Tietokone 13/2007

More documents

Recommendations

Info

Home Basic -malli, jossa ei ole lainkaan uutta Aero-käyttöliittymää. Ostaja joutuu luopumaan paljosta, mutta toisaalta halpakannettavien hinnat on näin saatu painettua tasolle, josta muutamia vuosia sitten ei osattu unelmoida. Tämän luokan koneet ovat tietysti halvimmillaan myyntiaikansa lopulla. kelpaako kodin tehomylly yrityskoneeksi Moni pieni yritys ja kotona töitä tekevä joutuu tekemään vielä erään valinnan. Pitäisikö työkäyttöön ostaa yritysmikro vai kotimikro? Kummassakin on omat hyvät puolensa. Mitä eroa koneilla on? Suurin ero kotikoneiden ja yrityskoneiden välillä on työkaluajattelu. Halvinkin yritysmikro rakennetaan kestämään päivittäistä kuljetusta. Koneet on ainakin jotenkin suojattu kolhuja ja naarmuja vastaan. Koneiden Fujitsu Siemensin amilo L- ja amilo X-sarjan koneet osoittavat miten suuria eroja kahden kotikoneen välillä voi olla. amilo Xi 2528 on huipputehokas ja huippuvarusteltu viihdekone. amilo L -sarja taas saa hämmästelemään sitä, miten alas koneiden hintaa saadaan nykyään puristettua, vieläpä aivan järkevästi. Nyt testattu amilo Li 1718 -malli on L-sarjan koneista kallein reilun 700 euron hinnalla. Kevyemmällä prosessorilla ja Windows vista Basic-käyttöjärjestelmällä varustettuna koneiden hinnat painuvat alle 600 euron. Järkevää edullisuutta vaikka koneiden ero näkyy selvästi jo päällepäin, on L-sarjan kone kuitenkin aivan tyylikäs paketti. hopeanharmaa kansi ja muuten musta pinta ovat koruttomat mutta siistit. Näppäimistö ja kosketuslevy ovat nekin vaatimattomat mutta toimivat. Eniten yllättää liitäntöjen vähäisyys. Koneen reunat ammottavat tyhjyyttään, kun kaikki eri- LABS suoritusKyKy (pcmarK vantage) Amilo L -koneen suorituskyky on tietysti joukon heikoin, mutta yllättävän hyvä verrattuna koneen hintaan. huippukoneissa varsinkin prosessori ja tehokas näytönohjain näkyvät hintalapuissa. paino ja koko yritetään pitää halvoissakin malleissa kurissa. Kotikoneet on taas suunniteltu lähinnä siirrettäviksi, esimerkiksi pöydältä komeroon. Koneen pitää olla tyylikäs ja tehokas, ei naarmuja kestävä tai kevyt. Niinpä kotikoneet ovat yleensä suurempia ja paremmin varusteltuja, mutta niiden kestävyys ei ole niin hyvä. Esimerkiksi kansi jää kotikannettavissa usein raolleen, ja se pysyy kiinni vain keskellä olevalla hakasella. Tuntuisi melkeinpä ihmeeltä, että tällainen mikro kestäisi vuosikausia oikeassa matkakäytössä. koisliitännät on karsittu pois. Toinen selvä säästökohde on 15,4-tuumaisen näytön tarkkuus, joka on vain 1280 x 800. Samoin näytönohjain on teholtaan vaatimaton. Peruskäyttöön potkua löytyy kohtuullisesti, ja kokonaisuudessa ei ole liian heikkoja kohtia. myös sovellusohjelmapaketti on samanlainen kuin muissa Fujitsu Toinen merkittävä käytännön ero liittyy näyttöihin. Edullisimmissakin yrityskoneissa näytöt ovat toimistokäyttöön sopivia mattapintaisia malleja. Kotikoneissa on melkein järjestään siirrytty kiiltäväpintaisiin näyttöihin. Ne näyttävät hienommalta, mutta heijastukset ovat niille myrkkyä. Ohjelmistopuolella erona on Windows Vista Business ja Vista Home Premium. Bisnesversiolla voi kirjautua yritysverkkoihin, ja