Tietokone 13/2007

More documents

Recommendations

Info

maija-Liisa ihanus • KuvaT: Timo simpanen Avoimen lähdekoodin eduista ja haitoista Avoimen lähdekoodin ohjelmistojen ympärillä velloo väittämiä ja asenteita. Raatimme muistuttaa suljetun koodin ohjelmistoissa olevan samankaltaisia ongelmia kuin avoimella puolellakin. Tietokone-lehden toimituspäällikkö Kari Haakana oli kerännyt tämänkertaiseen, open sourcea käsittelevään paneeliin väitteitä ja käsityksiä aiheesta. Osa väitteistä on tehty vakavalla naamalla, osa on provosoivia, mutta ne kuvastavat käsityksiä, joita avoimen lähdekoodin ohjelmista on. Väitteet heitettiin kaksinörttiselle raadille. Arto Teräs on open source -aktivisti ja Suomen Linux-käyttäjien yhdistyksen Flugin entinen puheenjohtaja. Päivätöissä hän on sovellusasiantuntija CSC – Tieteellinen laskenta Oy:ssä. Janne ”Jaba” Pikkarainen taas on tuttu Tietokoneen Linuxin jäljillä -blogista. Oikeissa töissä hän on Sanomadatassa, jossa huolehtii Mbnetin Linux-palvelimista. Ensimmäinen väite on yleinen: open source -ohjelmat ovat ilmaisia, niitä kehittämällä ja myymällä ei voi siis saada rahaa. ”Oikein/väärin/jotain siltä väliltä/ei tietoa, mitä raati vastaa”, Haakana kysyy. ”Totta sinänsä, että jos pelkästään koodaa ohjelmia ja pistää niitä jakoon, ei sillä välttämättä rahaa saa. Moni firma rahoittaa toimintansa tarjoamalla tukipalveluja tai tarjoamalla koulutusta softan käyttämiseen. Ansaitsemiskeinoja on muitakin kuin että itse softasta maksetaan rahaa, esimerkiksi vuosittaiset tukimaksut”, Pikkarainen luettelee. ”Lisenssimaksuilla ei oikein voi rahaa tahkota, eivätkä ohjelmakokoelmat kuten Linuxjakelupaketitkaan rahasampoja ole. Mutta suuri osa maailmassa myytävästä softasta on räätälöityä, ja silloin softan kehittämisestä voi pyytää rahaa”, Teräs sanoo. Liikaa lisenssejä Avoimen koodin ohjelmistojen jakelua määritellään erilaisin lisensointijärjestelmin, esimerkiksi kolmanteen versioonsa ehtineellä GPL:llä. ”Miksi niitä on niin paljon, kolmisenkymmentäkö niitä on?”, Haakana tivaa. ”Varmaan siksi, että projekteja on lähtenyt liikkeelle eri puolilta maailmaa. Eri kehittäjät ovat aikanaan määritelleet lisensseille vähän eri rajat”, Pikkarainen taustoittaa. ”Aiemmin jokainen avoimen lähdekoodin ohjelmia kirjoittanut firma teki oman lisenssinsä ja laittoi siihen omia ehtoja, ja lisenssit olivat epäyhteensopivia olemassa olevien kanssa eikä useiden ohjelmien koodeja voinut yhdistää. Mutta nyt lisenssejä on vähemmän. On BSD-tyyppiset lisenssit, joilla saa tehdä mitä tahansa eikä muutoksia tarvitse antaa takaisin yhteisölle. Sitten on GPL ja muut copyleft-tyyppiset lisenssit, joissa muokattukin versio pitää julkaista samalla lisenssillä eteenpäin”, Teräs jaottelee. Open source -softan käyttämisen epäillään sitovan ennalta arvaamattomiin velvoitteisiin. ”Onko kaikille käyttäjille selvää, mihin open source -ohjelmia käyttäessään sitoutuu?” Haakana kysyy. ”Kaikki eivät lue lisenssejä loppuun asti, mutta jos ottaa käyttöön avoimen ohjelmakoodin softan eikä myy sitä eteenpäin, ei ole mitään ongelmia”, Pikkarainen huomauttaa. ”Käyttäjähän voi vapaasti painaa sitä accept-nappulaa ja käyttää softaa