Tietokone 13/2007

vertailussa

tuoreimmat

tehomikrot

w w w . t i e t o k o n e . f i t i e t o t e k n o l o g i a n a s i a n t u n t i j a ■ 1 3 / 2 0 0 7 ■ h i n ta 7 , 2 0 €

tehomikrot

testissä

3 uutta

digijärkkäriä

Saunalahden tvtallennuspalvelu

Debian 4.0

Kelpaako

halpakannettava

yrityskäyttöön?

Vihreä IT

Ilmastonmuutos

näkyy jo konesalissa

PAL.VKO 2007-50

828418-07-13

testissä uusi

peruskannettava

3g-datayhteydellä

Virtualisointi

lupaa säästöä

palvelinkuluihin

internetistä

on tulossa

valvontaverkko

Esittelyssä

10 halutuinta

digilahjaa

Vertailussa 5 kovaa

konetta vaativaan

käyttöön

Roskaposti

netin tukkiminen on isoa bisnestä

”Open Source on

sosialismia” ja muut

avoimuuden myytit

Päätoimittaja

Hannu Järvinen

Toimituspäällikkö

Kari HaaKana

aD

Minna aHo

artikkelitoimitus

olli-PeKKa

KoMonen

KiM leiDenius

ari saarelainen

Toni sTubin

uutistoimitus

ari KarKiMo

Tero leHTo

Tk labs -tutkimuslaboratorio

TiMo Helenius, Toni KilPeläinen,

Tero MäKiKangas

Toimituksen sihteeri

Päivi närHi

Vertailussa

tuoreimmat

tehomikrot

tehomikrot

valokuvat

MiKKo Hannula, TiMo siMPanen

Piirrokset ja grafiikka

Minna aHo, PeTri roTsTen

vakituiset avustajat

antti aromaa, Kenneth Falck, Pekka Helos,

Pertti Hämäläinen, Maija-liisa ihanus,

Jani Järvinen, Petteri Järvinen, Tuomas

Karhu, Janne Kalliola, Katriina Karkimo,

Mika Koivusalo, Johanna Korhonen,

samuli Kotilainen, Henri Kuokka, antti J.

lagus, Tapio loponen, Teemu Masalin,

Harri Mäkinen, ossi Mäntylahti, Panu

Mäntylahti, antti nousiainen, Päivi Passila,

Manu Pärssinen, Jani rosti, Tommi

saarela, lauri suoranta, Tuomas Tonteri,

Jukka vainikainen, osmo a. Wiio

Toimituksen osoite:

Tietokone-lehti, Pl 100,

000 0 sanoMa MagaZines

Käyntiosoite: lapinmäentie 1,

00350 HelsinKi

Puh. (09) 1201

Fax (09) 120 5799

sähköpostit: toimitus@tietokone.fi

etunimi.sukunimi@tietokone.fi

asiakaspalvelu: puh. 0303 6332 ,

www.asiakaspalvelu.fi

levikki: 328

sanoma Magazines Finland oy

aikakauslehdet

Kustantaja: anne Koski

MeDiaMYYnTi

Media-assistentti

sirkka Pulkkinen, puh. (09) 120 5921

Myyntijohtaja Mia Kemppi

puh. (09) 120 5996

Painopaikka

Forssan Kirjapaino oy, Forssa, 2007

issn 0359- 9 7

26. vuosikerta

aikakauslehtien liiton jäsenlehti

w w w . t i e t o k o n e . f i t i e t o t e k n o l o g i a n a s i a n t u n t i j a 1 3 / 2 0 0 7 h i n ta 7 , 2 0 €

PAL.VKO 2007-50 10

TieTokone marraskuu 2007

828418-07-13

testissä uusi

peruskannettava

3g-datayhteydellä

internetistä

on tulossa

valvontaverkko

Kannen kuva

Timo Simpanen

pääkirjoitus

Molemmilla kanavilla

Kädessäsi on Tietokoneen 25-vuotisjuhlanumero. Tuskin mikään on neljännesvuosisadassa

mullistunut ja mullistanut yhtä paljon kuin tietotekniikka, ja silti

voimme ties kuinka monennetta kertaa valita kansikuvaksemme pc:n. Koneen

sisuskalut ovat tosin muuttuneet melko lailla, kuten tämän lehdenkin.

Luin uudestaan tasan viisi vuotta sitten 20-vuotisnumeroon kirjoittamani pääkirjoituksen.

En löytänyt siitä ainakaan vielä mitään sellaista, jota en voisi hyvällä omallatunnolla

kirjoittaa tähänkin. Samat luotettavan testaamisen, asiantuntemuksen ja

teknologiaoptimismin periaatteet ovat voimassa jatkuvasti.

Viidessäkin vuodessa on kuitenkin ehtinyt tapahtua paljon. Tietokone on edelleen

maamme suurin it-asiantuntijan ja -päättäjän aikakauslehti, mutta painetun lehden

rinnalla nyt yli 80 000 viikkokävijän Tietokone.fi on kasvanut Suomen suurimmaksi

tietotekniikkaan keskittyväksi uutispalveluksi.

Kasvu on ollut todella huimaa. Vuonna 2002 mitattiin vielä kuukausikävijöitä, joita

Tietokone.fi-palvelulla oli reilut 90 000. Nyt lähes sama kävijämäärä kertyy siis viikossa.

Viime vuoden syksystä kävijämäärämme on kasvanut lähes 30 prosenttia.

Tietokoneen laajentuminen uutismediaksi on yhtäältä luonnollinen seuraus siitä, että

kuukausittain ilmestyvä lehti ei voi raportoida alan tapahtumista reaaliajassa. Toisaalta

juuri Tietokoneen lukijat ovat olleet aina valmiita hyödyntämään uusia viestintäkanavia

monipuolisesti ensimmäisten joukossa.

Ensiarvoisen tärkeää on ollut myös Tietokoneen uutistoimituksen ennakkoluuloton

ja määrätietoinen työ, jolla perinteiset uutispalvelut on haastettu ja verkkouskottavuus

rakennettu. Tämä ei ole vieläkään itsestäänselvyys – iso osa suomalaisista lehdistä on

edelleen webissä varsin näkymättömissä.

Samanaikaisesti Tietokoneen rooli perinteisenä aikakauslehtenä on vahvistunut.

Oleellinen ja ajantasainen tieto sekä luotettava

asiantuntemus yhdessä kätevässä paketissa on

se, mitä webin tietotulvasta ei löydä kirveelläkään.

Hakukoneestakaan ei ole apua, jos

hakusanat ovat hukassa.

Painettu lehti ei kuitenkaan ole pelkkä

tietopaketti. Se on parhaimmillaan lukijalleen

myös tuttu ja luotettava, mutta silti aina

yllättävä kumppani, jonka pariin on mukava

palata ja jonka jokainen uusi numero on odotettu

elämys.

Nämä asiat lupaamme pitää mielessä, jotta

Tietokone ansaitsee jatkossakin paikkansa

päällimmäisenä niin selaimesi kirjanmerkkilistalla

kuin työpöytäsi lehtipinossakin.

hannu.jarvinen@tietokone.fi

”Hakukoneestakaan ei ole

apua, jos hakusanat

ovat hukassa.

”

sisältö


Vaikka kanettavien

tietokoneiden myynti

kasvaa kohisten, on

perinteinen tornikoteloon

pakattu pöytäkone

edelleen tehoa etsivän

pc-käyttäjän valinta.

Vertailemme uudet ja

tehokkaat pöytäkoneet.

37

42

T i e T o T u r v a

roskapostin tulva jatkuu

Roskapostin määrä ei tunnu vähenevän, mutta

sen häiritsevyyttä voi vähentää. Kerromme,

mikä on roskapostitilanne tänään.

T e k n i i k k a

mistä syntyy kannettavien

hintaero?

Lähes samannäköisten kannettavien tietokoneiden

välillä voi olla jopa tuhannen euron

hintaero. Mistä yrityskäyttäjä maksaa kalliimmassa

koneessaan?

13•2007

Tehomikro

26 on pc-pöydän kuningas

16e

n s i T u n T u m a

acer Travelmate 6492

Peruskannettava 3g-yhteydellä

18

22

34

59

m e n e s T y k s i ä

Asmo Halinen

Pelimaailma Aapeli houkuttelee

satojatuhansia

käyttäjiä. Palvelun suosio

on yllättänyt jopa

sen perustajan.

T u l e v a i s u u d e n

T i e T o T e k n i i k k a

Langaton valvonta tulee iholle

– ja kehoon

Yhä pienemmät prosessorit mahdollistavat

uusien asioiden valvonnan langattomasti.

k y m p p i

10 halutuinta digilahjaa

Pukinkontti odottaa kovia paketteja. Katso,

mitä lahjapakettiin kannattaa kääriä.

k y T k e n T ö j ä

FAN järjestää tiedostot

Tallennustila on helppo viedä verkkoon,

mutta tiedostot tuottavat päänvaivaa.

52

55 T

61 66

y

virtualisoimalla yksi muuttuu

9

10

11

12

17

84

86

24

50

46

58

i n T e r n e T

Web-surffailuasi seurataan

Vaikka pc onkin henkilökohtainen tietokone, on sen web-käyttö helposti

seurattavaa toimintaa. Kuka seuraa surffailuasi ja kuinka se tehdään?

i c T - p a n e e l i

avoimen koodin myytit

Asiantuntijat ottavat kantaa avoimesta koodista esitettyihin käsityksiin ja

väittämiin. Onko avoin koodi sosialismia?

i e T o a m m a T i s s a

Tietoliikenneasentaja halutaan paikalle heti

”Joskus joutuu kuuntelemaan purkauksia, mutta niihin on jo tottunut”, sanoo Eltel

Networkin tietoliikenneasentaja Juha Kuusinen.

v e r k k o r a T k a i s u T

moneksi

Virtualisointi lupaa säästöjä palvelinkuluihin ja

helpotusta yritysympäristöjen hallintaan.

a j a n k o h T a i s T a

Nokia avautuu ja nopeutuu

Uusi aika tarvitsee uudet hakutyökalut

Yrittäjä ei ymmärrä nörttiä

Outlook nielee kaiken

Leopard tuli viimein

T e h o k ä y T T ä j ä n v i n k i T

47

Windows Search tehokäyttöön

Tallentavan digiboksin omistajan ei tarvitse tyytyä tallenteiden nauttimiseen

ja näyttämiseen sellaisenaan. Nauhoituksia voi tietokoneella

muokata ja tallentaa halujensa mukaan.

Tietokone.fi

Äänestä Vuoden parhaat 2007

k o l u m n i T

Petteri Järvinen, Voiko nettikirjoituksilla vaikuttaa

Johanna Korhonen, Tunnustan syntini

Osmo A. Wiio, Mistä tullaan

Antti Aromaa, Kenen sähköpostia käytät?

74

77

78

79

80

r i T y s r a T k a i s u T

Tietotekniikka vihertää

Sähkönkulutus ja sen leikkaaminen on noussut myös

it-alan puheenaiheeksi. Kerromme, kuinka tietotekniikasta

tehdään entistä ympäristöystävällisempää.

p i k a k o k e e T

Uudet digijärkkärit

• Canon Digital EOS 40D

• Panasonic Lumix DMC-L10

• Sony DSLR-A700

Pcmark Vantage

Saunavisio

Debian etch 4.0r1

Olympus µ 820

Canon Pixma MP610

Adobe Photoshop Elements 6

vakioT

4 pääkirjoitus, 8 lukijalta, 88 uudet tuotteet, 89 mediatiedot ja palvelukortti,

90 vikasivu, 91 Tulossa

marraskuu 2007 TieTokone

lukijalta

Tietokone, lukijalta, PL 100,

00040 Sanoma Magazines

toimitus@tietokone.fi

Hyvä numero

■ Uusin numero tupsahti tänään.

Tuli luettua heti alusta

loppuun. Näin ei yleensä käy.

Olipa jotenkin hyvä numero.

Varsinkin kiitos Petteri Järvisen

”Editoi tv-nauhoitukset tietokoneella”

jutusta. Siihen vinkki;

DVD Flick tekee kaiken Projectx:n

jälkeisen homman siististi,

on tosin vielä beta, mutta

ihan pätevä jo, monta levyä olen

ite sillä tehnyt. Betan saa foorumin

puolelta.

Aromaankin jutun luin ihan

kokonaan, yleensä skippaan kokonaan

kun on niin korkealentoista

aina joskus.

Markku Lehtola

kommentteja

Vista-podcastista

■ Mielenkiintoinen keskustelu

(Tietokone 11/2007, Vistaan

siirtymisen riemusta) joka todisti

varsin selvästi että Vista on

vakuuttanut monet.

Voimme kiittää Microsoftia

siitä että käsissämme on moder-

ASiAkASPALVeLU

Sanoma Magazines Finland Oy,

Asiakaspalvelu, PL 5,

00040 SANOMAMAGAZINES,

asiakaspalvelu@sanomamagazines.fi

Tilaukset: 0303 63 324,

kirjatilaukset 0303 191

Tilausten irtisanomiset / peruutukset 0303 63 333. Ympärivuorokautinen

automaattipalvelu: näppäile (9-numeroinen

asiakasnumero ja 5-numeroinen tilaustunnus), jotka löytyvät

laskusta tai lehden osoitelipukkeen yläriviltä vasemmalta

lukien. Automaattiin tehty ilmoitus päättää tilauksen meneillään

olevan tilausjakson loppuun. Muut asiat 0303 63

324 (osoitteen muutokset ym.) Osoitteenmuutokset tulevat

voimaan viimeistään yhden ilmestymiskerran jälkeen ilmoituksen

saapumisesta.

Tietotekniikan liitto ry:n jäsenet:

Osoitteenmuutokset suoraan Tietotekniikan liittoon. Muutoksen

voi tehdä liiton kotisivujen kautta: www.tt-tori.fi

sähköposti: jasenasiat@ttlry.fi


ni ja turvallinen käyttöjärjestelmä.

Kunhan softa/ajuri -yhteensopivuus

paranee niin Vista saa

yhä uusia ystäviä.

Neljän kuukauden kokemus

Vistasta on saanut ainakin allekijoittaneen

vakuuttuneeksi

että Microsoft sittenkin osaa

hommansa.

Keijo Räävi

Itse pitkään alalla olleena ja tietokoneita

käyttäneenä, (Sinclair

Spectrum ja C20 ajoista alkaen),

en ole ollut Vistasta kovin

vakuuttunut. Mitään sellaista en

kyllä keksi jonka vuoksi kannattaa

vistaan alkaa päivittämään.

Jos uuden kotikoneen mukana

tulee ”Pakko Vista” niin sitten

sen voi kelpuuttaa. Mutta

täysihintaisena en sitä kaupan

hyllyltä suosittele kuin kaikkein

paatuneimmalle PC-pelaajalle.

Tuotantotoimintaan tai

yleensä toimistoon en vistaa

kelpuuta omassa työpaikassani

jossa onneksi saan päättää mitä

softaa missäkin käytetään.

fax 020 741 9 9

puh 020 741 9

Tilaushinnat: Kestotilaus 12 kk: €

määräaikaistilaus 12 kk: 93 €.

■ Tilaukset toimitetaan force majeure (lakko, tuotannolliset

häiriöt, alihankkijoiden viivästys ym.) varauksin.

■ Kestotilaus on tilaamistapa, jossa tilausmaksu laskutetaan

sovituin laskutusvälein kulloinkin voimassaolevaan kestotilaushintaan,

joka on aina edullisempi kuin vastaavan pituisen

määräaikaisen tilauksen hinta. Kestotilaus jatkuu ilman erillistä

uudistamista ellei tilaaja irtisano tilaustaan tai muuta sitä

määräaikaiseksi.

■ Tietokone ilmestyy 13 kertaa vuodessa, joista yksi on

kaksoisnumero.

■ Lehden tilaajat ovat Sanoma Magazines Finlandin/Sanomawsoy

-konsernin asiakasrekisterissä, jossa olevia tietoja käytetään

asiakassuhteen ylläpitoon ja hoitoon. Sanoma Magazines

Finlandilla ja sen kanssa kulloinkin samaan konserniin kuuluvilla

yhtiöillä on lisäksi oikeus käyttää ja luovuttaa rekisterissä olevia

tietoja perusteltuja käyttötarkoituksia varten (kuten suoramai-

12/2007 teräväpiirto san-tallennusverkot videoeditointiohjelmat kannettavien näytönohjaimet

mikä on oikea hd?

tietopaketti

teräväpiirrosta

w w w . t i e t o k o n e . f i t i e t o t e k n o l o g i a n a s i a n t u n t i j a 1 2 / 2 0 0 7 h i n ta 7 , 2 0 €

PAL.VKO 2007-46

828418-07-12

testissä kätevät

työkalut videon

editointiin

10

vinkkiä parempiin

powerpointesityksiin

Jos nyt jotain uutta vistasta

pitäs ettiä joka on positiivistä

niin uusi hakutoiminto ja

mukanatulevat videoeditointi

mahdollisuudet ovat ihan ok

peruskäyttöön. Siis kotikäyttäjälle.

Muuten en sitten mitään

parannusta keksi, ulkoasukin

piti omasta ainoasta vista koneesta

laittaa takasin Windows

classic -tyyliin. Vistan ”karkki”

kun ei ole karkkia kaikille.

Henry M.K.

Liikaa marginaaliasiaa

■ Uudessa Tietokone-lehdessä

(12/2007) käytettiin laskujeni

mukaan 6 ja puoli sivua 73 toimituksellisesta

sivusta Macos:n

ja Linuxin kaltaisten marginaalikäyttöjärjestelmien

käsittelyyn.

nontaa, suoramarkkinointia, etämyyntiä ja markkinatutkimuksia

varten) henkilötietolain mukaisesti. Tilaaja voi kieltää tietojensa

käytön markkinointitarkoituksiin ja markkinatutkimuksiin ilmoittamalla

asiasta Sanoma Magazines Finlandin Asiakaspalveluun.

Rekisteriseloste on nähtävissä osoitteessa Sanoma Magazines

Finland Oy, Lapinmäentie 1, 00350 Helsinki. Henkilötietolain

26 §:n ja 30 §:n mukaiset yhteydenotot tulee tehdä kirjallisina

ja allekirjoitettuina osoitteeseen Sanoma Magazines Finland

Oy/Asiakaspalvelu, PL 5, 00040 Sanoma Magazines tai henkilökohtaisesti

rekisterinpitäjän luona.

■ Tietokone-lehdelle voi tarjota julkaistavaksi artikkeleita ja

käyttövinkkejä. Julkaistuista maksetaan palkkio, jos ne eivät

liity yritysten normaaliin tiedotustoimintaan. Ennen artikkelin

kirjoitusta on syytä ottaa yhteyttä toimitukseen päällekkäisyyksien

välttämiseksi.

■ Lehti ei vastaa tilaamattoman materiaalin säilyttämisestä

eikä palauttamisesta.

■ Julkaisemamme artikkelit, ohjeet ja vinkit on tarkastettu

huolella, mutta emme kuitenkaan takaa niiden virheettömyyttä

emmekä vastaa esiintyneistä virheistä.

Kuten Vista-paneelin markkinaosuuskuvaajasta

näkyy, Macos

ja Linux eivät edes yhdessä ponnista

edes kymmenen prosentin

markkinaosuuteen. Miksi näille

käyttiksille siis jatkuvasti uhrataan

yhä enemmän palstatilaa?

Keskittykää asiaan

Linux- ja Macos-asioiden käsittely

on olennainen osa Tietokoneen

lukijoiden palvelemista.

Pelkän markkinaosuuden tuijottaminen

ei anna oikeaa kuvaa

siitä, mikä lukijoita kiinnostaa ja

mihin markkinat liikkuvat.

Toimitus

■ Lehteen tuleva aineisto hyväksytään julkaistavaksi ehdoin,

että kustantaja saa aineistoon hyvän kustannustavan puitteissa

ilman eri korvausta vapaan käyttöoikeuden tiedonvälitystoiminnassaan,

ellei muuta ole nimenomaisesti sovittu.

■ Mikäli hyväksyttyä ilmoitusta ei tuotannollisista tai muista

toiminnallisista syistä (esim. lakko) tai asiakkaasta tai

asiakkaan käyttämästä mainostoimistosta johtuvasta syystä

voida julkaista, Sanoma Magazines Finland ei vastaa tästä

mahdollisesti aiheutuvasta vahingosta. Sanoma Magazines

Finlandin vastuu ilmoituksen poisjäämisestä tai julkaisemisessa

sattuneesta virheestä rajoittuu ilmoituksesta maksetun

määrän palauttamiseen. Huomautukset on tehtävä kirjallisesti

päivän kuluessa ilmoituksen julkaisemisesta tai tarkoitetusta

julkaisuajankohdasta lukien. Ilmoitusasiakas on vastuussa

ja korvausvelvollinen mainontansa (mukaan lukien liitteet)

aiheuttamista mahdollisista vahingoista kolmannelle osapuolelle

ja/tai Sanoma Magazines Finlandille. Yksityiskohtaiset

ilmoitusmyyntiehdot saa ilmoitusmarkkinoinnista.

■ Kirjoituksia ja kuvia saa lainata lehdestä vain toimituksen

luvalla.

ajankohtaista ➤➤➤

➤ Adobe uskoo nettisovelluksiin ➤ Yrittäjä ei osaa nörtttikieltä ➤ Nettihakuihin uusia menetelmiä ➤ Sun luottaa Xeonin

vetovoimaan ➤ Windows silppuriin? ➤ Outlookin tontti kasvaa ➤ Leopard tuli väkevänä ➤ Kovia kuoria konttoriin

Nokiasta

avoimempi ja

nopeampi

Nokia haluaa nopeuttaa uusien

palveluiden ja sovellusten kehittämistä

antamalla niitä entistä avoimemmin

testattavaksi jo beetavaiheessa.

TeRo LeHTo

➤ Yhtiöstä on tulossa ensi

vuodesta lähtien voimallisesti

internetpalveluyhtiö, ja tämä

vaatii nopeaa reagointia. Webissä

tuotteita voidaan tuoda yleisön

kokeiltavaksi ja kommentoitavaksi

jo tuotekehitysvaiheessa.

Nokian teknologiajohtaja tero

Ojanperä kertoi teknologiapäivänä

lokakuussa monista kiinnostavista

hankkeista.

Nokia päästää kokeilemaan

tulevia ohjelmia Beta Labs

-sivuilla, joilla esitellään vasta

kehitteillä olevia hankkeita.

Joistakin saattaa tulla itsenäisiä

tuotteita, toisista taas jonkun

kännykän oheisohjelmia.

Tero Ojanperä kertoi, että

● ViRTuaaLimaaiLmaT. Tero

Ojanperä vilautti esityksessään

3d-virtuaalimaailmaa Nokia N 5

-kännykässä. ”Se ei ole Second

Life”, hän sanoi ja kertoi jotain

kuitenkin olevan kehitteillä.

Ojanperän mukaan virtuaalisen

ja todellisen maailman yhdistävät

toiminnot ovat iso mahdollisuus.

● kodin eTäoHjaus voi tapahtua

tulevaisuudessa S60kännykällä.

Se saattaa ohjata

kodin sähkölaitteita, lämmitystä,

turvajärjestelmiä ja viihde-elektroniikkaa.

Nokia esitteli demoa,

jossa S60-kännykkä oli yhtey-

Tero ojanperä kertoi, että nokia pystyy

karttojen avulla rakentamaan sosiaalisia

verkostoja, joissa ihmiset ja yritykset

palveluineen kohtaavat. kuluttajat

otetaan mukaan tuottamaan sisältöä,

esimerkiksi merkitsemään kiinnostavat

kohteet kartalle.

Monenlaista uutta kehitteillä

dessä Nokian kehittämään kotipäätteeseen,

ja se taas yhdistyy

erilaisiin kotiautomaation järjestelmiin,

kuten eurooppalainen

KNX, Lonworks, Zigbee tai Z-wave.

Hyvin alpha-vaiheen hanke lienee

tulossa tuotteeksi vasta ensi vuoden

lopussa.

● iLpo-Hankkeessa (indoor

positioning). Nokia on rakentanut

useista kauppakeskuksista ja

Helsinki-Vantaan lentoasemasta

sisätilakartan, jonka kautta kännyköiden

sijainti voidaan paikantaa

sisätiloissa wlan-verkon avulla.

Ajatus on se, että esimerkiksi

kauppakeskuksen asiakas voi

Tero Lehto

nokia tutkin s60kännykän

käyttämistä

kodin etäohjauksessa.

Yhtiö on kehittänyt

kännykkäsovelluksen

lisäksi openwrt-pohjaisen

kotipäätteen

ohjelman.

julkista sivustoa edeltää Nokian

sisäinen Alpha Labs, jonne kerätään

työssä ja vapaa-ajalla kehitettyjä

hankkeita. Ajatuksena on,

että ideat jalostuvat palautteen

kautta, ja parhaat niistä etenevät

julkiseen testaukseen. Tavoite

on saada palautetta enemmän ja

nopeammin kuin tähän asti.

Nokia myös helpottaa sovelluskehitystä

S60-alustalle. Open

C -tuki tuo avoimen koodin

C-kehittäjiä, ja pienet web-sovellukset

eli widgetit syntyvät

nopeasti web-työkaluilla sekä

css-, javascript- ja html-osaamisella.

Näin Nokia laajentaa

saada tarjouksia sijaintinsa mukaan,

perheenjäsenten sijainnin

voisi nähdä missä vain tai lentoaseman

sokkeloissa voisi saada

opasteet kännykkään.

● mobiLe Web seRVeR on

edennyt uuteen versioon, ja alustalle

voidaan kehittää Python-sovelluksia.

Ajatus kännykästä webpalvelimena

on rohkea, mutta Nokia

näkee tässä mahdollisuuksia

esimerkiksi kalenterin, kuvien ja

muiden tiedostojen jakamiseen

perheen tai työkavereiden kesken.

Nyt kehittäjien toivotaan ideoivan

alustalle jonkin suurta yleisöä

kiinnostavan sovellutuksen.

potentiaalisten S60-kehittäjien

määrää miljooniin.

Nokia Research Centerin

johtaja Petteri Alanikula sanoi,

että omaksumalla webin beetakulttuurin

Nokia pystyy kehittämään

ja testaamaan uusia ideoita

aiempaa nopeammin. Hän

korosti, että monet hitit ovat

syntyneet alun perin epäonnistuneiden

hankkeiden kautta.

miljardien arvoiset

karttatiedot

Tero Ojanperä kertoi myös Nokian

5,7 miljardilla ostaman

Navteq-karttayhtiön merkityksestä.

”Emme ostaneet yritystä,

koska se tuottaa karttoja”, totesi

Ojanperä ja kertoi suuremmista

suunnitelmista. ”Puhumme

asiayhteyden tunnistavasta

(context sensitive) webistä, jossa

tieto päivittyy koko ajan käyttäjiltä

ja esimerkiksi mainostajilta

karttatiedon perusteella.”

Kuluttaja voisi olla kännykän

kanssa vieraassa kaupungissa ja

kertoa aikeista mennä ravintolaan

syömään. Sovellus voisi etsiä

läheltä ystäviä ja tuttuja sekä vielä

ehdottaa hyvää ravintolaakin.

Nokiassa uskotaan, että asiayhteyden

tunnistavasta webistä tulee

karttojen myymistäkin isompi

bisnes, ja se on uusien palveluiden

lähtökohta.

Tk

marraskuu 2007 TieTokone

Tero Lehto


Adobe Max 2007 Europe

Adobe uskoo

nettisovelluksiin

Perinteinen tapa ajaa ohjelmia tietokoneessa on

murrosvaiheessa, ja sovelluksia käytetään yhä

enemmän netin kautta. Adobe aikoo olla tämän

kehityksen eturintamassa.

Pääohjelmistoarkkitehti kevin Lynch

toteaa, että kun 1980-luvulla tietokoneohjelmat

välitettiin disketeillä ja 1990-luvulla

rompuilla, niin 2000-luvulla käytetään

nettisovelluksia.

Minwin seuraavan

Windowsin ytimenä

SAMULI kOTILAINEN

WINdOWS Vistan seuraaja, ehkä

vuonna 2010 ilmestyvä ”Windows 7”,

perustuu aivan uudenlaiseen rakenteeseen.

Käyttöjärjestelmän pohjana

on pieni Minwin-ydinosa.

Asiasta on kertonut Microsoftin

käyttöjärjestelmän ytimen kehitysryhmän

johtoon kuuluva Eric Traut.

Pieni ydin on jo saatu toimimaan.

Windowsin johtokin on myöntänyt,

että ”spagettikoodi” jo kertaalleen

kaatoi Windows Vistan kehitystyön, ja

aiheutti ainakin vuoden viiveen. Nyt

Windowsia kehitetään voimakkaasti

modulaariseen suuntaan, ja seuraava

Windows perustuu pieneen Linuxkernelin

tyyppiseen ytimeen.

Windowsin sisäisiä riippuvuuksia

on nyt yritetty purkaa, ja lopputulos

on ensimmäinen toimiva Minwinydin.

Traut kertoo, että kun Windows

Vistan koko on 4 gigatavua ja Vistan

ytimenkin koko noin 1,5 gigatavua,

on Minwin-ytimen koko levyllä vain

25 megatavua. Muistinkulutus on

vain 40 megatavua.

Minwin tarvitsee vain 100 tie-

dostoa kun Vistassa tiedostoja on

noin 5000.

Tk

Toni Stubin

10 TIETOkONE marraskuu 2007

TONI STUBIN – BARCELONA

OhjelmistOtalO Adobe

on vahva tekijä lähes kyllästymiseen

saakka hypetetyssä Web

2.0 -tekniikassa. Yritys tarjoaa

useita työkaluja monipuolisten

nettisovellusten tekemiseen, ja

se on tuonut myös omia työpöytäsovelluksiaan

nettiin.

Adoben Max-kehittäjätapaamisessa

perehdytettiin ohjelmoijia

yhtiön tuoreimpien nettitekniikoiden

saloihin. Tilaisuus

järjestettiin nyt ensimmäistä

kertaa myös Euroopassa.

Maxissa puhunut Adoben

EMEA-alueen markkinointi-

johtaja Robert Raiola toteaa,

että pitkään jatkuneista suurista

puheista huolimatta Web 2.0 alkaa

vasta nyt olla totta tekniikan

kypsymisen ansiosta.

Toimivien nettipalvelujen

kehittämisen haasteena on vielä

muun muassa se, että visuaalisten

suunnittelijoiden ja ohjelmoijien

ajatusmaailmat ovat

kaukana toisistaan. Raiolan mukaan

Adobe pyrkii työkaluillaan

muuttamaan tätä tilannetta.

Uudet hakutekniikat

tarpeen

ARI kARkIMO

NykyISTEN webin hakukoneiden

tekniikat kolkuttelevat rajojaan

– uusi aika tarvitsee uudet työkalut.

Webissä on yhä enemmän ja yhä

monimuotoisempaa sisältöä, josta

ei perinteisellä sanahaulla enää saa

irti parhaita hakutuloksia. Uusia menetelmiä,

joista osa kuulostaa vielä

varsin scifiltä, on kehitteillä.

Uusia hakumenetelmiä esitteli

Helsingin yliopiston tietojenkäsittelytieteen

laitoksen professori Petri

Myllymäki lokakuussa tietoasiantuntijoiden

seminaarissa.

Hän puhui muun muassa uudenlaisista

tilastollisista malleista, joissa

mallinnetaan tilastollisesti sanojen

esiintymistä dokumenteissa. Ideana

on tunnistaa dokumentin sisältö sa-

Adoben toimitusjohtaja

Shantanu

Narayen uskoo, että

aika on nyt kypsä

uuden sukupolven

nettisovelluksille.

nojen perusteella, esimerkiksi siten,

että tiettyjä sanoja sisältävä teksti käsittelee

USA:n Lähi-idän politiikkaa.

”Nykyisten hakukoneiden kannalta

dokumentit ovat vain sanasäkkejä,

joista katsotaan, kuinka usein

tietyt sanat esiintyvät. Kun saadaan

aikaan metatason käsitteitä siitä,

miten sanat liittyvät toisiinsa, voidaan

hakuna käyttää vaikka omaa

dokumenttia. Hakukone analysoi

tekstin ja etsii sitten tekstejä, jotka

sen mielestä käsittelevät samaa

asiaa. Suomi on tämän tutkimuksen

kärjessä”, Myllymäki mainitsee.

Hänen mukaansa samanlaisia

analyysimenetelmiä yritetään soveltaa

videoihin, kuvaan ja ääneen:

”Vähän scifiltähän tämä kuulostaa,

mutta asian tiimoilta on meneillään

EU:n rahoittama hanke.”

Ari Karkimo

Uusi aikakausi

Adoben varatoimitusjohtaja ja

pääohjelmistoarkkitehti Kevin

lynch uskoo, että tulevaisuudessa

nettisovellukset ovat yhä

monipuolisempia. Lynch vertaa

nyt käynnissä olevaa tilannetta

siihen murrokseen, jossa siirryttiin

keskuskoneympäristöstä

pc:n valtakauteen.

Adoben toimitusjohtaja

shantanu Narayen korostaa,

että yritys panostaa tulevai-

Petri Myllymäen mukaan esimerkiksi

Googlessa on ongelmana se, että harvinaisinta

ja usein arvokkainta tietoa on

vaikea löytää – kärkeen nousevat suosituimmat

sivut.

Silmäpeliä ja merkityksiä

Toinen melko lailla tieteistarinoihin

sopivalta vaikuttava hakumenetelmä

on silmän liikkeisiin perustuva haku.

Skanneri seuraa, mitä ihminen kat-

Toni Stubin

suudessa paljon ohjelmistojen

jakamiseen netin kautta palveluna.

Narayenin mukaan Adobe

keskittyy nettisovellusten rakentamisessakäyttäjäkokemukseen.

Pelkän toiminnallisuuden

takaaminen ei enää riitä, vaan

ohjelman käytön pitää olla hieno

kokemus.

Nokia moshaa

Nokia oli myös näkyvästi esillä

Adoben tilaisuudessa. Kännykkäfirmassakinymmärretään,

kuinka tärkeää on sitouttaa

ohjelmoijat yrityksen tuotteisiin.

Nokia esitteli Maxissa

elokuussa avaamaansa Moshpalvelua,

jonne ohjelmoijat voivat

muun muassa laittaa sovelluksiaan

muiden ladattavaksi ja

kommentoitavaksi.

Forum Nokian johtajistoon

kuuluva Christian Buchbauer

kertoo, että Mosh on ollut

huimaava menestys. Lokakuun

alussa palvelusta oli tehty hänen

mukaansa jo kolme miljoonaa

latausta. Mosh on vielä monien

muiden nettipalveluiden tapaan

muodikkaasti beetavaiheessa,

mutta lopullinen versio on valmistumassa

lähiaikoina. Tk

soi ensimmäisestä hakutukoksesta,

ja hakukone tekee uuden haun

tämän perusteella.

Semanttisesta webistä on puhuttu

pitkään, ja Suomessa ollaan

sen kehittämisen etulinjassa. ”Siinä

pyritään pakottamaan järjestelmällisyyttä

järjestäytymättömään maailmaan”,

Petri Myllymäki kuvailee.

Menetelmää on meillä käytetty

muun muassa museoesineiden

luokitteluun – tavaroille ja asioille

pyritään antamaan yhteismitalliset

kuvaukset, joiden perusteella niitä

voi löytää ja yhdistellä.

Semanttisten menetelmien tuominen

webbihakuihin tarkoittaisi

sitä, että sivujen sisältö kuvattaisiin

tietyssä hakukoneen ymmärtämässä

formaatissa. Myllymäki mainitsee

yhdeksi suureksi kynnykseksi

urakan valtavuuden.

”Kuka tuon kuvailun tekisi, jokainen

itse omista sivuistaanko?

Tuskin toimisi. Esimerkiksi lehmä

on pohjalaiselle karjankasvattajalle

aivan eri asia kuin intialaiselle munkille”,

Myllymäki sanoo.

Hän uskoo, että esimerkiksi

paikkasidonnaisuus ja yhteisöllisyys

nousevat esiin tulevaisuuden

hakukoneissa.

Tk

Yrittäjä ei ymmärrä nörttiä

ARI kARkIMO

IT-jäLLEENMyyjIEN mielestä paras

henkilö myymään tietotekniikkaa

pk-yritykselle on myyntihenkinen ja

tekniikkaan perehtynyt. Yrityksessä

taas haluttaisiin nähdä myyjä, joka

ymmärtää heidän tilanteensa ja

tarpeensa. Tieke on selvittänyt itjälleenmyyjien

ja pk yritysten kohtaamisen

ongelmia.

”Tällaisessa tapauksessa edessä

on luultavasti kommunikaatioongelmia”,

tutkimusta esitellyt

Timo Simell Tiekestä (Tietoyhteiskunnan

kehittämiskeskus) toteaa.

Tutkimusta varten haastateltiin niin

myyjiä kuin asiakkaitakin.

Yleisin pk-yrityksille tarjottava

tavara on ohjelmistopaketti. Yritysten

mielestä tarjonta on riittävää,

mutta monien on vaikea hahmottaa,

mitä näillä paketeilla pitäisi ja

voisi tehdä. ”Niitä pidetään myös

kalliina. Se ei sinänsä ole ihme,

kovaltahan hinta voi tuntua, jos ei

Ohjelmistopaketit

Laitteistopaketit

Hallintapalvelupaketit

Tietoliikennepalvelupaketit

Verkosta vuokrattavat palvelupaketit (asp)

Ei lainkaan paketteja

tiedetä, mitä paketilla voisi tehdä”,

Simell tuumii.

Räätälöityjen ohjelmistopakettien

myynti on hyvin yleistä, vakiointiajattelu

ei ole lyönyt läpi. Etenkin

pienimmät myyjät keskittyvät

pakettihinnoitteluun, vasta hieman

suuremmat osaavat osaavat paketoida

tarjontansa pitkäaikaisempiin

sopimuksiin.

Vakiointi kunniaan

Microsoftin pk-sektorista vastaava

johtaja Timo Tiainen katsoo,

että asiakkaiden on vaikea löytää

kumppania, jonka puoleen

voi kääntyä it-tarpeineen. Myyjäpuolella

on kenttä on kirjavaa:

yksi myy konepaketteja, toinen

ohjelmistopaketteja, kolmas palveluita.

”Pienessä yrityksessä ei luultavasti

ole it-osastoa laisinkaan,

yleensä vain joku, joka tietää jotain

it:stä”, hän sanoo.

Tiaisen mielestä vakiointi on

oikea ratkaisu monen pk-yrityksen

pulmiin. Hän neuvoo kauppiaita

ottamaan tämän huomioon toiminnassaan.

”Kirjavasta laite- ja ohjelmistokannasta

aiheutuu paljon ylimääräistä

työtä. Infra kannattaa vakioida

sellaiseksi, ettei sen kanssa joudu

päivittäin säätämään. Tehdään

ensin palvelimista ja käyttöjärjestelmästä

kivijalka, sitten voidaan

yhdessä kauppiaan kanssa miettiä,

mitä kivijalan päälle tarvitaan”,

hän sanoo.

”Kun vakioidun ympäristön saa

myydyksi yritykseen, myyjällä on

aika hyvin jalka oven välissä jatkoa

ajatellen”, Tiainen vinkkaa. Tk

Sun lähtee Xeonilla markkinaosuusjahtiin

ARI kARkIMO

IT-MYYjIEN PAKETTIRATKAISUT

SUN esitteli pari kuukautta sitten

uudet Ultrasparc T2 -prosessorit.

Nyt ne on saatu valjastettua töihin,

ensimmäisten uutuusprosessoria

käyttävien palvelinten toimitukset

ovat alkaneet. Uusimpien Sun Fire

-palvelimien kuorista puolestaan

löytyy nyt Intelin Xeonit, joiden Sun

uskoo auttavan markkinoiden valloittamisessa.

Ensimmäiset 8-ytimiseen ja

64-säikeiseen T2-prosessoriin perustuvat

palvelimet ovat Sun Sparc

Enterprise T5120 ja T5220 sekä

Sun Blade T6320 -korttipalvelin.

Valmistaja kehuu niiden vahvoiksi

puoliksi muun muassa hyviä virtualisointiominaisuuksia

ja alhaiseksi

viritettyä energiankulutusta.

Sunin palvelinvalikoiman uudempaa

katrasta edustavat myös

Intelin neliytimisiä Xeon-prosessoreja

käyttävät Sun Fire X4450 ja

0 10 20 30 40 50 60 70 80 100 %

It-jälleenmyyjä tarjoaa paketoituna useimmiten ohjelmistoja.

13

28

35

47

54

X4150. Tähän asti Sun on suosinut

x86-palvelimissa AMD:n prosessoreja,

mutta Intelin kanssa sovittiin

yhteistyöstä aiemmin tänä vuonna.

”Sunille Xeon-palvelinten saaminen

valikoimiin oli tärkeää, koska

Intel on ollut prosessorikehityksessä

viime aikoina niskan päällä

tai ainakin kilpailukykyinen AMD:n

kanssa. Nähtäväksi jää, mitä tapahtuu,

kun AMD saa neliytimiset

Opteronit (”Barcelona”) loppuvuodesta

markkinoille. Niitäkin tulee

Sunin palvelimiin pian”, Sunin

palvelinliiketoiminnasta vastaava

johtaja juha Hellman vahvistaa.

Xeon-palvelimet ovat tulleet

Sunin valikoimiin Opteron-mallien

rinnalle eivätkä ole syrjäyttäneet

niitä. Uutuuksista yhtiö toivoo saavansa

hyvää vetoapua pyrkiessään

kohentamaan asemaansa markkinoilla.

Nyt se on x86-palvelinten toimituksissa

viidennellä sijalla edellään

71

Ari Karkimo

Timo Tiainen neuvoo jälleenmyyjiä

rakentamaan pk-yrityksille helppohoitoisia

ympäristöjä.

HP, IBM, Dell sekä Fujitsu-Siemens.

”Kun tuotetarjonta laajenee, markkinaosuutemme

kasvaa. Tavoitteena

on niin Suomessa kuin maailmallakin

päästä sijalle kolme”,

Hellman sanoo.

Tk

Sun Sparc Enterprise T5220

marraskuu 2007 TIETOkONE 11

ajankohtaista

➤➤➤

Kuva: Sun


Maija-Liisa Ihanus

Microsoft

yhdistää kaiken

Outlookiin

Outlook saa kylkeensä läsnäolotiedot,

pikaviestit ja internetpuhelut.

TERO LEHTO

miCROsOft on lanseerannut

myös Suomessa strategisesti

merkittävimmän ohjelmistojulkistuksen

aikoihin. Ohjelmistoyhtiö

tuo uuden Office Communications

Server 2007:n ja

Office Communicator 2007:n

myötä Outlookin tuttuun käyttöliittymään

läsnäolotiedot, pikaviestit

ja internetpuhelut.

Tarkoitus on parantaa ihmisten

tavoitettavuutta vähentämällä

esimerkiksi loputtoman

pitkiä sähköpostiketjuja, jotka

sopisivat paremmin pikaviestimellä

hoidettavaksi.

Microsoftin referoimat tutkimukset

kertovat, että työntekijöitä

häiritsee tällä hetkellä liika

sähköpostien tulva, kun pikku-

MAIjA-LIISA IHANUS – HAMPURI

TULOSTIMIEN ja kopiokoneiden ja

varsinkin moniin eri toimintoihin

kykenevien monitoimilaitteiden

softaistuminen haastaa perinteiset

konttorikonemyyjät. Laitteita

ei enää pysty myymään sillä, montako

sivua ne pystyvät täyttämään

värillä minuutissa. Ne ovat olleet

verkkoon kytkettyjä jo pitkään, eikä

niitä erota pc:stä oikeastaan

mikään muu kuin selaimen puute

12 TIETOkONE marraskuu 2007

asioita pallotellaan edestakaisin

sen sijaan, että ne sovittaisiin

nopeammin parilla pikaviestillä.

Muutosta on jo tapahtunut.

Microsoftin mukaan Exchange

2007 tuo merkittäviä uudistuksia

yritysten viestintään

Exchange 2003:een verrattuna,

mutta osa toiminnoista voidaan

hyödyntää jo 2003:ssa.

Pikaviestit nykyaikaa

"Entistä useammat ihmiset tottuvat

pikaviesteihin. Yritysten

tietohallinto taas haluaa työkalun,

jolla hallita työntekijöiden

viestintävälineitä", perustelee

Microsoftin yrityksille suunnattujen

verkkopalveluiden johtaja

eron Kelly Tietokone-lehdelle

Suomen-lanseerauksen

yhteydessä.

Microsoftin mukaan työntekijät

voivat säästää 10–30

minuuttia työaikaa päivässä

pikaviestien, konferenssipuheluiden

ja ip-puheluiden avulla.

Web-konferenssien avulla taas

on mahdollista vähentää matkustamista.

”Soitin eilen illalla kahden

tunnin konferenssipuhelun hotellista

kannettavalla. Käytin hotellin

wlan-verkkoa, eikä puhelu

maksanut mitään”, toteaa Kelly.

Konica Minolta

ajaa kopiokonekauppiaat

softamyyntioppiin

kun uusi malli tulee markkinoille,

siinä on käyttöliittymä ja ohjauspaneeli

markkinamaan kielellä.

Tunnistautumiseen tosin ei tarvita

kielitaitoa, vaan pelkkä sormen verisuonikartta

riittää.

– mikä sekin korjaantunee ajan

mittaan.

Kehitys haastaa yritykset itsensäkin.

Lokakuussa Hampurissa Konica

Minoltan kumppanitapahtumassa

puhunut yrityksen liiketoimintaratkaisuista

vastaava johtaja Hideki

Okamura esiintyikin nöyränä ilmoittaessaan,

ettei Konica Minolta halua

olla enää pelkkä laitetoimittaja,

vaan tähtää muodikkaasti ratkaisutoimittajaksi.

Näin se yhtyy samaan

rintamaan kaikkien niiden yritysten

Tero Lehto

Eron kelly esitteli Microsoftin lanseeraustapahtumassa Messukeskuksessa,

miten internet-puhelut, pikaviestit ja läsnäolotiedot voivat

parantaa työnteon tuottavuutta. Tilaisuus veti lähes 600 asiakasta

ja kumppania.

kanssa, jotka tuskailevat raudan laskevan

hinnan kanssa.

”Vuonna 2010 monitoimilaitteiden

liikevaihdosta ohjelmistojen

osuus on 42,4 prosenttia. Raudan

osuus laskee 3,5 prosenttia koko

myynnin kasvaessa kolme prosenttia”,

Okamura ennusti.

Konica Minolta puskeekin kumppaneille

avointa sovellusrajapintaansa

siinä toivossa, että nämä

kehittelisivät ohjelmistoja, joiden

avulla monitoimilaitteista saataisiin

yhä enemmän irti. Hampurissa esiteltiinkin

valmis Document Navigator

-sovellus, joka esimerkiksi tunnistaa

skannatusta dokumentista viivakoodin.

Näin pdf:n sisältämä metatieto

voidaan siirtää suoraan toiminnanohjausjärjestelmään.

Tk

Microsoft on siis tekemässä Outlookista

myös yrityspuhelimen.

Tällä hetkellä it-osastojen

haaste on se, että työkoneilla

käytetään kuluttajakäyttöön

suunnattuja pikaviestiohjelmia.

Suomessa suosituin on Windows

Live Messenger, jolla on

Microsoftin mukaan jo 1,2 miljoonaa

käyttää. Erityisesti nuorisolle

pikaviestit ovat jo sähköposteja

arkisempi tapa nopeaan

viestintään.

Intelin Penryn-

tehdas aloitti

SAMULI kOTILAINEN

INTEL on mullistamassa prosessorimaailmaa

siirtymällä uuteen 45 nanometrin

tuotantoon. Uusi kolmen

miljardin dollarin hintainen tehdas

aloitti lokakuussa Penryn-prosessorien

tuotannon Arizonassa.

Kolmen miljardin dollarin (noin

2,1 miljardin euron) jättimäinen sijoitus

on melko tyypillinen hinta prosessoritehtaasta

nykyään. Kustannukset

ovat jatkuvassa nousussa.

Intelin ja AMD:n prosessorit on

valmistettu nykyisellä 65 nanometrin

tekniikalla jo vuosia. Muutos 45

nanometrin tekniikkaan on suuri,

vaikea ja erittäin kallis. Intelillä

on tässä ilmeisesti jopa vuoden

etumatka.

Intelin arvion mukaan 45 nanometrin

Penryn-sarjan sirut tulevat

myyntiin tämän lehden ilmestymisen

aikoihin. Kyseessä ovat tutut

työasemien, kannettavien ja palvelinten

sirut, mutta Penryn siirtää ne

uusille kellotaajuuslukemille. Tk

kännykätkin mukaan

Outlookissa ja Office Communicatorissa

näkyvät ihmisten

tavoitettavuustiedot

vihreällä, keltaisella, punaisella

ja niin edelleen sen mukaan,

ovatko he tavoitettavissa.

Soittajat voidaan myös

ryhmitellä siiten, että esimerkiksi

esimiehen ja lasten puhelut

ja pikaviestit tulevat aina

läpi, mutta muut yhteydet

ohjataan puhepostilaatikkoon

tai sähköpostiin. ”Tästä

myös näkee, kun lapset ovat

tulleet koulusta kotiin ja kirjautuneet

Meseen”, markkinointipäällikkö

ari suominen

Suomen Microsoftista

iloitsee.

Samat palvelut toimivat

myös Windows Mobile -kännyköissä.

Microsoftin kumppaneista

ainakin Tietoenator

on tuomassa olotilatiedot ja

pikaviestit myös Nokian S60älypuhelimiin

ja kommunikaattoreihin.

Microsoft tukee tässä vaiheessa

Nortelin ip-puhelujärjestelmää,

mutta Eron Kellyn

mukaan kumppaneiden kautta

tuki on luvassa kaikille isoimmille

toimijoille. ”Myös Cisco

on tervetullut”, hän vakuuttelee.

Tk

OLLI-PEkkA kOMONEN – kÖLN

TOUGHBOOk-TUOTEMERkILLääN

mainetta niittänyt Panasonic uskoo

kestokannettavien haukkaavan

entistä suuremman osan

tietokonemarkkinoista. Rankkaan

teollisuuskäyttöön ja ääriolosuhteisiin

kehitytyt Toughbook-koneet

ovat saaneet rinnalleen myös

perinteisemmän toimistomikron

mallisia laitteita.

