Tietokone 13/2007

More documents

Recommendations

Info

■ ■ ■ t i e t o a m m a t i s s a Pienestä palkasta lähdetään Aloitteleva tietoliikenneasentaja pääsee 8,53 euron tuntipalkalla vajaan 1 400 euron kuukausipalkkaan. Ammattitutkinto tuo 60 senttiä lisää tuntipalkkaan. Kokeneen asentajan tai työnjohtotehtävissä toimivan tuntipalkka on työehtosopimuksen mukaan 16, 65 euroa ja kuukausipalkka näin ollen hieman vajaat 2 700 euroa. Alalla maksetaan myös henkilökohtaisia palkanlisiä sekä esimerkiksi ”Kerran olen melkein hermostunut”, hän tosin myöntää. Vaikeampaa kuin asiakkaan mahdollisten purkausten vastaanottaminen saattaakin olla vian selittäminen. ”Yleensä asiakas ei ymmärrä alaa, ja voi olla todella vaikea selittää, mistä vika johtui. Vielä haastavampaa se on, jos asiakas on englanninkielinen. Heitäkin on täällä Tampereen seudulla.” kotona 24 megaa Kuusinen valmistui tietoliikenneasentajaksi vuonna 2005 Tampereen ammattiopiston Pyynikin ammattioppilaitokselta. Siellä voi sähköalan perustutkinnon elektroniikan ja tietoliikennetekniikan koulutusohjelmassa suorittaa elektroniikka-asentajan tutkinnon ja suuntautua tässä tietoliikennetekniikkaan. Opinnot kestivät kolme vuotta ja antoivat Kuusisen mielestä hyvät peruseväät työhön. ”Koulutus antaa laajan pohjan, esimerkiksi perustiedot elektroniikasta ja gsm-tekniikasta, mutta ei käytännön töitä pystytä koulussa opettamaan. Mahdollisia vikoja ja tapauksia on niin valtava kirjo, ettei niitä voi koulussa oppia. Työssä kertyykin tietoa koko ajan lisää.” Yksiselitteistä syytä siihen, Paperilla Juha kuusisen työpäivät näyttävät samankaltaisilta, mutta jokainen keikka on omanlaisensa. 56 TieTokone marraskuu <strong>2007</strong> mastolisää maston korkeuden mukaan. Tietoliikenneasentajia on esimerkiksi Relacomin, YIT:n ja Eltel Networksin palkkalistoilla. Ne tv-mainosten piirretyt tai elävät Soneran tai Elisan hemmot ovat oikeasti edellä mainittujen yritysten työntekijöitä. Alalla sovelletaan Tieto- ja tekniikka-alojen työnantajaliiton Tiklin ja Metallin välistä Tietoalan työehtosopimusta. miksi lähti opiskelemaan juuri tätä, Kuusinen ei osaa nimetä. Hän oli jo pienenä kiinnostunut tekniikasta ja haki myös datanomikoulutukseen. Sen hän tiesi, että autot, metalli tai teollisuuden ratkaisut eivät kiinnosta, ja jäljelle jäi tietotekniikka. ”Tykkäsin kyllä tietokoneilla säätää jo pienenä.” Kuusinen sai oman koneen 11-vuotiaana. Äiti teki sillä työjuttuja ja Juha pelasi. Ala-asteella atk-luokassa oli tuliterät vehkeet, joita oppilaat saivat käyttää. ”Opiskeluaikana ostin opintolainalla oman koneen, kun kotikoneen käytöstä tuli riitaa. Koulun kannalta oli hyvä, kun kotona oli kone ja siellä sai kirjoittaa koulujuttuja puhtaaksi. Koulun koneita kun ei aina riittänyt kaikille.” Nyt tietoliikenneasentajalla on kotona 24:n megabitin yhteys. ”Pelaaminen on jäänyt. Hoidan lähinnä pankkiasiat ja haen tietoa netistä.” ”kun viankorjaus siirtyy meille, se on jo astetta haastavampi. osa vioista saadaan korjattua muuten”, Juha kuusinen sanoo. kuitu poikki, tule apuun Kuusisen työpäivä alkaa seitsemän jälkeen. Silloin hän käy toimistolla tulostamassa sen päivän työmääräykset ja hakemassa työauton. Samaan tiimipäällikkö Arto Pynnösen tiimiin kuuluu seitsemän henkeä. Työt tulevat järjestelmään aluekohtaisesti. Tiimiläisiä asuu niin Tampereella, Valkeakoskella kuin Viialassakin, ja töitä jaetaan asuinpaikan mukaan. Tamperelainen Kuusinen tekee etupäässä töitä Tampereella. ”Mutta joskus peesaan muualla. Töitä on paljon varsinkin ukkosten jälkeen, ja silloin autetaan muita.” Tietoliikennevikoja koetetaan ensin korjata asiakkaan ja teknisen tuen yhteistoimin puhelimitse. Usein pelkkä virran kytkeminen pois ja päälle auttaa. Seuraavaksi koetetaan etäkeinoja. Jos vika ei niillä-