ilman että tarvitsee hallita lisenssiasioita. Jos softaa taas levittää osana omaa kaupallista tuotettaan, pitää katsoa ehtoja tarkemmin. Ehtoja on, mutta eivät ne ole niin ennalta arvaamattomia, varsinkaan jos niitä vertaa suljettuihin ohjelmistoihin – ne ovat vain erilaisia, niihin ei ole totuttu ja siksi on joskus tullut väärinymmärryksiä”, Teräs muistuttaa i c t- p a n e e l i Patentit eivät vain yksinkertaisesti toimi ohjelmistopuolella. arto Teräs, open source -aktivisti, sovellusasiantuntija Samasta kernelistä hyötyvät kapitalistisessa maailmassa kaikki. janne pikkarainen, Linuxin jäljillä -bloggaaja En muista IBM:n esiintyneen sosialistisena yrityksenä. Kari haakana, Tietokone-lehden toimituspäällikkö marraskuu 2007 TieToKone 47
■ ■ ■ i c t- p a n e e l i onko se sosialismia? Seuraava väite on lyhyt: open source on sosialismia. Tällaisen väitteen on esittänyt ainakin ohjelmistoyhtiö SAP:n entinen tuote- ja teknologiajohtaja Shai Agassi. Hänen mukaansa open source on ”intellectual property socialism” eli tekijänoikeuksien sosialisointia. ”Onko teillä punaiset paidat viattomien kollareidenne alla? Onko open source sosialismia?” ”Onhan siinä jonkin verran sellaisia piirteitä mutta mielestäni positiivisessa hengessä. Open source sopii myös kapitalistiseen maailmaan. On ryhmittymiä, joilla sosialistiset piirteet ja etiikka ovat hyvinkin tärkeässä asemassa, kuten Free Software Foundation. Sille on tärkeää, että voi auttaa kaveria, että ohjelmakoodin saa käyttöön ja sitä saa käyttää ilman rajoitteita. Yritysten, jotka käyttävät avointa lähdekoodia kaupallisista lähtökohdista, kannattaa kuitenkin ottaa huomioon avoimen lähdekoodin yhteisö. Synergiaetuja voi olla paljon”, on Teräksen kanta. 48 TieToKone marraskuu 2007 ”Synergiaedut ovat totta. Esimerkiksi Linuxin ytimen kehitykseen osallistuu hirveä määrä suuria yrityksiä – IBM:ää, Nasaa – eri puolella maailmaa. Kun ne pistävät hynttyyt yhteen kehittämisessä, lopputulos on hyvä, siinä ei ole mitään pahaa. Samasta kernelistä kapitalistisessa maailmassa hyötyvät loppupeleissä kaikki”, Pikkarainenkin sanoo. ”En muista IBM:n viime aikoina tai koskaan esiintyneen sosialistisena yhtiönä”, Haakana kaivelee muistiaan. Sama Shai Agassi sanoi pari vuotta sitten, että jos SAP avaisi koodinsa, yhtiöllä ei enää olisi kiihoketta kehittää uusia innovaatioita. Raati äityikin pohtimaan, mitkä ovat todellisia innovaatioita, mitkä vain inkrementaalista tuotekehitystä. Kopiointia vai innovointia ”Open source -kehityksessä kopioidaan kaupallisten toimijoiden keksintöjä”, Haakana muotoilee asian väitteen muotoon. ”Kyllä se kulkee molempiin Kolmikosta Kari haakana (vas.), janne pikkarainen ja arto Teräs koostunut open source -paneeli totesi avoimen lähdekoodin monimuotoisen kehittäjäympäristön tuovan mukanaan hajanaisuutta. suuntiin. Hyviä ideoita otetaan käyttöön puolin ja toisin eikä se ole paha asia”, Pikkarainen vastaa. ”Suurin osa ohjelmistotaloista ja -projekteista kopioi sitä, mitä aiemmin on tehty, ja lisää siihen hiukan jotain. Sellaisia, jotka tekevät jotain radikaalisti uutta, on vähän – se vaatisi visiota. Innovaattoreita jos ryhtyy mainitsemaan... Applehan on