Uudet seitsemännen sukupolven

Toughbook-koneet perustuvat

sisuskaluiltaan Intelin Santa Rosa

-alustaan ja Core 2 Duo -prosessoreihin.

Standardiprosessorin

ja emolevyratkaisun jälkeenkin

Toughbookit eroavat tavallisesta

sylimikrosta kuin yö päivästä.

Esimerkiksi koneiden dvd-aseman

paino on pudotettu vuosien

tuotekehityksen avulla 45,9

grammaan.

Koneiden kuoret ovat magne-

Leopardin

odotus

päättyi

TONI STUBIN

APPLE aloitti uuden Mac OS X

10.5 Leopard -käyttöjärjestelmän

toimitukset lokakuun lopussa. Yritys

kehuu Leopardin sisältävän

kaikkiaan yli 300 uutta ominaisuutta.

Merkittävimpiä jo ennakkoonkin

tiedossa olleita uutuuksia

ovat virtuaaliset Spaces-työpöydät

sekä automaattinen Time Machine

-varmuuskopiointi.

Quick Look -ominaisuus puolestaan

näyttää tiedostojen sisällön

tarvitsematta käynnistää niiden

luomiseen käytettyä sovellusta. Leopard

sisältää myös Windowsin käyttämiseen

tarkoitetun Boot Camp

-ohjelman lopullisen version.

Uudistusten ohella jotain on

myös menetetty: vanhojen Mac

OS 9 -ohjelmien ajamiseen Powerpc-Maceissa

tarkoitettua Classic-ympäristöä

ei uudessa käyttöjärjestelmässä

enää ole.

"kaikille Ultimate-versio"

Leopardin hinta on 129 euroa.

Steve jobs piikittelee Microsoftin

Vista-käyttöjärjestelmää Applen

tiedotteessa toteamalla, että tähän

hintaan "kaikki saavat Ultimate-version".

Viiden käyttäjän

perhelisenssi maksaa 199 euroa.

järjestelmävaatimuksena on vähintään

867 megahertsin G4-, G5-

Toughbookilla pyritään

toimistoihinkin

siumseosta, jonka ansiosta toimisto-Toughbookit

ovat todella

keveitä. Lisäksi koko kuorta voidaan

käyttää jäähdytyselementtinä.

Keveyden lisäksi materiaali

on kestävää, ja kone kestääkin

pudotuksen 76 senttimetrin korkeudesta

tai sadan kilogramman

painon päällään.

Euroopassa Toughbookeja on

nähty lähinnä erikoiskäytössä,

esimerkiksi Panasonicin yhteistyökumppani

Toyotan F1-tiimi käyttää

eri Toughbook-malleja. F1-Toyotan

käynnistäminenkin hoituu Toughbookin

avulla.

”japanissa olemme jo markkinajohtaja

mobile pc -sektorilla,

eli alle kahden kilon kannettavissa,

joissa on 12-tuumainen

tai pienempi näyttö. Ultra mobile

-ala kasvaa seuraavan viiden

vuoden kuluessa 3,5-kertaiseksi,

ja aiomme olla vahvasti markkinoilla

mukana myös Euroopassa.

Olli-Pekka Komonen

Applen Mac OS X 10.5 Leopard

-käyttöjärjestelmässä on yli 300 uutta

ominaisuutta.

tai Intel-prosessori sekä 512 megatavua

muistia. Applen mukaan

valtaosa viimeksi kuluneiden neljän

vuoden aikana myydyistä Maceista

pystyy käyttämään Leopardia.

Myös Leopardin palvelinversio

tuli myyntiin samaan aikaan peruskäyttöjärjestelmän

kanssa.

Mac OS X Server 10.5:ssä

kerrotaan olevan yli 250 uutta

ominaisuutta, joihin kuuluvat

muun muassa wiki-, podcast- ja

kalenteripalvelimet.

Mac OS X Serverin Leopardversiolle

tulee hintaa 459 euroa,

johon sisältyy kymmenen asiakaskonelisenssiä.

Rajoittamaton

asiakaskoneiden määrä saadaan

maksamalla 929 euroa.

Asiakkaat, jotka ovat ostaneet

vanhemmalla käyttöjärjestelmällä

varustetun uuden Macin lokakuun

1. päivänä tai sen jälkeen, voivat

päivittää Leopardiin vajaan

yhdeksän euron hinnalla. Tarjous

päättyy joulukuun 29. päivä, ja

lisätietoja päivitysohjelmasta on

www.apple.com/fi/macosx/uptodate

-sivuilla.

Tk

"jan Urban (oik.) toivoo, etteivät

Panasonicin markkinointiponnistelut

valu kuin vesi Toughbookin selästä"

Tähän asti olemme keskittyneet

suoramyyntiin suuryrityksille,

mutta nyt haemme vahvasti asiakkaita

pienemmistäkin yrityksistä.

Televisio-kampanjan lisäksi

Toughbook-mainokset valtaavat

piakkoin eurooppalaisten suurkaupunkien

julkista liikennettä ja

maamerkkejä.”, kertoo Panasonicin

Euroopan markkinointipäällikkö

jan Urban.

Tk

U U T I S H U o N E E S T a

Puhu, sinua

kuunnellaan

Pari numeroa sitten toivoin

tällä palstalla, että Microsoft

pakotettaisiin tekemään

Windows, joka olisi vain ja

ainoastaan käyttöjärjestelmä.

Siis ilman näitä nykyversioissa

olevia oheisohjelmia, jotka

ovat saaneet sen pöhöttymään

raskaaksi möhkäleeksi

samalla, kun tallovat jalkoihinsa

vaihtoehtoiset tuotteet.

Hämmästykseni ei ollut

pieni, kun kuulin, että lausumani

viisaudet on noteerattu

korkealla taholla. Microsoftin

merkittävä Windows-kehittäjä

on kertonut, että Vistan seuraajan

kehitystyö on hyvässä

vauhdissa ja sen pieni Minwin-ydin

toimii jo. Ydin on kuulemma

vain 25-megainen ja

vaatii vain 40 megaa muistia

toimiakseen.

Hyvä. Tehkää se valmiiksi

avoimin rajapinnoin, älkää

liittäkö siihen mitään muuta.

Maltan kyllä jättää Vistan väliin

ja odottaa tuota.

Ihmeellistä oli, että Uutishuone-kolumniini

reagoitiin

noin nopeasti.

Ihmeellistä oli

sekin, ettei minua

mainittu Minwininyhteydessä.

No, kaikkea

ei voi saada. Ja

tähän hymiö.

Mitähän seuraavaksi

vaatisin

korjattavaksi?

Vaikka Firefoxia.

Hieno selain,

täynnä hienoja

ominaisuuksia.

Sekä se yksi

ominaisuus,

joka saa savun

nousemaan korvista

joka kerta, kun siihen

törmään.

Välilehdet ovat upea juttu,

etenkin kun selaimen saa

avattua aina tutut ja tärkeät

välilehdet valmiiksi paikallaan.

Paitsi silloin, kun jokin

sivu on avannut oman miniikkunansa

esimerkiksi jotain

tuotetietoa tai kuvaa varten.

Kun epähuomiossa sulkee Firefoxit

väärässä järjestyksessä,

niin montako välilehteä on

tarjolla seuraavalla kerralla?

Ei yhtään. Ja sitten pistää

vihaksi.

Niin että tämä kuntoon

seuraavaksi, kiitos. Puhutaan

tuonnempana maailmanrau-

Ari karkimo

hasta ja ilmaston lämpenemisestä.

Tk

marraskuu 2007 TIETOkONE 13


markkinaseuranta

kiM LeiDeniUS

tallennuksen

valoisat näkymät

Optinen media on käytännössä ainoa softan ja

viihteen tallennusväline, ja dvd-asemasta onkin

tullut jokaisen mikron vakiovaruste.

optisen tallennuksen markkinoita

hallitsee kolme suurta

valmistajaa, jotka ovat muodostuneet

sulautumalla: HLDS

(Hitachi-LG Data Storage), TS-

ST (Toshiba-Samsung Storage

Technology) sekä Liteon (Liteon,

Philips ja Benq). Näiden markkinaosuus

oli vuonna 2006 yhteensä

liki 75 prosenttia. Seuraavaksi

suurimpia ovat Optiarc (Sony ja

NEC), Panasonic ja Pioneer.

D-ASEMAN HINTAKEHITYS

Mikroja myytiin viime vuon-

na 240 miljoonaa, optisia asemia

282 miljoonaa. Asemien

raju hintojen lasku ei kuitenkaan

ole saanut ostajia hullaantumaan.

Mikrojen myynti

kasvaa kymmenen prosentin

VAN DVD-ASEMAN HINTAKEHITYS

vauhtia, optisten asemien kolme

prosenttia.

Sininen ei syrjäytä punaista

Optisten asemien myynti polkee

paikallaan ostajien odottaessa

uutta tekniikkaa, hintojen

laskua sekä hd-dvd- ja blu-rayleirien

välisen sodan ratkeamista.

Markkinatutkimusyhtiöt tulkitsevat

blu-rayn johtavan, mutta

erot ovat toistaiseksi pieniä.

Digital Entertainment Group

laski Yhdysvalloissa olleen huhtikuun

lopussa 1,8 miljoonaa

teräväpiirtosoitinta. Näistä

78 prosenttia oli Playstation 3

-konsoleita ja yhdeksän prosenttia

Xbox 360:n hd-dvd-asemia.

2005 dvd+rw -aihio, 2006 8 cm 1,4 Gt 2007

2,60 € 1,86

dvd-r -aihio 4,7 Gt 0,70 € 0,15

dvd-r -aihio, kaksikerroksinen 8,5 Gt 4,80 € 0,56

dvd-rw -aihio, uudelleenkirjoitettava 4,7 Gt 1,80 € 0,38

dvd-rw -aihio, 8 cm 1,4 Gt 1,30 € 0,93

cd-r-aihio 0,8 Gt 0,45 € 0,56

hd-dvd-aihio 15 Gt 13,00 € 0,87

blu-ray-disk-aihio 25 Gt 20,00 € 0,80

004

kiintolevy 500 Gt 105,00 € 0,21

2005 2006 2007

Dvd+r-levy on ylivoimaisesti edullisin optinen media. kiintolevylle tallentaminen

on kuitenkin kilpailukykyinen vaihtoehto. Hinnat ovat Mikrobitin Hintaseurannan

isompien erien keskihintoja.

EMIEN TOIMITUKSET

EDULLISIMMAT OPTISET ASEMAT

tyyppi merkki ja malli hinta

Dvd-lukija LG 16x/52x ide dvd-rom 20 €

Dvd-kirjoitin Liteon 20x ide dvd +- rw 29 €

Hd-dvd-lukija, dvd-kirjoitin Toshiba SD-H802A 116 €

Blu-ray-lukija, dvd-kirjoitin Pioneer BDC-202 211 €

Blu-ray-kirjoitin LG Blu-ray H10N 606 €

TEN ASEMIEN Mahdollisuus TOIMITUKSET lukea blu-ray- tai hd-dvd-levyjä nostaa kirjoittavan dvd-aseman

hintaa 100 – 200 euroa. kirjoittavia hd-dvd-asemia ei ole vielä ehtinyt Suomen

markkinoille asti. KIRJOITTAVAN DVD-ASEMAN HINTAKEHITYS

2006 kirjoittavan 2007dvd-aseman 2008 hintakehitys

lähde: Mikrobitin Hintaseuranta

hinta, euroa

TALLENNUSMEDIOIDEN HINTAVERTAILU

media levyn hinta € / Gt

dvd+r -aihio 4,7 Gt 0,38 € 0,08

dvd+r -aihio, kaksikerroksinen 8,5 Gt 2,60 € 0,31

dvd+rw -aihio, uudelleenkirjoitettava 4,7 Gt 1,80 € 0,38

200

180

160

140

120

100

80

2005 2006 60

40

20

0

2007 2008

2003 2004 2005 2006 2007

kirjoittavan dvd-aseman hinta on viidessä vuodessa pudonnut 80 prosenttia.

Samaan aikaan aihioiden hinta on laskenut peräti 90 prosenttia.

14 TieTokone marraskuu 2007

lähde: Mikrobitin Hintaseuranta

Pioneerin 210 euroa maksava BDC-

202-asema toistaa blu-ray-levyt ja

kirjoittaa sekä dvd- että cd-levyille.

Vain seitsemäsosa laitteista oli

itsenäisiä teräväpiirtosoittimia.

Japanilaisen Techno Systems

Research -tutkimuslaitoksen

arvion mukaan vuonna 2009

kaksi kolmannesta myydyistä

optisista asemista on kirjoittavia

dvd-asemia ja vain 12 prosenttia

blu-ray ja hd-dvd-asemia. IDC

puolestaan uskoo sinisen laserin

valtakauden alkavan vuoden

2011 jälkeen.

pojen hyllyiltä on vaikea löytää

asemaa, joka ei lukisi ja kirjoittaisi

molempia muotoja.

Dvd-asemien nopeudet kasvavat

ja tuotteisiin tuodaan uusia

ominaisuuksia. HP:n kehittämä

Lightscribe-tekniikka käyttää

laseria myös levyn kuvittamiseen.

Tulostaminen vaatii siihen

soveltuvan laserherkällä kalvolla

pinnoitetun dvd-aihion. Uusista

dvd-polttimista vajaa viidennes

on varustettu Lightscribe-tekniikalla.

Dvd-asemien liitäntänä valtaa

on pitkään pitänyt atapi. Sen

hitaus ei ole rajoittanut optisten

Dvd-asema kehittyy

asemien nopeutta. Suunta on

edelleen KERTATALLENTEISTEN kuitenkin MEDIOIDEN kohti MYYNTI sata-liittymää,

Tallennusmuotoja 8000

dvd-levyl- esimerkiksi Sonyn ja Necin yhle

on 7000 edelleen kaksi: vanhempi teisyritys Optiarc ei enää ensi

virallinen 6000

cd-r

dvd-r sekä uudempi vuonna valmista atapi-liitäntäi-

5000

ja kehittyneempi dvd+r. Kaupsiä asemia.

Tk

KIRJOITTAVAN DVD-ASEMAN HINTAKEHITYS

kuva: Pioneer

4000 dvd-r

3000

kertatallenteisten 2000

KERTATALLENTEISTEN MEDIOIDEN MYYNTI

medioiden myynti

1000

200 8000

0

180 7000

2006

160 6000

cd-r 2007 2008

140 5000

2009

120 4000

100 3000

dvd-r

80 2000

60 1000

40 0

20 2006 2007 2008

0

MUIDEN OPTISTEN MEDIOIDEN MYYNTI

muiden optisten medioiden myynti

2009

600

2003 2004 2005 2006 2007

500

400

dvd-rw

300 cd-rw

200

MUIDEN OPTISTEN MEDIOIDEN MYYNTI

100 8 cm dvd

600

0

sininen laser

500 2006

dvd-rw

2007 2008 2009

90 prosenttia 400 tallennuksista tehdään kertatallenteisille cd-r- ja dvd-r-levyille.

optisten 300 asemien cd-rwOPTISTEN

toimitukset ASEMIEN TOIMITUKSET

200

350

100

300

0

250

200

150

8 cm dvd

2006 2007

8000

7000

6000

5000

4000

KERTATALLENTEISTEN MEDIOIDEN MYYNTI

sininen laser

2008 cd-r 2009

dvd-r

100

3000

50

0

2004 2005

2000

1000

0

2006 2006 2007 20072008 2008 2

Maailmanlaajuisesti optisten asemien markkinat kasvavat alle viiden prosentin

vauhtia, hitaammin kuin pc-koneiden myynti. kasvu on suurinta kannettaviin

tarkoitetuissa ohuissa malleissa ja dvd-polttimissa.

miljoonaa levyä

hinta, euroa

miljoonaa levyä

miljoonaa levyä

miljoonaa levyä

miljoonaa asemaa

miljoonaa levyä

lähde: Japan Recording-media Industries Association

lähde: Digitimes

ensituntuma

TeRo LeHTo • kUVA: Mikko HAnnULA

Liikkuvasta nettiyhteydestä tulee entistä

tärkeämpi kilpailuvaltti yrityskannettavissa,

ja tarjontaa on tulossa

jo keskihintaisiin koneisiin. Acerin

ensimmäinen 3g-kannettava on yrityskäyttöön

suunnattu kone, johon on pakattu

yllättävän paljon ominaisuuksia.

Acerin uusi Travelmate on kookkaanoloinen

ja paksu kannettava.

Magnesiumkuori ja runko tuntuvat

jämäköiltä, ja kone tuntuu liikkuvaa

käyttöä kestävältä.

3g-yhteyden muodostaminen käy

helposti. Koneen mukana tulee Option

Globetrotter -sovellus, johon internetyhteyden

määrittäminen vei vain muutaman

minuutin.

Yhteyden tilaksi on määritettävissä

2g-verkko (gprs/edge), 3g-verkko

(umts) tai se, että 3g-verkkoa suositaan,

kun se on käytettävissä. Koneen

etuosassa on kaksi kytkintä, joista

bluetooth-, 3g- ja wlan-yhteydet merkkivaloineen

menevät päälle ja pois.

Ohjelma kysyy liittymän pin-koodia

turvallisuussyistä, mutta tämä on

otettavissa myös pois käytöstä. Operaattorin

sim-kortti sijoitetaan akun

taakse, joten kortin vaihtaminen vaatii

akun irrottamisen.

Acer Travelmate 6492

3g tulee peruskannettavaan

ei hspa-nopeuksia

Sisäänrakennettu nettiyhteys osoittautui

erillistä pc-datakorttia tai kännykän

kanssa paljon helppokäyttöisemmäksi.

Yhteyden muodostamisen saa

automatisoitua, eikä hallintaohjelman

käynnistyminen kestä sekuntia pidempään.

Koneen datayhteys perustuu ilmeisesti

umts-tekniikkaan nopeampien

hspa-yhteyksien sijaan, sillä Elisan verkossa

testatut nopeudet jäivät enim-

Sim-kortti on piilossa akun takana.


TeknIseT TIeDoT

Suoritin Intel Core 2 Duo Pro T7300 2,0 GHz

käyttöjärjestelmä Windows Vista Business

Muisti 2 Gt ddr2 ram

Massamuisti 160 Gt sata

näyttö 14,1" wxga (1280 x 800)

Yhteydet gprs/edge/umts, bluetooth 2.0, 802.11b/g wlan, ethernet, modeemi, infrapuna

Liitännät 3 x usb, firewire, pccard, smartcard, sarjaportti, vga, s-video, kuulokkeet, mikrofoni

Varustelu web-kamera (vga), 5-in1-muistikortinlukija, sormenjälkilukija, kirjoittava dvd-asema

Mitat 339 x 245 x 39 mm, 2,6 kg

Hinta 1 500 €

millään noin 350 kilobittiin sekunnissa

sisäänpäin.

Vääntöä uudessa Travelmatessa

on riittävästi toimistokäyttöön, sillä

se perustuu Intelin uuteen Centrino

Pro -arkkitehtuuriin. Testikone jaksoi

pyörittää Windows Vista Businessiä

melko sulavasti kahden gigatavun

keskusmuistin ja nopean suorittimen

ansiosta.

Koneella jäätiin akkukestossa 3gkäytössä

näppituntumalta arvioituna

kahteen tuntiin. Media-bay-paikkaan

saatavalla lisäakulla käyttöaikaa voidaan

valmistajan mukaan kasvattaa yli

kahdeksaan tuntiin.

Hyvä näppäimistö

Näppäintuntuma on hyvä, ja koneessa

on sekä kosketuslevy että tappihiiri.

Testilaitteessa oli amerikkalainen näppäimistö

ilman ääkkösiä ja turhan pieni

Enter-näppäin, mutta ääkkösversion

näppäinsijoittelua ei vielä nähty.

Hiiren näppäimet ovat sekä ohjauslevyn

ala- että yläpuolella. Kolme

usb-liitäntää ovat molemmilla sivuilla

ja takana, joten oheislaitteiden piuhat

saa pois tieltä. Näytön yläreunassa on

Acerin vga-tason web-kamera, joka

toimi ainakin Skypen ja Windows Live

Messengerin kanssa. Etupaneelissa

ovat myös kaiutin-, kuuloke- ja mikrofoniliitännät

sekä monen standardin

muistikorttipaikka, joiden käyttö

onkin näin sujuvaa.

Mukana tulevat ohjelmistot eivät

olleet vielä tiedossa, mutta Acerin oma

Vista-widget on kätevä, ja erityisesti

virransäästön säädöt ovat kattavat.

Koneella on massaa perusakun

kanssa 2,6 kilogrammaa, mikä tarkoittaa

sangen raskasta konetta 14,1

tuuman näytöstä huolimatta. 1280 x

800 kuvapisteen laajakuvanäyttö riittää

toimisto-ohjelmille, mutta käy

muuten ahtaaksi Vistan työpöydän

kanssa.

Acer Travelmate 6492 tulee Suomen

markkinoille joulukuun alkuun mennessä

noin 1 500 euron hintaan tällä

kokoonpanolla.

Tk

Leena paLotie

menestyksiä

Aapeli

Yhteisöpalvelu yllätti

perustajansakin

Ensin piti olla palveluja yrityksille, sitten pelejä, mutta

sattuikin syntymään valtava virtuaaliyhteisö.

Aapelin tarinaa kuunnellessaan

hämmentyy monta

kertaa nyt jo vanhan totuuden

äärellä: todellista suosiota

tai menestystä ei aina voi

ennustaa, vaan ne voivat syntyä

aivan liiketoimintasuunnitelmien

ulkopuolella, niin sanottujen

markkinavoimien eli täs-


sä tapauksessa yhteisön jäsenten

halusta. Aapeli- ja Playrayyhteisöjen

1,3 miljoonaa kuukausittaista

käyttäjää kun tuskin

ovat omassa asiassaan väärässä:

he haluavat kuulua yhteisöön ja

pelatakin.

”Kun Aapeli-pelipalvelu

avattiin, sitä ei markkinoitu

mitenkään, vaan sana kulki viidakkorummulla”,perustajajäseniin

kuuluva Asmo Halinen

sanookin.

Internet ja Asmo

Mutta alussa oli internet ja Asmo,

sanotaan vaikka näin. Halinen

opiskeli kyllä poliittista his-

perustajajäsen

Asmo Halinen

toriaa ja suunnitteli toimittajan

uraa. Opintojensa ohessa hän

suunnitteli verkkosivuja; Porin

Ässät oli yksi ensimmäisiä asiasta

innostuneita urheiluseuroja

ja Halinen sivujen tekijä.

Ensimmäiset työsuhteetkin

liittyivät verkkoon. Saunalahden

portaalipalveluista vastaamaan

Halinen pestattiin vuonna

1999.

”Se oli verkkosisältöhypen

aikaa. Saunalahti.fi-portaali oli

mittaustavan mukaan joko Suomen

suurin tai toiseksi suurin

verkkopalvelu.”

Vuonna 2001 Halinen ja Saunalahdella

työskennelleet javaekspertti

Pasi Laaksonen sekä

AD Janne Matilainen halusivat

kuitenkin perustaa jotain omaa.

Ihan tarkkaa kuvaa ei ollut, mitä

– mutta jotain kuitenkin.

Perustettiin Apaja tekemään

MAIjA-LIIsA IhAnus • kuvA: TIMo sIMPAnen

verkkosivustoja,verkkomainontaa, animaatioita ja pelejäkin.

Pelielementtejä sisältävät

verkkokampanjat kun olivat

tuolloin suosiossa. Firman sisältö

muotoutui kokemuksen ja

osaamisen mukaan.

Apaja perustettiin syyskuussa.

Lokakuussa Halista huoletti,

millä Iso-Roobertinkadun toimiston

vuokra saadaan maksettua,

mutta marraskuussa helpotti,

kun asiakkaita alkoi löytyä.

B2b-palveluihin erikoistunut

Apaja oli ensimmäisestä tilikaudestaan

alkaen voitollinen.

Pelit hiipivät muun tekemisen

rinnalle pikku hiljaa. Vuoden

2002 loppupuolella laitettiin

testimielessä oma verkkopalvelu

pystyyn.

”Aluksi pelit olivat harrastus,

sitten sivubisnes, sitten firman

toinen bisnesalue. Sitten pelit ja

muu tekeminen eriytettiin.”

Vuonna 2004 Apaja jakautui

yrityksiä palvelevaan osaan ja

Apaja Online Entertainmentiin.

Vuonna 2006 osat laitettiin taas

yhteen, kun pelipuoli oli kasvanut

niin merkittäväksi ja yrityspuolellakin

oli hyviä osaajia,

jotka haluttiin takaisin pelimaailman

kehittämiseen.

Perhepelejä retrohengessä

Kun pelisaitti Aapeli avattiin,

se keräsi parissa kuukaudessa

20 000 eri kävijää viikossa. Pelit

olivat ja ovat selaimella joko

yksin tai yhdessä pelattavia retrohenkisiä

koko perheen pelejä.

On jatsia, minigolfia, sudokua ja

lentokonepeliä.

”Pelaaminen on helppo aloittaa,

mutta siinä voi myös kehittyä

koko ajan. Esimerkiksi minigolfin

pelaajat tekevät aivan

uskomattomia tuloksia kehityttyään”,

Halinen kertoo.

Tämä pelien syvyys koukuttaa

varmasti, mutta palvelun perustajatkin

ovat yllättyneitä itse

yhteisön saamasta suosiosta.

”Aluksi Aapeli oli pelipalvelu,

sitten peliyhteisöpalvelu, ja

nyt se on laajempi viihteellinen

yhteisöpalvelu”, Halinen määrittelee.

Tulot tulevat käyttäjiltä ja

mainostajilta, enemmistö ensin

mainituilta. Aapelissa ostetaan

Aapeli-rahaa eli taateleita. Niillä

saa itselleen tuunatun virtuaaliminän

ja vaikka talonkin, jossa

pasianssi edelleen suosituin

Digitaalisia pelejä pidetään usein

jotenkin ainutlaatuisena ilmiönä,

mutta monelle niistä on juurensa

syvällä historiassa. Peli on saanut

uusia mahdollisuuksia digitaalisen

pelikentän myötä.

”Shakissakin soditaan, mutta

digitaalinen pelilauta elää aivan

eri tavalla kuin perinteinen. Hyvä

esimerkki tästä on Civilization,

jossa pelilauta on muuttunut eläväksi”,

professori Frans Mäyrä

Tampereen yliopiston Hypermedialaboratoriosta

sanoo.

eikä pelaaminen ole pelkkä

nuorten ilmiö. Hypermedialaboratoriossa

juuri valmistuneessa

tutkimuksessa käy ilmi, että yli

puolet suomalaisista voidaan

luokitella digitaalisiksi pelajiksi.

”Ja ehdottomasti yleisimmin

pelattu peli on pasianssi. Se

kun tulee useimmille koneen

mukana.”

voi järjestää bailuja. Itsensä voi

ostamillaan virtuaalitavaroilla

virittää haaveminäkseen tai olla

enemmän tämän maailman

minänsä kaltainen.

”Virtuaalimaailmassa halutaan

olla ainakin yhtä cool kuin

oikeassakin elämässä. Monelle

virtuaalimaailma on niin tärkeä

sosiaalinen rajapinta, että siellä

halutaan esiintyä samalla tavalla

edukseen kuin oikeassakin elämässä.

Eivätkä vain teinit vaan

myös aikuiset haluavat tuunata

avatarinsa.”

Aapelin käyttäjät jakautuvat

tasan naisten ja miesten kesken,

eikä yhteisö ole pelkästään

nuorten: yli kolmekymmentä

prosenttia jäsenistä on yli 30vuotiaita.

Aapeli ei olekaan

joutunut esimerkiksi kuvagallerioista

tutun häiriköinnin kohteeksi,

mutta ongelmansa on

sielläkin, esimerkiksi kiusaaminen

peliauloissa. Apaja ei pysty

valvomaan kaikkia käyttäjiä,

vaan valvominen on ulkoistettu

peliyhteisölle itselleen, sen seriffeille

ja moderaattoreille, joilla

on valta sulkea häiriköt pois.

Aapelissa voi pelata niin

rekisteröityneenä kuin rekisteröitymättäkin.

Keskimääräinen

käyttöaika on 20 minuuttia, ja

tässä ovat mukana piipahtajatkin.

Kun Taloustutkimus tutki

nuorisoverkkobrandit, nuorisokohderyhmän

autetussa tunnettuudessa

Google oli ykkö-

700 000

600 000

500 000

400 000

300 000

200 000

100 000

0

15 028

65 951

menestyksiä

komediatalo Ilse Media. Nyt

tähyillään Itä-Eurooppaan ja

Etelä-Amerikkaan.

Kansainvälistymistä vetämään

palkattiin maaliskuussa

toimitusjohtajaksi Nokia-taustainen

Inka Mero.

Halisen mukaan kansainvälistyminen

ei ole heiluttanut

yhtiötä, eikä sillä muutenkaan

ole ollut tiukkoja paikkoja.

Vain kasvun hallinta on haastanut.

”Ensin kasvoimme tasaisesti,

ja sitten yhtäkkiä työntekijämäärämme

nousi lyhyessä

hetkessä seitsemästätoista kolmeenkymmeneenviiteen.

Mutta

sekin hanskattiin kasvukivuista

huolimatta.”

ensin peli, sitten talo, kissa

ja koira

Aapelissa on osattu paketoida

nen ja Aapeli kakkonen. TNS oikealla tavalla suositut trendit:

Metrixin mukaan Aapeli on 20 pelaaminen, virtuaaliavatarit ja

tai 30 suosituimman mitatun yhteisö.

palvelun joukossa eri mittaus- ”Olimme aikaa ja muita

ajankohtina.

edellä yhteisöllisyydessä. Moni

Lisää kasvurahaa

hakemaan?

mielsi Aapelin pelipalveluksi,

vaikka sen vahvin vaikuttaja

oli yhteisöllisyys. Ensin kävijä

Aapelin idea on osoittautunut haluaa pelata, sitten hän löytää

toimivaksi maailmallakin. Apa- muun. Hän haluaa talon, kissan

jan palveluiden 1,3 miljoonas- ja koiran, mutta kaikki tämä

ta kuukausittaisesta käyttäjäs- nivoutuu pelaamiseen.”

tä noin puolet on Suomessa, Oikeat elementit ovat myös

loppu muissa Aapeli-maissa eli sikäli onnekkaat, että sama

muun muassa Saksassa, Norjas- perusperiaate toimii kaikissa

sa ja Hollannissa. Siellä toimi- maissa. Vienti on ollut sikäli

taan samalla konseptilla mutta helppoa.

Playray-nimellä.

Mitä Aapelista vielä voi tul-

Apajan neljästäkymmenestä la?

työntekijästä kolmisenkym- Maantieteelliset laajenemismentä

on Suomessa, loput maamahdollisuudet ovat Halisen

ilmalla. Kansainvälistäminen mukaan isot.

tehdään itse mutta kumppanin ”Mutta tärkeää on pitää fo-

avulla. Norjassa kumppani Aapeli-palvelun on kus käyttäjämäärien tallessa. Kaikkea kehitys ei verkos-

TV2, Hollannissa suurin verksakaan voi lähteä tekemään.” Tk

Mäyrä muistuttaa, että ainahan

ihmiset ovat pelanneet

yhdessä, niin aikuiset kuin lapsetkin.

”kyläyhteisöissä yleinen tapa,

että monenikäiset pelasivat yhdessä,

katosi osin modernissa

yhteiskunnassa, mutta näyttää,

että se voisi tulla takaisin digitaalisten

pelien parissa.”

eikä nyt Web 2.0 -käsitteen

alle liitetty yhteisöllisyyskään ole

nyt keksittyä.

”ihmisellä on luontainen kiinnostus

toistensa tekemisiin ja motivaatio

vertailla kokemuksiaan.”

Aapelin pelit Mäyrä luokittelee

casual-peleiksi ja veikkaa tämänkaltaisista

uutta kansanpelien

muotoa.

”Aapelissa ei ole mitään mullistavaa,

mutta ne ovat hyvin tehtyjä

klassikkopelejä, joihin liittyy

yhteisöllinen pelipalvelu.”

AAPelin käyTTäJäMäärien keHiTyS

319 870

661 968

2003 2004 2005 2006

Luvut ovat Suomessa luotuja aapeli-käyttäjätunnuksia per vuosi.

marraskuu 2007 TIeTokone 19

tulevaisuuden tietotekniikka

KIM LEIDENIUS

Langaton verkko

merkitsee useimmille

kätevää nettiyhteyttä.

Lähitulevaisuudessa

se myös laajentaa

internetin todellisen

maailman esineisiin ja

ilmiöihin.

Netti kasvaa valvontakoneeksi

Tänä vuonna myydään noin

kymmenen miljardia

prosessoria. Valtaosa

niistä suorittaa rutiinitehtäviä

eikä keskustele

ulkomaailman kanssa.

Tämä on muuttumassa,

sillä langattoman tietoliikennetekniikan

hinta on

liki vapaassa pudotuksessa

verkottumiskyvystä on tulossa

lähes kaikkien laitteiden ominaisuus.

Vuonna 2015 radio-osan lisääminen

maksaa kymmenen

senttiä, jolloin tekniikka yleistyy

jokaiseen esineeseen. Internetyhteyttä

ei tarjota ainoastaan

kahvinkeittimen kaltaisiin kodinkoneisiin,

vaan myös rakennukset,

sillat ja pellot liittyvät

samaan verkostoon. Internet

laajenee voimakkaasti todellisen

maailman suuntaan. Jopa ihmisten

liikkuminen älykkäässä

ympäristössä linkittyy internetin

kautta tietojärjestelmiin.

Äly-ympäristö tarkkailee

kaikkea

Älykäs ympäristö tarkoittaa ihmisen

ja tietoteknisesti tuetun

ympäristön yhteistoimintaa,

jossa ihminen hyödyntää ympäristön

tarjoamia mahdollisuuksia.

Tulevaisuuden älykkäiden

ympäristöjen perustan muodostavat

verkottuneet langattomat

sensorit. Ne keskustelevat joko

22 TIEToKoNE marraskuu 2007

Polar Electron

urheilutietokone

ottaa langattomasti

vastaan tietoa

ranteessa olevasta

gps-paikantimesta

ja kengän askelmittarista.

suoraan isäntäkoneen kanssa tai

organisoituvat automaattisesti

verkoksi, jossa kukin solmu on

sekä tiedon lähettäjä että välittäjä.

Sensorit voivat olla yksinkertaisia

oven valvontakytkimiä tai

ne voivat koostua useista antureista.

Ne osaavat lukea esimerkiksi

värähtelyä, infrapunavaloa,

venymää, kompassisuuntaa,

lämpötilaa, sähkövirtaa tai esineisiin

kiinnitettyjä rfid-tunnistimia.

Tiedon siirtoon käytetään

jotakin standardia langatonta

tekniikkaa, kuten bluetoothia,

nfc:tä, uwb:tä, wimediaa, zigbeetä,

wibreetä tai jotakin

standardoimatonta yksittäisen

valmistajan ratkaisua. Verkon

valintaa ohjaavat tiedonsiirtotarve,

siirtoetäisyydet ja virrankulutus.

Lopullinen tieto kootaan

isäntäkoneessa useamman

kuva: Polar Electro

sensorin arvoista. Esimerkiksi

moottorin laakerin kunnosta

kertoo lämpötila ja värähtely;

ihmisen kunnosta sydämen syke

ja askeleen pituus.

Markkinat ovat vielä pienet

ja sensorien hinta alkaa 15 eurosta.

Langattomuus kaksinkertaistaa

hinnan perinteiseen

tekniikkaan nähden, mutta raha

tulee usein takaisin asennuskustannuksista.

Tutkimuslaitos Gartner arvioi

hintojen putoavan vuosittain

20 prosenttia ja Forrester Research

puolestaan ennustaa markkinoiden

arvon vuonna 2012

olevan 8,3 miljardia euroa.

Seuranta on nykypäivää

Teollisuudessa sensoriverkkoja

hyödynnetään tällä hetkellä esimerkiksi

maanalaisten rakenteiden,

kuten vesijohto- ja sähköverkkojen

kunnon seurannassa.

Viinitiloilla anturit mittaavat

kosteutta ja lämpötilaa koko

pellon alueelta varmistaen

Seitsemän euron hintainen

Zigbee-radio lähet-

tää mittaustiedot isäntäkoneelle

itseorgani-

soituvan verkon

välityksellä.

kuva: Aerocomm

Espanjalainen yökerho

tunnistaa vip-asiakkaansa

ihon alle upotettavasta

Verichipin tunnisteesta,

joka on hieman

vehnänjyvää suurempi.

köynnöksille parhaat olosuhteet.

Kastelulaitteisto kerää tietoa antureiden

lisäksi sääpalvelusta.

Tuhoeläinten eliminointiin

erikoistunut Rentokil myy hiirenloukkua,

joka ilmoittaa rakennuksen

keskusvalvomoon,

kun rotta on mennyt ansaan.

Digitaalisia rotanloukkuja on

asennettu satoja muun muassa

Wembleyn stadionille. Nopean

tyhjennyksen lisäksi järjestelmä

tuottaa rottien liikkeistä tietoa,

jonka avulla loukkujen sijoitusta

voidaan optimoida.

Yökerho Baja Beach Club

Barcelonassa istuttaa vip-asiakkaisiinsaVerichip-tunnistepiirin

sutjakan jonon ohituksen

varmistamiseksi. Asiakkaat

ottavat sirun ihonsa alle mielellään,

koska voivat tehdä ystäviinsä

vaikutuksen maksamalla

juomat käden heilautuksella.

Terveydenhuollossa ja erityisesti

vanhusten hoidossa sensoriverkkojensovellusmahdollisuudet

ovat laajat. Ne voivat tukea

dementoituvan ikääntyvän

ihmisen mahdollisuutta asua

kotona. Ympäristö osaa

muovautua kuhunkin

tilanteeseen helposti

tarjoutuvaksi.

Sensorit valvovat

myös turvallisuutta:

esimerkiksi matto voi

tunnistaa vanhuksen kaatumisen

ja hälyttää apua, jos

hän jää lattialle makaamaan.

kuva: Uumajan yliopisto

kuva: Wavetrend

Audioindexin rfid-lukija välittää äänikirjan

tunnuksen kaulassa olevalle

tietokoneelle, joka puhuu ne näkövammaiselle

käyttäjälle.

Anturit valtaavat kaupungit

Göteborgin kaupungin sähkölaitos

rakentaa maailman suurinta

zigbee-verkkoa. Sen kautta

on tarkoitus etälukea 270 000

kotitalouden sähkömittarit.

Laitos säästää miljoonia euroja

henkilökuluissa ja voi laskuttaa

asiakkaita todellisesta kulutuksesta

aina kulloiseenkin sähkön

markkinahintaan.

Korealaiset hamuavat ykkösasemaa

kasvavilla rfid-markkinoilla.

Rakenteilla on yhdeksän

kaupunkia, joiden yhtenä päämääränä

on verkottaa jokainen

esine.

Suurin näistä, New Songdo,

valmistuu vuonna 2014. Sen

tavoitteena on olla digitaalisen

elämän, rfid-tekniikan keskus.

Jokainen katu, rakennus, ovi,

tuote ja henkilö saavat oman

rfid-tunnisteen. Etelä-Korean

viestintäministeriö on budjetoinut

hankkeeseen noin 200

miljoonaa euroa.

Kaupungin pullonpalautuskoneet

tunnistavat palautetun

pullon ja hyvittävät siitä henkilön

tiliä. Kotioven avainkorttia

voi vilauttaa pantiksi kaupungin

polkupyörää lainatessa. Se toimii

myös kirjastokorttina, parkkikolikkona

ja metrolippuna.

Tavara tuntee omistajansa

15 vuoden kuluttua internetissä

on miljardeja laitteita, valtaosa

niistä langattomasti kytkeytyneenä.

Jokainen sähkölamppu

on itsenäinen laite, jonka kirkkautta

voi säätää mutta joka samalla

toimii verkon solmupisteenä,

palovaroittimena ja valvontalaitteena.

Kaikki vähänkin arvokkaampi

tietää itse, kenen omaisuutta

se on. Tavarat rekisteröityvät

niille määrättyyn tilaan ja laukaisevat

hälytyksen, jos asiaton

henkilö pyrkii viemään ne.

Esineet, kuten avaimet on

helppo löytää pyytämällä niitä

ilmoittautumaan. Ne jättävät

myös jälkensä, jos ne katoavat

kodin ulkopuolella.

Omaisuusrikoksien määrä

romahtaa, koska jokaisessa

tuotteessa on upotettu tunniste,

jonka perusteella oikea omistaja

löytyy.

TK

Pienimmät rfidtunnisteet

ovat

vain 0,05 x 0,05

millimetrin kokoisia.

kuva: Hitachi

Lääkärille virtuaalihahmo potilaasta

Sairaushistorian tunteminen

helpottaa diagnoosin tekoa.

Sähköisen hoitotiedon yleistyessä

haasteeksi nousee löydettävyys.

Tiedot ovat yleensä

irrallisia ja vailla rakennetta.

IBM:n tutkimuslaboratorio

on rakentanut ihmiskehon kolmiulotteisen

mallin, johon voidaan

linkittää tiedot potilaan

hoitohistoriasta sekä muuta

tarvittavaa taustainformaatiota.

Tavoitteena on tehdä potilastietojen

käsittelystä merkittävästi

aiempaa intuitiivisempaa ja siten helpottaa aukottoman hoitohistorian

rakentamista.

Avatar-tekniikka antaa lääkärille mahdollisuuden porautua syvälle

ihmisen terveysongelmiin. Järjestelmä toimii Google Earthin

tapaan, mutta kartoitettava alueena on ihmiskeho. Tiettyä osaa

osoittamalla hakukone etsii siihen liittyviä tietoja. Ruumiin osat

on linkitetty tietoihin 300 000 termin lääketieteellisen sanakirjan

avulla.

Neljän teratavun kiintolevy

Lukupää

Paluunapa

Kirjoituspää

Vuonna 2011

suurimmat kiintolevyttallentavat

peräti neljä

teratavua tietoa.

Tekstipainotteisia

mahtuu

levylle enemmän

kuin koko

Suomen kansa

lukee, mutta te-

räväpiirtoelokuvaa vain viikon keskeytymättömään töllöttämiseen.

Hitachi uskoo, että sen kehittämä cpp-gmr-kirjoituspää (current

perpendicular-to-the-plane giant magnetoresistive) yltää tulevaisuudessa

jopa 160 gigabitin tallennustiheyteen neliösentille eli

terabittiin neliötuumalle. Ensimmäisissä teravatun kiintolevyissä

tallennustiheys oli 24 gigabittiä neliösentille.

Tekniikka on valmis tuotantoon vuonna 2009 ja neljän teratavun

kapasiteettiin ylletään vuonna 2011. Kirjoituspää on tällöin kaventunut

30 nanometriin eli sen leveys on 1/40 000 ensimmäisen

kiintolevyn kirjoituspään leveydestä.

Bitit tallennetaan kiintolevylle nykyään pystysuuntaan. Hyvin

ohut kirjoituspää suuntaa magneettikentän kohtisuoraan levyn pintaa

vastaan. Tallennuskerroksen alla oleva magneettisesti pehmeä

alue johtaa kentän leveään paluunapaan.

Videot kaatavat verkon

40-vuotiasta internetiä uhkaa tukehtuminen videoihin. Verkon

liikenne kaksinkertaistuu vuosittain eli nopeammin kuin laitteiden

teho Mooren lain puitteissa kasvaa.

Arpanetin rakentanutta työryhmää johtanut Larry Roberts

muistutti Washington Postin haastattelussa, ettei internetiä koskaan

suunniteltu television katseluun: ”Tiedän sen, koska minä

suunnittelin sen”.

Alkuperäinen Arpanet koostui reitittimistä, jotka pilkkoivat tiedostot

paketteihin ja etsivät jokaiselle erikseen mahdollisimman

hyvin vetävän putken. Perille tullessaan paketit koottiin jälleen

alkuperäiseen järjestykseen.

Verkkoympäristö on kehittynyt vuosien saatossa huimasti, mutta

ip-pakettien reititystekniikka on pysynyt lähes muuttumattomana.

Se toimii kelvottomasti isoilla jatkuvasti virtaavilla tiedostoilla,

kuten videoilla. Tiedostojen koon kasvaessa siirto yhä useammin

epäonnistuu, kun verkon ruuhkautuessa paketteja joudutaan sattumanvaraisesti

pudottamaan välistä.

Roberts esittää tähän muutosta, jossa pakettien sijaan reititettäisiin

tietovirtoja päästä päähän.

KIM LEIDENIUS

kuva: IBM

marraskuu 2007 TIEToKoNE 23

petteri järvinen

Diplomi-insinööri

Petteri Järvinen

on tietokirjailija ja

tutkija.

” Koska julkisuus on

kaikkien ulottuvilla,

yksittäisellä

nettikirjoituksella

ole suurtakaan

arvoa.

”

24 TieToKone marraskuu 2007

Voiko nettikirjoituksilla vaikuttaa?

Suuren suomalaisen sanomalehden

keskustelualueella oli keväällä ajatuksia

herättävä tunteenpurkaus. Turhautunut

mies oli tullut siihen johtopäätökseen,

ettei nettikirjoittelusta

ole mitään hyötyä.

Kirjoittaja kertoi laatineensa kymmeniä

viestejä tärkeistä asioista ja

saaneensa niille paljon kannatusta

muilta keskustelijoilta. Silti kirjoittelulla

ei ollut mitään vaikutusta.

Kansanedustajat olivat jättäneet mielipiteet

omaan arvoonsa ja päättäneet

asioista toisin.

Kyllä verkkoon mielipiteitä mahtuu.

Mutta onko niillä mitään vaikutusta?

Mielipiteitä

joka lähtöön

Pari vuotta sitten alkoi blogiaika.

Nyt jokaisella on

oma mielipidesivu, jolla voi

valittaa elämän epäkohdista

ja ehdottaa niihin parannuskeinoja.

Tätä kirjoittaessani blogilista.fi

-palvelun listalla on

11914 suomalaista blogia,

eikä tilasto ole edes täydellinen.

Vertailun vuoksi: sanomalehtiä

Suomessa ilmestyy vain noin 200.

Blogeissa julkaistaan päivittäin paljon

enemmän mielipiteitä kuin lehdissä.

Koska julkisuus on kaikkien ulottuvilla,

yksittäisellä nettikirjoituksella

ole suurtakaan arvoa. Mielipiteet ovat

kärsineet inflaation.

Vielä suurempi muutos on tapahtunut

netin keskustelufoorumeissa.

Viisi vuotta sitten, kun sananvapauslakia

uudistettiin, nettifoorumit

olivat suurelle yleisölle lähes tuntemattomia.

Aluksi lehdet ja muut mediat pelkäsivät

niistä syntyviä vastuita, mutta

nykyään lukijoita ja kuulijoita suorastaan

houkutellaan keskustelemaan.

Nettifoorumeista on tullut puheenaiheportaaleita.

Lehtien innokkuudelle on yksinkertainen

syy: keskustelijat tuovat

verkkosivuille liikennettä, mikä puo-

lestaan kasvattaa mainostuloja ja parantaa

lehden sijoitusta nettisaittien

välisissä kävijämittauksissa.

Niin ikään vuorovaikutus lukijoiden

kanssa ja siitä seuraava yhteisöllisyys

kiinnostavat kaikkia. Yleensä

toimittajat seuraavat ainakin omista

jutuistaan käytävää keskustelua, vaikkeivät

siihen itse osallistuisikaan.

Netissä äänekkäimpiä ovat nuoret

ja keski-ikäiset, hyvin koulutetut ihmiset.

Vanhukset, lapset, työttömät

ja syrjäytyneet eivät pysty ajamaan

etujaan nettifoorumeissa. Silti poliitikkojen

on otettava heidätkin huomioon.

Netissä samanmielisillä on muutoinkin

taipumus kerääntyä yhteen ja

vahvistaa toistensa mielipiteitä. Siksi

muiden kirjoittajien tuesta ei kannata

innostua liikaa.

Voihan sillä vaikuttaa

Mutta onhan netillä vaikutusta! Kysykää

vaikka republikaanien George

Allenilta, joka menetti viime vuonna

Virginian osavaltion edustajapaikan

demokraateille. Sen seurauksena demokraatit

saivat senaattiin ratkaisevat

51 edustajaa.

Nettiaktiivit pitävät tapausta osoituksena

uuden median voimasta.

Mutta mitä oikein tapahtui? Elokuun

2006 puhetilaisuudessa Allen erehtyi

käyttämään häntä videoineesta tummasta

miehestä sanaa macaca, jonka

merkitystä kukaan läsnäolijoita ei

ymmärtänyt.

Sattumoisin kyseinen kuvaaja oli

S.R. Sidarth, joka kuului kilpailevan

demokraattiehdokkaan vapaaehtoisiin

kampanjatyöntekijöihin.

Hän kertoi tapauksesta Washington

Postin toimittajalle, joka teki asiasta

pienen jutun hiljaisen uutispäivän

täytteeksi.

Juttu pani alulle lumivyöryn. Sana

tulkittiin rotua halventavaksi ja Sidarthin

kuvaamaa videopätkää alettiin

levittää Youtuben kautta. Yleisesti

uskotaan, että syntynyt kohu johti

Allenin häviöön.

Jos tämä on esimerkki nettivaikut-

tamisen voimasta, on syytä huolestua.

Kuka tahansa poliitikko voi lipsauttaa

sanan, joka sopivasti tulkittuna tuhoaa

hänen uransa.

Yhteen sanaan takertuminen on

sattumajournalismia, joka tuottaa

enemmän haittaa kuin hyötyä.

Keskustele – opit uutta

Henkilö, joka osallistuu nettikeskusteluihin

voidakseen muuttaa maailmaa,

on väärällä alalla. Hänen kannattaisi

pyrkiä poliitikoksi.

Heidänkin mahdollisuutensa

vaikuttaa päätöksiin ovat nykyään

rajalliset. Kekkonen pystyi vielä

päättämään Suomen asioista vaikka

yksinään, mutta nykyisessä demokratiassa

päätökset syntyvät mutkikkaan

prosessin kautta ja heijastavat kansainvälistä

kehitystä.

Ehkä juuri siksi niin moni poliitikko

pitää nykyään omaa blogia.