mukana on työkäyttöön sopivia varmistuksen ja tiedonsiirron ominaisuuksia. Kotien Home Premium taas Fujitsu Siemens amilo Xi 2528 ja Fujitsu Siemens amilo Li 1718 Multimediahirmu vs. halpa kannettava Suurikokoinen ja tehokas Amilo Xi 2528 -kone on varustettu kahdella 160 gigatavun kiintolevyllä. m i k ä k a n n e t t a v a s s a m a k s a a ? ■ ■ ■ Suorituskyky (Pcmark Vantage) 3000 2500 2000 1500 1000 500 0 1809 2092 Fujitsu HP Pavilion Siemens Amilo Li 1718 dv9500 2843 HP Compaq 8510p 2854 Fujitsu Siemens Amilo Xi 2528 Amilo L -mallit ovat Fujitsu Siemensin edullisimpia koneita. kaikessa säästämällä on saatu aikaan yllättävän käyttökelpoinen kone. Siemensin kotikoneissa eli varsin laaja. amilo L -sarja, varsinkin sen edullisimmat versiot, antaa mainiota vastinetta rahalle, jos tietokoneeseen ei haluta sijoittaa suuria summia. huikeasti levytilaa Grafiitinharmaalla karkeahkolla pinnalla päällystetty amilo Xi 2528 on suunniteltu aivan erilaisista lähtökohdista. Koneessa on kokoa, ominaisuuksia ja tehoa. amilo Xi muistuttaa nyt testattua hP:n Pavilionia, mutta amilo on kalliimpi ja tehokkaampi. sisältää Media Center -osan ja paremmat viihdeominaisuudet. Kotikoneissa mukana tulee usein myös esimerkiksi virustorjunnan aloituspaketteja ja Microsoft Works -ohjelmisto. Raahattavien paluu Jatkossa koti- ja yrityskoneiden erot näyttävät vain kasvavan. Kotikannettavat ovat kehittymässä viihdekeskuksen suuntaan, joten näyttöjen koko, tallennustilan määrä ja multimedialiitännät ovat kasvussa. 17-tuumaisella näytöllä ja kahdella kiintolevyllä varustettua melkein neljän kilon painoista kannettavaa ei paljon kannella. Sillä voi kuitenkin korvata pöytäkoneen jopa pelitai elokuvakäytössä. Nyt myyntiin on tullut jopa 19- ja 20-tuumaisilla näytöillä varustettuja viihdehirmuja, joiden seurauksena kannettavat palaavat juurilleen, raahattaviin tietokoneisiin. Tk Kone on selvästi suunnattu multimediaan ja viihdekäyttöön. mainio innovaatio on esimerkiksi koneen kyljestä irtoava pieni kaukosäädin, jolla kone muuttuu vaikkapa televisioksi. viihteelle on varattu tilaa 320 gigatavua, mikä on kannettavaksi tietokoneeksi huikea määrä. amilo X:n liitinvalikoima on erittäin runsas. mukana on hdmi-liittimen ohella e-sata-liitin, jolla koneeseen voi lisätä ulkoisia kiintolevyjä. Suorituskykyä riittää melkein yhtä paljon kuin hP:n selvästi kalliimmassa tehotyöasemassa. Kun koneen hinta on vain noin 1 350 euroa, on hinta-tehosuhde erinomainen. marraskuu 2007 TieTokone 45
osmo a. wiio Viestinnän emeritusprofessori osmo A. Wiio on tunnettu tietotekniikan popularisoija. ” Kilbyn integroitua piiriä on pidetty 1900-luvun tärkeimpänä tietotekniikan keksintönä. ” 46 TieToKone marraskuu 2007 Mistä tullaan Mikrotietokoneiden kehityksen alusta saakka mukana olleena on ollut melkoinen elämys seurata laitteiden ja sovellusten kehitystä. Muisteluun on ehkä syytäkin, sillä ensimmäiset jokamiehen laitteet ilmestyivät meille vuonna 1977 eli 30 vuotta sitten. Voisin vietää omien laitteitteni 30-vuotisjuhlaa, sillä hyllylläni on 165x165 mm:n emolevy, jossa lukee ”KOTITIETOKONE HOBBYCOMPUTER OK41077”. OK-merkintä tarkoittaa Osmo Kainulaista ja numero