kään tule kuntoon, työ siirtyy vikalistalle ja tulostuu sitten jonoon esimerkiksi Pynnösen tiimille. ”Ilmoitukset tulevat jonoon sitä mukaa kuin niitä tehdään. Tietysti jos vaikka todella iso yritys on ilman verkkoyhteyksiä, operaattori voi priorisoida sen pienempien vikojen edelle. Muuten ne hoidetaan aikajärjestyksessä.” Viat ovat tyypillisesti laite- tai verkkovikoja. Laitevikoja voi olla niin asiakkaan kuin operaattorinkin laitteissa. Verkkovikoja aiheuttavat ukkonen, kosteus ja muut luonnonilmiöt. Asennusvirheitäkin sattuu, samoin kaivinkoneet katkovat joskus piuhoja vahingossa. ”Meidän työhömme kuuluu myös niin sanottu kaapelin näyttäminen. Me maalaamme maahan tai merkkaamme muuten, missä kaapelit kulkevat, että kaivuu-urakoijat osaavat varoa niitä.” Mutta täydellisesti kaapeleita ei pystytä varomaan, sillä aina niiden sijaintia ei voida yksiselitteisesti selvittää. ”Viimeksi eilen taisi kuitu katketa.” Mikä vikana ja missä? Yksi haastavimpia tehtäviä on vian löytyminen. Kun etänä on jo tehty kaikki mahdollinen, se tietää, että vika on fyysinen eli se täytyy löytää. Etsiminen aloitetaan rajaamalla mahdollisia vikapaikkoja pois yksi kerrallaan. Pahimmissa tapauksissa joudutaan vain seuraamaan, miten vika ilmenee, ja sitten päättelemään, missä se voisi olla. ”Jos seuraamme pitemmän aikaa, käymme välillä tekemässä jotain, ja sitten taas seurataan, pätkiikö yhteys vielä. Jos ei pätki, työ kuitataan tehdyksi, jos pätkii, tehdään uusi toimi ja seurataan taas”, Kuusinen kuvaa työnkulkua. Kuten tästä käy ilmi, viankorjaus kestää. ”Viankorjausprosessi on mutkainen ja kiertää monen ihmisen kautta. Työ siirretään aina jollekin tai odotetaan, onko tähänastisesta hyötyä. Siksi se kestää.” Yleensä Eltel Networksillä on päivä aikaa saada vika kuntoon sen jälkeen, kun työ on siirtynyt sille. ”Tosin jos monta liittymää menee yhtä aikaa pimeäksi, puhutaan tunneista.” Asentajat liikkuvat yksin. ”Tietysti autamme toista, jos toisella on kiire ja itsellä ei.” Aina ei ole yhtä ruuhkaista. ■ tausta Juha kuusinen tekee töitään useimmiten yksin. ”Mutta kesällä ukkosten jälkeen on jonoa.” Asentajien nyrkkisääntö on, että yhden vian korjaaminen saisi kestää tunnin. Joskus tunti ei riitä, mutta jokin tapaus saattaa selvitä helpostikin ja tulla hoidetuksi pian. Kuusisella on firman farmariautossa aina täysi varustus mukana tolppakenkiä myöten. ”Farmariautoon mahtuu”, hän perustelee. Yksin ei pärjää enää missään Eltel Networksin asentaja Juha kuusinen on huomannut, että työssä tarvittaisiin asiakaspalvelutaitoja. ”Mutta ei niitä koulussa opetettu.” Helsingin tekniikan alan oppilaitoksen Heltechin sähköalan perustutkintoon kuuluvien elektroniikka-asentajan opintojen esittelyssä sen sijaan todetaan, että ”alalla vaaditaan loogista päättelykykyä ja hyvää keskittymiskykyä sekä yhteistyötaitoja työskenneltäessä