Todellinen hyöty nettifoorumeista

ei olekaan siinä, että saa oman

sanomansa muille, vaan siinä, että

muiden kirjoituksia lukemalla oppii

itse uutta.

Omasta mielestä selvä ja yksinkertainen

asia saa uusia ulottuvuuksia,

kun lukee muiden ajatuksia aiheesta.

Lopuksi on lohdullista ajatella, että

jokainen kirjoitus vaikuttaa jollakin

tavalla. Ongelma ei ehkä olekaan

vaikutuksen puuttumisessa vaan sen

mittaamisessa.

Pystymme havainnoimaan vain

suoran vaikuttamisen tuloksia. Emme

tiedä mitään siitä, mitä tapahtuu

piilossa ja pitkän ajan kuluessa. Mikä

tahansa teksti missä tahansa yhteydessä

saattaa osua juuri ratkaisevassa

asemassa olevan henkilön silmiin,

jolloin se muihin vaikutteisiin yhdistyessään

kanavoituu teoiksi.

Aivan kuin kaaosteorian perhosefekti,

yksittäinen nettikirjoitus

saattaa laukaista tapahtumasarjan,

joka johtaa lopulta lainsäädännön

muuttamiseen tai jopa ministerin

eroon.

Eikä kirjoittaja saa ikinä tietää, että

kaikki johtui juuri hänestä. TK

MikA TÄHTinen • TeSTAUS: Toni kiLPeLÄinen • kUVAT: TiMo SiMPAnen

Tehoa

tarpeeseen

Leipänsä tietokoneen avulla tienaavalla ei

ole varaa odotella tietokonetta, vaan käytön

on oltava täysin sulavaa. Huipputehokas ja

laajennettava työkalu on erittäin kannattava

investointi.

Peruskäyttäjän tarpeisiin riittää pari

vuotta vanha tekniikka, jota saa marketeista

toimivina pakettiratkaisuina.

Tietokoneiden tehokäyttäjät eivät kuitenkaan

tyydy kaupan hyllyillä pölyttyneisiin laitteisiin,

vaan hakevat kovasta hinnasta huolimatta

uusimman raudan käyttöönsä. Ammattikäyttäjillä

ei usein ole mahdollisuuttakaan

tyytyä vähempään kuin tehokkaimpaan koneeseen,

mihin suinkin on varaa.

Kun tienaa leipänsä tietokoneen avulla,

ei ole varaa jäädä odottelemaan hidastelevaa

kiintolevyä tai aikansa eläneen näytönohjaimen

hidasta ruudunpäivitystä sovelluksien

välillä tiuhaan tahtiin hypittäessä.

Vertailimme alle kahden tuhannen euron

hintaluokassa viiden eri valmistajan tehomikroja.

Niissä riittää potkua normaalia

vaativampaan kotikäyttöön ja useimmille

tietotekniikan ammattilaisillekin.


Hidastelua ei kannata odottaa

Vaikka tietokoneen tehoon liittyy lukemattomia

pieniä yksityiskohtia ja peruskäyttäjän

mielestä mysteerisiä teknisiä määrityksiä,

tiivistyy tehon tarve yhteen asiaan. Tehomikron

ostaa käyttäjä, joka tarvitsee sulavan

käyttökokemuksen kaikissa asioissa, mitä

koneellaan tekee.

Eri ohjelmointikielten raskaat sovelluskehittimet

ja graafiset ohjelmistot vaativat

koneelta paljon. Koneellaan työtä tekevä

istuu koneen ääressä eri ohjelmia käyttäen

normaalin kahdeksan tunnin työpäivän. Jos

joutuu odottelemaan ja tuskailemaan sen

kanssa, kun työväline hidastelee tehonpuutteesta

johtuen, nousee stressikerroin tähtitieteellisiin

lukemiin.

Kyseessä on kuitenkin tietokone, joka loppujen

lopuksi on vain tekninen vempele. Ei

kannata tuhlata aikaa ja energiaa pelkästään

LABS

Mukana vertailussa:

• Apple imac 24" 2,4GHz

• DTk Prestige

• Fujitsu Siemens Scaleo

Xi 2530-23P

• HP Pavilion m9066

• Jimm's PC

sen takia, että laitteisto on vanhaa. Uuteen

tehokkaaseen laitteeseen tehtävä sijoitus on

useimmissa tapauksissa pienempi kuin sen

puutteesta johtuva työtehon menetys.

Tämän vertailun mikrot osoittavat, että

kohtuuhintaan saa suorituskyvyltään riittävän

tietokoneen ja hieman suuremmalla

sijoituksella saa eteensä jo varsin räväkän

menopelin.

Mistä on tehomikro tehty

Tietokoneen teho on monille synonyymi

prosessorin kellotaajuuden kanssa ja

pilkunviilaajille se merkitsee virtalähteen

tiedoista löytyvää wattilukemaa. Suorituskyky

siinä merkityksessä, kuin siitä

puhutaan tehomikrojen kanssa, muodostuu

kuitenkin muistakin tekijöistä, kuin

pelkän prosessorin tuomasta raa'asta laskentatehosta.

marraskuu 2007 TieTokone 27

■ ■ ■ v e r t a i l u

Keskusmuistin määrä ratkaisee

sen, missä määrin

suhteessa paljon hitaampien

kiintolevyjen ja muistin välillä

tarvitsee liikutella tietoa. Mitä

enemmän dataa liikkuu vain

muistin ja prosessorin välillä,

sitä tehokkaampaa sen käsittely

on. Toisaalta jossain vaiheessa

tieto joudutaan kuitenkin tallentamaan

pysyvään muistiin

kiintolevylle ja noutamaan sieltä

myöhemmin takaisin, joten

myös levyjen suorituskyky on

tärkeää.

Kaikissa vertailtavissa koneissa

oli keskusmuistia 2–4

gigatavua, mikä riittää vaativampaankin

käyttöön. Erityisesti

suuria kuvatiedostoja käsittelevät

graafiset suunnittelijat

saattavat vaatia käyttöönsä neljäkin

gigatavua muistia, mikä

■ tekniikka

näytönohjaimet ja Vista

Vista vaatii toimiakseen directx

9:ää tukevan näytönohjaimen,

jossa on vähintään 32 megatavua

muistia. Mikäli kuitenkin mielii

nauttia kaikista Vistan ominaisuuksista

Aero-ikkunointijärjestelmää

myöten on koneesta syytä löytyä

vähintään 128 megatavun muistillinen

näytönohjain, joka tukee

myös pixel shader 2.0 -prosessointia.

Aeron vaikutusta näytönohjaimen

suorituskykyyn alentavasti

esimerkiksi pelikäytössä pelätään

yleisesti tehokäyttäjien keskuudessa.

Testit kuitenkin osoittavat,

että pelko on aiheeton, sillä Aero

laskee pelien suorituskykyä hyvin

vähän.

Directx on Microsoftin kokoelma


Fujitsu Siemensin koneessa olevaan

Creativen etupaneeliin saa helposti

kiinni laitteita myös äänen tallennusta

varten.

Helposti saatavilla olevia usb-portteja

ei ole koskaan liikaa, mutta

kotelon päällinen ei välttämättä ole

paras paikka niille.

erilaisia rajapintoja Windows-ohjelmien

ohjelmointiin ja erityisesti se

yhdistetään peleihin, koska suurin

osa pc-peleistä käyttää rajapintaa

hyväkseen. Directx ei ole koskaan

saanut käytännössä merkittävämpiä

kilpailijoita, vaikka monet puhuvatkin

Opengl:n puolesta.

Suuresti närää aiheuttanut

Microsoftin päätös rajata directx 10

tukemaan vain Vistaa, on aiheuttanut

kuitenkin pelien ja laitteiston

valmistajilta useampia peliliikkeitä.

Päätös on taannut directx 10:tä

tukevien näytönohjainten myynnin

kasvun suhteessa vanhempiin

versioihin ja toisaalta paremman

grafiikan perässä kulkevat pelaajat

ovat päivittäneet enemmän tai

vähemmän vastahakoisesti käyttö-

on monien emolevyjen tukema

maksimimäärä.

Kolmiulotteista grafiikkaa

mallinnettaessa hyvän näytönohjaimen

merkitys kasvaa, oli

sitten kysymys pelaamisesta tai

animoitujen hahmojen luomisesta

televisiomainokseen. Pro-

järjestelmänsä XP:stä Vistaan.

Directx 10:llä tehdyt pelit näyttävätkin

paikoin varsin hienoilta

verrattuna directx 9 -versioihin. Pelien

valmistajilla ei kuitenkaan ole

ollut varaa lähteä mukaan Microsoftin

valitsemalle polulle, vaan

Jousitettu etupaneelin luukku on

hieno idea, mutta vaikeuttaa alhaalla

olevien laitepaikkojen käyttöä.

sessorien ja muistien hinnat

ovat romahtaneet, jonka seurauksena

näytönohjain on nykyisissä

tehomikroissa kallein

yksittäinen komponentti.

Laajennusvaraa tarvitaan

Modernit näytönohjaimet sisältävät

parhaimmillaan gigatavun

verran omaa muistia sekä prosessoreita,

jotka vielä muutama

vuosi sitten olisivat muodostaneet

supertietokoneen.

Molemmat vertailussa mukana

olleet Suomessa kootut

mikrot sisältävät Geforce 8800

GTX -näytönohjaimen, joka on

tämän hetken ykkösvalinta järkevän

hintaisissa pelikoneissa.

Edullisemmista versioista sen

Vistalle tehdyt directx 10 -pelit tarjoavat näyttäviä yksityiskohtia.

directx 10 -peleistä on toistaiseksi

tehty myös directx 9 -versiot. Huhut

nörttipiireissä kertovat kuitenkin,

että erot directx 9- ja 10-versioiden

välillä on saatu aikaan keinotekoisesti

eivätkä ne pohjaa itse

rajapintojen välisiin eroihin.

erottaa 768 megatavua huippunopeaa

gddr3-muistia.

Muusikoiden ja muiden ääntä

tietokoneella käsittelevien

laitteistovaatimuksiin kuuluu

kotikäyttöä pari astetta kovemman

luokan äänikortti kaikkine

mahdollisine lisälaitteineen. Tehomikro

ei siis ole vain pelkkä

koti-pc tavallista kalliimmilla

osilla, vaan ammattilaisten käytössä

tarvitaan toisinaan myös

sellaisia komponentteja ja laitteita,

joita tavallisesta koneesta

ei edes löydy.

Fujitsu-Siemensin Scaleo tarjoaa

parempaa ääntä hamuavil-

Logitechin näppäimistö tarjoaa

pelaajille monia erikoisominaisuuksia.

Applen pelkistetty näppäimistö

on tehty muotoilun ehdoilla.

le käyttäjille Creativen Sound

Blaster X-Fi Fatal1ty -äänikortin,

jonka pitäisi riittää vaativaankin

käyttöön.

Kaikki komponentit toisiinsa

kytkevä emolevy on helppo

unohtaa, mutta yksittäisten

osasten tehokas toiminta ei auta

mitään, jos niiden välissä olevat

väylät ja apusuorittimet eivät

pysy touhussa mukana.

Valmis vai

itsekasattu paketti

Kuten vertailussa mukana olleista

tuotteistakin näkee, erilaisia

mahdollisuuksia tietokoneen

Microsoft Vista on ilmestymisestään

alkaen jakanut mielipiteitä

vahvasti puoleen ja toiseen.

Jos unohdetaan yleinen nurina

Microsoftin tuotteita vastaan

muiden käyttöjärjestelmien käyttäjien

taholta, eniten polemiikkia

Vistaa vastaan ja XP:n puolesta

on aiheuttanut suorituskyky tehokäytössä.

Alkuun Vista olikin huomattavasti

XP:tä tehottomampi, mutta

uusien ajurien myötä Vista on

kirinyt rakoa kiinni. XP:n ajureita

on kehitetty pitkään ja hartaasti,

mutta esimerkiksi näytönohjaimien

ajurit Vistalle ovat vielä

osittain työn alla.

Testiohjelmien perusteella XP

on edelleen hivenen Vistaa tehokkaampi

kolmiulotteisen gra-

t e h o m i k r o t ■ ■ ■

■ taustat

Suorituskyky: XP vastaan Vista

Vistan Aero-ikkunointijärjestelmän

käyttö vaatii tehokaan näytönohjaimen.

fiikan pyörittämisessä ja bittien

murskauksessa, mutta tehokkailla

koneilla eroa ei juurikaan

huomaa, mikäli ei satu omistamaan

hifistin kultaisia aisteja.

Vanhemmilla koneilla ero voi olla

huomattavampi, koska Vista vie

koneelta enemmän resursseja ja

erityisesti Aero-ikkunointijärjestelmän

mukana tulevat graafiset

efektit voivat olla liikaa vanhemmille

näytönohjaimille.

Vista näyttää kuitenkin päihittävän

XP:n tiedostojärjestelmän

tehokkuudessa, joten normaalissa

pöytäkonekäytössä Vista voi

tuntua jopa nopeammalta kuin

XP. Vista myös suorittaa automaattista

eheytystä levyn pirstoutumista

vastaan, kun taas XP:llä

defragmentointi on käyttäjän vastuulla,

joten Vistan tiedostojärjestelmä

pysyykin ajan mittaan

paremmassa kunnossa.

Tehomikrot Apple imac 24” 2,4GHz DTk Prestige Fujitsu Siemens Scaleo Xi 2530-23P HP Pavilion m9066 Jimm’s PC

Hinta 1 889 € 1 879 € 1 699 € 999 € 1 990 €

Valmistaja Apple Dacco Corporation Fujitsu Siemens Computers Hewlett-Packard Jimm’s PC-Store

http:// www.apple.com www.dacco.fi www.fujitsu-siemens.com www.hp.com www.jimmspc.fi

Lisätietoja Apple Dacco Corporation Fujitsu Siemens Computers Hewlett-Packard Jimm’s PC-Store

http:// www.apple.fi www.dacco.fi www.fujitsu-siemens.fi www.hp.fi www.jimmspc.fi

Puhelin (09) 4761500 (02) 274 0000 010 511 5691 020 5350 (045) 657 6107

ominaisuudet

Suoritin Intel Core 2 Duo 2,4 GHz Intel Core 2 Quad 2,4 GHz Intel Core 2 Duo 2,66 GHz AMD Athlon 64 X2 5000+ 2,6 GHz Intel Core 2 Duo 3,0 GHz

Muisti 2 Gt 4 Gt 2 Gt 3 Gt 4 Gt

Muistipaikkoja käytössä/vapaana - 4 / 0 2 / 2 4 / 0 2 / 2

emolevy ja laajennettavuus

Pci (vapaana) 0 / 0 2 (2) 3 (2) 2 (1) 3 (2)

Pci express (vapaana) 0 / 0 2 (1) 1 (0) 1 (0) 1 (0)

Usb-liitännät 3 8 5 6 6

Firewire-liitännät 2 2 1 2 2

kiintolevy 1 x 320 Gt 2 x 250 Gt 1 x 500 Gt 1 x 500 Gt 1 x 500 Gt

Dvd-asema Dvd-rw dl Dvd-rw dl Dvd-rw dl + dvd-rom Dvd-rw dl Dvd-rw dl

näytönohjain ATI Radeon HD 2600 Pro Nvidia Geforce 8800 GTX Nvidia Geforce 8800 GTS Nvidia Geforce 8600 GT Nvidia Geforce 8800 GTX

Liitännät

Vga / dvi / hdmi erikoisliitin O / ● (2) / O O / ● (2) / O O / ● / ● O / ● (2) / O

Muistikortinlukija O ● ● ● O

ethernet / wlan ● / ● ● / ● ● / ● ● / ● ● / ●

kotelo

Virtalähteen teho - 500 W 500 W 300 W 850 W

3,5” paikat (vapaana) 0 / 0 2 (1) 8 (6) 4 (2) 5 (4)

5,25” paikat (vapaana) 0 / 0 3 (2) 4 (1) 2 (1) 4 (3)

Muuta

käyttöjärjestelmä Mac OS X v10.4 Tiger Windows Vista Ultimate Windows Vista Home Premium Windows Vista Home Premium Windows Vista Home Premium, 64-bit

erityisvarustelu Apple remote -kaukosäädin Logitech G15 -näppäimistö Creative Fatality -äänikortti Hauppauge WinTV HVR-1200 tv-kortti Logitech G15 -näppäimistö

● = Kyllä O = Ei


■ ■ ■ v e r t a i l u

■ mitattua

LABS

Vertailun mikroissa oli käyttöjärjestelmänä

Vistan eri versioita. Myös

Applen Imaciin asennettiin suorituskykymittauksia

varten Boot Campilla

toiseksi käyttöjärjestelmäksi

DTK

Jimms DTK

Fujitsu Siemens

Jimms

Apple

Fujitsu Siemens

HP

Apple

HP

LABS

LABS

Tehoa työpöydälle

Windows Vista, joka pyöri varsin

sulavasti. Jimm'sin kone oli ainoa,

jossa oli 64-bittinen versio, joka

luultavasti vaikutti hieman alentavasti

sen suorituskykytuloksiin.

Graafinen suorituskyky


graafinen suorituskyky parempi ▶

0 2000 4000 6000

1680 x 1050

1920 x 1200

1680 x 1050

8000 10000

1920 x

12000

1200

3dmark-indeksi

0 2000 4000 6000 8000 10000 12000

3dmark-indeksi

Futuremarkin 3dmark antaa kuvan mikron suorituskyvystä vaativassa pelikäytössä.

Graafista suorituskykyä painottava mittaus korostaa näytönohjaimen

ominaisuuksia.

Prosessorin teho


prosessorin teHo parempi ▶

0

DTK

Jimms DTK

Fujitsu Siemens

Jimms

DTK Fujitsu Siemens

HP

Jimms Apple

Fujitsu Siemens


DTK

Hinta/laatu Jimms

LABS Fujitsu Siemens

arvosana

10

8

Apple

HP

Fujitsu Siemens

1680 x 1050

DTK 1920 x 1200 Jimm's

6

0 2000 4000

HP

6000 8000 10000 12000

Apple 3dmark-indeksi

Prosessorin teho

Vistan käyttö

Vistan käyttö

0 500 1 000 1 500 2 000 2 500

hinta euroa

Hinta-laatusuhteeltaan parhaat tuotteet sijoittuvat vasempaan ylälaitaan.

Applen hinta sisältää 24-tuuman Apple näytön.

Koneiden suorituskykyä mitattiin perustilassaan työpöytä näkyvillä.

Futuremarkin 3dmark sekä Sisoft-

0 1

Apple ja

2

HP selvisivät

3

testistä

4

huip-

5 6

waren Sandra -ohjelmilla. LisäksiHP

pulukemin. Myös Fujitsu-Siemensin Vistan indeksi

koneista Apple otettiin Windows Vistan kone pääsi yllättämään pienellä

oma suorituskykyindeksi, jonka tu- lukemallaan. Kotimaisten valmistaloksia

ei kuitenkaan HP ole huomiota jien mikrojen virrankulutukset olivat

suorituskyvyn pisteytyksessä. ihan omassa luokassaan, niiden

Daccon ja Jimm'sin 0 suorituskyky 50 100tehokkaat 150 sisuskalut 200 vaativat 250myös

oli ihan huippuluokkaa ja pienes- vahvan virtalähteen. Sisoft-indeksi

tä erosta huolimatta molemmat Melumittauksessa Melu kaikki koneet

ansaitsivat täydet pisteet. Tässä Vistan olivat käyttö kohtuullisen hiljaisia. Applen

hintaluokassa ei paljoa parempaa

tulosta voi toivoakaan.

Virrankulutus koneistaDTK mitattiin

kone on käytännössä äänetön ja

se sopii hiljaisemmallekin Melu työpöydäl- 42

le. DTK oli ainoa, jonka ääni 40 oli

keskiarvona ilman ylimääräistä havaittavissa, mutta äänieristykset 39

kuormaa Windowsin DTK ollessa Jimmspäällä

pitivät senkin kohtuuden 36 rajoissa.

Virrankulutus

38

virrankulutus Fujitsu DTK

parempi 35 ◀

LABS JimmsSiemens

Rasitus

34

Fujitsu Siemens Apple

39

Jimms

32

Tyhjäkäynti

DTK

261 36

Apple

38

38

JimmsFujitsu

HP Siemens

35 290 35

HP 0 10 20 30 40 34 50

Fujitsu Siemens Apple 168

0 1 2 3 4 5

desibeliä 32 6

Apple

146

38

HP

Vistan indeksi

35

HP

146

0 50 100 150 200 250 300 350

wattia

Fu

0 1 2 3 4 5

Vistan ind

DTK Prosessorin teho

Jimms

DTK

Fujitsu Siemens

Jimms DTK

Fujitsu Siemens Jimms Apple

Fujitsu Apple Siemens

HP

1680 x 1050

HP

0 50 100 1920 x 1200 150 200 250

Apple

Sisoft-indeksi

0 2000 4000 6000 8000 10000 12000

Sisoftin Sandran HP mittauksissa painottuu Vistan prosessorin käyttö 3dmark-indeksi suorituskyky. DTk on vah-

42

40

Rasitus

Tyhjäkä

voilla neliytimisen suorittimen ansiosta.

0 50

vistan käyttö

LABS

DTK

100 150 200 250

parempi Sisoft-indeksi ▶

0 10 20 30 40 50

desibeliä

Jimms

Virrankulutus

Tehokkaimmat koneet imivät myös hanakimmin virtaa, mutta Fujitsu-Siemens

Fujitsu Siemens Prosessorin teho

Apple DTK

261

Jimms

290

DTK HP

Virrankulutus

Fujitsu Siemens 0 1 2 3 168 4 5 6

Jimms

Apple

146

Vistan indeksi

Fujitsu Siemens Vistan oma suorituskykyindeksi DTK tutkii koneesta löytyvää laitteistoa eikä 261 sen

kummemmin testaa HP sitä. indeksi ei vaikuttanut 146 pisteytykseen.

Apple Jimms

290

0 50 100 150 200 250 300 350

Painoarvo Jimm’s DTk Fujitsu-Siemens HP Apple

Suorituskyky HPFujitsu

Siemens 35% 10 10 168 8 6 6 wattia

Laajennettavuus 25% 9 9 9 7 4

Varustelu 0 50 Apple 25% 100 9150 9 146 8 7 8

Virrankulutus ja melu 10% 6 Melu 200 250

6 9 9 10

Ulkonäkö ja muotoilu 5% 8 6 Sisoft-indeksi 9 5 10

Arvosana HP 100% 9,0 8,9 1468,4

6,8 6,6

yllätti pienellä virrankulutuksellaan.

melu

LABS

DTK

Jimms

Fujitsu Siemens

Apple

HP

0 10

Melu

20

parempi ◀

42

40

39

36

38

35

Rasitus

34

32

Tyhjäkäynti

38

35

30 40 50

desibeliä

ominaisuudet on pisteytetty 0 asteikolla 50 4–10. 100 Arvosana 150 on 200 laskettu 42250

painotettuna keskiarvona. DTK Hinta ei vaikuta pisteytykseen. 40

39

Jimms

36


38

Fujitsu Siemens

35

Virrankulutus

Rasitus

300

kaikkien koneiden melu oli kohtuuden rajoissa. DTk:n ääni saattaa häiritä,

350 Apple on käytännössä äänetön.

wattia

4

2

F

42 desibelin hurina voi joissain

ympäristöissä olla liikaa, varsinkin

jos säilyttää konetta pöydällä

lähellään.

Laajennettavuus ja teho

avainasemassa

Koteloon rakennettu mikro ostetaan

sen tarjoaman laajennettavuuden

vuoksi. Kolmessa

suurimmassa kotelossa oli paras

laajennusvara. Kaikissa oli omat

hyvät puolensa, mutta myös puutteensa.

DTK tarjoaa kaksi 16x

pci-e-paikkaa näytönohjaimille,

mutta muistipaikat täytetty muistikammoilla.

Jimm'sin halvempi

emolevymalli ei jätä tilaa toiselle

näytönohjaimelle.

HP:n pieni kotelo rajoittaa laajentamista

ja Apple tarjoaa vain

kolme usb- ja yhden firewire-liitännän.

Varustelussa Dacco ja Jimm's

lähentelivät täydellisyyttä, erityisesti

Daccon neliytiminen prosessori

yhdistettynä Geforce 8800

GTX -näytönohjaimeen on varsin

pätevä yhdistelmä, mutta emolevyn

integroitu äänikortti tuottaa

pettymyksen verrattuna esimerkiksi

Fujitsu Siemensistä löytyvään

Creativen Sound Blaster X-Fi

Fatal1ty -äänikorttiin. Toisaalta

Fujitsu Siemensin näytönohjain

ei ole ihan samaa tasoa näiden

kahden kanssa.

HP ja Apple tarjoavat kolme

gigatavua keskusmuistia, mutta

muuten varustelu on tässä sarjassa

alamittaista. Applelle annetaan

kuitenkin lisäpiste pakettiin

kuuluvasta isosta ja laadukkaasta

näytöstä, vaikkei se koneiden vaatimuksiin

kuulunutkaan.

Virrankulutus ja melu kulkevat

tuuletuksen vuoksi käsi kädessä.

Hyvillä rakenneratkaisuilla ja äänieristyksellä

voidaan kuitenkin

vähentää äänisaastetta. Suorituskykyiset

näytönohjaimet kuluttavat

paljon virtaa, joka täytyy tuulettimilla

johtaa ulos kotelosta. Imacissa

lämpö johdetaan ulos näytön reunojen

kautta ja se on käytännössä

äänetön.

Ulkonäön ja muotoilun pisteissä

näkyy koteloiden erilaiset

ärsytystekijät. Applen tyyliä rikkoo

vain mahdollisten lisälaitteiden

aiheuttama johtosalaatti. Se ansaitsi

tässä luokassa täydet pisteet.

Fujitsu Siemensin näyttävä kotelo

menetti pisteen vaikean avaamisen

takia. DTK:n ja Jimm'sin kotelot

olivat tavallisia, mutta HP:n muovilaatikko

ei herättänyt suurempia

sympatioita.

Vahvasti bittejä murskaavat laitteet vaativat tehokkaan jäähdytyksen, joka

valitettavasti on hyvin kuuluvaa.

kokoonpanoon on todella paljon

kapean hintaluokan sisällä.

Eri komponenteista löytyy useampia

eritasoisia ominaisuuksia,

joiden perusteella asiantuntija

voi järjestelmää koota. Vaihtoehtojen

kartoittaminen on jo

itsessään oma urakkansa.

Vaikka vuosien saatossa tietokoneiden

komponenttien

standardointiin on saatu aika

hyvä kuri, eivät siitäkään huolimatta

kaikki osaset aina sovi

yhteen. Joskus emolevy saattaa

riidellä muistikampojen kanssa

täysin selittämättömästä syystä

ja tällöin ei auta muu kuin vaihtaa

jompikumpi. Tällaiset asiat

selviävät usein vain kokeilemalla

tai ottamalla oppia jonkun

toisen kokemuksista.

Monille kovan tason koneen

käyttäjille mikron itse kasaaminen

on kunnia-asia ja usein

myös ainoa oikea lähtökohta.

Nykyään tarjolla on kuitenkin

myös päteviä valmiita paketteja,

joista löytyy hyvä pohja oman

kokoonpanon kasaamiseen.

Halpoja valmismikroja leimaa

huokeiden osien käyttö ja

yhteensopivuusongelmat muiden

komponenttien kanssa,

mutta tehomikroista löytyy kuitenkin

varsin varteenotettavia

paketteja. Valmista, toimivaksi

testattua konepakettia kannattaakin

vakavasti harkita, mikäli

ei ole valmis ylimääräiseen tais-

teluun koneen toimintakuntoon

saattamiseksi.

Mitä tehokäyttäjä hakee

Komponenteissa ja niiden

ominaisuuksissa vaihtoehtojen

määrä on rajaton. Samoin löytyy

tehomikrojen ostajilta pal-


jon erilaisia käyttötarkoituksia

ja tarpeita, joita komponentit

tyydyttävät.

Ahkera pelaaja tarvitsee tietokoneeltaan

tavallista enemmän

potkua ja tällöin korostuu erityisesti

prosessorin, muistien ja

näytönohjaimen suorituskyky.

Videon ja musiikin kanssa

työtään tekeville tietokoneet

ovat nykyään korvaamattomia

työvälineitä. Dvd-elokuvien ja

monikanavaisen äänen tallentamiseen

ja muokkaamiseen

tarvitaan suorituskyvyn lisäksi

monenlaisia oheislaitteita.

Suorituskyvyn lisäksi tärkeää

tehomikrossa onkin myös laajennettavuus.

Monet lisälaitteet

saa kytkettyä koneeseen usbliitännän

kautta ja kokemus on

osoittanut, että helposti käden

ulottuvilla olevia usb-paikkoja

ei voi koskaan olla liikaa. Valitettavasti

kaikki kotelosuunnittelijat

eivät ole tätä asiaa

ymmärtäneet ja vertailussakin

olleista koneista löytyi varsin


■ ■ ■ v e r t a i l u

mysteerisiä ratkaisuja.

Toisaalta osa lisäkomponeista

vaatii nopeaa tiedonsiirtoa,

joten ne täytyy kytkeä suoraan

koneen emolevylle, jolta täytyy

löytyä riittävän monta lisäpaikkaa

erilaisille korteille.

kotelo ei ole vain laatikko

Tehokäyttäjälle koneen avaaminen

ja osien asentaminen,

huoltaminen ja poistaminen on

tuttua puuhaa, joten itse kotelon

täytyy myös olla laadukas.

Sen avaamisen täytyy olla riittävän

helppoa ja kotelosta pitää

löytyä tilaa kaikille tarvittaville

osille.

apple imac 24" 2,4gHz

Apple erottuu ymmärrettävästi

muista tehomikroista sekä hyvässä

Dtk prestige

Daccon kasaama tehomikro tykitti

suorituskykymittauksissa


Vertailussa mukana ollut

Applen Imac häikäisee eleganssillaan,

mutta muodostaa

ongelman niille, joille koneen

oma kokoonpano ei ole riittävä.

Työtilaa rumentavassa isossa

keskusyksikössä on siis myös

hyvät puolensa.

Ohjelmointi ja erityisesti

musiikin teko vaativat rauhallista

keskittymistä aiheeseen.

Yksi pahimmista keskittymisen

sekoittajista on metelöivä

tietokone. Koneessa olevat tuulettimet

ja kiintolevyt voivat

aiheuttaa pahimmillaan niin

suurta meteliä, että työhön keskittymisestä

tulee suorastaan

että huonossa. Imacin ulkonäkö

lähentelee täydellisyyttä. Keskusyksikkö

on rakennettu litteän

näytön sisään eikä se siten vie

tilaa työpöydältä.

Pienen koon vuoksi koneen

sisukset vastaavat kannettavaa

tietokonetta Mobility Radeon

-näytönohjainta myöten. Suorituskykymittauksissa

Imac jäikin

häntäpäähän, sen 3dmarktulos

on alle kolmannes tehokkaimmista.

Vertailukelpoisia

suorituskykymittauksia varten

Appleen asennettiin Vista-käyttöjärjestelmä.

Kolmen gigan muistimäärä riittää

vaativammassakin käytössä

huipputulokset ja vakuuttaa muutenkin

kokoonpanollaan vertailun

ainoana neliytimisenä koneena.

Koneesta paljastui sisältä myös

kaksi pientä (250 gigatavua)

kiintolevyä yhden ison sijasta,

mikä on suorituskyvyn kannalta

hyvä asia.

Emolevyltä löytyvä toinen 16x

pci-e-paikka lämmittää pelaajien

mieltä, kun tarpeen tullen koneeseen

voi kiinnittää myös toisen

näytönohjaimen tuomaan lisätehoa

grafiikan prosessointiin, vaikkei

koneeseen valmiiksi istutettu

Geforce 8800 GTX varmaankaan

hyydy ihan vähästä.

Muistia mikrossa on hulppeat

mahdotonta.

Erityisesti hiljaisessa kotitoimistossa

äänekäs kone on iso

häiriötekijä, mikäli konetta haluaa

pitää päällä muulloinkin

kuin vain työskentelyn aikana.

Tehokas kone ei siis saisi kuulostaa

tehokkaalta, vaan laaduk-

■ Jimm's PC

Jimm'sin tehomikro on tasaisen hyvä paketti, joka syö virtaa samassa

suhteessa tehoonsa, muttei kuitenkaan ole ole häiritsevän

äänekäs. Varustelu vakuuttaa vaativammankin tehokäyttäjän.

Arvosana

+ Tyylikäs, hiljainen, näyttö sisältyy hintaan

– Laajennettavuus, suorituskyky

6,6

pitkälle ja Applen koneet ovatkin

usein muistia runsaasti käyttävien

graafisten suunnittelijoiden

lemmikkejä.

Merkittävin rajoitus on laajennettavuus.

Jos näytönohjaimen

teho ei tyydytä, mitään ei ole

tehtävissä. Uusia laitteita ei tiukkaan

näyttökoteloon pahemmin

asennella eikä kolme usb- ja yksi

firewire-liitäntä pitkälle riitä.

Mikäli lisälaitteille, kuten

puuttuvalle muistikortin lukijalle,

on tarvetta, sotkee tyylikkään

kokonaisuuden melko nopeasti

erilaisista johdoista ja lisälaitteista

koostuva kaaos. Käytännössä

päivitystarpeen tullessa eteen,

neljä gigatavua. Laajennusvaraa

ei kuitenkaan ole jätetty, vaan

kaikki neljällä muistipaikkaa on

täytetty.

Loistava kokoonpano on valitettavasti

ängetty varsin luokattoman

koteloon. Liitännät kotelon edessä

on piilotettu napsauttamalla

avattavan luukun taakse. Edessä

olevien usb-paikkojen käytön yleisyydestä

johtuen luukkua joutuu

luultavasti pitämään käytännössä

koko ajan.

Optiset asemat ja muistikortinlukija

ovat taas piilossa alaspainettavan

luukun takana, joka

on jostain syystä jousitettu palaamaan

automaattisesti ylös ja

kaan kotelon tuntomerkkeihin

kuuluu hyvä äänieristys. Kotelon

muotoilu, valmistusmateriaali

ja eri osien asennuspaikat

vaikuttavat koneen sisällä

liikkuvaan ilmaan ja sitä myötä

sen aiheuttamaan meteliin sekä

tuulettimien tarpeeseen. Tk

on urakkana koko koneen uusiminen.

Näyttöäkään ei jälkeen päin

voi vaihtaa, mutta toisaalta tässä

paketissa saa samaan hintaan

varsin laadukkaan 24 tuuman

näytön mukana. Ainoana puutteena

näytössä on korkeussäädön

puuttuminen.

■ Apple Imac 24" 2,4GHz

Hinta: 1749 €

Valmistaja: Apple, www.apple.com

Lisätietoja: Apple, puh. (09) 4761500,

www.apple.fi

Lyhyesti: Puutteistaan huolimatta Imac

on hyvä vaihtoehto tyylitietoiselle tehokäyttäjälle.

Arvosana

+ Huippu suorituskyky, paikka toiselle näytönohjaimelle

– ongelmallinen kotelo, äänekäs

8,9

aiheuttaa näin hankaluuksia asemien

käytön kanssa. Luukku estää

täysin alimmissa laitepaikoissa

olevien laitteiden käytön.

Tukevista äänieristysmateriaaleista

huolimatta Daccon kone oli

myös vertailun äänekkäin.

■ DTK Prestige

Hinta: 1879 €

Valmistaja: Dacco Corporation,

www.dacco.fi

Lisätietoja: Dacco Corporation,

puh. (02) 274 0000, www.dacco.fi

Lyhyesti: Erittäin suorituskykyinen

tehomikro, joka tarjoaa hyvät laajennusmahdollisuudet.

fujitsu siemens scaleo

Xi 2530-23p

Hp pavilion m9066

Jimm's pC

Fujitsu Siemensin koneessa heti

ensimmäisenä silmään pistää

varsinainen tehomikron ulkonäkö.

Etupaneelin alalaitaa hallitsevat

sinisten ledivalojen valaisemat

refleksiputkien näköiset aukot,

joilla ei kuitenkaan ole viileän

ulkonäön luomista tärkeämpää

funktiota.

Harvinaisen paksusta pellistä

tehty kotelo vakuuttaa muutenkin

tehokkaalla olemuksellaan

sekä ulkonäön että myös painon

puolesta. Samaa tyyliä jatkaa

etupaneelista löytyvä Creativen

Fatal1ty-äänikortin etupaneeli

joka tarjoaa digitaalisen äänen

kanssa työskentelevälle monipuo-

HP:n osanotto vertailuun aiheuttaa

ensi silmäyksellä hieman

hämmästystä. Tarroja täyteen

oksennettu muovinen etupaneeli

tuijottaa selvästi muita pienemmän

kotelon edestä ja vaikutelma

tehomikrosta on varsin kaukana.

Usb-paikat ja muut yleisimmät

liitännät on jemmattu keinahtavan

muoviluukun taakse. Toisen

luukun takaa löytyy HP:n oma

lennossa vaihdettavan kiintolevyn

paikka. Sinne voi varmuuskopioida

tiedostonsa helposti etupaneelin

nappia painamalla.

Myös sisuskaluiltaan HP poikkeaa

muista vertailun koneista.

Vertailun ainoan AMD-prosesso-

Kotimaisen Jimm's PC-Storen

kasaama mikro veti suorituskykymittauksissa

vertailluista koneista

toiseksi parhaan tuloksen eikä suuresti

häpeile Daccon koneen rinnalla,

vaikka kaksiytiminen prosessori

hieman häviääkin DTK:sta löytyvälle

neliytimiselle isosiskolleen.

Huippuluokan näytönohjain

Geforce 8800 GTX ei jätä tilaa

pohdinnoille, mutta toisesta 16x

pci-e-paikasta on jäljellä vain umpeen

kolvatut reiät, joten kahden

näytönohjaimen sli-käytöstä on

turha haaveilla halvan emolevymallin

takia.

Jimm'sin kotelosta ei ylimääräistä

muovia löydy, mutta myös

Arvosana

+ Tasainen kokonaisuus, tyylikäs ja monipuolinen kotelo

– edessä vain yksi usb-paikka, työläästi avattava kotelo

8,4

liset ja helposti käsille päästävät

liitännät.

Koneen varusteisiin kuuluu

polttavan dvd-aseman lisäksi myös

toinen, lukeva dvd-asema, joka on

monille tehokäyttäjille välttämätön.

Pienen pettymyksen tuottaa

se, että usb-paikkoja koneen etuosasta

löytyy vain yksi.

Suorituskyvyssä Scaleo jää hieman

kärjen jälkeen, mutta tarjoaa

kaiken kaikkiaan tasaisen hyvän

paketin.

Jykevän kotelon ikävät puolet

paljastuvat, kun alkaa tutkimaan

koneen sisuskaluja. Kannen avaaminen

vaatii ruuvimeisselin tunkemista

kannen ja muun kotelon

Arvosana

+ edullinen, tv-kortti, virtapihi

– Suorituskyky, pieni kotelo

6,8

rilla rullaavan koneen grafiikasta

huolehtii vertailun kärjen grafiikkakortteja

astetta köykäisempi

Geforce 8600 GT, josta puuttuu

muun muassa directx 10 -tuki.

Kokoonpano jäikin suorituskykymittauksissa

joukon hännille. Toisaalta

virrankulutus on vain puolet

tehokkaimpien mikrojen vaatimasta

energiasta.

Hyvänä bonuksena koneen

sisältä paljastui valmiiksi asennettuna

Hauppaugen digi-tv-kortti

maanpäälliseen verkkoon, joka on

monelle tehokäyttäjälle välttämätön

varuste. Muistia on riittävät

kolme gigatavua, mutta laajennusvaraa

ei ole jätetty.

Arvosana

+ Suorituskyky

– ei muistikortinlukijaa, virtasyöppö

9,0

tässä kokoonpanossa kotelo aiheuttaa

eniten kummastusta. Koko

koneen etupaneeli on piilotettu

lukittavan luukun taakse, joka on

tietysti tietoturvallinen fyysisesti,

mutta varsin epäkäytännöllinen.

Optinen asema on vangittuna

luukun taakse piiloon, mutta

etupaneelin normaalit usb-paikat

siirretty kotelon päälle. Ratkaisusta

voidaan olla montaa mieltä,

mutta kokemus kertoo, että

kotelon päällä on hyvä säilyttää

erinäisiä raskaampiakin esineitä,

kuten jalkoja, mikäli kone sijaitsee

lattialla. On helppo kuvitella minkälaista

tuhoa päälle kiinnitetyille

usb-tikuille käytännössä tulee ta-


väliin, jotta saa vapautettua kaksi

kantta kiinni pitävää lukkoa. Kansi

ei myöskään liu'u pois, vaan se on

koneen alalaidassa kiinni saranalla.

Kotelon availu pöydän alla ei

ole mitään herkkua.

■ Fujitsu Siemens Scaleo Xi

2530-23P

Hinta: 1 699 €

Valmistaja: Fujitsu Siemens Computers,

www.fujitsu-siemens.com

Lisätietoja: Fujitsu Siemens Computers,

puh. 010 511 5691,

www.fujitsu-siemens.fi

Lyhyesti: Muotokieleltään tehoa uhkuva,

tasapainoisesti varustettu mikro.

Pienen kotelon vuoksi laajennettavuusongelmista

kärsivä HP

on kuitenkin kaikin puolin tuttua

hyvää laatua. Kokoonpano on toimiva,

mutta Compaqin perinteitä

tämäkin mallin kotelosta löytyy uusia

insinöörien juonimia ratkaisuja,

joiden toimivuudesta voidaan olla

montaa mieltä.

■ HP Pavilion m9066

Hinta: 999 €

Valmistaja: Hewlett-Packard,

www.hp.com

Lisätietoja: Hewlett-Packard,

puh. 020 5350, www.hp.fi

Lyhyesti: Edullinen paketti hieman vähemmän

vaativalle tehokäyttäjälle.

pahtumaan.

Perusvarusteeksi jo muodostunut

muistikortinlukija paistaa

poissaolollaan.

Jimm'sin kokoonpano on DTK:n

rinnalla todellinen tehomikro ja

suositeltava paketti tehokäyttäjälle,

jota ei vertailun suurin virrankulutus

häiritse.

■ Jimm's PC

Hinta: 1990 €

Valmistaja: Jimm's PC-Store,

www.jimmspc.fi

Lisätietoja: Jimm's PC-Store,

puh. (045) 657 6107, www.jimmspc.fi

Lyhyesti: Suorituskykyinen tehomikro,

joka ei sähköä säästä.


0

halutuinta digilahjaa

olli-Pekka komonen

1

maailman viilein näppäimistö

microsoft Wireless entertainment Desktop 8000

Microsoftin viihdenäppäimistö on maailman

ensimmäinen langaton taustavalaistu ladattava

näppäimistö. Uskomattoman ohueen ja

kevyeen pakettiin on ahdettu tavallisen näppäimistön

lisäksi erittäin näppärästi toimiva

hiirenkorvike, monipuoliset mediasäätimet,

ja Windows Vista -näppäin. Taustavalo toimii

2 Pelaamisen iloa

Uuden sukupolven pelikonsoli

Koko perheen suu kääntyy messingille, kun

pukin paketista paljastuu uuden sukupolven

pelikonsoli. Halvimmillaan noin 250 eurolla

pelaamiseen pääsee käsiksi Nintendon Wiillä,

jonka ohjainten heilutteluun perustuva

peliohjain on saavuttanut valtaisaa suosiota

aiemmin pelaamisesta piittaamattomienkin

parissa. 360 euron hintainen Microsoftin

Xbox360 tarjoaa laajinta pelivalikoimaa,

sekä mahdollisuuden päivittää konsoli edullisesti

hd-dvd-soittimeksi. Sonyn Playstation

3 sisältää blu-ray-teräväpiirtosoittimen, mutta

maksaa konsoleista selvästi eniten, hinnanalennuksen

jälkeenkin noin 480 euroa.


automaattisesti vain silloin, kun käyttäjä on

näppäimistön lähettyvillä, joten valo ei turhaan

loista pöydän reunalla. Patterinvaihtorumban

sijaan näppäimistö ja ergonominen

hiiri ladataan telakassa, jossa on myös neljä

usb-porttia. Hintaa komeudella on noin 250

euroa.

3

Rakenna oma robotti

lego mindstorms nXT

Legot ovat kuuluneet olennaisena osana jouluaaton

lahjakavalkadiin jo vuosikymmeniä.Äärimmäisin

Lego-elämys saavutetaan tänä vuonna lähes

400 euron hintaisella Mindstorms NXT -paketilla,

jonka sisuksista paljastuu paitsi vino pino perinteisiä

tekniikkalegoja myös 32-bittinen keskusyksikkö,

servomoottoreita, ääni-, valo-, kosketus- ja

ultraääniantureita. Nxt-ohjelman avulla Lego-robotit

voidaan ohjelmoida tekemään lähes mitä vain.

Samalla lasten ja vähän vanhempienkin ymmärrys

ohjelmoinnin logiikasta kasvaa kuin itsestään.

4

Joulun alla kaupat täyttyvät vimmaisesti

sopivia lahjoja etsivien ihmisten

armeijoista. Tekniikkasuuntautuneen

lähimmäisen lahjonta ei mene pahasti

vikaan, jos hänelle hankkii

vähintään yhden tällä sivulla esitellyistä

laitteista.

Ympäristötietoisen matka-akku

Solar Freeloader

Nykyihmisen taskussa kulkee jos jonkinlaista kännykkää,

mp3-soitinta ja pelikonsolia. Solar Freeloaderin avulla

lähestulkoon kaikki mahdolliset matkalaitteet saavat virtaa

tien päällä – aurinkoenergian avulla. Kompaktin kokoisiin

alumiinikuoriin on pakattu aurinkopaneelien lisäksi akku,

joten Freeloaderin voi ladata valmiiksi päivällä, ja käyttää

sen sisäistä akkua laitteiden kanssa illalla tai yöllä. Mikäli

aurinkoa ei riitä, voi Freeloaderin akun täyttää etukäteen

myös tietokoneen usb-väylästä. Hintaa vihertävälle virtalähteelle

kertyy noin 45 euroa + toimituskulut.

5 Vauhtia

6

8

ruudulle

nvidia Geforce 8800 Ultra

Pc-tekniikan kehityksen kärkeen pääsee

käärimällä pukinkonttiin Nvidian 8800sarjan

lippulaivan – tai kaksi tai kolme.

Vajaan 700 euron kappalehintaisissa näytönohjaimissa

on kussakin 681 miljoonaa

transistoria sisältävä G80-grafiikkaprosessori,

ja 2160 megahertsin kellotaajuudella

kodin oma

viihdekanava

netgear Digital entertainer HD

Täysiverisen htpc-koneen sijasta television

viereen on helppo sijoittaa hiljainen

ja tyylikäs mediastriimeri. Noin 350 euron

hintainen Netgearin Digital Entertainer

HD on varustettu laajalla tuella

eri tallennusformaateille, ja liitännöistä

löytyy ilahduttavasti myös hdmi digitaali-

kiinteää tallennusta

Transcend 32 Gt ssd-levy

Rakentelusta ja säätämisestä innostuneen

it-ammattilaisen joulusukkaan pullahtaa

kannettavan kiintolevyn korvaava

ssd-levy. Perinteiset levyt ja lukupäät on

ssd-tekniikassa korvattu flash-muistilla.

Levy kestää siis heiluttelua ja muuta

rankkaa käsittelyä ilman minkäänlaisia

ongelmia, ja lupaa myös merkittävän no-

10lg

super multi blue Bh10

kotiteatterin kuningas

Mikäli teräväpiirrosta ei saa tarpeekseen, kuuluu

olohuoneeseen ehdottomasti Lg:n moniformaattisoitin.

Sekä hd-dvd, että blu-ray –levyt kivuttomasti

toistava soitin ei ole halvin mahdollinen

ratkaisu teräväpiirtomaailmaan, mutta säästää

toimivaa gddr3-muistia löytyy peräti 768

megatavua.Virtaa jo yksikin kortti haukkaa

190 wattia, joten samaan syssyyn kannattaa

hankkia kilowatin virtalähde. Mikäli

jäähdytyksen melu käy sietämättömäksi,

kortin voi lisämaksusta hankkia Msi:n

nestejäähdytettynä versiona.

sen ääni- ja kuvasignaalin häiriöttömään

siirtoon televisiolle tai videotykille jopa

1080p-resoluutiolla. Mediatiedostojen

luku onnistuu joko langallisen tai langattoman

verkkoyhteyden yli, tai usb-liitännän

kautta muistitikulta tai ulkoiselta

kiintolevyltä.

peusedun verrattuna vanhaan tekniikkaan.

Ainoaksi haitaksi jää huikaiseva

hinta, 32 gigatavu levy maksaa vielä tänä

jouluna yli 300 euroa, jolla perinteistä levykapasiteettia

irtoaa jopa 400 gigatavua.

Kannettavan kiintolevyn korvaavien mallien

lisäksi markkinoilta löytyy Express card

-paikkaan sopivia tallennuslaitteita.

hyllystä tilaa yhdistämällä kaksi uuden sukupolven

soitinta yksiin kuoriin. Puutteitakin laitteessa

vielä on, hd-dvd –elokuvien valikot eivät toimi ollenkaan

ja merkillistä kyllä, myöskään cd-levyjen

kanssa Lg ei suostu toimimaan lainkaan.

7Digitaalinen

media vyöryy kaikkialta kuluttajan

kimppuun. Koko kodin keskitetty mediapalvelin

helpottaa valokuvien, musiikin ja videoiden

hallintaa ja katselua. Pelkkään yhteen verkkoliitäntäiseen

kiintolevyyn verrattuna neljää levyä

käyttävä Terastation säilyttää Raid5-konfiguroituna

tiedot, vaikka yksi levyistä hajoaisikin. Dlna-palvelimen

avulla Terastationiin tallennetut

mediatiedostot ovat helposti katseltavissa myös

erilaisilla mediamuuntimilla. Kahden teratavun

kokonaiskapasiteetilla varustettu Terastationmalli

kustantaa noin 850 euroa.

Teratolkulla tallennustilaa

Buffalo Terastation live

9 Teräväpiirtoa

kotivideoihin

Sony HDR-HC7

Hd-tekniikka painaa päälle paitsi televisioissa

ja soittimissa, myös videokameroissa.

