällä hetkellä it-osastojen 

haaste on se, että työkoneilla 

käytetään kuluttajakäyttöön 

suunnattuja pikaviestiohjelmia. 

Suomessa suosituin on Windows 

Live Messenger, jolla on 

Microsoftin mukaan jo 1,2 miljoonaa 

käyttää. Erityisesti nuorisolle 

pikaviestit ovat jo sähköposteja 

arkisempi tapa nopeaan 

viestintään. 

Intelin Penryn- 

tehdas aloitti 

SAMULI kOTILAINEN 

INTEL on mullistamassa prosessorimaailmaa 

siirtymällä uuteen 45 nanometrin 

tuotantoon. Uusi kolmen 

miljardin dollarin hintainen tehdas 

aloitti lokakuussa Penryn-prosessorien 

tuotannon Arizonassa. 

Kolmen miljardin dollarin (noin 

2,1 miljardin euron) jättimäinen sijoitus 

on melko tyypillinen hinta prosessoritehtaasta 

nykyään. Kustannukset 

ovat jatkuvassa nousussa. 

Intelin ja AMD:n prosessorit on 

valmistettu nykyisellä 65 nanometrin 

tekniikalla jo vuosia. Muutos 45 

nanometrin tekniikkaan on suuri, 

vaikea ja erittäin kallis. Intelillä 

on tässä ilmeisesti jopa vuoden 

etumatka. 

Intelin arvion mukaan 45 nanometrin 

Penryn-sarjan sirut tulevat 

myyntiin tämän lehden ilmestymisen 

aikoihin. Kyseessä ovat tutut 

työasemien, kannettavien ja palvelinten 

sirut, mutta Penryn siirtää ne 

uusille kellotaajuuslukemille. Tk 

kännykätkin mukaan 

Outlookissa ja Office Communicatorissa 

näkyvät ihmisten 

tavoitettavuustiedot 

vihreällä, keltaisella, punaisella 

ja niin edelleen sen mukaan, 

ovatko he tavoitettavissa. 

Soittajat voidaan myös 

ryhmitellä siiten, että esimerkiksi 

esimiehen ja lasten puhelut 

ja pikaviestit tulevat aina 

läpi, mutta muut yhteydet 

ohjataan puhepostilaatikkoon 

tai sähköpostiin. ”Tästä 

myös näkee, kun lapset ovat 

tulleet koulusta kotiin ja kirjautuneet 

Meseen”, markkinointipäällikkö 

ari suominen 

Suomen Microsoftista 

iloitsee. 

Samat palvelut toimivat 

myös Windows Mobile -kännyköissä. 

Microsoftin kumppaneista 

ainakin Tietoenator 

on tuomassa olotilatiedot ja 

pikaviestit myös Nokian S60älypuhelimiin 

ja kommunikaattoreihin. 

Microsoft tukee tässä vaiheessa 

Nortelin ip-puhelujärjestelmää, 

mutta Eron Kellyn 

mukaan kumppaneiden kautta 

tuki on luvassa kaikille isoimmille 

toimijoille. ”Myös Cisco 

on tervetullut”, hän vakuuttelee. 

Tk 

OLLI-PEkkA kOMONEN – kÖLN 

TOUGHBOOk-TUOTEMERkILLääN 

mainetta niittänyt Panasonic uskoo 

kestokannettavien haukkaavan 

entistä suuremman osan 

tietokonemarkkinoista. Rankkaan 

teollisuuskäyttöön ja ääriolosuhteisiin 

kehitytyt Toughbook-koneet 

ovat saaneet rinnalleen myös 

perinteisemmän toimistomikron 

mallisia laitteita. 

Uudet seitsemännen sukupolven 

Toughbook-koneet perustuvat 

sisuskaluiltaan Intelin Santa Rosa 

-alustaan ja Core 2 Duo -prosessoreihin. 

Standardiprosessorin 

ja emolevyratkaisun jälkeenkin 

Toughbookit eroavat tavallisesta 

sylimikrosta kuin yö päivästä. 

Esimerkiksi koneiden dvd-aseman 

paino on pudotettu vuosien 

tuotekehityksen avulla 45,9 

grammaan. 

Koneiden kuoret ovat magne- 

Leopardin 

odotus 

päättyi 

TONI STUBIN 

APPLE aloitti uuden Mac OS X 

10.5 Leopard -käyttöjärjestelmän 

toimitukset lokakuun lopussa. Yritys 

kehuu Leopardin sisältävän 

kaikkiaan yli 300 uutta ominaisuutta. 

Merkittävimpiä jo ennakkoonkin 

tiedossa olleita uutuuksia 

ovat virtuaaliset Spaces-työpöydät 

sekä automaattinen Time Machine 

-varmuuskopiointi. 

Quick Look -ominaisuus puolestaan 

näyttää tiedostojen sisällön 

tarvitsematta käynnistää niiden 

luomiseen käytettyä sovellusta. Leopard 

sisältää myös Windowsin käyttämiseen 

tarkoitetun Boot Camp 

-ohjelman lopullisen version. 

Uudistusten ohella jotain on 

myös menetetty: vanhojen Mac 

OS 9 -ohjelmien ajamiseen Powerpc-Maceissa 

tarkoitettua Classic-ympäristöä 

ei uudessa käyttöjärjestelmässä 

enää ole. 

"kaikille Ultimate-versio" 

Leopardin hinta on 129 euroa. 

Steve jobs piikittelee Microsoftin 

Vista-käyttöjärjestelmää Applen 

tiedotteessa toteamalla, että tähän 

hintaan "kaikki saavat Ultimate-version". 

Viiden käyttäjän 

perhelisenssi maksaa 199 euroa. 

järjestelmävaatimuksena on vähintään 

867 megahertsin G4-, G5- 

Toughbookilla pyritään 

toimistoihinkin 

siumseosta, jonka ansiosta toimisto-Toughbookit 

ovat todella 

keveitä. Lisäksi koko kuorta voidaan 

käyttää jäähdytyselementtinä. 

Keveyden lisäksi materiaali 

on kestävää, ja kone kestääkin 

pudotuksen 76 senttimetrin korkeudesta 

tai sadan kilogramman 

painon päällään. 

Euroopassa Toughbookeja on 

nähty lähinnä erikoiskäytössä, 

esimerkiksi Panasonicin yhteistyökumppani 

Toyotan F1-tiimi käyttää 

eri Toughbook-malleja. F1-Toyotan 

käynnistäminenkin hoituu Toughbookin 

avulla. 

”japanissa olemme jo markkinajohtaja 

mobile pc -sektorilla, 

eli alle kahden kilon kannettavissa, 

joissa on 12-tuumainen 

tai pienempi näyttö. Ultra mobile 

-ala kasvaa seuraavan viiden 

vuoden kuluessa 3,5-kertaiseksi, 

ja aiomme olla vahvasti markkinoilla 

mukana myös Euroopassa. 

Olli-Pekka Komonen 

Applen Mac OS X 10.5 Leopard 

-käyttöjärjestelmässä on yli 300 uutta 

ominaisuutta. 

tai Intel-prosessori sekä 512 megatavua 

muistia. Applen mukaan 

valtaosa viimeksi kuluneiden neljän 

vuoden aikana myydyistä Maceista 

pystyy käyttämään Leopardia. 

Myös Leopardin palvelinversio 

tuli myyntiin samaan aikaan peruskäyttöjärjestelmän 

kanssa. 

Mac OS X Server 10.5:ssä 

kerrotaan olevan yli 250 uutta 

ominaisuutta, joihin kuuluvat 

muun muassa wiki-, podcast- ja 

kalenteripalvelimet. 

Mac OS X Serverin Leopardversiolle 

tulee hintaa 459 euroa, 

johon sisältyy kymmenen asiakaskonelisenssiä. 

Rajoittamaton 

asiakaskoneiden määrä saadaan 

maksamalla 929 euroa. 

Asiakkaat, jotka ovat ostaneet 

vanhemmalla käyttöjärjestelmällä 

varustetun uuden Macin lokakuun 

1. päivänä tai sen jälkeen, voivat 

päivittää Leopardiin vajaan 

yhdeksän euron hinnalla. Tarjous 

päättyy joulukuun 29. päivä, ja 

lisätietoja päivitysohjelmasta on 

www.apple.com/fi/macosx/uptodate 

-sivuilla. 

Tk 

"jan Urban (oik.) toivoo, etteivät 

Panasonicin markkinointiponnistelut 

valu kuin vesi Toughbookin selästä" 

Tähän asti olemme keskittyneet 

suoramyyntiin suuryrityksille, 

mutta nyt haemme vahvasti asiakkaita 

pienemmistäkin yrityksistä. 

Televisio-kampanjan lisäksi 

Toughbook-mainokset valtaavat 

piakkoin eurooppalaisten suurkaupunkien 

julkista liikennettä ja 

maamerkkejä.”, kertoo Panasonicin 

Euroopan markkinointipäällikkö 

jan Urban. 

Tk 

U U T I S H U o N E E S T a 

Puhu, sinua 

kuunnellaan 

Pari numeroa sitten toivoin 

tällä palstalla, että Microsoft 

pakotettaisiin tekemään 

Windows, joka olisi vain ja 

ainoastaan käyttöjärjestelmä. 

Siis ilman näitä nykyversioissa 

olevia oheisohjelmia, jotka 

ovat saaneet sen pöhöttymään 

raskaaksi möhkäleeksi 

samalla, kun tallovat jalkoihinsa 

vaihtoehtoiset tuotteet. 

Hämmästykseni ei ollut 

pieni, kun kuulin, että lausumani 

viisaudet on noteerattu 

korkealla taholla. Microsoftin 

merkittävä Windows-kehittäjä 

on kertonut, että Vistan seuraajan 

kehitystyö on hyvässä 

vauhdissa ja sen pieni Minwin-ydin 

toimii jo. Ydin on kuulemma 

vain 25-megainen ja 

vaatii vain 40 megaa muistia 

toimiakseen. 

Hyvä. Tehkää se valmiiksi 

avoimin rajapinnoin, älkää 

liittäkö siihen mitään muuta. 

Maltan kyllä jättää Vistan väliin 

ja odottaa tuota. 

Ihmeellistä oli, että Uutishuone-kolumniini 

reagoitiin 

noin nopeasti. 

Ihmeellistä oli 

sekin, ettei minua 

mainittu Minwininyhteydessä. 

No, kaikkea 

ei voi saada. Ja 

tähän hymiö. 

Mitähän seuraavaksi 

vaatisin 

korjattavaksi? 

Vaikka Firefoxia. 

Hieno selain, 

täynnä hienoja 

ominaisuuksia. 

Sekä se yksi 

ominaisuus, 

joka saa savun 

nousemaan korvista 

joka kerta, kun siihen 

törmään. 

Välilehdet ovat upea juttu, 

etenkin kun selaimen saa 

avattua aina tutut ja tärkeät 

välilehdet valmiiksi paikallaan. 

Paitsi silloin, kun jokin 

sivu on avannut oman miniikkunansa 

esimerkiksi jotain 

tuotetietoa tai kuvaa varten. 

Kun epähuomiossa sulkee Firefoxit 

väärässä järjestyksessä, 

niin montako välilehteä on 

tarjolla seuraavalla kerralla? 

Ei yhtään. Ja sitten pistää 

vihaksi. 

Niin että tämä kuntoon 

seuraavaksi, kiitos. Puhutaan 

tuonnempana maailmanrau- 

Ari karkimo 

hasta ja ilmaston lämpenemisestä. 

Tk 

marraskuu 2007 TIETOkONE 13 

ajankohtaista ➤➤➤

markkinaseuranta 

kiM LeiDeniUS 

tallennuksen 

valoisat näkymät 

Optinen media on käytännössä ainoa softan ja 

viihteen tallennusväline, ja dvd-asemasta onkin 

tullut jokaisen mikron vakiovaruste. 

optisen tallennuksen markkinoita 

hallitsee kolme suurta 

valmistajaa, jotka ovat muodostuneet 

sulautumalla: HLDS 

(Hitachi-LG Data Storage), TS- 

ST (Toshiba-Samsung Storage 

Technology) sekä Liteon (Liteon, 

Philips ja Benq). Näiden markkinaosuus 

oli vuonna 2006 yhteensä 

liki 75 prosenttia. Seuraavaksi 

suurimpia ovat Optiarc (Sony ja 

NEC), Panasonic ja Pioneer. 

D-ASEMAN HINTAKEHITYS 

Mikroja myytiin viime vuon- 

na 240 miljoonaa, optisia asemia 

282 miljoonaa. Asemien 

raju hintojen lasku ei kuitenkaan 

ole saanut ostajia hullaantumaan. 

Mikrojen myynti 

kasvaa kymmenen prosentin 

VAN DVD-ASEMAN HINTAKEHITYS 

vauhtia, optisten asemien kolme 

prosenttia. 

Sininen ei syrjäytä punaista 

Optisten asemien myynti polkee 

paikallaan ostajien odottaessa 

uutta tekniikkaa, hintojen 

laskua sekä hd-dvd- ja blu-rayleirien 

välisen sodan ratkeamista. 

Markkinatutkimusyhtiöt tulkitsevat 

blu-rayn johtavan, mutta 

erot ovat toistaiseksi pieniä. 

Digital Entertainment Group 

laski Yhdysvalloissa olleen huhtikuun 

lopussa 1,8 miljoonaa 

teräväpiirtosoitinta. Näistä 

78 prosenttia oli Playstation 3 

-konsoleita ja yhdeksän prosenttia 

Xbox 360:n hd-dvd-asemia. 

2005 dvd+rw -aihio, 2006 8 cm 1,4 Gt 2007 

2,60 € 1,86 

dvd-r -aihio 4,7 Gt 0,70 € 0,15 

dvd-r -aihio, kaksikerroksinen 8,5 Gt 4,80 € 0,56 

dvd-rw -aihio, uudelleenkirjoitettava 4,7 Gt 1,80 € 0,38 

dvd-rw -aihio, 8 cm 1,4 Gt 1,30 € 0,93 

cd-r-aihio 0,8 Gt 0,45 € 0,56 

hd-dvd-aihio 15 Gt 13,00 € 0,87 

blu-ray-disk-aihio 25 Gt 20,00 € 0,80 

004 

kiintolevy 500 Gt 105,00 € 0,21 

2005 2006 2007 

Dvd+r-levy on ylivoimaisesti edullisin optinen media. kiintolevylle tallentaminen 

on kuitenkin kilpailukykyinen vaihtoehto. Hinnat ovat Mikrobitin Hintaseurannan 

isompien erien keskihintoja. 

EMIEN TOIMITUKSET 

EDULLISIMMAT OPTISET ASEMAT 

tyyppi merkki ja malli hinta 

Dvd-lukija LG 16x/52x ide dvd-rom 20 € 

Dvd-kirjoitin Liteon 20x ide dvd +- rw 29 € 

Hd-dvd-lukija, dvd-kirjoitin Toshiba SD-H802A 116 € 

Blu-ray-lukija, dvd-kirjoitin Pioneer BDC-202 211 € 

Blu-ray-kirjoitin LG Blu-ray H10N 606 € 

TEN ASEMIEN Mahdollisuus TOIMITUKSET lukea blu-ray- tai hd-dvd-levyjä nostaa kirjoittavan dvd-aseman 

hintaa 100 – 200 euroa. kirjoittavia hd-dvd-asemia ei ole vielä ehtinyt Suomen 

markkinoille asti. KIRJOITTAVAN DVD-ASEMAN HINTAKEHITYS 

2006 kirjoittavan 2007dvd-aseman 2008 hintakehitys 

lähde: Mikrobitin Hintaseuranta 

hinta, euroa 

TALLENNUSMEDIOIDEN HINTAVERTAILU 

media levyn hinta € / Gt 

dvd+r -aihio 4,7 Gt 0,38 € 0,08 

dvd+r -aihio, kaksikerroksinen 8,5 Gt 2,60 € 0,31 

dvd+rw -aihio, uudelleenkirjoitettava 4,7 Gt 1,80 € 0,38 

200 

180 

160 

140 

120 

100 

80 

2005 2006 60 

40 

20 

0 

2007 2008 

2003 2004 2005 2006 2007 

kirjoittavan dvd-aseman hinta on viidessä vuodessa pudonnut 80 prosenttia. 

Samaan aikaan aihioiden hinta on laskenut peräti 90 prosenttia. 

14 TieTokone marraskuu 2007 

lähde: Mikrobitin Hintaseuranta 

Pioneerin 210 euroa maksava BDC- 

202-asema toistaa blu-ray-levyt ja 

kirjoittaa sekä dvd- että cd-levyille. 

Vain seitsemäsosa laitteista oli 

itsenäisiä teräväpiirtosoittimia. 

Japanilaisen Techno Systems 

Research -tutkimuslaitoksen 

arvion mukaan vuonna 2009 

kaksi kolmannesta myydyistä 

optisista asemista on kirjoittavia 

dvd-asemia ja vain 12 prosenttia 

blu-ray ja hd-dvd-asemia. IDC 

puolestaan uskoo sinisen laserin 

valtakauden alkavan vuoden 

2011 jälkeen. 

pojen hyllyiltä on vaikea löytää 

asemaa, joka ei lukisi ja kirjoittaisi 

molempia muotoja. 

Dvd-asemien nopeudet kasvavat 

ja tuotteisiin tuodaan uusia 

ominaisuuksia. HP:n kehittämä 

Lightscribe-tekniikka käyttää 

laseria myös levyn kuvittamiseen. 

Tulostaminen vaatii siihen 

soveltuvan laserherkällä kalvolla 

pinnoitetun dvd-aihion. Uusista 

dvd-polttimista vajaa viidennes 

on varustettu Lightscribe-tekniikalla. 

Dvd-asemien liitäntänä valtaa 

on pitkään pitänyt atapi. Sen 

hitaus ei ole rajoittanut optisten 

Dvd-asema kehittyy 

asemien nopeutta. Suunta on 

edelleen KERTATALLENTEISTEN kuitenkin MEDIOIDEN kohti MYYNTI sata-liittymää, 

Tallennusmuotoja 8000 

dvd-levyl- esimerkiksi Sonyn ja Necin yhle 

on 7000 edelleen kaksi: vanhempi teisyritys Optiarc ei enää ensi 

virallinen 6000 

cd-r 

dvd-r sekä uudempi vuonna valmista atapi-liitäntäi- 

5000 

ja kehittyneempi dvd+r. Kaupsiä asemia. 

Tk 

KIRJOITTAVAN DVD-ASEMAN HINTAKEHITYS 

kuva: Pioneer 

4000 dvd-r 

3000 

kertatallenteisten 2000 

KERTATALLENTEISTEN MEDIOIDEN MYYNTI 

medioiden myynti 

1000 

200 8000 

0 

180 7000 

2006 

160 6000 

cd-r 2007 2008 

140 5000 

2009 

120 4000 

100 3000 

dvd-r 

80 2000 

60 1000 

40 0 

20 2006 2007 2008 

0 

MUIDEN OPTISTEN MEDIOIDEN MYYNTI 

muiden optisten medioiden myynti 

2009 

600 

2003 2004 2005 2006 2007 

500 

400 

dvd-rw 

300 cd-rw 

200 

MUIDEN OPTISTEN MEDIOIDEN MYYNTI 

100 8 cm dvd 

600 

0 

sininen laser 

500 2006 

dvd-rw 

2007 2008 2009 

90 prosenttia 400 tallennuksista tehdään kertatallenteisille cd-r- ja dvd-r-levyille. 

optisten 300 asemien cd-rwOPTISTEN 

toimitukset ASEMIEN TOIMITUKSET 

200 

350 

100 

300 

0 

250 

200 

150 

8 cm dvd 

2006 2007 

8000 

7000 

6000 

5000 

4000 

KERTATALLENTEISTEN MEDIOIDEN MYYNTI 

sininen laser 

2008 cd-r 2009 

dvd-r 

100 

3000 

50 

0 

2004 2005 

2000 

1000 

0 

2006 2006 2007 20072008 2008 2 

Maailmanlaajuisesti optisten asemien markkinat kasvavat alle viiden prosentin 

vauhtia, hitaammin kuin pc-koneiden myynti. kasvu on suurinta kannettaviin 

tarkoitetuissa ohuissa malleissa ja dvd-polttimissa. 

miljoonaa levyä 

hinta, euroa 




miljoonaa asemaa 


lähde: Japan Recording-media Industries Association 

lähde: Digitimes

ensituntuma 

TeRo LeHTo • kUVA: Mikko HAnnULA 

Liikkuvasta nettiyhteydestä tulee entistä 

tärkeämpi kilpailuvaltti yrityskannettavissa, 

ja tarjontaa on tulossa 

jo keskihintaisiin koneisiin. Acerin 

ensimmäinen 3g-kannettava on yrityskäyttöön 

suunnattu kone, johon on pakattu 

yllättävän paljon ominaisuuksia. 

Acerin uusi Travelmate on kookkaanoloinen 

ja paksu kannettava. 

Magnesiumkuori ja runko tuntuvat 

jämäköiltä, ja kone tuntuu liikkuvaa 

käyttöä kestävältä. 

3g-yhteyden muodostaminen käy 

helposti. Koneen mukana tulee Option 

Globetrotter -sovellus, johon internetyhteyden 

määrittäminen vei vain muutaman 

minuutin. 

Yhteyden tilaksi on määritettävissä 

2g-verkko (gprs/edge), 3g-verkko 

(umts) tai se, että 3g-verkkoa suositaan, 

kun se on käytettävissä. Koneen 

etuosassa on kaksi kytkintä, joista 

bluetooth-, 3g- ja wlan-yhteydet merkkivaloineen 

menevät päälle ja pois. 

Ohjelma kysyy liittymän pin-koodia 

turvallisuussyistä, mutta tämä on 

otettavissa myös pois käytöstä. Operaattorin 

sim-kortti sijoitetaan akun 

taakse, joten kortin vaihtaminen vaatii 

akun irrottamisen. 

Acer Travelmate 6492 

3g tulee peruskannettavaan 

ei hspa-nopeuksia 

Sisäänrakennettu nettiyhteys osoittautui 

erillistä pc-datakorttia tai kännykän 

kanssa paljon helppokäyttöisemmäksi. 

Yhteyden muodostamisen saa 

automatisoitua, eikä hallintaohjelman 

käynnistyminen kestä sekuntia pidempään. 

Koneen datayhteys perustuu ilmeisesti 

umts-tekniikkaan nopeampien 

hspa-yhteyksien sijaan, sillä Elisan verkossa 

testatut nopeudet jäivät enim- 

Sim-kortti on piilossa akun takana. 


TeknIseT TIeDoT 

Suoritin Intel Core 2 Duo Pro T7300 2,0 GHz 

käyttöjärjestelmä Windows Vista Business 

Muisti 2 Gt ddr2 ram 

Massamuisti 160 Gt sata 

näyttö 14,1" wxga (1280 x 800) 

Yhteydet gprs/edge/umts, bluetooth 2.0, 802.11b/g wlan, ethernet, modeemi, infrapuna 

Liitännät 3 x usb, firewire, pccard, smartcard, sarjaportti, vga, s-video, kuulokkeet, mikrofoni 

Varustelu web-kamera (vga), 5-in1-muistikortinlukija, sormenjälkilukija, kirjoittava dvd-asema 

Mitat 339 x 245 x 39 mm, 2,6 kg 

Hinta 1 500 € 

millään noin 350 kilobittiin sekunnissa 

sisäänpäin. 

Vääntöä uudessa Travelmatessa 

on riittävästi toimistokäyttöön, sillä 

se perustuu Intelin uuteen Centrino 

Pro -arkkitehtuuriin. Testikone jaksoi 

pyörittää Windows Vista Businessiä 

melko sulavasti kahden gigatavun 

keskusmuistin ja nopean suorittimen 

ansiosta. 

Koneella jäätiin akkukestossa 3gkäytössä 

näppituntumalta arvioituna 

kahteen tuntiin. Media-bay-paikkaan 

saatavalla lisäakulla käyttöaikaa voidaan 

valmistajan mukaan kasvattaa yli 

kahdeksaan tuntiin. 

Hyvä näppäimistö 

Näppäintuntuma on hyvä, ja koneessa 

on sekä kosketuslevy että tappihiiri. 

Testilaitteessa oli amerikkalainen näppäimistö 

ilman ääkkösiä ja turhan pieni 

Enter-näppäin, mutta ääkkösversion 

näppäinsijoittelua ei vielä nähty. 

Hiiren näppäimet ovat sekä ohjauslevyn 

ala- että yläpuolella. Kolme 

usb-liitäntää ovat molemmilla sivuilla 

ja takana, joten oheislaitteiden piuhat 

saa pois tieltä. Näytön yläreunassa on 

Acerin vga-tason web-kamera, joka 

toimi ainakin Skypen ja Windows Live 

Messengerin kanssa. Etupaneelissa 

ovat myös kaiutin-, kuuloke- ja mikrofoniliitännät 

sekä monen standardin 

muistikorttipaikka, joiden käyttö 

onkin näin sujuvaa. 

Mukana tulevat ohjelmistot eivät 

olleet vielä tiedossa, mutta Acerin oma 

Vista-widget on kätevä, ja erityisesti 

virransäästön säädöt ovat kattavat. 

Koneella on massaa perusakun 

kanssa 2,6 kilogrammaa, mikä tarkoittaa 

sangen raskasta konetta 14,1 

tuuman näytöstä huolimatta. 1280 x 

800 kuvapisteen laajakuvanäyttö riittää 

toimisto-ohjelmille, mutta käy 

muuten ahtaaksi Vistan työpöydän 

kanssa. 

Acer Travelmate 6492 tulee Suomen 

markkinoille joulukuun alkuun mennessä 

noin 1 500 euron hintaan tällä 

kokoonpanolla. 

Tk

Leena paLotie 

menestyksiä 

Aapeli 

Yhteisöpalvelu yllätti 

perustajansakin 

Ensin piti olla palveluja yrityksille, sitten pelejä, mutta 

sattuikin syntymään valtava virtuaaliyhteisö. 

Aapelin tarinaa kuunnellessaan 

hämmentyy monta 

kertaa nyt jo vanhan totuuden 

äärellä: todellista suosiota 

tai menestystä ei aina voi 

ennustaa, vaan ne voivat syntyä 

aivan liiketoimintasuunnitelmien 

ulkopuolella, niin sanottujen 

markkinavoimien eli täs- 


sä tapauksessa yhteisön jäsenten 

halusta. Aapeli- ja Playrayyhteisöjen 

1,3 miljoonaa kuukausittaista 

käyttäjää kun tuskin 

ovat omassa asiassaan väärässä: 

he haluavat kuulua yhteisöön ja 

pelatakin. 

”Kun Aapeli-pelipalvelu 

avattiin, sitä ei markkinoitu 

mitenkään, vaan sana kulki viidakkorummulla”,perustajajäseniin 

kuuluva Asmo Halinen 

sanookin. 

Internet ja Asmo 

Mutta alussa oli internet ja Asmo, 

sanotaan vaikka näin. Halinen 

opiskeli kyllä poliittista his- 

perustajajäsen 

Asmo Halinen 

toriaa ja suunnitteli toimittajan 

uraa. Opintojensa ohessa hän 

suunnitteli verkkosivuja; Porin 

Ässät oli yksi ensimmäisiä asiasta 

innostuneita urheiluseuroja 

ja Halinen sivujen tekijä. 

Ensimmäiset työsuhteetkin 

liittyivät verkkoon. Saunalahden 

portaalipalveluista vastaamaan 

Halinen pestattiin vuonna 

1999. 

”Se oli verkkosisältöhypen 

aikaa. Saunalahti.fi-portaali oli 

mittaustavan mukaan joko Suomen 

suurin tai toiseksi suurin 

verkkopalvelu.” 

Vuonna 2001 Halinen ja Saunalahdella 

työskennelleet javaekspertti 

Pasi Laaksonen sekä 

AD Janne Matilainen halusivat 

kuitenkin perustaa jotain omaa. 

Ihan tarkkaa kuvaa ei ollut, mitä 

– mutta jotain kuitenkin. 

Perustettiin Apaja tekemään

MAIjA-LIIsA IhAnus • kuvA: TIMo sIMPAnen 

verkkosivustoja,verkkomainontaa, animaatioita ja pelejäkin. 

Pelielementtejä sisältävät 

verkkokampanjat kun olivat 

tuolloin suosiossa. Firman sisältö 

muotoutui kokemuksen ja 

osaamisen mukaan. 

Apaja perustettiin syyskuussa. 

Lokakuussa Halista huoletti, 

millä Iso-Roobertinkadun toimiston 

vuokra saadaan maksettua, 

mutta marraskuussa helpotti, 

kun asiakkaita alkoi löytyä. 

B2b-palveluihin erikoistunut 

Apaja oli ensimmäisestä tilikaudestaan 

alkaen voitollinen. 

Pelit hiipivät muun tekemisen 

rinnalle pikku hiljaa. Vuoden 

2002 loppupuolella laitettiin 

testimielessä oma verkkopalvelu 

pystyyn. 

”Aluksi pelit olivat harrastus, 

sitten sivubisnes, sitten firman 

toinen bisnesalue. Sitten pelit ja 

muu tekeminen eriytettiin.” 

Vuonna 2004 Apaja jakautui 

yrityksiä palvelevaan osaan ja 

Apaja Online Entertainmentiin. 

Vuonna 2006 osat laitettiin taas 

yhteen, kun pelipuoli oli kasvanut 

niin merkittäväksi ja yrityspuolellakin 

oli hyviä osaajia, 

jotka haluttiin takaisin pelimaailman 

kehittämiseen. 

Perhepelejä retrohengessä 

Kun pelisaitti Aapeli avattiin, 

se keräsi parissa kuukaudessa 

20 000 eri kävijää viikossa. Pelit 

olivat ja ovat selaimella joko 

yksin tai yhdessä pelattavia retrohenkisiä 

koko perheen pelejä. 

On jatsia, minigolfia, sudokua ja 

lentokonepeliä. 

”Pelaaminen on helppo aloittaa, 

mutta siinä voi myös kehittyä 

koko ajan. Esimerkiksi minigolfin 

pelaajat tekevät aivan 

uskomattomia tuloksia kehityttyään”, 

Halinen kertoo. 

Tämä pelien syvyys koukuttaa 

varmasti, mutta palvelun perustajatkin 

ovat yllättyneitä itse 

yhteisön saamasta suosiosta. 

”Aluksi Aapeli oli pelipalvelu, 

sitten peliyhteisöpalvelu, ja 

nyt se on laajempi viihteellinen 

yhteisöpalvelu”, Halinen määrittelee. 

Tulot tulevat käyttäjiltä ja 

mainostajilta, enemmistö ensin 

mainituilta. Aapelissa ostetaan 

Aapeli-rahaa eli taateleita. Niillä 

saa itselleen tuunatun virtuaaliminän 

ja vaikka talonkin, jossa 

pasianssi edelleen suosituin 

Digitaalisia pelejä pidetään usein 

jotenkin ainutlaatuisena ilmiönä, 

mutta monelle niistä on juurensa 

syvällä historiassa. Peli on saanut 

uusia mahdollisuuksia digitaalisen 

pelikentän myötä. 

”Shakissakin soditaan, mutta 

digitaalinen pelilauta elää aivan 

eri tavalla kuin perinteinen. Hyvä 

esimerkki tästä on Civilization, 

jossa pelilauta on muuttunut eläväksi”, 

professori Frans Mäyrä 

Tampereen yliopiston Hypermedialaboratoriosta 

sanoo. 

eikä pelaaminen ole pelkkä 

nuorten ilmiö. Hypermedialaboratoriossa 

juuri valmistuneessa 

tutkimuksessa käy ilmi, että yli 

puolet suomalaisista voidaan 

luokitella digitaalisiksi pelajiksi. 

”Ja ehdottomasti yleisimmin 

pelattu peli on pasianssi. Se 

kun tulee useimmille koneen 

mukana.” 

voi järjestää bailuja. Itsensä voi 

ostamillaan virtuaalitavaroilla 

virittää haaveminäkseen tai olla 

enemmän tämän maailman 

minänsä kaltainen. 

”Virtuaalimaailmassa halutaan 

olla ainakin yhtä cool kuin 

oikeassakin elämässä. Monelle 

virtuaalimaailma on niin tärkeä 

sosiaalinen rajapinta, että siellä 

halutaan esiintyä samalla tavalla 

edukseen kuin oikeassakin elämässä. 

Eivätkä vain teinit vaan 

myös aikuiset haluavat tuunata 

avatarinsa.” 

Aapelin käyttäjät jakautuvat 

tasan naisten ja miesten kesken, 

eikä yhteisö ole pelkästään 

nuorten: yli kolmekymmentä 

prosenttia jäsenistä on yli 30vuotiaita. 

Aapeli ei olekaan 

joutunut esimerkiksi kuvagallerioista 

tutun häiriköinnin kohteeksi, 

mutta ongelmansa on 

sielläkin, esimerkiksi kiusaaminen 

peliauloissa. Apaja ei pysty 

valvomaan kaikkia käyttäjiä, 

vaan valvominen on ulkoistettu 

peliyhteisölle itselleen, sen seriffeille 

ja moderaattoreille, joilla 

on valta sulkea häiriköt pois. 

Aapelissa voi pelata niin 

rekisteröityneenä kuin rekisteröitymättäkin. 

Keskimääräinen 

käyttöaika on 20 minuuttia, ja 

tässä ovat mukana piipahtajatkin. 

Kun Taloustutkimus tutki 

nuorisoverkkobrandit, nuorisokohderyhmän 

autetussa tunnettuudessa 

Google oli ykkö- 

700 000 

600 000 

500 000 

400 000 

300 000 

200 000 

100 000 

0 

15 028 

65 951 

menestyksiä 

komediatalo Ilse Media. Nyt 

tähyillään Itä-Eurooppaan ja 

Etelä-Amerikkaan. 

Kansainvälistymistä vetämään 

palkattiin maaliskuussa 

toimitusjohtajaksi Nokia-taustainen 

Inka Mero. 

Halisen mukaan kansainvälistyminen 

ei ole heiluttanut 

yhtiötä, eikä sillä muutenkaan 

ole ollut tiukkoja paikkoja. 

Vain kasvun hallinta on haastanut. 

”Ensin kasvoimme tasaisesti, 

ja sitten yhtäkkiä työntekijämäärämme 

nousi lyhyessä 

hetkessä seitsemästätoista kolmeenkymmeneenviiteen. 

Mutta 

sekin hanskattiin kasvukivuista 

huolimatta.” 

ensin peli, sitten talo, kissa 

ja koira 

Aapelissa on osattu paketoida 

nen ja Aapeli kakkonen. TNS oikealla tavalla suositut trendit: 

Metrixin mukaan Aapeli on 20 pelaaminen, virtuaaliavatarit ja 

tai 30 suosituimman mitatun yhteisö. 

palvelun joukossa eri mittaus- ”Olimme aikaa ja muita 

ajankohtina. 

edellä yhteisöllisyydessä. Moni 

Lisää kasvurahaa 

hakemaan? 

mielsi Aapelin pelipalveluksi, 

vaikka sen vahvin vaikuttaja 

oli yhteisöllisyys. Ensin kävijä 

Aapelin idea on osoittautunut haluaa pelata, sitten hän löytää 

toimivaksi maailmallakin. Apa- muun. Hän haluaa talon, kissan 

jan palveluiden 1,3 miljoonas- ja koiran, mutta kaikki tämä 

ta kuukausittaisesta käyttäjäs- nivoutuu pelaamiseen.” 

tä noin puolet on Suomessa, Oikeat elementit ovat myös 

loppu muissa Aapeli-maissa eli sikäli onnekkaat, että sama 

muun muassa Saksassa, Norjas- perusperiaate toimii kaikissa 

sa ja Hollannissa. Siellä toimi- maissa. Vienti on ollut sikäli 

taan samalla konseptilla mutta helppoa. 

Playray-nimellä. 

Mitä Aapelista vielä voi tul- 

Apajan neljästäkymmenestä la? 

työntekijästä kolmisenkym- Maantieteelliset laajenemismentä 

on Suomessa, loput maamahdollisuudet ovat Halisen 

ilmalla. Kansainvälistäminen mukaan isot. 

tehdään itse mutta kumppanin ”Mutta tärkeää on pitää fo- 

avulla. Norjassa kumppani Aapeli-palvelun on kus käyttäjämäärien tallessa. Kaikkea kehitys ei verkos- 

TV2, Hollannissa suurin verksakaan voi lähteä tekemään.” Tk 

Mäyrä muistuttaa, että ainahan 

ihmiset ovat pelanneet 

yhdessä, niin aikuiset kuin lapsetkin. 

”kyläyhteisöissä yleinen tapa, 

että monenikäiset pelasivat yhdessä, 

katosi osin modernissa 

yhteiskunnassa, mutta näyttää, 

että se voisi tulla takaisin digitaalisten 

pelien parissa.” 

eikä nyt Web 2.0 -käsitteen 

alle liitetty yhteisöllisyyskään ole 

nyt keksittyä. 

”ihmisellä on luontainen kiinnostus 

toistensa tekemisiin ja motivaatio 

vertailla kokemuksiaan.” 

Aapelin pelit Mäyrä luokittelee 

casual-peleiksi ja veikkaa tämänkaltaisista 

uutta kansanpelien 

muotoa. 

”Aapelissa ei ole mitään mullistavaa, 

mutta ne ovat hyvin tehtyjä 

klassikkopelejä, joihin liittyy 

yhteisöllinen pelipalvelu.” 

AAPelin käyTTäJäMäärien keHiTyS 

319 870 

661 968 

2003 2004 2005 2006 

Luvut ovat Suomessa luotuja aapeli-käyttäjätunnuksia per vuosi. 

marraskuu 2007 TIeTokone 19

tulevaisuuden tietotekniikka 

KIM LEIDENIUS 

Langaton verkko 

merkitsee useimmille 

kätevää nettiyhteyttä. 

Lähitulevaisuudessa 

se myös laajentaa 

internetin todellisen 

maailman esineisiin ja 

ilmiöihin. 

Netti kasvaa valvontakoneeksi 

Tänä vuonna myydään noin 

kymmenen miljardia 

prosessoria. Valtaosa 

niistä suorittaa rutiinitehtäviä 

eikä keskustele 

ulkomaailman kanssa. 

Tämä on muuttumassa, 

sillä langattoman tietoliikennetekniikan 

hinta on 

liki vapaassa pudotuksessa 

verkottumiskyvystä on tulossa 

lähes kaikkien laitteiden ominaisuus. 

Vuonna 2015 radio-osan lisääminen 

maksaa kymmenen 

senttiä, jolloin tekniikka yleistyy 

jokaiseen esineeseen. Internetyhteyttä 

ei tarjota ainoastaan 

kahvinkeittimen kaltaisiin kodinkoneisiin, 

vaan myös rakennukset, 

sillat ja pellot liittyvät 

samaan verkostoon. Internet 

laajenee voimakkaasti todellisen 

maailman suuntaan. Jopa ihmisten 

liikkuminen älykkäässä 

ympäristössä linkittyy internetin 

kautta tietojärjestelmiin. 

Äly-ympäristö tarkkailee 

kaikkea 

Älykäs ympäristö tarkoittaa ihmisen 

ja tietoteknisesti tuetun 

ympäristön yhteistoimintaa, 

jossa ihminen hyödyntää ympäristön 

tarjoamia mahdollisuuksia. 

Tulevaisuuden älykkäiden 

ympäristöjen perustan muodostavat 

verkottuneet langattomat 

sensorit. Ne keskustelevat joko 

22 TIEToKoNE marraskuu 2007 

Polar Electron 

urheilutietokone 

ottaa langattomasti 

vastaan tietoa 

ranteessa olevasta 

gps-paikantimesta 

ja kengän askelmittarista. 

suoraan isäntäkoneen kanssa tai 

organisoituvat automaattisesti 

verkoksi, jossa kukin solmu on 

sekä tiedon lähettäjä että välittäjä. 

Sensorit voivat olla yksinkertaisia 

oven valvontakytkimiä tai 

ne voivat koostua useista antureista. 

Ne osaavat lukea esimerkiksi 

värähtelyä, infrapunavaloa, 

venymää, kompassisuuntaa, 

lämpötilaa, sähkövirtaa tai esineisiin 

kiinnitettyjä rfid-tunnistimia. 

Tiedon siirtoon käytetään 

jotakin standardia langatonta 

tekniikkaa, kuten bluetoothia, 

nfc:tä, uwb:tä, wimediaa, zigbeetä, 

wibreetä tai jotakin 

standardoimatonta yksittäisen 

valmistajan ratkaisua. Verkon 

valintaa ohjaavat tiedonsiirtotarve, 

siirtoetäisyydet ja virrankulutus. 

Lopullinen tieto kootaan 

isäntäkoneessa useamman 

kuva: Polar Electro 

sensorin arvoista. Esimerkiksi 

moottorin laakerin kunnosta 

kertoo lämpötila ja värähtely; 

ihmisen kunnosta sydämen syke 

ja askeleen pituus. 

Markkinat ovat vielä pienet 

ja sensorien hinta alkaa 15 eurosta. 

Langattomuus kaksinkertaistaa 

hinnan perinteiseen 

tekniikkaan nähden, mutta raha 

tulee usein takaisin asennuskustannuksista. 

Tutkimuslaitos Gartner arvioi 

hintojen putoavan vuosittain 

20 prosenttia ja Forrester Research 

puolestaan ennustaa markkinoiden 

arvon vuonna 2012 

olevan 8,3 miljardia euroa. 

Seuranta on nykypäivää 

Teollisuudessa sensoriverkkoja 

hyödynnetään tällä hetkellä esimerkiksi 

maanalaisten rakenteiden, 

kuten vesijohto- ja sähköverkkojen 

kunnon seurannassa. 

Viinitiloilla anturit mittaavat 

kosteutta ja lämpötilaa koko 

pellon alueelta varmistaen 

Seitsemän euron hintainen 

Zigbee-radio lähet- 

tää mittaustiedot isäntäkoneelle 

itseorgani- 

soituvan verkon 

välityksellä. 

kuva: Aerocomm 

Espanjalainen yökerho 

tunnistaa vip-asiakkaansa 

ihon alle upotettavasta 

Verichipin tunnisteesta, 

joka on hieman 

vehnänjyvää suurempi. 

köynnöksille parhaat olosuhteet. 

Kastelulaitteisto kerää tietoa antureiden 

lisäksi sääpalvelusta. 

Tuhoeläinten eliminointiin 

erikoistunut Rentokil myy hiirenloukkua, 

joka ilmoittaa rakennuksen 

keskusvalvomoon, 

kun rotta on mennyt ansaan. 

Digitaalisia rotanloukkuja on 

asennettu satoja muun muassa 

Wembleyn stadionille. Nopean 

tyhjennyksen lisäksi järjestelmä 

tuottaa rottien liikkeistä tietoa, 

jonka avulla loukkujen sijoitusta 

voidaan optimoida. 

Yökerho Baja Beach Club 

Barcelonassa istuttaa vip-asiakkaisiinsaVerichip-tunnistepiirin 

sutjakan jonon ohituksen 

varmistamiseksi. Asiakkaat 

ottavat sirun ihonsa alle mielellään, 

koska voivat tehdä ystäviinsä 

vaikutuksen maksamalla 

juomat käden heilautuksella. 

Terveydenhuollossa ja erityisesti 

vanhusten hoidossa sensoriverkkojensovellusmahdollisuudet 

ovat laajat. Ne voivat tukea 

dementoituvan ikääntyvän 

ihmisen mahdollisuutta asua 

kotona. Ympäristö osaa 

muovautua kuhunkin 

tilanteeseen helposti 

tarjoutuvaksi. 

Sensorit valvovat 

myös turvallisuutta: 

esimerkiksi matto voi 

tunnistaa vanhuksen kaatumisen 

ja hälyttää apua, jos 

hän jää lattialle makaamaan.

kuva: Uumajan yliopisto 

kuva: Wavetrend 

Audioindexin rfid-lukija välittää äänikirjan 

tunnuksen kaulassa olevalle 

tietokoneelle, joka puhuu ne näkövammaiselle 

käyttäjälle. 

Anturit valtaavat kaupungit 

Göteborgin kaupungin sähkölaitos 

rakentaa maailman suurinta 

zigbee-verkkoa. Sen kautta 

on tarkoitus etälukea 270 000 

kotitalouden sähkömittarit. 

Laitos säästää miljoonia euroja 

henkilökuluissa ja voi laskuttaa 

asiakkaita todellisesta kulutuksesta 

aina kulloiseenkin sähkön 

markkinahintaan. 

Korealaiset hamuavat ykkösasemaa 

kasvavilla rfid-markkinoilla. 

Rakenteilla on yhdeksän 

kaupunkia, joiden yhtenä päämääränä 

on verkottaa jokainen 

esine. 

Suurin näistä, New Songdo, 

valmistuu vuonna 2014. Sen 

tavoitteena on olla digitaalisen 

elämän, rfid-tekniikan keskus. 

Jokainen katu, rakennus, ovi, 

tuote ja henkilö saavat oman 

rfid-tunnisteen. Etelä-Korean 

viestintäministeriö on budjetoinut 

hankkeeseen noin 200 

miljoonaa euroa. 

Kaupungin pullonpalautuskoneet 

tunnistavat palautetun 

pullon ja hyvittävät siitä henkilön 

tiliä. Kotioven avainkorttia 

voi vilauttaa pantiksi kaupungin 

polkupyörää lainatessa. Se toimii 

myös kirjastokorttina, parkkikolikkona 

ja metrolippuna. 

Tavara tuntee omistajansa 

15 vuoden kuluttua internetissä 

on miljardeja laitteita, valtaosa 

niistä langattomasti kytkeytyneenä. 

Jokainen sähkölamppu 

on itsenäinen laite, jonka kirkkautta 

voi säätää mutta joka samalla 

toimii verkon solmupisteenä, 

palovaroittimena ja valvontalaitteena. 

Kaikki vähänkin arvokkaampi 

tietää itse, kenen omaisuutta 

se on. Tavarat rekisteröityvät 

niille määrättyyn tilaan ja laukaisevat 

hälytyksen, jos asiaton 

henkilö pyrkii viemään ne. 

Esineet, kuten avaimet on 

helppo löytää pyytämällä niitä 

ilmoittautumaan. Ne jättävät 

myös jälkensä, jos ne katoavat 

kodin ulkopuolella. 

Omaisuusrikoksien määrä 

romahtaa, koska jokaisessa 

tuotteessa on upotettu tunniste, 

jonka perusteella oikea omistaja 

löytyy. 

TK 

Pienimmät rfidtunnisteet 

ovat 

vain 0,05 x 0,05 

millimetrin kokoisia. 

kuva: Hitachi 

Lääkärille virtuaalihahmo potilaasta 

Sairaushistorian tunteminen 

helpottaa diagnoosin tekoa. 

Sähköisen hoitotiedon yleistyessä 

haasteeksi nousee löydettävyys. 

Tiedot ovat yleensä 

irrallisia ja vailla rakennetta. 

IBM:n tutkimuslaboratorio 

on rakentanut ihmiskehon kolmiulotteisen 

mallin, johon voidaan 

linkittää tiedot potilaan 

hoitohistoriasta sekä muuta 

tarvittavaa taustainformaatiota. 

Tavoitteena on tehdä potilastietojen 

käsittelystä merkittävästi 

aiempaa intuitiivisempaa ja siten helpottaa aukottoman hoitohistorian 

rakentamista. 

Avatar-tekniikka antaa lääkärille mahdollisuuden porautua syvälle 

ihmisen terveysongelmiin. Järjestelmä toimii Google Earthin 

tapaan, mutta kartoitettava alueena on ihmiskeho. Tiettyä osaa 

osoittamalla hakukone etsii siihen liittyviä tietoja. Ruumiin osat 

on linkitetty tietoihin 300 000 termin lääketieteellisen sanakirjan 

avulla. 

Neljän teratavun kiintolevy 

Lukupää 

Paluunapa 

Kirjoituspää 

Vuonna 2011 

suurimmat kiintolevyttallentavat 

peräti neljä 

teratavua tietoa. 

Tekstipainotteisia 

mahtuu 

levylle enemmän 

kuin koko 

Suomen kansa 

lukee, mutta te- 

räväpiirtoelokuvaa vain viikon keskeytymättömään töllöttämiseen. 

Hitachi uskoo, että sen kehittämä cpp-gmr-kirjoituspää (current 

perpendicular-to-the-plane giant magnetoresistive) yltää tulevaisuudessa 

jopa 160 gigabitin tallennustiheyteen neliösentille eli 

terabittiin neliötuumalle. Ensimmäisissä teravatun kiintolevyissä 

tallennustiheys oli 24 gigabittiä neliösentille. 

Tekniikka on valmis tuotantoon vuonna 2009 ja neljän teratavun 

kapasiteettiin ylletään vuonna 2011. Kirjoituspää on tällöin kaventunut 

30 nanometriin eli sen leveys on 1/40 000 ensimmäisen 

kiintolevyn kirjoituspään leveydestä. 

Bitit tallennetaan kiintolevylle nykyään pystysuuntaan. Hyvin 

ohut kirjoituspää suuntaa magneettikentän kohtisuoraan levyn pintaa 

vastaan. Tallennuskerroksen alla oleva magneettisesti pehmeä 

alue johtaa kentän leveään paluunapaan. 

Videot kaatavat verkon 

40-vuotiasta internetiä uhkaa tukehtuminen videoihin. Verkon 

liikenne kaksinkertaistuu vuosittain eli nopeammin kuin laitteiden 

teho Mooren lain puitteissa kasvaa. 

Arpanetin rakentanutta työryhmää johtanut Larry Roberts 

muistutti Washington Postin haastattelussa, ettei internetiä koskaan 

suunniteltu television katseluun: ”Tiedän sen, koska minä 

suunnittelin sen”. 

Alkuperäinen Arpanet koostui reitittimistä, jotka pilkkoivat tiedostot 

paketteihin ja etsivät jokaiselle erikseen mahdollisimman 

hyvin vetävän putken. Perille tullessaan paketit koottiin jälleen 

alkuperäiseen järjestykseen. 

Verkkoympäristö on kehittynyt vuosien saatossa huimasti, mutta 

ip-pakettien reititystekniikka on pysynyt lähes muuttumattomana. 

Se toimii kelvottomasti isoilla jatkuvasti virtaavilla tiedostoilla, 

kuten videoilla. Tiedostojen koon kasvaessa siirto yhä useammin 

epäonnistuu, kun verkon ruuhkautuessa paketteja joudutaan sattumanvaraisesti 

pudottamaan välistä. 

Roberts esittää tähän muutosta, jossa pakettien sijaan reititettäisiin 

tietovirtoja päästä päähän. 

KIM LEIDENIUS 

kuva: IBM 

marraskuu 2007 TIEToKoNE 23

petteri järvinen 

Diplomi-insinööri 

Petteri Järvinen 

on tietokirjailija ja 

tutkija. 

” Koska julkisuus on 

kaikkien ulottuvilla, 

yksittäisellä 

nettikirjoituksella 

ole suurtakaan 

arvoa. 

” 

24 TieToKone marraskuu 2007 

Voiko nettikirjoituksilla vaikuttaa? 

Suuren suomalaisen sanomalehden 

keskustelualueella oli keväällä ajatuksia 

herättävä tunteenpurkaus. Turhautunut 

mies oli tullut siihen johtopäätökseen, 

ettei nettikirjoittelusta 

ole mitään hyötyä. 

Kirjoittaja kertoi laatineensa kymmeniä 

viestejä tärkeistä asioista ja 

saaneensa niille paljon kannatusta 

muilta keskustelijoilta. Silti kirjoittelulla 

ei ollut mitään vaikutusta. 

