Tietokone 13/2007

More documents

Recommendations

Info

■ ■ ■ v e r k k o r a t k a i s u t hypervisorin palveluihin voi nopeuttaa monia toimintoja. Linux-maailman tunnetuin virtualisointiprojekti on Xen, jonka kehittäjäyhteisössä ovat olleet aktiivisina muun muassa Xensource- ja Virtual Iron -nimiset yritykset. Xen oli alun perin esimerkki paravirtualisoinnista ”Linuxia Linuxin päällä” -mallin mukaisesti: vieraskäyttöjärjestelmät oli sovitettu toimimaan virtualisoidussa ympäristössä. Uusimmissa versioissa Xeniinkin on lisätty AMD:n ja Intelin ratkaisuja tukeva laitteistotason hypervisor. Merkittävä hanke on myös virtualisoinnin tuki suoraan Linuxin ytimessä. Versiosta 2.6.20 on Linuxissa ollut mukana KVM (Kernel-based Virtual Machine). Tuettuina ovat sekä AMD-V että Intel VT, vieraskäyttöjärjestelminä Linux ja Windows. Sun on jo pitkään tarjonnut Solaris-käyttöjärjestelmässään ilman hypervisoria toimivaa Containers-ratkaisua. Siinä isäntäkäyttöjärjestelmä ajaa virtuaalipalvelimia omina prosesseinaan ja on suoraan vastuussa niiden eristämisestä toisistaan sekä laitteistoresurssien jakamisesta niille. Virtuaalipalvelinten on aina oltava Solariksia, mutta ratkaisun etuna on toisaalta kaikenlaisten emulointien ja kikkailujen jääminen pois. Linuxillekin on toteutettu vastaavanlaisia käyttöjärjestelmätason virtualisointeja. Avoimen koodin Openvz-projekti lienee tunnetuin esimerkki. Sen pohjalta kaupallisen Virtuozzotuotteen kehittänyt Swsoft on viime vuosina kasvanut nopeasti ja noussut palvelinvirtualisoijien kärkiryhmään. kustannushyödyt hallinnan kautta Virtualisoidun ympäristön palvelinratkaisu kannattaa suunnitella huolella. Jos kaikki vanhat palvelimet ahdetaan yhteen jättimyllyyn, luodaan samalla keskitetty vikaantumispiste. On viisaampaa pystyttää muutama palvelin ja jättää niille sen verran vapaita resursseja, että yhden laitteen vikaantuessa sillä ajettavat virtuaalipalvelimet voidaan siirtää muille. Kun virtuaalipalvelin ajetaan alas, se on olemassa vain virtuaalisen laitteistonsa määrittelevinä tiedostoina. Siirto fyysisestä koneesta toiseen käy periaatteessa helposti, mutta käytännössä eri valmistajien ratkaisut eroavat hallittavuudeltaan huikeasti. Mitä paremmat apuvälineet on tarjolla aluksi fyysisen palvelimen siirtämiseen virtuaalipalvelimeksi ja virtuaalipalvelimen siirtämiseen isäntäkoneelle, sitä parempi. Fyysisten resurssien kuten tallennusverkkojen tai ryväspalvelinten tuki, vikatilanteista toipuminen sekä virtuaalikoneiden siirto palveluita keskeyttämättä laitteelta toiselle ovat toimintoja, joiden toteutustavat ja automatisointiaste vaihtelevat suuresti. Käyttöjärjestelmävalmistajista riippumattomalla Vmwarel- Vmware on kahdeksan vuoden aikana ehtinyt kehittää mittavan valikoiman virtualisointialustoja, infrastruktuuripalveluita sekä hallinta- ja automaatioohjelmia. 64 tietokone marraskuu 2007 la on pisimpään markkinoilla vaikuttaneena etulyöntiasema. Toisaalta Linuxin tai Windowsin kanssa pitkään ja pelkästään työskennelleillä pääkäyttäjillä on matalin oppimiskynnys omasta ympäristöstä nousseen natiiviratkaisun käyttöönottoon. Novell on kehittämässä monipuolisiavirtualisointiratkaisuja Linuxille. Suse Enterprise ■ case Vuokralle tarjotaan: virtuaalikoneita toimitusjohtaja lauri kasti kertoo Planeetta internet oy:n vuokranneensuomalaisilleasiakkailleen jo reilut toista tuhatta virtuaalipalvelinta.Asennuskannasta neljä viidesosaa on linux-koneita. Helsinkiläisyritys Planeetta Internet oy tarjoaa asiakkailleen virtualisointitekniikkaan perustuvia web-hotellipalveluita. Toimitusjohtaja lauri kasti selvittää, että virtualisoitu palvelinympäristö sopii erityisesti yritysasiakkaiden käyttöön perinteistä jaettua kotisivupalvelinta paremmin. kun palvelimella asennetaan raskaita java- tai asp-pohjaisia