Sonyn erittäin pienikokoinen kamera

perustuu 6,1 megapikselin cmos-kennoon,

jonka avulla videota voi tallentaa

joko 1080i-muodossa tai perinteisellä

sd-resoluutiolla samalle dv-nauhalle.

Videoinnin kanssa samaan aikaan on

voi kuvata myös erikseen muistikortille

still-kuvia 4,6 megapikselin tarkkuudella.

Rahaa hd-tason kuvausilosta täytyy

pulittaa noin 1300 euroa.


petteri JÄrViNeN • piirros: petri rotsteN

Potenssilääkkeet,ilmaissoftat

ja loistavat

osakekaupat

tukkivat sähköpostin.

Tilastojen

perusteella helpotusta

ei ole luvassa,

mutta muutama uusi

tekniikka saattaa auttaa.

Silkkaa roskaa

Vielä joitakin vuosia sitten

sähköposti oli näppärä

kanava asioiden hoitamiseen.

Nyt siitä on tullut likaviemäri,

joka pursuaa kyseenalaisia

tuotteita ja palveluita.

Asiaviestit hukkuvat mainosten

joukkoon.

Tavalliselle pc-käyttäjälle

roskaviestien poistaminen on

päivittäinen rutiini, johon tuhlaantuu

aikaa. Yrityskäytössä

roskapostin haitat ovat vielä laajemmat.

Esimerkiksi sähköpostin

lukeminen matkapuhelimella

on mielekästä vain, jos roskat

saadaan karsittua ajoissa.

Se ei ole helppoa, ja roskaposti

onkin loputonta kilpajuoksua

mainostajien ja torjuntapalvelujen

tarjoajien välillä.

Newseistä osakehuijauksiin

Ensimmäisen roskapostin lähettivät

kaksi arizonalaista asianajajaa,

jotka huhtikuussa 1994 mainostivat

palveluitaan yli 6000 newskeskusteluryhmässä.

Temppu

aiheutti laajaa suuttumusta silloisessa

nettimaailmassa.

Se oli kuitenkin vasta esimakua

tulevasta. Kun netti 1990luvun

lopulla levisi kaikkialle,

mainostus levisi sähköpostiin.

Esimerkiksi tammikuussa 1998

Future WT -niminen yritys

mainosti 57 miljoonan osoitteen

listaa 99 dollarin hintaan

– roskapostilla tietenkin.

Kriittinen massa ylittyi kuitenkin

vasta vuoden 2003 tienoilla,

jolloin roskapostin määrä

räjähti.

Aluksi mainokset lupasivat

lähinnä nopeaa rikastumista

tai houkuttelivat lähettämään

rahaa afrikkalaisille huijareille.

Tänään kukoistavat lääkekauppa,

laittomat tietokoneohjelmat

sekä mieskunnon kohentamiseen

tarkoitetut tuotteet.

■ ■ ■

Pari vuotta sitten yleiset seksimainokset

ovat lähes hävinneet.

Kun vuoden 2006 alussa 22 prosenttia

roskapostista tyrkytti seksiä,

vuotta myöhemmin niiden

osuus oli enää kolme prosenttia.

Alan harvoja hyviä uutisia onkin,

että seksikuvat eivät enää

tulvi lasten sähköposteihin.

Uudeksi suosikiksi ovat

nousseet osakkeet, joiden hintaa

yritetään nostaa kehumalla

niitä sähköpostilla. Silloin kyse

ei ole enää vain luvattomasta

markkinoinnista, vaan myös

kurssien vedättämisestä ja siten

rikollisesta huijauksesta.

marraskuu 2007 tietokoNe 37

■ ■ ■ t i e t o t u r v a

■ tauStat

Yhdysvallat yhä kärjessä

Aluksi roskapostia lähetettiin lähinnä

huonosti suojattujen sähköpostipalvelinten

kautta. Ne mahdollistivat

viestien releoinnin ulkopuolisilta

lähettäjiltä.

Palvelimia torjuttiin mustien

listojen avulla, jolloin roskaajat

siirtyivät uuteen tekniikkaan: lähetyspalvelua

alettiin ostaa bottiverkkojen

ylläpitäjiltä.

Englantilaisen tietoturvayhtiö

Sophoksen mukaan kesällä 2005

eniten roskapostia lähetettiin Yhdysvalloista

(26,4 %). Sen kannoilla

tulivat Etelä-Korea, Ranska,

Brasilia ja Kanada.

Kaksi vuotta myöhemmin Yhdys-

”kohta se loppuu”

Vuoden 2003 jälkeen myös viranomaisten

oli pakko ryhtyä

toimenpiteisiin. Suomessa roskapostitus

oli ollut laitonta jo

pitkään, mutta syksyllä 2004 voimaan

tullut sähköisen viestinnän

tietosuojalaki selkeytti tietosuoja-

ja vastuukysymyksiä.

Joulukuussa 2005 liikenne- ja

viestintäministeri Susanna Huovinen

kehui, miten roskapostin

määrä oli saatu laskemaan

80 prosentista kolmannekseen:

”Roskapostin määrän väheneminen

on osoitus siitä, että

määrätietoisin toimin kyetään

vaikuttamaan Internetin mukanaan

tuomiin lieveilmiöihin”.

Ministeriön laskelmat olivat

virheellisiä ja ilmeisen tarkoitushakuisia.

Mutta ovat muutkin sortuneet

■ ratkaiSut

38 tietokoNe marraskuu 2007

vallat oli yhä ykkössijalla (28,4 %)

ja Korea kakkosena. Kiina (4,9 %)

ja Venäjä (4,4 %) olivat kiilanneet

Brasilian edelle.

Luvut kertovat lähinnä kotikäyttäjien

ja nettiyhteyksien määrästä.

Vallatut kotikoneet toimivat omistajan

tietämättä roskapostin levitysasemina.

Tämä ei lupaa hyvää tulevaisuutta

ajatellen. Kiina, Venäjä ja

Brasilia kehittyvät nopeasti, joten

lähivuosina nettiin tulee satoja

miljoonia uusia, täysin kokemattomia

käyttäjiä. He ovat helppoja

saaliita huijareille ja alttiita tilaamaan

roskapostilla mainostettuja

turhaan optimismiin. Bill Gates

arveli Davosin talouskokouksessa

vuoden 2004 alussa, että roskapostiongelma

poistuu kahden

vuoden kuluessa. Ironista kyllä,

juuri kahden vuoden kuluttua

postin määrä kasvoi entisestään.

Toisaalta netti ei ole myöskään

romahtanut roskapostin

vuoksi, vaikka senkin piti joidenkin

ennusteiden mukaan

tapahtua viime vuonna.

Roskaposti on kuin liikenneruuhkat:

kaikki inhoavat

niitä, mutta jonottaminen hyväksytään,

koska vaihtoehtoiset

liikkumistavat ovat vielä hankalampia.

Aina löytyy asiakas

Toisin kuin viruksia, roskaposteja

ei lähetetä kiusan vuoksi,

vaan niiden tarkoituksena on

Domainkeys varmentaa lähettäjän

Roskapostisuodatuksen perimmäinen

ongelma on siinä, että lähettäjäkentän

tietoon ei voi luottaa.

Roskaajat käyttävät keksittyjä nimiä

ja bottiverkkojen kautta vaihtuvia iposoitteita,

mikä estää tehokkaiden

sulkulistojen kehittämisen.

Domainkeys (DKIM) on Yahoon

kehittämä tekniikka (antispam.

yahoo.com/domainkeys), joka varmistaa

sähköpostin lähettäjätiedon

aitouden.Tätä varten sähköpostipalvelimelle

luodaan salaustekniikassa

käytetty avainpari, jonka julkinen

osa tallennetaan dns-nimipalveluun

ja yksityinen osa palvelimelle.

Sähköpostia lähettäessään pal-

velin lisää viestin alkuun sisällöstä

lasketun tunnisteen ja allekirjoittaa

sen digitaalisesti. Vastaanottava

palvelin (tai sähköpostin lukuohjelma)

tarkistaa allekirjoituksen

aitouden from-kentän osoittaman

domain-nimen julkisella avaimella,

joka haetaan dns-nimipalvelusta.

Jos tarkistus täsmää,lähettäjätieto

on aito. Sivutuotteena varmistuu

viestin eheys, eli että sisältö ei ole

muuttunut matkalla. Roskapostisuodatus

tehdään vasta tämän jälkeen.

Jos tieto ei täsmää, viesti on väärennös

ja voidaan poistaa saman tien.

DKIM-tekniikka tehoaisi myös

tiedonkalasteluun, sillä se estäisi

tuotteita. Lisäksi heidän koneensa

on helppo vallata bottiverkkojen

käyttöön.

Myös yrityskoneita vallataan

haittaohjelmien avulla. Syksyllä

2007 paljastui, että lääkeyhtiö

Pfizerin verkosta oli kaapattu 138

työasemaa yhtiön oman Viagralääkkeen

mainostamiseen!

Suomessa tilanne on hyvä,

sillä saastuneita kotikoneita on

suhteellisen vähän. Lisäksi operaattorien

soveltama esto, joka

sallii kotikäyttäjien lähettää postia

vain oman operaattorin palvelimen

kautta, on osoittautunut

tehokkaaksi.

roskapostittajat häiriköivät myös

netin keskustelufoorumeita ja blogien

palautesivuja. Mainosviestejä voidaan

torjua niin sanotuilla CAptCHA-testillä,

joka on ihmiselle helppo mutta koneelle

vaikea. kuvan sivulla kirjoituksen ehtona

on yksinkertainen laskutehtävä, jonka

vain suomea ymmärtävä ihminen osaa

ratkaista.

lähettämästä väärennettyjä sähköposteja

esimerkiksi pankkien

nimissä. Lokakuussa 2007 Paypal

ja Ebay ilmoittivat Yahoon ohella

ottavansa DKIMin käyttöön.

Yksinkertaisempi SPF-tekniikka

(Sender Policy Framework) lisää

domain-osoitteen dns-tietoihin listan

koneista, jotka saavat lähettää

sähköpostia kyseisen domainin nimissä.

Vastaanottaja voi tarkistaa,

että ilmoitettu domain-tieto todella

löytyy dns-palvelusta.

postimaksu sähköpostille?

Vaihtoehtoinen keino roskapostin

kukistamiseen olisi veloittaa pie-

lisätä myyntiä.

Tilanne kertoo mainostajien

epätoivosta. Huomatuksi

tuleminen on niin vaikeaa ja

kallista, että markkinoijat ovat

valmiita turvautumaan jopa

laittomiin keinoihin saadakseen

viestinsä perille.

Roskapostimarkkinointi toimii,

sillä aina löytyy ihmisiä,

jotka haluavat tilata huomaamattomasti

Viagraa tai laihdutus-

ja mielialalääkkeitä. Koska

mainosten lähetyskustannukset

ovat olemattomat, jo muutama

tilaus riittää tekemään markkinoinnista

kannattavaa.

Joulukuussa 2006 Harvardin

yliopistossa julkaistiin tutkimus,

jossa seurattiin yli 400 osakevedätyksen

vaikutusta. Lopputulos

oli, että jos osti heti kyseistä osaketta

ja myi seuraavana päivänä,

ehti tehdä keskimäärin kuuden

prosentin voiton.

Roskapostista päästään eroon

ni summa jokaisesta lähetetystä

viestistä. Olisiko 10 senttiä liikaa?

Entä viisi? Tai edes yksi sentti?

Silläkin hinnalla miljoonan roskapostin

lähettäminen tulisi maksamaan

10 000 euroa. Se palauttaisi

sähköpostin samalle viivalle muiden

markkinointikanavien kanssa

ja lopettaisi järjettömät massapostitukset.

Valitettavasti maksua ei ole

helppo periä, koska mitään laskutustekniikkaa

ei ole. Lisäksi roskapostit

lähetetään usein vieraan

koneen kautta, jolloin laskun maksajaksi

joutuisi syytön kotikäyttäjä

eikä varsinainen lähettäjä.

oppivat niin sanotut bayesian-suodattimet tehoavat kohtalaisen hyvin roskapostiin.

käytön myötä ne oppivat erottamaan yhä paremmin, mikä on roskaa ja

mikä asiaa.

vasta sitten, kun laittoman

markkinoinnin riski jää ylittää

siitä saatavan taloudellisen hyödyn

arvon. Kaikesta päätellen

tuo aika on vielä kaukana.

■ tekniikka

roskaajien uudet konstit

Aikoinaan roskapostit oli helppo

tunnistaa yksinkertaisten avainsanojen

(get rich, money, $$$

jne.) perusteella. Suodattimien

kehittyminen on pakottanut ros-

Henkilökohtaiset tiedot

Otsikkoon lisätään vastaanottajan etunimi, jolloin

näyttää kuin viesti olisi tarkoitettu juuri hänelle,

ja lähettäjä-kenttään saatetaan väärentää

jokin samalta kuulostava nimi. Otsikossa voi

myös esiintyä satunnaisesti valittuja suomenkielisiä

sanoja, joten roskaviestiä ei voi enää

tunnistaa vieraskielisen otsikon perusteella.

pdf-tiedostot

Pdf-tiedostoliitteet läpäisevät sekä virustorjunnan

että roskapostisuodatuksen helposti.

Mainostajan kannalta pdf-tiedostoissa on

omat ongelmansa: ne kasvattavat viestin

kokoa ja mainos näkyy vain, jos vastaanottaja

avaa pdf-tiedostoliitteen.

Lait eivät tehoa

Riskiä on pyritty lisäämään

lakeja kiristämällä. Yhdysvalloissa

tuli vuoden 2004 alussa

voimaan niin sanottu can-spam

kapostittajat keksimään uusia

keinoja torjunnan huijaamiseen.

Kilpajuoksu mainostajien ja suodattajien

välillä saa jatkuvasti

uusia muotoja.

-laki, jonka piti hillitä ongelmaa.

Laki ei kieltänyt sähköpostimainontaa,

mutta asetti sille

pelisäännöt: lähettäjätietoa ei

saanut väärentää ja viestissä tuli

olla linkki, josta markkinoinnin

saa lopetettua.

Can-spamin jälkeen aktiivisia

roskapostittajia on saatu

kiinni ja rankaistu.

Ensimmäinen tuomittu

oli 30-vuotias Daniel J.

Lin, joka sai syyskuussa

2006 kolme vuotta

vankeutta laihdutuslääkkeiden

ja Viagran mainostamisesta vallattujen

yrityskoneiden kautta.

Tämän vuoden lokakuussa

kaksi pornospämmiä lähettänyttä

miestä sai Arizonassa yli

viiden vuoden vankeustuomiot.

Myös Euroopassa ja Australiassa

Mainos kuvana

Vuonna 2004 roskapostittajat alkoivat

lähettää mainoksia pelkkänä

grafiikkana, joten postisuodattimilla

ei ole mitään, mihin tarttua

viestejä arvioidessaan.

kirjoitusvihreet

Suodattimia hämätään kirjoittamalla

sanoja tarkoituksella väärin. Ihminen

hahmottaa sanat ja ymmärtää

viestin virheistä huolimatta, mutta

suodatin ei tunnista väärin kirjoitettuja

sanoja. Uutisia mainoksiin

Uutisista poimittu otsikkokenttä houkuttaa vastaanottajan

avaamaan viestin. Satunnaiset englanninkielen

sanat tai uutisesta kopioitu teksti

pyrkivät hämäämään suodatinta niin, että mainos

näyttää tavalliselta sähköpostilta.

Mainos

äänitiedostona

Uusin keksintö

on piilottaa

mainosviesti

mp3-tiedostoon.

Puolen minuutin

mainos mahtuu

äärimmilleen

pakattuna 57 kilotavuntiedostoliitteeseen,

mutta

äänenlaatu jää

heikoksi.

r o s k a p o s t i t ä n ä ä n ■ ■ ■

Aikaleima tulevaisuudesta

Jotkut sähköpostiohjelmat lajittelevat

saapuneet viestit niiden lähetysaikakentän

perusteella. Merkitsemällä ajan

tulevaisuuteen lähettäjä varmistaa, että

hänen viestinsä säilyy näkyvissä saapuneiden

listalla ensimmäisenä.

suomenkieliset roskapostit

ovat harvinaisia. Yrityksille

saa mainostaa – laki suojaa

vain yksityishenkilöitä

koneellisesti lähetetyiltä

mainosviesteiltä.

marraskuu 2007 tietokoNe 39

■ ■ ■ t i e t o t u r v a

roskaajia on rankaistu vankeudella

ja miljoonakorvauksilla.

Uusia yrittäjiä ilmaantuu

kuitenkin jatkuvasti, sillä riski

on pieni ja voitot suuria. Daniel

■ teStattua

LABS

roskapostia vuodesta toiseen

Seurasimme roskapostin määrän

kehittymistä osoitteilla, jotka ovat

olleet käytössä yli 10 vuoden ajan.

Testejä varten luotiin myös tilapäisiä

osoitteita, jotka mainittiin vain

yhdellä www-sivulla. Näin pyrimme

selvittämään, miten nopeasti uudet

osoitteet leviävät roskaajille.

Kaikki tilastot laskettiin suodattamattomista

viesteistä. Koska

osoitteita oli vain muutamia, tuloksia

ei voida yleistää. Havainnot

täsmäävät kuitenkin hyvin yleiseen

roskaviestien määrä

1800

1600

1400

1200

1000

800

600

400

200

40 tietokoNe marraskuu 2007

käsitykseen roskapostin määrän

muuttumisesta.

Yleinen havainto oli, että mitä

vanhempi osoite, sitä enemmän

siihen tuli roskapostia. Roskaajat

keräävät osoiterekisterinsä wwwsivuilla

mainituista osoitteista.

Vanha osoite on todennäköisesti

ehtinyt päätyä usean roskaajan

osoiterekisteriin.

Myös news-alueelle kirjoittaminen

omalla sähköpostilla on varma

keino päätyä roskaajien listalle.

0

1/2005 7/2005 1/2006 7/2006 1/2007 7/2007

HAAMUosoitekiN keLpAA

Kuinka nopeasti www-sivulle laitettu

osoite päätyy roskapostittajille?

Onko osoitteen poistamisesta

sivulta mitään hyötyä? Tätä

testattiin laittamalla www-sivulle

vuoden 2005 tammikuun alussa

kaksi sähköpostiosoitetta.

Roskapostittajat löysivät

osoitteet lähes välittömästi – jo

saman kuun aikana molempiin

osoitteisiin tuli seitsemän roskapostia.

Sen jälkeen määrä alkoi

kasvaa tasaisesti, kunnes 2005

joulukuussa roskaa tuli jo lähes

100 viestin kuukausivauhdilla.

Tällöin toinen osoite poistettiin

sivulta (nuoli kuvassa). Poistettu

osoite sai edelleen roskapostia,

mutta ero sivulle jätettyyn osoitteeseen

alkoi hiljalleen kasvaa.

Mielenkiintoista kyllä, vielä lähes

pari vuotta myöhemmin poistettu

kalasteluviestien määrä

100

90

80

70

60

50

40

30

20

10

0

4/2006 10/2006 4/2007

Linin saama hyöty oli 350 000

dollaria, mutta menestyneimmät

roskaajat ovat ansainneet

miljoonia.

Roskapostitus näyttää muut-

osoite sai noin 50 – 70 prosenttia

poistamattoman osoitteen

roskapostimäärästä.

Tulos osoittaa, ettei edes

osoitteen poistolla ole suurta vaikutusta.

Kun sähköpostiosoite on

kerran päätynyt roskapostittajille,

peli on menetetty.

Toisella kokeella tutkittiin, löytyvätkö

osoitteet nopeammin, jos

ne ovat mailto-linkkinä, ja onko

eroa osoitteen sijoittamisessa

pää- tai alasivulle. Mailto-linkin

osoitteet levisivät hieman nopeammin,

mutta ero tasoittui aikaa

myöten. Pää- ja alasivun osoitteilla

ei ollut merkittävää eroa.

Osa mainoksista lähetetään

täysin sokeasti. Varsinkin sales@

domain.fi- ja info@domain.fi

-tyyppisiin osoitteisiin tuli päivittäin

kymmeniä viestejä, vaikkei

osoitteita edes ollut olemassa.

tuvan yhä ammattimaisemmaksi.

Vastaanottajia pommitetaan

yhä uudelleen ja uudelleen jopa

aivan samoilla viesteillä. Postituskampanjat

voivat olla jopa yli


6000

5000

4000

3000

2000

1000

0

7/2004 1/2005 7/2005 1/2006 7/2006 1/2007 7/2007 0

9

8

7

6

5

4

3

2

1

roskAt pieNeNeVÄt

Roskapostin määrää (kaavion

pylväät) seurattiin kuukausitasolla

kesästä 2004 alkaen. Roskaa

tuli noin 2000 viestiä kuukaudessa.

Jostain syystä roskapostin

määrä lähes kaksinkertaistui

syksyllä 2006 ja jäi pysyvästi

aiempaa korkeammalle tasolle.

Keskimääräisen roskapostiviestin

kokoa (kaavion viiva)

seurattiin maaliskuusta 2005

alkaen. Vuoden 2006 aikana

koko yli kaksinkertaistui, kun ku-

poistoLiNkki AVAA HANAt

Roskapostin vas- 900

taisissa ohjeissa 800

muistutetaan, et- 700

tei viestin lopussa 600

olevaa unsubscri-

500

be-poistolinkkiä

400

kannata koskaan

300

painaa. Joskus

200

linkki ei edes toi-

100

mi, se on mukana

0

vain can-spamlainvaatimuksesta.

Mutta jos linkki toimii, se kertoo

roskaajalle, että tämä osoite

on aktiivisessa käytössä.

Asiaa testattiin painamalla

tammikuun 2006 alussa kahdeksan

eri roskapostin poistolinkkiä

ja ilmoittamalla niille aiemmin

käyttämätön sähköpostiosoite.

Ensimmäinen roskaposti tuli viiden

vuorokauden kuluttua. Puoli


kALAsteLU VÄHeNee?

Kalasteluviestien määrää seurattiin

roskapostista erillään. Viestien vähäisen

määrän vuoksi tulokset ovat enintään

suuntaa-antavia. Kesällä 2007

kalastelua oli poikkeuksellisen vähän.

Syyskuun korkea pylväs on seurausta

vuoden mittaisia.

Käyttäjien on syytä tottua

siihen, että liikenneruuhkien

tavoin roskaposti on tullut jäädäkseen.

tk

roskaviestin keskikoko, kt

vatiedostoihin perustuvat viestit

yleistyivät. Syksyllä koko kääntyi

laskuun. Ajoittaisista heilahduksista

huolimatta keskikoko on

edelleen pienentynyt vuoden

2007 aikana.

Roskapostista kertyy valtavasti

turhaa liikennettä. Viisi tuhatta

viestiä kuukaudessa, joiden keskikoko

on viisi kilotavua, tuottavat

vuodessa 300 megatavua liikennettä.

Jos organisaatiossa on

100 työntekijää, roskan määrä

vuositasolla yltää 30 gigatavuun.

1/2006 7/2006 1/2007 7/2007

vuotta myöhemmin roskan määrä

räjähti kasvuun ja vajaat kaksi

vuotta myöhemmin osoitteeseen

tuli jo lähes 1000 roskapostia

kuukaudessa.

Selvittämättä jäi, mikä kahdeksasta

poistopyynnöstä oli

myynyt osoitteen eteenpäin

roskaajille – vai olivatko kaikki

tehneet niin.

yhdestä ainoasta postituksesta, jossa

sama viesti saapui muutaman tunnin

aikana peräti 58 kopiona (tumma osa).

Jos se jätetään pois laskuista havaitaan,

että kalastelu on ainakin toistaiseksi hiljentynyt.

Ehkä selaimen phishing-estot

ovat alkaneet vaikuttaa?

■ ■ ■ t e k n i i k k a

TekSTi: SAMULi koTiLAinen • kUVAT: TiMo SiMPAnen

Kannettavat

Paljonko kannattaisi maksaa

kannettavasta tietokoneesta?

Riittäisikö jopa

500–600 euron halpamalli? Vai

pitäisikö investoida 1 500 euroa

huippumalliin?

Moni ostaja pohtii kuumeisesti

näitä kysymyksiä. Mainoksista

voi päätellä selvimpiä komponenttieroja,

mutta kaikkein

tärkeimmät ja syvemmät erot

jäävät usein hämärän peittoon.

Tutkimme, mitä kannettavien

kannen alta löytyy, ja mitkä ovat

ne osittain piilevät ominaisuu-


det, jotka tuntuvat hintalapussa.

Kannettavat koneet voidaan

ryhmitellä tiettyihin perusluokkiin,

jotka kertovat paljon

niiden rakenteesta ja ominaisuuksista.

Näiden luokkien

ymmärtäminen helpottaa selvästi

koneen hankintaa. Ehkä

kaikkein selvimmin tämä näkyy

kalliissa yritysmikroissa. Mikä

ihme niissä maksaa?

Rakenne ratkaisee

Yrityskäyttöön tarkoitetut kannettavat

voidaan jakaa karkeasti

hintalappua

syvemmältä

Kaupoista löytyy kannettavia reilusti alle tuhannella eurolla,

kun samaan aikaan yrityksille myydään paljon tuplahintaisia koneita.

Toisaalta kotien multimediakannettava voi maksaa yhtä paljon.

Mitkä tekijät tarkkaan ottaen vaikuttavat kannettavien hintoihin?

neljään luokkaan. On edullisia

yritysmikroja, jotka ovat halpojen

kotikoneiden hinnoissa. Sitten

on pieniä ja ultrakevyitä koneita

matkatyöläiselle, ja toisaalta

hurjan tehokkaita kannettavia

vaikkapa insinöörille tai graafiselle

suunnittelijalle. Väliin jää se

kaikkein tutuin ja silti kaikkein

mystisin kone, vajaan kahden ja

puolen kilon painoinen paremman

luokan yrityskannettava.

Tähän premium-luokkaan

kuuluvat esimerkiksi Lenovon

T-sarjan Thinkpadit, HP:n

nc-sarjan Compaqit sekä monia

Dellin Latitude- ja Fujitsu

Siemensin Lifebook-koneita.

Koneet ovat monesti satoja euroja

kalliimpia kuin samoilla

komponenteilla varustetut kotimikrot.

Syy löytyy kahdesta

tekijästä, elinkaariajattelusta ja

koneen rakenteesta.

Toisin kuin kotikoneet, yrityskoneita

kannetaan ja kolhitaan

päivittäin. Samalla ne

ovat usein työntekijän tärkein

työkalu, ja sisältävät yrityksen

kannalta hyvin tärkeää tietoa.

Huippuluokan yritysmikroissa

on siksi rakenteellisesti huomioitu

yleisimmät tavat, joilla

tietokone hajoaa.

Kannettavia kolhitaan ja

niitä siirrellään kulmista kiinni

pitäen. Jatkuvassa rasituksessa

näyttö ja emolevy saattavat haljeta.

Siksi runko, kansi ja näytön

ympäristö on tuettu jämäköillä

alumiini- tai magnesium-rakenteilla.

Kotikoneiden hatarien

kansien sijaan yrityskoneissa

kansi lukittuu jämäkästi pohjan

ympärille. Usein myös koneiden

kannet ovat kestävää ja naarmuuntumatonta

metalliseosta.

Yritysmikro kestää havereita

Toinen yleinen hajoamistapa on

se, että kone putoaa. Kiintolevyn

lukupää osuu levyn pintaan

kiinni, jolloin datalle voi

yleensä heittää hyvästit. Kallii-

siin yritysmikroihin on lisätty

kiihtyvyysanturi, joka huomaa

putoamisen. Kiintolevyn lukupää

siirretään nopeasti pois levyn

pinnalta ennen rysähdystä,

ja data pelastuu.

Kolmas tyypillinen koneen

tuho on näppäimistölle kaatunut

kahvikuppi tai juomalasi.

Yrityskoneissa näppäimistöt on

suunniteltu niin, ettei vesi pääse

helposti koneen sisään.

Kun tukevuuteen lisätään se,

että kalliimpien yrityskoneiden

paino on yleensä alle 2,5 kiloa,

on helppo nähdä, miksi kone on

selvästi peruskonetta kalliimpi.

Sama yhdistelmä selittää, miksei

yritysten matkakoneisiin mahdu

kaikkia kotikoneista tuttuja

lisäominaisuuksia ja -laitteita.

m i k ä k a n n e t t a v a s s a m a k s a a ? ■ ■ ■

kalleimmat kotikannettavat paljastuvat monesti vain liitäntöjä vilkaisemalla.

Multimediamalleista löytyy esimerkiksi hdmi-liitäntä viihdekeskuksiin tai e-sataliitäntä

lisäkiintolevyille.

Yrityskoneista löytyy kattavasti

tietoturvan ja hallinnan

ominaisuuksia. Esimerkiksi

kiintolevyn sisällön voi yleensä

salata. Akkukestoa pidennetään

sensoreilla, jotka himmentävät

näyttöä tarvittaessa.

elinkaari säästää tai tuhlaa

Yritysmikrojen hintaan ja ominaisuuksiin

vaikuttaa myös

elinkaari. Kotikoneissa tietyn

mallin elinikä on yleensä vain

kolmisen kuukautta. Sitten

myyntiin tulee uusi malli erilaisilla

piirisarjoilla ja komponenteilla.

Yrityksissä tällainen ei käy

päinsä. Koneiden säätäminen ja

yrityksen tarvitsemien ohjelmien

ja asetusten virittäminen on

valtavan työlästä. Siksi koneisiin

KaNNETTavIa mONEEN hINTaaN

Malli ja valmistaja hP Compaq 8510p hP Pavilion dv9000 Fujitsu Siemens Fujitsu Siemens

Amilo Li 1718 Amilo Xi 2528

hinta noin 2100 € noin 1000 € noin 750 € noin 1350 €

näytön koko 15,4 tuumaa 17 tuumaa 15,4 tuumaa 17 tuumaa

näytön tarkkuus 1680 x 1050 (matta) 1440 x 900 (kiiltävä) 1280 x 800 (kiiltävä) 1440 x 900 (kiiltävä)

Paino (mitattu) 2,8 kg 3,5 kg 2,7 kg 3,7 kg

Prosessori Intel Core 2 Duo T7700 amD Turion X2 TL-56 Intel Core 2 Duo T2450 Intel Core 2 Duo T7500

(2,4 Ghz) (1,8 Ghz) (2,0 Ghz) (2,2 Ghz)

Muisti 2 Gt 2 Gt 2 Gt 2 Gt

näytönohjain ati mobility Radeon Nvidia Geforce 8400m ati Radeon Xpress 200m Nvidia Geforce 8600m

hD 2600 (256 mt) GS (256 mt) GS (256 mt)

kiintolevy 160 Gt 2 x 120 Gt 120 Gt 2 x 160 Gt

Windows-versio vista Business vista home Premium vista home Premium vista home Premium

erikoista magnesiumkuori, telakointiliitin, Lightscribe (dvd-levyjen eti- Todella vähän liitäntöjä Kaukosäädin, e-satakiintolevysuojaus,

turvapiiri ketin tulostus polttaessa), laajennuspaikka,

tuplattu kiintolevy tuplattu kiintolevy

Muuta Sormenjälkilukija, gigabitin Sormenjälkilukija, altec Lansing - Silent mode, hdmi-liitin, weblähiverkkoyhteys,

ohjaintappi, -äänentoisto, hdmi-liitin, kamera, numeronäppäimistö,

hdmi-liitin, muistikortinlukija tuplakuulokeliitäntä, web- muistikortinlukija

kamera, numeronäppäimistö,

muistikorttilukija

ohjelmat Tietoturva ja bisnes, microsoft Works, Skype, microsoft Office (kokeilu- microsoft Works

kertakirjautuminen Yahoo, Google versio), microsoft Works

Vistan teholukema 4,6 (kiintolevy) 3,6 (grafiikka) 2,6 (grafiikka) 4,8 (muisti)

Suoritin 5,3 4,7 4,7 5,1

Muisti 4,8 5,9 4,2 4,8

Grafiikka 5,9 3,6 2,6 4,9

Peligrafiikka 5,0 4,1 3,0 5,2

ensisijainen kiintolevy 4,6 4,6 4,8 4,9

Liitännät

Usb 4 3 4 3

Firewire 1 1 - 1

hdmi 1 1 - 1

Bluetooth 1 1 - 1

Pc-card 1 1 - -

Muistikortinlukija 1 1 - 1

S-video - 1 - 1

kauko-ohjainväylä - 1 - 1

e-sata-lisäkiintolevy - - - 1

Lisälaiteväylä telakka lisälaitteet - -

kannettavien

tietokoneiden

perusluokat

YRITYSKONEET

edULLinen YRiTYSkone

edullinen työkalu

yritysominaisuuksilla

✓ hinta noin 900–1300 €

✓ paino noin 2,8 kg

✓ melko kestävä rakenne

✓ näyttö 14–15 tuumaa (matta)

✓ yrityssovellukset ja

tietoturvaominaisuudet

✓ elinkaari 3–12 kk

PiTkän eLinkAARen

PReMiUM-YRiTYSkone

kallein, hienoin ja kestävin

työkalu yrityskäyttöön

✓ hinta noin 1 500–2 200 €


✓ erittäin kestävä rakenne


✓ yrityssovellukset ja

tietoturvaominaisuudet


ULTRAkeVYT YRiTYSkone

kevyin ja pienin työkalu

matkatyöläiselle

✓ hinta noin 1 000–2 500 €


✓ melko kestävä rakenne



KOTIKONEET

edULLiSin koTikone

kaikkein edullisin

kannettava tietokone

✓ hinta noin 500–800 euroa


✓ edulliset materiaalt ja

komponentit

✓ näyttö 15,4 tuumaa (kiiltävä)


PeRUSkone MULTiMediAoMinAiSUUkSiLLA

pelaamiseen ja

viihdekäyttöön pystyvä

kotikone

✓ hinta noin 800–2 000 €


✓ tyylikäs ulkonäkö

✓ melko tehokkaat komponentit

✓ näyttö 15–17 tuumaa (kiiltävä)

✓ elinkaari 3 kk

"RAAhATTAVA" Viihdekone

suurin ja näyttävin kotikone

viihdekäyttöön

✓ hinta noin 1 000–2 000 €

✓ paino noin 3–4 kg

✓ näyttö 17–20 tuumaa (kiiltävä)

✓ näyttävä ulkonäkö

✓ tehokkaat komponentit,

hyvä varustelu

✓ elinkaari 3 kk


Î

■ ■ ■ t e k n i i k k a

tiputetaan valmiiksi viritetty levykuva.

Jos konemalli muuttuu

liikaa, eivät levykuvat toimi, ja

koko konsepti romuttuu.

Kalliit yrityskoneet ovat niin

sanottuja pitkän elinkaaren

malleja. Samaa konetta, jolle

taataan levykuvan yhteensopivuus,

saa valmistajalta ainakin

15–18 kuukauden ajan. Vaihdokset

tehdään hallitusti. Lisälaitteet,

kuten telakat tai varaakut,

saattavat sopia koneisiin

vuosikausien ajan.

Käytännössä tämä kaikki

merkitsee sitä, että kalliimmat

yrityskoneet ovat tekniikassa

aina hieman jäljessä kotikoneita.

Harva kalliimpi yrityskone

voittaa koskaan vertailutestejä,

sillä hinnan ja ominaisuuksien

suhde ei ole yhtä hyvä kuin

halvemmissa koneissa. Yrityskäyttäjät

kuitenkin rakastavat

kevyitä, kestäviä, laadukkaita ja

turvallisia työkalujaan.

Mistä sitten joutuu luopumaan,

jos valitsee edullisemman

Ei ole mitään vaaraa sekoittaa hP:n

Compaq 8000 -sarjan kannettavaa

ja Pavilion dv9000 -sarjan konetta,

niin erilaisia ne ovat. Koneet ovat

mainio esimerkki nykypäivän viihdekoneiden

ja yritysmikrojen eroista.

Eniten on eroa materiaaleissa

ja rakenteissa. Pavilion dv9500 on

kiiltäväpintainen kaunotar, päältä

ja sisältä kuvioitu. Koneessa on

altec Lansingin "brändi"-kaiuttimet,

kiiltäväpintainen näyttö, ja

muutenkin Pavilion vaikuttaa

enemmän viihdelaitteelta kuin

perinteiseltä tietokoneelta.

Jämäkkää vai herkkää

hP Compaq 8510p on Pavilionin

täydellinen vastakohta. Tämäkin

kannettava on tyylikäs, mutta hyvin

työkalumaisella tavalla. Kone on rakennettu

kestämään korutonta käyttöä.

Kannet ja näppäimistön edusta

on silattu magnesiumpinnalla, joka

kestää naarmuttamista.

Kone on kaikin puolin jämäkkä.

Kiintolevy on suojattu putoamiselta

ja koneessa on turvapiiri. Yritysverkkokäyttöä

nopeuttaa gigabitin

verkkoliitäntä, ja Compaq on tie-


Fujitsu-Siemensin 17-tuumaisesta

viihdekannettavasta löytyy mukana

kulkeva kaukosäädin.

luokan yrityskoneen? Samanlaisen

prosessorin, kiintolevyn ja

muut komponentit saa edullisemmissa

malleissa ehkä satoja

euroja edullisemmin.

Hinnan säästämiseksi rakenteissa

on tingitty. Koneet eivät

ole yhtä jämäköitä, eikä niissä

ole kaikkia luotettavuutta tuovia

lisäominaisuuksia. Usein myös

laajennettavuudesta on tingitty,

hP Compaq 8510P ja hP Pavilion Dv9500

Yrityksen tehomylly vs. kodin viihdekaunotar

Magnesiumkuorinen

Compaq

on tehty

raskaaseen

työkäyttöön

sekä rakenteeltaan

että teholtaan.

tysti telakoitava.

Toisin on Pavilionin laita. Kansi

jää suljettaessa raolleen, ja koneen

käsittelyä varoo vaistomaisesti.

Kiiltävät pinnat vaikuttavat herkästi

naarmuuntuvilta. Tästä on tuskin

suurta haittaa, koska 3,5 kilon painoista

ja suurikokoista konetta tuskin

kannellaan paljoa mukana.

Pavilionin suureen pinta-alaan

mahtuu yhtä ja toista. Koneessa

on esimerkiksi kaksi kiintolevyä

ja erillisellä numero-osalla varustettu

näppäimistö. Dvd-asema on

eikä edullisiin yrityskoneisiin

ehkä saa tehokkaampia näytönohjaimia.

Kaikkein kevyimmistä

materiaaleista on myös luovuttu,

eli halvemmissa yrityskoneista

paino nousee 2,3 kilon tienoilta

2,8 kilon tienoille.

halpakone on

säästämisen ihme

Myös kotikoneissa on valtavia

hintaeroja. Edullisimmat koneet

myydään vain 500 euron hintaan,

mutta kalleimmat koneet

maksavat yli 2000 euroa. Missä

on ero?

Kotikoneissa erot muodostuvat

pääosin komponenteista ja

materiaaleista. Jotta kannettavan

tietokoneen hinta voidaan

painaa vain 500 euroon, täytyy

kustannuksia leikata kaikista

mahdollisista kohdista.

Näytöissä käytetään edullisempia

paneeleja, joiden tarkkuus

on 1280 x 800 tai vain

1024 x 786. Prosessoreina ei

voida käyttää Intelin Core 2

17 tuuman näytöllä

varustettu Pavilion

on suuri ja näyttävä

näky. kone on

kaunis, mutta haavoittuva.

Lightscribe-mallia

eli sillä voi tulostaa

levyihin myös kansipuolelle

etiketin.

hauska yksityiskohta

on kaksi kuulokeliitäntää,

joilla kaksi katsojaa

voi kuunnella vaikkapa elokuvan

ääntä yhtä aikaa kuulokkeista.

iso vai tarkka näyttö

Pavilionin 17-tuumainen näyttö on

suuri, mutta ei kokoonsa nähden

kovinkaan tarkka (1440 x 900

pistettä). viihdekäyttöön tarkkuus

riittää toki hyvin. vaikka Compaq

8510p:n näyttö on fyysisesti paljon

pienempi, on tarkkuus 1680

x 1050. Ruudulle mahtuu paljon

tavaraa, ja näyttö soveltuu myös

Duo eikä AMD:n Turion-suorittimia,

sillä niiden hintalaput

liikkuvat 150–350 euron luokassa.

Hitaamman Intel Celeron

M - tai AMD:n Sempron

-prosessorin saa sen sijaan alle

60 eurolla. Samalla tavalla säästetään

muistissa, kiintolevyssä,

dvd-asemissa ja muissakin

komponenteissa.

Halpakoneiden pintamateriaalit

ovat edullista muovia, eivätkä

erityisen näyttäviä. Mobiilitekniikan

kalliimpia ratkaisuja,

kuten kevyempiä materiaaleja

tai pienemmiksi tehtyjä komponentteja,

ei juuri käytetä. Halpakoneet

ovat usein paksumpia

ja suhteessa painavampia kuin

kalliimmat koneet.

Myös näppäimistö ja ohjainlevy

ovat usein edullisempaa

laatua. Liitännöistä on tarjolla

vain välttämättömät, eikä laajennusvaraa

juuri ole. Halpakoneissa

myös ohjelmistotarjontaa

on karsittu. Esimerkiksi

Windows Vista voi olla riisuttu

esimerkiksi suunnittelutyöhön.

Suorituskyvyn puolesta Compaq

on suunnattu tehokkaan työaseman

vaihtoehdoksi esimerkiksi

suunnittelijalle. varsinkin näytönohjain

on hurjan nopea. muutenkin

komponentit ovat kalleinta laatua,

mikä näkyy yli 2 000 euron hinnassa.

Pavilionissa näytönohjain

on taas paketin heikoin kohta. Noin

tuhannen euron hintaan nähden

suorituskyky on kuitenkin hyvä.

Erot näkyvät myös ohjelmapuolella.

Compaqin Windows vistan

Business-versiota on terästetty

tietoturvan ja kertakirjautumisen

sovelluksilla. Pavilionissa on keskitytty

viihteeseen, ja esimerkiksi

Yahoon, Googlen ja Skypen lisäohjelmiin.

Home Basic -malli, jossa ei ole

lainkaan uutta Aero-käyttöliittymää.

Ostaja joutuu luopumaan

paljosta, mutta toisaalta halpakannettavien

hinnat on näin

saatu painettua tasolle, josta

muutamia vuosia sitten ei osattu

unelmoida. Tämän luokan koneet

ovat tietysti halvimmillaan

myyntiaikansa lopulla.

kelpaako kodin tehomylly

yrityskoneeksi

Moni pieni yritys ja kotona töitä

tekevä joutuu tekemään vielä

erään valinnan. Pitäisikö työkäyttöön

ostaa yritysmikro vai

kotimikro? Kummassakin on

omat hyvät puolensa. Mitä eroa

koneilla on?

Suurin ero kotikoneiden ja

yrityskoneiden välillä on työkaluajattelu.

Halvinkin yritysmikro

rakennetaan kestämään päivittäistä

kuljetusta. Koneet on ainakin

jotenkin suojattu kolhuja

ja naarmuja vastaan. Koneiden

Fujitsu Siemensin amilo L- ja amilo

X-sarjan koneet osoittavat miten

suuria eroja kahden kotikoneen

välillä voi olla. amilo Xi 2528 on

huipputehokas ja huippuvarusteltu

viihdekone. amilo L -sarja taas saa

hämmästelemään sitä, miten alas

koneiden hintaa saadaan nykyään

puristettua, vieläpä aivan järkevästi.

Nyt testattu amilo Li 1718 -malli

on L-sarjan koneista kallein reilun

700 euron hinnalla. Kevyemmällä

prosessorilla ja

Windows vista Basic-käyttöjärjestelmällä

varustettuna

koneiden hinnat painuvat alle 600

euron.

Järkevää edullisuutta

vaikka koneiden ero näkyy selvästi

jo päällepäin, on L-sarjan kone

kuitenkin aivan tyylikäs paketti.

hopeanharmaa kansi ja muuten

musta pinta ovat koruttomat mutta

siistit. Näppäimistö ja kosketuslevy

ovat nekin vaatimattomat mutta

toimivat. Eniten yllättää liitäntöjen

vähäisyys. Koneen reunat ammottavat

tyhjyyttään, kun kaikki eri-

LABS

suoritusKyKy (pcmarK vantage)

Amilo L -koneen

suorituskyky on

tietysti joukon heikoin,

mutta yllättävän

hyvä verrattuna

koneen hintaan.

huippukoneissa

varsinkin prosessori

ja tehokas näytönohjain

näkyvät

hintalapuissa.

paino ja koko yritetään pitää

halvoissakin malleissa kurissa.

Kotikoneet on taas suunniteltu

lähinnä siirrettäviksi, esimerkiksi

pöydältä komeroon.

Koneen pitää olla tyylikäs ja

tehokas, ei naarmuja kestävä tai

kevyt. Niinpä kotikoneet ovat

yleensä suurempia ja paremmin

varusteltuja, mutta niiden kestävyys

ei ole niin hyvä. Esimerkiksi

kansi jää kotikannettavissa

usein raolleen, ja se pysyy kiinni

vain keskellä olevalla hakasella.

Tuntuisi melkeinpä ihmeeltä,

että tällainen mikro kestäisi

vuosikausia oikeassa matkakäytössä.

koisliitännät on karsittu pois.

Toinen selvä säästökohde on

15,4-tuumaisen näytön tarkkuus,

joka on vain 1280 x 800. Samoin

näytönohjain on teholtaan

vaatimaton. Peruskäyttöön potkua

löytyy kohtuullisesti, ja kokonaisuudessa

ei ole liian heikkoja kohtia.

myös sovellusohjelmapaketti on

samanlainen kuin muissa Fujitsu

Toinen merkittävä käytännön

ero liittyy näyttöihin. Edullisimmissakin

yrityskoneissa näytöt

ovat toimistokäyttöön sopivia

mattapintaisia malleja. Kotikoneissa

on melkein järjestään

siirrytty kiiltäväpintaisiin näyttöihin.

Ne näyttävät hienommalta,

mutta heijastukset ovat

niille myrkkyä.

Ohjelmistopuolella erona on

Windows Vista Business ja Vista

Home Premium. Bisnesversiolla

voi kirjautua yritysverkkoihin,

ja mukana on työkäyttöön sopivia

varmistuksen ja tiedonsiirron

ominaisuuksia.

Kotien Home Premium taas

Fujitsu Siemens amilo Xi 2528 ja Fujitsu Siemens amilo Li 1718

Multimediahirmu vs. halpa kannettava

Suurikokoinen ja tehokas Amilo

Xi 2528 -kone on varustettu kahdella

160 gigatavun kiintolevyllä.

m i k ä k a n n e t t a v a s s a m a k s a a ? ■ ■ ■

Suorituskyky (Pcmark Vantage)

3000

2500

2000

1500

1000

500

0

1809

2092

Fujitsu HP Pavilion

Siemens

Amilo Li 1718

dv9500

2843

HP Compaq

8510p

2854

Fujitsu

Siemens

Amilo Xi 2528

Amilo L -mallit ovat

Fujitsu Siemensin

edullisimpia koneita.

kaikessa säästämällä

on saatu

aikaan yllättävän

käyttökelpoinen

kone.

Siemensin kotikoneissa

eli varsin laaja.

amilo L -sarja, varsinkin

sen edullisimmat

versiot, antaa mainiota

vastinetta rahalle, jos tietokoneeseen

ei haluta sijoittaa

suuria summia.

huikeasti levytilaa

Grafiitinharmaalla karkeahkolla

pinnalla päällystetty amilo Xi 2528

on suunniteltu aivan erilaisista lähtökohdista.

Koneessa on kokoa,

ominaisuuksia ja tehoa. amilo Xi

muistuttaa nyt testattua hP:n Pavilionia,

mutta amilo on kalliimpi ja

tehokkaampi.

sisältää Media Center -osan ja

paremmat viihdeominaisuudet.

Kotikoneissa mukana tulee

usein myös esimerkiksi virustorjunnan

aloituspaketteja ja

Microsoft Works -ohjelmisto.

Raahattavien paluu

Jatkossa koti- ja yrityskoneiden

erot näyttävät vain kasvavan.

Kotikannettavat ovat kehittymässä

viihdekeskuksen suuntaan,

joten näyttöjen koko, tallennustilan

määrä ja multimedialiitännät

ovat kasvussa.

17-tuumaisella näytöllä ja

kahdella kiintolevyllä varustettua

melkein neljän kilon painoista

kannettavaa ei paljon

kannella. Sillä voi kuitenkin

korvata pöytäkoneen jopa pelitai

elokuvakäytössä.

Nyt myyntiin on tullut jopa

19- ja 20-tuumaisilla näytöillä

varustettuja viihdehirmuja,

joiden seurauksena kannettavat

palaavat juurilleen, raahattaviin

tietokoneisiin.

Tk

Kone on selvästi suunnattu multimediaan

ja viihdekäyttöön. mainio

innovaatio on esimerkiksi koneen

kyljestä irtoava pieni kaukosäädin,

jolla kone muuttuu vaikkapa televisioksi.

viihteelle on varattu tilaa

320 gigatavua, mikä on kannettavaksi

tietokoneeksi huikea määrä.

amilo X:n liitinvalikoima on

erittäin runsas. mukana on hdmi-liittimen

ohella e-sata-liitin,

jolla koneeseen voi lisätä ulkoisia

kiintolevyjä. Suorituskykyä riittää

melkein yhtä paljon kuin hP:n

selvästi kalliimmassa tehotyöasemassa.

Kun koneen hinta on vain

noin 1 350 euroa, on hinta-tehosuhde

erinomainen.


osmo a. wiio

Viestinnän

emeritusprofessori

osmo A. Wiio

on tunnettu

tietotekniikan

popularisoija.

” Kilbyn integroitua

piiriä on pidetty

1900-luvun

tärkeimpänä

tietotekniikan

keksintönä.

”


Mistä tullaan

Mikrotietokoneiden kehityksen alusta

saakka mukana olleena on ollut

melkoinen elämys seurata laitteiden

ja sovellusten kehitystä. Muisteluun

on ehkä syytäkin, sillä ensimmäiset

jokamiehen laitteet ilmestyivät meille

vuonna 1977 eli 30 vuotta sitten.

Voisin vietää omien laitteitteni

30-vuotisjuhlaa, sillä hyllylläni on

165x165 mm:n emolevy, jossa lukee

”KOTITIETOKONE

HOBBYCOMPUTER

OK41077”. OK-merkintä

tarkoittaa Osmo

Kainulaista ja numero

päivämäärää 4.10.1977.