Kansanedustajat olivat jättäneet mielipiteet 

omaan arvoonsa ja päättäneet 

asioista toisin. 

Kyllä verkkoon mielipiteitä mahtuu. 

Mutta onko niillä mitään vaikutusta? 

Mielipiteitä 

joka lähtöön 

Pari vuotta sitten alkoi blogiaika. 

Nyt jokaisella on 

oma mielipidesivu, jolla voi 

valittaa elämän epäkohdista 

ja ehdottaa niihin parannuskeinoja. 

Tätä kirjoittaessani blogilista.fi 

-palvelun listalla on 

11914 suomalaista blogia, 

eikä tilasto ole edes täydellinen. 

Vertailun vuoksi: sanomalehtiä 

Suomessa ilmestyy vain noin 200. 

Blogeissa julkaistaan päivittäin paljon 

enemmän mielipiteitä kuin lehdissä. 

Koska julkisuus on kaikkien ulottuvilla, 

yksittäisellä nettikirjoituksella 

ole suurtakaan arvoa. Mielipiteet ovat 

kärsineet inflaation. 

Vielä suurempi muutos on tapahtunut 

netin keskustelufoorumeissa. 

Viisi vuotta sitten, kun sananvapauslakia 

uudistettiin, nettifoorumit 

olivat suurelle yleisölle lähes tuntemattomia. 

Aluksi lehdet ja muut mediat pelkäsivät 

niistä syntyviä vastuita, mutta 

nykyään lukijoita ja kuulijoita suorastaan 

houkutellaan keskustelemaan. 

Nettifoorumeista on tullut puheenaiheportaaleita. 

Lehtien innokkuudelle on yksinkertainen 

syy: keskustelijat tuovat 

verkkosivuille liikennettä, mikä puo- 

lestaan kasvattaa mainostuloja ja parantaa 

lehden sijoitusta nettisaittien 

välisissä kävijämittauksissa. 

Niin ikään vuorovaikutus lukijoiden 

kanssa ja siitä seuraava yhteisöllisyys 

kiinnostavat kaikkia. Yleensä 

toimittajat seuraavat ainakin omista 

jutuistaan käytävää keskustelua, vaikkeivät 

siihen itse osallistuisikaan. 

Netissä äänekkäimpiä ovat nuoret 

ja keski-ikäiset, hyvin koulutetut ihmiset. 

Vanhukset, lapset, työttömät 

ja syrjäytyneet eivät pysty ajamaan 

etujaan nettifoorumeissa. Silti poliitikkojen 

on otettava heidätkin huomioon. 

Netissä samanmielisillä on muutoinkin 

taipumus kerääntyä yhteen ja 

vahvistaa toistensa mielipiteitä. Siksi 

muiden kirjoittajien tuesta ei kannata 

innostua liikaa. 

Voihan sillä vaikuttaa 

Mutta onhan netillä vaikutusta! Kysykää 

vaikka republikaanien George 

Allenilta, joka menetti viime vuonna 

Virginian osavaltion edustajapaikan 

demokraateille. Sen seurauksena demokraatit 

saivat senaattiin ratkaisevat 

51 edustajaa. 

Nettiaktiivit pitävät tapausta osoituksena 

uuden median voimasta. 

Mutta mitä oikein tapahtui? Elokuun 

2006 puhetilaisuudessa Allen erehtyi 

käyttämään häntä videoineesta tummasta 

miehestä sanaa macaca, jonka 

merkitystä kukaan läsnäolijoita ei 

ymmärtänyt. 

Sattumoisin kyseinen kuvaaja oli 

S.R. Sidarth, joka kuului kilpailevan 

demokraattiehdokkaan vapaaehtoisiin 

kampanjatyöntekijöihin. 

Hän kertoi tapauksesta Washington 

Postin toimittajalle, joka teki asiasta 

pienen jutun hiljaisen uutispäivän 

täytteeksi. 

Juttu pani alulle lumivyöryn. Sana 

tulkittiin rotua halventavaksi ja Sidarthin 

kuvaamaa videopätkää alettiin 

levittää Youtuben kautta. Yleisesti 

uskotaan, että syntynyt kohu johti 

Allenin häviöön. 

Jos tämä on esimerkki nettivaikut- 

tamisen voimasta, on syytä huolestua. 

Kuka tahansa poliitikko voi lipsauttaa 

sanan, joka sopivasti tulkittuna tuhoaa 

hänen uransa. 

Yhteen sanaan takertuminen on 

sattumajournalismia, joka tuottaa 

enemmän haittaa kuin hyötyä. 

Keskustele – opit uutta 

Henkilö, joka osallistuu nettikeskusteluihin 

voidakseen muuttaa maailmaa, 

on väärällä alalla. Hänen kannattaisi 

pyrkiä poliitikoksi. 

Heidänkin mahdollisuutensa 

vaikuttaa päätöksiin ovat nykyään 

rajalliset. Kekkonen pystyi vielä 

päättämään Suomen asioista vaikka 

yksinään, mutta nykyisessä demokratiassa 

päätökset syntyvät mutkikkaan 

prosessin kautta ja heijastavat kansainvälistä 

kehitystä. 

Ehkä juuri siksi niin moni poliitikko 

pitää nykyään omaa blogia. 

Todellinen hyöty nettifoorumeista 

ei olekaan siinä, että saa oman 

sanomansa muille, vaan siinä, että 

muiden kirjoituksia lukemalla oppii 

itse uutta. 

Omasta mielestä selvä ja yksinkertainen 

asia saa uusia ulottuvuuksia, 

kun lukee muiden ajatuksia aiheesta. 

Lopuksi on lohdullista ajatella, että 

jokainen kirjoitus vaikuttaa jollakin 

tavalla. Ongelma ei ehkä olekaan 

vaikutuksen puuttumisessa vaan sen 

mittaamisessa. 

Pystymme havainnoimaan vain 

suoran vaikuttamisen tuloksia. Emme 

tiedä mitään siitä, mitä tapahtuu 

piilossa ja pitkän ajan kuluessa. Mikä 

tahansa teksti missä tahansa yhteydessä 

saattaa osua juuri ratkaisevassa 

asemassa olevan henkilön silmiin, 

jolloin se muihin vaikutteisiin yhdistyessään 

kanavoituu teoiksi. 

Aivan kuin kaaosteorian perhosefekti, 

yksittäinen nettikirjoitus 

saattaa laukaista tapahtumasarjan, 

joka johtaa lopulta lainsäädännön 

muuttamiseen tai jopa ministerin 

eroon. 

Eikä kirjoittaja saa ikinä tietää, että 

kaikki johtui juuri hänestä. TK

MikA TÄHTinen • TeSTAUS: Toni kiLPeLÄinen • kUVAT: TiMo SiMPAnen 

Tehoa 

tarpeeseen 

Leipänsä tietokoneen avulla tienaavalla ei 

ole varaa odotella tietokonetta, vaan käytön 

on oltava täysin sulavaa. Huipputehokas ja 

laajennettava työkalu on erittäin kannattava 

investointi. 

Peruskäyttäjän tarpeisiin riittää pari 

vuotta vanha tekniikka, jota saa marketeista 

toimivina pakettiratkaisuina. 

Tietokoneiden tehokäyttäjät eivät kuitenkaan 

tyydy kaupan hyllyillä pölyttyneisiin laitteisiin, 

vaan hakevat kovasta hinnasta huolimatta 

uusimman raudan käyttöönsä. Ammattikäyttäjillä 

ei usein ole mahdollisuuttakaan 

tyytyä vähempään kuin tehokkaimpaan koneeseen, 

mihin suinkin on varaa. 

Kun tienaa leipänsä tietokoneen avulla, 

ei ole varaa jäädä odottelemaan hidastelevaa 

kiintolevyä tai aikansa eläneen näytönohjaimen 

hidasta ruudunpäivitystä sovelluksien 

välillä tiuhaan tahtiin hypittäessä. 

Vertailimme alle kahden tuhannen euron 

hintaluokassa viiden eri valmistajan tehomikroja. 

Niissä riittää potkua normaalia 

vaativampaan kotikäyttöön ja useimmille 

tietotekniikan ammattilaisillekin. 


Hidastelua ei kannata odottaa 

Vaikka tietokoneen tehoon liittyy lukemattomia 

pieniä yksityiskohtia ja peruskäyttäjän 

mielestä mysteerisiä teknisiä määrityksiä, 

tiivistyy tehon tarve yhteen asiaan. Tehomikron 

ostaa käyttäjä, joka tarvitsee sulavan 

käyttökokemuksen kaikissa asioissa, mitä 

koneellaan tekee. 

Eri ohjelmointikielten raskaat sovelluskehittimet 

ja graafiset ohjelmistot vaativat 

koneelta paljon. Koneellaan työtä tekevä 

istuu koneen ääressä eri ohjelmia käyttäen 

normaalin kahdeksan tunnin työpäivän. Jos 

joutuu odottelemaan ja tuskailemaan sen 

kanssa, kun työväline hidastelee tehonpuutteesta 

johtuen, nousee stressikerroin tähtitieteellisiin 

lukemiin. 

Kyseessä on kuitenkin tietokone, joka loppujen 

lopuksi on vain tekninen vempele. Ei 

kannata tuhlata aikaa ja energiaa pelkästään 

LABS 

Mukana vertailussa: 

• Apple imac 24" 2,4GHz 

• DTk Prestige 

• Fujitsu Siemens Scaleo 

Xi 2530-23P 

• HP Pavilion m9066 

• Jimm's PC 

sen takia, että laitteisto on vanhaa. Uuteen 

tehokkaaseen laitteeseen tehtävä sijoitus on 

useimmissa tapauksissa pienempi kuin sen 

puutteesta johtuva työtehon menetys. 

Tämän vertailun mikrot osoittavat, että 

kohtuuhintaan saa suorituskyvyltään riittävän 

tietokoneen ja hieman suuremmalla 

sijoituksella saa eteensä jo varsin räväkän 

menopelin. 

Mistä on tehomikro tehty 

Tietokoneen teho on monille synonyymi 

prosessorin kellotaajuuden kanssa ja 

pilkunviilaajille se merkitsee virtalähteen 

tiedoista löytyvää wattilukemaa. Suorituskyky 

siinä merkityksessä, kuin siitä 

puhutaan tehomikrojen kanssa, muodostuu 

kuitenkin muistakin tekijöistä, kuin 

pelkän prosessorin tuomasta raa'asta laskentatehosta. 

marraskuu 2007 TieTokone 27

■ ■ ■ v e r t a i l u 

Keskusmuistin määrä ratkaisee 

sen, missä määrin 

suhteessa paljon hitaampien 

kiintolevyjen ja muistin välillä 

tarvitsee liikutella tietoa. Mitä 

enemmän dataa liikkuu vain 

muistin ja prosessorin välillä, 

sitä tehokkaampaa sen käsittely 

on. Toisaalta jossain vaiheessa 

tieto joudutaan kuitenkin tallentamaan 

pysyvään muistiin 

kiintolevylle ja noutamaan sieltä 

myöhemmin takaisin, joten 

myös levyjen suorituskyky on 

tärkeää. 

Kaikissa vertailtavissa koneissa 

oli keskusmuistia 2–4 

gigatavua, mikä riittää vaativampaankin 

käyttöön. Erityisesti 

suuria kuvatiedostoja käsittelevät 

graafiset suunnittelijat 

saattavat vaatia käyttöönsä neljäkin 

gigatavua muistia, mikä 

■ tekniikka 

näytönohjaimet ja Vista 

Vista vaatii toimiakseen directx 

9:ää tukevan näytönohjaimen, 

jossa on vähintään 32 megatavua 

muistia. Mikäli kuitenkin mielii 

nauttia kaikista Vistan ominaisuuksista 

Aero-ikkunointijärjestelmää 

myöten on koneesta syytä löytyä 

vähintään 128 megatavun muistillinen 

näytönohjain, joka tukee 

myös pixel shader 2.0 -prosessointia. 

Aeron vaikutusta näytönohjaimen 

suorituskykyyn alentavasti 

esimerkiksi pelikäytössä pelätään 

yleisesti tehokäyttäjien keskuudessa. 

Testit kuitenkin osoittavat, 

että pelko on aiheeton, sillä Aero 

laskee pelien suorituskykyä hyvin 

vähän. 

Directx on Microsoftin kokoelma 


Fujitsu Siemensin koneessa olevaan 

Creativen etupaneeliin saa helposti 

kiinni laitteita myös äänen tallennusta 

varten. 

Helposti saatavilla olevia usb-portteja 

ei ole koskaan liikaa, mutta 

kotelon päällinen ei välttämättä ole 

paras paikka niille. 

erilaisia rajapintoja Windows-ohjelmien 

ohjelmointiin ja erityisesti se 

yhdistetään peleihin, koska suurin 

osa pc-peleistä käyttää rajapintaa 

hyväkseen. Directx ei ole koskaan 

saanut käytännössä merkittävämpiä 

kilpailijoita, vaikka monet puhuvatkin 

Opengl:n puolesta. 

Suuresti närää aiheuttanut 

Microsoftin päätös rajata directx 10 

tukemaan vain Vistaa, on aiheuttanut 

kuitenkin pelien ja laitteiston 

valmistajilta useampia peliliikkeitä. 

Päätös on taannut directx 10:tä 

tukevien näytönohjainten myynnin 

kasvun suhteessa vanhempiin 

versioihin ja toisaalta paremman 

grafiikan perässä kulkevat pelaajat 

ovat päivittäneet enemmän tai 

vähemmän vastahakoisesti käyttö- 

on monien emolevyjen tukema 

maksimimäärä. 

Kolmiulotteista grafiikkaa 

mallinnettaessa hyvän näytönohjaimen 

merkitys kasvaa, oli 

sitten kysymys pelaamisesta tai 

animoitujen hahmojen luomisesta 

televisiomainokseen. Pro- 

järjestelmänsä XP:stä Vistaan. 

Directx 10:llä tehdyt pelit näyttävätkin 

paikoin varsin hienoilta 

verrattuna directx 9 -versioihin. Pelien 

valmistajilla ei kuitenkaan ole 

ollut varaa lähteä mukaan Microsoftin 

valitsemalle polulle, vaan 

Jousitettu etupaneelin luukku on 

hieno idea, mutta vaikeuttaa alhaalla 

olevien laitepaikkojen käyttöä. 

sessorien ja muistien hinnat 

ovat romahtaneet, jonka seurauksena 

näytönohjain on nykyisissä 

tehomikroissa kallein 

yksittäinen komponentti. 

Laajennusvaraa tarvitaan 

Modernit näytönohjaimet sisältävät 

parhaimmillaan gigatavun 

verran omaa muistia sekä prosessoreita, 

jotka vielä muutama 

vuosi sitten olisivat muodostaneet 

supertietokoneen. 

Molemmat vertailussa mukana 

olleet Suomessa kootut 

mikrot sisältävät Geforce 8800 

GTX -näytönohjaimen, joka on 

tämän hetken ykkösvalinta järkevän 

hintaisissa pelikoneissa. 

Edullisemmista versioista sen 

Vistalle tehdyt directx 10 -pelit tarjoavat näyttäviä yksityiskohtia. 

directx 10 -peleistä on toistaiseksi 

tehty myös directx 9 -versiot. Huhut 

nörttipiireissä kertovat kuitenkin, 

että erot directx 9- ja 10-versioiden 

välillä on saatu aikaan keinotekoisesti 

eivätkä ne pohjaa itse 

rajapintojen välisiin eroihin.

erottaa 768 megatavua huippunopeaa 

gddr3-muistia. 

Muusikoiden ja muiden ääntä 

tietokoneella käsittelevien 

laitteistovaatimuksiin kuuluu 

kotikäyttöä pari astetta kovemman 

luokan äänikortti kaikkine 

mahdollisine lisälaitteineen. Tehomikro 

ei siis ole vain pelkkä 

koti-pc tavallista kalliimmilla 

osilla, vaan ammattilaisten käytössä 

tarvitaan toisinaan myös 

sellaisia komponentteja ja laitteita, 

joita tavallisesta koneesta 

ei edes löydy. 

Fujitsu-Siemensin Scaleo tarjoaa 

parempaa ääntä hamuavil- 

Logitechin näppäimistö tarjoaa 

pelaajille monia erikoisominaisuuksia. 

Applen pelkistetty näppäimistö 

on tehty muotoilun ehdoilla. 

le käyttäjille Creativen Sound 

Blaster X-Fi Fatal1ty -äänikortin, 

jonka pitäisi riittää vaativaankin 

käyttöön. 

Kaikki komponentit toisiinsa 

kytkevä emolevy on helppo 

unohtaa, mutta yksittäisten 

osasten tehokas toiminta ei auta 

mitään, jos niiden välissä olevat 

väylät ja apusuorittimet eivät 

pysy touhussa mukana. 

Valmis vai 

itsekasattu paketti 

Kuten vertailussa mukana olleista 

tuotteistakin näkee, erilaisia 

mahdollisuuksia tietokoneen 

Microsoft Vista on ilmestymisestään 

alkaen jakanut mielipiteitä 

vahvasti puoleen ja toiseen. 

Jos unohdetaan yleinen nurina 

Microsoftin tuotteita vastaan 

muiden käyttöjärjestelmien käyttäjien 

taholta, eniten polemiikkia 

Vistaa vastaan ja XP:n puolesta 

on aiheuttanut suorituskyky tehokäytössä. 

Alkuun Vista olikin huomattavasti 

XP:tä tehottomampi, mutta 

uusien ajurien myötä Vista on 

kirinyt rakoa kiinni. XP:n ajureita 

on kehitetty pitkään ja hartaasti, 

mutta esimerkiksi näytönohjaimien 

ajurit Vistalle ovat vielä 

osittain työn alla. 

Testiohjelmien perusteella XP 

on edelleen hivenen Vistaa tehokkaampi 

kolmiulotteisen gra- 

t e h o m i k r o t ■ ■ ■ 

■ taustat 

Suorituskyky: XP vastaan Vista 

Vistan Aero-ikkunointijärjestelmän 

käyttö vaatii tehokaan näytönohjaimen. 

fiikan pyörittämisessä ja bittien 

murskauksessa, mutta tehokkailla 

koneilla eroa ei juurikaan 

huomaa, mikäli ei satu omistamaan 

hifistin kultaisia aisteja. 

Vanhemmilla koneilla ero voi olla 

huomattavampi, koska Vista vie 

koneelta enemmän resursseja ja 

erityisesti Aero-ikkunointijärjestelmän 

mukana tulevat graafiset 

efektit voivat olla liikaa vanhemmille 

näytönohjaimille. 

Vista näyttää kuitenkin päihittävän 

XP:n tiedostojärjestelmän 

tehokkuudessa, joten normaalissa 

pöytäkonekäytössä Vista voi 

tuntua jopa nopeammalta kuin 

XP. Vista myös suorittaa automaattista 

eheytystä levyn pirstoutumista 

vastaan, kun taas XP:llä 

defragmentointi on käyttäjän vastuulla, 

joten Vistan tiedostojärjestelmä 

pysyykin ajan mittaan 

paremmassa kunnossa. 

Tehomikrot Apple imac 24” 2,4GHz DTk Prestige Fujitsu Siemens Scaleo Xi 2530-23P HP Pavilion m9066 Jimm’s PC 

Hinta 1 889 € 1 879 € 1 699 € 999 € 1 990 € 

Valmistaja Apple Dacco Corporation Fujitsu Siemens Computers Hewlett-Packard Jimm’s PC-Store 

http:// www.apple.com www.dacco.fi www.fujitsu-siemens.com www.hp.com www.jimmspc.fi 

Lisätietoja Apple Dacco Corporation Fujitsu Siemens Computers Hewlett-Packard Jimm’s PC-Store 

http:// www.apple.fi www.dacco.fi www.fujitsu-siemens.fi www.hp.fi www.jimmspc.fi 

Puhelin (09) 4761500 (02) 274 0000 010 511 5691 020 5350 (045) 657 6107 

ominaisuudet 

Suoritin Intel Core 2 Duo 2,4 GHz Intel Core 2 Quad 2,4 GHz Intel Core 2 Duo 2,66 GHz AMD Athlon 64 X2 5000+ 2,6 GHz Intel Core 2 Duo 3,0 GHz 

Muisti 2 Gt 4 Gt 2 Gt 3 Gt 4 Gt 

Muistipaikkoja käytössä/vapaana - 4 / 0 2 / 2 4 / 0 2 / 2 

emolevy ja laajennettavuus 

Pci (vapaana) 0 / 0 2 (2) 3 (2) 2 (1) 3 (2) 

Pci express (vapaana) 0 / 0 2 (1) 1 (0) 1 (0) 1 (0) 

Usb-liitännät 3 8 5 6 6 

Firewire-liitännät 2 2 1 2 2 

kiintolevy 1 x 320 Gt 2 x 250 Gt 1 x 500 Gt 1 x 500 Gt 1 x 500 Gt 

Dvd-asema Dvd-rw dl Dvd-rw dl Dvd-rw dl + dvd-rom Dvd-rw dl Dvd-rw dl 

näytönohjain ATI Radeon HD 2600 Pro Nvidia Geforce 8800 GTX Nvidia Geforce 8800 GTS Nvidia Geforce 8600 GT Nvidia Geforce 8800 GTX 

Liitännät 

Vga / dvi / hdmi erikoisliitin O / ● (2) / O O / ● (2) / O O / ● / ● O / ● (2) / O 

Muistikortinlukija O ● ● ● O 

ethernet / wlan ● / ● ● / ● ● / ● ● / ● ● / ● 

kotelo 

Virtalähteen teho - 500 W 500 W 300 W 850 W 

3,5” paikat (vapaana) 0 / 0 2 (1) 8 (6) 4 (2) 5 (4) 

5,25” paikat (vapaana) 0 / 0 3 (2) 4 (1) 2 (1) 4 (3) 

Muuta 

käyttöjärjestelmä Mac OS X v10.4 Tiger Windows Vista Ultimate Windows Vista Home Premium Windows Vista Home Premium Windows Vista Home Premium, 64-bit 

erityisvarustelu Apple remote -kaukosäädin Logitech G15 -näppäimistö Creative Fatality -äänikortti Hauppauge WinTV HVR-1200 tv-kortti Logitech G15 -näppäimistö 

● = Kyllä O = Ei 


■ ■ ■ v e r t a i l u 

■ mitattua 

LABS 

Vertailun mikroissa oli käyttöjärjestelmänä 

Vistan eri versioita. Myös 

Applen Imaciin asennettiin suorituskykymittauksia 

varten Boot Campilla 

toiseksi käyttöjärjestelmäksi 

DTK 

Jimms DTK 

Fujitsu Siemens 

Jimms 

Apple 


HP 

Apple 

HP 

LABS 

LABS 

Tehoa työpöydälle 

Windows Vista, joka pyöri varsin 

sulavasti. Jimm'sin kone oli ainoa, 

jossa oli 64-bittinen versio, joka 

luultavasti vaikutti hieman alentavasti 

sen suorituskykytuloksiin. 

Graafinen suorituskyky 


graafinen suorituskyky parempi ▶ 

0 2000 4000 6000 

1680 x 1050 

1920 x 1200 

1680 x 1050 

8000 10000 

1920 x 

12000 

1200 

3dmark-indeksi 

0 2000 4000 6000 8000 10000 12000 

3dmark-indeksi 

Futuremarkin 3dmark antaa kuvan mikron suorituskyvystä vaativassa pelikäytössä. 

Graafista suorituskykyä painottava mittaus korostaa näytönohjaimen 


Prosessorin teho 


prosessorin teHo parempi ▶ 

0 

DTK 

Jimms DTK 


Jimms 

DTK Fujitsu Siemens 

HP 

Jimms Apple 



DTK 

Hinta/laatu Jimms 

LABS Fujitsu Siemens 

arvosana 

10 

8 

Apple 

HP 


1680 x 1050 

DTK 1920 x 1200 Jimm's 

6 

0 2000 4000 

HP 

6000 8000 10000 12000 

Apple 3dmark-indeksi 

Prosessorin teho 

Vistan käyttö 

Vistan käyttö 

0 500 1 000 1 500 2 000 2 500 

hinta euroa 

Hinta-laatusuhteeltaan parhaat tuotteet sijoittuvat vasempaan ylälaitaan. 

Applen hinta sisältää 24-tuuman Apple näytön. 

Koneiden suorituskykyä mitattiin perustilassaan työpöytä näkyvillä. 

Futuremarkin 3dmark sekä Sisoft- 

0 1 

Apple ja 

2 

HP selvisivät 

3 

testistä 

4 

huip- 

5 6 

waren Sandra -ohjelmilla. LisäksiHP 

pulukemin. Myös Fujitsu-Siemensin Vistan indeksi 

koneista Apple otettiin Windows Vistan kone pääsi yllättämään pienellä 

oma suorituskykyindeksi, jonka tu- lukemallaan. Kotimaisten valmistaloksia 

ei kuitenkaan HP ole huomiota jien mikrojen virrankulutukset olivat 

suorituskyvyn pisteytyksessä. ihan omassa luokassaan, niiden 

Daccon ja Jimm'sin 0 suorituskyky 50 100tehokkaat 150 sisuskalut 200 vaativat 250myös 

oli ihan huippuluokkaa ja pienes- vahvan virtalähteen. Sisoft-indeksi 

tä erosta huolimatta molemmat Melumittauksessa Melu kaikki koneet 

ansaitsivat täydet pisteet. Tässä Vistan olivat käyttö kohtuullisen hiljaisia. Applen 

hintaluokassa ei paljoa parempaa 

tulosta voi toivoakaan. 

Virrankulutus koneistaDTK mitattiin 

kone on käytännössä äänetön ja 

se sopii hiljaisemmallekin Melu työpöydäl- 42 

le. DTK oli ainoa, jonka ääni 40 oli 

keskiarvona ilman ylimääräistä havaittavissa, mutta äänieristykset 39 

kuormaa Windowsin DTK ollessa Jimmspäällä 

pitivät senkin kohtuuden 36 rajoissa. 

Virrankulutus 

38 

virrankulutus Fujitsu DTK 

parempi 35 ◀ 

LABS JimmsSiemens 

Rasitus 

34 

Fujitsu Siemens Apple 

39 

Jimms 

32 

Tyhjäkäynti 

DTK 

261 36 

Apple 

38 

38 

JimmsFujitsu 

HP Siemens 

35 290 35 

HP 0 10 20 30 40 34 50 

Fujitsu Siemens Apple 168 

0 1 2 3 4 5 

desibeliä 32 6 

Apple 

146 

38 

HP 

Vistan indeksi 

35 

HP 

146 

0 50 100 150 200 250 300 350 

wattia 

Fu 

0 1 2 3 4 5 

Vistan ind 

DTK Prosessorin teho 

Jimms 

DTK 


Jimms DTK 

Fujitsu Siemens Jimms Apple 

Fujitsu Apple Siemens 

HP 

1680 x 1050 

HP 

0 50 100 1920 x 1200 150 200 250 

Apple 

Sisoft-indeksi 

0 2000 4000 6000 8000 10000 12000 

Sisoftin Sandran HP mittauksissa painottuu Vistan prosessorin käyttö 3dmark-indeksi suorituskyky. DTk on vah- 

42 

40 

Rasitus 

Tyhjäkä 

voilla neliytimisen suorittimen ansiosta. 

0 50 

vistan käyttö 

LABS 

DTK 

100 150 200 250 

parempi Sisoft-indeksi ▶ 

0 10 20 30 40 50 

desibeliä 

Jimms 

Virrankulutus 

Tehokkaimmat koneet imivät myös hanakimmin virtaa, mutta Fujitsu-Siemens 

Fujitsu Siemens Prosessorin teho 

Apple DTK 

261 

Jimms 

290 

DTK HP 

Virrankulutus 

Fujitsu Siemens 0 1 2 3 168 4 5 6 

Jimms 

Apple 

146 

Vistan indeksi 

Fujitsu Siemens Vistan oma suorituskykyindeksi DTK tutkii koneesta löytyvää laitteistoa eikä 261 sen 

kummemmin testaa HP sitä. indeksi ei vaikuttanut 146 pisteytykseen. 

Apple Jimms 

290 

0 50 100 150 200 250 300 350 

Painoarvo Jimm’s DTk Fujitsu-Siemens HP Apple 

Suorituskyky HPFujitsu 

Siemens 35% 10 10 168 8 6 6 wattia 

Laajennettavuus 25% 9 9 9 7 4 

Varustelu 0 50 Apple 25% 100 9150 9 146 8 7 8 

Virrankulutus ja melu 10% 6 Melu 200 250 

6 9 9 10 

Ulkonäkö ja muotoilu 5% 8 6 Sisoft-indeksi 9 5 10 

Arvosana HP 100% 9,0 8,9 1468,4 

6,8 6,6 

yllätti pienellä virrankulutuksellaan. 

melu 

LABS 

DTK 

Jimms 


Apple 

HP 

0 10 

Melu 

20 

parempi ◀ 

42 

40 

39 

36 

38 

35 

Rasitus 

34 

32 

Tyhjäkäynti 

38 

35 

30 40 50 

desibeliä 

ominaisuudet on pisteytetty 0 asteikolla 50 4–10. 100 Arvosana 150 on 200 laskettu 42250 

painotettuna keskiarvona. DTK Hinta ei vaikuta pisteytykseen. 40 

39 

Jimms 

36 


38 


35 

Virrankulutus 

Rasitus 

300 

kaikkien koneiden melu oli kohtuuden rajoissa. DTk:n ääni saattaa häiritä, 

350 Apple on käytännössä äänetön. 

wattia 

4 

2 

F

42 desibelin hurina voi joissain 

ympäristöissä olla liikaa, varsinkin 

jos säilyttää konetta pöydällä 

lähellään. 

Laajennettavuus ja teho 

avainasemassa 

Koteloon rakennettu mikro ostetaan 

sen tarjoaman laajennettavuuden 

vuoksi. Kolmessa 

suurimmassa kotelossa oli paras 

laajennusvara. Kaikissa oli omat 

hyvät puolensa, mutta myös puutteensa. 

DTK tarjoaa kaksi 16x 

pci-e-paikkaa näytönohjaimille, 

mutta muistipaikat täytetty muistikammoilla. 

Jimm'sin halvempi 

emolevymalli ei jätä tilaa toiselle 

näytönohjaimelle. 

HP:n pieni kotelo rajoittaa laajentamista 

ja Apple tarjoaa vain 

kolme usb- ja yhden firewire-liitännän. 

Varustelussa Dacco ja Jimm's 

lähentelivät täydellisyyttä, erityisesti 

Daccon neliytiminen prosessori 

yhdistettynä Geforce 8800 

GTX -näytönohjaimeen on varsin 

pätevä yhdistelmä, mutta emolevyn 

integroitu äänikortti tuottaa 

pettymyksen verrattuna esimerkiksi 

Fujitsu Siemensistä löytyvään 

Creativen Sound Blaster X-Fi 

Fatal1ty -äänikorttiin. Toisaalta 

Fujitsu Siemensin näytönohjain 

ei ole ihan samaa tasoa näiden 

kahden kanssa. 

HP ja Apple tarjoavat kolme 

gigatavua keskusmuistia, mutta 

muuten varustelu on tässä sarjassa 

alamittaista. Applelle annetaan 

kuitenkin lisäpiste pakettiin 

kuuluvasta isosta ja laadukkaasta 

näytöstä, vaikkei se koneiden vaatimuksiin 

kuulunutkaan. 

Virrankulutus ja melu kulkevat 

tuuletuksen vuoksi käsi kädessä. 

Hyvillä rakenneratkaisuilla ja äänieristyksellä 

voidaan kuitenkin 

vähentää äänisaastetta. Suorituskykyiset 

näytönohjaimet kuluttavat 

paljon virtaa, joka täytyy tuulettimilla 

johtaa ulos kotelosta. Imacissa 

lämpö johdetaan ulos näytön reunojen 

kautta ja se on käytännössä 

äänetön. 

Ulkonäön ja muotoilun pisteissä 

näkyy koteloiden erilaiset 

ärsytystekijät. Applen tyyliä rikkoo 

vain mahdollisten lisälaitteiden 

aiheuttama johtosalaatti. Se ansaitsi 

tässä luokassa täydet pisteet. 

Fujitsu Siemensin näyttävä kotelo 

menetti pisteen vaikean avaamisen 

takia. DTK:n ja Jimm'sin kotelot 

olivat tavallisia, mutta HP:n muovilaatikko 

ei herättänyt suurempia 

sympatioita. 

Vahvasti bittejä murskaavat laitteet vaativat tehokkaan jäähdytyksen, joka 

valitettavasti on hyvin kuuluvaa. 

kokoonpanoon on todella paljon 

kapean hintaluokan sisällä. 

Eri komponenteista löytyy useampia 

eritasoisia ominaisuuksia, 

joiden perusteella asiantuntija 

voi järjestelmää koota. Vaihtoehtojen 

kartoittaminen on jo 

itsessään oma urakkansa. 

Vaikka vuosien saatossa tietokoneiden 

komponenttien 

standardointiin on saatu aika 

hyvä kuri, eivät siitäkään huolimatta 

kaikki osaset aina sovi 

yhteen. Joskus emolevy saattaa 

riidellä muistikampojen kanssa 

täysin selittämättömästä syystä 

ja tällöin ei auta muu kuin vaihtaa 

jompikumpi. Tällaiset asiat 

selviävät usein vain kokeilemalla 

tai ottamalla oppia jonkun 

toisen kokemuksista. 

Monille kovan tason koneen 

käyttäjille mikron itse kasaaminen 

on kunnia-asia ja usein 

myös ainoa oikea lähtökohta. 

Nykyään tarjolla on kuitenkin 

myös päteviä valmiita paketteja, 

joista löytyy hyvä pohja oman 

kokoonpanon kasaamiseen. 

Halpoja valmismikroja leimaa 

huokeiden osien käyttö ja 

yhteensopivuusongelmat muiden 

komponenttien kanssa, 

mutta tehomikroista löytyy kuitenkin 

varsin varteenotettavia 

paketteja. Valmista, toimivaksi 

testattua konepakettia kannattaakin 

vakavasti harkita, mikäli 

ei ole valmis ylimääräiseen tais- 

teluun koneen toimintakuntoon 

saattamiseksi. 

Mitä tehokäyttäjä hakee 

Komponenteissa ja niiden 

ominaisuuksissa vaihtoehtojen 

määrä on rajaton. Samoin löytyy 

tehomikrojen ostajilta pal- 

t e h o m i k r o t ■ ■ ■ 

jon erilaisia käyttötarkoituksia 

ja tarpeita, joita komponentit 

tyydyttävät. 

Ahkera pelaaja tarvitsee tietokoneeltaan 

tavallista enemmän 

potkua ja tällöin korostuu erityisesti 

prosessorin, muistien ja 

näytönohjaimen suorituskyky. 

Videon ja musiikin kanssa 

työtään tekeville tietokoneet 

ovat nykyään korvaamattomia 

työvälineitä. Dvd-elokuvien ja 

monikanavaisen äänen tallentamiseen 

ja muokkaamiseen 

tarvitaan suorituskyvyn lisäksi 

monenlaisia oheislaitteita. 

Suorituskyvyn lisäksi tärkeää 

tehomikrossa onkin myös laajennettavuus. 

Monet lisälaitteet 

saa kytkettyä koneeseen usbliitännän 

kautta ja kokemus on 

osoittanut, että helposti käden 

ulottuvilla olevia usb-paikkoja 

ei voi koskaan olla liikaa. Valitettavasti 

kaikki kotelosuunnittelijat 

eivät ole tätä asiaa 

ymmärtäneet ja vertailussakin 

olleista koneista löytyi varsin 


■ ■ ■ v e r t a i l u 

mysteerisiä ratkaisuja. 

Toisaalta osa lisäkomponeista 

vaatii nopeaa tiedonsiirtoa, 

joten ne täytyy kytkeä suoraan 

koneen emolevylle, jolta täytyy 

löytyä riittävän monta lisäpaikkaa 

erilaisille korteille. 

kotelo ei ole vain laatikko 

Tehokäyttäjälle koneen avaaminen 

ja osien asentaminen, 

huoltaminen ja poistaminen on 

tuttua puuhaa, joten itse kotelon 

täytyy myös olla laadukas. 

Sen avaamisen täytyy olla riittävän 

helppoa ja kotelosta pitää 

löytyä tilaa kaikille tarvittaville 

osille. 

apple imac 24" 2,4gHz 

Apple erottuu ymmärrettävästi 

muista tehomikroista sekä hyvässä 

Dtk prestige 

Daccon kasaama tehomikro tykitti 

suorituskykymittauksissa 


Vertailussa mukana ollut 

Applen Imac häikäisee eleganssillaan, 

mutta muodostaa 

ongelman niille, joille koneen 

oma kokoonpano ei ole riittävä. 

Työtilaa rumentavassa isossa 

keskusyksikössä on siis myös 

hyvät puolensa. 

Ohjelmointi ja erityisesti 

musiikin teko vaativat rauhallista 

keskittymistä aiheeseen. 

Yksi pahimmista keskittymisen 

sekoittajista on metelöivä 

tietokone. Koneessa olevat tuulettimet 

ja kiintolevyt voivat 

aiheuttaa pahimmillaan niin 

suurta meteliä, että työhön keskittymisestä 

tulee suorastaan 

että huonossa. Imacin ulkonäkö 

lähentelee täydellisyyttä. Keskusyksikkö 

on rakennettu litteän 

näytön sisään eikä se siten vie 

tilaa työpöydältä. 

Pienen koon vuoksi koneen 

sisukset vastaavat kannettavaa 

tietokonetta Mobility Radeon 

-näytönohjainta myöten. Suorituskykymittauksissa 

Imac jäikin 

häntäpäähän, sen 3dmarktulos 

on alle kolmannes tehokkaimmista. 

Vertailukelpoisia 

suorituskykymittauksia varten 

Appleen asennettiin Vista-käyttöjärjestelmä. 

Kolmen gigan muistimäärä riittää 

vaativammassakin käytössä 

huipputulokset ja vakuuttaa muutenkin 

kokoonpanollaan vertailun 

ainoana neliytimisenä koneena. 

Koneesta paljastui sisältä myös 

kaksi pientä (250 gigatavua) 

kiintolevyä yhden ison sijasta, 

mikä on suorituskyvyn kannalta 

hyvä asia. 

Emolevyltä löytyvä toinen 16x 

pci-e-paikka lämmittää pelaajien 

mieltä, kun tarpeen tullen koneeseen 

voi kiinnittää myös toisen 

näytönohjaimen tuomaan lisätehoa 

grafiikan prosessointiin, vaikkei 

koneeseen valmiiksi istutettu 

Geforce 8800 GTX varmaankaan 

hyydy ihan vähästä. 

Muistia mikrossa on hulppeat 

mahdotonta. 

Erityisesti hiljaisessa kotitoimistossa 

äänekäs kone on iso 

häiriötekijä, mikäli konetta haluaa 

pitää päällä muulloinkin 

kuin vain työskentelyn aikana. 

Tehokas kone ei siis saisi kuulostaa 

tehokkaalta, vaan laaduk- 

■ Jimm's PC 

Jimm'sin tehomikro on tasaisen hyvä paketti, joka syö virtaa samassa 

suhteessa tehoonsa, muttei kuitenkaan ole ole häiritsevän 

äänekäs. Varustelu vakuuttaa vaativammankin tehokäyttäjän. 

Arvosana 

+ Tyylikäs, hiljainen, näyttö sisältyy hintaan 

– Laajennettavuus, suorituskyky 

6,6 

pitkälle ja Applen koneet ovatkin 

usein muistia runsaasti käyttävien 

graafisten suunnittelijoiden 

lemmikkejä. 

Merkittävin rajoitus on laajennettavuus. 

Jos näytönohjaimen 

teho ei tyydytä, mitään ei ole 

tehtävissä. Uusia laitteita ei tiukkaan 

näyttökoteloon pahemmin 

asennella eikä kolme usb- ja yksi 

firewire-liitäntä pitkälle riitä. 

Mikäli lisälaitteille, kuten 

puuttuvalle muistikortin lukijalle, 

on tarvetta, sotkee tyylikkään 

kokonaisuuden melko nopeasti 

erilaisista johdoista ja lisälaitteista 

koostuva kaaos. Käytännössä 

päivitystarpeen tullessa eteen, 

neljä gigatavua. Laajennusvaraa 

ei kuitenkaan ole jätetty, vaan 

kaikki neljällä muistipaikkaa on 

täytetty. 

Loistava kokoonpano on valitettavasti 

ängetty varsin luokattoman 

koteloon. Liitännät kotelon edessä 

on piilotettu napsauttamalla 

avattavan luukun taakse. Edessä 

olevien usb-paikkojen käytön yleisyydestä 

johtuen luukkua joutuu 

luultavasti pitämään käytännössä 

koko ajan. 

Optiset asemat ja muistikortinlukija 

ovat taas piilossa alaspainettavan 

luukun takana, joka 

on jostain syystä jousitettu palaamaan 

automaattisesti ylös ja 

kaan kotelon tuntomerkkeihin 

kuuluu hyvä äänieristys. Kotelon 

muotoilu, valmistusmateriaali 

ja eri osien asennuspaikat 

vaikuttavat koneen sisällä 

liikkuvaan ilmaan ja sitä myötä 

sen aiheuttamaan meteliin sekä 

tuulettimien tarpeeseen. Tk 

on urakkana koko koneen uusiminen. 

Näyttöäkään ei jälkeen päin 

voi vaihtaa, mutta toisaalta tässä 

paketissa saa samaan hintaan 

varsin laadukkaan 24 tuuman 

näytön mukana. Ainoana puutteena 

näytössä on korkeussäädön 

puuttuminen. 

■ Apple Imac 24" 2,4GHz 

Hinta: 1749 € 

Valmistaja: Apple, www.apple.com 

Lisätietoja: Apple, puh. (09) 4761500, 

www.apple.fi 

Lyhyesti: Puutteistaan huolimatta Imac 

on hyvä vaihtoehto tyylitietoiselle tehokäyttäjälle. 

Arvosana 

+ Huippu suorituskyky, paikka toiselle näytönohjaimelle 

– ongelmallinen kotelo, äänekäs 

8,9 

aiheuttaa näin hankaluuksia asemien 

käytön kanssa. Luukku estää 

täysin alimmissa laitepaikoissa 

olevien laitteiden käytön. 

Tukevista äänieristysmateriaaleista 

huolimatta Daccon kone oli 

myös vertailun äänekkäin. 

■ DTK Prestige 

Hinta: 1879 € 

Valmistaja: Dacco Corporation, 

www.dacco.fi 

Lisätietoja: Dacco Corporation, 

puh. (02) 274 0000, www.dacco.fi 

Lyhyesti: Erittäin suorituskykyinen 

tehomikro, joka tarjoaa hyvät laajennusmahdollisuudet.

fujitsu siemens scaleo 

Xi 2530-23p 

Hp pavilion m9066 

Jimm's pC 

Fujitsu Siemensin koneessa heti 

ensimmäisenä silmään pistää 

varsinainen tehomikron ulkonäkö. 

Etupaneelin alalaitaa hallitsevat 

sinisten ledivalojen valaisemat 

refleksiputkien näköiset aukot, 

joilla ei kuitenkaan ole viileän 

ulkonäön luomista tärkeämpää 

funktiota. 

Harvinaisen paksusta pellistä 

tehty kotelo vakuuttaa muutenkin 

tehokkaalla olemuksellaan 

sekä ulkonäön että myös painon 

puolesta. Samaa tyyliä jatkaa 

etupaneelista löytyvä Creativen 

Fatal1ty-äänikortin etupaneeli 

joka tarjoaa digitaalisen äänen 

kanssa työskentelevälle monipuo- 

HP:n osanotto vertailuun aiheuttaa 

ensi silmäyksellä hieman 

hämmästystä. Tarroja täyteen 

oksennettu muovinen etupaneeli 

tuijottaa selvästi muita pienemmän 

kotelon edestä ja vaikutelma 

tehomikrosta on varsin kaukana. 

Usb-paikat ja muut yleisimmät 

liitännät on jemmattu keinahtavan 

muoviluukun taakse. Toisen 

luukun takaa löytyy HP:n oma 

lennossa vaihdettavan kiintolevyn 

paikka. Sinne voi varmuuskopioida 

tiedostonsa helposti etupaneelin 

nappia painamalla. 

Myös sisuskaluiltaan HP poikkeaa 

muista vertailun koneista. 

Vertailun ainoan AMD-prosesso- 

Kotimaisen Jimm's PC-Storen 

kasaama mikro veti suorituskykymittauksissa 

vertailluista koneista 

toiseksi parhaan tuloksen eikä suuresti 

häpeile Daccon koneen rinnalla, 

vaikka kaksiytiminen prosessori 

hieman häviääkin DTK:sta löytyvälle 

neliytimiselle isosiskolleen. 

Huippuluokan näytönohjain 

Geforce 8800 GTX ei jätä tilaa 

pohdinnoille, mutta toisesta 16x 

pci-e-paikasta on jäljellä vain umpeen 

kolvatut reiät, joten kahden 

näytönohjaimen sli-käytöstä on 

turha haaveilla halvan emolevymallin 

takia. 

Jimm'sin kotelosta ei ylimääräistä 

muovia löydy, mutta myös 

Arvosana 

+ Tasainen kokonaisuus, tyylikäs ja monipuolinen kotelo 

– edessä vain yksi usb-paikka, työläästi avattava kotelo 

8,4 

liset ja helposti käsille päästävät 

liitännät. 

Koneen varusteisiin kuuluu 

polttavan dvd-aseman lisäksi myös 

toinen, lukeva dvd-asema, joka on 

monille tehokäyttäjille välttämätön. 

Pienen pettymyksen tuottaa 

se, että usb-paikkoja koneen etuosasta 

löytyy vain yksi. 

Suorituskyvyssä Scaleo jää hieman 

kärjen jälkeen, mutta tarjoaa 

kaiken kaikkiaan tasaisen hyvän 

paketin. 

Jykevän kotelon ikävät puolet 

paljastuvat, kun alkaa tutkimaan 

koneen sisuskaluja. Kannen avaaminen 

vaatii ruuvimeisselin tunkemista 

kannen ja muun kotelon 

Arvosana 

+ edullinen, tv-kortti, virtapihi 

– Suorituskyky, pieni kotelo 

6,8 

rilla rullaavan koneen grafiikasta 

huolehtii vertailun kärjen grafiikkakortteja 

astetta köykäisempi 

Geforce 8600 GT, josta puuttuu 

muun muassa directx 10 -tuki. 

Kokoonpano jäikin suorituskykymittauksissa 

joukon hännille. Toisaalta 

virrankulutus on vain puolet 

tehokkaimpien mikrojen vaatimasta 

energiasta. 

Hyvänä bonuksena koneen 

sisältä paljastui valmiiksi asennettuna 

Hauppaugen digi-tv-kortti 

maanpäälliseen verkkoon, joka on 

monelle tehokäyttäjälle välttämätön 

varuste. Muistia on riittävät 

kolme gigatavua, mutta laajennusvaraa 

ei ole jätetty. 

Arvosana 

+ Suorituskyky 

– ei muistikortinlukijaa, virtasyöppö 

9,0 

tässä kokoonpanossa kotelo aiheuttaa 

eniten kummastusta. Koko 

koneen etupaneeli on piilotettu 

lukittavan luukun taakse, joka on 

tietysti tietoturvallinen fyysisesti, 

mutta varsin epäkäytännöllinen. 

Optinen asema on vangittuna 

luukun taakse piiloon, mutta 

etupaneelin normaalit usb-paikat 

siirretty kotelon päälle. Ratkaisusta 

voidaan olla montaa mieltä, 

mutta kokemus kertoo, että 

kotelon päällä on hyvä säilyttää 

erinäisiä raskaampiakin esineitä, 

kuten jalkoja, mikäli kone sijaitsee 

lattialla. On helppo kuvitella minkälaista 

tuhoa päälle kiinnitetyille 

usb-tikuille käytännössä tulee ta- 

t e h o m i k r o t ■ ■ ■ 

väliin, jotta saa vapautettua kaksi 

kantta kiinni pitävää lukkoa. Kansi 

ei myöskään liu'u pois, vaan se on 

koneen alalaidassa kiinni saranalla. 

Kotelon availu pöydän alla ei 

ole mitään herkkua. 

■ Fujitsu Siemens Scaleo Xi 

2530-23P 

Hinta: 1 699 € 

Valmistaja: Fujitsu Siemens Computers, 

www.fujitsu-siemens.com 

Lisätietoja: Fujitsu Siemens Computers, 

puh. 010 511 5691, 

www.fujitsu-siemens.fi 

Lyhyesti: Muotokieleltään tehoa uhkuva, 

tasapainoisesti varustettu mikro. 

Pienen kotelon vuoksi laajennettavuusongelmista 

kärsivä HP 

on kuitenkin kaikin puolin tuttua 

hyvää laatua. Kokoonpano on toimiva, 

mutta Compaqin perinteitä 

tämäkin mallin kotelosta löytyy uusia 

insinöörien juonimia ratkaisuja, 

joiden toimivuudesta voidaan olla 

montaa mieltä. 

■ HP Pavilion m9066 

Hinta: 999 € 

Valmistaja: Hewlett-Packard, 

www.hp.com 

Lisätietoja: Hewlett-Packard, 

puh. 020 5350, www.hp.fi 

Lyhyesti: Edullinen paketti hieman vähemmän 

vaativalle tehokäyttäjälle. 

pahtumaan. 

Perusvarusteeksi jo muodostunut 

muistikortinlukija paistaa 

poissaolollaan. 

Jimm'sin kokoonpano on DTK:n 

rinnalla todellinen tehomikro ja 

suositeltava paketti tehokäyttäjälle, 

jota ei vertailun suurin virrankulutus 

häiritse. 

■ Jimm's PC 

Hinta: 1990 € 

Valmistaja: Jimm's PC-Store, 

www.jimmspc.fi 

Lisätietoja: Jimm's PC-Store, 

puh. (045) 657 6107, www.jimmspc.fi 

Lyhyesti: Suorituskykyinen tehomikro, 

joka ei sähköä säästä. 


0 

halutuinta digilahjaa 

olli-Pekka komonen 

1 

maailman viilein näppäimistö 

microsoft Wireless entertainment Desktop 8000 

Microsoftin viihdenäppäimistö on maailman 

ensimmäinen langaton taustavalaistu ladattava 

näppäimistö. Uskomattoman ohueen ja 

kevyeen pakettiin on ahdettu tavallisen näppäimistön 

lisäksi erittäin näppärästi toimiva 

hiirenkorvike, monipuoliset mediasäätimet, 

ja Windows Vista -näppäin. Taustavalo toimii 

2 Pelaamisen iloa 

Uuden sukupolven pelikonsoli 

Koko perheen suu kääntyy messingille, kun 

pukin paketista paljastuu uuden sukupolven 

pelikonsoli. Halvimmillaan noin 250 eurolla 

pelaamiseen pääsee käsiksi Nintendon Wiillä, 

jonka ohjainten heilutteluun perustuva 

peliohjain on saavuttanut valtaisaa suosiota 

aiemmin pelaamisesta piittaamattomienkin 

parissa. 360 euron hintainen Microsoftin 

Xbox360 tarjoaa laajinta pelivalikoimaa, 

sekä mahdollisuuden päivittää konsoli edullisesti 

hd-dvd-soittimeksi. Sonyn Playstation 

3 sisältää blu-ray-teräväpiirtosoittimen, mutta 

maksaa konsoleista selvästi eniten, hinnanalennuksen 

jälkeenkin noin 480 euroa. 


automaattisesti vain silloin, kun käyttäjä on 

näppäimistön lähettyvillä, joten valo ei turhaan 

loista pöydän reunalla. Patterinvaihtorumban 

sijaan näppäimistö ja ergonominen 

hiiri ladataan telakassa, jossa on myös neljä 

usb-porttia. Hintaa komeudella on noin 250 

euroa. 