verkkokauppa-, asiakaspalvelutai extranet-sovelluksia, Planeetta Internet antaa ohjelmoijalle koko virtuaalisen palvelinympäristön hallittavaksi. Virtuaalipalvelin on eristetty fyysisestä ajoalustasta, joten ohjelmistoyritys voi tarjota asiakkailleen aina samanlaisen ympäristön, jonka yksityiskohtia ei tarvitse säätää asiakkaiden pääkäyttäjien kanssa. asiakas voi myös hallita omaa palvelintaan web-käyttöliittymän kautta ja vaikka käynnistää palvelimen uudelleen esimerkiksi ohjelmistopäivitysten yhteydessä tai virhetilanteissa. Fyysisten palvelinten etähallintasovittimia ei tarvita, mikä osaltaan laskee ratkaisun kustannuksia, huomauttaa kasti. Palvelun perustana on yhdysvaltalaisen swsoftin kehittä- Server 10 sisältää Xen-virtualisoinnin korkean käytettävyyden toteutuksena. Yhtiö on myös lisäämässä perinteisen Zenworkssarjansajärjestelmänhallintaohjelmistoihin pitkälle vietyjä virtuaalikoneiden hallinta- ja orkestrointivälineitä. Yhtiön tavoitteena on hallita kaikkien johtavien virtualisointitoimittajien tuotteilla rakennettuja ympäristöjä. tk mä kaupallinen Virtuozzo-tuote. Planeetta Internet toimii myös swsoftin partnerina ja myy ohjelmistoa suomalaisille yritysasiakkailleen. Virtuozzo on suunniteltu erityisesti palvelukeskuskäyttöön, ja hallintatyökalut ovat pitkälle kehitettyjä. kastin mukaan nimenomaan hallintatyökalut erottavat avoimen koodin virtualisointiratkaisut kaupallisista tuotteista. Virtuozzon tapauksessa esimerkiksi laitteistojen ylläpito voi tapahtua tuotantoa juurikaan häiritsemättä. Linux-palvelimilla virtuaalipalvelimen siirto fyysiseltä laitteistolta toiselle käy vain sekuntien käyttökatkolla, koska uusi virtuaalikone voidaan käynnistää valmiiksi odottelemaan lennossa tehtävää siirtoa.Windows-palvelin on käynnistettävä uudella koneella uudelleen, mikä pidentää siirtoajan useisiin minuutteihin. ”Palvelukeskuskäytössä on myös tärkeätä, että valmistajan tekninen tuki on aina käytettävissä”, sanoo kasti. jos tuotantokäytössä löydettäisiin vakava ohjelmavirhe, ratkaisujen etsintä tai anelu avoimen koodin kehittäjäryhmien keskustelualueilta kestäisi aivan liian kauan.
SAMULi koTiLAinen • TeSTiT: TeRo MÄkikAnGAS • kUVAT: TiMo SiMPAnen LABS Vihreä it – tietotekniikan tulevaisuus Sähkölasku voi pahimmillaan kaksinkertaistaa tietotekniikan kustannukset. Kuumin trendi on nyt vihreä it. Uusilla ratkaisuilla voi paitsi hidastaa ilmastonmuutosta, myös tehdä valtavia rahallisia säästöjä. 66 TieTokone marraskuu 2007 Hetki sitten ei sähkön säästö kiinnostanut ketään. Harva it-alalla törmäsi koskaan koko kysymykseen. Tänä vuonna tilanne on muuttunut kuin veitsellä leikaten. Laitevalmistajat riitelevät julkisuudessa, kenellä on energiatehokkaimmat laitteet, samaan tapaan kuin ennen väännettiin kättä suorituskyvystä. Yhtäkkiä kaikki vannovat vihreän tietotekniikan nimeen, ja esittelevät kilvan uusia energiapihejä laitteita ja tekniikoita. Muutos on ollut niin nopea, että monet miettivät, onko kyse vain jostain ympäristöhypestä. Otetaanpa siis aluksi pari faktaa. Monelle on yllätys, että palvelinkeskuksissa sähkölasku on usein yhtä suuri kuin laitteiden hankintakustannus. Yhdysvalloissa datakeskukset kuluttavat joka vuosi noin kolmen miljardin euron edestä sähköä, ja viidessä vuodessa tietotekniikan sähkölasku on kaksinkertaistunut. IDC ennusti viime vuonna, että palvelinten määrä kasvaisi neljässä vuodessa 50 prosentilla, joten nykyvauhdilla tilanne pahenee nopeasti. Esimerkiksi Google rakentaa uutta datakeskusta Yhdysvaltojen syrjäiseen Oregoniin, koska viereisestä Columbia-joesta saa halpaa ja saasteetonta vesivoimaa. Saksalaislehti Die Zeit on laskenut, että yksi haku Googlen hakukoneella kuluttaa yhtä paljon virtaa, kuin mitä energiasäästölamppu vie tunnissa. Suomessa tilanne ei juuri Yhdysvalloista eroa. Täältäkin