Minä olin yksi Kainulaisen

kehittämän Telmacin

melko harvoista

kokoajista. Emolevyn

painetun piirin osien

kasaamisen lisäksi piti

näppäimistö tehdä itse,

massamuistina oli äänikasetti ja

näyttölaitteena televisiovastaanotin.

Ohjelmointi oli suoraan numeroilla

kirjoitettua lähdekoodia. Alkeet tuli

opetelluksi!

Nyt laitteistoni on tietysti jotain

aivan muuta, mutta sylikoneita lukuun

ottamatta kasaan pc-koneet itse

haluamallani tavalla. Pääkoneeni ei

suinkaan edusta mitään alan huippua,

mutta kahdella kiintolevyllä on

yhteensä tilaa 320 gigatavua, suoritin

on 64-bittinen, muistia on 1,5 gigatavua

ja näyttölaite on nestekidenäyttö.

Kehitys on mielestäni ollut 30 vuodessa

huimaa, mitä tavallinen käyttäjä

tuskin huomaa.

Babbagesta Mark 1:een

Tietokoneen periaatteen kehitti englantilainen

matemaatikko Charles

Babbage vuosina 1822–1842, mutta

elektronisten tietokoneiden synnystä

kiistellään edelleen. Saksalaisen

Konrad Zusen 1941 kehittämä ohjelmoitava

kone ei ollut elektroninen.

Muita varhaisia kehittäjiä olivat toisen

maailmansodan aikaan Englan-

nissa Alan Turing ja Yhdysvalloissa

John Mauchley, J. Presper Eckert sekä

Unkarista Yhdysvaltoihin siirtynyt

John (Janos) von Neumann kehittivät

Mark 1 –koneen, joka ei ehtinyt valmistua

ennen sodan päättymistä.

Sodan päätyttyä Winston Churchill

määräsi saksalaisen salakirjoituksen

selväämiseen kehitetyt koneet ”turvallisuussyistä”

tuhottaviksi. Aivan

hiljattain Englannin tietokoneseura

on rakentanut uudelleen Alan Turingin

kehittämän Bombe-koneen, joka

nimenomaan kehitettiin saksalaisen

Enigma-kodin purkajaksi. Joitakin

vuosia sitten Babbagen analoginen

tietokone koottiin museoon.

Elektroniset digitaaliset tietokoneet

lähtivät liikkeelle juuri amerikkalaisten

Mark 1 –koneen ENIACseuraajasta,

jonka kehitystyössä oli

mukana myös IBM:n perustaja Thomas

J. Watson Sr. Tietokoneita alkoi

ilmestyä sotilaskäytön lisäksi suuriin

organisaatioihin. Transistori keksittiin

1948 ja vähitellen paljon tilaa ja

energiaa vievät radioputket korvattiin

puolijohteilla. Suomen ensimmäisen

digitaalisen tietokoneen eli matematiikkakoneen

rakentaminen alkoi

1954.

Tie auki mikroille

Olennainen siirtyminen pieniin ja

tehokkaisiin tietokoneisiin tapahtui

kahden keksinnön ansiosta. Amerikkalainen

Jack St. Kilby keksi integroidun

piirin 1958 ja Ted Hoff mikroprosessorin

1971. Eräissä arvioissa

Kilbyn integroitua piiriä on pidetty

1900-luvun tärkeimpänä tietotekniikan

keksintönä ja hän saikin siitä

Nobelin fysiikan palkinnon vuonna

2000. Tie oli auki mikrotietokoneille

tai henkilökohtaisille tietokoneille.

Olin 1970-luvulla amerikkalaisen

Popular Electronics –lehden tilaaja.

Heinäkuussa 1974 lehti julkaisi rakennusselostuksen

omatekoisesta

tietokoneesta Intelin palveluksessa

olleen Hoffin kehittämällä 8088-suo-

rittimella. Juttu ei herättänyt vielä

erityistä huomiota.

Tammikuun 1975 numerossa oli

uusi selostus, joka perustui suorittimen

uuteen 8080-versioon. Artikkelin

nyt aiheuttama innostus lukijoissa

johtui lähinnä siitä, että MITS-niminen

pieni yritys ilmoitti myyvänsä

rakennusselostuksen laitetta Altair

8000 –nimisenä rakennussarjana.

Olin vähällä tilata sen, mutta kova

dollarihinta esti hankkeen.

Apple saapuu

Jäin kuitenkin innokkaasti seuraamaan

tilannetta, josta sain vielä ensikäden

tietoja Amerikan matkallani

tietokoneprofessori Dick Basslerilta,

hyvältä ystävältä. Alkoi ilmestyä lisää

mikrtietokoneiden rakennussarjoja ja

1976 tuli markkinoille ensimmäinen

teollinen tuote eli Apple II.

Sitten Helsingin elektroniikkamessuilla

näin tungosta pienen osaston

ympärillä. Siellä insinööri Osmo

Kainulainen esitteli rakentamaansa

omatekoista tietokonetta ja tarjosi

ostettavaksi koneen emolevyn painetun

piirin ja kokoamisohjeet. Kaupat

kanssani syntyivät heti ja ensimmäinen

oma tietokoneeni toimi parin

iikon ahkeran rakentelun jälkeen. Telmac

oli lähinnä harjoittelukone, jolla

oppi tietokoneen perusteita.

Vuoden 1978 helmikuussa olin

uudelleen Yhdysvalloissa viestinnän

tutkijoiden kokouksessa. Tapasin

Basslerin, joka oli hankkinut itselleen

Sol-20-nimisen tietokoneen rakennussarjan.

Hänen kotonaan kokeilin

Basic-kieltä käyttöjärjestelmänään

käyttävää laitetta, mutta siihen tuli

pian CP/M ja erillinen lerppuasema.

Tilasin koneen ja nyt minulla oli ensimmäistä

kertaa hyötykäyttöön oma

tietokone. Tein organisaatioviestinnän

tutkimuksia ja tutkimusten valmistuminen

kohosi uusiin lukemiin

Basicilla kirjoittamallani laskentaohjelmalla.

Nyt Sol-koneeni on Tekniikan

museossa.

TK

maija-Liisa ihanus • KuvaT: Timo simpanen

Avoimen lähdekoodin

eduista ja haitoista

Avoimen lähdekoodin ohjelmistojen ympärillä

velloo väittämiä ja asenteita. Raatimme muistuttaa

suljetun koodin ohjelmistoissa olevan samankaltaisia

ongelmia kuin avoimella puolellakin.

Tietokone-lehden toimituspäällikkö Kari

Haakana oli kerännyt tämänkertaiseen,

open sourcea käsittelevään paneeliin

väitteitä ja käsityksiä aiheesta. Osa väitteistä

on tehty vakavalla naamalla, osa on provosoivia,

mutta ne kuvastavat käsityksiä, joita

avoimen lähdekoodin ohjelmista on.

Väitteet heitettiin kaksinörttiselle raadille.

Arto Teräs on open source -aktivisti ja Suomen

Linux-käyttäjien yhdistyksen Flugin entinen

puheenjohtaja. Päivätöissä hän on sovellusasiantuntija

CSC – Tieteellinen laskenta Oy:ssä.

Janne ”Jaba” Pikkarainen taas on tuttu

Tietokoneen Linuxin jäljillä -blogista. Oikeissa

töissä hän on Sanomadatassa, jossa

huolehtii Mbnetin Linux-palvelimista.

Ensimmäinen väite on yleinen: open

source -ohjelmat ovat ilmaisia, niitä

kehittämällä ja myymällä ei voi siis

saada rahaa.

”Oikein/väärin/jotain siltä väliltä/ei tietoa,

mitä raati vastaa”, Haakana kysyy.

”Totta sinänsä, että jos pelkästään koodaa

ohjelmia ja pistää niitä jakoon, ei sillä

välttämättä rahaa saa. Moni firma rahoittaa

toimintansa tarjoamalla tukipalveluja tai

tarjoamalla koulutusta softan käyttämiseen.

Ansaitsemiskeinoja on muitakin kuin että itse

softasta maksetaan rahaa, esimerkiksi vuosittaiset

tukimaksut”, Pikkarainen luettelee.

”Lisenssimaksuilla ei oikein voi rahaa tahkota,

eivätkä ohjelmakokoelmat kuten Linuxjakelupaketitkaan

rahasampoja ole. Mutta

suuri osa maailmassa myytävästä softasta on

räätälöityä, ja silloin softan kehittämisestä voi

pyytää rahaa”, Teräs sanoo.

Liikaa lisenssejä

Avoimen koodin ohjelmistojen jakelua määritellään

erilaisin lisensointijärjestelmin, esi-

merkiksi kolmanteen versioonsa ehtineellä

GPL:llä.

”Miksi niitä on niin paljon, kolmisenkymmentäkö

niitä on?”, Haakana tivaa.

”Varmaan siksi, että projekteja on lähtenyt

liikkeelle eri puolilta maailmaa. Eri kehittäjät

ovat aikanaan määritelleet lisensseille vähän

eri rajat”, Pikkarainen taustoittaa.

”Aiemmin jokainen avoimen lähdekoodin

ohjelmia kirjoittanut firma teki oman lisenssinsä

ja laittoi siihen omia ehtoja, ja lisenssit

olivat epäyhteensopivia olemassa olevien

kanssa eikä useiden ohjelmien koodeja voinut

yhdistää. Mutta nyt lisenssejä on vähemmän.

On BSD-tyyppiset lisenssit, joilla saa tehdä

mitä tahansa eikä muutoksia tarvitse antaa

takaisin yhteisölle. Sitten on GPL ja muut

copyleft-tyyppiset lisenssit, joissa muokattukin

versio pitää julkaista samalla lisenssillä

eteenpäin”, Teräs jaottelee.

Open source -softan käyttämisen epäillään

sitovan ennalta arvaamattomiin velvoitteisiin.

”Onko kaikille käyttäjille selvää,

mihin open source -ohjelmia käyttäessään

sitoutuu?” Haakana kysyy.

”Kaikki eivät lue lisenssejä loppuun asti,

mutta jos ottaa käyttöön avoimen ohjelmakoodin

softan eikä myy sitä eteenpäin, ei ole

mitään ongelmia”, Pikkarainen huomauttaa.

”Käyttäjähän voi vapaasti painaa sitä accept-nappulaa

ja käyttää softaa ilman että

tarvitsee hallita lisenssiasioita. Jos softaa taas

levittää osana omaa kaupallista tuotettaan,

pitää katsoa ehtoja tarkemmin. Ehtoja on,

mutta eivät ne ole niin ennalta arvaamattomia,

varsinkaan jos niitä vertaa suljettuihin

ohjelmistoihin – ne ovat vain erilaisia, niihin

ei ole totuttu ja siksi on joskus tullut väärinymmärryksiä”,

Teräs muistuttaa

i c t- p a n e e l i

Patentit eivät vain

yksinkertaisesti toimi

ohjelmistopuolella.

arto Teräs, open source -aktivisti,

sovellusasiantuntija

Samasta kernelistä

hyötyvät kapitalistisessa

maailmassa kaikki.

janne pikkarainen,

Linuxin jäljillä -bloggaaja

En muista IBM:n

esiintyneen sosialistisena

yrityksenä.

Kari haakana, Tietokone-lehden

toimituspäällikkö

marraskuu 2007 TieToKone 47

■ ■ ■ i c t- p a n e e l i

onko se sosialismia?

Seuraava väite on lyhyt: open

source on sosialismia. Tällaisen

väitteen on esittänyt ainakin

ohjelmistoyhtiö SAP:n entinen

tuote- ja teknologiajohtaja

Shai Agassi. Hänen mukaansa

open source on ”intellectual

property socialism” eli tekijänoikeuksien

sosialisointia.

”Onko teillä punaiset paidat

viattomien kollareidenne alla?

Onko open source sosialismia?”

”Onhan siinä jonkin verran

sellaisia piirteitä mutta mielestäni

positiivisessa hengessä.

Open source sopii myös kapitalistiseen

maailmaan. On

ryhmittymiä, joilla sosialistiset

piirteet ja etiikka ovat hyvinkin

tärkeässä asemassa, kuten Free

Software Foundation. Sille on

tärkeää, että voi auttaa kaveria,

että ohjelmakoodin saa käyttöön

ja sitä saa käyttää ilman

rajoitteita. Yritysten, jotka käyttävät

avointa lähdekoodia kaupallisista

lähtökohdista, kannattaa

kuitenkin ottaa huomioon

avoimen lähdekoodin yhteisö.

Synergiaetuja voi olla paljon”, on

Teräksen kanta.


”Synergiaedut ovat totta. Esimerkiksi

Linuxin ytimen kehitykseen

osallistuu hirveä määrä

suuria yrityksiä – IBM:ää,

Nasaa – eri puolella maailmaa.

Kun ne pistävät hynttyyt yhteen

kehittämisessä, lopputulos

on hyvä, siinä ei ole mitään

pahaa. Samasta kernelistä kapitalistisessa

maailmassa hyötyvät

loppupeleissä kaikki”, Pikkarainenkin

sanoo.

”En muista IBM:n viime aikoina

tai koskaan esiintyneen

sosialistisena yhtiönä”, Haakana

kaivelee muistiaan.

Sama Shai Agassi sanoi pari

vuotta sitten, että jos SAP avaisi

koodinsa, yhtiöllä ei enää olisi

kiihoketta kehittää uusia innovaatioita.

Raati äityikin pohtimaan,

mitkä ovat todellisia

innovaatioita, mitkä vain inkrementaalista

tuotekehitystä.

Kopiointia vai innovointia

”Open source -kehityksessä

kopioidaan kaupallisten

toimijoiden keksintöjä”,

Haakana muotoilee asian

väitteen muotoon.

”Kyllä se kulkee molempiin

Kolmikosta Kari haakana (vas.), janne pikkarainen ja arto Teräs koostunut

open source -paneeli totesi avoimen lähdekoodin monimuotoisen kehittäjäympäristön

tuovan mukanaan hajanaisuutta.

suuntiin. Hyviä ideoita otetaan

käyttöön puolin ja toisin eikä

se ole paha asia”, Pikkarainen

vastaa.

”Suurin osa ohjelmistotaloista

ja -projekteista kopioi sitä,

mitä aiemmin on tehty, ja lisää

siihen hiukan jotain. Sellaisia,

jotka tekevät jotain radikaalisti

uutta, on vähän – se vaatisi

visiota. Innovaattoreita jos ryhtyy

mainitsemaan... Applehan

on tehnyt innovaatioita ja kehittänyt

enimmäkseen suljettua

softaa. Jos open sourcessa

on innovoitu, takana on usein

ollut yksittäinen henkilö. Python-ohjelmistokielessä

on ollut

innovaatioita, ja ne ovat olleet

sen kehittäjän Guido van Rossumin

ideoiden pohjalta. Firefoxissa

on otettu paljon vanhaa

mutta otettu myös uusia ideoita.

Suljetullakin puolella on

helppo ottaa käyttöön avoimelta

puolelta tulleita ideoita”, Teräs

luettelee.

”Linuxin graafiset käyttöliittymätkin

jäljittelevät Window-

sia sen sijaan että niissä olisi

jokin aivan uudenlainen tapa

järjestää tai esittää tietoa”, Haakana

ajattelee ääneen.

”Näin onkin mainstreamin

käyttämissä työpöydissä, ne varmaan

tietoisestikin jäljittelevät

OSX:ää tai Windowsia pyrkiessään

helpottamaan uusien

käyttäjien siirtymisen toiselle

puolen aitaa”, Pikkarainen tuo

toista näkökulmaa.

Eikö Microsoftin väite, että

Linux loukkaa satoja Microsoftin

patentteja, todista, että suoraa

matkimista tapahtuu?

”Tässä haisee kyllä... Ei tästä

pysty sanomaan mitään ennen

kuin Microsoftin toimitusjohtaja

Steve Ballmer sanoisi viimeinkin

jotain eikä vain möykkäisi”,

Pikkarainen huokaa.

”Patentteja myönnetään niin

laajoille kokonaisuuksille, että

mikä tahansa monimutkainen

ohjelmistokokonaisuus kuten

Linuxin tai Windowsin ydin

loukkaa tai käyttää hirveän

monta patentoitua tekniikkaa.

Patentit eivät vain yksinkertaisesti

toimi ohjelmistopuolella”,

Teräs arvioi.

”Käynnissä on kylmä sota.

Jos Microsoft oikeasti löytäisi

jotain ja veisi oikeuteen, IBM

voisi näppärästi marssittaa

oman patenttisalkkunsa esiin ja

pistää Microsoftin vaikeuksiin”,

Pikkarainen sanoo.

Kuka neuvoo eksyvää?

Jos jotain menee open

sourcen puolella pieleen,

ei ole ketään, kenen puoleen

voi kääntyä. Kukaan

ei ole vastuussa siitä, mitä ohjelmalle

tapahtuu, Haakana

lukee paperistaan seuraavaksi

väitteeksi.

”Väärin. Jos kyseessä ovat

jonkin firman kriittiset palvelimet,

niissä todennäköisesti

käytetään Red Hatia tai Susea,

ja niiltä saa apua niin nopealla

vasteajalla kuin lompakko taipuu.

Tai jos käytössä on Mysql,

sieltä saa kaupallista tukea. Ellei

tarvitse sitä, on foorumeita ja

voi ottaa suoraan kehittäjiin yhteyttä

kehittäjien postituslistojen

tai bugitrackereiden tai ircin

kautta”, Pikkarainen luettelee.

”Raha ratkaisee, taattua tukea

voi ostaa rahalla. Kevyempään

tarpeeseen saa hyvää tukea foorumeilta

ilman rahaa”, Teräskin

muistuttaa.

Onko avoin ympäristö sitten

liian hajanainen? Neuvotaan,

että etsi foorumeilta tai ircistä

oikea asiantuntija.

”Mistä sitä sitten tietää, kuka

siellä neuvoo?”, Haakana kysyy.

”Hajanaisuus on ollut ongelma.

Nyt käytännössä kaikki

isoimmat tietokonevalmistajat

kuten IBM, HP ja Fujitsu tarjoavat

tukipalveluja myös avoimen

lähdekoodin ratkaisuihin,

mutta ne ovat kuitenkin isoja

ja raskaista eivätkä välttämättä

sovellu pienempiin tarpeisiin.

Niissä taas kysyjien ja tarjoajien

toistensa löytämisessä on ollut

puutteita. Tätä korjaa paljon

Suomen open source -keskus

COSS. Siellä on yrityshakemisto,

ja sinne voi soittaa ja kysyä, keneltä

tukea saisi”, Teräs kertoo.

Open source

-lisenssien osuudet

Muut

22,6%

BSD 5,8%

LGPL 6,6%

GPL 65%

avoimen lähdekodin ohjelmia luetteloivan

Freshmeat.net-palvelun

tietojen mukaan GpL-lisensointimuoto

on selvästi yleisin käytössä

oleva lisenssimuoto. LGpL on GpL:n

väljempi muoto.

”Tukipalvelut ovat kehittyneet

sitä mukaa kun on tullut

asiakkaita, jotka ovat olleet halukkaita

maksamaan palvelusta.

Se on liiketoimintaa. Tukipalvelujen

on kuitenkin oltava hyviä,

sillä kun koodi on avointa, joku

toinen firma, joka ei itse kehitä

sitä, voi ryhtyä tarjoamaan

kilpailevia tukipalveluita, ja jos

se tekee sen paremmin kuin

ohjelmiston kehittäjä, asiakkaat

voivat äänestää lompakollaan”,

Teräs muistuttaa.

Avoimen lähdekoodin puolella

kehitysehdotuksia on helppo

viedä eteenpäin.

”Vaikkapa Gnomen bugitrackeriin

voi jättää kehitysehdotuksen

ja sitten seurustella

suoraan kehittäjien kanssa. Jos

muutos on pieni, se voi tulla jo

seuraavaan versiosukupolveen”,

Pikkarainen huomauttaa.

mikä elää, mikä kuolee?

Entäpä yleinen väite siitä, että

open source -ohjelmien

jatkokehityksestä ei ole

takeita. Projekteja syntyy ja

kuolee, miten voi tietää, että softa

on toimintakunnossa viiden

vuoden kuluttua? Pikkarainen

kehottaa tutustumaan projektien

kotisivuihin.

”Jos kyseinen projekti on

kymmenen vuotta vanha ja sillä

on 150 aktiivista kehittäjää ja

valtavasti käyttäjiä ympäri maailman,

kyllä se hengissä pysyy.

Tai jos projekti on versiossa 0.1,

ilmestynyt kaksi viikkoa sitten

ja tekijä on 15-vuotias… sitten

ehkä ei. Merkittävät projektit

pysyvät. Jos firma välttämät-

tä tarvitsee tuotetta, se pystyy

palkkaamaan jonkun koodaustaitoisen

ylläpitämään softaa.”

”Ei ole sen enempää takeita

suljetullakaan puolella. Jatkuvuutta

joutuu arvioimaan esimerkiksi

ohjelmaa kehittävän

firman koon mukaan”, Teräskin

sanoo.

”Ongelma onkin, millä argumenteilla

arvioida open source

-softan pysyvyyttä”, Haakana

aprikoi.

”Kriteerit ovat erilaisia. Jos

softan takana on yritys tai yhteisö,

kriteerit ovat erilaisia. Sitten

voi katsoa, seisooko joku yritys

softan takana. Avoimella puolella

kehitystä voi luvata toisin

kuin suljetulla puolella”, Teräs

vastaa.

”Vaikka surffaisi jonkin kaupallisen

softafirman sivuilla, ei

sivujen luotettavuuden perusteella

voi sanoa, onko softa hengissä

kolmen vuoden kuluttua”,

Pikkarainen huomauttaa.

Kriittiset ympäristöt

testaavat

Kun kuka tahansa voi kirjoittaa

open source -softaa,

voiko niiden laatuun

luottaa ja käyttää niitä

kriittisissä ympäristöissä?

”Vaikka kaikki pääsevätkin

kirjoittamaan koodia, ei se koodi

läpi ihan sukkana mene. Aika

moni tutkailee sitä koodia ensin,

ja se palautuu bumerangina

parannettavaksi vielä moneen

otteeseen. Sitä vielä testataankin”,

Pikkarainen korjaa.

Teräksen mukaan laaduntarkkailu

ei toimi kauhean hyvin

kummallakaan puolella.

”Poskettoman paljon tarjotaan

oikeasti huonoa softaa.”

Hän hakee perimmäistä syytä

laiskaan laaduntarkkailuun siitä,

että bugien metsästys ja laadun

parantaminen on tylsää puuhaa,

ja jos se tehdään palkallisena

työnä, se maksaa.

”Vapaaehtoisista on jännittävämpää

kehittää uusia ominaisuuksia

kuin hioa olemassa

olevia. Kaupallisella puolella

taas markkinointiosasto halu-

o p e n s o u r c e ■ ■ ■

aa markkinoida tuotetta uusilla

ominaisuuksilla, jotka eivät

välttämättä ole valmiitakaan.”

monopolit toisivat

yhtenäisyyttä

Open source -ohjelmat

ovat vaikeakäyttöisiä, väitetään.

Vastaan voi tulla millaisia

käyttöliittymiä ja työpöytäympäristöjä

tahansa.

”Mikseivät asiat voisi toimia

aina samalla tavalla”, Haakana

kysyy.

”Osasyy on se, että on tehty

innovaatioita, tehty asioita eri

tavalla ja nähty, mikä toimii ja

mikä ei. On hajanaisuutta, mutta

siihen on myös historiallisia

syitä. Yhtenäistäminen ei ole

onnistunut, kun sitä kontrolloimassa

ei ole ollut yksi yritys”,

Teräs sanoo.

Hänen mukaansa hyvän käytettävyyden

aikaan saamiseen

tarvitaan yksi suunnittelija tai

pieni ryhmä, joka ajaa tiettyä

visiota.

”Jos kolmekymmentä yrittää

saada sitä itsensä kannalta paremmin

käytettäväksi, se johtaa

sekametelisoppaan.”

Haakanaa arveluttaa, mistä

ilmaiseksi softaa kehittävät nörtit

elävät.

”Osa käy normaalisti päivätöissä,

kaupan kassalla tai ohjelmistofirmassa.

Jotkut rikastuivat

dotcomin aikaan”, Pikkarainen

tietää.

”Kriittisten ja paljon käytettyjen

ohjelmien aikana ollaan

siirtymässä siihen, että kehittäjät

ovat normaalisti palkattuja,

kuten Linuxin ytimen kehittäjät.

He saavat rahansa esimerkiksi

IBM:ltä tai Novellilta, jotka taas

hyötyvät ytimen parantumisesta

omissa tuotteissaan ja tekevät

niillä rahaa”, Teräs kertoo. TK

U

Kuuntele

koko

keskustelu.

www.tietokone.fi/paneeli


johanna korhonen

Johanna Korhonen

on Journalistilehdenpäätoimittaja

ja

kirkkolaulaja.

” Näytöstä pyyhin pölyt

hihaan, koska minulla

ei ole aavistustakaan,

missä näytönpuhdistuspyyhkeet

nyt ovat.

”

50 TiEToKonE marraskuu 2007

Tunnustan syntini

Olen päättänyt tunnustaa kaikki tietotekniset

syntini tässä julkisessa tilassa.

Syntejä riittää. Kakistan kerralla

ulos kaikki, tai ainakin suurimmat.

Varmuuskopioinnin laiminlyönti.

En lähes koskaan muista, viitsi

tai välitä ottaa varmuuskopioita mistään.

Työpaikalla järjestelmä puuhaa

jotain kopioita itsenäisesti ainakin

joskus, mutta kotona

koko asia on täysin

hunningolla. Otan

riskejä ilmeisesti saadakseni

jännitystä

elämääni. Olen kyllä

saanut rangaistuksiakin:

Useammin

kuin kerran olen

seissyt koneen kanssa

huoltoliikkeen

tiskin ääressä selostamassa,

että kovalevystä

kuuluu outoa

ääntä – onkohan se nyt hajoamassa,

ja tehkää nyt kaikki mahdollinen sen

pelastamiseksi, kun monesta tärkeästä

asiasta ei ole minkäänlaista varmuuskopiota.

Toistaiseksi pelastajat

ovat aina onnistuneet, ja synninteko

jatkuu.

Epäergonominen työasento. Fysioterapeuttien

ponnistukset minunkin

hyväkseni valuvat hukkaan, kun

ison osan ajasta röhnötän koneen

ääressä miten sattuu. Säädän tuolia,

näppäimistön ja hiiren paikkaa ja

näytön kallistusta jos satun muistamaan,

ehkä kerran vuodessa. Muina

aikoina ne ajelehtivat valitsemiinsa

sijainteihin. Olen kymmeniä kertoja

nähnyt ergonomien laatiman havainnekuvan,

jossa nainen istuu koneen

ääressä selkä suorassa, rentona ja ryhdikkäänä.

Suhtaudun kuvaan ihaillen

ja piittaamattomasti: tuo ei voi olla

totta oikeasti.

Epäsiisteys. Työpaikalla näppäimistöäni

pyyhkii siivooja ainakin

silloin tällöin. Kotona pöly ja leivänmurut

pesiytyvät näppäinten alle

kenenkään häiritsemättä. Kuka niitä

jaksaisi huomata varsinkaan, jos näppäimistö

päällisin puolin näyttää riittävän

hygieeniseltä? Näytöstä pyyhin

pölyt antistaattisen kosteuspyyhkeen

sijasta hihaan, koska minulla ei ole

aavistustakaan, missä muinoin ostamani

näytönpuhdistuspyyhkeet nyt

ovat.

Sekasotkua ja lykkäyksiä

Työpöydän epäjärjestys. Sekä kotona

että töissä tietokoneen työpöydän kuvakkeita

on rutosti, ja ne ovat vapaavalintaisessa

järjestyksessä. Työtoverit

niitä joskus kauhistelevat – miten

kukaan löytää kymmenien kuvakkeiden

seasta haluamansa? Vastaan, että

juuri järjestämättömyys takaa kuvakkeiden

löytymisen: selkäytimeni

muistaa, missä ne ovat. Samalla tavalla

pimeässä kodissa kulkeva ihminen

löytää yölläkin vessan valokatkaisijan,

vaikka ei näe, missä se on.

Epälooginen tiedostojen nimeäminen.

Vaikka asiakirjojen ja kuvien

olisi kenties syytä olla jossain järjestyksessä

koneellani, ne eivät ole. Syynä

on syntisen välinpitämättömyyden

lisäksi tapani nimetä tiedostoja epäloogisesti.

Aivan liian usein tiedoston

nimeksi tulee jokin aiheeseen liittyvä,

ensimmäisenä mieleeni tuleva sana

tai sanapari, vaikka tiedostot tietenkin

pitäisi nimetä johdonmukaisesti.

Rangaistukseni tästä synnistä saan

kärsiä joka kerta, kun yritän etsiä

koneelta jotain joko hakemistoista tai

etsi-toiminnolla.

Ohjelmapäivitysten lykkääminen.

Yleensä en istu koneen ääressä

odottamassa ohjelmapäivityksiä,

vaan tekemässä jotain. Sen takia

ohjelmapäivitykset ilmaantuvat aina

epämiellyttävinä yllätyksinä. Kysymykseen

”haluatko asentaa uudet

päivitykset nyt” vastaan siksi usein

”en”, jotta pääsen jatkamaan työskentelyä.

Piina jatkuu, kunnes annan

periksi. Sellaisia ohjelmia, jotka eivät

itse aktiivisesti häiriköi päivitysvaatimuksineen,

en keskimäärin päivitä

ollenkaan.

Epämääräistä tietoturvaa

Salasanaturvallisuuden laiminlyönti.

Ihmiset hei, kuka oikeasti muistaa

kaikki kymmenet salasanansa eri

paikkoihin ja vielä vaihtelee niitä kerran

kuussa? No, muistakaa ja vaihtakaa

te, minä en. Muistan ehkä kaksi

tärkeintä salasanaani. Kaikki muut

roikkuvat post-it-lapuilla näytön reunassa

tai työhuoneen seinässä. Välillä

lappuja putoilee lattialle ja tarttuu

kengänpohjiin, jolloin niitä voi kulkea

metreissä ja kilometreissä mitaten

hyvinkin kauas. Uskon, että pelastuksena

on tässä asiassa huono

käsiala: lapun löytäjä ei välttämättä

saa selvää löytämästään riimukirjoituksesta.

Hutero suhtautuminen muuhun

tietoturvaan. Oletan, että tietoturvani

on automaattista. Keskeinen syntini

on juuri tämä oletus. Useammin kuin

kerran olen joutunut toteamaan, ettei

se pidä paikkaansa: minun olisi itseni

pitänyt ymmärtää aktivoida virusohjelma

tai määritellä jotain roskapostisuodatuksia.

En uskalla edes ajatella,

kuinka suuri osa naapurustosta käyttää

kotini langatonta verkkoa.

Tässäpä ne pahimmat. Nyt onkin

helpottunut olo. Syntilistan jälkeen

seuraaviksi olisivat vuorossa katumus

ja parannus, mutta niistä en kyllä ole

ihan varma.

TK

■ ■ ■ i n t e r n e t

JAni JÄRVinen • kuVA: Timo simpAnen

Web-sivujen selailu on niin

arkipäiväistä, ettei siihen

välttämättä edes kiinnitä

huomiota. Avoin

internet-teknologia

kuitenkin antaa mahdollisuuden

seurata

jokaisen käyttäjän

web-surffailua varsin

tarkasti.

Websurffailuasi

seurataan

Web-selailu eli teknisesti

maailmanlaajuisen

www-palvelun (world

wide web) käyttö on yksi internetin

tärkeimmistä toiminnoista

sähköpostin, tiedostojaon ja

pikaviestinnän ohella. Julkiseen

verkkoon julkaistuja web-sivustoja

on lukematon määrä,

ja kaikkiin näistä pääsee käsiksi

omasta selaimesta.

Web-surffailun varsinainen

työjuhta on http-protokolla, hypertext

transfer protocol. Sen toiminta

perustuu asiakas/palvelin-


tyyppiseen jakoon, jossa asiakasohjelmisto

(web-selain) lähettää

pyyntöjä web-palvelimelle, joka

vuorostaan vastaa asiakasohjelmalle.

Perustapauksessa jokainen

pyyntö kulkee verkossa

salaamattomana, minkä lisäksi

palvelimen lokitietoihin jää lähes

aina merkintä pyynnöstä.

erään pyynnön anatomia

Http-protokolla, kuten muutkin

internetin ylemmän tason

protokollat, käyttää varsinaiseen

tietoliikenteeseen ip-protokollaa

(internet protocol). Ip-protokollassa

internetin osoitteet ovat

numeerisia, ja niinpä käyttäjän

kirjoittaessa osoitteen www.

tietokone.fi selaimeensa, täytyy

annetun nimen takana oleva iposoite

selvittää nimipalvelusta

(dns, domain name system).

Kun ip-osoite on selvillä, selain

lähettää osoitteeseen httpprotokollan

mukaisen pyynnön.

Pyyntö matkaa helposti kymmenienkin

palomuurien ja reitittimien

läpi kohti varsinaista

web-palvelinta. Lopulta pyyn-

nön vastaanottava web-palvelin

palauttaa halutun html-sivun tai

vaikkapa kuvan selaimelle.

Vaikka yksittäinen http-protokollan

pyyntö on kooltaan

pieni, usein alle kilotavun kokoinen,

se sisältää kuitenkin

paljon tietoa. Ip-osoite kertoo

pyynnön lähdeosoitteen, ja

edelleen myös selaimen fyysisestä

sijainnista. Http-pyyntö

taas sisältää tietoja käyttäjän

selaimesta, käyttöjärjestelmästä,

käyttäjän kielestä ja jopa

asennetuista lisäohjelmista.

Seurantaa ajatellen web-selailuun

liittyy vielä yksi mielenkiintoinen

ominaisuus: evästeet

(cookies). Evästeitä pidetään

usein lähtökohtaisesti pahana ja

ongelmallisina, mutta teknisesti

ne ovat vain tapa välittää tietoja

selaimen ja web-palvelimen välillä.

Ne mahdollistavat monia

hyödyllisiä ja tarpeellisia asioita,

mutta niitä voidaan käyttää myös

käyttäjien seurantaan. Esimerkiksi

monen sivuston ostoskoritoiminnallisuus

edellyttää tukea

evästeille, joten niiden täydellinen

esto rampauttaa sivustoja

samaan tapaan kuin esimerkiksi

flash-laajennuksen poisto.

Tieto talteen ja käyttöön

Kun käyttäjä pyytää selaintaan

näyttämään tietyn sivun, on

teoriassa jokaisella laitteella,

jonka läpi pyyntö kulkee, mahdollisuus

tallentaa siitä tietoja

omiin lokeihinsa. Internetin

toimintaperiaatteen mukaisesti

laitteiden omistajia ei voi tietää,

eikä kukaan välttämättä kerro,

millaisia tietoja kerätään ja miten

tietoja käsitellään.

Kotimaassa ja EU:n sisällä

toimittaessa monet lait vaikuttavat

siihen, miten lokitietoja

voidaan käsitellä, mutta maailmanlaajuisella

skaalalla takuita

lokien käytöstä ei saa. Lokeja

myös kerätään monella tasolla

aina operaattoritasolta web-sivustojen

ylläpitäjiin saakka.

Mitä pienemmässä yksikössä

lokitietoja kerätään, sitä paremmat

ovat mahdollisuudet

käyttäjäkohtaiseen seurantaan.

Tämä johtuu siitä, että esimerkiksi

operaattoritasolla tietomäärät

ovat niin suuria, että

niiden jatkuva, tarkka käsittely

vaatisi kalliita laitteistoja. Sen sijaan

yksittäiselle web-sivustolle

ei juuri koskaan tule niin paljon

pyyntöjä, ettei lokeja voitaisi kerätä

ja analysoida.

Operaattorien verkkojen

läpi kulkee monenlaista tietoliikennettä,

josta web-selailu

on vain osa. Operaattoritasolla

tietoliikenteen seuranta on käytännössä

teknisen toimivuuden

Google tarjoaa maksutonta web-sivustojen analysointipalvelua, jonka avulla

kuka tahansa sivustoa ylläpitävä voi seurata sivustonsa käyttöä.

valvontaa, kapasiteetin varmistamista

ja ongelmatilanteiden

ratkomista. Operaattorit tarvitsevat

tietoja verkon tilasta

voidakseen selvittää, toimivatko

verkon palvelut toivotulla

tavalla, ja mistä mahdolliset

ongelmat johtuvat. Esimerkiksi

nimipalvelimen välimuistista tai

lokeista on helppo katsoa, missä

käyttäjät vierailevat.

Toisinaan myös viranomaiset

ovat kiinnostuneita operaattorien

lokeista. Esimerkiksi verkkoa

tai yksittäisiä palvelujen ylläpitäjiä

kohtaan tehdyt hyökkäykset

voivat olla tietoliikenteen häirintää,

josta säädetään rikoslain

38 luvussa. Jotta rikoksen selvittäminen

onnistuisi, tarvitaan

SEurANNAN moNTA TASoA

Operaattoritaso

■ vinkki

Jos yksityisyys verkossa huolettaa,

voi apuna käyttää muutamia melko

yksinkertaisia keinoja.Tekniseltä

kannalta käyttäjän ip-osoite ja

mahdolliset evästeet ovat tärkeitä

tunnistamistietoja.

Ip-osoitettaan ei voi noin vain

vaihtaa, mutta verkkoa voi selailla

niin sanottujen avointen välityspalvelinten

kautta. Näitä on sekä

täysin avoimia että maksullisia,

w e b - k ä y t ö n s e u r a n t a ■ ■ ■

tietoja siitä, mitä verkossa on

tietyllä hetkellä tapahtunut.

Verkosta palvelimeen

Operaattoritasolta siirrytään

verkkojen ja yksittäisten palvelinten

tasolle. Web-palvelimista

puhuttaessa yksi järeä palvelin

palvelee helposti kymmeniä

pieniä sivustoja, mutta toisaalta

suurimmat sivustot pyörivät

kymmenien, jopa satojen palvelinten

turvin.

Web-palvelinten lokeista löytyy

paljon tietoja. Web-sivuston

ylläpitäjästä riippuu, millaisia

intressejä sillä on lokitietojen

käyttöön. Todennäköisesti jokaista

vähemmänkään vakavaa

sivustoa valvotaan ainakin tek-

Palvelintaso Sovellustaso

mutta palvelimen tai palvelun myyjän

valinnassa on syytä käyttää harkintaa,

ettei joudu ojasta allikkoon.

Evästeet voi halutessaan kokonaan

estää joko selaimen tai esimerkiksi

tietoturvaohjelmiston asetuksista.

Jos johonkin palveluun edellytetään

kirjautumista, ei esimerkiksi

työnantajan sähköpostiosoitetta

ole syytä käyttää. Itselleen voi

perustaa uuden maksuttoman

nisen toimivuuden takaamiseksi.

Tämä voi olla esimerkiksi toimimattomia

linkkien karsintaa tai

sovellusvirheiden eliminointia.

Kaupallisilla sivustoilla on

yleensä paljon muitakin intressejä

web-sivustojensa seuraamiseen

kuin pelkkä tekninen

valvonta. Myynnin edistämiseksi

on hyödyllistä tietää, mitä sivuja

asiakkaat katsovat ja missä

järjestyksessä. Jos jokin tietty

tapa hakea tuotetta tai palvelua

on muita suositumpi, voidaan

käyttäjien huomio kohdistaa

aiempaa paremmin juuri tähän

tuotteeseen.

Amazon-verkkokauppa on

yksi dynaamisesti muuttuvan

web-kauppapaikan pioneereista,

ja se käyttääkin tehokkaasti

aiempien käyttäjien valintoja

ehdottaakseen suosikkeja uusille

käyttäjille. Tällaisia toimintoja

varten tarvitaan jo yksityiskohtaisempia

sovellustason lokeja.

ip-osoitteesta käyttäjään

Web-palvelimen lokeista katsottuna

web-sivupyynnöt tulevat

ip-osoitteista. Ip-osoitteen perusteella

voidaan usein selvittää

koneen nimi sekä maantieteellinen

sijainti, jonka kautta pyyntö

tuli, mutta tämä ei suinkaan

aina auta yksittäisen käyttäjän

tunnistamisessa. Usein on

Yksittäinen

käyttäjä tai

IP-osoite

näin surffaat webissä yksityisyytesi säilyttäen

Yksittäinen

pyyntö

sähköpostiosoitteen, jollaisia tarjoavat

monet tahot. Suomalaisia

palveluita ovat esimerkiksi Luukku.

com, Suomi24.fi ja Wippies.

Arkaluontoisen tiedon leviämistä

muiden käsiin voi hidastaa salaamallatietoliikenne.Web-surffailun

tapauksessa tämä tarkoittaa

https-protokollan käyttöä. Kaikki

sivustot eivät tue https:n käyttöä,

mutta kokeilu ei maksa mitään.


■ ■ ■ i n t e r n e t

nimittäin niin, että yrityksen

verkko on pystytetty siten, että

ulospäin näkyy vain yksi iposoite.

Niinpä vaikkapa sadan

hengen yrityksen kaikki käyttäjät

näyttävät tulevan samasta

osoitteesta.

Avuksi voidaan ottaa evästeet.

Evästeillä kullekin käyttäjälle

voidaan antaa yksilöllinen

tunniste riippumatta käyttäjän

ip-osoitteesta. Evästeen avulla ja

evästetiedot sisältävällä lokitiedolla

voidaan yksilöidä käyttäjä,

mutta käyttäjän nimeä ei näin

saada vielä selville.

Nimi sen sijaan selviää, jos

sivusto vaatii rekisteröintiä. Jos

esimerkiksi web-kauppapaikka

tarvitsee yhteystietoja tilauksen

toimittamiseksi perille, saadaan

■ näkökulma

Nettiliikenteen niin kutsutut tunnistetiedot

ovat jo pitkään kuumentaneet

mielialoja, koska yksityisyyden

suojan pelätään vaarantuvan.

Samasta syystä evästeet ovat aiheuttaneet

hermoilua.

Viestintäviraston lakimiehen

Jarkko saarimäen mukaan tunnistamistiedot

on yleensä hävitettävä

heti, kun niiden käsittely ei enää

ole välttämätöntä. Lainsäädäntö

kuitenkin on muuttumassa siten,

että teleyritykset velvoitetaan säilyttämään

tiettyjä tunnistetietoja

viranomaistarpeisiin määräajan.

Teleyritykset itse saavat käsitellä

tietoja joissakin tilanteissa.

”Laki sähköisen viestinnän tietosuojasta

velvoittaa teleyrityksiä

esimerkiksi seuraamaan tietoliikennettä

ja puuttumaan siihen, jos


Verkkoliikennettä voi seurata

esimerkiksi maksuttoman network

monitor -ohjelman avulla.

Verkkoviidakon lait ja evästeet

palvelun tietoturva sitä edellyttää”,

Saarimäki selvittää. Tällaisissa tilanteissa

tosin on useimmiten kyse

reaaliaikaisesta virusten ja roskapostin

suodatuksesta, eikä tietojen

tallentamistarvetta ole.

Kertyviä tunnistamistietoja ei

myöskään saa tutkia sattumanvaraisesti.

”Tunnistamistietojen käsittelystä

on laissa kuvatut säännöt, joten

kuka hyvänsä ei voi missä tarkoituksessa

tahansa kajota tietoihin”,

Saarimäki huomauttaa.

Anonyymi nettisivujen kävijäseuranta

tavallisten lokitietojen pohjalta

ei ole ongelma lain silmissä.

Evästeitä säädellään lakipykälällä

sen verran, että palvelun tarjoajaa

vaaditaan antamaan käyttäjälle

ymmärrettävät ja kattavat tiedot

iBm:n Tivoli on yksi järeimmistä

verkonvalvontaohjelmistoista.

Amazonin You might also consider -toiminto on esimerkki käyttäjien toimien

tarkasta seurannasta ja hyödyntämisestä.

evästeiden tallentamisen tai käytön

tarkoituksesta.

evästeet mittarina

Suomessa suurimmat nettisivustot

seuraavat kävijä- ja käyntimääriä

TNS Gallupin kehittämällä TNS

metrix -mittauksella. mittauksissa

keskeinen työkalu ovat evästeet.

”Evästeet eivät mitenkään yksilöi

käyttäjiä tai paljasta henkilötietoja,

vaan ne antavat selaimelle eräänlaisen

numerolapun”, TNS Gallupin

yksikönjohtaja ismo Tenkanen selostaa.

Käyttäjän koneelle tallennettavan

pienen evästetiedoston

perusteella verkkosivusto voi paitsi

laskea käynnit sivustolla myös palvella

kävijää esimerkiksi säilyttämällä

aiemman kielivalinnan.

Tenkanen vertaa online-kävijä-

asiakkaan nimi ja selailukäyttäytyminen

yhdistettyä. Näitä tietoja

voidaan tarvittaessa käyttää

hyvinkin pitkälle personoituun

markkinointiin.

Vaikka internet-teknologia

antaa jopa hätkähdyttäviä mahdollisuuksia

käyttäjien seurantaan,

tarjoaa arkinen kaupassakäynti

myyjälle täysin vastaavia

tunnistamismahdollisuuksia.

Tässä mielessä yksityisyyden

suoja ei välttämättä ole internetissä

sen huonompi kuin nykyelämässä

muutenkaan. Internetin

turvattomuuteen on kuitenkin

syytä suhtautua vakavasti

siksi, että kyseessä on avoin ja

maailmanlaajuinen verkko. Tk

mittausta painetun median levikintarkastukseen.

”Toimimme puhtaasti mediayleisön

mittaajana, ja meille keskeinen

asia ovat yhteiset säännöt, joiden

pohjalta saadaan vertailukelpoisia

lukuja. Toki teemme myös sitä, mikä

tietoturvayhtiöille on kauhistus,

eli tutkimme, miten paljon palvelulla

A ja B on yhteisiä kävijöitä,

mutta sehän on mediasuunnittelun

lähtökohta”, Tenkanen valottaa.

Hän myöntää,että osa evästeisiin

kohdistuvista peloista on aiheellisia.

”Suomessakin on kuumia myyntikontakteja

myyviä yrityksiä, jotka

yhdistelevät online-mittaustietoja

kontaktitietoihin. Nämä harmaan

alueen yritykset ovat niitä oikeita yksityisyysongelmia”,Tenkanen

sanoo.

ARi sAAReLAinen

Lähde: IBm

MaiJa-Liisa ihanus • kuvaT: Mikko hannuLa

Tietoliikenneasentaja Juha Kuusinen

Käytäntö

opettaa eniten

Tietoliikenneasentajaa vihataan silloin, kun häntä ei

kuulu. Mutta kun vika on korjattu, asentaja saa kiitokset.

Jokainen, jonka nettiyhteys

on joskus ollut poikki, tietää,

miten ristiriitaisia ajatuksia

tietoliikenneasentajien ammattikunta

herättää. Jos vika vaatii

asentajan paikalla käymisen,

hän saisi mieluusti jättää muut

asiakkaat sikseen ja tulla suoraan

meille. Ja jos hän sitten

säällisessä ajassa tulee ja saa vian

kuntoonkin, hän tuntuu vähintään

supermiehen (miehiähän

he yleensä vielä ovat) veroiselta

sankarilta, varsinkin, jos on pitänyt

ihan tolppaankin kiivetä.

Mutta toisaalta vähän mietityttää,

joutuvatko nämä tolppien

miehet kärsimään siitä, että

operaattorit ostavat verkon ylläpitoa

niin halvalla kuin mahdollista,

jolloin työt koetetaan tehdä

niin pienellä porukalla kuin

vain suinkin? Asentajaparkahan

on todennäköisesti itse ihan viaton

siihen, ettei hän päässyt vikaa

korjaamaan niin pian kuin

asiakas olisi halunnut.

t i e t o a m m a t i s s a ■ ■ ■

Plussat ja miinukset

+ ei pääse tylsistymään

+ oppii koko ajan

– ruuhkahuiput

– ylityöt

Aikamoisia jäämiehiä näiden

asiakkaan tunteiden vastaanottajien

on oltava. Ja Eltel Networkin

Tampereen seudulla työskentelevä

21-vuotias tietoliikenneasentaja

Juha Kuusinen tuokin

mieleen Kimi Räikkösen. Ei nimittäin

pidä hermostua, vaikka

asiakas hermostuisikin.

”Joskus joutuu kuulemaan

purkauksia, mutta niihin on

jo tottunut. Kyllä asiakkaiden

kanssa toimeen tulee. Olen hyvähermoinen

kaveri”, Kuusinen

toteaa.


■ ■ ■ t i e t o a m m a t i s s a

Pienestä palkasta lähdetään

Aloitteleva tietoliikenneasentaja

pääsee 8,53 euron tuntipalkalla

vajaan 1 400 euron kuukausipalkkaan.

Ammattitutkinto tuo

60 senttiä lisää tuntipalkkaan.

Kokeneen asentajan tai työnjohtotehtävissä

toimivan tuntipalkka

on työehtosopimuksen

mukaan 16, 65 euroa ja kuukausipalkka

näin ollen hieman

vajaat 2 700 euroa. Alalla maksetaan

myös henkilökohtaisia

palkanlisiä sekä esimerkiksi

”Kerran olen melkein hermostunut”,

hän tosin myöntää.

Vaikeampaa kuin asiakkaan

mahdollisten purkausten vastaanottaminen

saattaakin olla

vian selittäminen.

”Yleensä asiakas ei ymmärrä

alaa, ja voi olla todella vaikea

selittää, mistä vika johtui. Vielä

haastavampaa se on, jos asiakas

on englanninkielinen. Heitäkin

on täällä Tampereen seudulla.”

kotona 24 megaa

Kuusinen valmistui tietoliikenneasentajaksi

vuonna 2005

Tampereen ammattiopiston

Pyynikin ammattioppilaitokselta.

Siellä voi sähköalan perustutkinnon

elektroniikan ja

tietoliikennetekniikan koulutusohjelmassa

suorittaa elektroniikka-asentajan

tutkinnon

ja suuntautua tässä tietoliikennetekniikkaan.

Opinnot kestivät kolme vuotta

ja antoivat Kuusisen mielestä

hyvät peruseväät työhön.

”Koulutus antaa laajan pohjan,

esimerkiksi perustiedot

elektroniikasta ja gsm-tekniikasta,

mutta ei käytännön

töitä pystytä koulussa

opettamaan. Mahdollisia

vikoja ja tapauksia on niin

valtava kirjo, ettei niitä

voi koulussa oppia. Työssä

kertyykin tietoa koko ajan

lisää.”