3 

Rakenna oma robotti 

lego mindstorms nXT 

Legot ovat kuuluneet olennaisena osana jouluaaton 

lahjakavalkadiin jo vuosikymmeniä.Äärimmäisin 

Lego-elämys saavutetaan tänä vuonna lähes 

400 euron hintaisella Mindstorms NXT -paketilla, 

jonka sisuksista paljastuu paitsi vino pino perinteisiä 

tekniikkalegoja myös 32-bittinen keskusyksikkö, 

servomoottoreita, ääni-, valo-, kosketus- ja 

ultraääniantureita. Nxt-ohjelman avulla Lego-robotit 

voidaan ohjelmoida tekemään lähes mitä vain. 

Samalla lasten ja vähän vanhempienkin ymmärrys 

ohjelmoinnin logiikasta kasvaa kuin itsestään. 

4 

Joulun alla kaupat täyttyvät vimmaisesti 

sopivia lahjoja etsivien ihmisten 

armeijoista. Tekniikkasuuntautuneen 

lähimmäisen lahjonta ei mene pahasti 

vikaan, jos hänelle hankkii 

vähintään yhden tällä sivulla esitellyistä 

laitteista. 

Ympäristötietoisen matka-akku 

Solar Freeloader 

Nykyihmisen taskussa kulkee jos jonkinlaista kännykkää, 

mp3-soitinta ja pelikonsolia. Solar Freeloaderin avulla 

lähestulkoon kaikki mahdolliset matkalaitteet saavat virtaa 

tien päällä – aurinkoenergian avulla. Kompaktin kokoisiin 

alumiinikuoriin on pakattu aurinkopaneelien lisäksi akku, 

joten Freeloaderin voi ladata valmiiksi päivällä, ja käyttää 

sen sisäistä akkua laitteiden kanssa illalla tai yöllä. Mikäli 

aurinkoa ei riitä, voi Freeloaderin akun täyttää etukäteen 

myös tietokoneen usb-väylästä. Hintaa vihertävälle virtalähteelle 

kertyy noin 45 euroa + toimituskulut.

5 Vauhtia 

6 

8 

ruudulle 

nvidia Geforce 8800 Ultra 

Pc-tekniikan kehityksen kärkeen pääsee 

käärimällä pukinkonttiin Nvidian 8800sarjan 

lippulaivan – tai kaksi tai kolme. 

Vajaan 700 euron kappalehintaisissa näytönohjaimissa 

on kussakin 681 miljoonaa 

transistoria sisältävä G80-grafiikkaprosessori, 

ja 2160 megahertsin kellotaajuudella 

kodin oma 

viihdekanava 

netgear Digital entertainer HD 

Täysiverisen htpc-koneen sijasta television 

viereen on helppo sijoittaa hiljainen 

ja tyylikäs mediastriimeri. Noin 350 euron 

hintainen Netgearin Digital Entertainer 

HD on varustettu laajalla tuella 

eri tallennusformaateille, ja liitännöistä 

löytyy ilahduttavasti myös hdmi digitaali- 

kiinteää tallennusta 

Transcend 32 Gt ssd-levy 

Rakentelusta ja säätämisestä innostuneen 

it-ammattilaisen joulusukkaan pullahtaa 

kannettavan kiintolevyn korvaava 

ssd-levy. Perinteiset levyt ja lukupäät on 

ssd-tekniikassa korvattu flash-muistilla. 

Levy kestää siis heiluttelua ja muuta 

rankkaa käsittelyä ilman minkäänlaisia 

ongelmia, ja lupaa myös merkittävän no- 

10lg 

super multi blue Bh10 

kotiteatterin kuningas 

Mikäli teräväpiirrosta ei saa tarpeekseen, kuuluu 

olohuoneeseen ehdottomasti Lg:n moniformaattisoitin. 

Sekä hd-dvd, että blu-ray –levyt kivuttomasti 

toistava soitin ei ole halvin mahdollinen 

ratkaisu teräväpiirtomaailmaan, mutta säästää 

toimivaa gddr3-muistia löytyy peräti 768 

megatavua.Virtaa jo yksikin kortti haukkaa 

190 wattia, joten samaan syssyyn kannattaa 

hankkia kilowatin virtalähde. Mikäli 

jäähdytyksen melu käy sietämättömäksi, 

kortin voi lisämaksusta hankkia Msi:n 

nestejäähdytettynä versiona. 

sen ääni- ja kuvasignaalin häiriöttömään 

siirtoon televisiolle tai videotykille jopa 

1080p-resoluutiolla. Mediatiedostojen 

luku onnistuu joko langallisen tai langattoman 

verkkoyhteyden yli, tai usb-liitännän 

kautta muistitikulta tai ulkoiselta 

kiintolevyltä. 

peusedun verrattuna vanhaan tekniikkaan. 

Ainoaksi haitaksi jää huikaiseva 

hinta, 32 gigatavu levy maksaa vielä tänä 

jouluna yli 300 euroa, jolla perinteistä levykapasiteettia 

irtoaa jopa 400 gigatavua. 

Kannettavan kiintolevyn korvaavien mallien 

lisäksi markkinoilta löytyy Express card 

-paikkaan sopivia tallennuslaitteita. 

hyllystä tilaa yhdistämällä kaksi uuden sukupolven 

soitinta yksiin kuoriin. Puutteitakin laitteessa 

vielä on, hd-dvd –elokuvien valikot eivät toimi ollenkaan 

ja merkillistä kyllä, myöskään cd-levyjen 

kanssa Lg ei suostu toimimaan lainkaan. 

7Digitaalinen 

media vyöryy kaikkialta kuluttajan 

kimppuun. Koko kodin keskitetty mediapalvelin 

helpottaa valokuvien, musiikin ja videoiden 

hallintaa ja katselua. Pelkkään yhteen verkkoliitäntäiseen 

kiintolevyyn verrattuna neljää levyä 

käyttävä Terastation säilyttää Raid5-konfiguroituna 

tiedot, vaikka yksi levyistä hajoaisikin. Dlna-palvelimen 

avulla Terastationiin tallennetut 

mediatiedostot ovat helposti katseltavissa myös 

erilaisilla mediamuuntimilla. Kahden teratavun 

kokonaiskapasiteetilla varustettu Terastationmalli 

kustantaa noin 850 euroa. 

Teratolkulla tallennustilaa 

Buffalo Terastation live 

9 Teräväpiirtoa 

kotivideoihin 

Sony HDR-HC7 

Hd-tekniikka painaa päälle paitsi televisioissa 

ja soittimissa, myös videokameroissa. 

Sonyn erittäin pienikokoinen kamera 

perustuu 6,1 megapikselin cmos-kennoon, 

jonka avulla videota voi tallentaa 

joko 1080i-muodossa tai perinteisellä 

sd-resoluutiolla samalle dv-nauhalle. 

Videoinnin kanssa samaan aikaan on 

voi kuvata myös erikseen muistikortille 

still-kuvia 4,6 megapikselin tarkkuudella. 

Rahaa hd-tason kuvausilosta täytyy 

pulittaa noin 1300 euroa. 


petteri JÄrViNeN • piirros: petri rotsteN 

Potenssilääkkeet,ilmaissoftat 

ja loistavat 

osakekaupat 

tukkivat sähköpostin. 

Tilastojen 

perusteella helpotusta 

ei ole luvassa, 

mutta muutama uusi 

tekniikka saattaa auttaa. 

Silkkaa roskaa 

Vielä joitakin vuosia sitten 

sähköposti oli näppärä 

kanava asioiden hoitamiseen. 

Nyt siitä on tullut likaviemäri, 

joka pursuaa kyseenalaisia 

tuotteita ja palveluita. 

Asiaviestit hukkuvat mainosten 

joukkoon. 

Tavalliselle pc-käyttäjälle 

roskaviestien poistaminen on 

päivittäinen rutiini, johon tuhlaantuu 

aikaa. Yrityskäytössä 

roskapostin haitat ovat vielä laajemmat. 

Esimerkiksi sähköpostin 

lukeminen matkapuhelimella 

on mielekästä vain, jos roskat 

saadaan karsittua ajoissa. 

Se ei ole helppoa, ja roskaposti 

onkin loputonta kilpajuoksua 

mainostajien ja torjuntapalvelujen 

tarjoajien välillä. 

Newseistä osakehuijauksiin 

Ensimmäisen roskapostin lähettivät 

kaksi arizonalaista asianajajaa, 

jotka huhtikuussa 1994 mainostivat 

palveluitaan yli 6000 newskeskusteluryhmässä. 

Temppu 

aiheutti laajaa suuttumusta silloisessa 

nettimaailmassa. 

Se oli kuitenkin vasta esimakua 

tulevasta. Kun netti 1990luvun 

lopulla levisi kaikkialle, 

mainostus levisi sähköpostiin. 

Esimerkiksi tammikuussa 1998 

Future WT -niminen yritys 

mainosti 57 miljoonan osoitteen 

listaa 99 dollarin hintaan 

– roskapostilla tietenkin. 

Kriittinen massa ylittyi kuitenkin 

vasta vuoden 2003 tienoilla, 

jolloin roskapostin määrä 

räjähti. 

Aluksi mainokset lupasivat 

lähinnä nopeaa rikastumista 

tai houkuttelivat lähettämään 

rahaa afrikkalaisille huijareille. 

Tänään kukoistavat lääkekauppa, 

laittomat tietokoneohjelmat 

sekä mieskunnon kohentamiseen 

tarkoitetut tuotteet. 

■ ■ ■ 

Pari vuotta sitten yleiset seksimainokset 

ovat lähes hävinneet. 

Kun vuoden 2006 alussa 22 prosenttia 

roskapostista tyrkytti seksiä, 

vuotta myöhemmin niiden 

osuus oli enää kolme prosenttia. 

Alan harvoja hyviä uutisia onkin, 

että seksikuvat eivät enää 

tulvi lasten sähköposteihin. 

Uudeksi suosikiksi ovat 

nousseet osakkeet, joiden hintaa 

yritetään nostaa kehumalla 

niitä sähköpostilla. Silloin kyse 

ei ole enää vain luvattomasta 

markkinoinnista, vaan myös 

kurssien vedättämisestä ja siten 

rikollisesta huijauksesta. 

marraskuu 2007 tietokoNe 37

■ ■ ■ t i e t o t u r v a 

■ tauStat 

Yhdysvallat yhä kärjessä 

Aluksi roskapostia lähetettiin lähinnä 

huonosti suojattujen sähköpostipalvelinten 

kautta. Ne mahdollistivat 

viestien releoinnin ulkopuolisilta 

lähettäjiltä. 

Palvelimia torjuttiin mustien 

listojen avulla, jolloin roskaajat 

siirtyivät uuteen tekniikkaan: lähetyspalvelua 

alettiin ostaa bottiverkkojen 

ylläpitäjiltä. 

Englantilaisen tietoturvayhtiö 

Sophoksen mukaan kesällä 2005 

eniten roskapostia lähetettiin Yhdysvalloista 

(26,4 %). Sen kannoilla 

tulivat Etelä-Korea, Ranska, 

Brasilia ja Kanada. 

Kaksi vuotta myöhemmin Yhdys- 

”kohta se loppuu” 

Vuoden 2003 jälkeen myös viranomaisten 

oli pakko ryhtyä 

toimenpiteisiin. Suomessa roskapostitus 

oli ollut laitonta jo 

pitkään, mutta syksyllä 2004 voimaan 

tullut sähköisen viestinnän 

tietosuojalaki selkeytti tietosuoja- 

ja vastuukysymyksiä. 

Joulukuussa 2005 liikenne- ja 

viestintäministeri Susanna Huovinen 

kehui, miten roskapostin 

määrä oli saatu laskemaan 

80 prosentista kolmannekseen: 

”Roskapostin määrän väheneminen 

on osoitus siitä, että 

määrätietoisin toimin kyetään 

vaikuttamaan Internetin mukanaan 

tuomiin lieveilmiöihin”. 

Ministeriön laskelmat olivat 

virheellisiä ja ilmeisen tarkoitushakuisia. 

Mutta ovat muutkin sortuneet 

■ ratkaiSut 

38 tietokoNe marraskuu 2007 

vallat oli yhä ykkössijalla (28,4 %) 

ja Korea kakkosena. Kiina (4,9 %) 

ja Venäjä (4,4 %) olivat kiilanneet 

Brasilian edelle. 

Luvut kertovat lähinnä kotikäyttäjien 

ja nettiyhteyksien määrästä. 

Vallatut kotikoneet toimivat omistajan 

tietämättä roskapostin levitysasemina. 

Tämä ei lupaa hyvää tulevaisuutta 

ajatellen. Kiina, Venäjä ja 

Brasilia kehittyvät nopeasti, joten 

lähivuosina nettiin tulee satoja 

miljoonia uusia, täysin kokemattomia 

käyttäjiä. He ovat helppoja 

saaliita huijareille ja alttiita tilaamaan 

roskapostilla mainostettuja 

turhaan optimismiin. Bill Gates 

arveli Davosin talouskokouksessa 

vuoden 2004 alussa, että roskapostiongelma 

poistuu kahden 

vuoden kuluessa. Ironista kyllä, 

juuri kahden vuoden kuluttua 

postin määrä kasvoi entisestään. 

Toisaalta netti ei ole myöskään 

romahtanut roskapostin 

vuoksi, vaikka senkin piti joidenkin 

ennusteiden mukaan 

tapahtua viime vuonna. 

Roskaposti on kuin liikenneruuhkat: 

kaikki inhoavat 

niitä, mutta jonottaminen hyväksytään, 

koska vaihtoehtoiset 

liikkumistavat ovat vielä hankalampia. 

Aina löytyy asiakas 

Toisin kuin viruksia, roskaposteja 

ei lähetetä kiusan vuoksi, 

vaan niiden tarkoituksena on 

Domainkeys varmentaa lähettäjän 

Roskapostisuodatuksen perimmäinen 

ongelma on siinä, että lähettäjäkentän 

tietoon ei voi luottaa. 

Roskaajat käyttävät keksittyjä nimiä 

ja bottiverkkojen kautta vaihtuvia iposoitteita, 

mikä estää tehokkaiden 

sulkulistojen kehittämisen. 

Domainkeys (DKIM) on Yahoon 

kehittämä tekniikka (antispam. 

yahoo.com/domainkeys), joka varmistaa 

sähköpostin lähettäjätiedon 

aitouden.Tätä varten sähköpostipalvelimelle 

luodaan salaustekniikassa 

käytetty avainpari, jonka julkinen 

osa tallennetaan dns-nimipalveluun 

ja yksityinen osa palvelimelle. 

Sähköpostia lähettäessään pal- 

velin lisää viestin alkuun sisällöstä 

lasketun tunnisteen ja allekirjoittaa 

sen digitaalisesti. Vastaanottava 

palvelin (tai sähköpostin lukuohjelma) 

tarkistaa allekirjoituksen 

aitouden from-kentän osoittaman 

domain-nimen julkisella avaimella, 

joka haetaan dns-nimipalvelusta. 

Jos tarkistus täsmää,lähettäjätieto 

on aito. Sivutuotteena varmistuu 

viestin eheys, eli että sisältö ei ole 

muuttunut matkalla. Roskapostisuodatus 

tehdään vasta tämän jälkeen. 

Jos tieto ei täsmää, viesti on väärennös 

ja voidaan poistaa saman tien. 

DKIM-tekniikka tehoaisi myös 

tiedonkalasteluun, sillä se estäisi 

tuotteita. Lisäksi heidän koneensa 

on helppo vallata bottiverkkojen 

käyttöön. 

Myös yrityskoneita vallataan 

haittaohjelmien avulla. Syksyllä 

2007 paljastui, että lääkeyhtiö 

Pfizerin verkosta oli kaapattu 138 

työasemaa yhtiön oman Viagralääkkeen 

mainostamiseen! 

Suomessa tilanne on hyvä, 

sillä saastuneita kotikoneita on 

suhteellisen vähän. Lisäksi operaattorien 

soveltama esto, joka 

sallii kotikäyttäjien lähettää postia 

vain oman operaattorin palvelimen 

kautta, on osoittautunut 

tehokkaaksi. 

roskapostittajat häiriköivät myös 

netin keskustelufoorumeita ja blogien 

palautesivuja. Mainosviestejä voidaan 

torjua niin sanotuilla CAptCHA-testillä, 

joka on ihmiselle helppo mutta koneelle 

vaikea. kuvan sivulla kirjoituksen ehtona 

on yksinkertainen laskutehtävä, jonka 

vain suomea ymmärtävä ihminen osaa 

ratkaista. 

lähettämästä väärennettyjä sähköposteja 

esimerkiksi pankkien 

nimissä. Lokakuussa 2007 Paypal 

ja Ebay ilmoittivat Yahoon ohella 

ottavansa DKIMin käyttöön. 

Yksinkertaisempi SPF-tekniikka 

(Sender Policy Framework) lisää 

domain-osoitteen dns-tietoihin listan 

koneista, jotka saavat lähettää 

sähköpostia kyseisen domainin nimissä. 

Vastaanottaja voi tarkistaa, 

että ilmoitettu domain-tieto todella 

löytyy dns-palvelusta. 

postimaksu sähköpostille? 

Vaihtoehtoinen keino roskapostin 

kukistamiseen olisi veloittaa pie- 

lisätä myyntiä. 

Tilanne kertoo mainostajien 

epätoivosta. Huomatuksi 

tuleminen on niin vaikeaa ja 

kallista, että markkinoijat ovat 

valmiita turvautumaan jopa 

laittomiin keinoihin saadakseen 

viestinsä perille. 

Roskapostimarkkinointi toimii, 

sillä aina löytyy ihmisiä, 

jotka haluavat tilata huomaamattomasti 

Viagraa tai laihdutus- 

ja mielialalääkkeitä. Koska 

mainosten lähetyskustannukset 

ovat olemattomat, jo muutama 

tilaus riittää tekemään markkinoinnista 

kannattavaa. 

Joulukuussa 2006 Harvardin 

yliopistossa julkaistiin tutkimus, 

jossa seurattiin yli 400 osakevedätyksen 

vaikutusta. Lopputulos 

oli, että jos osti heti kyseistä osaketta 

ja myi seuraavana päivänä, 

ehti tehdä keskimäärin kuuden 

prosentin voiton. 

Roskapostista päästään eroon 

ni summa jokaisesta lähetetystä 

viestistä. Olisiko 10 senttiä liikaa? 

Entä viisi? Tai edes yksi sentti? 

Silläkin hinnalla miljoonan roskapostin 

lähettäminen tulisi maksamaan 

10 000 euroa. Se palauttaisi 

sähköpostin samalle viivalle muiden 

markkinointikanavien kanssa 

ja lopettaisi järjettömät massapostitukset. 

Valitettavasti maksua ei ole 

helppo periä, koska mitään laskutustekniikkaa 

ei ole. Lisäksi roskapostit 

lähetetään usein vieraan 

koneen kautta, jolloin laskun maksajaksi 

joutuisi syytön kotikäyttäjä 

eikä varsinainen lähettäjä.

oppivat niin sanotut bayesian-suodattimet tehoavat kohtalaisen hyvin roskapostiin. 

käytön myötä ne oppivat erottamaan yhä paremmin, mikä on roskaa ja 

mikä asiaa. 

vasta sitten, kun laittoman 

markkinoinnin riski jää ylittää 

siitä saatavan taloudellisen hyödyn 

arvon. Kaikesta päätellen 

tuo aika on vielä kaukana. 

■ tekniikka 

roskaajien uudet konstit 

Aikoinaan roskapostit oli helppo 

tunnistaa yksinkertaisten avainsanojen 

(get rich, money, $$$ 

jne.) perusteella. Suodattimien 

kehittyminen on pakottanut ros- 

Henkilökohtaiset tiedot 

Otsikkoon lisätään vastaanottajan etunimi, jolloin 

näyttää kuin viesti olisi tarkoitettu juuri hänelle, 

ja lähettäjä-kenttään saatetaan väärentää 

jokin samalta kuulostava nimi. Otsikossa voi 

myös esiintyä satunnaisesti valittuja suomenkielisiä 

sanoja, joten roskaviestiä ei voi enää 

tunnistaa vieraskielisen otsikon perusteella. 

pdf-tiedostot 

Pdf-tiedostoliitteet läpäisevät sekä virustorjunnan 

että roskapostisuodatuksen helposti. 

Mainostajan kannalta pdf-tiedostoissa on 

omat ongelmansa: ne kasvattavat viestin 

kokoa ja mainos näkyy vain, jos vastaanottaja 

avaa pdf-tiedostoliitteen. 

Lait eivät tehoa 

Riskiä on pyritty lisäämään 

lakeja kiristämällä. Yhdysvalloissa 

tuli vuoden 2004 alussa 

voimaan niin sanottu can-spam 

kapostittajat keksimään uusia 

keinoja torjunnan huijaamiseen. 

Kilpajuoksu mainostajien ja suodattajien 

välillä saa jatkuvasti 

uusia muotoja. 

-laki, jonka piti hillitä ongelmaa. 

Laki ei kieltänyt sähköpostimainontaa, 

mutta asetti sille 

pelisäännöt: lähettäjätietoa ei 

saanut väärentää ja viestissä tuli 

olla linkki, josta markkinoinnin 

saa lopetettua. 

Can-spamin jälkeen aktiivisia 

roskapostittajia on saatu 

kiinni ja rankaistu. 

Ensimmäinen tuomittu 

oli 30-vuotias Daniel J. 

Lin, joka sai syyskuussa 

2006 kolme vuotta 

vankeutta laihdutuslääkkeiden 

ja Viagran mainostamisesta vallattujen 

yrityskoneiden kautta. 

Tämän vuoden lokakuussa 

kaksi pornospämmiä lähettänyttä 

miestä sai Arizonassa yli 

viiden vuoden vankeustuomiot. 

Myös Euroopassa ja Australiassa 

Mainos kuvana 

Vuonna 2004 roskapostittajat alkoivat 

lähettää mainoksia pelkkänä 

grafiikkana, joten postisuodattimilla 

ei ole mitään, mihin tarttua 

viestejä arvioidessaan. 

kirjoitusvihreet 

Suodattimia hämätään kirjoittamalla 

sanoja tarkoituksella väärin. Ihminen 

hahmottaa sanat ja ymmärtää 

viestin virheistä huolimatta, mutta 

suodatin ei tunnista väärin kirjoitettuja 

sanoja. Uutisia mainoksiin 

Uutisista poimittu otsikkokenttä houkuttaa vastaanottajan 

avaamaan viestin. Satunnaiset englanninkielen 

sanat tai uutisesta kopioitu teksti 

pyrkivät hämäämään suodatinta niin, että mainos 

näyttää tavalliselta sähköpostilta. 

Mainos 

äänitiedostona 

Uusin keksintö 

on piilottaa 

mainosviesti 

mp3-tiedostoon. 

Puolen minuutin 

mainos mahtuu 

äärimmilleen 

pakattuna 57 kilotavuntiedostoliitteeseen, 

mutta 

äänenlaatu jää 

heikoksi. 

r o s k a p o s t i t ä n ä ä n ■ ■ ■ 

Aikaleima tulevaisuudesta 

Jotkut sähköpostiohjelmat lajittelevat 

saapuneet viestit niiden lähetysaikakentän 

perusteella. Merkitsemällä ajan 

tulevaisuuteen lähettäjä varmistaa, että 

hänen viestinsä säilyy näkyvissä saapuneiden 

listalla ensimmäisenä. 

suomenkieliset roskapostit 

ovat harvinaisia. Yrityksille 

saa mainostaa – laki suojaa 

vain yksityishenkilöitä 

koneellisesti lähetetyiltä 

mainosviesteiltä. 

marraskuu 2007 tietokoNe 39

■ ■ ■ t i e t o t u r v a 

roskaajia on rankaistu vankeudella 

ja miljoonakorvauksilla. 

Uusia yrittäjiä ilmaantuu 

kuitenkin jatkuvasti, sillä riski 

on pieni ja voitot suuria. Daniel 

■ teStattua 

LABS 

roskapostia vuodesta toiseen 

Seurasimme roskapostin määrän 

kehittymistä osoitteilla, jotka ovat 

olleet käytössä yli 10 vuoden ajan. 

Testejä varten luotiin myös tilapäisiä 

osoitteita, jotka mainittiin vain 

yhdellä www-sivulla. Näin pyrimme 

selvittämään, miten nopeasti uudet 

osoitteet leviävät roskaajille. 

Kaikki tilastot laskettiin suodattamattomista 

viesteistä. Koska 

osoitteita oli vain muutamia, tuloksia 

ei voida yleistää. Havainnot 

täsmäävät kuitenkin hyvin yleiseen 

roskaviestien määrä 

1800 

1600 

1400 

1200 

1000 

800 

600 

400 

200 

40 tietokoNe marraskuu 2007 

käsitykseen roskapostin määrän 

muuttumisesta. 

Yleinen havainto oli, että mitä 

vanhempi osoite, sitä enemmän 

siihen tuli roskapostia. Roskaajat 

keräävät osoiterekisterinsä wwwsivuilla 

mainituista osoitteista. 

Vanha osoite on todennäköisesti 

ehtinyt päätyä usean roskaajan 

osoiterekisteriin. 

Myös news-alueelle kirjoittaminen 

omalla sähköpostilla on varma 

keino päätyä roskaajien listalle. 

0 

1/2005 7/2005 1/2006 7/2006 1/2007 7/2007 

HAAMUosoitekiN keLpAA 

Kuinka nopeasti www-sivulle laitettu 

osoite päätyy roskapostittajille? 

Onko osoitteen poistamisesta 

sivulta mitään hyötyä? Tätä 

testattiin laittamalla www-sivulle 

vuoden 2005 tammikuun alussa 

kaksi sähköpostiosoitetta. 

Roskapostittajat löysivät 

osoitteet lähes välittömästi – jo 

saman kuun aikana molempiin 

osoitteisiin tuli seitsemän roskapostia. 

Sen jälkeen määrä alkoi 

kasvaa tasaisesti, kunnes 2005 

joulukuussa roskaa tuli jo lähes 

100 viestin kuukausivauhdilla. 

Tällöin toinen osoite poistettiin 

sivulta (nuoli kuvassa). Poistettu 

osoite sai edelleen roskapostia, 

mutta ero sivulle jätettyyn osoitteeseen 

alkoi hiljalleen kasvaa. 

Mielenkiintoista kyllä, vielä lähes 

pari vuotta myöhemmin poistettu 

kalasteluviestien määrä 

100 

90 

80 

70 

60 

50 

40 

30 

20 

10 

0 

4/2006 10/2006 4/2007 

Linin saama hyöty oli 350 000 

dollaria, mutta menestyneimmät 

roskaajat ovat ansainneet 

miljoonia. 

Roskapostitus näyttää muut- 

osoite sai noin 50 – 70 prosenttia 

poistamattoman osoitteen 

roskapostimäärästä. 

Tulos osoittaa, ettei edes 

osoitteen poistolla ole suurta vaikutusta. 

Kun sähköpostiosoite on 

kerran päätynyt roskapostittajille, 

peli on menetetty. 

Toisella kokeella tutkittiin, löytyvätkö 

osoitteet nopeammin, jos 

ne ovat mailto-linkkinä, ja onko 

eroa osoitteen sijoittamisessa 

pää- tai alasivulle. Mailto-linkin 

osoitteet levisivät hieman nopeammin, 

mutta ero tasoittui aikaa 

myöten. Pää- ja alasivun osoitteilla 

ei ollut merkittävää eroa. 

Osa mainoksista lähetetään 

täysin sokeasti. Varsinkin sales@ 

domain.fi- ja info@domain.fi 

-tyyppisiin osoitteisiin tuli päivittäin 

kymmeniä viestejä, vaikkei 

osoitteita edes ollut olemassa. 

tuvan yhä ammattimaisemmaksi. 

Vastaanottajia pommitetaan 

yhä uudelleen ja uudelleen jopa 

aivan samoilla viesteillä. Postituskampanjat 

voivat olla jopa yli 


6000 

5000 

4000 

3000 

2000 

1000 

0 

7/2004 1/2005 7/2005 1/2006 7/2006 1/2007 7/2007 0 

9 

8 

7 

6 

5 

4 

3 

2 

1 

roskAt pieNeNeVÄt 

Roskapostin määrää (kaavion 

pylväät) seurattiin kuukausitasolla 

kesästä 2004 alkaen. Roskaa 

tuli noin 2000 viestiä kuukaudessa. 

Jostain syystä roskapostin 

määrä lähes kaksinkertaistui 

syksyllä 2006 ja jäi pysyvästi 

aiempaa korkeammalle tasolle. 

Keskimääräisen roskapostiviestin 

kokoa (kaavion viiva) 

seurattiin maaliskuusta 2005 

alkaen. Vuoden 2006 aikana 

koko yli kaksinkertaistui, kun ku- 

poistoLiNkki AVAA HANAt 

Roskapostin vas- 900 

taisissa ohjeissa 800 

muistutetaan, et- 700 

tei viestin lopussa 600 

olevaa unsubscri- 

500 

be-poistolinkkiä 

400 

kannata koskaan 

300 

painaa. Joskus 

200 

linkki ei edes toi- 

100 

mi, se on mukana 

0 

vain can-spamlainvaatimuksesta. 

Mutta jos linkki toimii, se kertoo 

roskaajalle, että tämä osoite 

on aktiivisessa käytössä. 

Asiaa testattiin painamalla 

tammikuun 2006 alussa kahdeksan 

eri roskapostin poistolinkkiä 

ja ilmoittamalla niille aiemmin 

käyttämätön sähköpostiosoite. 

Ensimmäinen roskaposti tuli viiden 

vuorokauden kuluttua. Puoli 


kALAsteLU VÄHeNee? 

Kalasteluviestien määrää seurattiin 

roskapostista erillään. Viestien vähäisen 

määrän vuoksi tulokset ovat enintään 

suuntaa-antavia. Kesällä 2007 

kalastelua oli poikkeuksellisen vähän. 

Syyskuun korkea pylväs on seurausta 

vuoden mittaisia. 

Käyttäjien on syytä tottua 

siihen, että liikenneruuhkien 

tavoin roskaposti on tullut jäädäkseen. 

tk 

roskaviestin keskikoko, kt 

vatiedostoihin perustuvat viestit 

yleistyivät. Syksyllä koko kääntyi 

laskuun. Ajoittaisista heilahduksista 

huolimatta keskikoko on 

edelleen pienentynyt vuoden 

2007 aikana. 

Roskapostista kertyy valtavasti 

turhaa liikennettä. Viisi tuhatta 

viestiä kuukaudessa, joiden keskikoko 

on viisi kilotavua, tuottavat 

vuodessa 300 megatavua liikennettä. 

Jos organisaatiossa on 

100 työntekijää, roskan määrä 

vuositasolla yltää 30 gigatavuun. 

1/2006 7/2006 1/2007 7/2007 

vuotta myöhemmin roskan määrä 

räjähti kasvuun ja vajaat kaksi 

vuotta myöhemmin osoitteeseen 

tuli jo lähes 1000 roskapostia 

kuukaudessa. 

Selvittämättä jäi, mikä kahdeksasta 

poistopyynnöstä oli 

myynyt osoitteen eteenpäin 

roskaajille – vai olivatko kaikki 

tehneet niin. 

yhdestä ainoasta postituksesta, jossa 

sama viesti saapui muutaman tunnin 

aikana peräti 58 kopiona (tumma osa). 

Jos se jätetään pois laskuista havaitaan, 

että kalastelu on ainakin toistaiseksi hiljentynyt. 

Ehkä selaimen phishing-estot 

ovat alkaneet vaikuttaa?

■ ■ ■ t e k n i i k k a 

TekSTi: SAMULi koTiLAinen • kUVAT: TiMo SiMPAnen 

Kannettavat 

Paljonko kannattaisi maksaa 

kannettavasta tietokoneesta? 

Riittäisikö jopa 

500–600 euron halpamalli? Vai 

pitäisikö investoida 1 500 euroa 

huippumalliin? 

Moni ostaja pohtii kuumeisesti 

näitä kysymyksiä. Mainoksista 

voi päätellä selvimpiä komponenttieroja, 

mutta kaikkein 

tärkeimmät ja syvemmät erot 

jäävät usein hämärän peittoon. 

Tutkimme, mitä kannettavien 

kannen alta löytyy, ja mitkä ovat 

ne osittain piilevät ominaisuu- 


det, jotka tuntuvat hintalapussa. 

Kannettavat koneet voidaan 

ryhmitellä tiettyihin perusluokkiin, 

jotka kertovat paljon 

niiden rakenteesta ja ominaisuuksista. 

Näiden luokkien 

ymmärtäminen helpottaa selvästi 

koneen hankintaa. Ehkä 

kaikkein selvimmin tämä näkyy 

kalliissa yritysmikroissa. Mikä 

ihme niissä maksaa? 

Rakenne ratkaisee 

Yrityskäyttöön tarkoitetut kannettavat 

voidaan jakaa karkeasti 

hintalappua 

syvemmältä 

Kaupoista löytyy kannettavia reilusti alle tuhannella eurolla, 

kun samaan aikaan yrityksille myydään paljon tuplahintaisia koneita. 

Toisaalta kotien multimediakannettava voi maksaa yhtä paljon. 

Mitkä tekijät tarkkaan ottaen vaikuttavat kannettavien hintoihin? 

neljään luokkaan. On edullisia 

yritysmikroja, jotka ovat halpojen 

kotikoneiden hinnoissa. Sitten 

on pieniä ja ultrakevyitä koneita 

matkatyöläiselle, ja toisaalta 

hurjan tehokkaita kannettavia 

vaikkapa insinöörille tai graafiselle 

suunnittelijalle. Väliin jää se 

kaikkein tutuin ja silti kaikkein 

mystisin kone, vajaan kahden ja 

puolen kilon painoinen paremman 

luokan yrityskannettava. 

Tähän premium-luokkaan 

kuuluvat esimerkiksi Lenovon 

T-sarjan Thinkpadit, HP:n 

nc-sarjan Compaqit sekä monia 

Dellin Latitude- ja Fujitsu 

Siemensin Lifebook-koneita. 

Koneet ovat monesti satoja euroja 

kalliimpia kuin samoilla 

komponenteilla varustetut kotimikrot. 

Syy löytyy kahdesta 

tekijästä, elinkaariajattelusta ja 

koneen rakenteesta. 

Toisin kuin kotikoneet, yrityskoneita 

kannetaan ja kolhitaan 

päivittäin. Samalla ne 

ovat usein työntekijän tärkein 

työkalu, ja sisältävät yrityksen 

kannalta hyvin tärkeää tietoa.

Huippuluokan yritysmikroissa 

on siksi rakenteellisesti huomioitu 

yleisimmät tavat, joilla 

tietokone hajoaa. 

Kannettavia kolhitaan ja 

niitä siirrellään kulmista kiinni 

pitäen. Jatkuvassa rasituksessa 

näyttö ja emolevy saattavat haljeta. 

Siksi runko, kansi ja näytön 

ympäristö on tuettu jämäköillä 

alumiini- tai magnesium-rakenteilla. 

Kotikoneiden hatarien 

kansien sijaan yrityskoneissa 

kansi lukittuu jämäkästi pohjan 

ympärille. Usein myös koneiden 

kannet ovat kestävää ja naarmuuntumatonta 

metalliseosta. 

Yritysmikro kestää havereita 

Toinen yleinen hajoamistapa on 

se, että kone putoaa. Kiintolevyn 

lukupää osuu levyn pintaan 

kiinni, jolloin datalle voi 

yleensä heittää hyvästit. Kallii- 

siin yritysmikroihin on lisätty 

kiihtyvyysanturi, joka huomaa 

putoamisen. Kiintolevyn lukupää 

siirretään nopeasti pois levyn 

pinnalta ennen rysähdystä, 

ja data pelastuu. 

Kolmas tyypillinen koneen 

tuho on näppäimistölle kaatunut 

kahvikuppi tai juomalasi. 

Yrityskoneissa näppäimistöt on 

suunniteltu niin, ettei vesi pääse 

helposti koneen sisään. 

Kun tukevuuteen lisätään se, 

että kalliimpien yrityskoneiden 

paino on yleensä alle 2,5 kiloa, 

on helppo nähdä, miksi kone on 

selvästi peruskonetta kalliimpi. 

Sama yhdistelmä selittää, miksei 

yritysten matkakoneisiin mahdu 

kaikkia kotikoneista tuttuja 

lisäominaisuuksia ja -laitteita. 

m i k ä k a n n e t t a v a s s a m a k s a a ? ■ ■ ■ 

kalleimmat kotikannettavat paljastuvat monesti vain liitäntöjä vilkaisemalla. 

Multimediamalleista löytyy esimerkiksi hdmi-liitäntä viihdekeskuksiin tai e-sataliitäntä 

lisäkiintolevyille. 

Yrityskoneista löytyy kattavasti 

tietoturvan ja hallinnan 

ominaisuuksia. Esimerkiksi 

kiintolevyn sisällön voi yleensä 

salata. Akkukestoa pidennetään 

sensoreilla, jotka himmentävät 

näyttöä tarvittaessa. 

elinkaari säästää tai tuhlaa 

Yritysmikrojen hintaan ja ominaisuuksiin 

vaikuttaa myös 

elinkaari. Kotikoneissa tietyn 

mallin elinikä on yleensä vain 

kolmisen kuukautta. Sitten 

myyntiin tulee uusi malli erilaisilla 

piirisarjoilla ja komponenteilla. 

Yrityksissä tällainen ei käy 

päinsä. Koneiden säätäminen ja 

yrityksen tarvitsemien ohjelmien 

ja asetusten virittäminen on 

valtavan työlästä. Siksi koneisiin 

KaNNETTavIa mONEEN hINTaaN 

Malli ja valmistaja hP Compaq 8510p hP Pavilion dv9000 Fujitsu Siemens Fujitsu Siemens 

Amilo Li 1718 Amilo Xi 2528 

hinta noin 2100 € noin 1000 € noin 750 € noin 1350 € 

näytön koko 15,4 tuumaa 17 tuumaa 15,4 tuumaa 17 tuumaa 

näytön tarkkuus 1680 x 1050 (matta) 1440 x 900 (kiiltävä) 1280 x 800 (kiiltävä) 1440 x 900 (kiiltävä) 

Paino (mitattu) 2,8 kg 3,5 kg 2,7 kg 3,7 kg 

Prosessori Intel Core 2 Duo T7700 amD Turion X2 TL-56 Intel Core 2 Duo T2450 Intel Core 2 Duo T7500 

(2,4 Ghz) (1,8 Ghz) (2,0 Ghz) (2,2 Ghz) 

Muisti 2 Gt 2 Gt 2 Gt 2 Gt 

näytönohjain ati mobility Radeon Nvidia Geforce 8400m ati Radeon Xpress 200m Nvidia Geforce 8600m 

hD 2600 (256 mt) GS (256 mt) GS (256 mt) 

kiintolevy 160 Gt 2 x 120 Gt 120 Gt 2 x 160 Gt 

Windows-versio vista Business vista home Premium vista home Premium vista home Premium 

erikoista magnesiumkuori, telakointiliitin, Lightscribe (dvd-levyjen eti- Todella vähän liitäntöjä Kaukosäädin, e-satakiintolevysuojaus, 

turvapiiri ketin tulostus polttaessa), laajennuspaikka, 

tuplattu kiintolevy tuplattu kiintolevy 

Muuta Sormenjälkilukija, gigabitin Sormenjälkilukija, altec Lansing - Silent mode, hdmi-liitin, weblähiverkkoyhteys, 

ohjaintappi, -äänentoisto, hdmi-liitin, kamera, numeronäppäimistö, 

hdmi-liitin, muistikortinlukija tuplakuulokeliitäntä, web- muistikortinlukija 

kamera, numeronäppäimistö, 

muistikorttilukija 

ohjelmat Tietoturva ja bisnes, microsoft Works, Skype, microsoft Office (kokeilu- microsoft Works 

kertakirjautuminen Yahoo, Google versio), microsoft Works 

Vistan teholukema 4,6 (kiintolevy) 3,6 (grafiikka) 2,6 (grafiikka) 4,8 (muisti) 

Suoritin 5,3 4,7 4,7 5,1 

Muisti 4,8 5,9 4,2 4,8 

Grafiikka 5,9 3,6 2,6 4,9 

Peligrafiikka 5,0 4,1 3,0 5,2 

ensisijainen kiintolevy 4,6 4,6 4,8 4,9 

Liitännät 

Usb 4 3 4 3 

Firewire 1 1 - 1 

hdmi 1 1 - 1 

Bluetooth 1 1 - 1 

Pc-card 1 1 - - 

Muistikortinlukija 1 1 - 1 

S-video - 1 - 1 

kauko-ohjainväylä - 1 - 1 

e-sata-lisäkiintolevy - - - 1 

Lisälaiteväylä telakka lisälaitteet - - 

kannettavien 

tietokoneiden 

perusluokat 

YRITYSKONEET 

edULLinen YRiTYSkone 

edullinen työkalu 

yritysominaisuuksilla 

✓ hinta noin 900–1300 € 

✓ paino noin 2,8 kg 

✓ melko kestävä rakenne 

✓ näyttö 14–15 tuumaa (matta) 

✓ yrityssovellukset ja 

tietoturvaominaisuudet 

✓ elinkaari 3–12 kk 

PiTkän eLinkAARen 

PReMiUM-YRiTYSkone 

kallein, hienoin ja kestävin 

työkalu yrityskäyttöön 

✓ hinta noin 1 500–2 200 € 


✓ erittäin kestävä rakenne 


✓ yrityssovellukset ja 

tietoturvaominaisuudet 


ULTRAkeVYT YRiTYSkone 

kevyin ja pienin työkalu 

matkatyöläiselle 

✓ hinta noin 1 000–2 500 € 


✓ melko kestävä rakenne 



KOTIKONEET 

edULLiSin koTikone 

kaikkein edullisin 

kannettava tietokone 

✓ hinta noin 500–800 euroa 


✓ edulliset materiaalt ja 

komponentit 

✓ näyttö 15,4 tuumaa (kiiltävä) 


PeRUSkone MULTiMediAoMinAiSUUkSiLLA 

pelaamiseen ja 

viihdekäyttöön pystyvä 

kotikone 

✓ hinta noin 800–2 000 € 


✓ tyylikäs ulkonäkö 

✓ melko tehokkaat komponentit 

✓ näyttö 15–17 tuumaa (kiiltävä) 

✓ elinkaari 3 kk 

"RAAhATTAVA" Viihdekone 

suurin ja näyttävin kotikone 

viihdekäyttöön 

✓ hinta noin 1 000–2 000 € 

✓ paino noin 3–4 kg 

✓ näyttö 17–20 tuumaa (kiiltävä) 

✓ näyttävä ulkonäkö 

✓ tehokkaat komponentit, 

hyvä varustelu 

✓ elinkaari 3 kk 

marraskuu 2007 TieTokone 43 

Î

■ ■ ■ t e k n i i k k a 

tiputetaan valmiiksi viritetty levykuva. 

Jos konemalli muuttuu 

liikaa, eivät levykuvat toimi, ja 

koko konsepti romuttuu. 

Kalliit yrityskoneet ovat niin 

sanottuja pitkän elinkaaren 

malleja. Samaa konetta, jolle 

taataan levykuvan yhteensopivuus, 

saa valmistajalta ainakin 

15–18 kuukauden ajan. Vaihdokset 

tehdään hallitusti. Lisälaitteet, 

kuten telakat tai varaakut, 

saattavat sopia koneisiin 

vuosikausien ajan. 

Käytännössä tämä kaikki 

merkitsee sitä, että kalliimmat 

yrityskoneet ovat tekniikassa 

aina hieman jäljessä kotikoneita. 

Harva kalliimpi yrityskone 

voittaa koskaan vertailutestejä, 

sillä hinnan ja ominaisuuksien 

suhde ei ole yhtä hyvä kuin 

halvemmissa koneissa. Yrityskäyttäjät 

kuitenkin rakastavat 

kevyitä, kestäviä, laadukkaita ja 

turvallisia työkalujaan. 

Mistä sitten joutuu luopumaan, 

jos valitsee edullisemman 

Ei ole mitään vaaraa sekoittaa hP:n 

Compaq 8000 -sarjan kannettavaa 

ja Pavilion dv9000 -sarjan konetta, 

niin erilaisia ne ovat. Koneet ovat 

mainio esimerkki nykypäivän viihdekoneiden 

ja yritysmikrojen eroista. 

Eniten on eroa materiaaleissa 

ja rakenteissa. Pavilion dv9500 on 

kiiltäväpintainen kaunotar, päältä 

ja sisältä kuvioitu. Koneessa on 

altec Lansingin "brändi"-kaiuttimet, 

kiiltäväpintainen näyttö, ja 

muutenkin Pavilion vaikuttaa 

enemmän viihdelaitteelta kuin 

perinteiseltä tietokoneelta. 

Jämäkkää vai herkkää 

hP Compaq 8510p on Pavilionin 

täydellinen vastakohta. Tämäkin 

kannettava on tyylikäs, mutta hyvin 

työkalumaisella tavalla. Kone on rakennettu 

kestämään korutonta käyttöä. 

Kannet ja näppäimistön edusta 

on silattu magnesiumpinnalla, joka 

kestää naarmuttamista. 

Kone on kaikin puolin jämäkkä. 

Kiintolevy on suojattu putoamiselta 

ja koneessa on turvapiiri. Yritysverkkokäyttöä 

nopeuttaa gigabitin 

verkkoliitäntä, ja Compaq on tie- 


Fujitsu-Siemensin 17-tuumaisesta 

viihdekannettavasta löytyy mukana 

kulkeva kaukosäädin. 

luokan yrityskoneen? Samanlaisen 

prosessorin, kiintolevyn ja 

muut komponentit saa edullisemmissa 

malleissa ehkä satoja 

euroja edullisemmin. 

Hinnan säästämiseksi rakenteissa 

on tingitty. Koneet eivät 

ole yhtä jämäköitä, eikä niissä 

ole kaikkia luotettavuutta tuovia 

lisäominaisuuksia. Usein myös 

laajennettavuudesta on tingitty, 

hP Compaq 8510P ja hP Pavilion Dv9500 

Yrityksen tehomylly vs. kodin viihdekaunotar 

Magnesiumkuorinen 

Compaq 

on tehty 

raskaaseen 

työkäyttöön 

sekä rakenteeltaan 

että teholtaan. 

tysti telakoitava. 

Toisin on Pavilionin laita. Kansi 

jää suljettaessa raolleen, ja koneen 

käsittelyä varoo vaistomaisesti. 

Kiiltävät pinnat vaikuttavat herkästi 

naarmuuntuvilta. Tästä on tuskin 

suurta haittaa, koska 3,5 kilon painoista 

ja suurikokoista konetta tuskin 

kannellaan paljoa mukana. 

Pavilionin suureen pinta-alaan 

mahtuu yhtä ja toista. Koneessa 

on esimerkiksi kaksi kiintolevyä 

ja erillisellä numero-osalla varustettu 

näppäimistö. Dvd-asema on 

eikä edullisiin yrityskoneisiin 

ehkä saa tehokkaampia näytönohjaimia. 

Kaikkein kevyimmistä 

materiaaleista on myös luovuttu, 

eli halvemmissa yrityskoneista 

paino nousee 2,3 kilon tienoilta 

2,8 kilon tienoille. 

halpakone on 

säästämisen ihme 

Myös kotikoneissa on valtavia 

hintaeroja. Edullisimmat koneet 

myydään vain 500 euron hintaan, 

mutta kalleimmat koneet 

maksavat yli 2000 euroa. Missä 

on ero? 

Kotikoneissa erot muodostuvat 

pääosin komponenteista ja 

materiaaleista. Jotta kannettavan 

tietokoneen hinta voidaan 

painaa vain 500 euroon, täytyy 

kustannuksia leikata kaikista 

mahdollisista kohdista. 

Näytöissä käytetään edullisempia 

paneeleja, joiden tarkkuus 

on 1280 x 800 tai vain 

1024 x 786. Prosessoreina ei 

voida käyttää Intelin Core 2 

17 tuuman näytöllä 

varustettu Pavilion 

on suuri ja näyttävä 

näky. kone on 

kaunis, mutta haavoittuva. 

Lightscribe-mallia 

eli sillä voi tulostaa 

levyihin myös kansipuolelle 

etiketin. 

hauska yksityiskohta 

on kaksi kuulokeliitäntää, 

joilla kaksi katsojaa 

voi kuunnella vaikkapa elokuvan 

ääntä yhtä aikaa kuulokkeista. 

iso vai tarkka näyttö 

Pavilionin 17-tuumainen näyttö on 

suuri, mutta ei kokoonsa nähden 

kovinkaan tarkka (1440 x 900 

pistettä). viihdekäyttöön tarkkuus 

riittää toki hyvin. vaikka Compaq 

8510p:n näyttö on fyysisesti paljon 

pienempi, on tarkkuus 1680 

x 1050. Ruudulle mahtuu paljon 

tavaraa, ja näyttö soveltuu myös 

Duo eikä AMD:n Turion-suorittimia, 

sillä niiden hintalaput 

liikkuvat 150–350 euron luokassa. 

Hitaamman Intel Celeron 

M - tai AMD:n Sempron 

-prosessorin saa sen sijaan alle 

60 eurolla. Samalla tavalla säästetään 

muistissa, kiintolevyssä, 

dvd-asemissa ja muissakin 

komponenteissa. 

Halpakoneiden pintamateriaalit 

ovat edullista muovia, eivätkä 

erityisen näyttäviä. Mobiilitekniikan 

kalliimpia ratkaisuja, 

kuten kevyempiä materiaaleja 

tai pienemmiksi tehtyjä komponentteja, 

ei juuri käytetä. Halpakoneet 

ovat usein paksumpia 

ja suhteessa painavampia kuin 

kalliimmat koneet. 

Myös näppäimistö ja ohjainlevy 

ovat usein edullisempaa 

laatua. Liitännöistä on tarjolla 

vain välttämättömät, eikä laajennusvaraa 

juuri ole. Halpakoneissa 

myös ohjelmistotarjontaa 

on karsittu. Esimerkiksi 

Windows Vista voi olla riisuttu 

esimerkiksi suunnittelutyöhön. 

Suorituskyvyn puolesta Compaq 

on suunnattu tehokkaan työaseman 

vaihtoehdoksi esimerkiksi 

suunnittelijalle. varsinkin näytönohjain 

on hurjan nopea. muutenkin 

komponentit ovat kalleinta laatua, 

mikä näkyy yli 2 000 euron hinnassa. 

Pavilionissa näytönohjain 

on taas paketin heikoin kohta. Noin 

tuhannen euron hintaan nähden 

suorituskyky on kuitenkin hyvä. 

Erot näkyvät myös ohjelmapuolella. 

Compaqin Windows vistan 

Business-versiota on terästetty 

tietoturvan ja kertakirjautumisen 

sovelluksilla. Pavilionissa on keskitytty 

viihteeseen, ja esimerkiksi 

Yahoon, Googlen ja Skypen lisäohjelmiin.

Home Basic -malli, jossa ei ole 

lainkaan uutta Aero-käyttöliittymää. 

Ostaja joutuu luopumaan 

paljosta, mutta toisaalta halpakannettavien 

hinnat on näin 

saatu painettua tasolle, josta 

muutamia vuosia sitten ei osattu 

unelmoida. Tämän luokan koneet 

ovat tietysti halvimmillaan 

myyntiaikansa lopulla. 

kelpaako kodin tehomylly 

yrityskoneeksi 

Moni pieni yritys ja kotona töitä 

tekevä joutuu tekemään vielä 

erään valinnan. Pitäisikö työkäyttöön 

ostaa yritysmikro vai 

kotimikro? Kummassakin on 

omat hyvät puolensa. Mitä eroa 

koneilla on? 