tehnyt innovaatioita ja kehittänyt enimmäkseen suljettua softaa. Jos open sourcessa on innovoitu, takana on usein ollut yksittäinen henkilö. Python-ohjelmistokielessä on ollut innovaatioita, ja ne ovat olleet sen kehittäjän Guido van Rossumin ideoiden pohjalta. Firefoxissa on otettu paljon vanhaa mutta otettu myös uusia ideoita. Suljetullakin puolella on helppo ottaa käyttöön avoimelta puolelta tulleita ideoita”, Teräs luettelee. ”Linuxin graafiset käyttöliittymätkin jäljittelevät Window- sia sen sijaan että niissä olisi jokin aivan uudenlainen tapa järjestää tai esittää tietoa”, Haakana ajattelee ääneen. ”Näin onkin mainstreamin käyttämissä työpöydissä, ne varmaan tietoisestikin jäljittelevät OSX:ää tai Windowsia pyrkiessään helpottamaan uusien käyttäjien siirtymisen toiselle puolen aitaa”, Pikkarainen tuo toista näkökulmaa. Eikö Microsoftin väite, että Linux loukkaa satoja Microsoftin patentteja, todista, että suoraa matkimista tapahtuu? ”Tässä haisee kyllä... Ei tästä pysty sanomaan mitään ennen kuin Microsoftin toimitusjohtaja Steve Ballmer sanoisi viimeinkin jotain eikä vain möykkäisi”, Pikkarainen huokaa. ”Patentteja myönnetään niin laajoille kokonaisuuksille, että mikä tahansa monimutkainen ohjelmistokokonaisuus kuten Linuxin tai Windowsin ydin loukkaa tai käyttää hirveän monta patentoitua tekniikkaa.
Page 1 and 2: vertailussa tuoreimmat tehomikrot w
Page 3 and 4: sisältö TieTokone marraskuu 2007
Page 5 and 6: lukijalta Tietokone, lukijalta, PL
Page 7 and 8: ajankohtaista ➤➤➤ Adobe Max 2
Page 9 and 10: markkinaseuranta kiM LeiDeniUS tall
Page 11 and 12: Leena paLotie menestyksiä Aapeli Y
Page 13 and 14: tulevaisuuden tietotekniikka KIM LE
Page 15 and 16: petteri järvinen Diplomi-insinöö
Page 17 and 18: ■ ■ ■ v e r t a i l u Keskusm
Page 19 and 20: ■ ■ ■ v e r t a i l u ■ mit
Page 21 and 22: ■ ■ ■ v e r t a i l u mysteer
Page 23 and 24: 0 halutuinta digilahjaa olli-Pekka
Page 25 and 26: petteri JÄrViNeN • piirros: petr
Page 27 and 28: oppivat niin sanotut bayesian-suoda
Page 29 and 30: ■ ■ ■ t e k n i i k k a TekST
Page 31 and 32: ■ ■ ■ t e k n i i k k a tiput
Page 33: osmo a. wiio Viestinnän emerituspr
Page 37 and 38: johanna korhonen Johanna Korhonen o
Page 39 and 40: Seurantaa ajatellen web-selailuun l
Page 41 and 42: MaiJa-Liisa ihanus • kuvaT: Mikko
Page 43 and 44: kään tule kuntoon, työ siirtyy v
Page 45 and 46: k y t kentöjä PerTTI hämäläIne
Page 47 and 48: Pertti Hämäläinen Verkkovoimaa v
Page 49 and 50: man isäntäkäyttöjärjestelmää
Page 51 and 52: SAMULi koTiLAinen • TeSTiT: TeRo
Page 53 and 54: nykypalvelimissa jäähdytysilmaa o
Page 55 and 56: Dell on tehnyt virransäästöstä
Page 57 and 58: v i h r e ä i t ■ ■ ■ sääs
Page 59 and 60: Panasonic on selkeä ensimmäisen s
Page 61 and 62: Pcmark Vantagen suurin uudistus on
Page 63 and 64: OlyMPUS µ 820 Sääsuojattu pikkuk
Page 65 and 66: vapaalla OLLI-PEKKA 82 TIETOKONE ma
Page 67 and 68: syöttää joko suoraan, vaikkapa
Page 69 and 70: Blogit.tietokone.fi Tero Lehto on T
Page 71 and 72: Ryhtiä tietoliikenneverkkoon eXTre
Page 73: Tehokäyttäjän kännykät ■ Teh

Tietokone 13/2007

Create successful ePaper yourself

Delete template?

Save as template?