Yksiselitteistä syytä siihen,

Paperilla Juha kuusisen työpäivät

näyttävät samankaltaisilta, mutta

jokainen keikka on omanlaisensa.


mastolisää maston korkeuden

mukaan.

Tietoliikenneasentajia on esimerkiksi

Relacomin, YIT:n ja Eltel

Networksin palkkalistoilla. Ne

tv-mainosten piirretyt tai elävät

Soneran tai Elisan hemmot ovat

oikeasti edellä mainittujen yritysten

työntekijöitä.

Alalla sovelletaan Tieto- ja

tekniikka-alojen työnantajaliiton

Tiklin ja Metallin välistä Tietoalan

työehtosopimusta.

miksi lähti opiskelemaan juuri

tätä, Kuusinen ei osaa nimetä.

Hän oli jo pienenä kiinnostunut

tekniikasta ja haki myös datanomikoulutukseen.

Sen hän

tiesi, että autot, metalli tai teollisuuden

ratkaisut eivät kiinnosta,

ja jäljelle jäi tietotekniikka.

”Tykkäsin kyllä tietokoneilla

säätää jo pienenä.”

Kuusinen sai oman koneen

11-vuotiaana. Äiti teki sillä työjuttuja

ja Juha pelasi. Ala-asteella

atk-luokassa oli tuliterät

vehkeet, joita oppilaat saivat

käyttää.

”Opiskeluaikana ostin opintolainalla

oman koneen, kun

kotikoneen käytöstä tuli riitaa.

Koulun kannalta oli hyvä, kun

kotona oli kone ja siellä sai kirjoittaa

koulujuttuja puhtaaksi.

Koulun koneita kun ei aina riittänyt

kaikille.”

Nyt tietoliikenneasentajalla on

kotona 24:n megabitin yhteys.

”Pelaaminen on jäänyt. Hoidan

lähinnä pankkiasiat ja haen

tietoa netistä.”

”kun viankorjaus siirtyy meille, se on jo astetta haastavampi. osa vioista

saadaan korjattua muuten”, Juha kuusinen sanoo.

kuitu poikki, tule apuun

Kuusisen työpäivä alkaa seitsemän

jälkeen. Silloin hän käy

toimistolla tulostamassa sen

päivän työmääräykset ja hakemassa

työauton. Samaan

tiimipäällikkö Arto Pynnösen

tiimiin kuuluu seitsemän henkeä.

Työt tulevat järjestelmään

aluekohtaisesti. Tiimiläisiä asuu

niin Tampereella, Valkeakoskella

kuin Viialassakin, ja töitä

jaetaan asuinpaikan mukaan.

Tamperelainen Kuusinen tekee

etupäässä töitä Tampereella.

”Mutta joskus peesaan muualla.

Töitä on paljon varsinkin

ukkosten jälkeen, ja silloin autetaan

muita.”

Tietoliikennevikoja koetetaan

ensin korjata asiakkaan

ja teknisen tuen yhteistoimin

puhelimitse. Usein pelkkä virran

kytkeminen pois ja päälle

auttaa. Seuraavaksi koetetaan

etäkeinoja. Jos vika ei niillä-

kään tule kuntoon, työ siirtyy

vikalistalle ja tulostuu sitten

jonoon esimerkiksi Pynnösen

tiimille.

”Ilmoitukset tulevat jonoon

sitä mukaa kuin niitä tehdään.

Tietysti jos vaikka todella iso

yritys on ilman verkkoyhteyksiä,

operaattori voi priorisoida

sen pienempien vikojen edelle.

Muuten ne hoidetaan aikajärjestyksessä.”

Viat ovat tyypillisesti laite- tai

verkkovikoja. Laitevikoja voi olla

niin asiakkaan kuin operaattorinkin

laitteissa. Verkkovikoja

aiheuttavat ukkonen, kosteus

ja muut luonnonilmiöt. Asennusvirheitäkin

sattuu, samoin

kaivinkoneet katkovat joskus

piuhoja vahingossa.

”Meidän työhömme kuuluu

myös niin sanottu kaapelin

näyttäminen. Me maalaamme

maahan tai merkkaamme muuten,

missä kaapelit kulkevat, että

kaivuu-urakoijat osaavat varoa

niitä.”

Mutta täydellisesti kaapeleita

ei pystytä varomaan, sillä aina

niiden sijaintia ei voida yksiselitteisesti

selvittää.

”Viimeksi eilen taisi kuitu

katketa.”

Mikä vikana ja missä?

Yksi haastavimpia tehtäviä on

vian löytyminen. Kun etänä on

jo tehty kaikki mahdollinen, se

tietää, että vika on fyysinen eli

se täytyy löytää. Etsiminen aloitetaan

rajaamalla mahdollisia vikapaikkoja

pois yksi kerrallaan.

Pahimmissa tapauksissa joudutaan

vain seuraamaan, miten

vika ilmenee, ja sitten päättelemään,

missä se voisi olla.

”Jos seuraamme pitemmän

aikaa, käymme välillä tekemässä

jotain, ja sitten taas seurataan,

pätkiikö yhteys vielä. Jos

ei pätki, työ kuitataan tehdyksi,

jos pätkii, tehdään uusi toimi ja

seurataan taas”, Kuusinen kuvaa

työnkulkua.

Kuten tästä käy ilmi, viankorjaus

kestää.

”Viankorjausprosessi on

mutkainen ja kiertää monen

ihmisen kautta. Työ

siirretään aina jollekin tai

odotetaan, onko tähänastisesta

hyötyä. Siksi se kestää.”

Yleensä Eltel Networksillä on

päivä aikaa saada vika kuntoon

sen jälkeen, kun työ on siirtynyt

sille.

”Tosin jos monta liittymää

menee yhtä aikaa pimeäksi, puhutaan

tunneista.”

Asentajat liikkuvat yksin.

”Tietysti autamme toista, jos

toisella on kiire ja itsellä ei.”

Aina ei ole yhtä ruuhkaista.

■ tausta

Juha kuusinen tekee töitään

useimmiten yksin.

”Mutta kesällä ukkosten jälkeen

on jonoa.”

Asentajien nyrkkisääntö on,

että yhden vian korjaaminen

saisi kestää tunnin. Joskus tunti

ei riitä, mutta jokin tapaus saattaa

selvitä helpostikin ja tulla

hoidetuksi pian. Kuusisella on

firman farmariautossa aina täysi

varustus mukana tolppakenkiä

myöten.

”Farmariautoon mahtuu”,

hän perustelee.

Yksin ei pärjää enää missään

Eltel Networksin asentaja Juha

kuusinen on huomannut, että

työssä tarvittaisiin asiakaspalvelutaitoja.

”Mutta ei niitä koulussa opetettu.”

Helsingin tekniikan alan oppilaitoksen

Heltechin sähköalan

perustutkintoon kuuluvien elektroniikka-asentajan

opintojen esittelyssä

sen sijaan todetaan, että

”alalla vaaditaan loogista päättelykykyä

ja hyvää keskittymiskykyä

sekä yhteistyötaitoja työskenneltäessä

erilaisten toimijoiden

kanssa”.

Apulaisrehtori Jorma karjalai-

t i e t o l i i k e n n e a s e n t a j a ■ ■ ■

nen kertoo Heltechissä huomatun,

ettei nykymaailmassa enää

missään ammatissa pärjää yksin

työskennellen. Siksi vuorovaikutustaitoja

on pakko opettaa.

”Lähdemme myös siitä, että

opiskelijasta voi tulla yrittäjä.

Olemme panostaneet yrittäjätaitoihin

sekä taitoihin, joita

asentaja tarvitsee asiakkaita

kohdatessaan.”

Osalla linjoista annetaan yrittäjäkasvatusta,

joillain taas harjoitellaan

opintoihin kuuluvissa töissä

asiakkaan kohtaamista. Toinen

opiskelija voi esittää asiakasta, ja

sitten vaihdetaan vuoroja.

Kaikilla ei välttämättä olekaan

aivan samanlaista varustusta

mukanaan. Kuusinen arvostaa

sitä, että työvälineet ovat

hyvät.

”Meillä on laitteet, pelit ja

vehkeet viimeisen päälle. Kyllä

niillä pärjää. Firmassa on myös

paljon telepuolen osaamista

Soonin ja TPO:n ajoilta. Ammattitaito

on huipussaan.”

Kuusinen aikoo itsekin kehittää

ammattitaitoaan. Hän suunnittelee

tietoliikenneasentajan

ammattitutkinnon suorittamista.

Sen voi suorittaa käytännön

kokein, ja hyväksytyn suorituksen

jälkeen palkka nousee.

urheilla voisi enemmänkin

Asentajan työssä ei ole kahta

samanlaista päivää. Viat ovat

erilaisia, ja niin ovat tapaukset

kaikkinensa ja asiakkaatkin.

”Jos olisi joka päivä samaa,

sitä tylsistyisi.”

Työssä myös oppii.

”Tekniikka kehittyy koko

ajan, ja työn myötä oppii uutta.

Muilta asentajilta voi kysellä

myös ja oivaltaa sitten itse.”

Kuusinen joutuu miettimään

työnsä huonoja puolia. Ei niitä

oikein ole, paitsi se, että joskus

menee ylitöiksi.

”Hankalien vikojen paikantaminen

voi kestää kauan, jolloin

osa siksi päiväksi suunnitelluista

töistä uhkaa jäädä tekemättä.

Eihän ylitöitä ole pakko tehdä,

mutta ei tee mieli jättää töitä

tekemättäkään. Sitä paitsi meille

maksetaan ylitöistä.”

Kuusinen on juuri muuttamassa

tyttöystävänsä kanssa

yhteen. Kriteerit täyttävän asunnon

löytyminen kesti vähän aikaa

– siinä kun piti olla sauna.

Tällä hetkellä Kuusinen on

niin tyytyväinen työhönsä, ettei

suunnittele muutoksia uralleen.

”Katsotaan, kauanko mielenkiintoa

riittää. Tällä hetkellä sitä

on.”

Kuusisella ei ole ihmeellisiä

harrastuksia vapaa-aikaa täyttämässä;

se kuluu parhaiten tyttöystävän

ja kavereiden kanssa.

”Urheilla voisi enemmänkin,

lenkkeillä vaikka.”

Tk


antti aromaa

Antti Aromaa toimii

it-konsulttina Beveric

Oy:ssä erikoisaloinaanverkkoinfrastruktuuri,tietoliikenne

ja tietoturva.

” Henkilökohtaista

viestintää ei

kannata kahlita

nykyisen työnantajan

osoitteeseen.

”

58 TiEToKonE marraskuu 2007

Kenen sähköpostia käytät?

Henkilökohtaisen ja työhön liittyvän

viestinnän erottaminen toisistaan on

vanha ajatus. Henkilökohtainen posti

kannetaan kotiin, työhön liittyvä työpaikalle.

Sähköpostin kanssa kannattaa

toimia samoin.

Varsin yleisen käytännön mukaan

työnantajan sähköpostia käytetään

myös henkilökohtaisiin tarpeisiin

samoin kuin puhelimia ja fakseja.

Jos omien asioiden hoitaminen sopii

myös työnantajalle, asiassa ei tavallisissa

oloissa ole ongelmia.Epäjatkuvuuskohdissa

ongelmia on

luvassa. Pelisääntöjen

selvittämiseksi pitäisi

sähköpostin käytöstä

sopia erikseen molempia

osapuolia velvoittavalla

sopimuksella.

Jos sähköpostien

osalta voidaan suhteellisen

helposti päätyä

kaikkia tyydyttävään

tulokseen, vaikeammaksi

asian tekee työnantajan järjestelmässä

ylläpidetty elektroninen

kalenteri. Kalentereihin keräytyy ja

kerätään valtavasti hyvinkin henkilökohtaisia

tietoja. Kalenteritietojen

käsittelystä ja käytöstä poikkeustapauksissa

kannattaa sopia etukäteen

jopa sähköpostia tarkemmin, vaikka

lainsäädäntömme ei asiaan puutukaan.

Postin perimysjärjestys

Jatkumosta poikkeavista tilanteista

tavallisin on työsuhteen päättyminen.

Hankalimmillaan sähköpostien

ja kalenteritietojen omistussuhteita

joudutaan selvittämään irtisanoutuneen

työntekijän sijaan hänen

perikuntansa kanssa. Jos asiaan ei ole

varauduttu etukäteen, voi tilanne olla

hyvin hankala kaikille osallisille.

Ensisilmäyksellä helpointa ja yksinkertaisinta

on kieltää henkilökohtainen

viestintä ja henkilökohtaiset

kalenterimerkinnät yrityksen järjestelmissä.

Kiellon toimeenpanoa ei

voi valvoa tai pakottaa puuttumatta

oikeudetta käyttäjien sähköpostien ja

kalenterien sisältöön. Osa henkilökunnan

keskinäisestä viestinnästä on

aina luonteeltaan yksityistä. Ajatus ei

siis toimi käytännössä.

Kun posteissa ja kalentereissa on

mukana arkaa aineistoa, kannattaa

miettiä näiden tietojen kohtaloa tulevaisuudessa.

Suurimmassa osassa

yrityksistä ainakin osa varmistuksista

kerätään pysyvään talteen. Toistaiseksi

tallessa olevilla nauhoilla on

joukoittain jo aikaa sitten poistuneiden

henkilöiden sähköpostilaatikoita

ja muita tietoja. Yksittäisen käyttäjän

tietojen poistaminen varmistuksilta

on käytännössä mahdoton tehtävä.

Mobiili ulottuvuus

pahentaa tilannetta

Sähköpostien ja kalenterien käyttö

leviää hiljalleen myös matkapuhelimiin.

Siirtymä tulee tuottamaan suuria

vaikeuksia omien ja yrityksen asioiden

erottamisessa toisistaan. Maksuttomaan

web-postiin ei useimmiten

kuulu näppärää push-postia saati

kalenterin synkronointia kännykän

kalenteriin. Molemmat ominaisuudet

ovat houkuttavia ja koukuttavia. Usean

kalenterin ylläpito on käsityönä

turhauttavaa ja johtaa helposti päällekkäisiin

varauksiin.

Kun yrityksen työkalut ovat henkilökohtaisia

näppärämmät, kasvaa kiusaus

yrityksen postin käyttämisestä

ainoana postilaatikkona. Samalla on

helppo keskittää kaikki kalenteritiedot

yhteen paikkaan. Yksinkertaisuus

ja kätevyys on usein riittävä peruste

muiden näkökulmien ohittamiseen.

Monissa ohjelmissa on tavallaan

varauduttu yksityisenkin sisällön tallentamiseen

kalenteriin sallimalla tapahtuman

merkitseminen yksityiseksi.

Näistä merkinnöistä muut käyttäjät

näkevät vain keston ja mahdollisesti

varauksen tyypin. Sisältö jää periaatteessa

vain omistajan tietoon.

Erottaminen on etu

Ajatus oman sähköpostin erottamisesta

työnantajasta on työntekijän

kannalta huomionarvoinen. Henkilökohtaista

viestintää ei kannata kahlita

nykyisen työnantajan osoitteeseen.

Kun osoite ei työsuhteen päätyttyä

ole omassa käytössä, voi muuttuneiden

tietojen ilmoittaminen postituslistoille,

internet-palveluihin ja muihin

vastaaviin osoittautua työlääksi

tai mahdottomaksi.

Aikaisemmin monissa yrityksissä

kiellettiin tai koetettiin kieltää

selainkäyttöiset sähköpostit niiden

tuottamien virusvaivojen takia. Nykyään

useimmat ilmaispostin tarjoajat

suodattavat posteista sekä roskat

että haittaohjelmat hyvin. Kun yhteys

henkilökohtaiseen postiin toimii

myös työpaikalta, käyttäjät on helppo

kannustaa erottamaan oma viestintänsä

työhön liittyvästä. Omia posteja

voi lukea myös kotoa, nettikahvilassa

ja kännykästä avaamatta yrityksen

järjestelmiä ulkomaailmaan. Asiaan

liittyvät uhat tietovuodoista, haittaohjelmista

ja muista ongelmista on parasta

hallita koulutuksella ja ohjeilla.

Suurimmat toiveeni tuleville sähköpostijärjestelmille

liittyvät kalenterien

synkronointiin ja näkyvyyden

hallintaan synkronoinneissa laitteista

toisiin. Jos kalenterimerkinnälle voisi

kertoa nykyisen luokittelun sijaan

tarkemmin sallituista synkronointitavoista

ja näkyvyydestä, voisi työntekijä

lähtiessään saada mukaansa vain

henkilökohtaisiksi luokitellut tiedot.

Työhön liittyneet kalenterimerkinnät

ja kokouskutsut esityslistoineen jäisivät

yrityksen järjestelmään. Melkein

vastaavan menettelyn voi jo nyt tehdä

sähköposteille luokittelemalla ne

käsin haluttuihin kansioihin. Osan

luokitteluista voi tehdä myös säännöillä.

TK

k y t kentöjä

PerTTI hämäläInen • PIIrros: PeTrI roTsTen

FAN järjestää tiedostot

Tallennustila on helppo viedä verkkoon, mutta tiedostot

tuottavat enemmän päänvaivaa.

Lan, wan ja san ovat tuttuja lyhenteitä lähiverkolle, laajaverkolle

ja tallennusverkolle. Samalla logiikalla fan (file area network)

on tietenkin tiedostoverkko. Se on käyttökelpoinen työväline,

joka auttaa jäsentämään tallennusjärjestelmien valikoimaa ja

myyntiargumentteja.

San-ratkaisun voima on tallennustilan virtualisoinnissa. Tilaa

varataan loogisina levyinä, joiden koko voidaan määritellä ja

tarvittaessa muuttaa fyysisten tallennuslaitteiden ominaisuuksista

ja tilarajoituksista riippumatta.

Tallennusverkoissa käsiteltävän tiedon siirtoyksikkö on lohko,

mutta palvelimet tallentavat tiedostot loogisille levyilleen

käyttäen omia tiedostojärjestelmiään. Palvelinten kanssa keskustelevat

työasemat taas tarvitsevat pääsyn vain tiedostoihin

eivätkä piittaa sen enempää lohkomuotoisesta datasta kuin

palvelinten tiedostojärjestelmistäkään.

Windows-koneet näkevät tiedostot ip-verkon yli CIFS-protokollalla

(Common Internet File System), jonka Microsoft on

kehittänyt vanhemmasta SMB-käytännöstään (Server Message

Block). Unix- ja Linux-koneet taas käyttävät NFS:ää (Network

File System). Ristiinkäyttöä varten on kehitetty apuvälineitä

Linuxin Sambasta Windowsin NFS-asiakasohjelmiin.

Polut hukassa

Tiedostoihin viitataan niiden nimillä, joihin sisältyvät myös yksikäsitteiset

hakemistopolut. Verkossa tiedostojen yksilöimiseen

tarvitaan lisäksi palvelimen nimi. Se ei yleensä näy käyttäjälle

asti, koska palvelimella oleva jaettu hakemisto kätketään verkkonimen

taakse. Windows-käyttäjät näkevät esimerkiksi virtuaalisen

levyaseman F ja Linux-käyttäjät hakemiston /osasto.

Pääkäyttäjän kannalta tällainen virtualisointi ei vielä riitä.

Kun verkkoon jaetut hakemistot on kiinnitetty tiettyihin palvelimiin,

niiden sijainnin muuttaminen ja uudelleenjärjestely

on työlästä. Lisäksi uusien verkkoresurssien käyttöönotto tietää

muutoksia työasemien käynnistysskripteihin,

testausta ja käyttäjien informoin-

tia muuttuneista käytännöistä.

Ongelma ei ole suuri, jos käytössä on

pari kolme tiedostopalvelinta tai nas-laitetta.

Kun palvelinten määrä kasvaa yli

viiden, pääkäyttäjä huomaa rutiinityön

lisääntyvän ikävästi. Tiedostorakenteiden

siirtäminen vaikkapa tiedostopal-

velinten omilta levyiltä uudelle naspalvelimelle

vaatii kaikkien polku- ja

oikeusmääritysten päivittämistä, mihin

kuluu käsityönä helposti päiviä.

Pääkäyttäjä alkaakin pian kehitellä

omia nimeämiskäytäntöjä, komentojonoja

ja muita apuvälineitä, jotta toistuvat

muutokset olisi helpompi hoitaa. Kymmenien

tai satojen palvelimien hallinta ei

kuitenkaan enää pysy yhden ihmisen käsissä

tällä tavoin, vaan tarvitaan systemaattisempi

lähestymistapa.

Tallennusalan laite- ja ohjelmistotoimittajat

ovat kehitelleet erilaisia tapoja virtualisoida

tiedostoresursseja. Tuotteiden kehittyessä on

alettu puhua työasemien ja palvelinten

välille määriteltävästä tiedostoverkosta,

fanista. Se virtualisoi tiedostojen käsittelyn

samaan tapaan kuin palvelinten ja massamuistilaitteiden väliin

rakennettava tallennusverkko virtualisoi tallennustilan.

Irti aakkosista

Alun perin loogisiksi

suunnitellut nimeämiskäytännöt

rapautuvat .

Perimmäinen syy pääkäyttäjän ongelmiin on siinä, että tiedostojen

nimeämiseen on käytetty palvelinkohtaisia nimiavaruuksia.

Uudelle palvelimelle tallennettavien tiedostojen tuominen

käyttäjien saataville vaatii uuden tiedostopolun määrittelyä.

Lopulta Windows-käyttäjiltä loppuvat aakkoset kesken ja Unixkäyttäjät

hukkuvat polkumäärityksiin.

Alun perin loogisiksi suunnitellut nimeämiskäytännöt rapautuvat

sitä mukaa, kun palvelimia uusitaan ja niiden tehtäviä järjestellään.

Kun tukipalveluun soittava käyttäjä valittaa K-levyasemansa

olevan hukassa, tukihenkilön on ensin selvitettävä, mihin fyysiseen

palvelimeen tämän nimenomaisen käyttäjän K viittaa.

Tiedostoverkon ytimessä on globaali

nimiavaruus, joka piilottaa fyysiset pal-

velimet käyttäjiltä. Kun tiedostoviittaukset

on virtualisoitu, tiedostoja voidaan

siirtää helposti palvelimelta tai nas-laitteelta

toiselle. Tarvitaan vain kertaalleen

tehtävä muutos globaalin nimiavaruuden

määrittelyihin.

Globaali nimiavaruus toimii useim-

marraskuu 2007 TIeTokone 59

k y t kentöjä

gloBaali nimiavaruus

lähde: Brocade, 2007

PerinTeiseT verkkohakemisToT

Windows-käyttäjät

E:

G:

R:

Z :

Unix/Linux-käyttäjät

/myynti

/tuotekehitys

/markkinointi

/tuotanto

esitteet

miten omassa palvelimessaan, jolle työasemat lähettävät tiedostopyyntönsä.

Vastauksena tämä nimiavaruuspalvelin palauttaa

polun tiedoston todelliseen sijaintiin. Teknisesti ratkaisut vaihtelevat

sen mukaan, tarvitaanko työasemaan erityinen agentti

vai toimiiko palvelu läpinäkyvästi verkossa.

hyötyä yhteisestä nimiavaruudesta

Globaalin nimiavaruuden avulla yrityksen tiedostot voidaan

tallentaa yhtenäiseen hakemistorakenteeseen, joka voidaan

myös näyttää vaikkapa Linux- ja Windows-käyttäjille samanlaisena.

Palvelinkohtaisten hakemistojen ja loogisten levyasematunnusten

asemesta käyttäjät näkevät yrityksen liiketoimintaa

vastaavat osasto- ja toimintokohtaiset hakemistot yhdessä paikassa

käyttöoikeuksiensa mukaisesti.

Yrityksenlaajuisen kokonaisratkaisun ohella nimiavaruuksia

voidaan yhdistellä myös vähemmän kunnianhimoisin tavoittein.

Jaetun nimiavaruuden ratkaisut koskevat usein vain tietyn

valmistajan tai käyttöjärjestelmän palvelimia. Yksi tunnetuimmista

on Microsoftin Windows Server 2003 R2:n hajautettu

tiedostojärjestelmä eli DFS, jonka avulla kahden tai useamman

palvelimen tiedostot voidaan näyttää käyttäjille yhteisen nimiavaruuden

kautta.

Microsoft suosittelee DFS:ää esimerkiksi haarakonttorien

tarpeisiin: paikallisten käyttäjien usein tarvitsemat tiedostot tallennetaan

haarakonttorien omiin palvelimiin, mutta käyttäjille

näytetään myös yrityksen keskitetyillä palvelimilla olevat yhteiset

tiedostot. Jos käyttäjän pyytämä tiedosto ei vielä ole hänen

lähipalvelimellaan, tiedosto replikoidaan sille taustatoimintona

laajaverkkoyhteyden kautta.

san on vasta alkua

lomakkeet

FTP

esitykset

DFS sopii hyvin puhtaan Microsoft-talon ratkaisuksi. Toisaalta

monet tietoliikennelaitteiden valmistajat tarjoavat myös

laajaverkkokiihdyttimiä, jotka toimivat yleisempänä ratkaisuna

käyttöjärjestelmistä riippumatta.

Wafs-laitteissa (wide area file services)

yhdistyvät laajaverkkoreititin ja tiedostovälimuisti,

jonka käyttöä ratkaisun

puitteissa globaali nimiavaruus ohjaa.

San-verkkojen lohkomuotoista dataa

käsittelevät kopiointi-, replikointi-

ja varmistustoiminnot eivät riitä

kokonaisratkaisuksi tiedostotasolla

60 TIeTokone marraskuu 2007

Windowstiedostopalvelin

NAS

Unix/Linuxtiedostopalvelin


Unix/Linux-käyttäjät

Windowstiedostopalvelin

looginen näkymä dataan

ajattelevalle asiakkaalle. Yhdistämällä globaalista nimiavaruudesta

saatava tiedostorakenteen tieto fyysisten tallennuslaitteiden

lohkotason tietoon voidaan toiminta hoitaa sovellusten

kannalta mielekkäästi tiedostotasolla. Tämä monipuolistaa

tallennustalojen ohjelmistotuotevalikoimaa.

Esimerkiksi tiedostojen migraatio tallennuslaitteelta toiselle

onnistuu fan- ja san-varusohjelmien yhteistyöllä tosiaikaisesti

sovellusten ollessa käytössä. Kun san-kerroksen hallintaohjelmat

tietävät, mitkä lohkot mahdollisesti muuttuvat tiedostojen

siirron aikana, tiedostojen eheys pystytään takaamaan ja sovellukset

saavat tiedostoista varmuudella ajantasaiset versiot.

Luonnollinen fan-kerroksen toiminto on tiedostojen sijoittelu

hierarkkiseen tallennusjärjestelmään. Usein tarvittavat

tiedostot säilytetään nopeimmalla muistivälineellä, harvemmin

viitatut voidaan siirtää fc-levyiltä ensin sata-levyille, sitten virtuaaliseen

nauhakirjastoon ja lopulta nauhalle.

Erilaiset informaation luokittelusovellukset, jotka sijoittelevat

tiedostoja niiden sisällön perusteella, ovat myös yleistymässä.

Esimerkiksi tiedostojen deduplikointi etsii tallennuspalvelimilta

identtisiä tiedostoja säästääkseen levytilaa kertatallennuksella.

Yhteistyötä ja yrityskauppoja

Tiedostoja on virtualisoitu jo vuosia, mutta vasta parin viime

vuoden aikana fan on mielletty selkeästi omaksi kokonaisuudekseen.

Tallennusverkkoja standardoiva SNIA (www.snia.

org) perusti viime vuonna fan-työryhmän tiedostoverkkojen

tekniseen standardointiin.

Tallennusverkkojen valmistajat tekevät paljon yhteistyötä,

ja usean yhtiön fan-tuotteista löytyykin naapurin tekniikkaa.

Moni tiedostovirtualisoinnin pioneeri on päätynyt isompien

valmistajien hoteisiin yrityskauppojen myötä, ja aiemmat yhteistyösopimukset

säilyvät usein voimassa.

Esimerkiksi kuituverkkojen kärkinimiin kuuluva Brocade

on laajentunut tiedostoverkkoihin ostamalla muun muassa

Nuview-yhtiön viime vuonna.

EMC puolestaan osti Rainfini-

Nimiavaruuksia voidaan yhdistellä

myös vähemmän kunnianhimoisin

tavoittein.

F:

/osasto

markkinointi

mainokset

esitteet

esitykset

tuotekehitys

ohjelmat

kirjastot

esitykset

lähdekoodi

NAS

Unix/Linuxtiedostopalvelin

Globaalin nimiavaruuden

avulla

tiedostot voidaan

ryhmitellä

liiketoimintaa

vastaavaan

hakemistorakenteeseen,

ja

tiedostoverkon

varusohjelmistoilla

tiedostoja

ja hakemistoja

voidaan järjestellätaustatoimintona.

ty-yhtiön jo vuonna 2005, ja Cisco

Neopath-yhtiön tänä vuonna.

Monipuolista fan-tuotevalikoimaa

tarjoava Acopia päätyi elokuussa

F5-yhtiölle. Suurista tiedostovirtu-

alisoijista itsenäinen on enää Attune

Systems.

Tk


E

G

R

Z

Unix/Linux-käyttäjä

Pertti Hämäläinen

Verkkovoimaa

virtuaalisesti

Menneiden vuosikymmenten

suurkonemaailmasta tuttu tekniikka

lupaa säästöjä palvelinkuluihin

ja helpotusta yritysympäristöjen

hallintaan.

Virtualisointi ei ole uusi

keksintö. Jo 1970-luvulla

suurten keskustietokoneiden

laskentavoimaa jaettiin

käyttäjille ajamalla fyysisissä

koneissa rinnakkain lukuisia

toisistaan eristettyjä virtuaalikoneita.

Ensimmäinen kaupallisesti

menestynyt virtualisointituote

v i r t u a l i s o i n t i ■ ■ ■

oli IBM:n VM/370-käyttöjärjestelmä.

Sen peruina virtualisointikerrosta

kutsutaan edelleen nimellä

hypervisor kuvaavamman

nimen VMM (Virtual Machine

Monitor) asemesta.

Ajat kuitenkin muuttuivat,

kun 1980-luvulla yleistyivät minikoneet

ja 1990-luvulla mikrotietokoneet.

Hajautettuun

marraskuu 2007 tietokone 61

AISUUDESSA

sovellus

Linux

virtuaalikone

■ ■ ■ v e r k k o r a t k a i s u t

VIRTUALISOINTI KÄYTTÖJÄRJESTELMÄN ALAISUUDESSA

VIrTuaLIsoInTI käYTTöjärjEsTELMän aLaIsuudEssa

sovellus sovellus sovellus sovellus

Windows Linux Windows Linux

virtuaalikone virtuaalikone virtuaalikone virtuaalikone

VIRTUALISOINTIKERROS

KÄYTTÖJÄRJESTELMÄ (WINDOWS TAI LINUX)

LAITTEISTO

isäntäkäyttöjärjestelmän alaisuudessa virtualisoitaessa virtualisointikerros

ja vieraskäyttöjärjestelmät toimivat sovellusmoodissa, ja suoritustehoa

hukkaantuu kaikenlaiseen kikkailuun. Yhteensopivuusongelmiakin on vaikea

täysin välttää, koska muisti- ja i/o-prosessit on hankala eristää toisistaan

pelkästään ohjelmiston turvin.

62 tietokone marraskuu 2007

saada aikaan luotettava alusta Nykyisin kummankin val-

liiketoimintakriittisille sovelluksille.

Intelin projekti tunnettiin

mistajan uusimmat prosessori-

VIRTUALISOINTI ILMAN IS

sukupolvet tukevat virtualisoin-

koodinimellä Vanderpool, muttia, ja myös niiden piirisarjoihin

ta yhtiön markkinointiosasto on lisätty virtualisoinnin tukea.

antoi sille ytimekkään nimen Ohjelmistotoimittajien on kui-

Intel VT (sanoista Virtualizatenkin sovitettava virtualisoin- sovellus

tion Technology). AMD:n Patikerroksensa kummallekin

cifica-projekti sai puolestaan

nimen AMD-V (sanasta Virtu-

arkkitehtuurille erikseen. käyttöjärjestel

Pisimmälle vietynä virtualialization).sointi

onnistuu jo kokonaan il-

VIRTUALISOINTI ILMAN ISÄNTÄKÄYTTÖJÄRJESTELMÄÄ

VIrTuaLIsoInTI ILMan IsänTäkäYTTöjärjEsTELMää

H

sovellus sovellus

tietojenkäsittelyyn suunnitellut

laitteet olivat niin huokeita, et-

TAI LINUX) tä yhdellä koneella voitiin ajaa

sopi vielä huonosti virtualisointiin.

Pohjana toimivan käyttöjärjestelmän

päällä toimiva

käyttöjärjestelmä käyttöjärjestelmä prosessori mui

kustannustehokkaasti vaikkapa virtualisointikerros emuloi

vain yhtä sovellusta.

laitteistoa yläpuolisille virtuaa-

Moniajokäyttöjärjestelmien

kehittäminen Intelin ja AMD:n

likoneille. Kahden rinnakkaisen

Windowsin pohjalle tarvittiin

HYPERVISOR

suoritinarkkitehtuurien varaan siis isäntäkäyttöjärjestelmäksi

toteutetuille TÄYSVIRTUALISOINTI palvelimille ei vielä kolmas.

paraVIRTUALISOINTI LAITTEISTO

muuttanut tilannetta sanottavasti.Palvelinkäyttöjärjestelmien

vakaus ei ollut suurkoneluokkaa,

joten virheellisesti sovellus

toimiva sovellus pystyi helposti

kaatamaan koko käyttöjärjeshallintatelmän.Useimmissa

yrityksissä

Linux

koodi

olikin jatkuvasti käytössä oma

ilman isäntää

Vuosikymmenen puolivälissä

Intel sovellus ja AMD kehittivät kiihkeästi

suoritintason tukea virtualisoinnille

pyrkimyksenään

Windows

■ taustat

prosessori muisti verkkosovitin levy

sovellus

Bare metal -mallissa virtualisointikerros näkee fyysiset laitteistokomponentit

suoraan ilman ylimääräisen käyttöjärjestelmäkerroksen apua ja virtualisoi ne

koneeseen hallinta- asennetuille laite- käyttöjärjestelmille.

koodiajuri Linux

palvelin jokaista vähänkin kriit-

hallinnan api binaarikäännös

tisempää sovellusta varten. paraVIRTUALISOINTI mikä virtualisoinnissa mikroydin maksaa?

x86-arkkitehtuurille on siirretty

niin paljon sovelluksia, Virtualisointi tarjoaa mahdollisuu- hallinnan api virtuaalisen

laitelaitelaitelaiteden säästää laitteistoissa, mutta

laitteiston api

että palvelinten ajuri määrä ajuri yritysten ajuriajuri se ei tuo suoria kustannussäästöjä

konesaleissa on räjähtänyt. Tä- ohjelmistolisensseissä, sovellus päinvastoin.

mä on johtanut tila- LAITTEISTO ja hallin- Yleensä ohjelmistoille on hankit-

LAITTEISTO

taongelmaan. Mitä enemmän tava palvelin- ja käyttäjälisenssit

hallinta-

fyysisiä laitteita on käytössä, sitä laitesamoin

periaattein riippumatta siikoodiajuri

Linux

tä, ajetaanko niitä virtuaalikoneissa

useammin jokin niistä on vialla

tai fyysisissä koneissa. Helpotuksia

tai jonkinlaisen ylläpidon tar- esiintyy lähinnä itse palvelinkäyttöpeessa.

Palvelinten konsolidoinjärjestelmien kohdalla.

mikroydin nille on tarvetta, ja virtualisointi Itse virtualisointiohjelmistojakin

tarjoaa tähän ratkaisun.

saattaa saada ilmaiseksi. Virtuali-

hallinnan api sointi virtuaalisen isäntäkäyttöjärjestelmän alai-

Virtualisoinnin uusi aika alsuudessa

laitteiston on tosin api jo niin vanha jutkoi

vuonna 1999, kun Vmwatu, että sekä Vmware että Microsoft

re-yhtiö julkaisi ensimmäisen tarjoavat perusversiot ilmaiseksi.

x86-prosessoreille tarkoitetun LAITTEISTO Laitteistopohjaisista hypervi-

virtualisointialustan. Sen avulla sor-ratkaisuista peritään tuhannen

euron tietämiltä lähteviä lisenssi-

voitiin samassa fyysisessä mikmaksuja,

ja hinta nousee joko laitrotietokoneessa

ajaa rinnakkain teiston tehon tai virtuaalikoneiden

useampia käyttöjärjestelmäins- lukumäärän myötä. Tilanne muut-

microsoft tarjoaa netissä toimivan laskimen virtualisoidussa ympäristössä

tarvittavien palvelinlisenssien määrän selvittämiseksi.

Hallintaohjelmistot säilyvät sen Hallintavälineet tarjoavat myös

sijaan valmistajien rahasampoina avoimen koodin ratkaisuihin poh-

vastakin. Mitä suositumpaa virtujaaville yrityksille luontevan paikan

alisoinnista tulee, sitä polttavam- kassavirran generointiin. Esimertansseja.tuu

tältäkin osin viimeistään Micromaksi kasvaa hallintaohjelmien kiksi Xensource on jo nostanut

Noihin aikoihin mikrotietokoneiden

laitteistoarkkitehtuuri

softin Viridianin valmistuessa, kun

tekniikasta tulee kulutustavaraa.

tarve ja sitä käyttökelpoisemmiksi

ne toivottavasti kehittyvät.

joitakin hintojaan Citrix-kaupan

jälkeen.

L

man isäntäkäyttöjärjestelmää.

Hypervisor toimii suoraan

laitteiston päällä tarjoten virtualisoidun

laitteistorajapinnan

useille rinnakkaisille käyttöjärjestelmäinstansseille.Arkkitehtuurista

käytetään lempinimeä

”bare metal”.

Bare metal kiinnostaa erityisesti

raskaan sarjan palvelinohjelmistojen

valmistajia,

koska kirjoittamalla sovelluksensa

suoraan hypervisorille

ne välttyisivät palvelinkäyttöjärjestelmän

lisensoinnilta.

Tällaisten sovellusten tarjonta

on vielä erittäin vähäistä, mutta

esimerkiksi BEA on ilmoittanut

sovittavansa Liquidvm Java

-virtuaalikoneensa Vmwaren

hypervisorille.

Puhtaimpaan bare metal

-arkkitehtuuriin on edennyt

Vmware ESX Server 3 -sarjan

tuotteissaan. Syyskuussa julkistettu

3i tuodaan markkinoille

palvelinvalmistajien kautta, ja

julkistustilaisuudessa tukensa

kiirehtivät ilmoittamaan muun

muassa Dell, Fujitsu, HP ja

IBM. Vmware toivoo ensimmäisten

sertifioitujen tuotteistusten

ehtivän myyntiin vielä

■ tekniikka

Virtualisoinnin ensimmäinen tavoite,

laitteistojen käyttöasteen parantaminen,

saavutetaan helpoimmin

valitsemalla kohteiksi vähiten

kuormitetut palvelimet. Työryhmäkohtaiset

tiedostoja tulostuspalvelimet,

sovelluskehityskäytössä

olevat testipalvelimet sekä pieniä

erityisryhmiä palvelevat sovellus- ja

tietokantapalvelimet ovat kiitollisia

virtualisointikohteita.

Tällaisten palvelinten käyttöaste

vaihtelee tyypillisesti viiden ja

viidentoista prosentin välillä. kun

laitteistoilla on keskimäärin ikää

jo vuosia, ne eivät vie modernista

monisuoritinpalvelimesta tehoa

hallintakoodi

tämän vuoden puolella ja valtaavan

markkinat vuoden 2008

kuluessa.

Microsoft seuraa kaukana

perässä. Yhtiön viimeisin palvelinvirtualisointiratkaisu,

Virtual

Server 2005 R2, toimii suoraan

kernel-moodissa, mutta tarvitsee

vielä laitteiston käsittelyyn

isäntäkäyttöjärjestelmän,

Windows Server 2003 R2:n.

kaikkea ei kannata virtualisoida

kuin nimeksi. käytännössä jopa

kymmenien vanhojen koneiden

palvelut voidaan usein siirtää yhteen

ajanmukaiseen monisuoritinkoneeseen.

sen sijaan eksoottisia laitteistoratkaisuja

käyttävät palvelimet eivät

helposti taivu virtualisoitaviksi.

Virtualisointiohjelmien valmistajilla

on usein hyvinkin tiukat vaatimukset

tuetuille laitteistoille, eikä epästandardeja

oheislaitteita yleensä

tueta. jos yrityksen cad-ohjelmisto

vaatii palvelimelle usb-liitäntäisen

lisenssilaskurin, virtualisointiyritys

voi tuottaa vain harmaita hiuksia.

Palvelimet, joiden kuormitus on

sovellus sovellus sovellus

hallintalaite- Linux Windows koodiajuri Linux

hallinnan api binaarikäännös

laiteajuri

laiteajuri

laiteajuri

laiteajuri

mikroydin

Koodinimellä Viridian tunnettu,

moneen kertaan lykätty ja

karsittu projekti on tuottanut

paljon spekulointia mukaan

otettavista ja pois jätettävistä

ominaisuuksista.

Tällä tietoa tuloksena syntyy

Windows Server 2008:n ilmaisena

lisäosana jaeltava, bare metal

-periaatteella toimiva Windows

Server Virtualization. Sen

jo ennestään korkea, eivät nekään

välttämättä hyödy virtualisoinnista

tehostamismielessä. jos palvelimessa

on ennestään monta

suoritinta, muistipaikat täynnä ja

käyttäjät valittavat vasteajoista, virtualisointi

tuskin tuo säästöjä.

Liian älykkäät sovellukset, jotka

pyrkivät sovittamaan itsensä laitteiston

kapasiteettiin, voivat myös

aiheuttaa yllätyksiä virtualisoituina.

Esimerkiksi Exchange 2007 pyrkii

säätämään toimintaansa laitteistoresurssien

mukaan, ja jarruttelee

esimerkiksi sähköpostiruuhkan

vastaanottoa verkosta puskurialueidensa

tultua täyteen.

v i r t u a l i s o i n t i ■ ■ ■

TÄYSVIRTUALISOINTI paraVIRTUALISOINTI

TäYsVIrTuaLIsoInTI ParaVIrTuaLIsoInTI

hallinnan api virtuaalisen

laitteiston api

LAITTEISTO LAITTEISTO

täysvirtualisoinnissa käyttöjärjestelmän lähettämät laiteajurien

ohjauskäskyt käännetään mikroytimessä binaaritasolla. Paravirtualisoinnissa

käyttöjärjestelmän laiteajurit keskustelevat virtuaalisen ohjelmointiliittymän

kanssa, mikä vaatii käyttöjärjestelmän kääntämisen virtualisointia varten.

toimitus lykkääntynee ainakin

ensi vuoden lopulle, selvästi itse

käyttöjärjestelmää myöhäisemmäksi.

tukea käyttöjärjestelmältä

Microsoftin ja Vmwaren ratkaisut

ovat esimerkkejä täysvirtualisoinnista,

jossa vieraskäyttöjärjestelmät

toimivat

virtualisointikerroksen päällä

sellaisinaan ilman muutoksia.

Paravirtualisoinniksi kutsutussa

menettelyssä ne sovitetaan

suoraan virtualisoidun ympäristön

osaksi; suorempi yhteys

PaLVELInVIrTuaLIsoInnIn raTkaIsuja

valmistaja tuote tekniikka tuetut käyttöjärjestelmät lisätietoja

Wmware EsX server 3 ym. täysvirtualisointi, bare metal Windows, Linux, solaris, netware ym. www.vmware.com

microsoft Virtual server 2005 täysvirtualisointi isäntäkäyttöjärjestelmän tuella Windows, Linux www.microsoft.com/windowsserversystem/virtualserver

openvz/Virtuozzo openvz/Virtuozzo käyttöjärjestelmän toimintona Linux,Windows openvz.org, www.virtuozzo.com

Sun microsystems solaris Containers käyttöjärjestelmän toimintona solaris www.sun.com/software/solaris/ds/containers.jsp

linux kVM täysvirtualisointi käyttöjärjestelmän ytimellä Linux,Windows kvm.qumranet.com/kvmwiki

Xen / XenSource, Virtual iron Xen paravirtualisointi isäntäkäyttöjärjestelmän tuella, täysvirtualisointi Linux, unixeja,Windows (v. 3 alkaen) xen.xensource.com

jos valittu virtualisointiratkaisu

tarjoaa hyvät hallintavälineet, kriittisimmät

ja suurimman todennäköisen

kasvutarpeen edessä olevat

palvelimet voi hyvinkin kannattaa

virtualisoida. Virtualisoidusta ympäristöstä

on helppo vapauttaa

resursseja siirtämällä kevyempiä

virtuaalipalvelimia pois tieltä toisille

koneille, ja laitteiston käydessä

kerta kaikkiaan pieneksi virtualisoitu

palvelin on helppo siirtää

suuremmalle laitteistolle. Yhdessä

fyysisessä palvelimessa voi olla

järkevää ajaa yhtä ainoata virtuaalipalvelinta

pelkästään hallittavuuden

parantamiseksi.

marraskuu 2007 tietokone 63

■ ■ ■ v e r k k o r a t k a i s u t

hypervisorin palveluihin voi

nopeuttaa monia toimintoja.

Linux-maailman tunnetuin

virtualisointiprojekti on Xen,

jonka kehittäjäyhteisössä ovat

olleet aktiivisina muun muassa

Xensource- ja Virtual Iron -nimiset

yritykset. Xen oli alun perin

esimerkki paravirtualisoinnista

”Linuxia Linuxin päällä”

-mallin mukaisesti: vieraskäyttöjärjestelmät

oli sovitettu toimimaan

virtualisoidussa ympäristössä.

Uusimmissa versioissa

Xeniinkin on lisätty AMD:n ja

Intelin ratkaisuja tukeva laitteistotason

hypervisor.

Merkittävä hanke on myös

virtualisoinnin tuki suoraan

Linuxin ytimessä. Versiosta

2.6.20 on Linuxissa ollut mukana

KVM (Kernel-based Virtual

Machine). Tuettuina ovat sekä

AMD-V että Intel VT, vieraskäyttöjärjestelminä

Linux ja

Windows.

Sun on jo pitkään tarjonnut

Solaris-käyttöjärjestelmässään

ilman hypervisoria toimivaa

Containers-ratkaisua. Siinä

isäntäkäyttöjärjestelmä ajaa virtuaalipalvelimia

omina prosesseinaan

ja on suoraan vastuussa

niiden eristämisestä toisistaan

sekä laitteistoresurssien jakamisesta

niille. Virtuaalipalvelinten

on aina oltava Solariksia, mutta

ratkaisun etuna on toisaalta

kaikenlaisten emulointien ja

kikkailujen jääminen pois.

Linuxillekin on toteutettu

vastaavanlaisia käyttöjärjestelmätason

virtualisointeja. Avoimen

koodin Openvz-projekti

lienee tunnetuin esimerkki. Sen

pohjalta kaupallisen Virtuozzotuotteen

kehittänyt Swsoft on

viime vuosina kasvanut nopeasti

ja noussut palvelinvirtualisoijien

kärkiryhmään.

kustannushyödyt

hallinnan kautta

Virtualisoidun ympäristön palvelinratkaisu

kannattaa suunnitella

huolella. Jos kaikki vanhat

palvelimet ahdetaan yhteen

jättimyllyyn, luodaan samalla

keskitetty vikaantumispiste. On

viisaampaa pystyttää muutama

palvelin ja jättää niille sen

verran vapaita resursseja, että

yhden laitteen vikaantuessa sillä

ajettavat virtuaalipalvelimet voidaan

siirtää muille.

Kun virtuaalipalvelin ajetaan

alas, se on olemassa vain

virtuaalisen laitteistonsa määrittelevinä

tiedostoina. Siirto

fyysisestä koneesta toiseen käy

periaatteessa helposti, mutta

käytännössä eri valmistajien

ratkaisut eroavat hallittavuudeltaan

huikeasti.

Mitä paremmat apuvälineet

on tarjolla aluksi fyysisen palvelimen

siirtämiseen virtuaalipalvelimeksi

ja virtuaalipalvelimen

siirtämiseen isäntäkoneelle, sitä

parempi. Fyysisten resurssien

kuten tallennusverkkojen tai

ryväspalvelinten tuki, vikatilanteista

toipuminen sekä virtuaalikoneiden

siirto palveluita

keskeyttämättä laitteelta toiselle

ovat toimintoja, joiden toteutustavat

ja automatisointiaste

vaihtelevat suuresti.

Käyttöjärjestelmävalmistajista

riippumattomalla Vmwarel-

Vmware on kahdeksan vuoden aikana ehtinyt kehittää mittavan valikoiman

virtualisointialustoja, infrastruktuuripalveluita sekä hallinta- ja automaatioohjelmia.

64 tietokone marraskuu 2007

la on pisimpään markkinoilla

vaikuttaneena etulyöntiasema.

Toisaalta Linuxin tai Windowsin

kanssa pitkään ja pelkästään

työskennelleillä pääkäyttäjillä

on matalin oppimiskynnys

omasta ympäristöstä nousseen

natiiviratkaisun käyttöönottoon.

Novell on kehittämässä monipuolisiavirtualisointiratkaisuja

Linuxille. Suse Enterprise

■ case

Vuokralle tarjotaan:

virtuaalikoneita

toimitusjohtaja

lauri kasti kertoo

Planeetta

internet

oy:n vuokranneensuomalaisilleasiakkailleen

jo reilut

toista tuhatta

virtuaalipalvelinta.Asennuskannasta

neljä

viidesosaa on

linux-koneita.