Suurin ero kotikoneiden ja 

yrityskoneiden välillä on työkaluajattelu. 

Halvinkin yritysmikro 

rakennetaan kestämään päivittäistä 

kuljetusta. Koneet on ainakin 

jotenkin suojattu kolhuja 

ja naarmuja vastaan. Koneiden 

Fujitsu Siemensin amilo L- ja amilo 

X-sarjan koneet osoittavat miten 

suuria eroja kahden kotikoneen 

välillä voi olla. amilo Xi 2528 on 

huipputehokas ja huippuvarusteltu 

viihdekone. amilo L -sarja taas saa 

hämmästelemään sitä, miten alas 

koneiden hintaa saadaan nykyään 

puristettua, vieläpä aivan järkevästi. 

Nyt testattu amilo Li 1718 -malli 

on L-sarjan koneista kallein reilun 

700 euron hinnalla. Kevyemmällä 

prosessorilla ja 

Windows vista Basic-käyttöjärjestelmällä 

varustettuna 

koneiden hinnat painuvat alle 600 

euron. 

Järkevää edullisuutta 

vaikka koneiden ero näkyy selvästi 

jo päällepäin, on L-sarjan kone 

kuitenkin aivan tyylikäs paketti. 

hopeanharmaa kansi ja muuten 

musta pinta ovat koruttomat mutta 

siistit. Näppäimistö ja kosketuslevy 

ovat nekin vaatimattomat mutta 

toimivat. Eniten yllättää liitäntöjen 

vähäisyys. Koneen reunat ammottavat 

tyhjyyttään, kun kaikki eri- 

LABS 

suoritusKyKy (pcmarK vantage) 

Amilo L -koneen 

suorituskyky on 

tietysti joukon heikoin, 

mutta yllättävän 

hyvä verrattuna 

koneen hintaan. 

huippukoneissa 

varsinkin prosessori 

ja tehokas näytönohjain 

näkyvät 

hintalapuissa. 

paino ja koko yritetään pitää 

halvoissakin malleissa kurissa. 

Kotikoneet on taas suunniteltu 

lähinnä siirrettäviksi, esimerkiksi 

pöydältä komeroon. 

Koneen pitää olla tyylikäs ja 

tehokas, ei naarmuja kestävä tai 

kevyt. Niinpä kotikoneet ovat 

yleensä suurempia ja paremmin 

varusteltuja, mutta niiden kestävyys 

ei ole niin hyvä. Esimerkiksi 

kansi jää kotikannettavissa 

usein raolleen, ja se pysyy kiinni 

vain keskellä olevalla hakasella. 

Tuntuisi melkeinpä ihmeeltä, 

että tällainen mikro kestäisi 

vuosikausia oikeassa matkakäytössä. 

koisliitännät on karsittu pois. 

Toinen selvä säästökohde on 

15,4-tuumaisen näytön tarkkuus, 

joka on vain 1280 x 800. Samoin 

näytönohjain on teholtaan 

vaatimaton. Peruskäyttöön potkua 

löytyy kohtuullisesti, ja kokonaisuudessa 

ei ole liian heikkoja kohtia. 

myös sovellusohjelmapaketti on 

samanlainen kuin muissa Fujitsu 

Toinen merkittävä käytännön 

ero liittyy näyttöihin. Edullisimmissakin 

yrityskoneissa näytöt 

ovat toimistokäyttöön sopivia 

mattapintaisia malleja. Kotikoneissa 

on melkein järjestään 

siirrytty kiiltäväpintaisiin näyttöihin. 

Ne näyttävät hienommalta, 

mutta heijastukset ovat 

niille myrkkyä. 

Ohjelmistopuolella erona on 

Windows Vista Business ja Vista 

Home Premium. Bisnesversiolla 

voi kirjautua yritysverkkoihin, 

ja mukana on työkäyttöön sopivia 

varmistuksen ja tiedonsiirron 


Kotien Home Premium taas 

Fujitsu Siemens amilo Xi 2528 ja Fujitsu Siemens amilo Li 1718 

Multimediahirmu vs. halpa kannettava 

Suurikokoinen ja tehokas Amilo 

Xi 2528 -kone on varustettu kahdella 

160 gigatavun kiintolevyllä. 

m i k ä k a n n e t t a v a s s a m a k s a a ? ■ ■ ■ 

Suorituskyky (Pcmark Vantage) 

3000 

2500 

2000 

1500 

1000 

500 

0 

1809 

2092 

Fujitsu HP Pavilion 

Siemens 

Amilo Li 1718 

dv9500 

2843 

HP Compaq 

8510p 

2854 

Fujitsu 

Siemens 

Amilo Xi 2528 

Amilo L -mallit ovat 

Fujitsu Siemensin 

edullisimpia koneita. 

kaikessa säästämällä 

on saatu 

aikaan yllättävän 

käyttökelpoinen 

kone. 

Siemensin kotikoneissa 

eli varsin laaja. 

amilo L -sarja, varsinkin 

sen edullisimmat 

versiot, antaa mainiota 

vastinetta rahalle, jos tietokoneeseen 

ei haluta sijoittaa 

suuria summia. 

huikeasti levytilaa 

Grafiitinharmaalla karkeahkolla 

pinnalla päällystetty amilo Xi 2528 

on suunniteltu aivan erilaisista lähtökohdista. 

Koneessa on kokoa, 

ominaisuuksia ja tehoa. amilo Xi 

muistuttaa nyt testattua hP:n Pavilionia, 

mutta amilo on kalliimpi ja 

tehokkaampi. 

sisältää Media Center -osan ja 

paremmat viihdeominaisuudet. 

Kotikoneissa mukana tulee 

usein myös esimerkiksi virustorjunnan 

aloituspaketteja ja 

Microsoft Works -ohjelmisto. 

Raahattavien paluu 

Jatkossa koti- ja yrityskoneiden 

erot näyttävät vain kasvavan. 

Kotikannettavat ovat kehittymässä 

viihdekeskuksen suuntaan, 

joten näyttöjen koko, tallennustilan 

määrä ja multimedialiitännät 

ovat kasvussa. 

17-tuumaisella näytöllä ja 

kahdella kiintolevyllä varustettua 

melkein neljän kilon painoista 

kannettavaa ei paljon 

kannella. Sillä voi kuitenkin 

korvata pöytäkoneen jopa pelitai 

elokuvakäytössä. 

Nyt myyntiin on tullut jopa 

19- ja 20-tuumaisilla näytöillä 

varustettuja viihdehirmuja, 

joiden seurauksena kannettavat 

palaavat juurilleen, raahattaviin 

tietokoneisiin. 

Tk 

Kone on selvästi suunnattu multimediaan 

ja viihdekäyttöön. mainio 

innovaatio on esimerkiksi koneen 

kyljestä irtoava pieni kaukosäädin, 

jolla kone muuttuu vaikkapa televisioksi. 

viihteelle on varattu tilaa 

320 gigatavua, mikä on kannettavaksi 

tietokoneeksi huikea määrä. 

amilo X:n liitinvalikoima on 

erittäin runsas. mukana on hdmi-liittimen 

ohella e-sata-liitin, 

jolla koneeseen voi lisätä ulkoisia 

kiintolevyjä. Suorituskykyä riittää 

melkein yhtä paljon kuin hP:n 

selvästi kalliimmassa tehotyöasemassa. 

Kun koneen hinta on vain 

noin 1 350 euroa, on hinta-tehosuhde 

erinomainen. 


osmo a. wiio 

Viestinnän 

emeritusprofessori 

osmo A. Wiio 

on tunnettu 

tietotekniikan 

popularisoija. 

” Kilbyn integroitua 

piiriä on pidetty 

1900-luvun 

tärkeimpänä 

tietotekniikan 

keksintönä. 

” 


Mistä tullaan 

Mikrotietokoneiden kehityksen alusta 

saakka mukana olleena on ollut 

melkoinen elämys seurata laitteiden 

ja sovellusten kehitystä. Muisteluun 

on ehkä syytäkin, sillä ensimmäiset 

jokamiehen laitteet ilmestyivät meille 

vuonna 1977 eli 30 vuotta sitten. 

Voisin vietää omien laitteitteni 

30-vuotisjuhlaa, sillä hyllylläni on 

165x165 mm:n emolevy, jossa lukee 

”KOTITIETOKONE 

HOBBYCOMPUTER 

OK41077”. OK-merkintä 

tarkoittaa Osmo 

Kainulaista ja numero 

päivämäärää 4.10.1977. 

Minä olin yksi Kainulaisen 

kehittämän Telmacin 

melko harvoista 

kokoajista. Emolevyn 

painetun piirin osien 

kasaamisen lisäksi piti 

näppäimistö tehdä itse, 

massamuistina oli äänikasetti ja 

näyttölaitteena televisiovastaanotin. 

Ohjelmointi oli suoraan numeroilla 

kirjoitettua lähdekoodia. Alkeet tuli 

opetelluksi! 

Nyt laitteistoni on tietysti jotain 

aivan muuta, mutta sylikoneita lukuun 

ottamatta kasaan pc-koneet itse 

haluamallani tavalla. Pääkoneeni ei 

suinkaan edusta mitään alan huippua, 

mutta kahdella kiintolevyllä on 

yhteensä tilaa 320 gigatavua, suoritin 

on 64-bittinen, muistia on 1,5 gigatavua 

ja näyttölaite on nestekidenäyttö. 

Kehitys on mielestäni ollut 30 vuodessa 

huimaa, mitä tavallinen käyttäjä 

tuskin huomaa. 

Babbagesta Mark 1:een 

Tietokoneen periaatteen kehitti englantilainen 

matemaatikko Charles 

Babbage vuosina 1822–1842, mutta 

elektronisten tietokoneiden synnystä 

kiistellään edelleen. Saksalaisen 

Konrad Zusen 1941 kehittämä ohjelmoitava 

kone ei ollut elektroninen. 

Muita varhaisia kehittäjiä olivat toisen 

maailmansodan aikaan Englan- 

nissa Alan Turing ja Yhdysvalloissa 

John Mauchley, J. Presper Eckert sekä 

Unkarista Yhdysvaltoihin siirtynyt 

John (Janos) von Neumann kehittivät 

Mark 1 –koneen, joka ei ehtinyt valmistua 

ennen sodan päättymistä. 

Sodan päätyttyä Winston Churchill 

määräsi saksalaisen salakirjoituksen 

selväämiseen kehitetyt koneet ”turvallisuussyistä” 

tuhottaviksi. Aivan 

hiljattain Englannin tietokoneseura 

on rakentanut uudelleen Alan Turingin 

kehittämän Bombe-koneen, joka 

nimenomaan kehitettiin saksalaisen 

Enigma-kodin purkajaksi. Joitakin 

vuosia sitten Babbagen analoginen 

tietokone koottiin museoon. 

Elektroniset digitaaliset tietokoneet 

lähtivät liikkeelle juuri amerikkalaisten 

Mark 1 –koneen ENIACseuraajasta, 

jonka kehitystyössä oli 

mukana myös IBM:n perustaja Thomas 

J. Watson Sr. Tietokoneita alkoi 

ilmestyä sotilaskäytön lisäksi suuriin 

organisaatioihin. Transistori keksittiin 

1948 ja vähitellen paljon tilaa ja 

energiaa vievät radioputket korvattiin 

puolijohteilla. Suomen ensimmäisen 

digitaalisen tietokoneen eli matematiikkakoneen 

rakentaminen alkoi 

1954. 

Tie auki mikroille 

Olennainen siirtyminen pieniin ja 

tehokkaisiin tietokoneisiin tapahtui 

kahden keksinnön ansiosta. Amerikkalainen 

Jack St. Kilby keksi integroidun 

piirin 1958 ja Ted Hoff mikroprosessorin 

1971. Eräissä arvioissa 

Kilbyn integroitua piiriä on pidetty 

1900-luvun tärkeimpänä tietotekniikan 

keksintönä ja hän saikin siitä 

Nobelin fysiikan palkinnon vuonna 

2000. Tie oli auki mikrotietokoneille 

tai henkilökohtaisille tietokoneille. 

Olin 1970-luvulla amerikkalaisen 

Popular Electronics –lehden tilaaja. 

Heinäkuussa 1974 lehti julkaisi rakennusselostuksen 

omatekoisesta 

tietokoneesta Intelin palveluksessa 

olleen Hoffin kehittämällä 8088-suo- 

rittimella. Juttu ei herättänyt vielä 

erityistä huomiota. 

Tammikuun 1975 numerossa oli 

uusi selostus, joka perustui suorittimen 

uuteen 8080-versioon. Artikkelin 

nyt aiheuttama innostus lukijoissa 

johtui lähinnä siitä, että MITS-niminen 

pieni yritys ilmoitti myyvänsä 

rakennusselostuksen laitetta Altair 

8000 –nimisenä rakennussarjana. 

Olin vähällä tilata sen, mutta kova 

dollarihinta esti hankkeen. 

Apple saapuu 

Jäin kuitenkin innokkaasti seuraamaan 

tilannetta, josta sain vielä ensikäden 

tietoja Amerikan matkallani 

tietokoneprofessori Dick Basslerilta, 

hyvältä ystävältä. Alkoi ilmestyä lisää 

mikrtietokoneiden rakennussarjoja ja 

1976 tuli markkinoille ensimmäinen 

teollinen tuote eli Apple II. 

Sitten Helsingin elektroniikkamessuilla 

näin tungosta pienen osaston 

ympärillä. Siellä insinööri Osmo 

Kainulainen esitteli rakentamaansa 

omatekoista tietokonetta ja tarjosi 

ostettavaksi koneen emolevyn painetun 

piirin ja kokoamisohjeet. Kaupat 

kanssani syntyivät heti ja ensimmäinen 

oma tietokoneeni toimi parin 

iikon ahkeran rakentelun jälkeen. Telmac 

oli lähinnä harjoittelukone, jolla 

oppi tietokoneen perusteita. 

Vuoden 1978 helmikuussa olin 

uudelleen Yhdysvalloissa viestinnän 

tutkijoiden kokouksessa. Tapasin 

Basslerin, joka oli hankkinut itselleen 

Sol-20-nimisen tietokoneen rakennussarjan. 

Hänen kotonaan kokeilin 

Basic-kieltä käyttöjärjestelmänään 

käyttävää laitetta, mutta siihen tuli 

pian CP/M ja erillinen lerppuasema. 

Tilasin koneen ja nyt minulla oli ensimmäistä 

kertaa hyötykäyttöön oma 

tietokone. Tein organisaatioviestinnän 

tutkimuksia ja tutkimusten valmistuminen 

kohosi uusiin lukemiin 

Basicilla kirjoittamallani laskentaohjelmalla. 

Nyt Sol-koneeni on Tekniikan 

museossa. 

TK

maija-Liisa ihanus • KuvaT: Timo simpanen 

Avoimen lähdekoodin 

eduista ja haitoista 

Avoimen lähdekoodin ohjelmistojen ympärillä 

velloo väittämiä ja asenteita. Raatimme muistuttaa 

suljetun koodin ohjelmistoissa olevan samankaltaisia 

ongelmia kuin avoimella puolellakin. 

Tietokone-lehden toimituspäällikkö Kari 

Haakana oli kerännyt tämänkertaiseen, 

open sourcea käsittelevään paneeliin 

väitteitä ja käsityksiä aiheesta. Osa väitteistä 

on tehty vakavalla naamalla, osa on provosoivia, 

mutta ne kuvastavat käsityksiä, joita 

avoimen lähdekoodin ohjelmista on. 

Väitteet heitettiin kaksinörttiselle raadille. 

Arto Teräs on open source -aktivisti ja Suomen 

Linux-käyttäjien yhdistyksen Flugin entinen 

puheenjohtaja. Päivätöissä hän on sovellusasiantuntija 

CSC – Tieteellinen laskenta Oy:ssä. 

Janne ”Jaba” Pikkarainen taas on tuttu 

Tietokoneen Linuxin jäljillä -blogista. Oikeissa 

töissä hän on Sanomadatassa, jossa 

huolehtii Mbnetin Linux-palvelimista. 

Ensimmäinen väite on yleinen: open 

source -ohjelmat ovat ilmaisia, niitä 

kehittämällä ja myymällä ei voi siis 

saada rahaa. 

”Oikein/väärin/jotain siltä väliltä/ei tietoa, 

mitä raati vastaa”, Haakana kysyy. 

”Totta sinänsä, että jos pelkästään koodaa 

ohjelmia ja pistää niitä jakoon, ei sillä 

välttämättä rahaa saa. Moni firma rahoittaa 

toimintansa tarjoamalla tukipalveluja tai 

tarjoamalla koulutusta softan käyttämiseen. 

Ansaitsemiskeinoja on muitakin kuin että itse 

softasta maksetaan rahaa, esimerkiksi vuosittaiset 

tukimaksut”, Pikkarainen luettelee. 

”Lisenssimaksuilla ei oikein voi rahaa tahkota, 

eivätkä ohjelmakokoelmat kuten Linuxjakelupaketitkaan 

rahasampoja ole. Mutta 

suuri osa maailmassa myytävästä softasta on 

räätälöityä, ja silloin softan kehittämisestä voi 

pyytää rahaa”, Teräs sanoo. 

Liikaa lisenssejä 

Avoimen koodin ohjelmistojen jakelua määritellään 

erilaisin lisensointijärjestelmin, esi- 

merkiksi kolmanteen versioonsa ehtineellä 

GPL:llä. 

”Miksi niitä on niin paljon, kolmisenkymmentäkö 

niitä on?”, Haakana tivaa. 

”Varmaan siksi, että projekteja on lähtenyt 

liikkeelle eri puolilta maailmaa. Eri kehittäjät 

ovat aikanaan määritelleet lisensseille vähän 

eri rajat”, Pikkarainen taustoittaa. 

”Aiemmin jokainen avoimen lähdekoodin 

ohjelmia kirjoittanut firma teki oman lisenssinsä 

ja laittoi siihen omia ehtoja, ja lisenssit 

olivat epäyhteensopivia olemassa olevien 

kanssa eikä useiden ohjelmien koodeja voinut 

yhdistää. Mutta nyt lisenssejä on vähemmän. 

On BSD-tyyppiset lisenssit, joilla saa tehdä 

mitä tahansa eikä muutoksia tarvitse antaa 

takaisin yhteisölle. Sitten on GPL ja muut 

copyleft-tyyppiset lisenssit, joissa muokattukin 

versio pitää julkaista samalla lisenssillä 

eteenpäin”, Teräs jaottelee. 

Open source -softan käyttämisen epäillään 

sitovan ennalta arvaamattomiin velvoitteisiin. 

”Onko kaikille käyttäjille selvää, 

mihin open source -ohjelmia käyttäessään 

sitoutuu?” Haakana kysyy. 

”Kaikki eivät lue lisenssejä loppuun asti, 

mutta jos ottaa käyttöön avoimen ohjelmakoodin 

softan eikä myy sitä eteenpäin, ei ole 

mitään ongelmia”, Pikkarainen huomauttaa. 

”Käyttäjähän voi vapaasti painaa sitä accept-nappulaa 

ja käyttää softaa ilman että 

tarvitsee hallita lisenssiasioita. Jos softaa taas 

levittää osana omaa kaupallista tuotettaan, 

pitää katsoa ehtoja tarkemmin. Ehtoja on, 

mutta eivät ne ole niin ennalta arvaamattomia, 

varsinkaan jos niitä vertaa suljettuihin 

ohjelmistoihin – ne ovat vain erilaisia, niihin 

ei ole totuttu ja siksi on joskus tullut väärinymmärryksiä”, 

Teräs muistuttaa 

i c t- p a n e e l i 

Patentit eivät vain 

yksinkertaisesti toimi 

ohjelmistopuolella. 

arto Teräs, open source -aktivisti, 

sovellusasiantuntija 

Samasta kernelistä 

hyötyvät kapitalistisessa 

maailmassa kaikki. 

janne pikkarainen, 

Linuxin jäljillä -bloggaaja 

En muista IBM:n 

esiintyneen sosialistisena 

yrityksenä. 

Kari haakana, Tietokone-lehden 

toimituspäällikkö 

marraskuu 2007 TieToKone 47

■ ■ ■ i c t- p a n e e l i 

onko se sosialismia? 

Seuraava väite on lyhyt: open 

source on sosialismia. Tällaisen 

väitteen on esittänyt ainakin 

ohjelmistoyhtiö SAP:n entinen 

tuote- ja teknologiajohtaja 

Shai Agassi. Hänen mukaansa 

open source on ”intellectual 

property socialism” eli tekijänoikeuksien 

sosialisointia. 

”Onko teillä punaiset paidat 

viattomien kollareidenne alla? 

Onko open source sosialismia?” 

”Onhan siinä jonkin verran 

sellaisia piirteitä mutta mielestäni 

positiivisessa hengessä. 

Open source sopii myös kapitalistiseen 

maailmaan. On 

ryhmittymiä, joilla sosialistiset 

piirteet ja etiikka ovat hyvinkin 

tärkeässä asemassa, kuten Free 

Software Foundation. Sille on 

tärkeää, että voi auttaa kaveria, 

että ohjelmakoodin saa käyttöön 

ja sitä saa käyttää ilman 

rajoitteita. Yritysten, jotka käyttävät 

avointa lähdekoodia kaupallisista 

lähtökohdista, kannattaa 

kuitenkin ottaa huomioon 

avoimen lähdekoodin yhteisö. 

Synergiaetuja voi olla paljon”, on 

Teräksen kanta. 


”Synergiaedut ovat totta. Esimerkiksi 

Linuxin ytimen kehitykseen 

osallistuu hirveä määrä 

suuria yrityksiä – IBM:ää, 

Nasaa – eri puolella maailmaa. 

Kun ne pistävät hynttyyt yhteen 

kehittämisessä, lopputulos 

on hyvä, siinä ei ole mitään 

pahaa. Samasta kernelistä kapitalistisessa 

maailmassa hyötyvät 

loppupeleissä kaikki”, Pikkarainenkin 

sanoo. 

”En muista IBM:n viime aikoina 

tai koskaan esiintyneen 

sosialistisena yhtiönä”, Haakana 

kaivelee muistiaan. 

Sama Shai Agassi sanoi pari 

vuotta sitten, että jos SAP avaisi 

koodinsa, yhtiöllä ei enää olisi 

kiihoketta kehittää uusia innovaatioita. 

Raati äityikin pohtimaan, 

mitkä ovat todellisia 

innovaatioita, mitkä vain inkrementaalista 

tuotekehitystä. 

Kopiointia vai innovointia 

”Open source -kehityksessä 

kopioidaan kaupallisten 

toimijoiden keksintöjä”, 

Haakana muotoilee asian 

väitteen muotoon. 

”Kyllä se kulkee molempiin 

Kolmikosta Kari haakana (vas.), janne pikkarainen ja arto Teräs koostunut 

open source -paneeli totesi avoimen lähdekoodin monimuotoisen kehittäjäympäristön 

tuovan mukanaan hajanaisuutta. 

suuntiin. Hyviä ideoita otetaan 

käyttöön puolin ja toisin eikä 

se ole paha asia”, Pikkarainen 

vastaa. 

”Suurin osa ohjelmistotaloista 

ja -projekteista kopioi sitä, 

mitä aiemmin on tehty, ja lisää 

siihen hiukan jotain. Sellaisia, 

jotka tekevät jotain radikaalisti 

uutta, on vähän – se vaatisi 

visiota. Innovaattoreita jos ryhtyy 

mainitsemaan... Applehan 

on tehnyt innovaatioita ja kehittänyt 

enimmäkseen suljettua 

softaa. Jos open sourcessa 

on innovoitu, takana on usein 

ollut yksittäinen henkilö. Python-ohjelmistokielessä 

on ollut 

innovaatioita, ja ne ovat olleet 

sen kehittäjän Guido van Rossumin 

ideoiden pohjalta. Firefoxissa 

on otettu paljon vanhaa 

mutta otettu myös uusia ideoita. 

Suljetullakin puolella on 

helppo ottaa käyttöön avoimelta 

puolelta tulleita ideoita”, Teräs 

luettelee. 

”Linuxin graafiset käyttöliittymätkin 

jäljittelevät Window- 

sia sen sijaan että niissä olisi 

jokin aivan uudenlainen tapa 

järjestää tai esittää tietoa”, Haakana 

ajattelee ääneen. 

”Näin onkin mainstreamin 

käyttämissä työpöydissä, ne varmaan 

tietoisestikin jäljittelevät 

OSX:ää tai Windowsia pyrkiessään 

helpottamaan uusien 

käyttäjien siirtymisen toiselle 

puolen aitaa”, Pikkarainen tuo 

toista näkökulmaa. 

Eikö Microsoftin väite, että 

Linux loukkaa satoja Microsoftin 

patentteja, todista, että suoraa 

matkimista tapahtuu? 

”Tässä haisee kyllä... Ei tästä 

pysty sanomaan mitään ennen 

kuin Microsoftin toimitusjohtaja 

Steve Ballmer sanoisi viimeinkin 

jotain eikä vain möykkäisi”, 

Pikkarainen huokaa. 

”Patentteja myönnetään niin 

laajoille kokonaisuuksille, että 

mikä tahansa monimutkainen 

ohjelmistokokonaisuus kuten 

Linuxin tai Windowsin ydin 

loukkaa tai käyttää hirveän 

monta patentoitua tekniikkaa.

Patentit eivät vain yksinkertaisesti 

toimi ohjelmistopuolella”, 

Teräs arvioi. 

”Käynnissä on kylmä sota. 

Jos Microsoft oikeasti löytäisi 

jotain ja veisi oikeuteen, IBM 

voisi näppärästi marssittaa 

oman patenttisalkkunsa esiin ja 

pistää Microsoftin vaikeuksiin”, 

Pikkarainen sanoo. 

Kuka neuvoo eksyvää? 

Jos jotain menee open 

sourcen puolella pieleen, 

ei ole ketään, kenen puoleen 

voi kääntyä. Kukaan 

ei ole vastuussa siitä, mitä ohjelmalle 

tapahtuu, Haakana 

lukee paperistaan seuraavaksi 

väitteeksi. 

”Väärin. Jos kyseessä ovat 

jonkin firman kriittiset palvelimet, 

niissä todennäköisesti 

käytetään Red Hatia tai Susea, 

ja niiltä saa apua niin nopealla 

vasteajalla kuin lompakko taipuu. 

Tai jos käytössä on Mysql, 

sieltä saa kaupallista tukea. Ellei 

tarvitse sitä, on foorumeita ja 

voi ottaa suoraan kehittäjiin yhteyttä 

kehittäjien postituslistojen 

tai bugitrackereiden tai ircin 

kautta”, Pikkarainen luettelee. 

”Raha ratkaisee, taattua tukea 

voi ostaa rahalla. Kevyempään 

tarpeeseen saa hyvää tukea foorumeilta 

ilman rahaa”, Teräskin 

muistuttaa. 

Onko avoin ympäristö sitten 

liian hajanainen? Neuvotaan, 

että etsi foorumeilta tai ircistä 

oikea asiantuntija. 

”Mistä sitä sitten tietää, kuka 

siellä neuvoo?”, Haakana kysyy. 

”Hajanaisuus on ollut ongelma. 

Nyt käytännössä kaikki 

isoimmat tietokonevalmistajat 

kuten IBM, HP ja Fujitsu tarjoavat 

tukipalveluja myös avoimen 

lähdekoodin ratkaisuihin, 

mutta ne ovat kuitenkin isoja 

ja raskaista eivätkä välttämättä 

sovellu pienempiin tarpeisiin. 

Niissä taas kysyjien ja tarjoajien 

toistensa löytämisessä on ollut 

puutteita. Tätä korjaa paljon 

Suomen open source -keskus 

COSS. Siellä on yrityshakemisto, 

ja sinne voi soittaa ja kysyä, keneltä 

tukea saisi”, Teräs kertoo. 

Open source 

-lisenssien osuudet 

Muut 

22,6% 

BSD 5,8% 

LGPL 6,6% 

GPL 65% 

avoimen lähdekodin ohjelmia luetteloivan 

Freshmeat.net-palvelun 

tietojen mukaan GpL-lisensointimuoto 

on selvästi yleisin käytössä 

oleva lisenssimuoto. LGpL on GpL:n 

väljempi muoto. 

”Tukipalvelut ovat kehittyneet 

sitä mukaa kun on tullut 

asiakkaita, jotka ovat olleet halukkaita 

maksamaan palvelusta. 

Se on liiketoimintaa. Tukipalvelujen 

on kuitenkin oltava hyviä, 

sillä kun koodi on avointa, joku 

toinen firma, joka ei itse kehitä 

sitä, voi ryhtyä tarjoamaan 

kilpailevia tukipalveluita, ja jos 

se tekee sen paremmin kuin 

ohjelmiston kehittäjä, asiakkaat 

voivat äänestää lompakollaan”, 

Teräs muistuttaa. 

Avoimen lähdekoodin puolella 

kehitysehdotuksia on helppo 

viedä eteenpäin. 

”Vaikkapa Gnomen bugitrackeriin 

voi jättää kehitysehdotuksen 

ja sitten seurustella 

suoraan kehittäjien kanssa. Jos 

muutos on pieni, se voi tulla jo 

seuraavaan versiosukupolveen”, 

Pikkarainen huomauttaa. 

mikä elää, mikä kuolee? 

Entäpä yleinen väite siitä, että 

open source -ohjelmien 

jatkokehityksestä ei ole 

takeita. Projekteja syntyy ja 

kuolee, miten voi tietää, että softa 

on toimintakunnossa viiden 

vuoden kuluttua? Pikkarainen 

kehottaa tutustumaan projektien 

kotisivuihin. 

”Jos kyseinen projekti on 

kymmenen vuotta vanha ja sillä 

on 150 aktiivista kehittäjää ja 

valtavasti käyttäjiä ympäri maailman, 

kyllä se hengissä pysyy. 

Tai jos projekti on versiossa 0.1, 

ilmestynyt kaksi viikkoa sitten 

ja tekijä on 15-vuotias… sitten 

ehkä ei. Merkittävät projektit 

pysyvät. Jos firma välttämät- 

tä tarvitsee tuotetta, se pystyy 

palkkaamaan jonkun koodaustaitoisen 

ylläpitämään softaa.” 

”Ei ole sen enempää takeita 

suljetullakaan puolella. Jatkuvuutta 

joutuu arvioimaan esimerkiksi 

ohjelmaa kehittävän 

firman koon mukaan”, Teräskin 

sanoo. 

”Ongelma onkin, millä argumenteilla 

arvioida open source 

-softan pysyvyyttä”, Haakana 

aprikoi. 

”Kriteerit ovat erilaisia. Jos 

softan takana on yritys tai yhteisö, 

kriteerit ovat erilaisia. Sitten 

voi katsoa, seisooko joku yritys 

softan takana. Avoimella puolella 

kehitystä voi luvata toisin 

kuin suljetulla puolella”, Teräs 

vastaa. 

”Vaikka surffaisi jonkin kaupallisen 

softafirman sivuilla, ei 

sivujen luotettavuuden perusteella 

voi sanoa, onko softa hengissä 

kolmen vuoden kuluttua”, 

Pikkarainen huomauttaa. 

Kriittiset ympäristöt 

testaavat 

Kun kuka tahansa voi kirjoittaa 

open source -softaa, 

voiko niiden laatuun 

luottaa ja käyttää niitä 

kriittisissä ympäristöissä? 

”Vaikka kaikki pääsevätkin 

kirjoittamaan koodia, ei se koodi 

läpi ihan sukkana mene. Aika 

moni tutkailee sitä koodia ensin, 

ja se palautuu bumerangina 

parannettavaksi vielä moneen 

otteeseen. Sitä vielä testataankin”, 

Pikkarainen korjaa. 

Teräksen mukaan laaduntarkkailu 

ei toimi kauhean hyvin 

kummallakaan puolella. 

”Poskettoman paljon tarjotaan 

oikeasti huonoa softaa.” 

Hän hakee perimmäistä syytä 

laiskaan laaduntarkkailuun siitä, 

että bugien metsästys ja laadun 

parantaminen on tylsää puuhaa, 

ja jos se tehdään palkallisena 

työnä, se maksaa. 

”Vapaaehtoisista on jännittävämpää 

kehittää uusia ominaisuuksia 

kuin hioa olemassa 

olevia. Kaupallisella puolella 

taas markkinointiosasto halu- 

o p e n s o u r c e ■ ■ ■ 

aa markkinoida tuotetta uusilla 

ominaisuuksilla, jotka eivät 

välttämättä ole valmiitakaan.” 

monopolit toisivat 

yhtenäisyyttä 

Open source -ohjelmat 

ovat vaikeakäyttöisiä, väitetään. 

Vastaan voi tulla millaisia 

käyttöliittymiä ja työpöytäympäristöjä 

tahansa. 

”Mikseivät asiat voisi toimia 

aina samalla tavalla”, Haakana 

kysyy. 

”Osasyy on se, että on tehty 

innovaatioita, tehty asioita eri 

tavalla ja nähty, mikä toimii ja 

mikä ei. On hajanaisuutta, mutta 

siihen on myös historiallisia 

syitä. Yhtenäistäminen ei ole 

onnistunut, kun sitä kontrolloimassa 

ei ole ollut yksi yritys”, 

Teräs sanoo. 

Hänen mukaansa hyvän käytettävyyden 

aikaan saamiseen 

tarvitaan yksi suunnittelija tai 

pieni ryhmä, joka ajaa tiettyä 

visiota. 

”Jos kolmekymmentä yrittää 

saada sitä itsensä kannalta paremmin 

käytettäväksi, se johtaa 

sekametelisoppaan.” 

Haakanaa arveluttaa, mistä 

ilmaiseksi softaa kehittävät nörtit 

elävät. 

”Osa käy normaalisti päivätöissä, 

kaupan kassalla tai ohjelmistofirmassa. 

Jotkut rikastuivat 

dotcomin aikaan”, Pikkarainen 

tietää. 

”Kriittisten ja paljon käytettyjen 

ohjelmien aikana ollaan 

siirtymässä siihen, että kehittäjät 

ovat normaalisti palkattuja, 

kuten Linuxin ytimen kehittäjät. 

He saavat rahansa esimerkiksi 

IBM:ltä tai Novellilta, jotka taas 

hyötyvät ytimen parantumisesta 

omissa tuotteissaan ja tekevät 

niillä rahaa”, Teräs kertoo. TK 

U 

Kuuntele 

koko 

keskustelu. 

www.tietokone.fi/paneeli 

marraskuu 2007 TieToKone 49

johanna korhonen 

Johanna Korhonen 

on Journalistilehdenpäätoimittaja 

ja 

kirkkolaulaja. 

” Näytöstä pyyhin pölyt 

hihaan, koska minulla 

ei ole aavistustakaan, 

missä näytönpuhdistuspyyhkeet 

nyt ovat. 

” 

50 TiEToKonE marraskuu 2007 

Tunnustan syntini 

Olen päättänyt tunnustaa kaikki tietotekniset 

syntini tässä julkisessa tilassa. 

Syntejä riittää. Kakistan kerralla 

ulos kaikki, tai ainakin suurimmat. 

Varmuuskopioinnin laiminlyönti. 

En lähes koskaan muista, viitsi 

tai välitä ottaa varmuuskopioita mistään. 

Työpaikalla järjestelmä puuhaa 

jotain kopioita itsenäisesti ainakin 

joskus, mutta kotona 

koko asia on täysin 

hunningolla. Otan 

riskejä ilmeisesti saadakseni 

jännitystä 

elämääni. Olen kyllä 

saanut rangaistuksiakin: 

Useammin 

kuin kerran olen 

seissyt koneen kanssa 

huoltoliikkeen 

tiskin ääressä selostamassa, 

että kovalevystä 

kuuluu outoa 

ääntä – onkohan se nyt hajoamassa, 

ja tehkää nyt kaikki mahdollinen sen 

pelastamiseksi, kun monesta tärkeästä 

asiasta ei ole minkäänlaista varmuuskopiota. 

Toistaiseksi pelastajat 

ovat aina onnistuneet, ja synninteko 

jatkuu. 

Epäergonominen työasento. Fysioterapeuttien 

ponnistukset minunkin 

hyväkseni valuvat hukkaan, kun 

ison osan ajasta röhnötän koneen 

ääressä miten sattuu. Säädän tuolia, 

näppäimistön ja hiiren paikkaa ja 

näytön kallistusta jos satun muistamaan, 

ehkä kerran vuodessa. Muina 

aikoina ne ajelehtivat valitsemiinsa 

sijainteihin. Olen kymmeniä kertoja 

nähnyt ergonomien laatiman havainnekuvan, 

jossa nainen istuu koneen 

ääressä selkä suorassa, rentona ja ryhdikkäänä. 

Suhtaudun kuvaan ihaillen 

ja piittaamattomasti: tuo ei voi olla 

totta oikeasti. 

Epäsiisteys. Työpaikalla näppäimistöäni 

pyyhkii siivooja ainakin 

silloin tällöin. Kotona pöly ja leivänmurut 

pesiytyvät näppäinten alle 

kenenkään häiritsemättä. Kuka niitä 

jaksaisi huomata varsinkaan, jos näppäimistö 

päällisin puolin näyttää riittävän 

hygieeniseltä? Näytöstä pyyhin 

pölyt antistaattisen kosteuspyyhkeen 

sijasta hihaan, koska minulla ei ole 

aavistustakaan, missä muinoin ostamani 

näytönpuhdistuspyyhkeet nyt 

ovat. 

Sekasotkua ja lykkäyksiä 

Työpöydän epäjärjestys. Sekä kotona 

että töissä tietokoneen työpöydän kuvakkeita 

on rutosti, ja ne ovat vapaavalintaisessa 

järjestyksessä. Työtoverit 

niitä joskus kauhistelevat – miten 

kukaan löytää kymmenien kuvakkeiden 

seasta haluamansa? Vastaan, että 

juuri järjestämättömyys takaa kuvakkeiden 

löytymisen: selkäytimeni 

muistaa, missä ne ovat. Samalla tavalla 

pimeässä kodissa kulkeva ihminen 

löytää yölläkin vessan valokatkaisijan, 

vaikka ei näe, missä se on. 

Epälooginen tiedostojen nimeäminen. 

Vaikka asiakirjojen ja kuvien 

olisi kenties syytä olla jossain järjestyksessä 

koneellani, ne eivät ole. Syynä 

on syntisen välinpitämättömyyden 

lisäksi tapani nimetä tiedostoja epäloogisesti. 

Aivan liian usein tiedoston 

nimeksi tulee jokin aiheeseen liittyvä, 

ensimmäisenä mieleeni tuleva sana 

tai sanapari, vaikka tiedostot tietenkin 

pitäisi nimetä johdonmukaisesti. 

Rangaistukseni tästä synnistä saan 

kärsiä joka kerta, kun yritän etsiä 

koneelta jotain joko hakemistoista tai 

etsi-toiminnolla. 

Ohjelmapäivitysten lykkääminen. 

Yleensä en istu koneen ääressä 

odottamassa ohjelmapäivityksiä, 

vaan tekemässä jotain. Sen takia 

ohjelmapäivitykset ilmaantuvat aina 

epämiellyttävinä yllätyksinä. Kysymykseen 

”haluatko asentaa uudet 

päivitykset nyt” vastaan siksi usein 

”en”, jotta pääsen jatkamaan työskentelyä. 

Piina jatkuu, kunnes annan 

periksi. Sellaisia ohjelmia, jotka eivät 

itse aktiivisesti häiriköi päivitysvaatimuksineen, 

en keskimäärin päivitä 

ollenkaan. 

Epämääräistä tietoturvaa 

Salasanaturvallisuuden laiminlyönti. 

Ihmiset hei, kuka oikeasti muistaa 

kaikki kymmenet salasanansa eri 

paikkoihin ja vielä vaihtelee niitä kerran 

kuussa? No, muistakaa ja vaihtakaa 

te, minä en. Muistan ehkä kaksi 

tärkeintä salasanaani. Kaikki muut 

roikkuvat post-it-lapuilla näytön reunassa 

tai työhuoneen seinässä. Välillä 

lappuja putoilee lattialle ja tarttuu 

kengänpohjiin, jolloin niitä voi kulkea 

metreissä ja kilometreissä mitaten 

hyvinkin kauas. Uskon, että pelastuksena 

on tässä asiassa huono 

käsiala: lapun löytäjä ei välttämättä 

saa selvää löytämästään riimukirjoituksesta. 

Hutero suhtautuminen muuhun 

tietoturvaan. Oletan, että tietoturvani 

on automaattista. Keskeinen syntini 

on juuri tämä oletus. Useammin kuin 

kerran olen joutunut toteamaan, ettei 

se pidä paikkaansa: minun olisi itseni 

pitänyt ymmärtää aktivoida virusohjelma 

tai määritellä jotain roskapostisuodatuksia. 

En uskalla edes ajatella, 

kuinka suuri osa naapurustosta käyttää 

kotini langatonta verkkoa. 

Tässäpä ne pahimmat. Nyt onkin 

helpottunut olo. Syntilistan jälkeen 

seuraaviksi olisivat vuorossa katumus 

ja parannus, mutta niistä en kyllä ole 

ihan varma. 

TK

■ ■ ■ i n t e r n e t 

JAni JÄRVinen • kuVA: Timo simpAnen 

Web-sivujen selailu on niin 

arkipäiväistä, ettei siihen 

välttämättä edes kiinnitä 

huomiota. Avoin 

internet-teknologia 

kuitenkin antaa mahdollisuuden 

seurata 

jokaisen käyttäjän 

web-surffailua varsin 

tarkasti. 

Websurffailuasi 

seurataan 

Web-selailu eli teknisesti 

maailmanlaajuisen 

www-palvelun (world 

wide web) käyttö on yksi internetin 

tärkeimmistä toiminnoista 

sähköpostin, tiedostojaon ja 

pikaviestinnän ohella. Julkiseen 

verkkoon julkaistuja web-sivustoja 

on lukematon määrä, 

ja kaikkiin näistä pääsee käsiksi 

omasta selaimesta. 

Web-surffailun varsinainen 

työjuhta on http-protokolla, hypertext 

transfer protocol. Sen toiminta 

perustuu asiakas/palvelin- 


tyyppiseen jakoon, jossa asiakasohjelmisto 

(web-selain) lähettää 

pyyntöjä web-palvelimelle, joka 

vuorostaan vastaa asiakasohjelmalle. 

Perustapauksessa jokainen 

pyyntö kulkee verkossa 

salaamattomana, minkä lisäksi 

palvelimen lokitietoihin jää lähes 

aina merkintä pyynnöstä. 

erään pyynnön anatomia 

Http-protokolla, kuten muutkin 

internetin ylemmän tason 

protokollat, käyttää varsinaiseen 

tietoliikenteeseen ip-protokollaa 

(internet protocol). Ip-protokollassa 

internetin osoitteet ovat 

numeerisia, ja niinpä käyttäjän 

kirjoittaessa osoitteen www. 

tietokone.fi selaimeensa, täytyy 

annetun nimen takana oleva iposoite 

selvittää nimipalvelusta 

(dns, domain name system). 

Kun ip-osoite on selvillä, selain 

lähettää osoitteeseen httpprotokollan 

mukaisen pyynnön. 

Pyyntö matkaa helposti kymmenienkin 

palomuurien ja reitittimien 

läpi kohti varsinaista 

web-palvelinta. Lopulta pyyn- 

nön vastaanottava web-palvelin 

palauttaa halutun html-sivun tai 

vaikkapa kuvan selaimelle. 

Vaikka yksittäinen http-protokollan 

pyyntö on kooltaan 

pieni, usein alle kilotavun kokoinen, 

se sisältää kuitenkin 

paljon tietoa. Ip-osoite kertoo 

pyynnön lähdeosoitteen, ja 

edelleen myös selaimen fyysisestä 

sijainnista. Http-pyyntö 

taas sisältää tietoja käyttäjän 

selaimesta, käyttöjärjestelmästä, 

käyttäjän kielestä ja jopa 

asennetuista lisäohjelmista.

Seurantaa ajatellen web-selailuun 

liittyy vielä yksi mielenkiintoinen 

ominaisuus: evästeet 

(cookies). Evästeitä pidetään 

usein lähtökohtaisesti pahana ja 

ongelmallisina, mutta teknisesti 

ne ovat vain tapa välittää tietoja 

selaimen ja web-palvelimen välillä. 

Ne mahdollistavat monia 

hyödyllisiä ja tarpeellisia asioita, 

mutta niitä voidaan käyttää myös 

käyttäjien seurantaan. Esimerkiksi 

monen sivuston ostoskoritoiminnallisuus 

edellyttää tukea 

evästeille, joten niiden täydellinen 

esto rampauttaa sivustoja 

samaan tapaan kuin esimerkiksi 

flash-laajennuksen poisto. 

Tieto talteen ja käyttöön 

Kun käyttäjä pyytää selaintaan 

näyttämään tietyn sivun, on 

teoriassa jokaisella laitteella, 

jonka läpi pyyntö kulkee, mahdollisuus 

tallentaa siitä tietoja 

omiin lokeihinsa. Internetin 

toimintaperiaatteen mukaisesti 

laitteiden omistajia ei voi tietää, 

eikä kukaan välttämättä kerro, 

millaisia tietoja kerätään ja miten 

tietoja käsitellään. 

Kotimaassa ja EU:n sisällä 

toimittaessa monet lait vaikuttavat 

siihen, miten lokitietoja 

voidaan käsitellä, mutta maailmanlaajuisella 

skaalalla takuita 

lokien käytöstä ei saa. Lokeja 

myös kerätään monella tasolla 

aina operaattoritasolta web-sivustojen 

ylläpitäjiin saakka. 

Mitä pienemmässä yksikössä 

lokitietoja kerätään, sitä paremmat 

ovat mahdollisuudet 

käyttäjäkohtaiseen seurantaan. 

Tämä johtuu siitä, että esimerkiksi 

operaattoritasolla tietomäärät 

ovat niin suuria, että 

niiden jatkuva, tarkka käsittely 

vaatisi kalliita laitteistoja. Sen sijaan 

yksittäiselle web-sivustolle 

ei juuri koskaan tule niin paljon 

pyyntöjä, ettei lokeja voitaisi kerätä 

ja analysoida. 

Operaattorien verkkojen 

läpi kulkee monenlaista tietoliikennettä, 

josta web-selailu 

on vain osa. Operaattoritasolla 

tietoliikenteen seuranta on käytännössä 

teknisen toimivuuden 

Google tarjoaa maksutonta web-sivustojen analysointipalvelua, jonka avulla 

kuka tahansa sivustoa ylläpitävä voi seurata sivustonsa käyttöä. 

valvontaa, kapasiteetin varmistamista 

ja ongelmatilanteiden 

ratkomista. Operaattorit tarvitsevat 

tietoja verkon tilasta 

voidakseen selvittää, toimivatko 

verkon palvelut toivotulla 

tavalla, ja mistä mahdolliset 

ongelmat johtuvat. Esimerkiksi 

nimipalvelimen välimuistista tai 

lokeista on helppo katsoa, missä 

käyttäjät vierailevat. 

Toisinaan myös viranomaiset 

ovat kiinnostuneita operaattorien 

lokeista. Esimerkiksi verkkoa 

tai yksittäisiä palvelujen ylläpitäjiä 

kohtaan tehdyt hyökkäykset 

voivat olla tietoliikenteen häirintää, 

josta säädetään rikoslain 

38 luvussa. Jotta rikoksen selvittäminen 

onnistuisi, tarvitaan 

SEurANNAN moNTA TASoA 

Operaattoritaso 

■ vinkki 

Jos yksityisyys verkossa huolettaa, 

voi apuna käyttää muutamia melko 

yksinkertaisia keinoja.Tekniseltä 

kannalta käyttäjän ip-osoite ja 

mahdolliset evästeet ovat tärkeitä 

tunnistamistietoja. 

Ip-osoitettaan ei voi noin vain 

vaihtaa, mutta verkkoa voi selailla 

niin sanottujen avointen välityspalvelinten 

kautta. Näitä on sekä 

täysin avoimia että maksullisia, 

w e b - k ä y t ö n s e u r a n t a ■ ■ ■ 

tietoja siitä, mitä verkossa on 

tietyllä hetkellä tapahtunut. 

Verkosta palvelimeen 

Operaattoritasolta siirrytään 

verkkojen ja yksittäisten palvelinten 

tasolle. Web-palvelimista 

puhuttaessa yksi järeä palvelin 

palvelee helposti kymmeniä 

pieniä sivustoja, mutta toisaalta 

suurimmat sivustot pyörivät 

kymmenien, jopa satojen palvelinten 

turvin. 

Web-palvelinten lokeista löytyy 

paljon tietoja. Web-sivuston 

ylläpitäjästä riippuu, millaisia 

intressejä sillä on lokitietojen 

käyttöön. Todennäköisesti jokaista 

vähemmänkään vakavaa 

sivustoa valvotaan ainakin tek- 

Palvelintaso Sovellustaso 

mutta palvelimen tai palvelun myyjän 

valinnassa on syytä käyttää harkintaa, 

ettei joudu ojasta allikkoon. 

Evästeet voi halutessaan kokonaan 

estää joko selaimen tai esimerkiksi 

tietoturvaohjelmiston asetuksista. 

Jos johonkin palveluun edellytetään 

kirjautumista, ei esimerkiksi 

työnantajan sähköpostiosoitetta 

ole syytä käyttää. Itselleen voi 

perustaa uuden maksuttoman 

nisen toimivuuden takaamiseksi. 

Tämä voi olla esimerkiksi toimimattomia 

linkkien karsintaa tai 

sovellusvirheiden eliminointia. 

Kaupallisilla sivustoilla on 

yleensä paljon muitakin intressejä 

web-sivustojensa seuraamiseen 

kuin pelkkä tekninen 

valvonta. Myynnin edistämiseksi 

on hyödyllistä tietää, mitä sivuja 

asiakkaat katsovat ja missä 

järjestyksessä. Jos jokin tietty 

tapa hakea tuotetta tai palvelua 

on muita suositumpi, voidaan 

käyttäjien huomio kohdistaa 

aiempaa paremmin juuri tähän 

tuotteeseen. 

Amazon-verkkokauppa on 

yksi dynaamisesti muuttuvan 

web-kauppapaikan pioneereista, 

ja se käyttääkin tehokkaasti 

aiempien käyttäjien valintoja 

ehdottaakseen suosikkeja uusille 

käyttäjille. Tällaisia toimintoja 

varten tarvitaan jo yksityiskohtaisempia 

sovellustason lokeja. 

ip-osoitteesta käyttäjään 

Web-palvelimen lokeista katsottuna 

web-sivupyynnöt tulevat 

ip-osoitteista. Ip-osoitteen perusteella 

voidaan usein selvittää 

koneen nimi sekä maantieteellinen 

sijainti, jonka kautta pyyntö 

tuli, mutta tämä ei suinkaan 

aina auta yksittäisen käyttäjän 

tunnistamisessa. Usein on 

Yksittäinen 

käyttäjä tai 

IP-osoite 

näin surffaat webissä yksityisyytesi säilyttäen 

Yksittäinen 

pyyntö 

sähköpostiosoitteen, jollaisia tarjoavat 

monet tahot. Suomalaisia 

palveluita ovat esimerkiksi Luukku. 

com, Suomi24.fi ja Wippies. 

Arkaluontoisen tiedon leviämistä 

muiden käsiin voi hidastaa salaamallatietoliikenne.Web-surffailun 

tapauksessa tämä tarkoittaa 

https-protokollan käyttöä. Kaikki 

sivustot eivät tue https:n käyttöä, 

mutta kokeilu ei maksa mitään. 