päivämäärää 4.10.1977. Minä olin yksi Kainulaisen kehittämän Telmacin melko harvoista kokoajista. Emolevyn painetun piirin osien kasaamisen lisäksi piti näppäimistö tehdä itse, massamuistina oli äänikasetti ja näyttölaitteena televisiovastaanotin. Ohjelmointi oli suoraan numeroilla kirjoitettua lähdekoodia. Alkeet tuli opetelluksi! Nyt laitteistoni on tietysti jotain aivan muuta, mutta sylikoneita lukuun ottamatta kasaan pc-koneet itse haluamallani tavalla. Pääkoneeni ei suinkaan edusta mitään alan huippua, mutta kahdella kiintolevyllä on yhteensä tilaa 320 gigatavua, suoritin on 64-bittinen, muistia on 1,5 gigatavua ja näyttölaite on nestekidenäyttö. Kehitys on mielestäni ollut 30 vuodessa huimaa, mitä tavallinen käyttäjä tuskin huomaa. Babbagesta Mark 1:een Tietokoneen periaatteen kehitti englantilainen matemaatikko Charles Babbage vuosina 1822–1842, mutta elektronisten tietokoneiden synnystä kiistellään edelleen. Saksalaisen Konrad Zusen 1941 kehittämä ohjelmoitava kone ei ollut elektroninen. Muita varhaisia kehittäjiä olivat toisen maailmansodan aikaan Englan- nissa Alan Turing ja Yhdysvalloissa John Mauchley, J. Presper Eckert sekä Unkarista Yhdysvaltoihin siirtynyt John (Janos) von Neumann kehittivät Mark 1 –koneen, joka ei ehtinyt valmistua ennen sodan päättymistä. Sodan päätyttyä Winston Churchill määräsi saksalaisen salakirjoituksen selväämiseen kehitetyt koneet ”turvallisuussyistä” tuhottaviksi. Aivan hiljattain Englannin tietokoneseura on rakentanut uudelleen Alan Turingin kehittämän Bombe-koneen, joka nimenomaan kehitettiin saksalaisen Enigma-kodin purkajaksi. Joitakin vuosia sitten Babbagen analoginen tietokone koottiin museoon. Elektroniset digitaaliset tietokoneet lähtivät liikkeelle juuri amerikkalaisten Mark 1 –koneen ENIACseuraajasta, jonka kehitystyössä oli mukana myös IBM:n perustaja Thomas J. Watson Sr. Tietokoneita alkoi ilmestyä sotilaskäytön lisäksi suuriin organisaatioihin. Transistori keksittiin 1948 ja vähitellen paljon tilaa ja energiaa vievät radioputket korvattiin puolijohteilla. Suomen ensimmäisen digitaalisen tietokoneen eli matematiikkakoneen rakentaminen alkoi 1954. Tie auki mikroille Olennainen siirtyminen pieniin ja tehokkaisiin tietokoneisiin tapahtui kahden keksinnön ansiosta. Amerikkalainen Jack St. Kilby keksi integroidun piirin 1958 ja Ted Hoff mikroprosessorin 1971. Eräissä arvioissa Kilbyn integroitua piiriä on pidetty 1900-luvun tärkeimpänä tietotekniikan keksintönä ja hän saikin siitä Nobelin fysiikan palkinnon vuonna 2000. Tie oli auki mikrotietokoneille tai henkilökohtaisille tietokoneille. Olin 1970-luvulla amerikkalaisen Popular Electronics –lehden tilaaja. Heinäkuussa 1974 lehti julkaisi rakennusselostuksen omatekoisesta tietokoneesta Intelin palveluksessa olleen Hoffin kehittämällä 8088-suo- rittimella. Juttu ei herättänyt vielä erityistä huomiota. Tammikuun 1975 numerossa oli uusi selostus, joka perustui suorittimen uuteen 8080-versioon. Artikkelin nyt aiheuttama innostus lukijoissa johtui lähinnä siitä, että MITS-niminen pieni yritys ilmoitti myyvänsä rakennusselostuksen laitetta Altair 8000 –nimisenä rakennussarjana. Olin vähällä tilata sen, mutta kova