Helsinkiläisyritys Planeetta Internet

oy tarjoaa asiakkailleen virtualisointitekniikkaan

perustuvia

web-hotellipalveluita. Toimitusjohtaja

lauri kasti selvittää, että

virtualisoitu palvelinympäristö

sopii erityisesti yritysasiakkaiden

käyttöön perinteistä jaettua kotisivupalvelinta

paremmin.

kun palvelimella asennetaan

raskaita java- tai asp-pohjaisia

verkkokauppa-, asiakaspalvelutai

extranet-sovelluksia, Planeetta

Internet antaa ohjelmoijalle koko

virtuaalisen palvelinympäristön

hallittavaksi. Virtuaalipalvelin on

eristetty fyysisestä ajoalustasta,

joten ohjelmistoyritys voi tarjota

asiakkailleen aina samanlaisen

ympäristön, jonka yksityiskohtia

ei tarvitse säätää asiakkaiden

pääkäyttäjien kanssa.

asiakas voi myös hallita omaa

palvelintaan web-käyttöliittymän

kautta ja vaikka käynnistää palvelimen

uudelleen esimerkiksi

ohjelmistopäivitysten yhteydessä

tai virhetilanteissa. Fyysisten

palvelinten etähallintasovittimia

ei tarvita, mikä osaltaan laskee

ratkaisun kustannuksia, huomauttaa

kasti.

Palvelun perustana on yhdysvaltalaisen

swsoftin kehittä-

Server 10 sisältää Xen-virtualisoinnin

korkean käytettävyyden

toteutuksena. Yhtiö on myös lisäämässä

perinteisen Zenworkssarjansajärjestelmänhallintaohjelmistoihin

pitkälle vietyjä

virtuaalikoneiden hallinta- ja

orkestrointivälineitä. Yhtiön

tavoitteena on hallita kaikkien

johtavien virtualisointitoimittajien

tuotteilla rakennettuja ympäristöjä.

tk

mä kaupallinen Virtuozzo-tuote.

Planeetta Internet toimii myös

swsoftin partnerina ja myy ohjelmistoa

suomalaisille yritysasiakkailleen.

Virtuozzo on suunniteltu erityisesti

palvelukeskuskäyttöön, ja

hallintatyökalut ovat pitkälle kehitettyjä.

kastin mukaan nimenomaan

hallintatyökalut erottavat

avoimen koodin virtualisointiratkaisut

kaupallisista tuotteista.

Virtuozzon tapauksessa esimerkiksi

laitteistojen ylläpito voi

tapahtua tuotantoa juurikaan

häiritsemättä. Linux-palvelimilla

virtuaalipalvelimen siirto fyysiseltä

laitteistolta toiselle käy vain sekuntien

käyttökatkolla, koska uusi

virtuaalikone voidaan käynnistää

valmiiksi odottelemaan lennossa

tehtävää siirtoa.Windows-palvelin

on käynnistettävä uudella koneella

uudelleen, mikä pidentää siirtoajan

useisiin minuutteihin.

”Palvelukeskuskäytössä on

myös tärkeätä, että valmistajan

tekninen tuki on aina käytettävissä”,

sanoo kasti. jos tuotantokäytössä

löydettäisiin vakava

ohjelmavirhe, ratkaisujen etsintä

tai anelu avoimen koodin kehittäjäryhmien

keskustelualueilta

kestäisi aivan liian kauan.

SAMULi koTiLAinen • TeSTiT: TeRo MÄkikAnGAS • kUVAT: TiMo SiMPAnen

LABS

Vihreä it

– tietotekniikan

tulevaisuus

Sähkölasku voi pahimmillaan kaksinkertaistaa tietotekniikan kustannukset.

Kuumin trendi on nyt vihreä it. Uusilla ratkaisuilla voi paitsi hidastaa

ilmastonmuutosta, myös tehdä valtavia rahallisia säästöjä.


Hetki sitten ei sähkön säästö kiinnostanut

ketään. Harva it-alalla törmäsi

koskaan koko kysymykseen. Tänä

vuonna tilanne on muuttunut kuin veitsellä

leikaten. Laitevalmistajat riitelevät julkisuudessa,

kenellä on energiatehokkaimmat

laitteet, samaan tapaan kuin ennen väännettiin

kättä suorituskyvystä. Yhtäkkiä kaikki

vannovat vihreän tietotekniikan nimeen, ja

esittelevät kilvan uusia energiapihejä laitteita

ja tekniikoita.

Muutos on ollut niin nopea, että monet

miettivät, onko kyse vain jostain ympäristöhypestä.

Otetaanpa siis aluksi pari faktaa.

Monelle on yllätys, että palvelinkeskuksissa

sähkölasku on usein yhtä suuri kuin

laitteiden hankintakustannus. Yhdysvalloissa

datakeskukset kuluttavat joka vuosi noin

kolmen miljardin euron edestä sähköä, ja

viidessä vuodessa tietotekniikan sähkölasku

on kaksinkertaistunut. IDC ennusti viime

vuonna, että palvelinten määrä kasvaisi neljässä

vuodessa 50 prosentilla, joten nykyvauhdilla

tilanne pahenee nopeasti.

Esimerkiksi Google rakentaa uutta datakeskusta

Yhdysvaltojen syrjäiseen Oregoniin,

koska viereisestä Columbia-joesta saa

halpaa ja saasteetonta vesivoimaa. Saksalaislehti

Die Zeit on laskenut, että yksi haku

Googlen hakukoneella kuluttaa yhtä paljon

virtaa, kuin mitä energiasäästölamppu vie

tunnissa.

Suomessa tilanne ei juuri Yhdysvalloista

eroa. Täältäkin löytyy konesaleja, joiden

vuotuinen sähkölasku on yli miljoona euroa.

Jos katsotaan koko yritysten tietotekniikkalaitteistoa,

on sen sähkönkulutus jo

kolmasosa koko it-budjetista. Muutaman

vuoden sisällä tietotekniikan sähkölasku on

suurempi kuin muut it-kulut yhteensä.

Paitsi miljardien eurojen globaalista rahareiästä,

on kysymys myös melkoisista

käytännön ongelmista. Kuten myöhemmin

tulemme huomaamaan, sähkö- ja kuumenemisongelmat

ajavat yrityksiä aivan absurdeihin

tilanteisiin.

it on pahempi kuin lentoliikenne

Mutta ei kai tietotekniikalla ole paljonkaan

merkitystä ympäristön suojelun kannalta?

Kyllä on. Gartnerin mukaan tietotekniikka

aiheuttaa kaksi prosenttia koko maailman

hiilidioksidipäästöistä. It:llä on siis yhtä

suuri merkitys kuin paljon parjatulla lentoliikenteellä.

Kehittyneissä maissa tietotekniikan osuus

on tietysti paljon suurempi. Esimerkiksi

Yhdysvalloissa pelkästään datakeskukset

kuluttavat viiden suuren voimalan kaiken

sähkön. Kun mukaan otetaan kaikki muu

tietotekniikka, tarvitaan voimaloita ehkä

viisinkertainen määrä.

Yhtälöä pahentaa se, että muutoksia pitäisi

tehdä paljon nopeammin kuin kukaan

osasi odottaa. Nobelin palkinnon ympäristötyöstään

saanut Al Gore kertoo, että monien

tiedemiesten mielestä aikaa rankkoihin

korjauksiin on vain kymmenisen vuotta.

Sen jälkeen ilmastonmuutos voi alkaa ruokkia

itse itseään siinä määrin, ettei paluuta

vanhaan ole.

Tietotekniikan valmistajat ja ostajat eivät

ole tyhmiä. Kun asia ymmärretään, useimmat

haluavat tehdä osansa. Kokonaisuutta

ajatellen on vain luontevaa, että vihreä it

(green it) on ykkösenä Gartnerin tuoreella

tietotekniikan trendien listalla. Mutta miksi

muutokseen on törmätty näin yllättäen?

Palvelinkeskukset hätää kärsimässä

Harva asia tietotekniikassa on noussut esille

yhtä yllättäen kuin vihreä it. Yleensä trendit

muhivat pinnan alla vuosia, ja niihin ehditään

jo kyllästyäkin ennen kuin todelliset


■ ■ ■ y r i t y s r a t k a i s u t

muutokset alkavat. Energiankulutus

on päässyt räjähtämään

silmille, koska monta tekijää on

muuttunut yhtä aikaa.

Tärkein perussyy on palvelinmaailman

mullistus. Muutamia

vuosia sitten tyypillinen

palvelinkeskus piti sisällään

muutaman raskaan unix-palvelimen,

ja ehkä muutaman kevyemmän

koneen. Harva osasi

ennustaa, miten suuri muutos

tapahtui, kun yritysten toimintaa

on tietokoneistettu. Kun konesaleja

uudistettiin muutamia

vuosia sitten, laskettiin ehkä

kasvuvaraa 20 palvelimelle. Nyt

huomataan, että konesalissa onkin

50 kevyttä x86-palvelinta, ja

määrä vain kasvaa.

Samalla koneista on tullut

tehokkaampia (eli enemmän

virtaa syöviä), mutta toisaalta

niitä ahdetaan tiukempaan.

Tyypillinen parin metrin korkuinen

palvelinräkki kulutti

vuonna 2000 noin kilowatin

verran virtaa. Vuonna 2005 lukema

oli luokkaa 5 kilowattia.

Tällä hetkellä räkin kuorma on

usein 8 kilowattia, ja tiheiden

korttipalvelimien myötä pian

jo luokassa 15–20 kilowattia.

”Suomessa ei taida olla yhtään

konesalia, jossa tehot riittävät

lattiapinta-alalle”, toteaa Crescomin

tekninen johtaja Pekka

Rasi. Teliasoneran kesällä ostama

Crescom tarjoaa yrityksille itpalveluita.

Yhtiön liiketoiminta on

ollut jatkuvassa kasvussa, ja yhtiön

palvelinkeskuksissa pyörii jo noin

500 fyysistä palvelinta ja satoja

virtuaalisia palvelimia. Kasvu on

iloinen asia, mutta palvelinkeskuksessa

se aiheuttaa mielenkiintoisia

haasteita.

Crescom laskee, että yhden palvelimen

synnyttämä sähkönkulutus

on noin 700 euroa vuodessa, joten

palvelinkeskusten sähkölasku

on 350 000 euroa vuodessa. Se

on vanhoina markkoina yli kaksi

miljoonaa.

Rasi kertoo myös, että palvelimien

sähkönkulutus ja lämmöntuotto

on noussut sen verran korkeaksi,

että suomalaisissa palvelinsaleis-


Kuva: IBM

Palvelinvalmistajat ovat käynnistelleet kilpaa vihreän it:n hankkeita.

esimerkiksi iBM kertoo sijoittavansa hankkeeseen lähemmäs miljardi euroa.

Saunan kiukaat kuumenevat

kuudella kilowatilla.

Konesaleissa onkin ajauduttu

vaikeuksiin. Sähkönsyötön

kanssa alkaa olla ongelmia.

Sähkökatkojen varalta tarvittavat

ups-varavirtajärjestelmät

(uninterruptible power supply)

alkavat olla kapasiteettinsa äärirajoilla.

Sama koskee mahdollisia

generaattoreita.

Myös jäähdytys on ongelma.

Räkkien hurjista kilowattilukemista

valtaosa muuttuu

lämmöksi, ja niinpä myös

jäähdytysjärjestelmät toimivat

äärirajoillaan. Fujitsu-Siemens

■ case

konesalin päivitys ei ole halpaa lystiä

sa voidaan oikeasti ajaa vain noin

puolta siitä palvelinmäärästä, mikä

niihin fyysisesti mahtuisi. Perinteisesti

sadalle neliömetrille voi

laittaa noin sadan kilowatin edestä

it-rautaa.

Haasteet ovat toki ratkottavissa.

Crescomkin uusii paraikaa

järjestelmiään, mutta investointien

suuruus voi yllättää monet. Jäähdytyslaitteistojen

hintaluokka on

50 000 euroa koneelta. Ups-varavirtalaitteiden

hinnat liikkuvat noin

70 000 euron tienoilla. Diesel-varavirtageneraattorit

maksavat vielä

enemmän, 100 000 – 200 000

euroa. Ja laitteita hankitaan aina

vähintään yksi ylimääräinen teknisten

vikojen varalle.

Räkin rei'itetyt ovetkaan

eivät enää riitä

Yksi tapa parantaa energiatehokkuutta

on käyttää korttipalvelimia,

jotka kuluttavat jopa kolmannek-

kertoo, että erään saksalaisen

kuorma-autovalmistajan datakeskus

käy niin kuumana, että

kun lämpötila ulkona ylittää 25

astetta, täytyy työntekijöiden

antaa lisäapua suihkuttamalla

vettä rakennuksen katolle. Hullunkurisia

tilanteita on riittänyt

muissakin yrityksissä.

Jos asian haluaisi korjata perinteisin

keinoin, täytyisi palvelinkeskukseen

vaihtaa sähkönsyöttö,

generaattori, ups-laitteet

ja ilmastointi. Kyse on kymmenien

tai satojen tuhansien

eurojen investoinnista. Ei ole

mitään järkeä tehdä sitä muuta-

sen vähemmän virtaa kuin räkkipalvelimet.

Mutta korttipalvelimien

suuri tiheys luo uusia haasteita.

”Edes räkkien rei’itetyt ovet eivät

pysty läpäisemään niin paljon

ilmaa, kuin mitä tarvittaisiin

lämmön johtamiseen ulos”, kertoo

Rasi tilanteesta, jossa räkki laitettaisiin

täyteen korttipalvelimia.

Viilennykseen riittäisi silloin enää

vesijäähdytteinen räkki. Yleensä

korttipalvelimia hajautetaan eri

puolille salia, jolloin ilmastoinnin

teho riittää.

Tehokkain ratkaisu on tietenkin

virtualisointi, ja sitä Crescom

käyttää niin paljon kuin mahdollista.

Perustyöjuhtina toimivat Dellin

6950-palvelimet, joissa Crescom

pyörittää tyypillisesti 30:tä kevyempää

palvelinta virtuaalisesti. Crescom

suosii hankinnoissaan vähävirtaisia

palvelinmalleja, ja yrittää

muutenkin tehdä parhaansa energiankulutuksen

vähentämiseksi.

man palvelimen vuoksi. Sähköä

säästävä tekniikka, eli vihreä it,

ei ole enää vain etu, vaan välttämättömyys.

Sähkölasku kiinnostaa

Myös sähkönkulutuksen todellisuus

on päässyt yllättämään

yritykset pahan kerran. Pääsyy

siihen on se, ettei asiaa ole oikeastaan

koskaan mietitty. Kun

palvelimia oli vain muutamia, ja

niiden hintalappu oli kymmeniä

tuhansia euroja, ei sähkönkulutuksella

ollut taloudellista merkitystä.

Niinpä sähkökulut on

vain maksettu yrityksen yleiskuluista.

Nyt palvelinsalissa on kymmeniä

x86-palvelimia täynnä

kiintolevyjä ja hurjilla kellotaajuuksilla

toimivia prosessoreja

ja muistipiirejä. Tyypillisen

koneen vuotuinen sähkölasku

on jo noin 350 euron luokassa.

Virransyötön ja ilmastoinnin

sähkönkulutus on vielä suurempi.

Palvelimen aiheuttama

kokonaiskulutus nousee jo yli

700 euroon vuodessa. Kun x86palvelinten

keskihinta Suomessa

pyörii noin 2500 euron tietämillä,

tulee sähkölasku koneen

energian hinta nousee nelinkertaiseksi,

kun palvelimelle syötetään

vikasietoista ja varmistettua sähköä

laskee Pekka Rasi.

Kuva: Crescom

nykypalvelimissa jäähdytysilmaa ohjataan sinne, missä sitä tarvitaan. Tuuletus

vie jopa kymmenen prosenttia palvelimen kuluttamasta sähköstä, joten

tehokkuudella on merkitystä.

ostohintaa kalliimmaksi alle

neljässä vuodessa. Sähkön hinta

jatkaa melko varmasti kasvuaan,

eli tilanne vain pahenee.

Kun tähän yhtälöön liitetään

ilmaston muutoksen merkityksen

yhtäkkinen tajuaminen, on

vihreän it:n vallankumous valmis.

Valmistajat kertovat, että

Al Goren dokumentti on tänä

vuonna avannut monien silmät.

Asia otetaan nyt vakavasti. Mutta

miten energiaa sitten säästetään?

Vihreä it alkaa huomiosta

Vihreän it:n lähtökohta on se,

että asia ylipäätään huomioidaan.

Jos sähkökulut vain menevät

yleiskuluista, ei säästäminen

välttämättä kiinnosta. Monet eivät

ole koskaan kuulleet, miten

suuria sähkölaskut yrityksissä

nykyisin ovat. Tehokkain keino

tietotekniikan sähkönkulutuksen

hillitsemiseen on siirtää se

it-budjettiin. Teknisesti lienee

helpointa aloittaa palvelinkeskuksista.

Kun keskuksesta

vastaavan johtajan budjetti yhtäkkiä

kaksinkertaistuu ja siitä

puolet menee sähköön, voi olla

varma, että hän ryhtyy hillitsemään

kulutusta kovalla kädellä.

Palvelinkeskus on tietotekniikan

suhteellisesti pahin sähkösyöppö,

ja keskusten suurin

ongelma on koneiden paljous.

Tehokkain säästöratkaisu on siksi

koneiden määrän vähentäminen.

Tämä onnistuu esimerkiksi

konsolidoimalla (keskittämällä

palvelimia) ja virtualisoimalla

(ajamalla yhdessä palvelimessa

virtuaalisia palvelimia erillisten

koneiden sijasta).

Säästöt voivat olla hurjia.

X86-palvelinten käyttöasteet

pyörivät tyypillisesti 5–10

prosentin tienoilla. Virtualisoinnissa

yhdellä tehokkaalla

koneella voidaan ajaa yleensä

5–30 kevyemmässä käytössä

olevaa palvelinta. Hallinta helpottuu,

työkustannukset laskevat

ja kymmenen koneen 7000

euron vuosittainen sähkölasku

voi tippua yhden koneen reiluun

700 euroon. Virtualisointi

onkin yleistynyt viime vuosina.

Valmistajien arvioiden mukaan

Suomessa ehkä joka kolmas palvelin

myydään Vmwaren virtualisointiohjelmilla

varustettuna.

Kun kuormaa saadaan pienemmälle,

voidaan vähentää

myös muiden laitteiden sähkönkulutusta.

Ilmastointia ei kannata

ajaa liian kylmällä. Kannattaa selvittää

millaisia lämpötilalukemia

omille laitteille suositellaan. Sallitut

lukemat voivat olla yllättävän

korkeita, ja ilmastointia voidaan

näin säätää pienemmälle. Kylmän

ja kuuman ilman optimaaliseen

kiertoon kannattaa myös

kiinnittää huomiota, ja tietysti

poistaa turhat laitteet kuumuutta

lisäämästä. Käymällä huolellisesti

läpi jäähdytyksen tilanteen, voi

nopeasti saada aikaan tuhansien

eurojen säästöjä ilman sen kummempia

hankintoja.

Energiaa voi säästää myös

laitevalinnoissa. Palvelimissa

pienellä harkinnalla ja sopivilla

malleilla voi helposti säästää

neljänneksen tai jopa kolman-

■ testattua

Työasemien virrankulutuksen laskemiseen

ei ole perinteisesti ollut

paljoa keinoja. Laitteita on voinut

vaihtaa keveämmiksi ja käyttäjät

on voinut ohjeistaa sammuttamaan

koneet illalla. Ironista on,

että yleensä ohjeistus on ollut

päinvastainen.

Helsingin ja Tampereen kaupunkien

kymmenet tuhannet pckoneet

ovat aina päällä. Tilanne

on sama lukemattomissa yrityksissä.

Gartner on arvioinut, että

jopa 60 prosenttia organisaatioiden

pc-koneista on aina päällä.

Syy on siinä, että tietohallinnon

pitää pystyä hallitsemaan ja päivittämään

koneita keskitetysti. Ja

monet yritykset haluavat välttää

joka-aamuisten uudelleenkäynnistysten

aiheuttaman työajan

menetyksen

Suomalainen Ravensoft iskee

tähän mahdollisuuteen uudella

Green Snapper -ohjelmalla. Sen

tärkein ominaisuus ei ole työasemien

keskitetty sammutus, vaan

keskitetty käynnistys.

Green Snapper asennetaan

verkon jokaiselle työasemalle.

Hallintaa varten on erillinen palvelin,

jolta säädetään koneiden

virranhallinnan asetuksia sekä

käynnistyksiä ja sammutuksia.

Koneet voi esimerkiksi säätää

sammuttamaan itsensä joka ilta

kello 18 ja käynnistämään itsensä

uudelleen aamulla kello 6.

Jos koneella työskennellään, tai

dokumentteja on auki, ei konetta

tietenkään sammuteta.

v i h r e ä i t ■ ■ ■

Suomalaisohjelma tiputtaa

virtakulut puoleen

Green Snapper -ohjelmalla verkon pc-koneita voidaan sammuttaa ja

käynnistää automaattisesti haluttuihin aikoihin. Virrankulutus voi tippua

alle puoleen.

Säästö konetta kohden

20–30 euroa vuodessa

Esimerkissä mainituilla asetuksilla

viikon 168 käyttötunnista tippuisi

pois 108. Jos yksi pc-kone vie

virtaa vuodessa noin 50 eurolla,

tippuu sähkölaskusta pois yli 30

euroa. Jos koneita on 50, säästöä

kertyy vuodessa 1500 euroa.

Helsinki ja Tampere säästäisivät

satoja tuhansia. Lisäksi koneiden

käyttöikä pitenee. Ja jos tietohallinnon

tarvitsee tehdä päivityksiä,

se voi käynnistää nukkuvat koneet

keskitetysti haluamaansa aikaan.

Testien perusteella Green

Snapper toimii merkkimikroissa

hyvin ja hallinta on suoraviivaisen

helppoa. Ohjelma tosin perustuu

wake-on-lan-toimintoon, jota ei

ole joissain vanhemmissa halpamikroissa.

Ja jos toiminto ei ole

koneissa valmiiksi päällä, asennus

vaatii hieman ylimääräistä

työtä. Wake-on-lan-käskyt ovat

perinteisesti kulkeneet verkoissa

huonosti, mutta Green Snapper

on ohittanut esteet ovelasti.

Jokaiseen aliverkkoon jätetään

päälle yksi kone, jonka kautta

muut herätetään.

■ Ravensoft Green

Snapper

Hinta: 26 € / työasema,

jatkovuodet 5 € / kone

Lisätietoa: Ravensoft,

puh. 0207 928 400, www.ravensoft.fi

Lyhyesti: Sähkön säästämiseen tarkoitettu

ohjelma, jolla tietohallinto voi

keskitetysti sammuttaa ja käynnistää

pc-koneita.


Lähde: Tilastokeskus


GWh

100 000

90 000

80 000

70 000

60 000

50 000

40 000

30 000

20 000

10 000

0

neksen sähkönkulutuksesta.

Koneen hinta on ehkä hieman

suurempi, mutta erotus tulee takaisin

moninkertaisena sähkölaskussa.

Ja kun koneet kuumenevat

vähemmän, voidaan taas

vähentää ilmastoinnin tasoa.

Valmistaudu vielä

hurjempiin keinoihin

Sähkön kokonaiskulutus Suomessa

SäHKöN KOKONAISKULUTUS SUOMESSA

1970

1971

1972

1973

1974

1975

1976

1977

1978

1979

1980

1981

1982

1983

1984

1985

1986

1987

1988

1989

1990

1991

1992

1993

1994

1995

1996

1997

1998

1999

2000

2001

2002

2003

2004

2005

2006

2007 (1-6)

Sähkönkulutus on Suomessa selvässä kasvussa. Viime vuosien ainoan laskun

aiheutti paperiteollisuuden työtaistelu, joka sammutti tehtaat.

Uusissa palvelimissa on yhä

useammin myös automatiikkaa,

joka esimerkiksi tiputtaa prosessorin

nopeutta, kun kuorma

on pieni. Tällaisia tekniikoita

kannattaa käyttää. Ja ajatuksissa

kannattaa jo alkaa varautua

seuraavan sukupolven rankempiin

toimiin.

kyllä yritykset tietävät,

mihin sähkö kuluu

Useimmilla ei ole hajuakaan. Yksilöityjä

kulutusmittareita ei juuri

ole. Ainoat lukemat tulevat sähkölaskuista.

Laskut taas jyvitetään

jollain laskennallisella kaavalla

kaikille osastoille.

kyllä it-osasto huolehtii,

että sähkökuluja yritetään

säästää

Monesti it-osastoa ei kiinnosta

tippaakaan. Laitevalmistajat

kertovat, että ”ei mene meidän

budjetista” on vieläkin yllättävän

yleinen vastaus. Energiahankkeet

ovat edistyneet, koska palvelinsalin

jäähdytys- tai varavirtalaitteet

olisi pitänyt uusia. Ne maksetaan

it-budjetista.


Esimerkiksi Japanissa ollaan

korkeiden sähkökulujen ja erilaisen

vakuutuskäytännön vuoksi

paljon pidemmällä sähkön säästössä.

Monet palvelinkeskukset

sammuttavat dynaamisesti osan

koneista yön ajaksi. Joidenkin

palvelimien sessiot siirretään

esimerkiksi tallennuslaitteelle,

josta niitä pyöräytetään käyntiin

kun kuorma aamulla nousee.

Valmistajat kertovat, että

Euroopassa tällaisen ehdottajaa

pidetään vielä hulluna. Mutta

muutamassa vuodessa tekniikkaa

alkaa todennäköisesti rantautua

myös Eurooppaan.

Sähkönsäästö on helppo

aloittaa palvelinsalista, mut-

Myyttejä energiankulutuksesta

nykypalvelimet ovat

energiatehokkaita

Kyllähän valmistajat yrittävät, mutta

hyötysuhde kaatuu viimeistään

siihen, että x86-palvelinten käyttöaste

on yleensä 5–10 prosenttia.

Koko konesalin energiasta usein

vain pari prosenttia on prosessorin

hyötytyötä. Käyttöasteet saadaan

säädyllisiksi vain virtualisoimalla.

Suurin osa sähköstä kuluu

tietokoneissa ja palvelimissa

Palvelinkeskuksissa it-laitteet aiheuttavat

vain noin kolmanneksen

sähkönkulutuksesta. Pahin energian

tuhlaaja on yleensä ilmastointi.

Kun koneiden energiankulutusta ja

kuumenemista hillitään, on hyvin

tärkeää samalla säätää ilmastoinnista

ja virransyötöstä löysät pois.

SäHKöN KULUTTAJAT SUOMESSA VUONNA 2006

Metsäteollisuus

59%

Metalliteollisuus

17%

Kemian teollisuus

14%

Muut 11%

ta toimistoja ja koteja ei tule

unohtaa. Pöytäkoneet kannattaa

pyrkiä sammuttamaan yön

ja viikonloppujen ajaksi. Kuvaputkinäytöt

voi vaihtaa vähävirtaisempiin

litteisiin näyttöihin.

Vielä parempi on siirtyä

kannettaviin tietokoneisiin,

jotka ovat akkukeston vuoksi

valmiiksi erittäin vähävirtaisia.

Turhat tietokoneen lisälaitteet

kannattaa sammuttaa. Ja on hyvä

muistaa, että valaistus on yksi

suurimmista sähkönsyöjistä

toimistossa, eli valoja kannattaa

pitää sammutettuna, kun niitä

ei tarvita.

Kannattaako tällainen näpertely?

Kyllä kannattaa. Pienistä

Lepotilassa laitteet eivät

kuluta juuri lankaan virtaa

Pahimmillaan virrankulutus ei

laske lepotilassa lainkaan. Laadukkaissa

laitteissa lepotilat on

yleensä toteutettu hyvin. Mutta

esimerkiksi kotien halvimmissa

viihdelaitteissa ne ovat usein täyttä

petkutusta.

Sammutettuna laitteet eivät

ainakaan kuluta virtaa

Kuluttavat ikävä kyllä vieläkin.

Tietokoneissa ja viihdelaitteissa

virtakatkaisin on ”väärällä” puolella

muuntajaa. Virtalähde ja

muuntaja kuluttavat sähköä niin

kauan kuin ne ovat kiinni seinässä.

Virrat saa kokonaan poikki

esimerkiksi jatkojohdolla, jossa on

virtakatkaisin.

Teollisuus

54%

Kotitaloudet

21%

Maatalous 3%

Julkinen 6%

Häviöt 4%

Palvelut

12%

Valtaosa Suomen sähköstä kuluu teollisuudessa. Mutta jokaisella sektorilla

aina kodeista maatalouteen on tietotekniikkaa ja viihde-elektroniikkaa.

Päästöissä tietotekniikka on samassa luokassa kuin esimerkiksi lentoliikenne.

puroista syntyy suuria virtoja,

ja yrityksen sähkölaskuihin

on tiedossa huomattavia tiputuksia.

On hyvä muistaa, että

säästynyt sähkönkulutus näkyy

ensimmäiseksi lisäsähkövoimaloissa,

jotka ovat yleensä

kaikkein saastuttavampia hiilija

öljyvoimaloita. Ilmakehään

pääsee vähemmän hiilidioksidia,

mikä osaltaan hidastaa

ilmastonmuutosta. Yrityksen

maine paranee, ja työntekijöillä

on parempi mieli.

Harvoin on tietotekniikassa

asiaa, josta on melkein pelkästään

hyötyä. Vihreän it:n tilaisuutta

ei kannata jättää käyttämättä.

Tk

Uusilla tehokkaammilla

laitteilla virrankulutus

kääntyy laskuun

Ei varmasti käänny. Jyrkkä nousukierre

vain taittuu hieman loivemmaksi.

Jos sähkön kulutusta

halutaan oikeasti laskea ja ilmastonmuutosta

torjua, täytyy käyttää

kaikkia sähkön säästämisen keinoja,

myös järeämpää valikoimaa.

Muutaman prosentin

säästöillä ei ole merkitystä

Pienistä puroista syntyy suuria virtoja.

Kymmenestä kahden prosentin

säästöstä syntyy yhteensä 20

prosentin säästö. Hyvä esimerkki

pienistä puroista on se, että pelkästään

laitteiden stand-by-virrat

haukkaavat 5–10 prosenttia kotien

sähkönkulutuksesta.

Lähde: Tilastokeskus

Dell on tehnyt virransäästöstä

brändin. Palvelimista on myynnissä

erilliset energysmart-mallit, joiden

virrankulutus on jopa neljänneksen

perusmallia pienempi.

LuuLisi, että vakiokomponenteista

kootut x86-palvelimet ovat

virrankulutukseltaan samanlaisia.

Näin ei ole. Eri mallien ja

jopa eri valmistajien välillä on

kymmenien prosenttien eroja.

Kaikki suuret valmistajat tekevät

parhaansa energiatehokkuuden

parantamiseksi. Markkinoinnillisesti

pisimmälle on

mennyt Dell, joka on tehnyt

sähkönsäästöstä brändin. Dellin

palvelimista on saatavilla

Energysmart-versiot, joiden

virrankulutus on jopa neljänneksen

pienempi kuin tavallisten

mallien.

Helpoin säästötapa on virtapihi

prosessori. Intelin ja AMD:n

palvelinsirujen tehokkaimmat

mallit kuluttavat noin 130 wattia

ja normaalisirut noin 80 wattia.

Mutta tarjolla on myös noin 50

watin low voltage -malleja.

Yksi muistimoduuli vie aina

noin kymmenen wattia tehoa.

Kahdeksan kappaletta gigatavun

kampoja kuluttavat siis 80

wattia, mutta kaksi kapaletta

neljän gigatavun muistikampoja

vain reilut 20 wattia. Kannattaa

siis suosia suuria muistikampoja.

Dellin Energysmart-koneissa

muistit ovat vähävirtaisia

malleja, ja niiden kellotaajuutta

on pudotettu hieman. Dellin

mukaan nopeus tippuu 3–4

Lähde: Fujitsu Siemens

Mistä on virtapihi

palvelin tehty?

wattia / gigatavu

0,2

0,16

0,12

0,08

0,04

0

15000 k/min,

3,5", sas

prosenttia, mutta virrankulutus

10–15 prosenttia.

Tuuletus ja virtalähde

tuo suurimmat erot

Suurimmat erot eri valmistajien

välillä ovat tuuletuksessa. Mitä

pienempi on koneen ja sen ilmakanavien

koko, sitä suuremmalla

nopeudella jäähdytysilmaa

joudutaan koneen läpi ahtamaan.

Ja mitä pienemmät ovat

tuulettimet, sitä nopeammin (ja

suuremmalla ilmavastuksella)

niiden pitää pyöriä. Siksi matala

■ testattua

Energiaa voi säästää myös uudenlaisilla

”vihreillä palvelimilla”.

Fujitsu Siemens mainostaa uutta

TX120-konettaan maailman pienimpänä,

hiljaisimpana ja energiapiheimpänä

palvelimena. Ja

totta tosiaan, kyseessä on oikea

palvelin, ei pelkkä palvelimena

myytävä pc-kone. Koneeseen saa

kunnon Xeon-prosessorin ja neljä

sas-palvelinkiintolevyä raid-ohjaimella.

Kone on muutenkin samaa

palvelintekniikkaa kuin kaikki Primergy-sarjan

koneet.

Mutta kone on pc-työasemaakin

pienempi.TX120:n tapauksessa

vihreys lähteekin etupäässä

koon, viileyden ja hiljaisuuden

tarpeista. Palvelin on tarkoitettu

kohteisiin, joissa konetta ei saada

jäähdytettyyn palvelinhuoneeseen.

Se ei kuumene liikaa komerossakaan,

eikä toisaalta pidä meteliä

toimiston pöydän alla.

Tyhjäkäynnillä kulutus oli mittauksissa

alle sata wattia, ja rasi-

Kiintolevyjen tehonkulutus

KIINTOLEVYJEN TEHONKULUTUS

10000 k/min,

2,5", sas

7500 k/min,

3,5", sata

1U-kone vie yleensä enemmän

virtaa kuin suurempi 2U-kone.

Ja siksi kooltaan pienin korttipalvelin

ei energiamielessä olekaan

paras vaihtoehto.

Erityisen suuri merkitys on

virtalähteellä. Pahin virhe on

ylimitoitettu virtalähde, joka

aiheuttaa paljon hukkaa. Parannusta

saadaan myös uusilla

tehokkaimmilla virtalähteillä,

joissa perinteinen 70 prosentin

hyötysuhde on nostettu yli 80

prosenttiin (ilman tuuletinta

jopa yli 90 prosenttiin). Tk

Sadan watin vihreä palvelin

5500 k/min,

2,5", sata

Siirtymällä pieniin 2,5 tuuman kiintolevyihin ja tyytymällä pienempiin pyörimisnopeuksiin,

voidaan säästää melkoisesti tallennustilan energiankulutuksessa.

tuksessakin vain noin 115 wattia.

Samanlaisella kuormalla verrokkina

toiminut HP:n perinteinen 2Ukone

kulutti noin 375 wattia, eli yli

kolme kertaa enemmän.

■ Fujitsu Siemens Primergy

TX120

Hinta: alk. 1320 €

(testattu kokoonpano: 2095 €)

Valmistaja: Fujitsu Siemens Computers,

www.fujitsu-siemens.com

Lisätietoa: Fujitsu Siemens Computers,

puh. 010 511 5691,

www.fujitsu-siemens.fi

Lyhyesti: Erittäin vähävirtainen, hiljainen,

viileä ja pienikokoinen palvelin.

LABS

v i h r e ä i t ■ ■ ■

FUJITSU SIEMENS

PRIMERGY RX300 S3

-PALVELIN

TAVALLINEN VERSIO

Intel Xeon E5335 -prosessori

8 x 1 Gt muistikampaa

6 x 3,5 tuuman kiintolevy

(15 000 kierrosta minuutissa)

Hinta: 5170 €

Tuulettimet

14% Virtalähde

Emolevy 22%

Tuulettimet

11%

14% Virtalähde

Emolevy Kiintolevyt 22% Prosessori

11% 18% 24%

KiintolevytMuistitProsessori

18% 11% 24%

VIRTAPIHI VERSIO Muistit

Intel Xeon L5335 11% low voltage -prosessori

4 x 2 Gt muistikampaa

6 x 2,5 tuuman kiintolevy

(10 000 kierrosta minuutissa)

Hinta: 5495 €

Virtalähde

Sähkösäästö vuodessa: 200 €

12%

Säästöt Prosessori

Virtalähde

34% 14%

12%

Säästöt Muistit Prosessori 8%

34% 14%

Tuulettimet

14% Emolevy Muistit 8%

Tuulettimet

11%

14% Emolevy

11%

Kiintolevyt 7%

Kiintolevyt 7%

kaksi Fujitsu Siemensin palvelinta,

joiden suorituskyvyssä ei ole ratkaisevaa

eroa. Mutta muutamilla

muutoksilla on leikattu sähkönkulutusta

kolmanneksella. kalliimpi hinta

palautuu takaisin sähkölaitokselta

reilussa vuodessa.

Fujitsu Siemensin kevytpalvelin on

reilusti Palvelimien pienempi kulutuksia kuin tavallinen

pc-kone, puhumattakaan perinteisistä

palvelinkoteloista.

palveliMien kulutuksia parempi ◀

HP Proliant DL 380 G5

Fujitsu Siemens TX120

Kuormituksessa

Windows käynnistynyt

0 50 100 150 200 250 300 350 400

Wattia

TX120 kuluttaa virtaa vain noin sata wattia. Perinteinen palvelin kuluttaa

vastaavassa kuormassa yli kolme kertaa enemmän virtaa.


Lähde: Fujitsu Siemens


energiatehokas palvelinhuone

konesali kannattaa jakaa kuumiin

ja kylmiin käytäviin. ilmastoinnin järkeistyksellä

voi saada aikaan suuria

energiansäästöjä.

PaLveLinkeskukset ovat

tietotekniikan pahimpia energiasyöppöjä.

Yhdysvalloissa

datakeskusten yhteenlaskettu

vuotuinen sähkölasku on noin

kolmen miljardin euron luokkaa.

Näin ei tarvitsisi olla. Palvelinkeskusten

tehokkuudessa on

valtavia eroja. Kuvaava esimerkki

on superkoneiden energiatehokkuutta

mittaava Green500hanke.

Näytelistan ykkönen,

IBM:n moderni Bluegene/L

on laskutehoon suhteutettuna

82 kertaa energiatehokkaampi

kuin vanhempi ASC Q.

■ ratkaisu

Palvelinkeskukset ovat kovasti erilaisia,

mutta yksi asia tuntuu olevan

yhteinen. Suurin sähkönkuluttaja on

jäähdytys. Eri arvioiden mukaan ilmastointi

vie 40–70 prosenttia konesalien

energiasta. HP on kehittänyt

ratkaisun, jonka luvataan vähentävän

jäähdytyksen energialaskua


Miksi erot ovat näin suuria?

Aikaisemmin konesalia on

voinut kuumentaa vaikkapa 30

kevyttä palvelinta. Käyttöasteet

ovat vähäiset, mutta tyhjäkäynnilläkin

palvelimet kuluttavat

reilusti sähköä. Nykyään nuo

30 konetta voi siirtää virtuaa-

”ihmejäähdytys” lupaa hurjia sähkösäästöjä

Jäähdytyksen tehon säätö

Dynamic Smart

Cooling

-ohjausyksikkö

Laiteräkkien lämpösensorit

Sensorien ja

ohjauksen verkko

Säädettävällä teholla

toimivat jäähdytysyksiköt

HP:n jäähdytyksen energiakuluja pienentävä järjestelmä perustuu lämpötilasensoreihin

ja automaattisesti säätyvään ilmastointiin.

jopa 20–45 prosenttia. Isommissa

konesaleissa tämä merkitsisi jopa

kymmenien tuhansien eurojen vuotuisia

sähkösäästöjä.

Dynamic Smart Cooling hyökkää

jäähdytyksen perusongelman kimppuun.

Kuumuus ja jäähdytys eivät

jakaudu tasaisesti palvelinsalissa.

lisiksi palvelimiksi vaikkapa

vain kahteen palvelimeen. Virrankulutus

voi tippua teoriassa

15-kertaisesti. Ja sama säästö

voidaan usein hyödyntää myös

varavirtalaitteissa ja varsinkin

jäähdytyksessä.

Huonosti toteutettu ilmastointi

voi tuhlata valtavasti energiaa.

Jos jäähdytys ei mene oikeaan

paikkaan, joudutaan koko ilmastointia

säätämään kovemmalle,

ja sähkölasku kasvaa selvästi.

Perusvirhe on laittaa palvelimia

samoin päin peräkkäin. Silloin

rivin viimeisten koneiden

saama jäähdytysilma on jo moninkertaisesti

kuumennettua.

Parempi tapa on jakaa palve-

GREEN500

Superkone Top500- Laskentateho energiankulutus energiatehokkuus

sijoitus (gigaflops) (laitteet, sähkön- (megaflops/watti)

syöttö ja jäähdytys)

Bluegene/L (iBM) 1 280 600 2500 112,24

Mare nostrum (iBM) 5 62 630 1071 58,23

Jaguar-Cray XT3 (Cray) 10 43 480 1331 32,67

Columbia (SGi) 4 51 870 3400 15,26

ASC Purple (iBM) 3 75 760 7600 9,97

ASC White (iBM) 90 7 304 2040 3,58

earth Simulator (neC) 14 35 860 11900 3,01

ASC Q (HP) 40 13 880 10200 1,36

Superkoneiden laskentatehon Top500-listan rinnalle on tullut energiatehokkuutta

mittaava Green500-lista. ensimmäiset esimerkit energiatehokkuuden

eroista ovat hurjia. Bluegene/L tekee yhdellä watilla 82 kertaa enemmän laskutoimituksia

kuin ASC Q.

Jotkin palvelinrypäät käyvät muita

kuumempina, varsinkin kovimman

rasituksen aikana. Ilmastointi on

yleensä säädetty näiden kuumien

pisteiden mukaan, jottei laiterikkoja

pääsisi tapahtumaan. Muualla

palvelinhuoneessa on liian kylmä,

ja energiaa menee hukkaan.

kiinteät sensorit tuovat

dynaamisuuden

HP:n jäähdytysjärjestelmässä palvelinräkit

varustetaan lukuisilla

sensoreilla, jotka kertovat hallintaohjelmalle,

miten kuuma missäkin

on. Ilmastointijärjestelmän

jäähdytysyksiköt taas varustetaan

säädettävillä puhaltimilla, joita

hallintaohjelma säätää sensorien

lukemien mukaan. Tavoite on, ettei

mikään kohta olisi liian kylmä, eikä

toisaalta yksikään palvelin pääsisi

käymään liian kuumana.

iBM myy kuvassa keskellä olevaa

räkin vesijäähdytettyä takalevyä, joka

imee valtaosan kuumuudesta ennen

kuin se tulee palvelinhuoneeseen.

Yllä lämpökamerakuva,

linten välit kuumiin ja kylmiin

käytäviin, ja tuoda kylmille käytäville

jäähdytysilmaa lattian alta.

Koneiden takaosista kuuma

ilma tulee kuumalle käytävälle,

nousee katon tuntumaan ja jatkaa

jäähdytyskoneelle.

Jos yksittäinen räkki alkaa

kärsiä liiasta kuumuudesta, ei

välttämättä kannata nostaa koko

konesalin jäähdytystehoa.

Jos laitteita ei voi jakaa tasaisemmin,

voi täsmälääkkeeksi

hankkia vesijäähdytetyn räkin.

IBM myy myös vesijäähdytettyä

räkin takalevyä, joka vie valtaosan

lämmöstä ennen kuin ilma

pääsee palvelinhuoneeseen. Tk

PALVELIMEN

TEHONKULUTUS

Ups

49W

Virransyöttö

129W

Sähkön jakelu 9W

Jäähdytys 486W

1U-palvelin

300W

Lähde: Intel

Vain noin kolmannes konesalien viemästä

sähköstä kuluu it-laitteissa.

Pääosan yksittäiselle palvelimelle

jyvitetystä kulutuksesta vie ilmastointi

ja sähkönsyöttö.

Jäähdytyksen erikoispiirre on

nimenomaan dynaamisuus. Palvelinkeskuksien

lämpötiloista on

aiemminkin tehty kolmiulotteisia

karttoja, joiden avulla ilmastointi

on säädetty optimiin. Mutta kun

koneita päivitetään tai kuormat

muuttuvat, vanhenee malli heti.

Dynaaminen jäähdytys reagoi kaikkiin

muutoksiin, ja suojelee myös

palvelimia paremmin.

v i h r e ä i t ■ ■ ■

säästä energiaa kotona ja toimistossa

Mikrojen tehonkulutus

näin säästät

➤ Jos et tarvitse jotain laitetta,

sammuta se.

➤ Jos et tarvitse valoa,

sammuta sekin.

➤ Sammuta laitteet ainakin

yön ajaksi.

➤ Ota käyttöön tietokoneiden

Mikrojen tehonkulutus

LABS

Kannettava

Uusi mikro ja 17" litteä

parempi ◀

Lepotila

Valmiustila

Näyttö sammutettu

Kiintolevyt sammutettu

Windows käynnistynyt

laite. Halpalaite tulee joka vuosi

noin 20 euroa kalliimmaksi,

ja laitteen käyttöaikana sähkölasku

helposti moninkertaistaa

ostohinnan.

Kokeilemamme taulu-tv kuluttaa

katselun aikana sähköä

93 wattia. Lepotilassa kulutus

on jopa 42 wattia, eli noin 40

automaattiset virransäästötilat.

➤ Vaihda kuvaputkinäyttö

litteään.

➤ Vaihda pöytäkone kannettavaan

tietokoneeseen.

Vanha mikro ja 19" putki

0 50 100 150 200 250

wattia

euroa vuodessa. Jos laitteen laittaa

kokonaan pois päältä, kuluu

sähköä kymmenen watin edestä.

Tietokoneissa lepotilojen

sähkönkulutus liikkuu 10–50

➤ älä tulosta turhaan.

kannettava tietokone on moninkertaisesti energiatehokkaampi kuin työasema, watin tienoilla. Kannettavat tie-

➤ Vaihda lamput energiansäästölampuiksi.

Led-valot

ovat parhaita.

ÄkkiseLtÄÄn tuntuisi, ettei

pc-koneiden sähkönkulutuksel-

vaikka työasemassa olisi litteä näyttö. Vanhemmassa pöytäkoneessa valmiustila

ei toimi oikein, vaan jopa nostaa sähkönkulutusta.

melkein 16 miljoonaa euroa.

Motiva laski, että jos käyttöön KERROSTALOKODIN

otettaisiin erilaisia sähkönsääs- SäHKöNKULUTUS

Kodin elektroniikan 3 henkeä, tehonkulutuksia 75 m

tökeinoja, voisi laskua leikata

tokoneet ovat tietysti kaikkein

energiatehokkaimpia.

Nyrkkisääntönä voi pitää, että

yhden watin jatkuva kulutus

merkitsee vuodessa noin yhtä

euroa sähkölaskussa. Huomaala

ole kovin suurta merkitystä. huimat 9,6 miljoonaa euroa.

mattomat hukkawatit kasvavat

Mikrojen Puhelinlaturi tehonkulutus

Pyykinpesu 200 kWh

(pöytämalli, lataustila)

Harva huomaa eroa kotinsa säh- Summat ovat valtavia. Kun

Astianpesu

Adsl-reititin

nopeasti kymmenien tai jopa

200 kWh

kölaskussa tietokoneen hankki- mukaan Puhelimen otetaan matkalaturi yritysten (lataustila) ja ko- Valaistus

satojen eurojen tuhlaukseksi.

ja muut

Viihdemisen

jälkeen. Mutta tunne on tien tietotekniikka, Wlan-tukiasema ovat ne vie- 750 kWh

elektroniikka Laadukkaiden ja energiate-

hämäävä. Kannettava

lä valtavampia. Mustesuihkutulostin Energian (päällä)

300 kWh

sääsRuoanhokkaiden

laitteiden korkeam-

Lepotila Pieni laser-tulostin (päällä)

Ruoansäilytys

Valtion omistama Motiva Oy tämiseksi on selvästikin paljon

valmistus

Valmiustila

pi ostohinta näyttää tulevan

Digiboksi (päällä)

700 kWh 450 kWh

laski tänä vuonna julkisen sek- tehtävissä. Näyttö sammutettu

Dvd-soitin Tarkemman (elokuvan katselu) kuvan

melko helposti sähkölaskussa

Uusi mikro ja 17" litteä

Kiintolevyt sammutettu

torin pc-koneiden sähkönkulu- Kannettava saamiseksi Windows tietokone käynnistynyt mittasimme (Windows käynnissä) erilais-

takaisin.

tusta. Motivan mukaan valtiolla ten toimiston

Mustesuihkutulostin

ja kodin

(tulostus)

Imac

laitteiden

20"

ja kunnilla on käytössään puoli- virrankulutusta, ja erilaisten vir-

Tietokoneissa on

Vanha mikro ja 19" putki

Taulu-tv 32" (päällä)

sen miljoonaa pc-konetta, jois- Mikro ransäästötilojen (toimistokone, Windows vaikutusta. käynnissä)

suuria eroja

ta kannettavia on noin 50 000.

Power Mac G5

0 50 100 150 200 250

Tietokoneen virrankulutuksella

Mikro

Käytössä on lisäksi noin 200 000 Virtanappula (pelikone, Windows ei wattia lopeta käynnissä)

Pieni laser-tulostin (tulostus)

on suuri merkitystä varsinkin

kuvaputkinäyttöä, 300 000 litte- sähkönkulutusta

0 50 100 150 200 250 300 350 400 450 toimisto-ympäristössä. 500

Koneet

ää näyttöä ja 50 000 tulostinta. Mittaukset osoittivat selvästi,

ovat Wattia päällä nelisenkymmentä

Näiden laitteiden yhteenlasket- että virtanappula ei katkaise virrankulutusta. Virtakytkin on tuntia viikossa, tai pahimmiltu

vuosittainen sähkölasku on tietokoneen tai viihdelaitteen jo vuosia sitten siirretty väälaan aina eli 168 tuntia viikos-

Kodin elektroniikan tehonkulutuksia

kodin elektroniikan tehonkulutuksia parempi ◀

LABS

Puhelinlaturi (pöytämalli, lataustila)

rälle puolelle virtalähdettä. Tietokoneissa

syy on esimerkiksi

verkon kautta tehtävä herätys

sa. Pöytäkoneissakin on suuria

eroja virrankulutuksessa. Vanhempi

työasema isolla kuvaput-

Adsl-reititin

Puhelimen matkalaturi (lataustila)

Wlan-tukiasema

Mustesuihkutulostin (päällä)

Pieni laser-tulostin (päällä)

Digiboksi (päällä)

Dvd-soitin (elokuvan katselu)

Kannettava tietokone (Windows käynnissä)

Mustesuihkutulostin (tulostus)

Imac 20"

Taulu-tv 32" (päällä)

Mikro (toimistokone, Windows käynnissä)

Power Mac G5

Mikro (pelikone, Windows käynnissä)

Pieni laser-tulostin (tulostus)

0 50 100 150 200 250 300 350 400 450 500

Wattia

(wake-on-lan). Viihdelaitteissa

halutaan esimerkiksi säilyttää

kellonaika ja yhteys kaukosäätimeen.