■ ■ ■ i n t e r n e t 

nimittäin niin, että yrityksen 

verkko on pystytetty siten, että 

ulospäin näkyy vain yksi iposoite. 

Niinpä vaikkapa sadan 

hengen yrityksen kaikki käyttäjät 

näyttävät tulevan samasta 

osoitteesta. 

Avuksi voidaan ottaa evästeet. 

Evästeillä kullekin käyttäjälle 

voidaan antaa yksilöllinen 

tunniste riippumatta käyttäjän 

ip-osoitteesta. Evästeen avulla ja 

evästetiedot sisältävällä lokitiedolla 

voidaan yksilöidä käyttäjä, 

mutta käyttäjän nimeä ei näin 

saada vielä selville. 

Nimi sen sijaan selviää, jos 

sivusto vaatii rekisteröintiä. Jos 

esimerkiksi web-kauppapaikka 

tarvitsee yhteystietoja tilauksen 

toimittamiseksi perille, saadaan 

■ näkökulma 

Nettiliikenteen niin kutsutut tunnistetiedot 

ovat jo pitkään kuumentaneet 

mielialoja, koska yksityisyyden 

suojan pelätään vaarantuvan. 

Samasta syystä evästeet ovat aiheuttaneet 

hermoilua. 

Viestintäviraston lakimiehen 

Jarkko saarimäen mukaan tunnistamistiedot 

on yleensä hävitettävä 

heti, kun niiden käsittely ei enää 

ole välttämätöntä. Lainsäädäntö 

kuitenkin on muuttumassa siten, 

että teleyritykset velvoitetaan säilyttämään 

tiettyjä tunnistetietoja 

viranomaistarpeisiin määräajan. 

Teleyritykset itse saavat käsitellä 

tietoja joissakin tilanteissa. 

”Laki sähköisen viestinnän tietosuojasta 

velvoittaa teleyrityksiä 

esimerkiksi seuraamaan tietoliikennettä 

ja puuttumaan siihen, jos 


Verkkoliikennettä voi seurata 

esimerkiksi maksuttoman network 

monitor -ohjelman avulla. 

Verkkoviidakon lait ja evästeet 

palvelun tietoturva sitä edellyttää”, 

Saarimäki selvittää. Tällaisissa tilanteissa 

tosin on useimmiten kyse 

reaaliaikaisesta virusten ja roskapostin 

suodatuksesta, eikä tietojen 

tallentamistarvetta ole. 

Kertyviä tunnistamistietoja ei 

myöskään saa tutkia sattumanvaraisesti. 

”Tunnistamistietojen käsittelystä 

on laissa kuvatut säännöt, joten 

kuka hyvänsä ei voi missä tarkoituksessa 

tahansa kajota tietoihin”, 

Saarimäki huomauttaa. 

Anonyymi nettisivujen kävijäseuranta 

tavallisten lokitietojen pohjalta 

ei ole ongelma lain silmissä. 

Evästeitä säädellään lakipykälällä 

sen verran, että palvelun tarjoajaa 

vaaditaan antamaan käyttäjälle 

ymmärrettävät ja kattavat tiedot 

iBm:n Tivoli on yksi järeimmistä 

verkonvalvontaohjelmistoista. 

Amazonin You might also consider -toiminto on esimerkki käyttäjien toimien 

tarkasta seurannasta ja hyödyntämisestä. 

evästeiden tallentamisen tai käytön 

tarkoituksesta. 

evästeet mittarina 

Suomessa suurimmat nettisivustot 

seuraavat kävijä- ja käyntimääriä 

TNS Gallupin kehittämällä TNS 

metrix -mittauksella. mittauksissa 

keskeinen työkalu ovat evästeet. 

”Evästeet eivät mitenkään yksilöi 

käyttäjiä tai paljasta henkilötietoja, 

vaan ne antavat selaimelle eräänlaisen 

numerolapun”, TNS Gallupin 

yksikönjohtaja ismo Tenkanen selostaa. 

Käyttäjän koneelle tallennettavan 

pienen evästetiedoston 

perusteella verkkosivusto voi paitsi 

laskea käynnit sivustolla myös palvella 

kävijää esimerkiksi säilyttämällä 

aiemman kielivalinnan. 

Tenkanen vertaa online-kävijä- 

asiakkaan nimi ja selailukäyttäytyminen 

yhdistettyä. Näitä tietoja 

voidaan tarvittaessa käyttää 

hyvinkin pitkälle personoituun 

markkinointiin. 

Vaikka internet-teknologia 

antaa jopa hätkähdyttäviä mahdollisuuksia 

käyttäjien seurantaan, 

tarjoaa arkinen kaupassakäynti 

myyjälle täysin vastaavia 

tunnistamismahdollisuuksia. 

Tässä mielessä yksityisyyden 

suoja ei välttämättä ole internetissä 

sen huonompi kuin nykyelämässä 

muutenkaan. Internetin 

turvattomuuteen on kuitenkin 

syytä suhtautua vakavasti 

siksi, että kyseessä on avoin ja 

maailmanlaajuinen verkko. Tk 

mittausta painetun median levikintarkastukseen. 

”Toimimme puhtaasti mediayleisön 

mittaajana, ja meille keskeinen 

asia ovat yhteiset säännöt, joiden 

pohjalta saadaan vertailukelpoisia 

lukuja. Toki teemme myös sitä, mikä 

tietoturvayhtiöille on kauhistus, 

eli tutkimme, miten paljon palvelulla 

A ja B on yhteisiä kävijöitä, 

mutta sehän on mediasuunnittelun 

lähtökohta”, Tenkanen valottaa. 

Hän myöntää,että osa evästeisiin 

kohdistuvista peloista on aiheellisia. 

”Suomessakin on kuumia myyntikontakteja 

myyviä yrityksiä, jotka 

yhdistelevät online-mittaustietoja 

kontaktitietoihin. Nämä harmaan 

alueen yritykset ovat niitä oikeita yksityisyysongelmia”,Tenkanen 

sanoo. 

ARi sAAReLAinen 

Lähde: IBm

MaiJa-Liisa ihanus • kuvaT: Mikko hannuLa 

Tietoliikenneasentaja Juha Kuusinen 

Käytäntö 

opettaa eniten 

Tietoliikenneasentajaa vihataan silloin, kun häntä ei 

kuulu. Mutta kun vika on korjattu, asentaja saa kiitokset. 

Jokainen, jonka nettiyhteys 

on joskus ollut poikki, tietää, 

miten ristiriitaisia ajatuksia 

tietoliikenneasentajien ammattikunta 

herättää. Jos vika vaatii 

asentajan paikalla käymisen, 

hän saisi mieluusti jättää muut 

asiakkaat sikseen ja tulla suoraan 

meille. Ja jos hän sitten 

säällisessä ajassa tulee ja saa vian 

kuntoonkin, hän tuntuu vähintään 

supermiehen (miehiähän 

he yleensä vielä ovat) veroiselta 

sankarilta, varsinkin, jos on pitänyt 

ihan tolppaankin kiivetä. 

Mutta toisaalta vähän mietityttää, 

joutuvatko nämä tolppien 

miehet kärsimään siitä, että 

operaattorit ostavat verkon ylläpitoa 

niin halvalla kuin mahdollista, 

jolloin työt koetetaan tehdä 

niin pienellä porukalla kuin 

vain suinkin? Asentajaparkahan 

on todennäköisesti itse ihan viaton 

siihen, ettei hän päässyt vikaa 

korjaamaan niin pian kuin 

asiakas olisi halunnut. 

t i e t o a m m a t i s s a ■ ■ ■ 

Plussat ja miinukset 

+ ei pääse tylsistymään 

+ oppii koko ajan 

– ruuhkahuiput 

– ylityöt 

Aikamoisia jäämiehiä näiden 

asiakkaan tunteiden vastaanottajien 

on oltava. Ja Eltel Networkin 

Tampereen seudulla työskentelevä 

21-vuotias tietoliikenneasentaja 

Juha Kuusinen tuokin 

mieleen Kimi Räikkösen. Ei nimittäin 

pidä hermostua, vaikka 

asiakas hermostuisikin. 

”Joskus joutuu kuulemaan 

purkauksia, mutta niihin on 

jo tottunut. Kyllä asiakkaiden 

kanssa toimeen tulee. Olen hyvähermoinen 

kaveri”, Kuusinen 

toteaa. 


■ ■ ■ t i e t o a m m a t i s s a 

Pienestä palkasta lähdetään 

Aloitteleva tietoliikenneasentaja 

pääsee 8,53 euron tuntipalkalla 

vajaan 1 400 euron kuukausipalkkaan. 

Ammattitutkinto tuo 

60 senttiä lisää tuntipalkkaan. 

Kokeneen asentajan tai työnjohtotehtävissä 

toimivan tuntipalkka 

on työehtosopimuksen 

mukaan 16, 65 euroa ja kuukausipalkka 

näin ollen hieman 

vajaat 2 700 euroa. Alalla maksetaan 

myös henkilökohtaisia 

palkanlisiä sekä esimerkiksi 

”Kerran olen melkein hermostunut”, 

hän tosin myöntää. 

Vaikeampaa kuin asiakkaan 

mahdollisten purkausten vastaanottaminen 

saattaakin olla 

vian selittäminen. 

”Yleensä asiakas ei ymmärrä 

alaa, ja voi olla todella vaikea 

selittää, mistä vika johtui. Vielä 

haastavampaa se on, jos asiakas 

on englanninkielinen. Heitäkin 

on täällä Tampereen seudulla.” 

kotona 24 megaa 

Kuusinen valmistui tietoliikenneasentajaksi 

vuonna 2005 

Tampereen ammattiopiston 

Pyynikin ammattioppilaitokselta. 

Siellä voi sähköalan perustutkinnon 

elektroniikan ja 

tietoliikennetekniikan koulutusohjelmassa 

suorittaa elektroniikka-asentajan 

tutkinnon 

ja suuntautua tässä tietoliikennetekniikkaan. 

Opinnot kestivät kolme vuotta 

ja antoivat Kuusisen mielestä 

hyvät peruseväät työhön. 

”Koulutus antaa laajan pohjan, 

esimerkiksi perustiedot 

elektroniikasta ja gsm-tekniikasta, 

mutta ei käytännön 

töitä pystytä koulussa 

opettamaan. Mahdollisia 

vikoja ja tapauksia on niin 

valtava kirjo, ettei niitä 

voi koulussa oppia. Työssä 

kertyykin tietoa koko ajan 

lisää.” 

Yksiselitteistä syytä siihen, 

Paperilla Juha kuusisen työpäivät 

näyttävät samankaltaisilta, mutta 

jokainen keikka on omanlaisensa. 


mastolisää maston korkeuden 

mukaan. 

Tietoliikenneasentajia on esimerkiksi 

Relacomin, YIT:n ja Eltel 

Networksin palkkalistoilla. Ne 

tv-mainosten piirretyt tai elävät 

Soneran tai Elisan hemmot ovat 

oikeasti edellä mainittujen yritysten 

työntekijöitä. 

Alalla sovelletaan Tieto- ja 

tekniikka-alojen työnantajaliiton 

Tiklin ja Metallin välistä Tietoalan 

työehtosopimusta. 

miksi lähti opiskelemaan juuri 

tätä, Kuusinen ei osaa nimetä. 

Hän oli jo pienenä kiinnostunut 

tekniikasta ja haki myös datanomikoulutukseen. 

Sen hän 

tiesi, että autot, metalli tai teollisuuden 

ratkaisut eivät kiinnosta, 

ja jäljelle jäi tietotekniikka. 

”Tykkäsin kyllä tietokoneilla 

säätää jo pienenä.” 

Kuusinen sai oman koneen 

11-vuotiaana. Äiti teki sillä työjuttuja 

ja Juha pelasi. Ala-asteella 

atk-luokassa oli tuliterät 

vehkeet, joita oppilaat saivat 

käyttää. 

”Opiskeluaikana ostin opintolainalla 

oman koneen, kun 

kotikoneen käytöstä tuli riitaa. 

Koulun kannalta oli hyvä, kun 

kotona oli kone ja siellä sai kirjoittaa 

koulujuttuja puhtaaksi. 

Koulun koneita kun ei aina riittänyt 

kaikille.” 

Nyt tietoliikenneasentajalla on 

kotona 24:n megabitin yhteys. 

”Pelaaminen on jäänyt. Hoidan 

lähinnä pankkiasiat ja haen 

tietoa netistä.” 

”kun viankorjaus siirtyy meille, se on jo astetta haastavampi. osa vioista 

saadaan korjattua muuten”, Juha kuusinen sanoo. 

kuitu poikki, tule apuun 

Kuusisen työpäivä alkaa seitsemän 

jälkeen. Silloin hän käy 

toimistolla tulostamassa sen 

päivän työmääräykset ja hakemassa 

työauton. Samaan 

tiimipäällikkö Arto Pynnösen 

tiimiin kuuluu seitsemän henkeä. 

Työt tulevat järjestelmään 

aluekohtaisesti. Tiimiläisiä asuu 

niin Tampereella, Valkeakoskella 

kuin Viialassakin, ja töitä 

jaetaan asuinpaikan mukaan. 

Tamperelainen Kuusinen tekee 

etupäässä töitä Tampereella. 

”Mutta joskus peesaan muualla. 

Töitä on paljon varsinkin 

ukkosten jälkeen, ja silloin autetaan 

muita.” 

Tietoliikennevikoja koetetaan 

ensin korjata asiakkaan 

ja teknisen tuen yhteistoimin 

puhelimitse. Usein pelkkä virran 

kytkeminen pois ja päälle 

auttaa. Seuraavaksi koetetaan 

etäkeinoja. Jos vika ei niillä-

kään tule kuntoon, työ siirtyy 

vikalistalle ja tulostuu sitten 

jonoon esimerkiksi Pynnösen 

tiimille. 

”Ilmoitukset tulevat jonoon 

sitä mukaa kuin niitä tehdään. 

Tietysti jos vaikka todella iso 

yritys on ilman verkkoyhteyksiä, 

operaattori voi priorisoida 

sen pienempien vikojen edelle. 

Muuten ne hoidetaan aikajärjestyksessä.” 

Viat ovat tyypillisesti laite- tai 

verkkovikoja. Laitevikoja voi olla 

niin asiakkaan kuin operaattorinkin 

laitteissa. Verkkovikoja 

aiheuttavat ukkonen, kosteus 

ja muut luonnonilmiöt. Asennusvirheitäkin 

sattuu, samoin 

kaivinkoneet katkovat joskus 

piuhoja vahingossa. 

”Meidän työhömme kuuluu 

myös niin sanottu kaapelin 

näyttäminen. Me maalaamme 

maahan tai merkkaamme muuten, 

missä kaapelit kulkevat, että 

kaivuu-urakoijat osaavat varoa 

niitä.” 

Mutta täydellisesti kaapeleita 

ei pystytä varomaan, sillä aina 

niiden sijaintia ei voida yksiselitteisesti 

selvittää. 

”Viimeksi eilen taisi kuitu 

katketa.” 

Mikä vikana ja missä? 

Yksi haastavimpia tehtäviä on 

vian löytyminen. Kun etänä on 

jo tehty kaikki mahdollinen, se 

tietää, että vika on fyysinen eli 

se täytyy löytää. Etsiminen aloitetaan 

rajaamalla mahdollisia vikapaikkoja 

pois yksi kerrallaan. 

Pahimmissa tapauksissa joudutaan 

vain seuraamaan, miten 

vika ilmenee, ja sitten päättelemään, 

missä se voisi olla. 

”Jos seuraamme pitemmän 

aikaa, käymme välillä tekemässä 

jotain, ja sitten taas seurataan, 

pätkiikö yhteys vielä. Jos 

ei pätki, työ kuitataan tehdyksi, 

jos pätkii, tehdään uusi toimi ja 

seurataan taas”, Kuusinen kuvaa 

työnkulkua. 

Kuten tästä käy ilmi, viankorjaus 

kestää. 

”Viankorjausprosessi on 

mutkainen ja kiertää monen 

ihmisen kautta. Työ 

siirretään aina jollekin tai 

odotetaan, onko tähänastisesta 

hyötyä. Siksi se kestää.” 

Yleensä Eltel Networksillä on 

päivä aikaa saada vika kuntoon 

sen jälkeen, kun työ on siirtynyt 

sille. 

”Tosin jos monta liittymää 

menee yhtä aikaa pimeäksi, puhutaan 

tunneista.” 

Asentajat liikkuvat yksin. 

”Tietysti autamme toista, jos 

toisella on kiire ja itsellä ei.” 

Aina ei ole yhtä ruuhkaista. 

■ tausta 

Juha kuusinen tekee töitään 

useimmiten yksin. 

”Mutta kesällä ukkosten jälkeen 

on jonoa.” 

Asentajien nyrkkisääntö on, 

että yhden vian korjaaminen 

saisi kestää tunnin. Joskus tunti 

ei riitä, mutta jokin tapaus saattaa 

selvitä helpostikin ja tulla 

hoidetuksi pian. Kuusisella on 

firman farmariautossa aina täysi 

varustus mukana tolppakenkiä 

myöten. 

”Farmariautoon mahtuu”, 

hän perustelee. 

Yksin ei pärjää enää missään 

Eltel Networksin asentaja Juha 

kuusinen on huomannut, että 

työssä tarvittaisiin asiakaspalvelutaitoja. 

”Mutta ei niitä koulussa opetettu.” 

Helsingin tekniikan alan oppilaitoksen 

Heltechin sähköalan 

perustutkintoon kuuluvien elektroniikka-asentajan 

opintojen esittelyssä 

sen sijaan todetaan, että 

”alalla vaaditaan loogista päättelykykyä 

ja hyvää keskittymiskykyä 

sekä yhteistyötaitoja työskenneltäessä 

erilaisten toimijoiden 

kanssa”. 

Apulaisrehtori Jorma karjalai- 

t i e t o l i i k e n n e a s e n t a j a ■ ■ ■ 

nen kertoo Heltechissä huomatun, 

ettei nykymaailmassa enää 

missään ammatissa pärjää yksin 

työskennellen. Siksi vuorovaikutustaitoja 

on pakko opettaa. 

”Lähdemme myös siitä, että 

opiskelijasta voi tulla yrittäjä. 

Olemme panostaneet yrittäjätaitoihin 

sekä taitoihin, joita 

asentaja tarvitsee asiakkaita 

kohdatessaan.” 

Osalla linjoista annetaan yrittäjäkasvatusta, 

joillain taas harjoitellaan 

opintoihin kuuluvissa töissä 

asiakkaan kohtaamista. Toinen 

opiskelija voi esittää asiakasta, ja 

sitten vaihdetaan vuoroja. 

Kaikilla ei välttämättä olekaan 

aivan samanlaista varustusta 

mukanaan. Kuusinen arvostaa 

sitä, että työvälineet ovat 

hyvät. 

”Meillä on laitteet, pelit ja 

vehkeet viimeisen päälle. Kyllä 

niillä pärjää. Firmassa on myös 

paljon telepuolen osaamista 

Soonin ja TPO:n ajoilta. Ammattitaito 

on huipussaan.” 

Kuusinen aikoo itsekin kehittää 

ammattitaitoaan. Hän suunnittelee 

tietoliikenneasentajan 

ammattitutkinnon suorittamista. 

Sen voi suorittaa käytännön 

kokein, ja hyväksytyn suorituksen 

jälkeen palkka nousee. 

urheilla voisi enemmänkin 

Asentajan työssä ei ole kahta 

samanlaista päivää. Viat ovat 

erilaisia, ja niin ovat tapaukset 

kaikkinensa ja asiakkaatkin. 

”Jos olisi joka päivä samaa, 

sitä tylsistyisi.” 

Työssä myös oppii. 

”Tekniikka kehittyy koko 

ajan, ja työn myötä oppii uutta. 

Muilta asentajilta voi kysellä 

myös ja oivaltaa sitten itse.” 

Kuusinen joutuu miettimään 

työnsä huonoja puolia. Ei niitä 

oikein ole, paitsi se, että joskus 

menee ylitöiksi. 

”Hankalien vikojen paikantaminen 

voi kestää kauan, jolloin 

osa siksi päiväksi suunnitelluista 

töistä uhkaa jäädä tekemättä. 

Eihän ylitöitä ole pakko tehdä, 

mutta ei tee mieli jättää töitä 

tekemättäkään. Sitä paitsi meille 

maksetaan ylitöistä.” 

Kuusinen on juuri muuttamassa 

tyttöystävänsä kanssa 

yhteen. Kriteerit täyttävän asunnon 

löytyminen kesti vähän aikaa 

– siinä kun piti olla sauna. 

Tällä hetkellä Kuusinen on 

niin tyytyväinen työhönsä, ettei 

suunnittele muutoksia uralleen. 

”Katsotaan, kauanko mielenkiintoa 

riittää. Tällä hetkellä sitä 

on.” 

Kuusisella ei ole ihmeellisiä 

harrastuksia vapaa-aikaa täyttämässä; 

se kuluu parhaiten tyttöystävän 

ja kavereiden kanssa. 

”Urheilla voisi enemmänkin, 

lenkkeillä vaikka.” 

Tk 


antti aromaa 

Antti Aromaa toimii 

it-konsulttina Beveric 

Oy:ssä erikoisaloinaanverkkoinfrastruktuuri,tietoliikenne 

ja tietoturva. 

” Henkilökohtaista 

viestintää ei 

kannata kahlita 

nykyisen työnantajan 

osoitteeseen. 

” 

58 TiEToKonE marraskuu 2007 

Kenen sähköpostia käytät? 

Henkilökohtaisen ja työhön liittyvän 

viestinnän erottaminen toisistaan on 

vanha ajatus. Henkilökohtainen posti 

kannetaan kotiin, työhön liittyvä työpaikalle. 

Sähköpostin kanssa kannattaa 

toimia samoin. 

Varsin yleisen käytännön mukaan 

työnantajan sähköpostia käytetään 

myös henkilökohtaisiin tarpeisiin 

samoin kuin puhelimia ja fakseja. 

Jos omien asioiden hoitaminen sopii 

myös työnantajalle, asiassa ei tavallisissa 

oloissa ole ongelmia.Epäjatkuvuuskohdissa 

ongelmia on 

luvassa. Pelisääntöjen 

selvittämiseksi pitäisi 

sähköpostin käytöstä 

sopia erikseen molempia 

osapuolia velvoittavalla 

sopimuksella. 

Jos sähköpostien 

osalta voidaan suhteellisen 

helposti päätyä 

kaikkia tyydyttävään 

tulokseen, vaikeammaksi 

asian tekee työnantajan järjestelmässä 

ylläpidetty elektroninen 

kalenteri. Kalentereihin keräytyy ja 

kerätään valtavasti hyvinkin henkilökohtaisia 

tietoja. Kalenteritietojen 

käsittelystä ja käytöstä poikkeustapauksissa 

kannattaa sopia etukäteen 

jopa sähköpostia tarkemmin, vaikka 

lainsäädäntömme ei asiaan puutukaan. 

Postin perimysjärjestys 

Jatkumosta poikkeavista tilanteista 

tavallisin on työsuhteen päättyminen. 

Hankalimmillaan sähköpostien 

ja kalenteritietojen omistussuhteita 

joudutaan selvittämään irtisanoutuneen 

työntekijän sijaan hänen 

perikuntansa kanssa. Jos asiaan ei ole 

varauduttu etukäteen, voi tilanne olla 

hyvin hankala kaikille osallisille. 

Ensisilmäyksellä helpointa ja yksinkertaisinta 

on kieltää henkilökohtainen 

viestintä ja henkilökohtaiset 

kalenterimerkinnät yrityksen järjestelmissä. 

Kiellon toimeenpanoa ei 

voi valvoa tai pakottaa puuttumatta 

oikeudetta käyttäjien sähköpostien ja 

kalenterien sisältöön. Osa henkilökunnan 

keskinäisestä viestinnästä on 

aina luonteeltaan yksityistä. Ajatus ei 

siis toimi käytännössä. 

Kun posteissa ja kalentereissa on 

mukana arkaa aineistoa, kannattaa 

miettiä näiden tietojen kohtaloa tulevaisuudessa. 

Suurimmassa osassa 

yrityksistä ainakin osa varmistuksista 

kerätään pysyvään talteen. Toistaiseksi 

tallessa olevilla nauhoilla on 

joukoittain jo aikaa sitten poistuneiden 

henkilöiden sähköpostilaatikoita 

ja muita tietoja. Yksittäisen käyttäjän 

tietojen poistaminen varmistuksilta 

on käytännössä mahdoton tehtävä. 

Mobiili ulottuvuus 

pahentaa tilannetta 

Sähköpostien ja kalenterien käyttö 

leviää hiljalleen myös matkapuhelimiin. 

Siirtymä tulee tuottamaan suuria 

vaikeuksia omien ja yrityksen asioiden 

erottamisessa toisistaan. Maksuttomaan 

web-postiin ei useimmiten 

kuulu näppärää push-postia saati 

kalenterin synkronointia kännykän 

kalenteriin. Molemmat ominaisuudet 

ovat houkuttavia ja koukuttavia. Usean 

kalenterin ylläpito on käsityönä 

turhauttavaa ja johtaa helposti päällekkäisiin 

varauksiin. 

Kun yrityksen työkalut ovat henkilökohtaisia 

näppärämmät, kasvaa kiusaus 

yrityksen postin käyttämisestä 

ainoana postilaatikkona. Samalla on 

helppo keskittää kaikki kalenteritiedot 

yhteen paikkaan. Yksinkertaisuus 

ja kätevyys on usein riittävä peruste 

muiden näkökulmien ohittamiseen. 

Monissa ohjelmissa on tavallaan 

varauduttu yksityisenkin sisällön tallentamiseen 

kalenteriin sallimalla tapahtuman 

merkitseminen yksityiseksi. 

Näistä merkinnöistä muut käyttäjät 

näkevät vain keston ja mahdollisesti 

varauksen tyypin. Sisältö jää periaatteessa 

vain omistajan tietoon. 

Erottaminen on etu 

Ajatus oman sähköpostin erottamisesta 

työnantajasta on työntekijän 

kannalta huomionarvoinen. Henkilökohtaista 

viestintää ei kannata kahlita 

nykyisen työnantajan osoitteeseen. 

Kun osoite ei työsuhteen päätyttyä 

ole omassa käytössä, voi muuttuneiden 

tietojen ilmoittaminen postituslistoille, 

internet-palveluihin ja muihin 

vastaaviin osoittautua työlääksi 

tai mahdottomaksi. 

Aikaisemmin monissa yrityksissä 

kiellettiin tai koetettiin kieltää 

selainkäyttöiset sähköpostit niiden 

tuottamien virusvaivojen takia. Nykyään 

useimmat ilmaispostin tarjoajat 

suodattavat posteista sekä roskat 

että haittaohjelmat hyvin. Kun yhteys 

henkilökohtaiseen postiin toimii 

myös työpaikalta, käyttäjät on helppo 

kannustaa erottamaan oma viestintänsä 

työhön liittyvästä. Omia posteja 

voi lukea myös kotoa, nettikahvilassa 

ja kännykästä avaamatta yrityksen 

järjestelmiä ulkomaailmaan. Asiaan 

liittyvät uhat tietovuodoista, haittaohjelmista 

ja muista ongelmista on parasta 

hallita koulutuksella ja ohjeilla. 

Suurimmat toiveeni tuleville sähköpostijärjestelmille 

liittyvät kalenterien 

synkronointiin ja näkyvyyden 

hallintaan synkronoinneissa laitteista 

toisiin. Jos kalenterimerkinnälle voisi 

kertoa nykyisen luokittelun sijaan 

tarkemmin sallituista synkronointitavoista 

ja näkyvyydestä, voisi työntekijä 

lähtiessään saada mukaansa vain 

henkilökohtaisiksi luokitellut tiedot. 

Työhön liittyneet kalenterimerkinnät 

ja kokouskutsut esityslistoineen jäisivät 

yrityksen järjestelmään. Melkein 

vastaavan menettelyn voi jo nyt tehdä 

sähköposteille luokittelemalla ne 

käsin haluttuihin kansioihin. Osan 

luokitteluista voi tehdä myös säännöillä. 

TK

k y t kentöjä 

PerTTI hämäläInen • PIIrros: PeTrI roTsTen 

FAN järjestää tiedostot 

Tallennustila on helppo viedä verkkoon, mutta tiedostot 

tuottavat enemmän päänvaivaa. 

Lan, wan ja san ovat tuttuja lyhenteitä lähiverkolle, laajaverkolle 

ja tallennusverkolle. Samalla logiikalla fan (file area network) 

on tietenkin tiedostoverkko. Se on käyttökelpoinen työväline, 

joka auttaa jäsentämään tallennusjärjestelmien valikoimaa ja 

myyntiargumentteja. 

San-ratkaisun voima on tallennustilan virtualisoinnissa. Tilaa 

varataan loogisina levyinä, joiden koko voidaan määritellä ja 

tarvittaessa muuttaa fyysisten tallennuslaitteiden ominaisuuksista 

ja tilarajoituksista riippumatta. 

Tallennusverkoissa käsiteltävän tiedon siirtoyksikkö on lohko, 

mutta palvelimet tallentavat tiedostot loogisille levyilleen 

käyttäen omia tiedostojärjestelmiään. Palvelinten kanssa keskustelevat 

työasemat taas tarvitsevat pääsyn vain tiedostoihin 

eivätkä piittaa sen enempää lohkomuotoisesta datasta kuin 

palvelinten tiedostojärjestelmistäkään. 

Windows-koneet näkevät tiedostot ip-verkon yli CIFS-protokollalla 

(Common Internet File System), jonka Microsoft on 

kehittänyt vanhemmasta SMB-käytännöstään (Server Message 

Block). Unix- ja Linux-koneet taas käyttävät NFS:ää (Network 

File System). Ristiinkäyttöä varten on kehitetty apuvälineitä 

Linuxin Sambasta Windowsin NFS-asiakasohjelmiin. 

Polut hukassa 

Tiedostoihin viitataan niiden nimillä, joihin sisältyvät myös yksikäsitteiset 

hakemistopolut. Verkossa tiedostojen yksilöimiseen 

tarvitaan lisäksi palvelimen nimi. Se ei yleensä näy käyttäjälle 

asti, koska palvelimella oleva jaettu hakemisto kätketään verkkonimen 

taakse. Windows-käyttäjät näkevät esimerkiksi virtuaalisen 

levyaseman F ja Linux-käyttäjät hakemiston /osasto. 

Pääkäyttäjän kannalta tällainen virtualisointi ei vielä riitä. 

Kun verkkoon jaetut hakemistot on kiinnitetty tiettyihin palvelimiin, 

niiden sijainnin muuttaminen ja uudelleenjärjestely 

on työlästä. Lisäksi uusien verkkoresurssien käyttöönotto tietää 

muutoksia työasemien käynnistysskripteihin, 

testausta ja käyttäjien informoin- 

tia muuttuneista käytännöistä. 

Ongelma ei ole suuri, jos käytössä on 

pari kolme tiedostopalvelinta tai nas-laitetta. 

Kun palvelinten määrä kasvaa yli 

viiden, pääkäyttäjä huomaa rutiinityön 

lisääntyvän ikävästi. Tiedostorakenteiden 

siirtäminen vaikkapa tiedostopal- 

velinten omilta levyiltä uudelle naspalvelimelle 

vaatii kaikkien polku- ja 

oikeusmääritysten päivittämistä, mihin 

kuluu käsityönä helposti päiviä. 

Pääkäyttäjä alkaakin pian kehitellä 

omia nimeämiskäytäntöjä, komentojonoja 

ja muita apuvälineitä, jotta toistuvat 

muutokset olisi helpompi hoitaa. Kymmenien 

tai satojen palvelimien hallinta ei 

kuitenkaan enää pysy yhden ihmisen käsissä 

tällä tavoin, vaan tarvitaan systemaattisempi 

lähestymistapa. 

Tallennusalan laite- ja ohjelmistotoimittajat 

ovat kehitelleet erilaisia tapoja virtualisoida 

tiedostoresursseja. Tuotteiden kehittyessä on 

alettu puhua työasemien ja palvelinten 

välille määriteltävästä tiedostoverkosta, 

fanista. Se virtualisoi tiedostojen käsittelyn 

samaan tapaan kuin palvelinten ja massamuistilaitteiden väliin 

rakennettava tallennusverkko virtualisoi tallennustilan. 

Irti aakkosista 

Alun perin loogisiksi 

suunnitellut nimeämiskäytännöt 

rapautuvat . 

Perimmäinen syy pääkäyttäjän ongelmiin on siinä, että tiedostojen 

nimeämiseen on käytetty palvelinkohtaisia nimiavaruuksia. 

Uudelle palvelimelle tallennettavien tiedostojen tuominen 

käyttäjien saataville vaatii uuden tiedostopolun määrittelyä. 

Lopulta Windows-käyttäjiltä loppuvat aakkoset kesken ja Unixkäyttäjät 

hukkuvat polkumäärityksiin. 

Alun perin loogisiksi suunnitellut nimeämiskäytännöt rapautuvat 

sitä mukaa, kun palvelimia uusitaan ja niiden tehtäviä järjestellään. 

Kun tukipalveluun soittava käyttäjä valittaa K-levyasemansa 

olevan hukassa, tukihenkilön on ensin selvitettävä, mihin fyysiseen 

palvelimeen tämän nimenomaisen käyttäjän K viittaa. 

Tiedostoverkon ytimessä on globaali 

nimiavaruus, joka piilottaa fyysiset pal- 

velimet käyttäjiltä. Kun tiedostoviittaukset 

on virtualisoitu, tiedostoja voidaan 

siirtää helposti palvelimelta tai nas-laitteelta 

toiselle. Tarvitaan vain kertaalleen 

tehtävä muutos globaalin nimiavaruuden 

määrittelyihin. 

Globaali nimiavaruus toimii useim- 

marraskuu 2007 TIeTokone 59

k y t kentöjä 

gloBaali nimiavaruus 

lähde: Brocade, 2007 

PerinTeiseT verkkohakemisToT 

Windows-käyttäjät 

E: 

G: 

R: 

Z : 

Unix/Linux-käyttäjät 

/myynti 

/tuotekehitys 

/markkinointi 

/tuotanto 

esitteet 

miten omassa palvelimessaan, jolle työasemat lähettävät tiedostopyyntönsä. 

Vastauksena tämä nimiavaruuspalvelin palauttaa 

polun tiedoston todelliseen sijaintiin. Teknisesti ratkaisut vaihtelevat 

sen mukaan, tarvitaanko työasemaan erityinen agentti 

vai toimiiko palvelu läpinäkyvästi verkossa. 

hyötyä yhteisestä nimiavaruudesta 

Globaalin nimiavaruuden avulla yrityksen tiedostot voidaan 

tallentaa yhtenäiseen hakemistorakenteeseen, joka voidaan 

myös näyttää vaikkapa Linux- ja Windows-käyttäjille samanlaisena. 

Palvelinkohtaisten hakemistojen ja loogisten levyasematunnusten 

asemesta käyttäjät näkevät yrityksen liiketoimintaa 

vastaavat osasto- ja toimintokohtaiset hakemistot yhdessä paikassa 

käyttöoikeuksiensa mukaisesti. 

Yrityksenlaajuisen kokonaisratkaisun ohella nimiavaruuksia 

voidaan yhdistellä myös vähemmän kunnianhimoisin tavoittein. 

Jaetun nimiavaruuden ratkaisut koskevat usein vain tietyn 

valmistajan tai käyttöjärjestelmän palvelimia. Yksi tunnetuimmista 

on Microsoftin Windows Server 2003 R2:n hajautettu 

tiedostojärjestelmä eli DFS, jonka avulla kahden tai useamman 

palvelimen tiedostot voidaan näyttää käyttäjille yhteisen nimiavaruuden 

kautta. 

Microsoft suosittelee DFS:ää esimerkiksi haarakonttorien 

tarpeisiin: paikallisten käyttäjien usein tarvitsemat tiedostot tallennetaan 

haarakonttorien omiin palvelimiin, mutta käyttäjille 

näytetään myös yrityksen keskitetyillä palvelimilla olevat yhteiset 

tiedostot. Jos käyttäjän pyytämä tiedosto ei vielä ole hänen 

lähipalvelimellaan, tiedosto replikoidaan sille taustatoimintona 

laajaverkkoyhteyden kautta. 

san on vasta alkua 

lomakkeet 

FTP 

esitykset 

DFS sopii hyvin puhtaan Microsoft-talon ratkaisuksi. Toisaalta 

monet tietoliikennelaitteiden valmistajat tarjoavat myös 

laajaverkkokiihdyttimiä, jotka toimivat yleisempänä ratkaisuna 

käyttöjärjestelmistä riippumatta. 

Wafs-laitteissa (wide area file services) 

yhdistyvät laajaverkkoreititin ja tiedostovälimuisti, 

jonka käyttöä ratkaisun 

puitteissa globaali nimiavaruus ohjaa. 

San-verkkojen lohkomuotoista dataa 

käsittelevät kopiointi-, replikointi- 

ja varmistustoiminnot eivät riitä 

kokonaisratkaisuksi tiedostotasolla 

60 TIeTokone marraskuu 2007 

Windowstiedostopalvelin 

NAS 

Unix/Linuxtiedostopalvelin 


Unix/Linux-käyttäjät 

Windowstiedostopalvelin 

looginen näkymä dataan 

ajattelevalle asiakkaalle. Yhdistämällä globaalista nimiavaruudesta 

saatava tiedostorakenteen tieto fyysisten tallennuslaitteiden 

lohkotason tietoon voidaan toiminta hoitaa sovellusten 

kannalta mielekkäästi tiedostotasolla. Tämä monipuolistaa 

tallennustalojen ohjelmistotuotevalikoimaa. 

Esimerkiksi tiedostojen migraatio tallennuslaitteelta toiselle 

onnistuu fan- ja san-varusohjelmien yhteistyöllä tosiaikaisesti 

sovellusten ollessa käytössä. Kun san-kerroksen hallintaohjelmat 

tietävät, mitkä lohkot mahdollisesti muuttuvat tiedostojen 

siirron aikana, tiedostojen eheys pystytään takaamaan ja sovellukset 

saavat tiedostoista varmuudella ajantasaiset versiot. 

Luonnollinen fan-kerroksen toiminto on tiedostojen sijoittelu 

hierarkkiseen tallennusjärjestelmään. Usein tarvittavat 

tiedostot säilytetään nopeimmalla muistivälineellä, harvemmin 

viitatut voidaan siirtää fc-levyiltä ensin sata-levyille, sitten virtuaaliseen 

nauhakirjastoon ja lopulta nauhalle. 

Erilaiset informaation luokittelusovellukset, jotka sijoittelevat 

tiedostoja niiden sisällön perusteella, ovat myös yleistymässä. 

Esimerkiksi tiedostojen deduplikointi etsii tallennuspalvelimilta 

identtisiä tiedostoja säästääkseen levytilaa kertatallennuksella. 

Yhteistyötä ja yrityskauppoja 

Tiedostoja on virtualisoitu jo vuosia, mutta vasta parin viime 

vuoden aikana fan on mielletty selkeästi omaksi kokonaisuudekseen. 

Tallennusverkkoja standardoiva SNIA (www.snia. 

org) perusti viime vuonna fan-työryhmän tiedostoverkkojen 

tekniseen standardointiin. 

Tallennusverkkojen valmistajat tekevät paljon yhteistyötä, 

ja usean yhtiön fan-tuotteista löytyykin naapurin tekniikkaa. 

Moni tiedostovirtualisoinnin pioneeri on päätynyt isompien 

valmistajien hoteisiin yrityskauppojen myötä, ja aiemmat yhteistyösopimukset 

säilyvät usein voimassa. 

Esimerkiksi kuituverkkojen kärkinimiin kuuluva Brocade 

on laajentunut tiedostoverkkoihin ostamalla muun muassa 

Nuview-yhtiön viime vuonna. 

EMC puolestaan osti Rainfini- 

Nimiavaruuksia voidaan yhdistellä 

myös vähemmän kunnianhimoisin 

tavoittein. 

F: 

/osasto 

markkinointi 

mainokset 

esitteet 

esitykset 

tuotekehitys 

ohjelmat 

kirjastot 

esitykset 

lähdekoodi 

NAS 

Unix/Linuxtiedostopalvelin 

Globaalin nimiavaruuden 

avulla 

tiedostot voidaan 

ryhmitellä 

liiketoimintaa 

vastaavaan 

hakemistorakenteeseen, 

ja 

tiedostoverkon 

varusohjelmistoilla 

tiedostoja 

ja hakemistoja 

voidaan järjestellätaustatoimintona. 

ty-yhtiön jo vuonna 2005, ja Cisco 

Neopath-yhtiön tänä vuonna. 

Monipuolista fan-tuotevalikoimaa 

tarjoava Acopia päätyi elokuussa 

F5-yhtiölle. Suurista tiedostovirtu- 

alisoijista itsenäinen on enää Attune 

Systems. 

Tk 


E 

G 

R 

Z 

Unix/Linux-käyttäjä

Pertti Hämäläinen 

Verkkovoimaa 

virtuaalisesti 

Menneiden vuosikymmenten 

suurkonemaailmasta tuttu tekniikka 

lupaa säästöjä palvelinkuluihin 

ja helpotusta yritysympäristöjen 

hallintaan. 

Virtualisointi ei ole uusi 

keksintö. Jo 1970-luvulla 

suurten keskustietokoneiden 

laskentavoimaa jaettiin 

käyttäjille ajamalla fyysisissä 

koneissa rinnakkain lukuisia 

toisistaan eristettyjä virtuaalikoneita. 

Ensimmäinen kaupallisesti 

menestynyt virtualisointituote 

v i r t u a l i s o i n t i ■ ■ ■ 

oli IBM:n VM/370-käyttöjärjestelmä. 

Sen peruina virtualisointikerrosta 

kutsutaan edelleen nimellä 

hypervisor kuvaavamman 

nimen VMM (Virtual Machine 

Monitor) asemesta. 

Ajat kuitenkin muuttuivat, 

kun 1980-luvulla yleistyivät minikoneet 

ja 1990-luvulla mikrotietokoneet. 

Hajautettuun 

marraskuu 2007 tietokone 61

AISUUDESSA 

sovellus 

Linux 

virtuaalikone 

■ ■ ■ v e r k k o r a t k a i s u t 

VIRTUALISOINTI KÄYTTÖJÄRJESTELMÄN ALAISUUDESSA 

VIrTuaLIsoInTI käYTTöjärjEsTELMän aLaIsuudEssa 

sovellus sovellus sovellus sovellus 

Windows Linux Windows Linux 

virtuaalikone virtuaalikone virtuaalikone virtuaalikone 

VIRTUALISOINTIKERROS 

KÄYTTÖJÄRJESTELMÄ (WINDOWS TAI LINUX) 

LAITTEISTO 

isäntäkäyttöjärjestelmän alaisuudessa virtualisoitaessa virtualisointikerros 

ja vieraskäyttöjärjestelmät toimivat sovellusmoodissa, ja suoritustehoa 

hukkaantuu kaikenlaiseen kikkailuun. Yhteensopivuusongelmiakin on vaikea 

täysin välttää, koska muisti- ja i/o-prosessit on hankala eristää toisistaan 

pelkästään ohjelmiston turvin. 

62 tietokone marraskuu 2007 

saada aikaan luotettava alusta Nykyisin kummankin val- 

liiketoimintakriittisille sovelluksille. 

Intelin projekti tunnettiin 

mistajan uusimmat prosessori- 

VIRTUALISOINTI ILMAN IS 

sukupolvet tukevat virtualisoin- 

koodinimellä Vanderpool, muttia, ja myös niiden piirisarjoihin 

ta yhtiön markkinointiosasto on lisätty virtualisoinnin tukea. 

antoi sille ytimekkään nimen Ohjelmistotoimittajien on kui- 

Intel VT (sanoista Virtualizatenkin sovitettava virtualisoin- sovellus 

tion Technology). AMD:n Patikerroksensa kummallekin 

cifica-projekti sai puolestaan 

nimen AMD-V (sanasta Virtu- 

arkkitehtuurille erikseen. käyttöjärjestel 

Pisimmälle vietynä virtualialization).sointi 

onnistuu jo kokonaan il- 

VIRTUALISOINTI ILMAN ISÄNTÄKÄYTTÖJÄRJESTELMÄÄ 

VIrTuaLIsoInTI ILMan IsänTäkäYTTöjärjEsTELMää 

H 

sovellus sovellus 

tietojenkäsittelyyn suunnitellut 

laitteet olivat niin huokeita, et- 

TAI LINUX) tä yhdellä koneella voitiin ajaa 

sopi vielä huonosti virtualisointiin. 

Pohjana toimivan käyttöjärjestelmän 

päällä toimiva 

käyttöjärjestelmä käyttöjärjestelmä prosessori mui 

kustannustehokkaasti vaikkapa virtualisointikerros emuloi 

vain yhtä sovellusta. 

laitteistoa yläpuolisille virtuaa- 

Moniajokäyttöjärjestelmien 

kehittäminen Intelin ja AMD:n 

likoneille. Kahden rinnakkaisen 

Windowsin pohjalle tarvittiin 

HYPERVISOR 

suoritinarkkitehtuurien varaan siis isäntäkäyttöjärjestelmäksi 

toteutetuille TÄYSVIRTUALISOINTI palvelimille ei vielä kolmas. 

paraVIRTUALISOINTI LAITTEISTO 

muuttanut tilannetta sanottavasti.Palvelinkäyttöjärjestelmien 

vakaus ei ollut suurkoneluokkaa, 

joten virheellisesti sovellus 

toimiva sovellus pystyi helposti 

kaatamaan koko käyttöjärjeshallintatelmän.Useimmissa 

yrityksissä 

Linux 

koodi 

olikin jatkuvasti käytössä oma 

ilman isäntää 

Vuosikymmenen puolivälissä 

Intel sovellus ja AMD kehittivät kiihkeästi 

suoritintason tukea virtualisoinnille 

pyrkimyksenään 

Windows 

■ taustat 

prosessori muisti verkkosovitin levy 

sovellus 

Bare metal -mallissa virtualisointikerros näkee fyysiset laitteistokomponentit 

suoraan ilman ylimääräisen käyttöjärjestelmäkerroksen apua ja virtualisoi ne 

koneeseen hallinta- asennetuille laite- käyttöjärjestelmille. 

koodiajuri Linux 

palvelin jokaista vähänkin kriit- 

hallinnan api binaarikäännös 

tisempää sovellusta varten. paraVIRTUALISOINTI mikä virtualisoinnissa mikroydin maksaa? 

x86-arkkitehtuurille on siirretty 

niin paljon sovelluksia, Virtualisointi tarjoaa mahdollisuu- hallinnan api virtuaalisen 

laitelaitelaitelaiteden säästää laitteistoissa, mutta 

laitteiston api 

että palvelinten ajuri määrä ajuri yritysten ajuriajuri se ei tuo suoria kustannussäästöjä 

konesaleissa on räjähtänyt. Tä- ohjelmistolisensseissä, sovellus päinvastoin. 

mä on johtanut tila- LAITTEISTO ja hallin- Yleensä ohjelmistoille on hankit- 

LAITTEISTO 

taongelmaan. Mitä enemmän tava palvelin- ja käyttäjälisenssit 

hallinta- 

fyysisiä laitteita on käytössä, sitä laitesamoin 

periaattein riippumatta siikoodiajuri 

Linux 

tä, ajetaanko niitä virtuaalikoneissa 

useammin jokin niistä on vialla 

tai fyysisissä koneissa. Helpotuksia 

tai jonkinlaisen ylläpidon tar- esiintyy lähinnä itse palvelinkäyttöpeessa. 

Palvelinten konsolidoinjärjestelmien kohdalla. 

mikroydin nille on tarvetta, ja virtualisointi Itse virtualisointiohjelmistojakin 

tarjoaa tähän ratkaisun. 

saattaa saada ilmaiseksi. Virtuali- 

hallinnan api sointi virtuaalisen isäntäkäyttöjärjestelmän alai- 

Virtualisoinnin uusi aika alsuudessa 

laitteiston on tosin api jo niin vanha jutkoi 

vuonna 1999, kun Vmwatu, että sekä Vmware että Microsoft 

re-yhtiö julkaisi ensimmäisen tarjoavat perusversiot ilmaiseksi. 

x86-prosessoreille tarkoitetun LAITTEISTO Laitteistopohjaisista hypervi- 

virtualisointialustan. Sen avulla sor-ratkaisuista peritään tuhannen 

euron tietämiltä lähteviä lisenssi- 

voitiin samassa fyysisessä mikmaksuja, 

ja hinta nousee joko laitrotietokoneessa 

ajaa rinnakkain teiston tehon tai virtuaalikoneiden 

useampia käyttöjärjestelmäins- lukumäärän myötä. Tilanne muut- 

microsoft tarjoaa netissä toimivan laskimen virtualisoidussa ympäristössä 

tarvittavien palvelinlisenssien määrän selvittämiseksi. 

Hallintaohjelmistot säilyvät sen Hallintavälineet tarjoavat myös 

sijaan valmistajien rahasampoina avoimen koodin ratkaisuihin poh- 

vastakin. Mitä suositumpaa virtujaaville yrityksille luontevan paikan 

alisoinnista tulee, sitä polttavam- kassavirran generointiin. Esimertansseja.tuu 

tältäkin osin viimeistään Micromaksi kasvaa hallintaohjelmien kiksi Xensource on jo nostanut 

Noihin aikoihin mikrotietokoneiden 

laitteistoarkkitehtuuri 

softin Viridianin valmistuessa, kun 

tekniikasta tulee kulutustavaraa. 

tarve ja sitä käyttökelpoisemmiksi 

ne toivottavasti kehittyvät. 

joitakin hintojaan Citrix-kaupan 

jälkeen. 

L

man isäntäkäyttöjärjestelmää. 

Hypervisor toimii suoraan 

laitteiston päällä tarjoten virtualisoidun 

laitteistorajapinnan 

useille rinnakkaisille käyttöjärjestelmäinstansseille.Arkkitehtuurista 

käytetään lempinimeä 

”bare metal”. 

Bare metal kiinnostaa erityisesti 

raskaan sarjan palvelinohjelmistojen 

valmistajia, 

koska kirjoittamalla sovelluksensa 

suoraan hypervisorille 

ne välttyisivät palvelinkäyttöjärjestelmän 

lisensoinnilta. 

Tällaisten sovellusten tarjonta 

on vielä erittäin vähäistä, mutta 

esimerkiksi BEA on ilmoittanut 

sovittavansa Liquidvm Java 

-virtuaalikoneensa Vmwaren 

hypervisorille. 

Puhtaimpaan bare metal 

-arkkitehtuuriin on edennyt 

Vmware ESX Server 3 -sarjan 

tuotteissaan. Syyskuussa julkistettu 

3i tuodaan markkinoille 

palvelinvalmistajien kautta, ja 

julkistustilaisuudessa tukensa 

kiirehtivät ilmoittamaan muun 

muassa Dell, Fujitsu, HP ja 

IBM. Vmware toivoo ensimmäisten 

sertifioitujen tuotteistusten 

ehtivän myyntiin vielä 

■ tekniikka 

Virtualisoinnin ensimmäinen tavoite, 

laitteistojen käyttöasteen parantaminen, 

saavutetaan helpoimmin 

valitsemalla kohteiksi vähiten 

kuormitetut palvelimet. Työryhmäkohtaiset 

tiedostoja tulostuspalvelimet, 

sovelluskehityskäytössä 

olevat testipalvelimet sekä pieniä 

erityisryhmiä palvelevat sovellus- ja 

tietokantapalvelimet ovat kiitollisia 

virtualisointikohteita. 