dollarihinta esti hankkeen. Apple saapuu Jäin kuitenkin innokkaasti seuraamaan tilannetta, josta sain vielä ensikäden tietoja Amerikan matkallani tietokoneprofessori Dick Basslerilta, hyvältä ystävältä. Alkoi ilmestyä lisää mikrtietokoneiden rakennussarjoja ja 1976 tuli markkinoille ensimmäinen teollinen tuote eli Apple II. Sitten Helsingin elektroniikkamessuilla näin tungosta pienen osaston ympärillä. Siellä insinööri Osmo Kainulainen esitteli rakentamaansa omatekoista tietokonetta ja tarjosi ostettavaksi koneen emolevyn painetun piirin ja kokoamisohjeet. Kaupat kanssani syntyivät heti ja ensimmäinen oma tietokoneeni toimi parin iikon ahkeran rakentelun jälkeen. Telmac oli lähinnä harjoittelukone, jolla oppi tietokoneen perusteita. Vuoden 1978 helmikuussa olin uudelleen Yhdysvalloissa viestinnän tutkijoiden kokouksessa. Tapasin Basslerin, joka oli hankkinut itselleen Sol-20-nimisen tietokoneen rakennussarjan. Hänen kotonaan kokeilin Basic-kieltä käyttöjärjestelmänään käyttävää laitetta, mutta siihen tuli pian CP/M ja erillinen lerppuasema. Tilasin koneen ja nyt minulla oli ensimmäistä kertaa hyötykäyttöön oma tietokone. Tein organisaatioviestinnän tutkimuksia ja tutkimusten valmistuminen kohosi uusiin lukemiin Basicilla kirjoittamallani laskentaohjelmalla. Nyt Sol-koneeni on Tekniikan museossa. TK
Page 1 and 2: vertailussa tuoreimmat tehomikrot w
Page 3 and 4: sisältö TieTokone marraskuu 2007
Page 5 and 6: lukijalta Tietokone, lukijalta, PL
Page 7 and 8: ajankohtaista ➤➤➤ Adobe Max 2
Page 9 and 10: markkinaseuranta kiM LeiDeniUS tall
Page 11 and 12: Leena paLotie menestyksiä Aapeli Y
Page 13 and 14: tulevaisuuden tietotekniikka KIM LE
Page 15 and 16: petteri järvinen Diplomi-insinöö
Page 17 and 18: ■ ■ ■ v e r t a i l u Keskusm
Page 19 and 20: ■ ■ ■ v e r t a i l u ■ mit
Page 21 and 22: ■ ■ ■ v e r t a i l u mysteer
Page 23 and 24: 0 halutuinta digilahjaa olli-Pekka
Page 25 and 26: petteri JÄrViNeN • piirros: petr
Page 27 and 28: oppivat niin sanotut bayesian-suoda
Page 29 and 30: ■ ■ ■ t e k n i i k k a TekST
Page 31: ■ ■ ■ t e k n i i k k a tiput
Page 35 and 36: ■ ■ ■ i c t- p a n e e l i on
Page 37 and 38: johanna korhonen Johanna Korhonen o
Page 39 and 40: Seurantaa ajatellen web-selailuun l
Page 41 and 42: MaiJa-Liisa ihanus • kuvaT: Mikko
Page 43 and 44: kään tule kuntoon, työ siirtyy v
Page 45 and 46: k y t kentöjä PerTTI hämäläIne
Page 47 and 48: Pertti Hämäläinen Verkkovoimaa v
Page 49 and 50: man isäntäkäyttöjärjestelmää
Page 51 and 52: SAMULi koTiLAinen • TeSTiT: TeRo
Page 53 and 54: nykypalvelimissa jäähdytysilmaa o
Page 55 and 56: Dell on tehnyt virransäästöstä
Page 57 and 58: v i h r e ä i t ■ ■ ■ sääs
Page 59 and 60: Panasonic on selkeä ensimmäisen s
Page 61 and 62: Pcmark Vantagen suurin uudistus on
Page 63 and 64: OlyMPUS µ 820 Sääsuojattu pikkuk
Page 65 and 66: vapaalla OLLI-PEKKA 82 TIETOKONE ma
Page 67 and 68: syöttää joko suoraan, vaikkapa
Page 69 and 70: Blogit.tietokone.fi Tero Lehto on T
Page 71 and 72: Ryhtiä tietoliikenneverkkoon eXTre
Page 73: Tehokäyttäjän kännykät ■ Teh

Tietokone 13/2007

You also want an ePaper? Increase the reach of your titles

Delete template?

Save as template?