Laitteiden välillä on kuitenkin

valtavia eroja. Esimerkiksi

Sonyn dvd-soittimen 29 watin

kulutus tippuu valmiustilassa

yhteen wattiin. Mutta vastaava

halpamalli Kiss tiputtaa 27 watin

kulutusta vain hieman, 21

kinäytöllä voi helposti kuluttaa

250 wattia sähköä. Modernimpi

kone litteällä näytöllä tiputtaa

lukemat puoleen.

Kaikkein tehokkain on tietysti

kannettava tietokone, joka

kuluttaa yleensä alle 50 wattia

sähköä. Applen Macbook Pro

15-tuumaisella näytöllä kulutti

vain 27 wattia sähköä. Erilaiset

lepo- ja valmiustilat tiputtavat

kodista löytyy yllättävän paljon pieniä tietotekniikka- ja viihdelaitteita, joiden wattiin. Suurimman osan vuot- virrankulutusta jyrkästi, joten

valmiustilojen kulutuksista syntyy merkittävä menoerä. Suomessa valmiustilat

haukkaavat 5–10 prosenttia kodin sähkönkulutuksesta. kuviossa esimerkkejä

tehonkulutuksista.

ta soitin kuluttaa siis 21 kertaa

enemmän sähköä kuin kalliimpi

niitä kannattaa pyrkiä käyttämään

myös työasemissa. Tk

2

kotien sähkönkulutuksesta viihdelaitteiden

osuus on noin 12 prosenttia,

mutta digiboksien ja suurien

taulutelevisioiden myötä lukema on

kasvussa. Suurin menoerä on valaistus.

energiansäästölampuilla saa

paljon säästöä aikaan.

Lähde: Motiva


pikakokeet

LABS

➤ Canon Digital eoS 40D

➤ Panasonic Lumix DMC-

L10 ➤ Sony DSLR-A700

➤ Canon Pixma MP610

➤ Adobe Photoshop

elements 6 ➤ Saunavisio

➤ Debian etch 4.0r1

➤ Pcmark Vantage

➤ olympus µ 820

Testissä:

➤ Canon Digital

eoS 40D

➤ Panasonic Lumix

DMC-L10

➤ Sony DSLR-A700

TeKSTi: oLLi Rinne

KUVAT: TiMo SiMPAnen

Sony A700:n keskeisimpiä

kuvausasetuksia voi

hallita erillisillä kytkimillä

tai ohjausnupin avulla lcdnäytöltä.

Hallittavuus on

parantunut edellisestä A100mallista

melkoisesti.


Aktiivikuvaajan

uudet kamerat

Syksyn uudet digijärjestelmärungot

tarjoavat vaihtoehtoja

eri käyttäjäryhmille. Panasonic

L10 on suunnattu kompaktikamerasta

järjestelmään siirtyvälle

kuvaajalle. Sen keskeisiä ominaisuuksia

ovat helppokäyttöisyys

ja kääntyvä lcd-näyttö, jota voi

käyttää etsimenä.

Sony A700 on Sonyn toinen

oma järjestelmädigimalli,

ja se jatkaa Konica-Minoltan

perinteitä hyvänä harrastajan

perusjärjestelmänä. Canon 40D

on viety ominaisuuksiltaan jo

sitten melko pitkälle, ja se toimii

tarvittaessa ammattilaisen

kakkoskamerana.

Näille kolmelle rungolle on

jo julkaistu kilpailijoiksi Nikonin

D300 ja Olympuksen E-3

-mallit, joiden pitäisi saapua

markkinoille vielä marraskuussa.

Ne on suunnattu enemmän

ammatikseen kuvaaville, mutta

niidenkin hintaluokka sijoittuu

alle 2 000 euroon.

Kuvanlaatu ei ratkaise

Järjestelmäkamerat ovat olleet

kuvanlaadultaan jo pitkään riittävän

hyviä. ISO 800- ja 1600herkkyydet

ovat käyttökelpoisia

kohinatasoltaan, eikä suuria värivirheitä

enää synny. Käyttäjän

omilla kamera-asetuksilla kuvat

saa säädetyksi haluttuun värimaailmaan

ja kohinanpoiston

sopivaksi.

Aktiivisen kuvaajan

digijärjestelmiin tarjotaan

yhä enemmän

ominaisuuksia samalla

rahalla. 1 000 – 2 000

euron hintaluokkaan

on tulossa monta uutta

tarjokasta.

Kilpailutekijöiksi ovatkin

tulleet käyttöliittymä, käytön

helppous, vakaaja ja kennon

pölynpoisto.

Käyttöliittymien suunnittelussa

on selvästi kaksi eri

suuntausta. Aloittelevien järjestelmän

käyttäjien kameroihin

tehdään helposti löydettäviä

automaattitoimintoja sekä kuvanparannusmahdollisuuksia.

Kamerat ja optiikat pyritään

saamaan pieniksi. Lisäksi lcd:tä

voi yhä useammin käyttää etsimenä

kompaktien tapaan.

Vaativimpien harrastajien

kameroissa taas pyritään ohjaimien

sijoittelulla ja valikkojen

rakenteilla saamaan toiminnot

nopeakäyttöisiksi ja käytettäviksi

myös silloin, kun silmä

on perinteisellä etsimellä. Näissä

malleissa riittää enemmän

opeteltavaa ja niissä tarjotaan

mahdollisuuksia räätälöidä toimintoja

itselle sopiviksi.

Panasonic on selkeä ensimmäisen

suunnan toteuttaja. Live-view-

eli elävän etsinkuvan

tilassa voidaan L10:ssä

käyttää kasvojentunnistusta.

Lisäksi erilaiset

valmiit kuvaustilat

on ryhmitelty

helposti

käytettäviksi.

Canon taas on

korostanut uutuusmallissaan

toista suuntausta.

Muun muassa

valikkojen uusittu

ryhmittely on lainattuammattilaismalleista,

ja tähyslasista on tehty

vaihdettava.

Sonylla on ollut vaikeuksia

valita, kumpaa linjaa lähtisi seuraamaan,

mutta hyviä oivalluksia

on toteutettu molemmille

käyttäjäryhmille. Erityisesti on

mainittava lcd-näytön sammuttaminen,

kun silmä tuodaan

etsimelle, ja erillisten käyttökytkimien

tarjoaminen kaikille

keskeisimmille kuvaustoiminnoille

ja -asetuksille.

Lcd etsimenä

Elävä etsinkuva tuli vuoden

2007 aikana järjestelmäkameroihin

jäädäkseen. Ensimmäisenä

sen toteutti Olympus jo

aiemmin, ja nyt myös Canon,

Nikon ja Panasonic tarjoavat

mahdollisuutta kuvata käyttäen

näyttöä etsimenä.

Panasonicin lcd on ehdottomasti

järjestelmämarkkinoiden

innovatiivisin. Näyttö kääntyy

ylös, alas ja eteen, ja sen voi myös

kääntää runkoa vasten suojaan

kolhuilta. Tungoksessa L10 voidaan

nostaa ylös käsien varaan

ja kuvata muiden pään yli.

Kuvattaessa Panasonicilla

voidaan käyttää automaattitarkennusta

joko perinteisesti

laskemalla peili hetkeksi alas

laukaisun yhteydessä tai kennon

kuvadataa hyödyntävää kontrastitarkennusta.

Molemmat tavat

ovat hitaampia kuin optisen etsimen

kautta kuvattaessa, mutta

puolustavat paikkaansa erityisesti

makroja studiokuvauksessa.

Canonin live-view tarkentaa

laukaisun yhteydessä. Käsitarkennus

on kuitenkin helppoa ja

erittäin tarkkaa varsinkin käytettäessä

etsinkuvan suurennosta

5- tai 10-kertaiseksi.

Tärähdykset pois

Järjestelmäkameroiden vakaajakilpailussa

ei päästä ratkaisuun

näidenkään mallien myötä. Sonyn

kennoa liikuttavat ratkaisut

toimivat aivan yhtä pätevästi

kuin Canonin ja Panasonicin

optiikassa sijaitsevat vakaajat.

Canon julkaisi 40D:n ohella

UUsiA digijärjestelmäkAmeroitA

Canon Panasonic Sony

Malli digital eos 40d lumix dmC-l10 dslr-A700

Valmistaja Canon Panasonic sony

http:// www.canon.com www.panasonic.com www.sony.com

Hinta 1400 € (pelkkä runko) 1400 € (sisältää 14–50 mm 1500 € (pelkkä runko)

kit-objektiivin )

Lisätietoja Canon Finland Panasonic Finland sony Finland

Puhelin 010 544 20 030 622 7501 020 742 1200

http:// www.canon.fi www.panasonic.fi www.sony.fi

Kuvakenno 10 mpix, 3:2 10 mpix, 4:3 12 mpix, 3:2

Rajauskerroin 1,6 2,0 1,5

Suljinajat 1/8000–30 s, bulb 1/4000–60 s 1/8000–30 s, bulb

iSo-herkkyydet 100–3200 100–1600 100–6400

Kuvanvakaaja optiikassa optiikassa rungossa

Kennonpuhdistus ● O ●

Sarjakuvaus 6,5 fps, 75 kuvan puskuri 3 fps jatkuvasti 5 fps, 16 kuvan puskuri

näyttö 3,0”, 230 000 pix 2,5”, 207 000 pix 3,0”, 920 000 pix

Kauko-ohjain langallinen, lisävaruste O langallinen, lisävaruste

Pystykahva lisävaruste O lisävaruste

Kuvatiedostot jpeg, raw, sraw jpeg, raw jpeg, raw

Muistityyppi compact flash sd cf + memorystick duo

Mitat 146 x 108 x 74 mm, 822 g 135 x 96 x 78 mm, 556 g 142 x 105 x 80 mm, 768 g

● = kyllä O = ei

entistä edullisempia vakaajaoptiikoita,

joiden avulla hintaero

runko- ja optiikkavakaajan välillä

pienenee.

Panasonicin edellisen L1mallin

hienous oli rungon

mukana tullut erittäin laadukas

Leican suunnittelema kitoptiikka.

L10:ssä on hintaa ja

kokoa pudotettu pienentämällä

kit-optiikkaa ja samalla valovoima

on pudonnut 2,8:sta 3,8:aan.

Kuvanlaatu vaikuttaa edelleen

hyvältä, ja 14–50 mm polttoväli

vastaa kuvakulmaltaan 28–100

kinomilliä – varsin riittävä väli

useisiin peruskuvaustilanteisiin.

Canonia ja Sonya saa parilla

erilaisella polttovälialueella varustetulla

kit-zoomilla. Näiden

valovoimat ovat 3,5–5,6. Oma

tarve ratkaisee, ovatko nämä

riittäviä vai tarvitaanko lisää

valovoimaa tai ulottuvuutta.

Pikselit ja kohinat

Panasonic

L10:n kääntyvä

näyttö ja elävä

etsinkuva mahdollistavat

kuvan

oton vaikeistakin

suunnista tai

jopa omakuvan.

Mahdollisuus

kääntää näyttö

runkoa vasten

suojaan on myös

erinomainen lisä.

Canon ja Panasonic käyttävät

10 megapikselin kennoa Sonyn

tarjotessa 12 megapikseliä.

Tällä erolla ei ole käytännön

merkitystä, sillä molemmat

tarkkuudet riittävät lähes lehtiaukeaman

kokoiseen kuvaan

parhaalla tulostusresoluutiolla.

Suuresta pikselimäärästä seuraa

enemmänkin hankaluuksia

kovalevyjen täyttyessä suurista

kuvatiedostoista.

Järjestelmäkennojen kohinataso

on yleisesti ottaen riittävän

matala harrastajalle. Kytkettäessä

kohinanpoisto päälle kamerasta

tulokset voivat näyttää erilaisilta,

mutta muovisuuden oikea aste

on lähinnä makuasia.

Erilaiset vääristymät riippuvat

käytetystä optiikasta. Kitzoomeilla

voi odottaa tynnyrivääristymää

laajakulmapäässä.

Poikkeuksena tästä on Panaso-

nicin Leica-objektiivi, joka pitää

viivat suorana riippumatta

polttovälistä.

Varustelussa eroja

Canon 40D ja Sony A700 voidaan

varustaa pystykahvalla

ja kaukolaukaisimella. Canon

tarjoaa myös wlan-liitäntää ja

mahdollisuutta käyttää usb-kovalevyä

kuvien tallentamiseen.

Erillissalama on hyvä hankinta

kaikkiin näihin malleihin. Sonyn

kohdalla tosin erilainen salamaliitäntä

rajoittaa tarjontaa.

Objektiiveja on parhaiten

tarjolla Canoniin. Sinänsä valikoima

on riittävän laaja kullakin

merkillä, varsinkin kun

Panasonic L10 voi käyttää myös

Olympuksen tai Sigman 4/3järjestelmän

objektiiveja.

Canon 40D tuottaa tasaisen kohinatonta

jälkeä. Kohinanpoisto ei jätä

värillistä läikikkyyttä, mutta syö joskus

yksityiskohtia. iSo 1600:lla otetussa

testikuvassa langat ja paperin

pinta ovat menettäneet rakennettaan

ja tulos on hiukan muovisen sileä.

Panasonicin helmasynti on kuvien

puhkipalaminen. Sävyt ja yksityiskohdat

häviävät pilvistä sinisellä

taivaalla tai tämän kuvan valkoisista

papereista. L10:n valotus kannattaa

tarkistaa kuvan esikatselusta tai

säätää kameran valotuksen korjausta

hiukan alaspäin.

Sony A700:n automaattivalotus toimii

hyvin. Pilvinen vastavalokin toistuu

onnistuneesti ja etualan tummemmat

kohdat ovat kuitenkin esillä.


pikakokeet ➜

pikakokeet

Canon Digital EOS 40D

40d jatkaa Canonin aktiivikäyttäjän

kamerasarjaa tarjoten hyvän kuvanlaadun

suurillakin herkkyyksillä ja

jouhevan käyttöliittymän. Uusina

ominaisuuksina ovat kennon pölynpoisto,

parempi sääsuojaus ja

Panasonic Lumix

DMC-L10

Uusi l10 ei ole l1:n tapaan enää

retrohenkinen, vaan tavoittelee selkeästi

ensimmäisen järjestelmärungon

ostajaa. kevyt ja pieni runko

Sony DSLR-A700

sonyn runko hakee käyttäjiään kuvausharrastajista.

se tarjoaa varsin

hyvän räätälöitävyyden ja miellyttäviä

ominaisuuksia kuvaajalle. Verrattuna

A100:aan ohjaimia on enemmän, ja

niitä pystyy käyttämään myös silmän

ollessa etsimellä. keskeisimmät ku-


live-view -etsinkuva lcd-näytöllä.

suuri näyttö on hyvin toteutettu,

ja kameran päällä oleva erillinen

lcd-näyttö esittää myös tärkeimmät

asetukset.

rungon muotoilu ei ole aivan

pienikätisimmille ja painoakin kamerassa

on. kameran liukumaton

tarjoaa hyvän kuvausotteen ja kaksi

ohjausrullaa. Peruskuvausasetukset

tehdään omilla kytkimillään, mutta

useat säädöt vaativat takaseinän

näytön näkemisen. kameran kasvojentunnistus

ja automatiikat valotuksessa

helpottavat rutiinikuvausta.

räätälöintimahdollisuuksia tai

vausasetukset voi tehdä myös lcdnäytöltä

liikkuen ohjausnupilla asetuksen

luo ja asettamalla se rullalla.

runko on kookas, mutta käyttökytkimet

on aseteltu toimivasti.

lisävarusteena saatava pystykahva

sisältää myös kaikki ohjaimet, ja sen

pinta tarjoaa hyvän otteen. etsinkuva

on iso ja kirkas, ja tässä suhteessa

mallissa on tapahtunut selvää kehitystä.

etsin näyttää keskeisimmät

kuvausarvot, myös iso-herkkyyden.

Valikkojen ulkonäkö on uudistettu

vastaavanlaiseksi kuin ammattilaismalleissa.

Nyt asetuksia voi selata

nopeammin välilehtien avulla, eikä

alasivuja tarvitse rullata.

Canonin vahvuus on aina ollut

kohinaton kuva suurilla herkkyyksillä,

eikä 40d tuota poikkeusta.

iso 1600-arvoon asti kuvat ovat

kohinaltaan lähes samanlaisia. iso

3200 -herkkyys tuotetaan ohjelmallisesti.

oletusarvoiset kuvausparametrit

jpeg-kuville tuottavat melko

muovista jälkeä: värit ovat kirkkaat

ja pinnat sileitä. omilla säädöillä

saa haluamiaan kuvia.

Vakavammin kuvaukseen suhtau-

monipuolisia hienosäätöjä ei kamerasta

tarvitse opetella. kolme tarkennuspistettä

riittää peruskuvaukseen,

ja elävää etsinkuvaa käytettäessä

voidaan tarkennuskohta valita koko

ruudun alueelta. liikkuvan kohteen

automaattiseen seuraamiseen ei

kameran teho riitä.

Automaattitarkennus on hiukan hidasteleva.

kameralla kokeiltiin myös

valovoimaisempaa optiikkaa, mutta

runko tarkentaa hiukan viivytellen.

käsitarkennus on hiukan tunnoton,

koska se käyttää 4/3-järjestelmän

sähköisesti ohjattua tarkennusta.

Valotusautomatiikka tuottaa melko

helposti kuvaan ylipalaneita kohtia.

kohinaa on testin kolmikosta Panasonicin

kuvissa eniten. iso 800

on kuitenkin vielä täysin käyttökelpoinen,

ja kuvan yksityiskohdat

säilyvät jopa paremmin esillä kuin

muiden kameroiden voimakkaammassa

kohinanpoistossa.

hiukan poikkeuksellinen muotoilu on

tehty vastaamaan vaaka-kuvauksen

käsien asentoa.

etsin on kirkas ja hyvin toteutettu.

etsimen alla on sensorit, jotka havaitsevat,

kun silmä tulee etsimelle.

tällöin näyttö sammutetaan häikäisemästä

ja virtaa kuluttamasta sekä

haluttaessa aloitetaan tarkennuksen

haku. Automaattitarkennus toimii

luotettavasti. käsitarkennuksessa

kamera voisi vahvistaa tarkennuksen

onnistumisen vaikkapa sensorin

vilkautuksella.

A700:n vahvalta puolelta tuntuu

hyvin toteutettu valotuksen mittaus.

Hankalissakaan olosuhteissa ei saatu

aikaan kuvan ylipalamista. käytettävissä

olisi ollut tummia paikkoja

lisävalottava toiminto, mutta ilman

sitäkin kuvien dynamiikka käytettiin

hyväksi.

Pölysuojattu runko, pc-salamalii-

tuville puutteita löytyy salaman etäohjauksen

saamisesta vasta kalliin

580eX-salaman mukana. Peilin lukitustoiminto

on myös melko syvällä

valikoissa. kokonaisuus on kuitenkin

erittäin käyttökelpoinen jopa puoliammattimaiseen

kuvaukseen. Valokuvausharrastajalle

eos 40d tarjoaa

hyvän vastineen sijoitetuille rahoille.

■ Canon Digital

EOS 40D

Hinta: noin 1400 € (pelkkä runko)

Valmistaja: Canon, www.canon.com

Lisätietoja: Canon Finland, www.canon.fi,

010 544 20

Lyhyesti: Vankka järjestelmärunko aktiiviselle

harrastajalle.

+ kuvanlaatu, käytettävyys

– etäsalaman ohjaus

Panasonic on valinta haluttaessa

helppokäyttöinen järjestelmäkamera

ilman turhia kommervenkkejä. kittipaketin

hinta on hiukan korkeampi

kuin edullisimmissa järjestelmissä,

mutta laadukas kit-objektiivi on ehdottomasti

hankkimisen arvoinen. tarve

automaattitoiminnoille ja kääntyvälle

näytölle ratkaisee ostopäätöksen.

■ Panasonic Lumix

DMC-L10

Hinta: noin 1 400 €

(sisältää 14–50 mm kit-objektiivin)

Valmistaja: Panasonic, www.panasonic.com

Lisätietoja: Panasonic Finland,

www.panasonic.fi, 030 6227501

Lyhyesti: Helppo runko kompaktikameroista

järjestelmiin siirtyvälle kuvaajalle.

+ kääntyvä lcd,

yksinkertainen käyttö

– tarkennusnopeus,

valotuksen ylipalaminen

täntä ja mahdollisuus pystykahvaan

nostavat kameran aktiiviharrastajatasolle.

toisena kit-objektiivina

tarjottu 16–105/3,5–5,6 -optiikka

riittää yksinäänkin monenlaiseen

käyttöön. runko on vahva valinta

vanhalle konica-minolta käyttäjälle

tai ensimmäiseksi kameraksi, jos

on tarkoitus panostaa valokuvausharrastukseen.

■ Sony DSLR-A700

Hinta: noin 1 500 € (pelkkä runko)

Valmistaja: sony, www.sony.com

Lisätietoja: sony Finland, www.sony.fi,

020 742 1200

Lyhyesti: sonyltä hyvä avaus harrastajan

järjestelmärungoksi.

+ kuvanlaatu,

automaattivalotus

– epästandardi salamaliitäntä

Pcmark Vantagen suurin uudistus on seitsemän uutta testisarjaa, jotka

perustuvat erilaisiin käyttötarkoituksiin.

PCMARK VANTAGE

Pc:n tehomittaus laajenee

Espoolainen Futuremark on

maailmankuulu varsinkin

näytönohjainten suorituskykyä

mittaavasta 3dmark-testiohjelmasta.

Nyt koko pc-koneen

suorituskykyä mittaava Pcmark

on uudistettu kokonaan, yhtiön

mukaan miljoonan euron panoksella.

Pcmark Vantage lisää perinteisen

Pcmark-testin rinnalle

erillisen kiintolevytestin sekä

kuusi erilaisiin käyttötilanteisiin

perustuvaa testiä. Huomio ei

enää kiinnity komponentteihin

tai yksittäisiin tehtäviin.

Vantagessa testejä ajetaan erityyppisten

käyttötarpeiden mukaan.

Testit simuloivat Vistan

omilla ohjelmilla digitaalisten

muistojen käsittelyä, pelaamista,

musiikin käsittelyä, tietoliikennettä,

toimistotyyppistä käyttöä

sekä elokuvien ja television katselua.

Raskasta mutta toimivaa

Testien perusteella Pcmark Vantage

vaikuttaa onnistuneelta uudistukselta.

Uudet testit antavat

erinomaista tietoa suorituskykyeroista

eri käyttötarkoituksissa.

PCMARk vAntAgE vS. PCMARk05

LABS

6000

5000

5516

5148

4000

3000

2000

1000

0

3514

2092

HP Pavilion

dv9500

2843 2854

HP Compaq

8510p

Fujitsu

Siemens

Amilo Xi 2528

Hyvin eritehoisilla koneilla

tehdyt mittaukset kertoivat,

että perustoiminnoissa ja esimerkiksi

musiikin käsittelyssä

lisätehosta ei juuri ollut hyötyä.

Pelaamisessa ja viihdekäytössä

erot olivat huimia. Perinteinen

Pcmark-lukema on pysynyt

suhteessa melko samanlaisena,

joskin kahden koneen tulosjärjestys

testeissä muuttui.

Pcmark Vantage toimii Windows

Vistan 32- ja 64-bittisissä

versioissa. Vantagen 670 megatavun

asennuspaketti on melkoinen

ja asennuskin kestää hyvän

tovin. Pelkkä Pcmark-testi

kestää noin 25 minuuttia, kun

Pcmark05:ssä kesto oli noin

kymmenen minuuttia. Vantagen

koko testipaletti vie aikaa

puolitoista tuntia. Vantagesta saa

ilmaiseksi yhden koneen testiversion

pelkällä Pcmark-osalla.

SAMULi KoTiLAinen

■ Pcmark Vantage

Hinta: Pcmark 5 €, kaikki testit 14 €,

yritysversio 355 €

Lisätietoja: Futuremark,

www.futuremark.com, 020 759 8250

Lyhyesti: Pc:n suorituskykyä mittaava

laaja testisovellus.

Pcmark05

Pcmark Vantage

3172

1809

Fujitsu

Siemens

Amilo Li 1718

Pcmark Vantage

antaa hieman

erilaiset kokonaispisteet

kuin

edeltäjänsä

Pcmark05.

pikakokeet

SAUNAVISIO

Virtuaalinen digiboksi

Saunalahti viitoittaa tietä

tulevaisuuteen Saunavisiopalvelullaan.

Saunavisio tarjoaa

käyttäjälle huimaavan 5 000

gigatavun verkkotallennustilan

tv-ohjelmille.

Palvelun sydämenä toimii

pienikokoinen boksi dvb-tverkkoon.

Laite liitetään myös

käyttäjän laajakaistaliittymään,

jonka tulee suosituksen mukaan

olla vähintään 8-megabittinen.

Omaa kiintolevyä laitteessa ei

ole, vaan tallenteet menevät

operaattorin palvelimelle.

Boksi tilataan nettisivulta,

ja se saapuu lähimpään postiin

parissa päivässä. Käyttöönotto

sujuu muutamassa minuutissa.

Kun tarvittavat johdot ovat paikallaan

ja televisio päällä, käyn-


nistetään kaukosäätimellä kanavahaku,

jollloin boksi virittää

kanavat melko nopeasti. Siinä

sivussa laite osaa hakea verkkoyhteyden

automaattisesti.

Saunavision käyttöliittymä on

selkeä ja havainnollinen. Tallennukset

voi katsoa vain laitteen

kautta, mutta virtuaalinauhoitukset

voi ajastaa myös palvelun nettisivulla.

Lisäksi wap-puhelimella

tehtävää ajastusta varten on luotu

oma riisuttu sivustonsa.

Pikseleistä puuroa

Parhaita puolia Saunavisiossa

on se, että käyttäjän ei tarvitse

lainkaan huolehtia siitä, osuvatko

tallenteet samaan aikaan ja

samaan kanavanippuun. Tallennettavaksi

voi valita vaikka kai-

DEBIAN ETCH 4.0R1

Linux vakavaan käyttöön

Debianin versiossa 4.0 on

vihdoin mukana graafinen

asennusohjelma. Silti sitä ei voi

suositella äkkipikaisen kokeilijan

ensimmäiseksi Linux-jakeluksi.

Debian-yhteisö suhtautuu

Linux-jakeluista tiukimmin

vaatimukseen avoimuudesta.

Projektilla on samalla tarkat

julkaisukriteerit, joten vakaita

versioita on voitu julkaista vain

parin kolmen vuoden välein.

Vakaa Debian soveltuu pitkäikäisen

palvelinlaitteiston pohjaksi

ja päivittyy vain turvapäivityksillä.

Vakaata versiota tuetaan

vuoden ajan seuraavan version

julkaisusta, mutta työpöytäkäytössä

sovellukset vanhenevat auttamatta

kahdessa vuodessa.

Kotikäyttäjälle suositeltavampi

on uusilla sovellusversioilla

päivittyvä testing-versio, ja kokeilunhaluisille

nimensä mukaisesti

epävakaa unstable-versio.

Debian 4.0 eli etch on saatavilla

11 laitealustalle, joista pelkästään

32-bittinen x86-versio

vie kolme dvd- tai 21 cd-levyä.

Oletusasennukseen riitti ensimmäinen

levy ja asennus haki

päivittyneet paketit suoraan

verkosta.

Valtava ohjelmistovalikoima

Debianin vahvuus on laaja, yli

18 000 paketin ohjelmistovalikoima

sekä apt-pakettienhallinta,

joka on otettu pohjaksi myös

Ubuntuun. Puutteita on lähinnä

multimedian ja suljettujen ajurien

tuessa, jota täytyy täydentää

ei-vapailla pakettivarastoilla.

Asennuksen voi tehdä myös

kevyeltä 160 megatavun verkkoasennuslevyltä.

Asennus käynnistyy

tekstipohjaisena, ellei

käynnistyskehotteeseen kirjoita

installgui tai expertgui. Graafinen

asennus käyttää vastaavia

valikkorakenteita kuin tekstipohjainen

ja on melko työläs.

Oletustyöpöytänä on Gnome,

mutta myös KDE ja Xfce

sekä lukuisat vaihtoehdot

ovat tuettuja. 3d-työpöydäksi

ken, mitä tuutista tulee kaikilta

kanavilta, ja silti tallennustila

riittää pitkäksi aikaa. Tallenteiden

saaminen pysyvästi talteen

ei kuitenkaan onnistu.

Saunalahti ilmoittaa tallentavansa

ohjelmat parhaalla mahdollisella

laadulla, mutta nähtävästi

käytetyissä koodekeissa ja

algoritmeissä olisi viilattavaa.

Pahaa palikoitumista esiintyy,

jos lähetyksessä on jalkapalloviheriön

kaltaista pintaa ja nopeaa

liikettä. Pikseleiden puuroutuminen

näyttää samantapaiselta

kuin dvd-tallentimen matalan

laadun tuotoksissa.

Lisäksi suorat lähetykset

boksin läpi katsottuina olivat

heikkolaatuisempia verrattuna

on mahdollista asentaa vanha

Compiz 0.2. Web-selaimena on

Firefoxista muokattu ja uudelleennimetty

Iceweasel.

Palvelinkäyttöön suuntautumisesta

kertoo, että asennus

tarjoaa kategorioina työpöydän

ja kannettavan tietokoneen lisäksi

dns-, ldap-, tietokanta-,

ssh-, sähköposti- ja web-palvelinta.

Ohjelmistovalikoimaa on

helppo hallita graafisella Synaptic-pakettienhallinnalla

tai aptitude-ohjelman

tekstivalikoilla.

Debianin palvelut on oletuksena

säädetty melko tietoturvalliseksi,

vaikka Selinux-laajen-

testissä käytetyn 27-tuumaisen

taulu-tv:n omaan virittimeen.

Pullonkaulana lienee boksin

oma prosessointiteho.

Havaitut tekniset vaikeudet

ovat voitettavissa, eivätkä ne

nollaa Saunavision oivallista

konseptia. Myös tilauspalveluita

ja maksu-tv-kanavia puuttuvat

vielä, mutta niitä lupaillaan.

Todennäköisesti samankaltaisia

palveluja ilmaantuu muiltakin

toimijoilta.

ARi SAAReLAinen

■ Saunavisio

Hinta: 14,95 € / kk

Lisätietoja: saunalahti,

www.saunavisio.fi, (09) 4243 0100

Lyhyesti: Viisi teratavua verkkotallennustilaa

tarjoava helppokäyttöinen digiboksi.

nukset eivät ole automaattisesti

käytössä. Runsaan palvelinsovellusten

valikoiman kanssa

täytyy silti olla tarkkana. Vahvat

salasanat sekä palomuurin

käyttöönotto ovat suositeltavia

ensiaskeleita Debianin asennuksen

jälkeen.

TAPio LoPonen

■ Debian etch 4.0r1

Hinta: ilmainen / dvd-paketti 15 €

Valmistaja: debian-projekti,

www.debian.org

Lisätietoja: dataclub, www.dataclub.fi,

0207 410 622

Lyhyesti: runsaalla ohjelmistovalikoimalla

varustettu, kaupallisuutta välttävä

perinteinen linux-jakelu, jonka ylläpito

vaatii perehtymistä.

OlyMPUS µ 820

Sääsuojattu pikkukamera

OIympuksen taskukamera

μ 820 on tavallista huolettomampi

käyttää. Kamera

on säänkestävä, eli sen kaikki

kytkimet, liittimet ja myös ulostyöntyvän

objektiivin rakenne

on suojattu roiskevedeltä. Veteen

sitä ei voi upottaa, mutta

kamera on suojattu tavallista

paremmin vesipisaroita ja pölyä

vastaan – seikka jota ei arkikäytössä

voi vähätellä.

Kamera on siro ja pienikokoinen,

mutta tähtäimenä käytettävä

lcd-näyttö on kiitettävän

suuri, lähes koko takapaneelin

kokoinen. Näyttö on myös erinomainen

katselukulman suhteen,

sillä kuva ei tummu eivätkä

sen värit muutu jyrkästäkään

kulmasta katsottaessa lainkaan.

Kameran viisinkertaisen

zoom-objektiivin polttovälialue

vastaa kinokameran 36–180

mm:iä. Kunnollinen laajakulma

se ei ole, mutta pieni

teleobjektiivi kyllä. Merkittäviä

vääristymiä ei ole näkyvissä,

mutta kuvan laidoilla ja

kulmissa on epäterävyyttä.

Kamerassa on parisenkymmentä

aiheohjelmaa, ja trendikkäästi

myös kasvojentunnistusohjelma.

Sen avulla esimerkiksi

vastavaloon kuvattu kasvokuva

valottuu oikein. Kamera ei kuitenkaan

tunnista kasvoja esimerkiksi

viistosti kuvattaessa.

Hyytyviä hymyjä

Hauska lisä on automaattinen

hymykuva. Kamera tunnistaa,

milloin kohde hymyilee,

ja laukaisee kameran oikealla

hetkellä. Käytännössä hymykuvaominaisuus

herätti hilpeyttä,

mutta ei välttämättä tuottanut

hymyileviä kasvoja. Hymyn

tunnistamiseen, tarkentamiseen

ja laukaisemiseen kameralta kuluu

sen verran aikaa, että hymy

on jo usein ehtinyt hyytyä.

Kuvanlaatu on hyvä ja automatiikka

selviää hyvin normaaleista

tilanteista. Hämärässä ja

suuremmilla herkkyysasetuksilla

kohina kasvaa merkittävästi.

Aiheohjelmat muuttavat kuvausresoluutiota,

joten kuvaajan

on syytä olla tarkkana, millä

asetuksella mitäkin kuvaa.

Video-ominaisuudet ovat

tyypillisen vaatimattomat: tarkennusta

ja zoom-asetusta ei

voi muuttaa kuvauksen aikana

ja suurimmalla resoluutiolla vi-

deota voi kuvata vain

10 sekuntia kerrallaan.

Valotus toimii

kuitenkin sujuvasti

kuvauksen aikana.

Helppokäyttöinen

valikkojärjestelmä

löytyy myös suomenkielisenä.

Näppärä ominaisuus on kameran

saattaminen yhdellä käskyllä

kokonaan äänettömäksi.

Mikäli xd-muistikortti täyttyy,

hätäavun tuo kameran sisäinen

47 megatavun muisti.

MiKA KoiVUSALo

■ Olympus µ 820

Hinta: 279 €

Valmistaja: olympus, www.olympus.com

Lisätietoja: olympus Finland,

www.olympus.fi, (09) 875 810

Lyhyesti: sujuvasti toimiva 8 megapikselin

pikkukamera, joka kestää pölyä

ja roiskevettä. kuvanlaatu hyvä, mutta

hämärässä kuvassa on kohinaa.

pikakokeet

pikakokeet

CANON PIXMA MP610

Monikäytettävyyttä

Canonin syksyn monitoimitulostinmallisto

panostaa

nopeaan käynnistymiseen sekä

lisääntyneisiin kopiointi- ja kuvanparannusominaisuuksiin.

Pixma MP610 on malliston

puolivälistä ja tarjoaa käyttöä

helpottavia ominaisuuksia kuten

kaksi paperinsyöttöä, automaattisen

arkinkäännön ja

suuren lcd-näytön.

MP610 on värimustesuihkutulostin,

skanneri ja kopiokone.

Tekstin mustavalkotulostus ja

kopiointi on hämmästyttävän

nopeaa: normaalitason A4 tulostuu

jopa neljässä sekunnissa

ja kopioita voi tehdä sarjana 20

kappaletta minuutissa. Nopein

kopio syntyy käynnistymisestä

14 sekunnissa ja seuraavat 6 sekunnissa.

Valokuvatulostaminen on sit-

ten jo hitaampaa – laadukkaan

A4-tulosteen saa noin kahdessa

minuutissa. Luvattu 21 sekunnin

kymppikuva onnistuu vain

normaalilaadulla, jolla kuvaan

jää helposti näkyviin raitoja.

Tulostus- ja kopiojälki on

hyvää. Teksti on roiskeetonta

ja oikealla paperilla valokuva

on vähintään yhtä hyvä kuin

filmistä valotettu. Laitteessa on

kaksi mustaa ja kolme cmyk-väriä

erillissäiliöissä. Kirjoituspää

on erikseen vaihdettavissa.

Hinnalle vastinetta

Valokuvatulostusta voi tehdä

mukana toimitetuilla ohjelmilla

tai suoraan kuvankäsittelyohjelmasta.

Käyttämällä ajurin oletusasetuksia

värit toistuvat kotikäyttöön

riittävän hyvin, mutta

varsinaista värinhallintaa saa

ADOBE PHOTOSHOP ElEMENTS 6

Kuvat kuntoon tyylillä

Adobe Photoshop Elements

on vuosia ollut yksi parhaita

kotikäyttäjille suunnattuja

kuvaohjelmapaketteja, joka pyrkii

kattamaan kaikki tärkeimmät

kuvien muokkaukseen, hallintaan

ja esittämiseen liittyvät

toimet. Nyt ilmestynyt kuudes

versio ei tarjoa järisyttäviä uusia

ominaisuuksia. Selkeimmät

muutokset ovat uudistettu käyttöliittymän

ulkoasu sekä aloittelevia

käyttäjiä helpottavat opastetut

kuvanmuokkaustoimet.

Aiempaan tapaan paketti

koostuu kahdesta erillisohjelmasta,

joista ensimmäinen keskittyy

kuvajoukon hallintaan

arkistomuodossa ja toinen varsinaiseen

kuvanmuokkaukseen.

Asennuksen yhteydessä muistiin

kirjataan jatkuvasti taustalla

toimiva kuvien siirto-ohjelma.

Tietokoneelle taltioidut kuvat

tuodaan suoraan paketin

arkisto-ohjelmaan. Täällä kuviin

voidaan helpolla tavalla


liittää oheistietoa esimerkiksi

kuvassa esiintyvistä ihmisistä,

kuvauspaikoista tai merkkipäivistä.

Oheistieto tallennetaan

tietokantaan, minkä ansiosta

halutut kuvat löytyvät useiden

tuhansien kuvienkin joukosta

yleensä parilla klikkauksella.

niukasti syytä päivittää

Kuvankäsittelyn puolella ohjelman

tekninen pohja nojaa

ammattilaisten käyttämään

Photoshop-ohjelmaan, joten

ominaisuuksien kirjo on todella

laaja. Tehokäyttäjien harmiksi

Elementsistä on edelleen tarkoituksellisesti

poistettu tiettyjä

edistyneempiä ominaisuuksia.

Peruskäyttäjälle tervetullut uutuus

on Guided edit -kuvanmuokkaustila,

jossa käyttäjä

johdatellaan opastetusti askel

askeleelta tärkeimpien kuvankäsittelytoimien

käyttöön.

Ansaituista kehuista huolimatta

Adoben tuotekehitys-

aikaan vasta

ohjelmistocd:ltä

löytyvillä

väriprofiileilla.

Skannausta varten laitteen

mukana toimitetaan MP Navigator

-ohjelmisto, joka tarjoaa

helpon tavan saada dokumentit

tai paperikuvat tietokoneen levylle.

Mukana tulee tekstintunnistus-

sekä kirjoittimen hallintaohjelma.

MP610 tulostaa suoraan

kamerasta Pictbridge-kaapelin

avulla. Muistikortinlukijat ovat

compact flash ja sd-korteille

– useimpia muita tyyppejä voi

käyttää lisäsovittimien avulla.

Kännyköistä ja vastaavista laitteista

voi tulostaa langattomasti

infrapunaliittymällä, ja lisävarusteena

on saatavissa bluetooth-sovitin.

tahtia on pakko moittia. Suomenkielistä

Elements-versiota

ei vieläkään ole tarjolla, eivätkä

ohjelman uudet ominaisuudet

juuri anna syytä päivittää edes

kolmosversiota uudempaan.

Raw-kuvien kanssa ohjelma

ei edelleenkään osaa toimia kuin

auttavasti, joten valokuvauksen

harrastajien kannattaa ennemmin

tutustua noin sata euroa

kalliimpaan Photoshop Lightroomiin.

Tavallisen näppäilijän

käytössä Photoshop Elementsin

Parasta tässä mallissa on

käytettävyys, joka perustelee

korkean hinnan. Suuri näyttö,

näppärä rullaohjain sekä kopiokonemaiset

nopeat kytkimet tukevat

helppoa peruskäyttöä.

Kaksi paperinsyöttörataa

antaa mahdollisuuden pitää

tulostuspaperia koko ajan kasetissa

erikoistulosteiden käyttäessä

takasyöttöä. Paperinkääntö

mahdollistaa pienemmät tulostepinkat

ja myös valokuva-albumisivujen

tulostamisen kaksipuoleisina.

oLLi Rinne

■ Canon Pixma MP610

Hinta: 199 €

Valmistaja: Canon, www.canon.com

Lisätietoja: Canon Finland,

www.canon.fi, 010 544 20

Lyhyesti: käyttäjäystävällinen monitoimitulostin

kotiin ja pientoimistoon.

Uuden elementsin opastettu kuvanmuokkaustila helpottaa aloittelevien

käyttäjien opetteluvaihetta. opastettuja toimintoja soisi olevan enemmänkin.

erinomainen kuva-arkisto ja

monipuoliset kuvanmuokkausmahdollisuudet

ovat kuitenkin

helposti hintansa arvoisia.

HenRi KUoKKA

■ Adobe Photoshop

Elements 6

Hinta: noin 101 euroa

(päivitys noin 83 euroa)

Valmistaja: Adobe, www.adobe.com

Lisätietoja: Adobe systems Nordic,

www.adobe.fi

Lyhyesti: kotikäyttäjille suunnattu monipuolinen

digikuvien käsittely- ja hallintaohjelma

vapaalla OLLI-PEKKA

82 TIETOKONE marraskuu 2007

KOMONEN

Pelimiehen hiiret

Microsoft Sidewinder

– makroja talteen

Sidewinder-tuoteperhe tekee paluun Microsoftin tuotevalikoimaan. Epäsymmetrisyyden

maailmanennätystä muotoilullaan tavoitteleva Sidewinder Mouse on

varustettu peräti kymmenellä nappulalla, joista viisi on käyttäjän täysiin ohjelmoitavissa.

Lisäksi hiirellä voi suoraan tallentaa makroja kesken pelaamisen. Hiiren

dpi-asetusta voi vaihtaa kesken pelin nappia painamalla. Kulloinenkin asetus

näkyy suoraan hiiren päältä lcd-näytöstä.

Myös Sidewinderin painoa voi säätää. Säätövaraa on viiden ja kymmenen

gramman painoilla yhteensä 30 gramman verran.Ylimääräiset painot voi tallettaa

säilytyskoteloon, joka toimii myös ylimääräisen hiirikaapelin säilytyskotelona.

Lisäksi koteloon mahtuvat kahdet ylimääräiset hiiritassut, joiden avulla hiiren

liukumisominaisuuksia voi säätää.

Microsoft Sidewinder

Valmistaja: Microsoft, www.microsoft.com

Hinta: 65 €

Pc-pelaaminen on yhä voimissaan uuden

sukupolven konsolien puristuksessa. Tietyntyyppisiin

peleihin hiiren ja näppäimistön yhdistelmä on

tappavan tehokas verrattuna padiohjaukseen.

Pelimiehelle kelpaa vain paras, joten esittelemme

kolme pelinautinnon maksimoivaa superhiirtä.

Belkin Washable

Mouse

– pesunkestävä hiiri

Mikäli pelaaminen on niin addiktoivaa, että

koneen ääressä vierähtävät kaikki vapaa-ajan

tunnit ruokailu ja nestetankkaus mukaanlukien,

kannattaa harkita Belkinin pestävää hiirtä.

Pahasti hikoavan kämmenen jättämät jäljet,

kaatuneet kolajuomat ja pizzan päältä valunut

rasva on helppo pesaista vedenpitävän hiiren

pinnasta vesihanan alla.

Rullaa korvaa kosketusraita, jota edestakaisin

hivelemällä saavutetaan rullaemulaatio.

Hiiren optiikkaa on kehitetty toimimaan lähes

millä pinnalla tahansa, ja Belkinin pitäisikin

toimia hyvin vaikka jalopuupöydällä.

Belkin Washable Mouse

Valmistaja: Belkin, www.belkin.com

Hinta: 30 €

Logitech G9

– tuunaajan

unelma

Logitechin vaihdettavilla kuorilla varustettu

G9 on tehty tanakkaan käyttöön. Nappuloiden

luvataan kestävän kahdeksan

miljoonaa klikkausta, ja polytetra–fluorieteenijalkojen

(materiaali tunnetaan lyhyemmin

myös nimellä teflon) kuluvan

loppuun hiiren kuljettua 250 kilometriä.

Kiihtyvyyttä hiiri kestää 20 g-voiman

verran. Vaihdettavan päällyslevyn lisäksi

hiirtä voi fyysisesti muokata vaihtelemalla

sen sisään painoja, ja painoeroa saa

aikaan enimmillään 28 grammaa. Hiiren

ulkokuoren led-valojen asetuksia voi

säätää sydämensä kyllyydestä satojen eri

väriyhdistelmien joukosta.

Logitech G9

Valmistaja: Logitech,

www.logitech.com

Hinta: 85 €

tehokäyttäjän vinkit

Windows Vistan

myötä tehokkaat

tiedostotason hakutoiminnot

on liitetty

suoraan osaksi käyttöjärjestelmää.Startvalikosta

käynnistyvä

haku on näennäisesti

yksinkertainen ja tehokas,

mutta kannen

alta löytyy paljon

ominaisuuksia, joiden

avulla haun käyttöä

voi tehostaa.

Windows Search tehokäyttöön

JANI JÄRVINEN

84 TIETokoNE marraskuu 2007

Indeksointiasetukset löytyvät Ohjauspaneelista.

Aiemmissa Windows-versioissa

haku ulottui ainoastaan

tiedostoihin eikä perustunut

tietokantaan. Tietokannan

puuttuminen teki hauista monesti

tuskastuttavan hitaita.

Vistan mukana käyttöön

saatiin erityinen indeksointitietokanta,

johon Vistan haku

tallentaa tiedot löytämistään

tiedostoista, sähköposteista ja

jopa näiden sisällöstä, jos niin

halutaan. Hakutietoja kerätään

jatkuvasti tausta-ajossa, joten

indeksi on ajan tasalla lähes

reaaliajassa ilman erillistä indeksointikomentoa.Luonnollisesti

jatkuva tausta-ajo kuluttaa

koneen resursseja, mutta ilman

sitä itse haku olisi hitaampaa.

Tietokannan sijainnin

voi määrittää

haluamakseen.

Älykkäät hakulauseet

Vistan haku on suunniteltu

sellaiseksi, että sen käyttö on

helppoa omaksua silloinkin,

kun Boolen logiikka, hakulauseet

ja Ifilter-rajapinta ovat tuntemattomia

käsitteitä. Riittää,

että osaa kirjoittaa haluamansa

hakusanan Käynnistä-valikon

Start Search -kenttään samaan

tapaan kuin vaikkapa Googlen

ja Liven web-hakuun.

Kuten netin hakukoneissa,

myös Vistan haussa on mahdollista

käyttää monia tehokkaita

hakumonaisuuksia. Yksinkertaisin

näitä on Boolen-logiikka,

toisin sanoen AND-, OR- ja

NOT-avainsanat (ks. taulukko)

Avainsanat tulee kirjoittaa

isoin kirjaimin, jotta ne eivät

sekoittuisi varsinaisiin hakusanoihin,

esimerkiksi ”vista

AND desktop”. Oletuksena useamman

kuin yhden hakusanan

kirjoittaminen hakee tiedostoja,

joista löytyvät molemmat sanat.

Näin AND-ehtoa ei välttämättä

tarvita yksinkertaisissa hauissa.

Halutessaan voi käyttää myös

plus- ja miinusmerkkejä korvaamaan

AND- ja NOT-ehtoja.

Paljon lisää tehoa hakuihin

Vistassa haku alkaa jo Käynnistävalikosta.

saa käyttämällä päivämäärä-,

tiedostotyyppi- ja ominaisuusrajauksia.

Joitakin näitä

ominaisuuksia voi hyödyntää

Vistan Advanced Search -ikkunassa

(Start/Search/Advanced

Search), mutta tarkimman rajauksen

hakuun saa, kun kirjoittaa

hakulausekkeen suoraan

hakukenttään.

Rajaukset kirjoitetaan hakukenttään

avainsanalla, jonka

jälkeen tulee kaksoispiste sekä

rajauksen arvo. Hyödyllisiä rajauksia

ovat ”date:”, ”from:”, ”size:”

ja ”type:”. Rajausten arvon voi

syöttää joko suoraan, vaikkapa

”from:tapio”, mutta myös pienempi

tai suurempi kuin -periaatteella.

Näin esimerkiksi haku

”date:>1.1.2007” hakee kaikki

dokumentit, joita on muokattu

1.1.2007 jälkeen.

Rajauksia voi yhdistää normaaleihin

hakusanoihin, mutta

myös keskenään. Haku ”firma

date:yesterday size:50000 Dokumentit, joissa esiintyy ”sana1” ja sana1 date:>=1.1.2007 Dokumentit, joissa esiintyy ”sana1” ja jotka on

joiden koko on yli 50000 tavua luotu vuonna 2007 tai myöhemmin

sana1 to:nimi1 cc:nimi2 Dokumentit (normaalisti vain sähköpostit) sana1 nOt sana2 Word 2007 -dokumentit, joissa esiintyy “sana1”

joissa esiintyy ”sana1”, jotka on osoitettu ext:.docx date:lastweek muttei “sana2”:ta, ja jotka on luotu viime viikolla

nimi1:lle ja kopiona nimi2:lle

dows itsessään tukee jo varsin

monia yleisiä tiedostomuotoja

ja tarjoaa näille indeksointiominaisuuksia,

voi mikä tahansa

ohjelmistotalo tehdä omille

tiedostomuodoilleen erityisen

suotimen (filter).

Suotimen tehtävänä on tuntea

Tietokone 13/2007

You also want an ePaper? Increase the reach of your titles