löytyy konesaleja, joiden vuotuinen sähkölasku on yli miljoona euroa. Jos katsotaan koko yritysten tietotekniikkalaitteistoa, on sen sähkönkulutus jo kolmasosa koko it-budjetista. Muutaman vuoden sisällä tietotekniikan sähkölasku on suurempi kuin muut it-kulut yhteensä. Paitsi miljardien eurojen globaalista rahareiästä, on kysymys myös melkoisista käytännön ongelmista. Kuten myöhemmin tulemme huomaamaan, sähkö- ja kuumenemisongelmat ajavat yrityksiä aivan absurdeihin tilanteisiin. it on pahempi kuin lentoliikenne Mutta ei kai tietotekniikalla ole paljonkaan merkitystä ympäristön suojelun kannalta? Kyllä on. Gartnerin mukaan tietotekniikka aiheuttaa kaksi prosenttia koko maailman hiilidioksidipäästöistä. It:llä on siis yhtä suuri merkitys kuin paljon parjatulla lentoliikenteellä. Kehittyneissä maissa tietotekniikan osuus on tietysti paljon suurempi. Esimerkiksi Yhdysvalloissa pelkästään datakeskukset kuluttavat viiden suuren voimalan kaiken sähkön. Kun mukaan otetaan kaikki muu tietotekniikka, tarvitaan voimaloita ehkä viisinkertainen määrä. Yhtälöä pahentaa se, että muutoksia pitäisi tehdä paljon nopeammin kuin kukaan osasi odottaa. Nobelin palkinnon ympäristötyöstään saanut Al Gore kertoo, että monien tiedemiesten mielestä aikaa rankkoihin korjauksiin on vain kymmenisen vuotta. Sen jälkeen ilmastonmuutos voi alkaa ruokkia itse itseään siinä määrin, ettei paluuta vanhaan ole. Tietotekniikan valmistajat ja ostajat eivät ole tyhmiä. Kun asia ymmärretään, useimmat haluavat tehdä osansa. Kokonaisuutta ajatellen on vain luontevaa, että vihreä it (green it) on ykkösenä Gartnerin tuoreella tietotekniikan trendien listalla. Mutta miksi muutokseen on törmätty näin yllättäen? Palvelinkeskukset hätää kärsimässä Harva asia tietotekniikassa on noussut esille yhtä yllättäen kuin vihreä it. Yleensä trendit muhivat pinnan alla vuosia, ja niihin ehditään jo kyllästyäkin ennen kuin todelliset marraskuu 2007 TieTokone 67
Page 1 and 2: vertailussa tuoreimmat tehomikrot w
Page 3 and 4: sisältö TieTokone marraskuu 2007
Page 5 and 6: lukijalta Tietokone, lukijalta, PL
Page 7 and 8: ajankohtaista ➤➤➤ Adobe Max 2
Page 9 and 10: markkinaseuranta kiM LeiDeniUS tall
Page 11 and 12: Leena paLotie menestyksiä Aapeli Y
Page 13 and 14: tulevaisuuden tietotekniikka KIM LE
Page 15 and 16: petteri järvinen Diplomi-insinöö
Page 17 and 18: ■ ■ ■ v e r t a i l u Keskusm
Page 19 and 20: ■ ■ ■ v e r t a i l u ■ mit
Page 21 and 22: ■ ■ ■ v e r t a i l u mysteer
Page 23 and 24: 0 halutuinta digilahjaa olli-Pekka
Page 25 and 26: petteri JÄrViNeN • piirros: petr
Page 27 and 28: oppivat niin sanotut bayesian-suoda
Page 29 and 30: ■ ■ ■ t e k n i i k k a TekST
Page 31 and 32: ■ ■ ■ t e k n i i k k a tiput
Page 33 and 34: osmo a. wiio Viestinnän emerituspr
Page 35 and 36: ■ ■ ■ i c t- p a n e e l i on
Page 37 and 38: johanna korhonen Johanna Korhonen o
Page 39 and 40: Seurantaa ajatellen web-selailuun l
Page 41 and 42: MaiJa-Liisa ihanus • kuvaT: Mikko
Page 43 and 44: kään tule kuntoon, työ siirtyy v
Page 45 and 46: k y t kentöjä PerTTI hämäläIne
Page 47 and 48: Pertti Hämäläinen Verkkovoimaa v
Page 49: man isäntäkäyttöjärjestelmää
Page 53 and 54: nykypalvelimissa jäähdytysilmaa o
Page 55 and 56: Dell on tehnyt virransäästöstä
Page 57 and 58: v i h r e ä i t ■ ■ ■ sääs
Page 59 and 60: Panasonic on selkeä ensimmäisen s
Page 61 and 62: Pcmark Vantagen suurin uudistus on
Page 63 and 64: OlyMPUS µ 820 Sääsuojattu pikkuk
Page 65 and 66: vapaalla OLLI-PEKKA 82 TIETOKONE ma
Page 67 and 68: syöttää joko suoraan, vaikkapa
Page 69 and 70: Blogit.tietokone.fi Tero Lehto on T
Page 71 and 72: Ryhtiä tietoliikenneverkkoon eXTre
Page 73: Tehokäyttäjän kännykät ■ Teh

Tietokone 13/2007

You also want an ePaper? Increase the reach of your titles

Delete template?

Save as template?