Tällaisten palvelinten käyttöaste 

vaihtelee tyypillisesti viiden ja 

viidentoista prosentin välillä. kun 

laitteistoilla on keskimäärin ikää 

jo vuosia, ne eivät vie modernista 

monisuoritinpalvelimesta tehoa 

hallintakoodi 

tämän vuoden puolella ja valtaavan 

markkinat vuoden 2008 

kuluessa. 

Microsoft seuraa kaukana 

perässä. Yhtiön viimeisin palvelinvirtualisointiratkaisu, 

Virtual 

Server 2005 R2, toimii suoraan 

kernel-moodissa, mutta tarvitsee 

vielä laitteiston käsittelyyn 

isäntäkäyttöjärjestelmän, 

Windows Server 2003 R2:n. 

kaikkea ei kannata virtualisoida 

kuin nimeksi. käytännössä jopa 

kymmenien vanhojen koneiden 

palvelut voidaan usein siirtää yhteen 

ajanmukaiseen monisuoritinkoneeseen. 

sen sijaan eksoottisia laitteistoratkaisuja 

käyttävät palvelimet eivät 

helposti taivu virtualisoitaviksi. 

Virtualisointiohjelmien valmistajilla 

on usein hyvinkin tiukat vaatimukset 

tuetuille laitteistoille, eikä epästandardeja 

oheislaitteita yleensä 

tueta. jos yrityksen cad-ohjelmisto 

vaatii palvelimelle usb-liitäntäisen 

lisenssilaskurin, virtualisointiyritys 

voi tuottaa vain harmaita hiuksia. 

Palvelimet, joiden kuormitus on 

sovellus sovellus sovellus 

hallintalaite- Linux Windows koodiajuri Linux 

hallinnan api binaarikäännös 

laiteajuri 

laiteajuri 

laiteajuri 

laiteajuri 

mikroydin 

Koodinimellä Viridian tunnettu, 

moneen kertaan lykätty ja 

karsittu projekti on tuottanut 

paljon spekulointia mukaan 

otettavista ja pois jätettävistä 

ominaisuuksista. 

Tällä tietoa tuloksena syntyy 

Windows Server 2008:n ilmaisena 

lisäosana jaeltava, bare metal 

-periaatteella toimiva Windows 

Server Virtualization. Sen 

jo ennestään korkea, eivät nekään 

välttämättä hyödy virtualisoinnista 

tehostamismielessä. jos palvelimessa 

on ennestään monta 

suoritinta, muistipaikat täynnä ja 

käyttäjät valittavat vasteajoista, virtualisointi 

tuskin tuo säästöjä. 

Liian älykkäät sovellukset, jotka 

pyrkivät sovittamaan itsensä laitteiston 

kapasiteettiin, voivat myös 

aiheuttaa yllätyksiä virtualisoituina. 

Esimerkiksi Exchange 2007 pyrkii 

säätämään toimintaansa laitteistoresurssien 

mukaan, ja jarruttelee 

esimerkiksi sähköpostiruuhkan 

vastaanottoa verkosta puskurialueidensa 

tultua täyteen. 

v i r t u a l i s o i n t i ■ ■ ■ 

TÄYSVIRTUALISOINTI paraVIRTUALISOINTI 

TäYsVIrTuaLIsoInTI ParaVIrTuaLIsoInTI 

hallinnan api virtuaalisen 

laitteiston api 

LAITTEISTO LAITTEISTO 

täysvirtualisoinnissa käyttöjärjestelmän lähettämät laiteajurien 

ohjauskäskyt käännetään mikroytimessä binaaritasolla. Paravirtualisoinnissa 

käyttöjärjestelmän laiteajurit keskustelevat virtuaalisen ohjelmointiliittymän 

kanssa, mikä vaatii käyttöjärjestelmän kääntämisen virtualisointia varten. 

toimitus lykkääntynee ainakin 

ensi vuoden lopulle, selvästi itse 

käyttöjärjestelmää myöhäisemmäksi. 

tukea käyttöjärjestelmältä 

Microsoftin ja Vmwaren ratkaisut 

ovat esimerkkejä täysvirtualisoinnista, 

jossa vieraskäyttöjärjestelmät 

toimivat 

virtualisointikerroksen päällä 

sellaisinaan ilman muutoksia. 

Paravirtualisoinniksi kutsutussa 

menettelyssä ne sovitetaan 

suoraan virtualisoidun ympäristön 

osaksi; suorempi yhteys 

PaLVELInVIrTuaLIsoInnIn raTkaIsuja 

valmistaja tuote tekniikka tuetut käyttöjärjestelmät lisätietoja 

Wmware EsX server 3 ym. täysvirtualisointi, bare metal Windows, Linux, solaris, netware ym. www.vmware.com 

microsoft Virtual server 2005 täysvirtualisointi isäntäkäyttöjärjestelmän tuella Windows, Linux www.microsoft.com/windowsserversystem/virtualserver 

openvz/Virtuozzo openvz/Virtuozzo käyttöjärjestelmän toimintona Linux,Windows openvz.org, www.virtuozzo.com 

Sun microsystems solaris Containers käyttöjärjestelmän toimintona solaris www.sun.com/software/solaris/ds/containers.jsp 

linux kVM täysvirtualisointi käyttöjärjestelmän ytimellä Linux,Windows kvm.qumranet.com/kvmwiki 

Xen / XenSource, Virtual iron Xen paravirtualisointi isäntäkäyttöjärjestelmän tuella, täysvirtualisointi Linux, unixeja,Windows (v. 3 alkaen) xen.xensource.com 

jos valittu virtualisointiratkaisu 

tarjoaa hyvät hallintavälineet, kriittisimmät 

ja suurimman todennäköisen 

kasvutarpeen edessä olevat 

palvelimet voi hyvinkin kannattaa 

virtualisoida. Virtualisoidusta ympäristöstä 

on helppo vapauttaa 

resursseja siirtämällä kevyempiä 

virtuaalipalvelimia pois tieltä toisille 

koneille, ja laitteiston käydessä 

kerta kaikkiaan pieneksi virtualisoitu 

palvelin on helppo siirtää 

suuremmalle laitteistolle. Yhdessä 

fyysisessä palvelimessa voi olla 

järkevää ajaa yhtä ainoata virtuaalipalvelinta 

pelkästään hallittavuuden 

parantamiseksi. 

marraskuu 2007 tietokone 63

■ ■ ■ v e r k k o r a t k a i s u t 

hypervisorin palveluihin voi 

nopeuttaa monia toimintoja. 

Linux-maailman tunnetuin 

virtualisointiprojekti on Xen, 

jonka kehittäjäyhteisössä ovat 

olleet aktiivisina muun muassa 

Xensource- ja Virtual Iron -nimiset 

yritykset. Xen oli alun perin 

esimerkki paravirtualisoinnista 

”Linuxia Linuxin päällä” 

-mallin mukaisesti: vieraskäyttöjärjestelmät 

oli sovitettu toimimaan 

virtualisoidussa ympäristössä. 

Uusimmissa versioissa 

Xeniinkin on lisätty AMD:n ja 

Intelin ratkaisuja tukeva laitteistotason 

hypervisor. 

Merkittävä hanke on myös 

virtualisoinnin tuki suoraan 

Linuxin ytimessä. Versiosta 

2.6.20 on Linuxissa ollut mukana 

KVM (Kernel-based Virtual 

Machine). Tuettuina ovat sekä 

AMD-V että Intel VT, vieraskäyttöjärjestelminä 

Linux ja 

Windows. 

Sun on jo pitkään tarjonnut 

Solaris-käyttöjärjestelmässään 

ilman hypervisoria toimivaa 

Containers-ratkaisua. Siinä 

isäntäkäyttöjärjestelmä ajaa virtuaalipalvelimia 

omina prosesseinaan 

ja on suoraan vastuussa 

niiden eristämisestä toisistaan 

sekä laitteistoresurssien jakamisesta 

niille. Virtuaalipalvelinten 

on aina oltava Solariksia, mutta 

ratkaisun etuna on toisaalta 

kaikenlaisten emulointien ja 

kikkailujen jääminen pois. 

Linuxillekin on toteutettu 

vastaavanlaisia käyttöjärjestelmätason 

virtualisointeja. Avoimen 

koodin Openvz-projekti 

lienee tunnetuin esimerkki. Sen 

pohjalta kaupallisen Virtuozzotuotteen 

kehittänyt Swsoft on 

viime vuosina kasvanut nopeasti 

ja noussut palvelinvirtualisoijien 

kärkiryhmään. 

kustannushyödyt 

hallinnan kautta 

Virtualisoidun ympäristön palvelinratkaisu 

kannattaa suunnitella 

huolella. Jos kaikki vanhat 

palvelimet ahdetaan yhteen 

jättimyllyyn, luodaan samalla 

keskitetty vikaantumispiste. On 

viisaampaa pystyttää muutama 

palvelin ja jättää niille sen 

verran vapaita resursseja, että 

yhden laitteen vikaantuessa sillä 

ajettavat virtuaalipalvelimet voidaan 

siirtää muille. 

Kun virtuaalipalvelin ajetaan 

alas, se on olemassa vain 

virtuaalisen laitteistonsa määrittelevinä 

tiedostoina. Siirto 

fyysisestä koneesta toiseen käy 

periaatteessa helposti, mutta 

käytännössä eri valmistajien 

ratkaisut eroavat hallittavuudeltaan 

huikeasti. 

Mitä paremmat apuvälineet 

on tarjolla aluksi fyysisen palvelimen 

siirtämiseen virtuaalipalvelimeksi 

ja virtuaalipalvelimen 

siirtämiseen isäntäkoneelle, sitä 

parempi. Fyysisten resurssien 

kuten tallennusverkkojen tai 

ryväspalvelinten tuki, vikatilanteista 

toipuminen sekä virtuaalikoneiden 

siirto palveluita 

keskeyttämättä laitteelta toiselle 

ovat toimintoja, joiden toteutustavat 

ja automatisointiaste 

vaihtelevat suuresti. 

Käyttöjärjestelmävalmistajista 

riippumattomalla Vmwarel- 

Vmware on kahdeksan vuoden aikana ehtinyt kehittää mittavan valikoiman 

virtualisointialustoja, infrastruktuuripalveluita sekä hallinta- ja automaatioohjelmia. 

64 tietokone marraskuu 2007 

la on pisimpään markkinoilla 

vaikuttaneena etulyöntiasema. 

Toisaalta Linuxin tai Windowsin 

kanssa pitkään ja pelkästään 

työskennelleillä pääkäyttäjillä 

on matalin oppimiskynnys 

omasta ympäristöstä nousseen 

natiiviratkaisun käyttöönottoon. 

Novell on kehittämässä monipuolisiavirtualisointiratkaisuja 

Linuxille. Suse Enterprise 

■ case 

Vuokralle tarjotaan: 

virtuaalikoneita 

toimitusjohtaja 

lauri kasti kertoo 

Planeetta 

internet 

oy:n vuokranneensuomalaisilleasiakkailleen 

jo reilut 

toista tuhatta 

virtuaalipalvelinta.Asennuskannasta 

neljä 

viidesosaa on 

linux-koneita. 

Helsinkiläisyritys Planeetta Internet 

oy tarjoaa asiakkailleen virtualisointitekniikkaan 

perustuvia 

web-hotellipalveluita. Toimitusjohtaja 

lauri kasti selvittää, että 

virtualisoitu palvelinympäristö 

sopii erityisesti yritysasiakkaiden 

käyttöön perinteistä jaettua kotisivupalvelinta 

paremmin. 

kun palvelimella asennetaan 

raskaita java- tai asp-pohjaisia 

verkkokauppa-, asiakaspalvelutai 

extranet-sovelluksia, Planeetta 

Internet antaa ohjelmoijalle koko 

virtuaalisen palvelinympäristön 

hallittavaksi. Virtuaalipalvelin on 

eristetty fyysisestä ajoalustasta, 

joten ohjelmistoyritys voi tarjota 

asiakkailleen aina samanlaisen 

ympäristön, jonka yksityiskohtia 

ei tarvitse säätää asiakkaiden 

pääkäyttäjien kanssa. 

asiakas voi myös hallita omaa 

palvelintaan web-käyttöliittymän 

kautta ja vaikka käynnistää palvelimen 

uudelleen esimerkiksi 

ohjelmistopäivitysten yhteydessä 

tai virhetilanteissa. Fyysisten 

palvelinten etähallintasovittimia 

ei tarvita, mikä osaltaan laskee 

ratkaisun kustannuksia, huomauttaa 

kasti. 

Palvelun perustana on yhdysvaltalaisen 

swsoftin kehittä- 

Server 10 sisältää Xen-virtualisoinnin 

korkean käytettävyyden 

toteutuksena. Yhtiö on myös lisäämässä 

perinteisen Zenworkssarjansajärjestelmänhallintaohjelmistoihin 

pitkälle vietyjä 

virtuaalikoneiden hallinta- ja 

orkestrointivälineitä. Yhtiön 

tavoitteena on hallita kaikkien 

johtavien virtualisointitoimittajien 

tuotteilla rakennettuja ympäristöjä. 

tk 

mä kaupallinen Virtuozzo-tuote. 

Planeetta Internet toimii myös 

swsoftin partnerina ja myy ohjelmistoa 

suomalaisille yritysasiakkailleen. 

Virtuozzo on suunniteltu erityisesti 

palvelukeskuskäyttöön, ja 

hallintatyökalut ovat pitkälle kehitettyjä. 

kastin mukaan nimenomaan 

hallintatyökalut erottavat 

avoimen koodin virtualisointiratkaisut 

kaupallisista tuotteista. 

Virtuozzon tapauksessa esimerkiksi 

laitteistojen ylläpito voi 

tapahtua tuotantoa juurikaan 

häiritsemättä. Linux-palvelimilla 

virtuaalipalvelimen siirto fyysiseltä 

laitteistolta toiselle käy vain sekuntien 

käyttökatkolla, koska uusi 

virtuaalikone voidaan käynnistää 

valmiiksi odottelemaan lennossa 

tehtävää siirtoa.Windows-palvelin 

on käynnistettävä uudella koneella 

uudelleen, mikä pidentää siirtoajan 

useisiin minuutteihin. 

”Palvelukeskuskäytössä on 

myös tärkeätä, että valmistajan 

tekninen tuki on aina käytettävissä”, 

sanoo kasti. jos tuotantokäytössä 

löydettäisiin vakava 

ohjelmavirhe, ratkaisujen etsintä 

tai anelu avoimen koodin kehittäjäryhmien 

keskustelualueilta 

kestäisi aivan liian kauan.

SAMULi koTiLAinen • TeSTiT: TeRo MÄkikAnGAS • kUVAT: TiMo SiMPAnen 

LABS 

Vihreä it 

– tietotekniikan 

tulevaisuus 

Sähkölasku voi pahimmillaan kaksinkertaistaa tietotekniikan kustannukset. 

Kuumin trendi on nyt vihreä it. Uusilla ratkaisuilla voi paitsi hidastaa 

ilmastonmuutosta, myös tehdä valtavia rahallisia säästöjä. 


Hetki sitten ei sähkön säästö kiinnostanut 

ketään. Harva it-alalla törmäsi 

koskaan koko kysymykseen. Tänä 

vuonna tilanne on muuttunut kuin veitsellä 

leikaten. Laitevalmistajat riitelevät julkisuudessa, 

kenellä on energiatehokkaimmat 

laitteet, samaan tapaan kuin ennen väännettiin 

kättä suorituskyvystä. Yhtäkkiä kaikki 

vannovat vihreän tietotekniikan nimeen, ja 

esittelevät kilvan uusia energiapihejä laitteita 

ja tekniikoita. 

Muutos on ollut niin nopea, että monet 

miettivät, onko kyse vain jostain ympäristöhypestä. 

Otetaanpa siis aluksi pari faktaa. 

Monelle on yllätys, että palvelinkeskuksissa 

sähkölasku on usein yhtä suuri kuin 

laitteiden hankintakustannus. Yhdysvalloissa 

datakeskukset kuluttavat joka vuosi noin 

kolmen miljardin euron edestä sähköä, ja 

viidessä vuodessa tietotekniikan sähkölasku 

on kaksinkertaistunut. IDC ennusti viime 

vuonna, että palvelinten määrä kasvaisi neljässä 

vuodessa 50 prosentilla, joten nykyvauhdilla 

tilanne pahenee nopeasti. 

Esimerkiksi Google rakentaa uutta datakeskusta 

Yhdysvaltojen syrjäiseen Oregoniin, 

koska viereisestä Columbia-joesta saa 

halpaa ja saasteetonta vesivoimaa. Saksalaislehti 

Die Zeit on laskenut, että yksi haku 

Googlen hakukoneella kuluttaa yhtä paljon 

virtaa, kuin mitä energiasäästölamppu vie 

tunnissa. 

Suomessa tilanne ei juuri Yhdysvalloista 

eroa. Täältäkin löytyy konesaleja, joiden 

vuotuinen sähkölasku on yli miljoona euroa. 

Jos katsotaan koko yritysten tietotekniikkalaitteistoa, 

on sen sähkönkulutus jo 

kolmasosa koko it-budjetista. Muutaman 

vuoden sisällä tietotekniikan sähkölasku on 

suurempi kuin muut it-kulut yhteensä. 

Paitsi miljardien eurojen globaalista rahareiästä, 

on kysymys myös melkoisista 

käytännön ongelmista. Kuten myöhemmin 

tulemme huomaamaan, sähkö- ja kuumenemisongelmat 

ajavat yrityksiä aivan absurdeihin 

tilanteisiin. 

it on pahempi kuin lentoliikenne 

Mutta ei kai tietotekniikalla ole paljonkaan 

merkitystä ympäristön suojelun kannalta? 

Kyllä on. Gartnerin mukaan tietotekniikka 

aiheuttaa kaksi prosenttia koko maailman 

hiilidioksidipäästöistä. It:llä on siis yhtä 

suuri merkitys kuin paljon parjatulla lentoliikenteellä. 

Kehittyneissä maissa tietotekniikan osuus 

on tietysti paljon suurempi. Esimerkiksi 

Yhdysvalloissa pelkästään datakeskukset 

kuluttavat viiden suuren voimalan kaiken 

sähkön. Kun mukaan otetaan kaikki muu 

tietotekniikka, tarvitaan voimaloita ehkä 

viisinkertainen määrä. 

Yhtälöä pahentaa se, että muutoksia pitäisi 

tehdä paljon nopeammin kuin kukaan 

osasi odottaa. Nobelin palkinnon ympäristötyöstään 

saanut Al Gore kertoo, että monien 

tiedemiesten mielestä aikaa rankkoihin 

korjauksiin on vain kymmenisen vuotta. 

Sen jälkeen ilmastonmuutos voi alkaa ruokkia 

itse itseään siinä määrin, ettei paluuta 

vanhaan ole. 

Tietotekniikan valmistajat ja ostajat eivät 

ole tyhmiä. Kun asia ymmärretään, useimmat 

haluavat tehdä osansa. Kokonaisuutta 

ajatellen on vain luontevaa, että vihreä it 

(green it) on ykkösenä Gartnerin tuoreella 

tietotekniikan trendien listalla. Mutta miksi 

muutokseen on törmätty näin yllättäen? 

Palvelinkeskukset hätää kärsimässä 

Harva asia tietotekniikassa on noussut esille 

yhtä yllättäen kuin vihreä it. Yleensä trendit 

muhivat pinnan alla vuosia, ja niihin ehditään 

jo kyllästyäkin ennen kuin todelliset 


■ ■ ■ y r i t y s r a t k a i s u t 

muutokset alkavat. Energiankulutus 

on päässyt räjähtämään 

silmille, koska monta tekijää on 

muuttunut yhtä aikaa. 

Tärkein perussyy on palvelinmaailman 

mullistus. Muutamia 

vuosia sitten tyypillinen 

palvelinkeskus piti sisällään 

muutaman raskaan unix-palvelimen, 

ja ehkä muutaman kevyemmän 

koneen. Harva osasi 

ennustaa, miten suuri muutos 

tapahtui, kun yritysten toimintaa 

on tietokoneistettu. Kun konesaleja 

uudistettiin muutamia 

vuosia sitten, laskettiin ehkä 

kasvuvaraa 20 palvelimelle. Nyt 

huomataan, että konesalissa onkin 

50 kevyttä x86-palvelinta, ja 

määrä vain kasvaa. 

Samalla koneista on tullut 

tehokkaampia (eli enemmän 

virtaa syöviä), mutta toisaalta 

niitä ahdetaan tiukempaan. 

Tyypillinen parin metrin korkuinen 

palvelinräkki kulutti 

vuonna 2000 noin kilowatin 

verran virtaa. Vuonna 2005 lukema 

oli luokkaa 5 kilowattia. 

Tällä hetkellä räkin kuorma on 

usein 8 kilowattia, ja tiheiden 

korttipalvelimien myötä pian 

jo luokassa 15–20 kilowattia. 

”Suomessa ei taida olla yhtään 

konesalia, jossa tehot riittävät 

lattiapinta-alalle”, toteaa Crescomin 

tekninen johtaja Pekka 

Rasi. Teliasoneran kesällä ostama 

Crescom tarjoaa yrityksille itpalveluita. 

Yhtiön liiketoiminta on 

ollut jatkuvassa kasvussa, ja yhtiön 

palvelinkeskuksissa pyörii jo noin 

500 fyysistä palvelinta ja satoja 

virtuaalisia palvelimia. Kasvu on 

iloinen asia, mutta palvelinkeskuksessa 

se aiheuttaa mielenkiintoisia 

haasteita. 

Crescom laskee, että yhden palvelimen 

synnyttämä sähkönkulutus 

on noin 700 euroa vuodessa, joten 

palvelinkeskusten sähkölasku 

on 350 000 euroa vuodessa. Se 

on vanhoina markkoina yli kaksi 

miljoonaa. 

Rasi kertoo myös, että palvelimien 

sähkönkulutus ja lämmöntuotto 

on noussut sen verran korkeaksi, 

että suomalaisissa palvelinsaleis- 


Kuva: IBM 

Palvelinvalmistajat ovat käynnistelleet kilpaa vihreän it:n hankkeita. 

esimerkiksi iBM kertoo sijoittavansa hankkeeseen lähemmäs miljardi euroa. 

Saunan kiukaat kuumenevat 

kuudella kilowatilla. 

Konesaleissa onkin ajauduttu 

vaikeuksiin. Sähkönsyötön 

kanssa alkaa olla ongelmia. 

Sähkökatkojen varalta tarvittavat 

ups-varavirtajärjestelmät 

(uninterruptible power supply) 

alkavat olla kapasiteettinsa äärirajoilla. 

Sama koskee mahdollisia 

generaattoreita. 

Myös jäähdytys on ongelma. 

Räkkien hurjista kilowattilukemista 

valtaosa muuttuu 

lämmöksi, ja niinpä myös 

jäähdytysjärjestelmät toimivat 

äärirajoillaan. Fujitsu-Siemens 

■ case 

konesalin päivitys ei ole halpaa lystiä 

sa voidaan oikeasti ajaa vain noin 

puolta siitä palvelinmäärästä, mikä 

niihin fyysisesti mahtuisi. Perinteisesti 

sadalle neliömetrille voi 

laittaa noin sadan kilowatin edestä 

it-rautaa. 

Haasteet ovat toki ratkottavissa. 

Crescomkin uusii paraikaa 

järjestelmiään, mutta investointien 

suuruus voi yllättää monet. Jäähdytyslaitteistojen 

hintaluokka on 

50 000 euroa koneelta. Ups-varavirtalaitteiden 

hinnat liikkuvat noin 

70 000 euron tienoilla. Diesel-varavirtageneraattorit 

maksavat vielä 

enemmän, 100 000 – 200 000 

euroa. Ja laitteita hankitaan aina 

vähintään yksi ylimääräinen teknisten 

vikojen varalle. 

Räkin rei'itetyt ovetkaan 

eivät enää riitä 

Yksi tapa parantaa energiatehokkuutta 

on käyttää korttipalvelimia, 

jotka kuluttavat jopa kolmannek- 

kertoo, että erään saksalaisen 

kuorma-autovalmistajan datakeskus 

käy niin kuumana, että 

kun lämpötila ulkona ylittää 25 

astetta, täytyy työntekijöiden 

antaa lisäapua suihkuttamalla 

vettä rakennuksen katolle. Hullunkurisia 

tilanteita on riittänyt 

muissakin yrityksissä. 

Jos asian haluaisi korjata perinteisin 

keinoin, täytyisi palvelinkeskukseen 

vaihtaa sähkönsyöttö, 

generaattori, ups-laitteet 

ja ilmastointi. Kyse on kymmenien 

tai satojen tuhansien 

eurojen investoinnista. Ei ole 

mitään järkeä tehdä sitä muuta- 

sen vähemmän virtaa kuin räkkipalvelimet. 

Mutta korttipalvelimien 

suuri tiheys luo uusia haasteita. 

”Edes räkkien rei’itetyt ovet eivät 

pysty läpäisemään niin paljon 

ilmaa, kuin mitä tarvittaisiin 

lämmön johtamiseen ulos”, kertoo 

Rasi tilanteesta, jossa räkki laitettaisiin 

täyteen korttipalvelimia. 

Viilennykseen riittäisi silloin enää 

vesijäähdytteinen räkki. Yleensä 

korttipalvelimia hajautetaan eri 

puolille salia, jolloin ilmastoinnin 

teho riittää. 

Tehokkain ratkaisu on tietenkin 

virtualisointi, ja sitä Crescom 

käyttää niin paljon kuin mahdollista. 

Perustyöjuhtina toimivat Dellin 

6950-palvelimet, joissa Crescom 

pyörittää tyypillisesti 30:tä kevyempää 

palvelinta virtuaalisesti. Crescom 

suosii hankinnoissaan vähävirtaisia 

palvelinmalleja, ja yrittää 

muutenkin tehdä parhaansa energiankulutuksen 

vähentämiseksi. 

man palvelimen vuoksi. Sähköä 

säästävä tekniikka, eli vihreä it, 

ei ole enää vain etu, vaan välttämättömyys. 

Sähkölasku kiinnostaa 

Myös sähkönkulutuksen todellisuus 

on päässyt yllättämään 

yritykset pahan kerran. Pääsyy 

siihen on se, ettei asiaa ole oikeastaan 

koskaan mietitty. Kun 

palvelimia oli vain muutamia, ja 

niiden hintalappu oli kymmeniä 

tuhansia euroja, ei sähkönkulutuksella 

ollut taloudellista merkitystä. 

Niinpä sähkökulut on 

vain maksettu yrityksen yleiskuluista. 

Nyt palvelinsalissa on kymmeniä 

x86-palvelimia täynnä 

kiintolevyjä ja hurjilla kellotaajuuksilla 

toimivia prosessoreja 

ja muistipiirejä. Tyypillisen 

koneen vuotuinen sähkölasku 

on jo noin 350 euron luokassa. 

Virransyötön ja ilmastoinnin 

sähkönkulutus on vielä suurempi. 

Palvelimen aiheuttama 

kokonaiskulutus nousee jo yli 

700 euroon vuodessa. Kun x86palvelinten 

keskihinta Suomessa 

pyörii noin 2500 euron tietämillä, 

tulee sähkölasku koneen 

energian hinta nousee nelinkertaiseksi, 

kun palvelimelle syötetään 

vikasietoista ja varmistettua sähköä 

laskee Pekka Rasi. 

Kuva: Crescom

nykypalvelimissa jäähdytysilmaa ohjataan sinne, missä sitä tarvitaan. Tuuletus 

vie jopa kymmenen prosenttia palvelimen kuluttamasta sähköstä, joten 

tehokkuudella on merkitystä. 

ostohintaa kalliimmaksi alle 

neljässä vuodessa. Sähkön hinta 

jatkaa melko varmasti kasvuaan, 

eli tilanne vain pahenee. 

Kun tähän yhtälöön liitetään 

ilmaston muutoksen merkityksen 

yhtäkkinen tajuaminen, on 

vihreän it:n vallankumous valmis. 

Valmistajat kertovat, että 

Al Goren dokumentti on tänä 

vuonna avannut monien silmät. 

Asia otetaan nyt vakavasti. Mutta 

miten energiaa sitten säästetään? 

Vihreä it alkaa huomiosta 

Vihreän it:n lähtökohta on se, 

että asia ylipäätään huomioidaan. 

Jos sähkökulut vain menevät 

yleiskuluista, ei säästäminen 

välttämättä kiinnosta. Monet eivät 

ole koskaan kuulleet, miten 

suuria sähkölaskut yrityksissä 

nykyisin ovat. Tehokkain keino 

tietotekniikan sähkönkulutuksen 

hillitsemiseen on siirtää se 

it-budjettiin. Teknisesti lienee 

helpointa aloittaa palvelinkeskuksista. 

Kun keskuksesta 

vastaavan johtajan budjetti yhtäkkiä 

kaksinkertaistuu ja siitä 

puolet menee sähköön, voi olla 

varma, että hän ryhtyy hillitsemään 

kulutusta kovalla kädellä. 

Palvelinkeskus on tietotekniikan 

suhteellisesti pahin sähkösyöppö, 

ja keskusten suurin 

ongelma on koneiden paljous. 

Tehokkain säästöratkaisu on siksi 

koneiden määrän vähentäminen. 

Tämä onnistuu esimerkiksi 

konsolidoimalla (keskittämällä 

palvelimia) ja virtualisoimalla 

(ajamalla yhdessä palvelimessa 

virtuaalisia palvelimia erillisten 

koneiden sijasta). 

Säästöt voivat olla hurjia. 

X86-palvelinten käyttöasteet 

pyörivät tyypillisesti 5–10 

prosentin tienoilla. Virtualisoinnissa 

yhdellä tehokkaalla 

koneella voidaan ajaa yleensä 

5–30 kevyemmässä käytössä 

olevaa palvelinta. Hallinta helpottuu, 

työkustannukset laskevat 

ja kymmenen koneen 7000 

euron vuosittainen sähkölasku 

voi tippua yhden koneen reiluun 

700 euroon. Virtualisointi 

onkin yleistynyt viime vuosina. 

Valmistajien arvioiden mukaan 

Suomessa ehkä joka kolmas palvelin 

myydään Vmwaren virtualisointiohjelmilla 

varustettuna. 

Kun kuormaa saadaan pienemmälle, 

voidaan vähentää 

myös muiden laitteiden sähkönkulutusta. 

Ilmastointia ei kannata 

ajaa liian kylmällä. Kannattaa selvittää 

millaisia lämpötilalukemia 

omille laitteille suositellaan. Sallitut 

lukemat voivat olla yllättävän 

korkeita, ja ilmastointia voidaan 

näin säätää pienemmälle. Kylmän 

ja kuuman ilman optimaaliseen 

kiertoon kannattaa myös 

kiinnittää huomiota, ja tietysti 

poistaa turhat laitteet kuumuutta 

lisäämästä. Käymällä huolellisesti 

läpi jäähdytyksen tilanteen, voi 

nopeasti saada aikaan tuhansien 

eurojen säästöjä ilman sen kummempia 

hankintoja. 

Energiaa voi säästää myös 

laitevalinnoissa. Palvelimissa 

pienellä harkinnalla ja sopivilla 

malleilla voi helposti säästää 

neljänneksen tai jopa kolman- 

■ testattua 

Työasemien virrankulutuksen laskemiseen 

ei ole perinteisesti ollut 

paljoa keinoja. Laitteita on voinut 

vaihtaa keveämmiksi ja käyttäjät 

on voinut ohjeistaa sammuttamaan 

koneet illalla. Ironista on, 

että yleensä ohjeistus on ollut 

päinvastainen. 

Helsingin ja Tampereen kaupunkien 

kymmenet tuhannet pckoneet 

ovat aina päällä. Tilanne 

on sama lukemattomissa yrityksissä. 

Gartner on arvioinut, että 

jopa 60 prosenttia organisaatioiden 

pc-koneista on aina päällä. 

Syy on siinä, että tietohallinnon 

pitää pystyä hallitsemaan ja päivittämään 

koneita keskitetysti. Ja 

monet yritykset haluavat välttää 

joka-aamuisten uudelleenkäynnistysten 

aiheuttaman työajan 

menetyksen 

Suomalainen Ravensoft iskee 

tähän mahdollisuuteen uudella 

Green Snapper -ohjelmalla. Sen 

tärkein ominaisuus ei ole työasemien 

keskitetty sammutus, vaan 

keskitetty käynnistys. 

Green Snapper asennetaan 

verkon jokaiselle työasemalle. 

Hallintaa varten on erillinen palvelin, 

jolta säädetään koneiden 

virranhallinnan asetuksia sekä 

käynnistyksiä ja sammutuksia. 

Koneet voi esimerkiksi säätää 

sammuttamaan itsensä joka ilta 

kello 18 ja käynnistämään itsensä 

uudelleen aamulla kello 6. 

Jos koneella työskennellään, tai 

dokumentteja on auki, ei konetta 

tietenkään sammuteta. 

v i h r e ä i t ■ ■ ■ 

Suomalaisohjelma tiputtaa 

virtakulut puoleen 

Green Snapper -ohjelmalla verkon pc-koneita voidaan sammuttaa ja 

käynnistää automaattisesti haluttuihin aikoihin. Virrankulutus voi tippua 

alle puoleen. 

Säästö konetta kohden 

20–30 euroa vuodessa 

Esimerkissä mainituilla asetuksilla 

viikon 168 käyttötunnista tippuisi 

pois 108. Jos yksi pc-kone vie 

virtaa vuodessa noin 50 eurolla, 

tippuu sähkölaskusta pois yli 30 

euroa. Jos koneita on 50, säästöä 

kertyy vuodessa 1500 euroa. 

Helsinki ja Tampere säästäisivät 

satoja tuhansia. Lisäksi koneiden 

käyttöikä pitenee. Ja jos tietohallinnon 

tarvitsee tehdä päivityksiä, 

se voi käynnistää nukkuvat koneet 

keskitetysti haluamaansa aikaan. 

Testien perusteella Green 

Snapper toimii merkkimikroissa 

hyvin ja hallinta on suoraviivaisen 

helppoa. Ohjelma tosin perustuu 

wake-on-lan-toimintoon, jota ei 

ole joissain vanhemmissa halpamikroissa. 

Ja jos toiminto ei ole 

koneissa valmiiksi päällä, asennus 

vaatii hieman ylimääräistä 

työtä. Wake-on-lan-käskyt ovat 

perinteisesti kulkeneet verkoissa 

huonosti, mutta Green Snapper 

on ohittanut esteet ovelasti. 

Jokaiseen aliverkkoon jätetään 

päälle yksi kone, jonka kautta 

muut herätetään. 

■ Ravensoft Green 

Snapper 

Hinta: 26 € / työasema, 

jatkovuodet 5 € / kone 

Lisätietoa: Ravensoft, 

puh. 0207 928 400, www.ravensoft.fi 

Lyhyesti: Sähkön säästämiseen tarkoitettu 

ohjelma, jolla tietohallinto voi 

keskitetysti sammuttaa ja käynnistää 

pc-koneita. 


Lähde: Tilastokeskus 


GWh 

100 000 

90 000 

80 000 

70 000 

60 000 

50 000 

40 000 

30 000 

20 000 

10 000 

0 

neksen sähkönkulutuksesta. 

Koneen hinta on ehkä hieman 

suurempi, mutta erotus tulee takaisin 

moninkertaisena sähkölaskussa. 

Ja kun koneet kuumenevat 

vähemmän, voidaan taas 

vähentää ilmastoinnin tasoa. 

Valmistaudu vielä 

hurjempiin keinoihin 

Sähkön kokonaiskulutus Suomessa 

SäHKöN KOKONAISKULUTUS SUOMESSA 

1970 

1971 

1972 

1973 

1974 

1975 

1976 

1977 

1978 

1979 

1980 

1981 

1982 

1983 

1984 

1985 

1986 

1987 

1988 

1989 

1990 

1991 

1992 

1993 

1994 

1995 

1996 

1997 

1998 

1999 

2000 

2001 

2002 

2003 

2004 

2005 

2006 

2007 (1-6) 

Sähkönkulutus on Suomessa selvässä kasvussa. Viime vuosien ainoan laskun 

aiheutti paperiteollisuuden työtaistelu, joka sammutti tehtaat. 

Uusissa palvelimissa on yhä 

useammin myös automatiikkaa, 

joka esimerkiksi tiputtaa prosessorin 

nopeutta, kun kuorma 

on pieni. Tällaisia tekniikoita 

kannattaa käyttää. Ja ajatuksissa 

kannattaa jo alkaa varautua 

seuraavan sukupolven rankempiin 

toimiin. 

kyllä yritykset tietävät, 

mihin sähkö kuluu 

Useimmilla ei ole hajuakaan. Yksilöityjä 

kulutusmittareita ei juuri 

ole. Ainoat lukemat tulevat sähkölaskuista. 

Laskut taas jyvitetään 

jollain laskennallisella kaavalla 

kaikille osastoille. 

kyllä it-osasto huolehtii, 

että sähkökuluja yritetään 

säästää 

Monesti it-osastoa ei kiinnosta 

tippaakaan. Laitevalmistajat 

kertovat, että ”ei mene meidän 

budjetista” on vieläkin yllättävän 

yleinen vastaus. Energiahankkeet 

ovat edistyneet, koska palvelinsalin 

jäähdytys- tai varavirtalaitteet 

olisi pitänyt uusia. Ne maksetaan 

it-budjetista. 


Esimerkiksi Japanissa ollaan 

korkeiden sähkökulujen ja erilaisen 

vakuutuskäytännön vuoksi 

paljon pidemmällä sähkön säästössä. 

Monet palvelinkeskukset 

sammuttavat dynaamisesti osan 

koneista yön ajaksi. Joidenkin 

palvelimien sessiot siirretään 

esimerkiksi tallennuslaitteelle, 

josta niitä pyöräytetään käyntiin 

kun kuorma aamulla nousee. 

Valmistajat kertovat, että 

Euroopassa tällaisen ehdottajaa 

pidetään vielä hulluna. Mutta 

muutamassa vuodessa tekniikkaa 

alkaa todennäköisesti rantautua 

myös Eurooppaan. 

Sähkönsäästö on helppo 

aloittaa palvelinsalista, mut- 

Myyttejä energiankulutuksesta 

nykypalvelimet ovat 

energiatehokkaita 

Kyllähän valmistajat yrittävät, mutta 

hyötysuhde kaatuu viimeistään 

siihen, että x86-palvelinten käyttöaste 

on yleensä 5–10 prosenttia. 

Koko konesalin energiasta usein 

vain pari prosenttia on prosessorin 

hyötytyötä. Käyttöasteet saadaan 

säädyllisiksi vain virtualisoimalla. 

Suurin osa sähköstä kuluu 

tietokoneissa ja palvelimissa 

Palvelinkeskuksissa it-laitteet aiheuttavat 

vain noin kolmanneksen 

sähkönkulutuksesta. Pahin energian 

tuhlaaja on yleensä ilmastointi. 

Kun koneiden energiankulutusta ja 

kuumenemista hillitään, on hyvin 

tärkeää samalla säätää ilmastoinnista 

ja virransyötöstä löysät pois. 

SäHKöN KULUTTAJAT SUOMESSA VUONNA 2006 

Metsäteollisuus 

59% 

Metalliteollisuus 

17% 

Kemian teollisuus 

14% 

Muut 11% 

ta toimistoja ja koteja ei tule 

unohtaa. Pöytäkoneet kannattaa 

pyrkiä sammuttamaan yön 

ja viikonloppujen ajaksi. Kuvaputkinäytöt 

voi vaihtaa vähävirtaisempiin 

litteisiin näyttöihin. 

Vielä parempi on siirtyä 

kannettaviin tietokoneisiin, 

jotka ovat akkukeston vuoksi 

valmiiksi erittäin vähävirtaisia. 

Turhat tietokoneen lisälaitteet 

kannattaa sammuttaa. Ja on hyvä 

muistaa, että valaistus on yksi 

suurimmista sähkönsyöjistä 

toimistossa, eli valoja kannattaa 

pitää sammutettuna, kun niitä 

ei tarvita. 

Kannattaako tällainen näpertely? 

Kyllä kannattaa. Pienistä 

Lepotilassa laitteet eivät 

kuluta juuri lankaan virtaa 

Pahimmillaan virrankulutus ei 

laske lepotilassa lainkaan. Laadukkaissa 

laitteissa lepotilat on 

yleensä toteutettu hyvin. Mutta 

esimerkiksi kotien halvimmissa 

viihdelaitteissa ne ovat usein täyttä 

petkutusta. 

Sammutettuna laitteet eivät 

ainakaan kuluta virtaa 

Kuluttavat ikävä kyllä vieläkin. 

Tietokoneissa ja viihdelaitteissa 

virtakatkaisin on ”väärällä” puolella 

muuntajaa. Virtalähde ja 

muuntaja kuluttavat sähköä niin 

kauan kuin ne ovat kiinni seinässä. 

Virrat saa kokonaan poikki 

esimerkiksi jatkojohdolla, jossa on 

virtakatkaisin. 

Teollisuus 

54% 

Kotitaloudet 

21% 

Maatalous 3% 

Julkinen 6% 

Häviöt 4% 

Palvelut 

12% 

Valtaosa Suomen sähköstä kuluu teollisuudessa. Mutta jokaisella sektorilla 

aina kodeista maatalouteen on tietotekniikkaa ja viihde-elektroniikkaa. 

Päästöissä tietotekniikka on samassa luokassa kuin esimerkiksi lentoliikenne. 

puroista syntyy suuria virtoja, 

ja yrityksen sähkölaskuihin 

on tiedossa huomattavia tiputuksia. 

On hyvä muistaa, että 

säästynyt sähkönkulutus näkyy 

ensimmäiseksi lisäsähkövoimaloissa, 

jotka ovat yleensä 

kaikkein saastuttavampia hiilija 

öljyvoimaloita. Ilmakehään 

pääsee vähemmän hiilidioksidia, 

mikä osaltaan hidastaa 

ilmastonmuutosta. Yrityksen 

maine paranee, ja työntekijöillä 

on parempi mieli. 

Harvoin on tietotekniikassa 

asiaa, josta on melkein pelkästään 

hyötyä. Vihreän it:n tilaisuutta 

ei kannata jättää käyttämättä. 

Tk 

Uusilla tehokkaammilla 

laitteilla virrankulutus 

kääntyy laskuun 

Ei varmasti käänny. Jyrkkä nousukierre 

vain taittuu hieman loivemmaksi. 

Jos sähkön kulutusta 

halutaan oikeasti laskea ja ilmastonmuutosta 

torjua, täytyy käyttää 

kaikkia sähkön säästämisen keinoja, 

myös järeämpää valikoimaa. 

Muutaman prosentin 

säästöillä ei ole merkitystä 

Pienistä puroista syntyy suuria virtoja. 

Kymmenestä kahden prosentin 

säästöstä syntyy yhteensä 20 

prosentin säästö. Hyvä esimerkki 

pienistä puroista on se, että pelkästään 

laitteiden stand-by-virrat 

haukkaavat 5–10 prosenttia kotien 

sähkönkulutuksesta. 

Lähde: Tilastokeskus

Dell on tehnyt virransäästöstä 

brändin. Palvelimista on myynnissä 

erilliset energysmart-mallit, joiden 

virrankulutus on jopa neljänneksen 

perusmallia pienempi. 

LuuLisi, että vakiokomponenteista 

kootut x86-palvelimet ovat 

virrankulutukseltaan samanlaisia. 

Näin ei ole. Eri mallien ja 

jopa eri valmistajien välillä on 

kymmenien prosenttien eroja. 

Kaikki suuret valmistajat tekevät 

parhaansa energiatehokkuuden 

parantamiseksi. Markkinoinnillisesti 

pisimmälle on 

mennyt Dell, joka on tehnyt 

sähkönsäästöstä brändin. Dellin 

palvelimista on saatavilla 

Energysmart-versiot, joiden 

virrankulutus on jopa neljänneksen 

pienempi kuin tavallisten 

mallien. 

Helpoin säästötapa on virtapihi 

prosessori. Intelin ja AMD:n 

palvelinsirujen tehokkaimmat 

mallit kuluttavat noin 130 wattia 

ja normaalisirut noin 80 wattia. 

Mutta tarjolla on myös noin 50 

watin low voltage -malleja. 

Yksi muistimoduuli vie aina 

noin kymmenen wattia tehoa. 

Kahdeksan kappaletta gigatavun 

kampoja kuluttavat siis 80 

wattia, mutta kaksi kapaletta 

neljän gigatavun muistikampoja 

vain reilut 20 wattia. Kannattaa 

siis suosia suuria muistikampoja. 

Dellin Energysmart-koneissa 

muistit ovat vähävirtaisia 

malleja, ja niiden kellotaajuutta 

on pudotettu hieman. Dellin 

mukaan nopeus tippuu 3–4 

Lähde: Fujitsu Siemens 

Mistä on virtapihi 

palvelin tehty? 

wattia / gigatavu 

0,2 

0,16 

0,12 

0,08 

0,04 

0 

15000 k/min, 

3,5", sas 

prosenttia, mutta virrankulutus 

10–15 prosenttia. 

Tuuletus ja virtalähde 

tuo suurimmat erot 

Suurimmat erot eri valmistajien 

välillä ovat tuuletuksessa. Mitä 

pienempi on koneen ja sen ilmakanavien 

koko, sitä suuremmalla 

nopeudella jäähdytysilmaa 

joudutaan koneen läpi ahtamaan. 

Ja mitä pienemmät ovat 

tuulettimet, sitä nopeammin (ja 

suuremmalla ilmavastuksella) 

niiden pitää pyöriä. Siksi matala 

■ testattua 

Energiaa voi säästää myös uudenlaisilla 

”vihreillä palvelimilla”. 

Fujitsu Siemens mainostaa uutta 

TX120-konettaan maailman pienimpänä, 

hiljaisimpana ja energiapiheimpänä 

palvelimena. Ja 

totta tosiaan, kyseessä on oikea 

palvelin, ei pelkkä palvelimena 

myytävä pc-kone. Koneeseen saa 

kunnon Xeon-prosessorin ja neljä 

sas-palvelinkiintolevyä raid-ohjaimella. 

Kone on muutenkin samaa 

palvelintekniikkaa kuin kaikki Primergy-sarjan 

koneet. 

Mutta kone on pc-työasemaakin 

pienempi.TX120:n tapauksessa 

vihreys lähteekin etupäässä 

koon, viileyden ja hiljaisuuden 

tarpeista. Palvelin on tarkoitettu 

kohteisiin, joissa konetta ei saada 

jäähdytettyyn palvelinhuoneeseen. 

Se ei kuumene liikaa komerossakaan, 

eikä toisaalta pidä meteliä 

toimiston pöydän alla. 

Tyhjäkäynnillä kulutus oli mittauksissa 

alle sata wattia, ja rasi- 

Kiintolevyjen tehonkulutus 

KIINTOLEVYJEN TEHONKULUTUS 

10000 k/min, 

2,5", sas 

7500 k/min, 

3,5", sata 

1U-kone vie yleensä enemmän 

virtaa kuin suurempi 2U-kone. 

Ja siksi kooltaan pienin korttipalvelin 

ei energiamielessä olekaan 

paras vaihtoehto. 

Erityisen suuri merkitys on 

virtalähteellä. Pahin virhe on 

ylimitoitettu virtalähde, joka 

aiheuttaa paljon hukkaa. Parannusta 

saadaan myös uusilla 

tehokkaimmilla virtalähteillä, 

joissa perinteinen 70 prosentin 

hyötysuhde on nostettu yli 80 

prosenttiin (ilman tuuletinta 

jopa yli 90 prosenttiin). Tk 

Sadan watin vihreä palvelin 

5500 k/min, 

2,5", sata 

Siirtymällä pieniin 2,5 tuuman kiintolevyihin ja tyytymällä pienempiin pyörimisnopeuksiin, 

voidaan säästää melkoisesti tallennustilan energiankulutuksessa. 

tuksessakin vain noin 115 wattia. 

Samanlaisella kuormalla verrokkina 

toiminut HP:n perinteinen 2Ukone 

kulutti noin 375 wattia, eli yli 

kolme kertaa enemmän. 

■ Fujitsu Siemens Primergy 

TX120 

Hinta: alk. 1320 € 

(testattu kokoonpano: 2095 €) 

Valmistaja: Fujitsu Siemens Computers, 

www.fujitsu-siemens.com 

Lisätietoa: Fujitsu Siemens Computers, 

puh. 010 511 5691, 

www.fujitsu-siemens.fi 

Lyhyesti: Erittäin vähävirtainen, hiljainen, 

viileä ja pienikokoinen palvelin. 

LABS 

v i h r e ä i t ■ ■ ■ 

FUJITSU SIEMENS 

PRIMERGY RX300 S3 

-PALVELIN 

TAVALLINEN VERSIO 

Intel Xeon E5335 -prosessori 

8 x 1 Gt muistikampaa 

6 x 3,5 tuuman kiintolevy 

(15 000 kierrosta minuutissa) 

Hinta: 5170 € 

Tuulettimet 

14% Virtalähde 

Emolevy 22% 

Tuulettimet 

11% 

14% Virtalähde 

Emolevy Kiintolevyt 22% Prosessori 

11% 18% 24% 

KiintolevytMuistitProsessori 

18% 11% 24% 

VIRTAPIHI VERSIO Muistit 

Intel Xeon L5335 11% low voltage -prosessori 

4 x 2 Gt muistikampaa 

6 x 2,5 tuuman kiintolevy 

(10 000 kierrosta minuutissa) 

Hinta: 5495 € 

Virtalähde 

Sähkösäästö vuodessa: 200 € 

12% 

Säästöt Prosessori 

Virtalähde 

34% 14% 

12% 

Säästöt Muistit Prosessori 8% 

34% 14% 

Tuulettimet 

14% Emolevy Muistit 8% 

Tuulettimet 

11% 

14% Emolevy 

11% 

Kiintolevyt 7% 

Kiintolevyt 7% 

kaksi Fujitsu Siemensin palvelinta, 

joiden suorituskyvyssä ei ole ratkaisevaa 

eroa. Mutta muutamilla 

muutoksilla on leikattu sähkönkulutusta 

kolmanneksella. kalliimpi hinta 

palautuu takaisin sähkölaitokselta 

reilussa vuodessa. 

Fujitsu Siemensin kevytpalvelin on 

reilusti Palvelimien pienempi kulutuksia kuin tavallinen 

pc-kone, puhumattakaan perinteisistä 

palvelinkoteloista. 

palveliMien kulutuksia parempi ◀ 

HP Proliant DL 380 G5 

Fujitsu Siemens TX120 

Kuormituksessa 

Windows käynnistynyt 

0 50 100 150 200 250 300 350 400 

Wattia 

TX120 kuluttaa virtaa vain noin sata wattia. Perinteinen palvelin kuluttaa 

vastaavassa kuormassa yli kolme kertaa enemmän virtaa. 

marraskuu 2007 TieTokone 71 

Lähde: Fujitsu Siemens


energiatehokas palvelinhuone 

konesali kannattaa jakaa kuumiin 

ja kylmiin käytäviin. ilmastoinnin järkeistyksellä 

voi saada aikaan suuria 

energiansäästöjä. 

PaLveLinkeskukset ovat 

tietotekniikan pahimpia energiasyöppöjä. 

Yhdysvalloissa 

datakeskusten yhteenlaskettu 

vuotuinen sähkölasku on noin 

kolmen miljardin euron luokkaa. 

Näin ei tarvitsisi olla. Palvelinkeskusten 

tehokkuudessa on 

valtavia eroja. Kuvaava esimerkki 

on superkoneiden energiatehokkuutta 

mittaava Green500hanke. 

Näytelistan ykkönen, 

IBM:n moderni Bluegene/L 

on laskutehoon suhteutettuna 

82 kertaa energiatehokkaampi 

kuin vanhempi ASC Q. 

■ ratkaisu 

Palvelinkeskukset ovat kovasti erilaisia, 

mutta yksi asia tuntuu olevan 

yhteinen. Suurin sähkönkuluttaja on 

jäähdytys. Eri arvioiden mukaan ilmastointi 

vie 40–70 prosenttia konesalien 

energiasta. HP on kehittänyt 

ratkaisun, jonka luvataan vähentävän 

jäähdytyksen energialaskua 


Miksi erot ovat näin suuria? 

Aikaisemmin konesalia on 

voinut kuumentaa vaikkapa 30 

kevyttä palvelinta. Käyttöasteet 

ovat vähäiset, mutta tyhjäkäynnilläkin 

palvelimet kuluttavat 

reilusti sähköä. Nykyään nuo 

30 konetta voi siirtää virtuaa- 

”ihmejäähdytys” lupaa hurjia sähkösäästöjä 

Jäähdytyksen tehon säätö 

Dynamic Smart 

Cooling 

-ohjausyksikkö 

Laiteräkkien lämpösensorit 

Sensorien ja 

ohjauksen verkko 

Säädettävällä teholla 

toimivat jäähdytysyksiköt 

HP:n jäähdytyksen energiakuluja pienentävä järjestelmä perustuu lämpötilasensoreihin 

ja automaattisesti säätyvään ilmastointiin. 

jopa 20–45 prosenttia. Isommissa 

konesaleissa tämä merkitsisi jopa 

kymmenien tuhansien eurojen vuotuisia 

sähkösäästöjä. 

Dynamic Smart Cooling hyökkää 

jäähdytyksen perusongelman kimppuun. 

Kuumuus ja jäähdytys eivät 

jakaudu tasaisesti palvelinsalissa. 

lisiksi palvelimiksi vaikkapa 

vain kahteen palvelimeen. Virrankulutus 

voi tippua teoriassa 

15-kertaisesti. Ja sama säästö 

voidaan usein hyödyntää myös 

varavirtalaitteissa ja varsinkin 

jäähdytyksessä. 

Huonosti toteutettu ilmastointi 

voi tuhlata valtavasti energiaa. 

Jos jäähdytys ei mene oikeaan 

paikkaan, joudutaan koko ilmastointia 

säätämään kovemmalle, 

ja sähkölasku kasvaa selvästi. 

Perusvirhe on laittaa palvelimia 

samoin päin peräkkäin. Silloin 

rivin viimeisten koneiden 

saama jäähdytysilma on jo moninkertaisesti 

kuumennettua. 

Parempi tapa on jakaa palve- 

GREEN500 

Superkone Top500- Laskentateho energiankulutus energiatehokkuus 

sijoitus (gigaflops) (laitteet, sähkön- (megaflops/watti) 

syöttö ja jäähdytys) 

Bluegene/L (iBM) 1 280 600 2500 112,24 

Mare nostrum (iBM) 5 62 630 1071 58,23 

Jaguar-Cray XT3 (Cray) 10 43 480 1331 32,67 

Columbia (SGi) 4 51 870 3400 15,26 

ASC Purple (iBM) 3 75 760 7600 9,97 

ASC White (iBM) 90 7 304 2040 3,58 

earth Simulator (neC) 14 35 860 11900 3,01 

ASC Q (HP) 40 13 880 10200 1,36 

Superkoneiden laskentatehon Top500-listan rinnalle on tullut energiatehokkuutta 

mittaava Green500-lista. ensimmäiset esimerkit energiatehokkuuden 

eroista ovat hurjia. Bluegene/L tekee yhdellä watilla 82 kertaa enemmän laskutoimituksia 

kuin ASC Q. 

Jotkin palvelinrypäät käyvät muita 

kuumempina, varsinkin kovimman 

rasituksen aikana. Ilmastointi on 

yleensä säädetty näiden kuumien 

pisteiden mukaan, jottei laiterikkoja 

pääsisi tapahtumaan. Muualla 

palvelinhuoneessa on liian kylmä, 

ja energiaa menee hukkaan. 

kiinteät sensorit tuovat 

dynaamisuuden 

HP:n jäähdytysjärjestelmässä palvelinräkit 

varustetaan lukuisilla 

sensoreilla, jotka kertovat hallintaohjelmalle, 

miten kuuma missäkin 

on. Ilmastointijärjestelmän 

jäähdytysyksiköt taas varustetaan 

säädettävillä puhaltimilla, joita 

hallintaohjelma säätää sensorien 

lukemien mukaan. Tavoite on, ettei 

mikään kohta olisi liian kylmä, eikä 

toisaalta yksikään palvelin pääsisi 

käymään liian kuumana. 

iBM myy kuvassa keskellä olevaa 

räkin vesijäähdytettyä takalevyä, joka 

imee valtaosan kuumuudesta ennen 

kuin se tulee palvelinhuoneeseen. 

Yllä lämpökamerakuva, 

linten välit kuumiin ja kylmiin 

käytäviin, ja tuoda kylmille käytäville 

jäähdytysilmaa lattian alta. 

Koneiden takaosista kuuma 

ilma tulee kuumalle käytävälle, 

nousee katon tuntumaan ja jatkaa 

jäähdytyskoneelle. 

Jos yksittäinen räkki alkaa 

kärsiä liiasta kuumuudesta, ei 

välttämättä kannata nostaa koko 

konesalin jäähdytystehoa. 

Jos laitteita ei voi jakaa tasaisemmin, 

voi täsmälääkkeeksi 

hankkia vesijäähdytetyn räkin. 

IBM myy myös vesijäähdytettyä 

räkin takalevyä, joka vie valtaosan 

lämmöstä ennen kuin ilma 

pääsee palvelinhuoneeseen. Tk 

PALVELIMEN 

TEHONKULUTUS 

Ups 

49W 

Virransyöttö 

129W 

Sähkön jakelu 9W 

Jäähdytys 486W 

1U-palvelin 

300W 

Lähde: Intel 

Vain noin kolmannes konesalien viemästä 

sähköstä kuluu it-laitteissa. 

Pääosan yksittäiselle palvelimelle 

jyvitetystä kulutuksesta vie ilmastointi 

ja sähkönsyöttö. 

Jäähdytyksen erikoispiirre on 

nimenomaan dynaamisuus. Palvelinkeskuksien 

lämpötiloista on 

aiemminkin tehty kolmiulotteisia 

karttoja, joiden avulla ilmastointi 

on säädetty optimiin. Mutta kun 

koneita päivitetään tai kuormat 

muuttuvat, vanhenee malli heti. 

Dynaaminen jäähdytys reagoi kaikkiin 

muutoksiin, ja suojelee myös 

palvelimia paremmin.

v i h r e ä i t ■ ■ ■ 

säästä energiaa kotona ja toimistossa 

Mikrojen tehonkulutus 

näin säästät 

➤ Jos et tarvitse jotain laitetta, 

sammuta se. 

➤ Jos et tarvitse valoa, 

sammuta sekin. 

➤ Sammuta laitteet ainakin 

yön ajaksi. 

➤ Ota käyttöön tietokoneiden 

Mikrojen tehonkulutus 

LABS 

Kannettava 

Uusi mikro ja 17" litteä 

parempi ◀ 

Lepotila 

Valmiustila 

Näyttö sammutettu 

Kiintolevyt sammutettu 

Windows käynnistynyt 

laite. Halpalaite tulee joka vuosi 

noin 20 euroa kalliimmaksi, 

ja laitteen käyttöaikana sähkölasku 

helposti moninkertaistaa 

ostohinnan. 

Kokeilemamme taulu-tv kuluttaa 

katselun aikana sähköä 

93 wattia. Lepotilassa kulutus 

on jopa 42 wattia, eli noin 40 

automaattiset virransäästötilat. 

➤ Vaihda kuvaputkinäyttö 

litteään. 

➤ Vaihda pöytäkone kannettavaan 

tietokoneeseen. 

Vanha mikro ja 19" putki 

0 50 100 150 200 250 

wattia 

euroa vuodessa. Jos laitteen laittaa 

kokonaan pois päältä, kuluu 

sähköä kymmenen watin edestä. 

Tietokoneissa lepotilojen 

sähkönkulutus liikkuu 10–50 

➤ älä tulosta turhaan. 

kannettava tietokone on moninkertaisesti energiatehokkaampi kuin työasema, watin tienoilla. Kannettavat tie- 

➤ Vaihda lamput energiansäästölampuiksi. 

Led-valot 

ovat parhaita. 

ÄkkiseLtÄÄn tuntuisi, ettei 

pc-koneiden sähkönkulutuksel- 

vaikka työasemassa olisi litteä näyttö. Vanhemmassa pöytäkoneessa valmiustila 

ei toimi oikein, vaan jopa nostaa sähkönkulutusta. 

melkein 16 miljoonaa euroa. 

Motiva laski, että jos käyttöön KERROSTALOKODIN 

otettaisiin erilaisia sähkönsääs- SäHKöNKULUTUS 

Kodin elektroniikan 3 henkeä, tehonkulutuksia 75 m 

tökeinoja, voisi laskua leikata 

tokoneet ovat tietysti kaikkein 

energiatehokkaimpia. 

Nyrkkisääntönä voi pitää, että 

yhden watin jatkuva kulutus 

merkitsee vuodessa noin yhtä 

euroa sähkölaskussa. Huomaala 

ole kovin suurta merkitystä. huimat 9,6 miljoonaa euroa. 

mattomat hukkawatit kasvavat 

Mikrojen Puhelinlaturi tehonkulutus 

Pyykinpesu 200 kWh 

(pöytämalli, lataustila) 

Harva huomaa eroa kotinsa säh- Summat ovat valtavia. Kun 

Astianpesu 

Adsl-reititin 

nopeasti kymmenien tai jopa 

200 kWh 

kölaskussa tietokoneen hankki- mukaan Puhelimen otetaan matkalaturi yritysten (lataustila) ja ko- Valaistus 

satojen eurojen tuhlaukseksi. 

ja muut 

Viihdemisen 

jälkeen. Mutta tunne on tien tietotekniikka, Wlan-tukiasema ovat ne vie- 750 kWh 

elektroniikka Laadukkaiden ja energiate- 

hämäävä. Kannettava 

lä valtavampia. Mustesuihkutulostin Energian (päällä) 

300 kWh 

sääsRuoanhokkaiden 

laitteiden korkeam- 

Lepotila Pieni laser-tulostin (päällä) 

Ruoansäilytys 

Valtion omistama Motiva Oy tämiseksi on selvästikin paljon 

valmistus 

Valmiustila 

pi ostohinta näyttää tulevan 

Digiboksi (päällä) 

700 kWh 450 kWh 

laski tänä vuonna julkisen sek- tehtävissä. Näyttö sammutettu 

Dvd-soitin Tarkemman (elokuvan katselu) kuvan 

melko helposti sähkölaskussa 

Uusi mikro ja 17" litteä 

Kiintolevyt sammutettu 

torin pc-koneiden sähkönkulu- Kannettava saamiseksi Windows tietokone käynnistynyt mittasimme (Windows käynnissä) erilais- 

takaisin. 

tusta. Motivan mukaan valtiolla ten toimiston 

Mustesuihkutulostin 

ja kodin 

(tulostus) 

Imac 

laitteiden 

20" 

ja kunnilla on käytössään puoli- virrankulutusta, ja erilaisten vir- 

Tietokoneissa on 

Vanha mikro ja 19" putki 

Taulu-tv 32" (päällä) 

sen miljoonaa pc-konetta, jois- Mikro ransäästötilojen (toimistokone, Windows vaikutusta. käynnissä) 

suuria eroja 

ta kannettavia on noin 50 000. 

Power Mac G5 

0 50 100 150 200 250 

Tietokoneen virrankulutuksella 

Mikro 

Käytössä on lisäksi noin 200 000 Virtanappula (pelikone, Windows ei wattia lopeta käynnissä) 

Pieni laser-tulostin (tulostus) 

on suuri merkitystä varsinkin 

kuvaputkinäyttöä, 300 000 litte- sähkönkulutusta 

0 50 100 150 200 250 300 350 400 450 toimisto-ympäristössä. 500 

Koneet 

ää näyttöä ja 50 000 tulostinta. Mittaukset osoittivat selvästi, 

ovat Wattia päällä nelisenkymmentä 

Näiden laitteiden yhteenlasket- että virtanappula ei katkaise virrankulutusta. Virtakytkin on tuntia viikossa, tai pahimmiltu 

vuosittainen sähkölasku on tietokoneen tai viihdelaitteen jo vuosia sitten siirretty väälaan aina eli 168 tuntia viikos- 

Kodin elektroniikan tehonkulutuksia 

kodin elektroniikan tehonkulutuksia parempi ◀ 

LABS 

Puhelinlaturi (pöytämalli, lataustila) 

rälle puolelle virtalähdettä. Tietokoneissa 

syy on esimerkiksi 

verkon kautta tehtävä herätys 

sa. Pöytäkoneissakin on suuria 

eroja virrankulutuksessa. Vanhempi 

työasema isolla kuvaput- 

Adsl-reititin 

Puhelimen matkalaturi (lataustila) 

Wlan-tukiasema 

Mustesuihkutulostin (päällä) 

Pieni laser-tulostin (päällä) 

Digiboksi (päällä) 

Dvd-soitin (elokuvan katselu) 

Kannettava tietokone (Windows käynnissä) 

Mustesuihkutulostin (tulostus) 

Imac 20" 

Taulu-tv 32" (päällä) 

Mikro (toimistokone, Windows käynnissä) 

Power Mac G5 

Mikro (pelikone, Windows käynnissä) 

Pieni laser-tulostin (tulostus) 

0 50 100 150 200 250 300 350 400 450 500 

Wattia 

(wake-on-lan). Viihdelaitteissa 

halutaan esimerkiksi säilyttää 

kellonaika ja yhteys kaukosäätimeen. 

Laitteiden välillä on kuitenkin 

valtavia eroja. Esimerkiksi 

Sonyn dvd-soittimen 29 watin 

kulutus tippuu valmiustilassa 

yhteen wattiin. Mutta vastaava 

halpamalli Kiss tiputtaa 27 watin 

kulutusta vain hieman, 21 

kinäytöllä voi helposti kuluttaa 

250 wattia sähköä. Modernimpi 

kone litteällä näytöllä tiputtaa 

lukemat puoleen. 

Kaikkein tehokkain on tietysti 

kannettava tietokone, joka 

kuluttaa yleensä alle 50 wattia 

sähköä. Applen Macbook Pro 

15-tuumaisella näytöllä kulutti 

vain 27 wattia sähköä. Erilaiset 

lepo- ja valmiustilat tiputtavat 

kodista löytyy yllättävän paljon pieniä tietotekniikka- ja viihdelaitteita, joiden wattiin. Suurimman osan vuot- virrankulutusta jyrkästi, joten 

valmiustilojen kulutuksista syntyy merkittävä menoerä. Suomessa valmiustilat 

haukkaavat 5–10 prosenttia kodin sähkönkulutuksesta. kuviossa esimerkkejä 

tehonkulutuksista. 

ta soitin kuluttaa siis 21 kertaa 

enemmän sähköä kuin kalliimpi 

niitä kannattaa pyrkiä käyttämään 

myös työasemissa. Tk 

2 

kotien sähkönkulutuksesta viihdelaitteiden 

osuus on noin 12 prosenttia, 

mutta digiboksien ja suurien 

taulutelevisioiden myötä lukema on 

kasvussa. Suurin menoerä on valaistus. 

energiansäästölampuilla saa 

paljon säästöä aikaan. 

Lähde: Motiva 


pikakokeet 

LABS 

➤ Canon Digital eoS 40D 

➤ Panasonic Lumix DMC- 

L10 ➤ Sony DSLR-A700 

➤ Canon Pixma MP610 

➤ Adobe Photoshop 

elements 6 ➤ Saunavisio 

➤ Debian etch 4.0r1 

➤ Pcmark Vantage 

➤ olympus µ 820 

Testissä: 

➤ Canon Digital 

eoS 40D 

➤ Panasonic Lumix 

DMC-L10 

➤ Sony DSLR-A700 

TeKSTi: oLLi Rinne 

KUVAT: TiMo SiMPAnen 

Sony A700:n keskeisimpiä 

kuvausasetuksia voi 

hallita erillisillä kytkimillä 

tai ohjausnupin avulla lcdnäytöltä. 

Hallittavuus on 

parantunut edellisestä A100mallista 

melkoisesti. 


Aktiivikuvaajan 

uudet kamerat 

Syksyn uudet digijärjestelmärungot 

tarjoavat vaihtoehtoja 

eri käyttäjäryhmille. Panasonic 

L10 on suunnattu kompaktikamerasta 

järjestelmään siirtyvälle 

kuvaajalle. Sen keskeisiä ominaisuuksia 

ovat helppokäyttöisyys 

ja kääntyvä lcd-näyttö, jota voi 

käyttää etsimenä. 

Sony A700 on Sonyn toinen 

oma järjestelmädigimalli, 

ja se jatkaa Konica-Minoltan 

perinteitä hyvänä harrastajan 

perusjärjestelmänä. Canon 40D 

on viety ominaisuuksiltaan jo 

sitten melko pitkälle, ja se toimii 

tarvittaessa ammattilaisen 

kakkoskamerana. 

Näille kolmelle rungolle on 

jo julkaistu kilpailijoiksi Nikonin 

D300 ja Olympuksen E-3 

-mallit, joiden pitäisi saapua 

markkinoille vielä marraskuussa. 

Ne on suunnattu enemmän 

ammatikseen kuvaaville, mutta 

niidenkin hintaluokka sijoittuu 

alle 2 000 euroon. 

Kuvanlaatu ei ratkaise 

Järjestelmäkamerat ovat olleet 

kuvanlaadultaan jo pitkään riittävän 

hyviä. ISO 800- ja 1600herkkyydet 

ovat käyttökelpoisia 

kohinatasoltaan, eikä suuria värivirheitä 

enää synny. Käyttäjän 

omilla kamera-asetuksilla kuvat 

saa säädetyksi haluttuun värimaailmaan 

ja kohinanpoiston 

sopivaksi. 

Aktiivisen kuvaajan 

digijärjestelmiin tarjotaan 

yhä enemmän 

ominaisuuksia samalla 

rahalla. 1 000 – 2 000 

euron hintaluokkaan 

on tulossa monta uutta 

tarjokasta. 

Kilpailutekijöiksi ovatkin 

tulleet käyttöliittymä, käytön 

helppous, vakaaja ja kennon 

pölynpoisto. 

Käyttöliittymien suunnittelussa 

on selvästi kaksi eri 

suuntausta. Aloittelevien järjestelmän 

käyttäjien kameroihin 

tehdään helposti löydettäviä 

automaattitoimintoja sekä kuvanparannusmahdollisuuksia. 

Kamerat ja optiikat pyritään 

saamaan pieniksi. Lisäksi lcd:tä 

voi yhä useammin käyttää etsimenä 

kompaktien tapaan. 

Vaativimpien harrastajien 

kameroissa taas pyritään ohjaimien 

sijoittelulla ja valikkojen 

rakenteilla saamaan toiminnot 

nopeakäyttöisiksi ja käytettäviksi 

myös silloin, kun silmä 

on perinteisellä etsimellä. Näissä 

malleissa riittää enemmän 

opeteltavaa ja niissä tarjotaan 

mahdollisuuksia räätälöidä toimintoja 

itselle sopiviksi.

Panasonic on selkeä ensimmäisen 

suunnan toteuttaja. Live-view- 

eli elävän etsinkuvan 

tilassa voidaan L10:ssä 

käyttää kasvojentunnistusta. 

Lisäksi erilaiset 

valmiit kuvaustilat 

on ryhmitelty 

helposti 

käytettäviksi. 

Canon taas on 

korostanut uutuusmallissaan 

toista suuntausta. 

Muun muassa 

valikkojen uusittu 

ryhmittely on lainattuammattilaismalleista, 

ja tähyslasista on tehty 

vaihdettava. 

Sonylla on ollut vaikeuksia 

valita, kumpaa linjaa lähtisi seuraamaan, 

mutta hyviä oivalluksia 

on toteutettu molemmille 

käyttäjäryhmille. Erityisesti on 

mainittava lcd-näytön sammuttaminen, 

kun silmä tuodaan 

etsimelle, ja erillisten käyttökytkimien 

tarjoaminen kaikille 

keskeisimmille kuvaustoiminnoille 

ja -asetuksille. 

Lcd etsimenä 

Elävä etsinkuva tuli vuoden 

2007 aikana järjestelmäkameroihin 

jäädäkseen. Ensimmäisenä 

sen toteutti Olympus jo 

aiemmin, ja nyt myös Canon, 

Nikon ja Panasonic tarjoavat 

mahdollisuutta kuvata käyttäen 

näyttöä etsimenä. 

Panasonicin lcd on ehdottomasti 

järjestelmämarkkinoiden 

innovatiivisin. Näyttö kääntyy 

ylös, alas ja eteen, ja sen voi myös 

kääntää runkoa vasten suojaan 

kolhuilta. Tungoksessa L10 voidaan 

nostaa ylös käsien varaan 

ja kuvata muiden pään yli. 

Kuvattaessa Panasonicilla 

voidaan käyttää automaattitarkennusta 

joko perinteisesti 

laskemalla peili hetkeksi alas 

laukaisun yhteydessä tai kennon 

kuvadataa hyödyntävää kontrastitarkennusta. 

Molemmat tavat 

ovat hitaampia kuin optisen etsimen 

kautta kuvattaessa, mutta 

puolustavat paikkaansa erityisesti 

makroja studiokuvauksessa. 

Canonin live-view tarkentaa 

laukaisun yhteydessä. Käsitarkennus 

on kuitenkin helppoa ja 

erittäin tarkkaa varsinkin käytettäessä 

etsinkuvan suurennosta 

5- tai 10-kertaiseksi. 

Tärähdykset pois 

Järjestelmäkameroiden vakaajakilpailussa 

ei päästä ratkaisuun 

näidenkään mallien myötä. Sonyn 

kennoa liikuttavat ratkaisut 

toimivat aivan yhtä pätevästi 

kuin Canonin ja Panasonicin 

optiikassa sijaitsevat vakaajat. 

Canon julkaisi 40D:n ohella 

UUsiA digijärjestelmäkAmeroitA 

Canon Panasonic Sony 

Malli digital eos 40d lumix dmC-l10 dslr-A700 

Valmistaja Canon Panasonic sony 

http:// www.canon.com www.panasonic.com www.sony.com 

Hinta 1400 € (pelkkä runko) 1400 € (sisältää 14–50 mm 1500 € (pelkkä runko) 

kit-objektiivin ) 

Lisätietoja Canon Finland Panasonic Finland sony Finland 

Puhelin 010 544 20 030 622 7501 020 742 1200 

http:// www.canon.fi www.panasonic.fi www.sony.fi 

Kuvakenno 10 mpix, 3:2 10 mpix, 4:3 12 mpix, 3:2 

Rajauskerroin 1,6 2,0 1,5 

Suljinajat 1/8000–30 s, bulb 1/4000–60 s 1/8000–30 s, bulb 

iSo-herkkyydet 100–3200 100–1600 100–6400 

Kuvanvakaaja optiikassa optiikassa rungossa 

Kennonpuhdistus ● O ● 

Sarjakuvaus 6,5 fps, 75 kuvan puskuri 3 fps jatkuvasti 5 fps, 16 kuvan puskuri 

näyttö 3,0”, 230 000 pix 2,5”, 207 000 pix 3,0”, 920 000 pix 

Kauko-ohjain langallinen, lisävaruste O langallinen, lisävaruste 

Pystykahva lisävaruste O lisävaruste 

Kuvatiedostot jpeg, raw, sraw jpeg, raw jpeg, raw 

Muistityyppi compact flash sd cf + memorystick duo 

Mitat 146 x 108 x 74 mm, 822 g 135 x 96 x 78 mm, 556 g 142 x 105 x 80 mm, 768 g 

● = kyllä O = ei 

entistä edullisempia vakaajaoptiikoita, 

joiden avulla hintaero 

runko- ja optiikkavakaajan välillä 

pienenee. 

Panasonicin edellisen L1mallin 

hienous oli rungon 

mukana tullut erittäin laadukas 

Leican suunnittelema kitoptiikka. 

L10:ssä on hintaa ja 

kokoa pudotettu pienentämällä 

kit-optiikkaa ja samalla valovoima 

on pudonnut 2,8:sta 3,8:aan. 

Kuvanlaatu vaikuttaa edelleen 

hyvältä, ja 14–50 mm polttoväli 

vastaa kuvakulmaltaan 28–100 

kinomilliä – varsin riittävä väli 

useisiin peruskuvaustilanteisiin. 

Canonia ja Sonya saa parilla 

erilaisella polttovälialueella varustetulla 

kit-zoomilla. Näiden 

valovoimat ovat 3,5–5,6. Oma 

tarve ratkaisee, ovatko nämä 

riittäviä vai tarvitaanko lisää 

valovoimaa tai ulottuvuutta. 

Pikselit ja kohinat 

Panasonic 

L10:n kääntyvä 

näyttö ja elävä 

etsinkuva mahdollistavat 

kuvan 

oton vaikeistakin 

suunnista tai 

jopa omakuvan. 

Mahdollisuus 

kääntää näyttö 

runkoa vasten 

suojaan on myös 

erinomainen lisä. 

Canon ja Panasonic käyttävät 

10 megapikselin kennoa Sonyn 

tarjotessa 12 megapikseliä. 

Tällä erolla ei ole käytännön 

merkitystä, sillä molemmat 

tarkkuudet riittävät lähes lehtiaukeaman 

kokoiseen kuvaan 

parhaalla tulostusresoluutiolla. 

Suuresta pikselimäärästä seuraa 

enemmänkin hankaluuksia 

kovalevyjen täyttyessä suurista 

kuvatiedostoista. 

Järjestelmäkennojen kohinataso 

on yleisesti ottaen riittävän 

matala harrastajalle. Kytkettäessä 

kohinanpoisto päälle kamerasta 

tulokset voivat näyttää erilaisilta, 

mutta muovisuuden oikea aste 

on lähinnä makuasia. 

Erilaiset vääristymät riippuvat 

käytetystä optiikasta. Kitzoomeilla 

voi odottaa tynnyrivääristymää 

laajakulmapäässä. 

Poikkeuksena tästä on Panaso- 

nicin Leica-objektiivi, joka pitää 

viivat suorana riippumatta 

polttovälistä. 

Varustelussa eroja 

Canon 40D ja Sony A700 voidaan 

varustaa pystykahvalla 

ja kaukolaukaisimella. Canon 

tarjoaa myös wlan-liitäntää ja 

mahdollisuutta käyttää usb-kovalevyä 

kuvien tallentamiseen. 

Erillissalama on hyvä hankinta 

kaikkiin näihin malleihin. Sonyn 

kohdalla tosin erilainen salamaliitäntä 

rajoittaa tarjontaa. 

Objektiiveja on parhaiten 

tarjolla Canoniin. Sinänsä valikoima 

on riittävän laaja kullakin 

merkillä, varsinkin kun 

Panasonic L10 voi käyttää myös 

Olympuksen tai Sigman 4/3järjestelmän 

objektiiveja. 

Canon 40D tuottaa tasaisen kohinatonta 

jälkeä. Kohinanpoisto ei jätä 

värillistä läikikkyyttä, mutta syö joskus 

yksityiskohtia. iSo 1600:lla otetussa 

testikuvassa langat ja paperin 

pinta ovat menettäneet rakennettaan 

ja tulos on hiukan muovisen sileä. 

Panasonicin helmasynti on kuvien 

puhkipalaminen. Sävyt ja yksityiskohdat 

häviävät pilvistä sinisellä 

taivaalla tai tämän kuvan valkoisista 

papereista. L10:n valotus kannattaa 

tarkistaa kuvan esikatselusta tai 

säätää kameran valotuksen korjausta 

hiukan alaspäin. 

Sony A700:n automaattivalotus toimii 

hyvin. Pilvinen vastavalokin toistuu 

onnistuneesti ja etualan tummemmat 

kohdat ovat kuitenkin esillä. 

marraskuu 2007 TieToKone 75 

pikakokeet ➜

pikakokeet 

Canon Digital EOS 40D 

40d jatkaa Canonin aktiivikäyttäjän 

kamerasarjaa tarjoten hyvän kuvanlaadun 

suurillakin herkkyyksillä ja 

jouhevan käyttöliittymän. Uusina 

ominaisuuksina ovat kennon pölynpoisto, 

parempi sääsuojaus ja 

Panasonic Lumix 

DMC-L10 

Uusi l10 ei ole l1:n tapaan enää 

retrohenkinen, vaan tavoittelee selkeästi 

ensimmäisen järjestelmärungon 

ostajaa. kevyt ja pieni runko 

Sony DSLR-A700 

sonyn runko hakee käyttäjiään kuvausharrastajista. 

se tarjoaa varsin 

hyvän räätälöitävyyden ja miellyttäviä 

ominaisuuksia kuvaajalle. Verrattuna 

A100:aan ohjaimia on enemmän, ja 

niitä pystyy käyttämään myös silmän 

ollessa etsimellä. keskeisimmät ku- 


live-view -etsinkuva lcd-näytöllä. 

suuri näyttö on hyvin toteutettu, 

ja kameran päällä oleva erillinen 

lcd-näyttö esittää myös tärkeimmät 

asetukset. 

rungon muotoilu ei ole aivan 

pienikätisimmille ja painoakin kamerassa 

on. kameran liukumaton 

tarjoaa hyvän kuvausotteen ja kaksi 

ohjausrullaa. Peruskuvausasetukset 

tehdään omilla kytkimillään, mutta 

useat säädöt vaativat takaseinän 

näytön näkemisen. kameran kasvojentunnistus 

ja automatiikat valotuksessa 

helpottavat rutiinikuvausta. 

räätälöintimahdollisuuksia tai 

vausasetukset voi tehdä myös lcdnäytöltä 

liikkuen ohjausnupilla asetuksen 

luo ja asettamalla se rullalla. 

runko on kookas, mutta käyttökytkimet 

on aseteltu toimivasti. 

lisävarusteena saatava pystykahva 

sisältää myös kaikki ohjaimet, ja sen 

pinta tarjoaa hyvän otteen. etsinkuva 

on iso ja kirkas, ja tässä suhteessa 

mallissa on tapahtunut selvää kehitystä. 

etsin näyttää keskeisimmät 

kuvausarvot, myös iso-herkkyyden. 

Valikkojen ulkonäkö on uudistettu 

vastaavanlaiseksi kuin ammattilaismalleissa. 

Nyt asetuksia voi selata 

nopeammin välilehtien avulla, eikä 

alasivuja tarvitse rullata. 

Canonin vahvuus on aina ollut 

kohinaton kuva suurilla herkkyyksillä, 

eikä 40d tuota poikkeusta. 

iso 1600-arvoon asti kuvat ovat 

kohinaltaan lähes samanlaisia. iso 

3200 -herkkyys tuotetaan ohjelmallisesti. 

oletusarvoiset kuvausparametrit 

jpeg-kuville tuottavat melko 

muovista jälkeä: värit ovat kirkkaat 

ja pinnat sileitä. omilla säädöillä 

saa haluamiaan kuvia. 

Vakavammin kuvaukseen suhtau- 

monipuolisia hienosäätöjä ei kamerasta 

tarvitse opetella. kolme tarkennuspistettä 

riittää peruskuvaukseen, 

ja elävää etsinkuvaa käytettäessä 

voidaan tarkennuskohta valita koko 

ruudun alueelta. liikkuvan kohteen 

automaattiseen seuraamiseen ei 

kameran teho riitä. 

Automaattitarkennus on hiukan hidasteleva. 

kameralla kokeiltiin myös 

valovoimaisempaa optiikkaa, mutta 

runko tarkentaa hiukan viivytellen. 

käsitarkennus on hiukan tunnoton, 

koska se käyttää 4/3-järjestelmän 

sähköisesti ohjattua tarkennusta. 

Valotusautomatiikka tuottaa melko 

helposti kuvaan ylipalaneita kohtia. 

kohinaa on testin kolmikosta Panasonicin 

kuvissa eniten. iso 800 

on kuitenkin vielä täysin käyttökelpoinen, 

ja kuvan yksityiskohdat 

säilyvät jopa paremmin esillä kuin 

muiden kameroiden voimakkaammassa 

kohinanpoistossa. 

hiukan poikkeuksellinen muotoilu on 

tehty vastaamaan vaaka-kuvauksen 

käsien asentoa. 

etsin on kirkas ja hyvin toteutettu. 

etsimen alla on sensorit, jotka havaitsevat, 

kun silmä tulee etsimelle. 

tällöin näyttö sammutetaan häikäisemästä 

ja virtaa kuluttamasta sekä 

haluttaessa aloitetaan tarkennuksen 

haku. Automaattitarkennus toimii 

luotettavasti. käsitarkennuksessa 

kamera voisi vahvistaa tarkennuksen 

onnistumisen vaikkapa sensorin 

vilkautuksella. 

A700:n vahvalta puolelta tuntuu 

hyvin toteutettu valotuksen mittaus. 

Hankalissakaan olosuhteissa ei saatu 

aikaan kuvan ylipalamista. käytettävissä 

olisi ollut tummia paikkoja 

lisävalottava toiminto, mutta ilman 

sitäkin kuvien dynamiikka käytettiin 

hyväksi. 

Pölysuojattu runko, pc-salamalii- 

tuville puutteita löytyy salaman etäohjauksen 

saamisesta vasta kalliin 

580eX-salaman mukana. Peilin lukitustoiminto 

on myös melko syvällä 

valikoissa. kokonaisuus on kuitenkin 

erittäin käyttökelpoinen jopa puoliammattimaiseen 

kuvaukseen. Valokuvausharrastajalle 

eos 40d tarjoaa 

hyvän vastineen sijoitetuille rahoille. 

■ Canon Digital 

EOS 40D 

Hinta: noin 1400 € (pelkkä runko) 

Valmistaja: Canon, www.canon.com 

Lisätietoja: Canon Finland, www.canon.fi, 

010 544 20 

Lyhyesti: Vankka järjestelmärunko aktiiviselle 

harrastajalle. 

+ kuvanlaatu, käytettävyys 

– etäsalaman ohjaus 

Panasonic on valinta haluttaessa 

helppokäyttöinen järjestelmäkamera 

ilman turhia kommervenkkejä. kittipaketin 

hinta on hiukan korkeampi 

kuin edullisimmissa järjestelmissä, 

mutta laadukas kit-objektiivi on ehdottomasti 

hankkimisen arvoinen. tarve 

automaattitoiminnoille ja kääntyvälle 

näytölle ratkaisee ostopäätöksen. 

■ Panasonic Lumix 

DMC-L10 

Hinta: noin 1 400 € 

(sisältää 14–50 mm kit-objektiivin) 

Valmistaja: Panasonic, www.panasonic.com 

Lisätietoja: Panasonic Finland, 

www.panasonic.fi, 030 6227501 

Lyhyesti: Helppo runko kompaktikameroista 

järjestelmiin siirtyvälle kuvaajalle. 

+ kääntyvä lcd, 

yksinkertainen käyttö 

– tarkennusnopeus, 

valotuksen ylipalaminen 

täntä ja mahdollisuus pystykahvaan 

nostavat kameran aktiiviharrastajatasolle. 

toisena kit-objektiivina 

tarjottu 16–105/3,5–5,6 -optiikka 

riittää yksinäänkin monenlaiseen 

käyttöön. runko on vahva valinta 

vanhalle konica-minolta käyttäjälle 

tai ensimmäiseksi kameraksi, jos 

on tarkoitus panostaa valokuvausharrastukseen. 

■ Sony DSLR-A700 

Hinta: noin 1 500 € (pelkkä runko) 

Valmistaja: sony, www.sony.com 

Lisätietoja: sony Finland, www.sony.fi, 

020 742 1200 

Lyhyesti: sonyltä hyvä avaus harrastajan 

järjestelmärungoksi. 

+ kuvanlaatu, 

automaattivalotus 

– epästandardi salamaliitäntä

Pcmark Vantagen suurin uudistus on seitsemän uutta testisarjaa, jotka 

perustuvat erilaisiin käyttötarkoituksiin. 

PCMARK VANTAGE 

Pc:n tehomittaus laajenee 

Espoolainen Futuremark on 

maailmankuulu varsinkin 

näytönohjainten suorituskykyä 

mittaavasta 3dmark-testiohjelmasta. 

Nyt koko pc-koneen 

suorituskykyä mittaava Pcmark 

on uudistettu kokonaan, yhtiön 

mukaan miljoonan euron panoksella. 

Pcmark Vantage lisää perinteisen 

Pcmark-testin rinnalle 

erillisen kiintolevytestin sekä 

kuusi erilaisiin käyttötilanteisiin 

perustuvaa testiä. Huomio ei 

enää kiinnity komponentteihin 

tai yksittäisiin tehtäviin. 

Vantagessa testejä ajetaan erityyppisten 

käyttötarpeiden mukaan. 

Testit simuloivat Vistan 

omilla ohjelmilla digitaalisten 

muistojen käsittelyä, pelaamista, 

musiikin käsittelyä, tietoliikennettä, 

toimistotyyppistä käyttöä 

sekä elokuvien ja television katselua. 

Raskasta mutta toimivaa 

Testien perusteella Pcmark Vantage 

vaikuttaa onnistuneelta uudistukselta. 

Uudet testit antavat 

erinomaista tietoa suorituskykyeroista 

eri käyttötarkoituksissa. 

PCMARk vAntAgE vS. PCMARk05 

LABS 

6000 

5000 

5516 

5148 

4000 

3000 

2000 

1000 

0 

3514 

2092 

HP Pavilion 

dv9500 

2843 2854 

HP Compaq 

8510p 

Fujitsu 

Siemens 

Amilo Xi 2528 

Hyvin eritehoisilla koneilla 

tehdyt mittaukset kertoivat, 

että perustoiminnoissa ja esimerkiksi 

musiikin käsittelyssä 

lisätehosta ei juuri ollut hyötyä. 

Pelaamisessa ja viihdekäytössä 

erot olivat huimia. Perinteinen 

Pcmark-lukema on pysynyt 

suhteessa melko samanlaisena, 

joskin kahden koneen tulosjärjestys 

testeissä muuttui. 

Pcmark Vantage toimii Windows 

Vistan 32- ja 64-bittisissä 

versioissa. Vantagen 670 megatavun 

asennuspaketti on melkoinen 

ja asennuskin kestää hyvän 

tovin. Pelkkä Pcmark-testi 

kestää noin 25 minuuttia, kun 

Pcmark05:ssä kesto oli noin 

kymmenen minuuttia. Vantagen 

koko testipaletti vie aikaa 

puolitoista tuntia. Vantagesta saa 

ilmaiseksi yhden koneen testiversion 

pelkällä Pcmark-osalla. 

SAMULi KoTiLAinen 

■ Pcmark Vantage 

Hinta: Pcmark 5 €, kaikki testit 14 €, 

yritysversio 355 € 

Lisätietoja: Futuremark, 

www.futuremark.com, 020 759 8250 

Lyhyesti: Pc:n suorituskykyä mittaava 

laaja testisovellus. 

Pcmark05 


3172 

1809 

Fujitsu 

Siemens 

Amilo Li 1718 


antaa hieman 

erilaiset kokonaispisteet 

kuin 

edeltäjänsä 

Pcmark05.

pikakokeet 

SAUNAVISIO 

Virtuaalinen digiboksi 

Saunalahti viitoittaa tietä 

tulevaisuuteen Saunavisiopalvelullaan. 

Saunavisio tarjoaa 

käyttäjälle huimaavan 5 000 

gigatavun verkkotallennustilan 

tv-ohjelmille. 

Palvelun sydämenä toimii 

pienikokoinen boksi dvb-tverkkoon. 

Laite liitetään myös 

käyttäjän laajakaistaliittymään, 

jonka tulee suosituksen mukaan 

olla vähintään 8-megabittinen. 

Omaa kiintolevyä laitteessa ei 

ole, vaan tallenteet menevät 

operaattorin palvelimelle. 

Boksi tilataan nettisivulta, 

ja se saapuu lähimpään postiin 

parissa päivässä. Käyttöönotto 

sujuu muutamassa minuutissa. 

Kun tarvittavat johdot ovat paikallaan 

ja televisio päällä, käyn- 


nistetään kaukosäätimellä kanavahaku, 

jollloin boksi virittää 

kanavat melko nopeasti. Siinä 

sivussa laite osaa hakea verkkoyhteyden 

automaattisesti. 

Saunavision käyttöliittymä on 

selkeä ja havainnollinen. Tallennukset 

voi katsoa vain laitteen 

kautta, mutta virtuaalinauhoitukset 

voi ajastaa myös palvelun nettisivulla. 

Lisäksi wap-puhelimella 

tehtävää ajastusta varten on luotu 

oma riisuttu sivustonsa. 

Pikseleistä puuroa 

Parhaita puolia Saunavisiossa 

on se, että käyttäjän ei tarvitse 

lainkaan huolehtia siitä, osuvatko 

tallenteet samaan aikaan ja 

samaan kanavanippuun. Tallennettavaksi 

voi valita vaikka kai- 

DEBIAN ETCH 4.0R1 

Linux vakavaan käyttöön 

Debianin versiossa 4.0 on 

vihdoin mukana graafinen 

asennusohjelma. Silti sitä ei voi 

suositella äkkipikaisen kokeilijan 

ensimmäiseksi Linux-jakeluksi. 

Debian-yhteisö suhtautuu 

Linux-jakeluista tiukimmin 

vaatimukseen avoimuudesta. 

Projektilla on samalla tarkat 

julkaisukriteerit, joten vakaita 

versioita on voitu julkaista vain 

parin kolmen vuoden välein. 

Vakaa Debian soveltuu pitkäikäisen 

palvelinlaitteiston pohjaksi 

ja päivittyy vain turvapäivityksillä. 

Vakaata versiota tuetaan 

vuoden ajan seuraavan version 

julkaisusta, mutta työpöytäkäytössä 

sovellukset vanhenevat auttamatta 

kahdessa vuodessa. 

Kotikäyttäjälle suositeltavampi 

on uusilla sovellusversioilla 

päivittyvä testing-versio, ja kokeilunhaluisille 

nimensä mukaisesti 

epävakaa unstable-versio. 

Debian 4.0 eli etch on saatavilla 

11 laitealustalle, joista pelkästään 

32-bittinen x86-versio 

vie kolme dvd- tai 21 cd-levyä. 

Oletusasennukseen riitti ensimmäinen 

levy ja asennus haki 

päivittyneet paketit suoraan 

verkosta. 

Valtava ohjelmistovalikoima 

Debianin vahvuus on laaja, yli 

18 000 paketin ohjelmistovalikoima 

sekä apt-pakettienhallinta, 

joka on otettu pohjaksi myös 

Ubuntuun. Puutteita on lähinnä 

multimedian ja suljettujen ajurien 

tuessa, jota täytyy täydentää 

ei-vapailla pakettivarastoilla. 

Asennuksen voi tehdä myös 

kevyeltä 160 megatavun verkkoasennuslevyltä. 

Asennus käynnistyy 

tekstipohjaisena, ellei 

käynnistyskehotteeseen kirjoita 

installgui tai expertgui. Graafinen 

asennus käyttää vastaavia 

valikkorakenteita kuin tekstipohjainen 

ja on melko työläs. 

Oletustyöpöytänä on Gnome, 

mutta myös KDE ja Xfce 

sekä lukuisat vaihtoehdot 

ovat tuettuja. 3d-työpöydäksi 

ken, mitä tuutista tulee kaikilta 

kanavilta, ja silti tallennustila 

riittää pitkäksi aikaa. Tallenteiden 

saaminen pysyvästi talteen 

ei kuitenkaan onnistu. 

Saunalahti ilmoittaa tallentavansa 

ohjelmat parhaalla mahdollisella 

laadulla, mutta nähtävästi 

käytetyissä koodekeissa ja 

algoritmeissä olisi viilattavaa. 

Pahaa palikoitumista esiintyy, 

jos lähetyksessä on jalkapalloviheriön 

kaltaista pintaa ja nopeaa 

liikettä. Pikseleiden puuroutuminen 

näyttää samantapaiselta 

kuin dvd-tallentimen matalan 

laadun tuotoksissa. 

Lisäksi suorat lähetykset 

boksin läpi katsottuina olivat 

heikkolaatuisempia verrattuna 

on mahdollista asentaa vanha 

Compiz 0.2. Web-selaimena on 

Firefoxista muokattu ja uudelleennimetty 

Iceweasel. 

Palvelinkäyttöön suuntautumisesta 

kertoo, että asennus 

tarjoaa kategorioina työpöydän 

ja kannettavan tietokoneen lisäksi 

dns-, ldap-, tietokanta-, 

ssh-, sähköposti- ja web-palvelinta. 

Ohjelmistovalikoimaa on 

helppo hallita graafisella Synaptic-pakettienhallinnalla 

tai aptitude-ohjelman 

tekstivalikoilla. 

Debianin palvelut on oletuksena 

säädetty melko tietoturvalliseksi, 

vaikka Selinux-laajen- 

testissä käytetyn 27-tuumaisen 

taulu-tv:n omaan virittimeen. 

Pullonkaulana lienee boksin 

oma prosessointiteho. 

Havaitut tekniset vaikeudet 

ovat voitettavissa, eivätkä ne 

nollaa Saunavision oivallista 

konseptia. Myös tilauspalveluita 

ja maksu-tv-kanavia puuttuvat 

vielä, mutta niitä lupaillaan. 

Todennäköisesti samankaltaisia 

palveluja ilmaantuu muiltakin 

toimijoilta. 

ARi SAAReLAinen 

■ Saunavisio 

Hinta: 14,95 € / kk 

Lisätietoja: saunalahti, 

www.saunavisio.fi, (09) 4243 0100 

Lyhyesti: Viisi teratavua verkkotallennustilaa 

tarjoava helppokäyttöinen digiboksi. 

nukset eivät ole automaattisesti 

käytössä. Runsaan palvelinsovellusten 

valikoiman kanssa 

täytyy silti olla tarkkana. Vahvat 

salasanat sekä palomuurin 

käyttöönotto ovat suositeltavia 

ensiaskeleita Debianin asennuksen 

jälkeen. 

TAPio LoPonen 

■ Debian etch 4.0r1 

Hinta: ilmainen / dvd-paketti 15 € 

Valmistaja: debian-projekti, 

www.debian.org 

Lisätietoja: dataclub, www.dataclub.fi, 

0207 410 622 

Lyhyesti: runsaalla ohjelmistovalikoimalla 

varustettu, kaupallisuutta välttävä 

perinteinen linux-jakelu, jonka ylläpito 

vaatii perehtymistä.

OlyMPUS µ 820 

Sääsuojattu pikkukamera 

OIympuksen taskukamera 

μ 820 on tavallista huolettomampi 

käyttää. Kamera 

on säänkestävä, eli sen kaikki 

kytkimet, liittimet ja myös ulostyöntyvän 

objektiivin rakenne 

on suojattu roiskevedeltä. Veteen 

sitä ei voi upottaa, mutta 

kamera on suojattu tavallista 

paremmin vesipisaroita ja pölyä 

vastaan – seikka jota ei arkikäytössä 

voi vähätellä. 

Kamera on siro ja pienikokoinen, 

mutta tähtäimenä käytettävä 

lcd-näyttö on kiitettävän 

suuri, lähes koko takapaneelin 

kokoinen. Näyttö on myös erinomainen 

katselukulman suhteen, 

sillä kuva ei tummu eivätkä 

sen värit muutu jyrkästäkään 

kulmasta katsottaessa lainkaan. 

Kameran viisinkertaisen 

zoom-objektiivin polttovälialue 

vastaa kinokameran 36–180 

mm:iä. Kunnollinen laajakulma 

se ei ole, mutta pieni 

teleobjektiivi kyllä. Merkittäviä 

vääristymiä ei ole näkyvissä, 

mutta kuvan laidoilla ja 

kulmissa on epäterävyyttä. 

Kamerassa on parisenkymmentä 

aiheohjelmaa, ja trendikkäästi 

myös kasvojentunnistusohjelma. 

Sen avulla esimerkiksi 

vastavaloon kuvattu kasvokuva 

valottuu oikein. Kamera ei kuitenkaan 

tunnista kasvoja esimerkiksi 

viistosti kuvattaessa. 

Hyytyviä hymyjä 

Hauska lisä on automaattinen 

hymykuva. Kamera tunnistaa, 

milloin kohde hymyilee, 

ja laukaisee kameran oikealla 

hetkellä. Käytännössä hymykuvaominaisuus 

herätti hilpeyttä, 

mutta ei välttämättä tuottanut 

hymyileviä kasvoja. Hymyn 

tunnistamiseen, tarkentamiseen 

ja laukaisemiseen kameralta kuluu 

sen verran aikaa, että hymy 

on jo usein ehtinyt hyytyä. 

Kuvanlaatu on hyvä ja automatiikka 

selviää hyvin normaaleista 

tilanteista. Hämärässä ja 

suuremmilla herkkyysasetuksilla 

kohina kasvaa merkittävästi. 

Aiheohjelmat muuttavat kuvausresoluutiota, 

joten kuvaajan 

on syytä olla tarkkana, millä 

asetuksella mitäkin kuvaa. 

Video-ominaisuudet ovat 

tyypillisen vaatimattomat: tarkennusta 

ja zoom-asetusta ei 

voi muuttaa kuvauksen aikana 

ja suurimmalla resoluutiolla vi- 

deota voi kuvata vain 

10 sekuntia kerrallaan. 

Valotus toimii 

kuitenkin sujuvasti 

kuvauksen aikana. 

Helppokäyttöinen 

valikkojärjestelmä 

löytyy myös suomenkielisenä. 

Näppärä ominaisuus on kameran 

saattaminen yhdellä käskyllä 

kokonaan äänettömäksi. 

Mikäli xd-muistikortti täyttyy, 

hätäavun tuo kameran sisäinen 

47 megatavun muisti. 

MiKA KoiVUSALo 

■ Olympus µ 820 

Hinta: 279 € 

Valmistaja: olympus, www.olympus.com 

Lisätietoja: olympus Finland, 

www.olympus.fi, (09) 875 810 

Lyhyesti: sujuvasti toimiva 8 megapikselin 

pikkukamera, joka kestää pölyä 

ja roiskevettä. kuvanlaatu hyvä, mutta 

hämärässä kuvassa on kohinaa. 

pikakokeet

pikakokeet 

CANON PIXMA MP610 

Monikäytettävyyttä 

Canonin syksyn monitoimitulostinmallisto 

panostaa 

nopeaan käynnistymiseen sekä 

lisääntyneisiin kopiointi- ja kuvanparannusominaisuuksiin. 

Pixma MP610 on malliston 

puolivälistä ja tarjoaa käyttöä 

helpottavia ominaisuuksia kuten 

kaksi paperinsyöttöä, automaattisen 

arkinkäännön ja 

suuren lcd-näytön. 

MP610 on värimustesuihkutulostin, 

skanneri ja kopiokone. 

Tekstin mustavalkotulostus ja 

kopiointi on hämmästyttävän 

nopeaa: normaalitason A4 tulostuu 

jopa neljässä sekunnissa 

ja kopioita voi tehdä sarjana 20 

kappaletta minuutissa. Nopein 

kopio syntyy käynnistymisestä 

14 sekunnissa ja seuraavat 6 sekunnissa. 

Valokuvatulostaminen on sit- 

ten jo hitaampaa – laadukkaan 

A4-tulosteen saa noin kahdessa 

minuutissa. Luvattu 21 sekunnin 

kymppikuva onnistuu vain 

normaalilaadulla, jolla kuvaan 

jää helposti näkyviin raitoja. 

Tulostus- ja kopiojälki on 

hyvää. Teksti on roiskeetonta 

ja oikealla paperilla valokuva 

on vähintään yhtä hyvä kuin 

filmistä valotettu. Laitteessa on 

kaksi mustaa ja kolme cmyk-väriä 

erillissäiliöissä. Kirjoituspää 

on erikseen vaihdettavissa. 

Hinnalle vastinetta 

Valokuvatulostusta voi tehdä 

mukana toimitetuilla ohjelmilla 

tai suoraan kuvankäsittelyohjelmasta. 

Käyttämällä ajurin oletusasetuksia 

värit toistuvat kotikäyttöön 

riittävän hyvin, mutta 

varsinaista värinhallintaa saa 

ADOBE PHOTOSHOP ElEMENTS 6 

Kuvat kuntoon tyylillä 

Adobe Photoshop Elements 

on vuosia ollut yksi parhaita 

kotikäyttäjille suunnattuja 

kuvaohjelmapaketteja, joka pyrkii 

kattamaan kaikki tärkeimmät 

kuvien muokkaukseen, hallintaan 

ja esittämiseen liittyvät 

toimet. Nyt ilmestynyt kuudes 

versio ei tarjoa järisyttäviä uusia 

ominaisuuksia. Selkeimmät 

muutokset ovat uudistettu käyttöliittymän 

ulkoasu sekä aloittelevia 

käyttäjiä helpottavat opastetut 

kuvanmuokkaustoimet. 

Aiempaan tapaan paketti 

koostuu kahdesta erillisohjelmasta, 

joista ensimmäinen keskittyy 

kuvajoukon hallintaan 

arkistomuodossa ja toinen varsinaiseen 

kuvanmuokkaukseen. 

Asennuksen yhteydessä muistiin 

kirjataan jatkuvasti taustalla 

toimiva kuvien siirto-ohjelma. 

Tietokoneelle taltioidut kuvat 

tuodaan suoraan paketin 

arkisto-ohjelmaan. Täällä kuviin 

voidaan helpolla tavalla 


liittää oheistietoa esimerkiksi 

kuvassa esiintyvistä ihmisistä, 

kuvauspaikoista tai merkkipäivistä. 

Oheistieto tallennetaan 

tietokantaan, minkä ansiosta 

halutut kuvat löytyvät useiden 

tuhansien kuvienkin joukosta 

yleensä parilla klikkauksella. 

niukasti syytä päivittää 

Kuvankäsittelyn puolella ohjelman 

tekninen pohja nojaa 

ammattilaisten käyttämään 

Photoshop-ohjelmaan, joten 

ominaisuuksien kirjo on todella 

laaja. Tehokäyttäjien harmiksi 

Elementsistä on edelleen tarkoituksellisesti 

poistettu tiettyjä 

edistyneempiä ominaisuuksia. 

Peruskäyttäjälle tervetullut uutuus 

on Guided edit -kuvanmuokkaustila, 

jossa käyttäjä 

johdatellaan opastetusti askel 

askeleelta tärkeimpien kuvankäsittelytoimien 

käyttöön. 

Ansaituista kehuista huolimatta 

Adoben tuotekehitys- 

aikaan vasta 

ohjelmistocd:ltä 

löytyvillä 

väriprofiileilla. 

Skannausta varten laitteen 

mukana toimitetaan MP Navigator 

-ohjelmisto, joka tarjoaa 

helpon tavan saada dokumentit 

tai paperikuvat tietokoneen levylle. 

Mukana tulee tekstintunnistus- 

sekä kirjoittimen hallintaohjelma. 

MP610 tulostaa suoraan 

kamerasta Pictbridge-kaapelin 

avulla. Muistikortinlukijat ovat 

compact flash ja sd-korteille 

– useimpia muita tyyppejä voi 

käyttää lisäsovittimien avulla. 

Kännyköistä ja vastaavista laitteista 

voi tulostaa langattomasti 

infrapunaliittymällä, ja lisävarusteena 

on saatavissa bluetooth-sovitin. 

tahtia on pakko moittia. Suomenkielistä 

Elements-versiota 

ei vieläkään ole tarjolla, eivätkä 

ohjelman uudet ominaisuudet 

juuri anna syytä päivittää edes 

kolmosversiota uudempaan. 

Raw-kuvien kanssa ohjelma 

ei edelleenkään osaa toimia kuin 

auttavasti, joten valokuvauksen 

harrastajien kannattaa ennemmin 

tutustua noin sata euroa 

kalliimpaan Photoshop Lightroomiin. 

Tavallisen näppäilijän 

käytössä Photoshop Elementsin 

Parasta tässä mallissa on 

käytettävyys, joka perustelee 

korkean hinnan. Suuri näyttö, 

näppärä rullaohjain sekä kopiokonemaiset 

nopeat kytkimet tukevat 

helppoa peruskäyttöä. 

Kaksi paperinsyöttörataa 

antaa mahdollisuuden pitää 

tulostuspaperia koko ajan kasetissa 

erikoistulosteiden käyttäessä 

takasyöttöä. Paperinkääntö 

mahdollistaa pienemmät tulostepinkat 

ja myös valokuva-albumisivujen 

tulostamisen kaksipuoleisina. 

oLLi Rinne 

■ Canon Pixma MP610 

Hinta: 199 € 

Valmistaja: Canon, www.canon.com 

Lisätietoja: Canon Finland, 

www.canon.fi, 010 544 20 

Lyhyesti: käyttäjäystävällinen monitoimitulostin 

kotiin ja pientoimistoon. 

Uuden elementsin opastettu kuvanmuokkaustila helpottaa aloittelevien 

käyttäjien opetteluvaihetta. opastettuja toimintoja soisi olevan enemmänkin. 

erinomainen kuva-arkisto ja 

monipuoliset kuvanmuokkausmahdollisuudet 

ovat kuitenkin 

helposti hintansa arvoisia. 

HenRi KUoKKA 

■ Adobe Photoshop 

Elements 6 

Hinta: noin 101 euroa 

(päivitys noin 83 euroa) 

Valmistaja: Adobe, www.adobe.com 

Lisätietoja: Adobe systems Nordic, 

www.adobe.fi 

Lyhyesti: kotikäyttäjille suunnattu monipuolinen 

digikuvien käsittely- ja hallintaohjelma

vapaalla OLLI-PEKKA 

82 TIETOKONE marraskuu 2007 

KOMONEN 

Pelimiehen hiiret 

Microsoft Sidewinder 

– makroja talteen 

Sidewinder-tuoteperhe tekee paluun Microsoftin tuotevalikoimaan. Epäsymmetrisyyden 

maailmanennätystä muotoilullaan tavoitteleva Sidewinder Mouse on 

varustettu peräti kymmenellä nappulalla, joista viisi on käyttäjän täysiin ohjelmoitavissa. 

Lisäksi hiirellä voi suoraan tallentaa makroja kesken pelaamisen. Hiiren 

dpi-asetusta voi vaihtaa kesken pelin nappia painamalla. Kulloinenkin asetus 

näkyy suoraan hiiren päältä lcd-näytöstä. 

Myös Sidewinderin painoa voi säätää. Säätövaraa on viiden ja kymmenen 

gramman painoilla yhteensä 30 gramman verran.Ylimääräiset painot voi tallettaa 

säilytyskoteloon, joka toimii myös ylimääräisen hiirikaapelin säilytyskotelona. 

Lisäksi koteloon mahtuvat kahdet ylimääräiset hiiritassut, joiden avulla hiiren 

liukumisominaisuuksia voi säätää. 

Microsoft Sidewinder 

Valmistaja: Microsoft, www.microsoft.com 

Hinta: 65 € 

Pc-pelaaminen on yhä voimissaan uuden 

sukupolven konsolien puristuksessa. Tietyntyyppisiin 

peleihin hiiren ja näppäimistön yhdistelmä on 

tappavan tehokas verrattuna padiohjaukseen. 

Pelimiehelle kelpaa vain paras, joten esittelemme 

kolme pelinautinnon maksimoivaa superhiirtä. 

Belkin Washable 

Mouse 

– pesunkestävä hiiri 

Mikäli pelaaminen on niin addiktoivaa, että 

koneen ääressä vierähtävät kaikki vapaa-ajan 

tunnit ruokailu ja nestetankkaus mukaanlukien, 

kannattaa harkita Belkinin pestävää hiirtä. 

Pahasti hikoavan kämmenen jättämät jäljet, 

kaatuneet kolajuomat ja pizzan päältä valunut 

rasva on helppo pesaista vedenpitävän hiiren 

pinnasta vesihanan alla. 

Rullaa korvaa kosketusraita, jota edestakaisin 

hivelemällä saavutetaan rullaemulaatio. 

Hiiren optiikkaa on kehitetty toimimaan lähes 

millä pinnalla tahansa, ja Belkinin pitäisikin 

toimia hyvin vaikka jalopuupöydällä. 

Belkin Washable Mouse 

Valmistaja: Belkin, www.belkin.com 

Hinta: 30 € 

Logitech G9 

– tuunaajan 

unelma 

Logitechin vaihdettavilla kuorilla varustettu 

G9 on tehty tanakkaan käyttöön. Nappuloiden 

luvataan kestävän kahdeksan 

miljoonaa klikkausta, ja polytetra–fluorieteenijalkojen 

(materiaali tunnetaan lyhyemmin 

myös nimellä teflon) kuluvan 

loppuun hiiren kuljettua 250 kilometriä. 

Kiihtyvyyttä hiiri kestää 20 g-voiman 

verran. Vaihdettavan päällyslevyn lisäksi 

hiirtä voi fyysisesti muokata vaihtelemalla 

sen sisään painoja, ja painoeroa saa 

aikaan enimmillään 28 grammaa. Hiiren 

ulkokuoren led-valojen asetuksia voi 

säätää sydämensä kyllyydestä satojen eri 

väriyhdistelmien joukosta. 

Logitech G9 

Valmistaja: Logitech, 

www.logitech.com 

Hinta: 85 €

tehokäyttäjän vinkit 

Windows Vistan 

myötä tehokkaat 

tiedostotason hakutoiminnot 

on liitetty 

suoraan osaksi käyttöjärjestelmää.Startvalikosta 

käynnistyvä 

haku on näennäisesti 

yksinkertainen ja tehokas, 

mutta kannen 

alta löytyy paljon 

ominaisuuksia, joiden 

avulla haun käyttöä 

voi tehostaa. 

Windows Search tehokäyttöön 

JANI JÄRVINEN 

84 TIETokoNE marraskuu 2007 

Indeksointiasetukset löytyvät Ohjauspaneelista. 

Aiemmissa Windows-versioissa 

haku ulottui ainoastaan 

tiedostoihin eikä perustunut 

tietokantaan. Tietokannan 

puuttuminen teki hauista monesti 

tuskastuttavan hitaita. 

Vistan mukana käyttöön 

saatiin erityinen indeksointitietokanta, 

johon Vistan haku 

tallentaa tiedot löytämistään 

tiedostoista, sähköposteista ja 

jopa näiden sisällöstä, jos niin 

halutaan. Hakutietoja kerätään 

jatkuvasti tausta-ajossa, joten 

indeksi on ajan tasalla lähes 

reaaliajassa ilman erillistä indeksointikomentoa.Luonnollisesti 

jatkuva tausta-ajo kuluttaa 

koneen resursseja, mutta ilman 

sitä itse haku olisi hitaampaa. 

Tietokannan sijainnin 

voi määrittää 

haluamakseen. 

Älykkäät hakulauseet 

Vistan haku on suunniteltu 

sellaiseksi, että sen käyttö on 

helppoa omaksua silloinkin, 

kun Boolen logiikka, hakulauseet 

ja Ifilter-rajapinta ovat tuntemattomia 

käsitteitä. Riittää, 

että osaa kirjoittaa haluamansa 

hakusanan Käynnistä-valikon 

Start Search -kenttään samaan 

tapaan kuin vaikkapa Googlen 

ja Liven web-hakuun. 

Kuten netin hakukoneissa, 

myös Vistan haussa on mahdollista 

käyttää monia tehokkaita 

hakumonaisuuksia. Yksinkertaisin 

näitä on Boolen-logiikka, 

toisin sanoen AND-, OR- ja 

NOT-avainsanat (ks. taulukko) 

Avainsanat tulee kirjoittaa 

isoin kirjaimin, jotta ne eivät 

sekoittuisi varsinaisiin hakusanoihin, 

esimerkiksi ”vista 

AND desktop”. Oletuksena useamman 

kuin yhden hakusanan 

kirjoittaminen hakee tiedostoja, 

joista löytyvät molemmat sanat. 

Näin AND-ehtoa ei välttämättä 

tarvita yksinkertaisissa hauissa. 

Halutessaan voi käyttää myös 

plus- ja miinusmerkkejä korvaamaan 

AND- ja NOT-ehtoja. 

Paljon lisää tehoa hakuihin 

Vistassa haku alkaa jo Käynnistävalikosta. 

saa käyttämällä päivämäärä-, 

tiedostotyyppi- ja ominaisuusrajauksia. 

Joitakin näitä 

ominaisuuksia voi hyödyntää 

Vistan Advanced Search -ikkunassa 

(Start/Search/Advanced 

Search), mutta tarkimman rajauksen 

hakuun saa, kun kirjoittaa 

hakulausekkeen suoraan 

hakukenttään. 

Rajaukset kirjoitetaan hakukenttään 

avainsanalla, jonka 

jälkeen tulee kaksoispiste sekä 

rajauksen arvo. Hyödyllisiä rajauksia 

ovat ”date:”, ”from:”, ”size:” 

ja ”type:”. Rajausten arvon voi

syöttää joko suoraan, vaikkapa 

”from:tapio”, mutta myös pienempi 

tai suurempi kuin -periaatteella. 

Näin esimerkiksi haku 

”date:>1.1.2007” hakee kaikki 

dokumentit, joita on muokattu 

1.1.2007 jälkeen. 

Rajauksia voi yhdistää normaaleihin 

hakusanoihin, mutta 

myös keskenään. Haku ”firma 

date:yesterday size:50000 Dokumentit, joissa esiintyy ”sana1” ja sana1 date:>=1.1.2007 Dokumentit, joissa esiintyy ”sana1” ja jotka on 

joiden koko on yli 50000 tavua luotu vuonna 2007 tai myöhemmin 

sana1 to:nimi1 cc:nimi2 Dokumentit (normaalisti vain sähköpostit) sana1 nOt sana2 Word 2007 -dokumentit, joissa esiintyy “sana1” 

joissa esiintyy ”sana1”, jotka on osoitettu ext:.docx date:lastweek muttei “sana2”:ta, ja jotka on luotu viime viikolla 

nimi1:lle ja kopiona nimi2:lle 

dows itsessään tukee jo varsin 

monia yleisiä tiedostomuotoja 

ja tarjoaa näille indeksointiominaisuuksia, 

voi mikä tahansa 

ohjelmistotalo tehdä omille 

tiedostomuodoilleen erityisen 

suotimen (filter). 

Suotimen tehtävänä on tuntea 

tietty tiedostomuoto ja kertoa 

siitä tietoja Windowsin haulle. 

Näistä suotimista käytetään 

nimeä Ifilter varsinaisen ohjelmointirajapinnan 

mukaisesti. 

Koneelle asennettuja suotimia 

ei ole helppo selvittää Vistan 

itsensä tarjoamin keinoin, mutta 

avuksi voi ottaa esimerkiksi 

Citeknetin maksuttoman Ifilter 

Explorer -ohjelman. 

Vaikka Vistan työpöytähakua 

voikin kritisoida mustaan laatikkoon 

kätkeytymisestä, tarjoaa 

haku silti paljon ominaisuuksia 

sille, joka kurkistaa kannen 

alle. Pelkkää Käynnistä-valikon 

hakukenttää katsomalla näkee 

vain jäävuoren huipun. 

Entä Windows XP? 

Vaikka Vistassa tehokas haku 

on vakio-ominaisuus, ei kaikilla 

vielä ole Vistaa. Tehokkaat hakuominaisuudet 

ovat kuitenkin 

Windows XP -käyttäjien ulottuvilla, 

sillä tarjolla on maksuton 

ohjelmisto nimeltä Windows 

Desktop Search, WDS. Sen uusin 

3.01-versio on ladattavissa 

Microsoftin sivuilta, ja myös 

Windows Server 2003:lle on 

oma versionsa. 

Tk 

Web-linkit 

Windows Search -kotisivu: 

www.microsoft.com/windows/ 

products/winfamily/desktopsearch/default.mspx 

Advanced Query Syntax: 

www.microsoft.com/windows/ 

products/winfamily/desktopsearch/technicalresources/advquery.mspx 

Windows Desktop Search 

Administration Guide: 

www.microsoft.com/downloads 

Windows Desktop Search 

3.01 Windows XP:lle: 

www.microsoft.com/downloads 

marraskuu 2007 TIETokoNE 85

www.tietokone.fi 

Lukijoiden valinnat 10 kategoriassa 

Äänestä Vuoden 

parhaat 2007 

Mitkä tietotekniikan tuotteet 

ja ilmiöt ovat mielestäsi olleet 

vuoden 2007 kohokohtia? 

Kerro meille mielipiteesi, kun 

Tietokone.fi järjestää jo neljännen 

kerran Vuoden parhaat -lukijaäänestyksen. 

Toimitus julkistaa 

omat valintansa joulukuun 

lehdessä. Äänestyksen tulokset 

julkaistaan verkossa lehden ilmestymispäivänä. 

Vuoden parhaat -äänestys 

avautuu tämän lehden ilmestyessä 

tilaajille 14. marraskuuta. 

Äänestys jatkuu tällä kertaa kolme 

viikkoa, ja sulkeutuu siis 4. 

joulukuuta. Kaikkien vastaajien 

kesken arvotaan noin 200 euron 

arvoinen palkinto. 

Vastauslomakkeessa on kymmenen 

kategoriaa, joista kuudes- 

Uutiset 

86 TIETokoNE marraskuu 2007 

sa kyse on perinteiseen tapaan 

tietoteknisistä tuotteista. Loput 

neljä sarjaa käsittelevät tekniikoita, 

ilmiöitä, palveluja ja nyt 

ensimmäistä kertaa myös ihmisiä. 

Kuka ansaitsee mielestäsi 

Vuoden henkilö -manttelin? 

Jokaisessa kategoriassa on 

valmiiksi tarjolla aakkosjärjestyksessä 

viisi ehdokasta, mutta 

kaikissa voit ehdottaa myös 

omaa valintaasi listan ulkopuolelta. 

Edellisvuosien kyselyissä 

lukijoiden mustat hevoset eivät 

ole pystyneet haastamaan muita, 

mutta ehkä tällä kertaa tähän 

tulee muutos. 

Tuotesarjojen ehdokkaat 

ovat saapuneet Suomen markkinoille 

tänä vuonna. Tekniikan 

ja palvelun tapaisissa sarjoissa 

lekamummo päihitti Formulat 

lokakuun 2007 luetuimmat uutiset 

1. Suomalaisten nettitunnuksia julki – salasanat 

vaihdettava heti, 13.10.07 

2. mummo ratkoi lekalla operaattoriongelmia, 

22.10.07 

3. youtube-video voi viedä hamiltonin 

F1-mestaruuden, 5.10.07 

4. Pdf-hyökkäykset alkoivat - päivitä heti, 24.10.07 

5. kiinan uskomaton nettisensuuri paljastui, 

11.10.07 

Tähän ongelmaan ei 

auta edes mummon 

leka. ”Valitamme 

– blogimerkintä, jonka 

haluaisit nähdä, on 

poistettu”, kertoo 

Kiinan sensuurivirasto. 

ehdokkaat ovat 

sellaisia, joiden voi 

nyt tulkita tehneen 

tänä vuonna jonkinlaisen 

esiinmarssin. Omien ehdokkaiden 

pitäisi samalla tavalla olla 

nimenomaan vuoden 2007 aikana 

esille nousseita. 

Viime vuonna nettiäänestykseen 

osallistui peräti 3 600 

Tietokone.fi-palvelun käyttäjää. 

Vuonna 2005 vastauksia tuli 

noin tuhat enemmän, mutta silloin 

myös vastausaika oli viikon 

pidempi. Ensimmäiseen nettiäänestykseen 

vuonna 2004 tuli 

noin 3 100 vastausta. 

Lukijoiden suosikit ovat osuneet 

yksiin toimituksen valintojen 

kanssa noin puolessa sarjoista. 

Muutaman harvan kerran 

Tätä mieltä 

Etsitkö tunnuksiasi 

varastettujen salasanojen 

listalta? 

Kyllä 

En 38% 62% 

Kyllä 

En 38% Kyllä 62% 

En 38% 62% 

oletko kokeillut Joostia? 

Olen 

36% Olen 

Olen 36% 

En 64% 36% 

En 64% 

En 64% 

käytätkö Facebookia? 

Kyllä 

Kyllä 

Kyllä 

16% 

16% 

16% 

En 84% 

En 84% 

En 84% 

Lähde: Viikon kysymys, www.tietokone.fi 

toimituksen valinta ei ole yltänyt 

edes kolmen kärkeen lukijoiden 

silmissä. 

Merkille pantavaa on muun 

muassa, että vuoden tietokoneeksi 

vastaajien selvä suosikki 

on joka kerta ollut jokin Applen 

malli. Vieläkin ylivoimaisempi 

sarjansa valtias on ollut Nokia 

mobiililaitteiden joukossa. Tänä 

vuonna onkin kiinnostavaa 

nähdä, löytyykö tälle kaksikolle 

vieläkään varteenotettavia haastajia. 

ARI SAARElAINEN 

Parhaat ilmaisohjelmat 

joka päivä 

Tutustu tarjontaan 

ja imuroi ilmaiseksi. 

www.tietokone.fi/softa 

Pdf-lukijan turvapäivitys 

Adobe Reader 8.1.1 

lisää tehoa ilmaiseen selaimeen 

Opera 9.5 beta 

kuvankäsittelijä paranee 

Gimp 2.4 

Mozilla-projektin 

kalenterisovellus 

Mozilla Sunbird 0.7 

Videotoistoa parannetulla 

laadulla 

Ffdshow 1548 (2007-10-25) 

Monipuolinen heksa- ja 

tekstieditori 

Ultraedit-32 13.20 

Ilmainen cd- ja dvd-poltin 

.net-aikaan 

CD Burner XP Pro 4.0.022.370 

Monipuolinen verkkoanalysaattori 

Wireshark 0.99.6

Blogit.tietokone.fi 

Tero Lehto on Tietokoneen 

uutistoimittaja 

Aika monet suomalaiset olivat 

eilen tohkeissaan, kun suomalaisella 

kuskilla oli pitkästä aikaa 

mahdollisuus voittaa F1-maailmanmestaruus. 

Ficixin tilastojen 

mukaan Suomessa koettiin eilen 

illalla kaikkien aikojen ennätys 

operaattoreiden välisessä ip-yhdysliikenteessä, 

kun liikenne ylsi 

korkeimmillaan 19,7 gigabittiin 

sekunnissa. Miten käykään, jos 

tavikset löytävät formulat ja tvsarjat 

netistä? 

Liikennemäärän kasvu 33 

prosentilla normaalista 15 gigabitistä 

sekunnissa kertonee siitä, 

että aika moni katsoo F1-kisat 

netistä ilmaiseksi, koska se 

on mahdollista. Moni tinkii laadusta, 

jos ei tarvitse maksaa. 

Tarkalleen eiliset F1-netti-tvpalveluiden 

katsojamäärät eivät 

ole tiedossa, mutta Ficix ry:n 

karkean arvion mukaan jo jotkut 

tuhannet katsojat riittävät 

tämän liikennemäärän lisäyksen 

tuottamiseen. 

Ficix ry:n puheenjohtaja Jorma 

Mellin arvioi, että aivan heti 

ei operaattoreiden kaista kotimaassa 

ole loppumassa. Kaistan 

tarpeen kaksinkertaistuminen 

todennäköisesti näkyisi jo tavallisille 

käyttäjille tuntuvana 

yhteyksien hidastumisena. 

Miten kävisi suomalaisten 

operaattoreiden yhteyksien, jos 

vaikka 50 000 tai 100 000 

suomalaista päättäisi katsoa 

F1-kisat tai muut tv-ohjelmat 

netistä samanaikaisesti? Se voisi 

hidastaa Suomen yhteyksiä 

tuntuvasti, elleivät operaattorit 

22. lokakuuta 2007 kello 15:52, ”Tietoja koneesta” 

Tavisten netti-tv tukkisi internetin 

sitten kuristaisi näiden tv-katseluohjelmien 

kaistaa. 

Epäilen, etteivät ne ole halukkaita 

investoimaan lisäkaistaan, 

jos se ei näkyisi omassa kassassa 

omien palveluiden liikevaihtona. 

Toisaalta p2p-tv-sovellukset 

lisäävät nopeiden laajakaistaliittymien 

kysyntää ilman, että operaattoreiden 

on laitettava yhtään 

rahaa itse sisältöpalveluiden kehittämiseen, 

markkinointiin ja 

myymiseen. 

Voiko kaistan tarvetta 

arvioida? Yritän. Jos netti-tvformulan 

bittivirta on vaikka 

200 kbit/s ja yhtäaikaisia katsojia 

olisi 100 000, olisi kaistan tarve 

siis jo 20 gigabittiä sekunnissa 

– vain F1-lähetystä varten. Onko 

arvio mistään kotoisin? 

Kiinnostavaa onkin seurata, 

miten kuvansiirron kaistantarpeen 

lisääntyminen vaikuttaa 

kotien laajakaistaliittymien hinnoitteluun 

ja ominaisuuksiin. 

Voi olla, että perusliittymissä 

kaista rajataan tiukasti. Toisaalta 

vertaisverkot ovat tehokkaampi 

tapa jakaa ohjelmia kuin se, että 

kaikki lataisivat samaa oman videovirtansa 

yhdestä tai parista 

paikasta. 

Vielä tarvittaisiin tekniikan 

kehitysaskelia kohti helppokäyttöistä 

netti-tv:tä, p2ppohjaisena 

tai muuten. Formulakisojen 

katsominen Tvuplayerillä 

on useimmille liian hankalaa, 

kun se tapahtuu tietokoneen 

ääressä. Toisin voi olla jatkossa, 

jos netti-tv-ohjelma onkin olohuoneeseen 

tuodussa päätteessä 

tai pc-tyyppisessä laitteessa. Näiden 

laitteiden hinnat laskevat, ja 

valmiita purkkeja tulee kauppoihin. 

Tee-se-itse netti-tv-digiboksi 

Linuxissa toteutettuna vaatii 

vielä liikaa osaamista jokamiehen 

ratkaisuksi. 

Katsojamäärät voisivat nousta 

satoihin tuhansiin ilmaisten formuloiden 

toivossa. Silloin, kun 

F1-kisat tulivat MTV3:lta mai- 

nosrahoitteisena palveluna, katsojamäärät 

taisivat parhaimmillaan 

nousta lähes miljoonaan. 

Myös MTV3 on saanut 

osansa F1-huumasta, sillä se 

on myynyt jo noin 280 000 

kotitalouteen antenni-, kaapeli- 

ja satelliitti-tv-verkoissa 

maksu-tv-pakettinsa. Tärkein 

yksittäinen houkutin lienee F1kisapaketti, 

joka siirrettiin pois 

ilmaiskanavalta. Aika kaukana 

tilaajamäärät ovat siis ilmaislähetysten 

ajoista. 

teemuteekkari kirjoittaa 

22. lokakuuta 2007 kello 17:44 

multicast toimii ainakin operaattoreiden 

sisäisessä liikenteessä. 

ideahan on että data ei liiku yhtenä 

putkena lähettäjältä vastaanottajalle, 

vaan monistuu niihin ip-osoitteisiin 

joihin sitä pyydetään. tällöin 

miljoonan katsojan formulalähetys 

ei tarvitse miljoonakertaista kaistaa 

operaattorille, ainostaan lähetyksen 

tarvitseman bittivirran verran. 

nykyinen tapa streamaukseen: 

yle lähettää miljoona kirjaa kotitalouksiin, 

posti lähettää ne jakelukeskuksiin 

ja lopulta kuluttajille eri 

solmukohtien kautta. 

multicast: yle lähettää yhden kirjan 

postiin. kirjeeseen sisältyy lista 

niistä miljoonasta asiakkaasta jotka 

ovat tilanneet kirjn. Paikallinen postikonttori 

lähettää kopion kirjeestä 

jokaiseen postin kunnalliseen konttoriin, 

joka jakelee uudet kopiot 

kirjeestä vastaanottajille. Loogista 

eikö? 

Dustin kirjoittaa 

23. lokakuuta 2007 kello 10:12 

tuo teron mainitsema 200 kbit/s 

bittivirta on vielä aika alhainen veikkaus, 

sillä kuva on oikeasti _huono_ 

ja äänikään ei loista. Pluggaa koneesi 

kiinni 42” televisioon ja ala 

katsoa niin ei sitä voi katsoa. nettitv 

ei oikeasti tarkoita, että sitä pitäisi 

tihrustaa 15” tietokoneen ruudulta. 

youtube toimii mutta ei televisiossa. 

kyllä se pitäisi olla vähintään 1 

mbit/s mutta mielellään enempikin, 

esim 2 mbit/s. 

Lähetyspää on sitäpaitsi ongelmissa, 

jos 100 000 ihmistä katsoo 

tuollakin bittivirralla ohjelmaa. hyvä 

vertaus on tästä mtV3:n netti-tv. Ei 

näkynyt kuulemma formulat puoleen 

tuntiin eli se niistä tähtihetkistä sitten 

eikä varmasti ollut noin montaa 

nettikatsojaa. rahoja kukaan tuskin 

saa takaisin. 

multicasting tuskin on ratkaisu. 

Enemmän itse ainakin kaipaisin ns. 

”On-demand”-palvelua eli voisin 

valita sarjat, jotka haluan katsoa 

ja sitten pääsisin katsomaan niitä. 

Siinä sitten ei multicastingista ole 

oikeastaan hyötyä, ellei lähetys ole 

suora. 

Entäs jos vaan lähetyspää pistäisi 

pystyyn palvelimen, antaisi 

tunnukset sinne niille ketkä heidän 

palveluaan tilaavat ja käyttäjät voisivat 

ladata netin kautta ohjelmasta 

kopion koneelleen ja alkaa katsoa? 

Voisi hyödyntää esim. Bittorrent-tekniikkaa, 

joten lähetyspää ei välttämättä 

olisi se kaistasyöppö. tämäkään 

ei toimi ennenkuin drm-mörkö 

on jätetty matkasta kengän alle. 

eetu kirjoittaa 

23. lokakuuta 2007 kello 13.34 

yhden jarrun nettitelkkarin kehityksessä 

tuovat toisaalta tekijänoikeusjärjestöt, 

jotka kieltävät operaattoreita 

tallentamasta lähetyksiä omille 

palvelimilleen, josta ne voitaisiin 

lähettää eteenpäin. tekijänoikeusjärjestöt 

nimittäin tulkitsevat silloin 

operaattorin levittäjäksi ja vaativat 

heiltä maksut, mikä on typerää. 

mitä laajakaistoihin tulee, niin 

on koomista, että 90-luvun lopussa 

määriteltiin laajakaistan olevan 

vähintään pari megaa sekunnissa. 

määritelmäksi nimittäin asetettiin 

tv-tasoisen videokuvan lähettämisen 

vaativa bittivirta. Lähes 10 v 

myöhemmin myydään laajakaistana 

esim. 512 kbps adsl:ää ja laajakaistan 

määritelmää taitaa nykyään olla, 

että liittymä toteutaan tekniikalla, 

jonka yli on _mahdollista_ lähettää 

oikea laajakaista, vaikka nopeus olisi 

rajoitettu lähes minimiin. tämä on 

myyntimiesten paskanjauhantaa ja 

toivottavasti siitäkin aletaan joskus 

päästä eroon. 

( 

Keskustelu jatkuu webissä… 

blogit.tietokone.fi/ 

tietojakoneesta/?p=278 

marraskuu 2007 TIETokoNE 87

uudet tuotteet 

Digijärjestelmä 

vaativalle 

Olympus on julkistanut pitkään odotetun 

E-3-kameran, joka on suunnattu ammattilaisten 

työkaluksi ja vaativimmille harrastajille. 

Kamera tarjoaa valmistajan mukaan 

parhaan nopeuden ja kuvanlaadun yhdessä 

Live View -suorakatselun ja äärimmäisen 

luotettavuuden kanssa. 

Samalla Olympus tuo myyntiin uusia Zuiko 

Digital SWD-objektiiveja, joiden avulla 

E-3:n kerrotaan tarkentavan automaattisesti 

maailman nopeimmin. Nopeassa kuvaamisessa 

auttavat myös jopa 1/8000 sekunnin 

suljinaika sekä sarjakuvausnopeus 5 ruutua 

sekunnissa 19 kuvan raw-puskurilla. 

Kamera sisältää tehokkaan sisäisen ku- 

D-linkin tallentimen voi kytkeä myös suoraan 

usb-väylään. 

D-Link tuo markkinoille uuden DnS-313- verkkotallennusyksikön. 

Laite on joustava tallennuskokonaisuus 

kotiverkkoon: Yksikköä voidaan käyttää 

niin mediapalvelimena, ftp-palvelimena kuin 

tavallisena usb-kovalevynäkin. Laitteen avulla 

käyttäjä voi jakaa musiikkia, valokuvia ja elokuvia 

Edullisia verkkoprojektoreita 

HiTacHi julkistaa kolme uutta projektoria, joissa 

on painotettu käteviä turvallisuusratkaisuja, matalaa 

kohinatasoa sekä monipuolisia liitäntämahdollisuuksia. 

Projektorit soveltuvat sekä kiinteään 

että liikkuvaan käyttöön. 

Laitteiden sähköstaattinen pölysuodin kestää 

400 tunnin käytön ennen kuin se tarvitsee 

puhdistusta. Lamppu ja suodin ovat helposti käsiteltävissä 

huollon yhteydessä, jolloin huolto- ja 

ylläpitokustannukset jäävät pieniksi. 

Kaikissa kolmessa projektorissa on sijainnin 

ilmaisin, kaksi pin-koodia, käynnistyskuvan lukitus 

sekä sisäänrakennettu teräskisko turvallista 

kiinnitystä varten. Nämä yksityiskohdat tekevät 


vanvakaimen, joka pystyy 

kompensoimaan kameran tärinän 

vaikutuksen 5:ttä EV-askelta 

vastaavasti. Tätä täydentävät 

10 megapikselin nopea Live MOS 

-kuvakenno ja Olympus Truepic III -kuvaprosessori. 

E-3:ssa on halkaisijaltaan 6,4-senttinen 

kääntyvä lcd-näyttö, jota voi käyttää etsimenä. 

Näyttö kertoo myös kameran asetukset. 

Näytön lisäksi kuvaajat voivat käyttää kameran 

suurta etsintä, joka näyttää kuva-alueen 

100-prosenttisesti. 

Olympuksen mukaan kamerassa on 

markkinoiden tehokkain pölynpoistojärjes- 

Mediatallennin 

verkkoon 

Hitachin projektori ei houkuttele varkaita. 

Olympuksen 

uusin digijärjestelmäkamera 

tarkentaa 

valmistajan 

mukaan maailman 

nopeimmin. 

lähiverkossa tai internetissä. 

DNS-313-laitteelle tallennettuja mediatiedostoja 

voidaan toistaa televisiossa ja stereoissa 

ilman, että tietokone on päällä. Musiikin soittaminen 

onnistuu suoraan laitteelta, sillä laitteen 

Itunes-ohjelmisto tunnistaa automaattisesti oikeanlaiset 

tiedostot. 

Verkkolaitteeseen sopii 3,5-tuumainen satakovalevy, 

jonka kapasiteetin voi valita vapaasti. 

Paras suoritusteho saadaan, kun tallennusyksikköä 

käytetään yhdessä gigabit-kytkimen tai 

langattomien 11n-laitteiden kanssa. 

DNS-313 maksaa 129 euroa ja on saatavilla 

heti. 

Lisätietoja: www.d-link.fi, 010 309 8840 

projektoreista vähemmän varkaita kiinnostavia. 

cP-X205- ja cP-X305-mallien verkkoliitäntä 

mahdollistaa projektorin ohjauksen ja hallinnan 

tavallisella selaimella. 

Hitachi CP-X205:n valovoima on 2 200 ansilumenia, 

kun taas cP-X300 ja CP-X305 ovat valovoimaltaan 

2 600 ansi-lumenia. Matala melutaso, 

29 dB, "whisper mode" -tilassa mahdollistaa 

projektorien käytön myös pienemmissä kokoustiloissa 

ilman, että kohina häiritsee yleisöä. 

Projektorien verolliset hinnat alkavat 950 eurosta. 

Lisätietoja: Hitachi Suomi, 

www.hitachi-eu.com, 010 850 3085 

telmä.Luotettavuutta kaikissa 

kuvausolosuhteissa 

parantaa rungon sekä useimpien E-Systemobjektiivien 

pöly- ja roiskevesitiiviys. 

Olympus E-3 tulee myyntiin marraskuun 

lopulla. Rungon verollinen hinta-arvio on 

1790 euroa. Yhteishinta 14–54 mm zoomobjektiivilla 

on 2 390 euroa ja 12–60 mm 

SWT-zoomilla 2 790 euroa. Kaikissa paketeissa 

on 2 vuoden takuu. 

Lisätietoja: Olympus Finland, 

www.olympus.fi, (09) 875 810 

Nopeaa tallennusta 

pk-yrityksille 

Fibrecat SX88 tarjoaa jopa 42 teratavua 

tallennustilaa. 

FujiTSu SiemenS comPuTerS tuo markkinoille 

kaksi hinnaltaan kilpailukykyistä Fibrecatmallia 

pk-yritysten tarpeisiin: Fibrecat SX88 

-levyjärjestelmän ja Fibrecat TX08 -nauhavarmistuslaitteen. 

Valmistajan mukaan uudet laitteet ovat helposti 

käyttöön otettavia, toimintavarmoja, luotettavia 

ja nopeita. Nopeutensa ansiota Fibrecat 

SX88 -malli on Fibrecat SX -levyjärjestelmien 

uusi lippulaivatuote. Fibrecat TX08 -nauhavarmistuslaitteen 

avulla pk-yritykset voivat helposti 

siirtyä manuaalisesta automaattiseen varmistukseen 

lto-nauhatekniikan avulla. 

Valmistajan mukaan Fibrecat SX88 -levyjärjestelmä 

sopii erinomaisesti nopeaa tallennustatarvitseville 

käyttäjille: se on 50 prosenttia 

edellistä SX80 -mallia nopeampi. Nopeuden 

mahdollistavat optimoidut raid-ohjaimet ja 

neljän gigabitin kuituliitäntä. Kaikki tärkeät 

komponentit raid-ohjaimista, tuulettimista ja 

virtalähteistä kiintolevyihin on kahdennettu ja 

vaihdettavissa käytön aikana. 

Lto-tekniikkaan perustuvan Fibrecat TX08 

-nauhavarmistuslaitteen avulla pk-yritykset 

voivat automatisoida nauhavarmistuksensa. 

Nauhavarmistuslaitteeseen sisältyy runsaasti 

tallennuskapasiteettia edulliseen hintaan: 1Ukokoisessa 

kahden nauhamakasiinin ja neljän 

nauhapaikan laitteessa on 6,4 teratavua pakattua 

tallennustilaa. 

Tuotteet ovat saatavilla marraskuun alusta 

lähtien. Verolliset hinnat alkavat 4 290 eurosta. 

Lisätietoja: Fujitsu Siemens Suomi, 

010 511 5691, www.fujitsu-siemens.fi

Ryhtiä 

tietoliikenneverkkoon 

eXTreme neTworkS tuo pienten 

ja keskisuurten yritysten ulottuville 

uudet ja edulliset SummitX150 

-reunakytkimet sekä niitä täydentävät 

työkalut ja asiantuntijapalvelut. 

Edullisesti hinnoiteltu ratkaisu 

pidentää tietoliikenneverkon elinkaarta 

automaation avulla ja karsii 

kaaoksen hallinnan kustannuksia. 

Extreme Networksin uutuusratkaisu 

koostuu Summit X150 

-reunakytkimistä, työläitä tehtäviä 

automatisoivasta alustasta ja verkon 

koko elinkaaren kattavista, integroiduistaohjelmistomoduuleista. 

Näiden tueksi yhtiö käynnistää 

asiantuntijapalvelun, joka auttaa 

verkkoarkkitehtuurin suunnittelus- 

SamSung tuo markkinoille kaksi 

liukuvakantista kamerapuhelinta, 

joissa 

on viiden megapikselin kamera. 

 

 

g800 on valmistajan mukaan 

 

maailman ensimmäinen kamera- 

puhelin, jossa on kolminkertainen 

 

optinen zoom. Puhelimessa on myös 

 

digikameroista tuttu xenon-salama 

sekä 

makrokuvaustoiminto, valotuk- 

 

sen 

korjaus ja valotuksen mittaustavan 

 

valinta. 

 

G800:ssa on toki muitakin omi- 

 

naisuuksia: 

videosoitin, rds-radio, 

mtp-tuki. 

G800 on Samsungin en- 

 

simmäinen 

puhelin, joka tukee mobiilia 

 

laajakaistaa nopeudella 7,2 

 

Mbps (hsdpa). Hintaa kertyy noin 

 

580 euroa, ja puhelin on kaupoissa 

marraskuun 

aikana. 

 

Malli g600 on 105 grammainen, 

14,9 millimetriä ohut puhelin, jonka 

kamerassa on automaattinen tarkennus, 

 

makrotoiminto ja valodiodipohjainen 

 

kuvausvalo. Puhelimen 

 

valikko on uudennäköinen ja monin 

tavoin muokattavissa. Valosenso- 

sa, ohjelmistomoduulien räätälöinnissä 

ja uusien erityismoduulien 

luomisessa sekä automatisoidun 

ratkaisun käyttöönotossa. 

Summit X150 -kytkimissä on 

Power over Ethernet -tuki. Kytkimet 

ovat nopeasti ja vaivattomasti 

asennettavissa. Niiden ominaisuuksia 

ovat korkea käytettävyys, 

pääsyvalvontalistat, verkkoprotokollan 

edistyksellinen tietoturva ja 

langan nopeudella toimiva sflowvalvonta. 

Kytkinten hinnat ovat 

porttimäärän mukaan noin 740 

euroa ja 1 100 euroa. 

Lisätietoja: DNS Finland, 

www.dns-finland.fi, 

(09) 4393 630 

Viiden megapikselin kamera 

mahtuu pieniin kuoriin 

Samsungin uutuudessa. 

 

 

Kamerapuhelin 

zoomilla 

Verkon kaaos saadaan hallintaan 

Extreme Networksin kytkimillä. 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

ri sopeuttaa näytön kirkkauden ja 

 

kontrastin vallitseviin valaistusolo- 

 

 

suhteisiin parantaen tekstin luet- 

 

tavuutta. 

 

 

G600 on nelitaajuuspuhelin, joka 

tukee edgeä. Hintaa kännykällä 

 

 

on noin 490 euroa, ja kaupoissa se 

 

on lähiviikkoina. 

 

Lisätietoa: Samsung Suomi, 

 

www.samsung.fi, 030 6227 515 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 


vikasivu 

luettua 

Tietoa ja tekniikkaa perusteellisesti 

Kun tietotekniikka 

Atk:n korvan- 

muutti maailmaa 

nut lyhenne it 

Antti Wiio 

ymmärretään 

ISBN: 978-951-96141-2-0 yleensä liitty- 

33 euroa 

väksi viimeisten 

noin 60 vuoden 

aikana tapahtuneeseen 

tietotekniseen vallankumoukseen. 

Informaatiotekniikkaa on kuitenkin ollut niin 

kauan, kuin ihmiset ovat käyttäneet tekniikkaa 

tiedon tallennukseen ja jakeluun. 

Tätä itsestäänselvältä tuntuvaa ajatusta 

purkaa Antti Wiio kirjassaan Kun tietotekniikka 

muutti maailmaa. Wiio työntää 

tietotekniikan historiaa kauas transistoreiden 

aamuhämärän taakse, aina kivikauteen 

asti. 

Wiion mukaan merkittäviä informaatioteknisiä 

vallankumouksia on ollut kaikkiaan 

viisi: kielen kehittyminen, numeroiden 

ja kirjanpidon keksiminen, aakkosten 

ja kirjoitustaidon keksiminen, sähköisen 

viestinvälityksen keksiminen ja automaatio. 

Kukin näistä keksinnöistä on vaikuttanut 

mullistavalla tavalla aikansa yhteiskuntiin 

ja tuotantorakenteisiin. Näiden keksintöjen 

juuria ja vaikutuksia käydään kirjassa läpi 

juurta jaksain. Joissakin tapauksissa hieman 

liiankin tarkkaan. 

klikattua 

Pikaviestintää 

selaimella 

Mese mese mese. Amerikkalaisteinien 

ja nykyään jopa bisnesväen 

suosima pikaviestintä (instant messaging) 

ei oikein ole juurtunut Suomeen. 

Yhtenä merkittävänä syynä 

lienee suomalaisten kiintyminen kännyköihinsä: 

tekstiviesti on monissa tapauksissa kätevämpi 

yhteydenpitoväline kuin tietokonetta (yleensä) 

vaativa pikaviesti. 

Suomalaiset matkapuhelinoperaattorit ovat 

kuitenkin älynneet, että pikaviestipalvelun tarjoaminen 

on kätevä tapa saada aikaan dataliikennettä 

muuten varsin tyhjinä seisoviin 

mobiiliverkkojen dataputkiin. Tätä kautta koko 

mese-idea on saanut lisänäkyvyyttä. 

Pikaviestinnän ongelma on se, että erilaisia 

keskenään kilpailevia palveluita on paljon. 

Microsoftin MSN Live lienee Suomessa käytetyin 

pikaviestipalvelu, mutta esimerkiksi Yahoon 

ja Googlen palvelut vetävät käyttäjiä nekin. Ja 

kukin palvelu haluaa tietenkin käyttäjiensä 

käyttävän omaa asiakasohjelmaansa. 

Viestejä moniin palveluihin 

Meebo-palvelu ratkaisee eri verkkojen luomat 

ongelmat. Lisäksi se vapauttaa käyttäjän erilli- 


Hakusanoja lähdeluetteloon 

Wiio kirjoittaa selkeästi, viihdyttävästi ja syventävästi 

asioista, jotka ainakin jollakin 

tarkkuudella ovat tuttuja lukion historian ja 

fysiikan tunneilla valveilla kestäneille lukijoille. 

Kirjan ongelma on hajanaisuus: informaatiotekniikan 

keksintöjen syntytarinat ja 

vaikutukset ovat sinällään mielenkiintoisia, 

mutta niistä ei synny mitään sen suurempaa 

yhtenäistä tarinaa tai teoriaa. It-kumoukset 

ovat ehkä liian kaukana toisistaan ajallisesti 

ja sisällöllisesti, jotta niistä syntyisi mitään 

suurta, yhtenäistä kertomusta. 

Hyvin samantapaista it-historiaa on kirjoittanut 

aiemmin tänä vuonna Alex Wright, 

jonka teos Glut – mastering information 

through the ages mainitaankin Wiion teoksen 

lähdeluettelossa. Wiion lähdeluettelo 

on siitäkin mainio, että siinä kerrotaan 

lukijalle, mitä termejä hakukoneeseen kannattaa 

näpytellä lisätietojen löytämiseksi. 

Erinomainen käytäntö, jonka soisi useammankin 

kirjoittajan ottavan käyttöön. 

kari Haakana 

sen asiakasohjelman tarpeesta: Meebo toimii 

selaimen ikkunassa. Näin pikaviestimään pääsee 

miltä tahansa selaimella ja nettiyhteydellä 

varustetulta tietokoneelta. Ylimääräisenä bonuksena 

on se, että käyttäjä välttyy esimerkiksi 

MSN Live Messenger –ohjelman tarjoamalta 

varsin ylenpalttiselta mainonnalta. 

Aivan täysin yhteensopiva Live Messengerin 

kanssa Meebo ei ole. Palvelu ei tue web-kameran 

käyttöä tai tönimistä (nudge), tosin viime 

mainitun melko ärsyttävän ominaisuuden puutetta 

ei ole kenenkään kuultu valittavan. 

Palvelua voi käyttää rekisteröitymättäkin, 

mutta luomalla Meebo-käyttäjätunnuksen käyttäjä 

voi kirjautua yhtä aikaa sisään useisiin 

eri IM-palveluihin samalla kertaa. Jäsenille 

tarjotaan myös Meebon omia chat-huoneita ja 

mahdollisuus liittää Meebome-ikkuna omille 

www-sivuilleen tai blogiin. 

www.meebo.com 

” Parlamentti ei voi hyväksyä 

Galileon vaarantamista. 

Kyseessä on korvaamaton 

strateginen työkalu. 

Ranskalainen EU-parlamentaarikko 

Catherine Guy-Quint puolusti 

taloudellisten vaikeuksien 

riivaamaa Galileo-gps-hanketta 

EU-parlamentissa 25.10.2007 

” 

Koska kyseessä on Windows, 

auton ajaja ei tarvitse 

erikoiskoulutusta. Uusien 

komponenttien lisääminen ei 

myöskään edellytä aikaa vievää 

kernelin kääntämistä. 

W1NNT-rekisterikilpeä ebay.co.ukpalvelussa 

1500 punnalla myyvä 

nimimerkki ”thunderhound” ei 

malta olla kuittaamatta linuxkäyttäjille 

” Microsoftilla on 

selkein open 

source –lisenssi. 

s.22 

➡ 

sanottua 

” 

Tekijänoikeusasiantuntija ja tutkija 

Mikko Välimäki kommentoi 

Microsoftin Reciprocal License 

–ohjelmalisenssiä Helsingissä järjestetyillä 

Avoimen lähdekoodin 

juridiikkapäivillä 25.10.2007. 

toisaalta 

”Yökerho tunnistaa vip-asiakkaansa 

ihonalaisella tunnisteella.” 

” 

Arvosana 

5,2 

” Arvosana 

8,8 

Arvosana 

9,2

Tehokäyttäjän 

kännykät 

■ Tehokkaimmat ja monipuolisimmat 

matkapuhelimet kilpailevat 

ominaisuuksillaan ja käyttö- 

tavoillaan tietokoneiden kanssa. 

Vertailemme ammattikäyttäjän 

uudet tehokännykät. 

Uutta vauhtia 

langattomaan 

verkkoon 

■ Uudet 802.11n-määrityksen myötä 

langattomien tukiasemien ja verkkosovittimien 

tiedonsiirtovauhdin pitäisi nousta 

uudelle tasolle. Vertailumme kertoo, lunastavatko 

uudet laitteet lupauksensa. 

tammikuussa 

■ Tietoturva ■ Videotykit 

■ Muistikortit 

tulossa 

seuraava numero 

ilmestyy 7.12.2007 

Led-valo valaisee kannettavan 

■ Vähän virtaa vievät 

led-valot ovat tulleet 

käyttöön myös kannettavien 

tietokoneiden näyttöjen 

valonlähteinä. Testaamme 

joukon uuden tekniikan 

kannettavia. 

Vuoden parhaat valitaan jälleen 

■ Tietokone-lehden toimitus 

valitsee jälleen vuoden 

parhaat tietotekniikan tuotteet 

ja palvelut. Lue, mitkä tuotteet 

saavat asiantuntijoiden 

siunauksen. Äänestä omat 

suosikkisi netissä.

Tietokone 13/2007

You also want an ePaper? Increase the reach of your titles

Delete template?

Save as template?