erilaisten toimijoiden kanssa”. Apulaisrehtori Jorma karjalai- t i e t o l i i k e n n e a s e n t a j a ■ ■ ■ nen kertoo Heltechissä huomatun, ettei nykymaailmassa enää missään ammatissa pärjää yksin työskennellen. Siksi vuorovaikutustaitoja on pakko opettaa. ”Lähdemme myös siitä, että opiskelijasta voi tulla yrittäjä. Olemme panostaneet yrittäjätaitoihin sekä taitoihin, joita asentaja tarvitsee asiakkaita kohdatessaan.” Osalla linjoista annetaan yrittäjäkasvatusta, joillain taas harjoitellaan opintoihin kuuluvissa töissä asiakkaan kohtaamista. Toinen opiskelija voi esittää asiakasta, ja sitten vaihdetaan vuoroja. Kaikilla ei välttämättä olekaan aivan samanlaista varustusta mukanaan. Kuusinen arvostaa sitä, että työvälineet ovat hyvät. ”Meillä on laitteet, pelit ja vehkeet viimeisen päälle. Kyllä niillä pärjää. Firmassa on myös paljon telepuolen osaamista Soonin ja TPO:n ajoilta. Ammattitaito on huipussaan.” Kuusinen aikoo itsekin kehittää ammattitaitoaan. Hän suunnittelee tietoliikenneasentajan ammattitutkinnon suorittamista. Sen voi suorittaa käytännön kokein, ja hyväksytyn suorituksen jälkeen palkka nousee. urheilla voisi enemmänkin Asentajan työssä ei ole kahta samanlaista päivää. Viat ovat erilaisia, ja niin ovat tapaukset kaikkinensa ja asiakkaatkin. ”Jos olisi joka päivä samaa, sitä tylsistyisi.” Työssä myös oppii. ”Tekniikka kehittyy koko ajan, ja työn myötä oppii uutta. Muilta asentajilta voi kysellä myös ja oivaltaa sitten itse.” Kuusinen joutuu miettimään työnsä huonoja puolia. Ei niitä oikein ole, paitsi se, että joskus menee ylitöiksi. ”Hankalien vikojen paikantaminen voi kestää kauan, jolloin osa siksi päiväksi suunnitelluista töistä uhkaa jäädä tekemättä. Eihän ylitöitä ole pakko tehdä, mutta ei tee mieli jättää töitä tekemättäkään. Sitä paitsi meille maksetaan ylitöistä.” Kuusinen on juuri muuttamassa tyttöystävänsä kanssa yhteen. Kriteerit täyttävän asunnon löytyminen kesti vähän aikaa – siinä kun piti olla sauna. Tällä hetkellä Kuusinen on niin tyytyväinen työhönsä, ettei suunnittele muutoksia uralleen. ”Katsotaan, kauanko mielenkiintoa riittää. Tällä hetkellä sitä on.” Kuusisella ei ole ihmeellisiä harrastuksia vapaa-aikaa täyttämässä; se kuluu parhaiten tyttöystävän ja kavereiden kanssa. ”Urheilla voisi enemmänkin, lenkkeillä vaikka.” Tk marraskuu <strong>2007</strong> TieTokone 57
Page 1 and 2: vertailussa tuoreimmat tehomikrot w
Page 3 and 4: sisältö TieTokone marraskuu 2007
Page 5 and 6: lukijalta Tietokone, lukijalta, PL
Page 7 and 8: ajankohtaista ➤➤➤ Adobe Max 2
Page 9 and 10: markkinaseuranta kiM LeiDeniUS tall
Page 11 and 12: Leena paLotie menestyksiä Aapeli Y
Page 13 and 14: tulevaisuuden tietotekniikka KIM LE
Page 15 and 16: petteri järvinen Diplomi-insinöö
Page 17 and 18: ■ ■ ■ v e r t a i l u Keskusm
Page 19 and 20: ■ ■ ■ v e r t a i l u ■ mit
Page 21 and 22: ■ ■ ■ v e r t a i l u mysteer
Page 23 and 24: 0 halutuinta digilahjaa olli-Pekka
Page 25 and 26: petteri JÄrViNeN • piirros: petr
Page 27 and 28: oppivat niin sanotut bayesian-suoda
Page 29 and 30: ■ ■ ■ t e k n i i k k a TekST
Page 31 and 32: ■ ■ ■ t e k n i i k k a tiput
Page 33 and 34: osmo a. wiio Viestinnän emerituspr
Page 35 and 36: ■ ■ ■ i c t- p a n e e l i on
Page 37 and 38: johanna korhonen Johanna Korhonen o
Page 39 and 40: Seurantaa ajatellen web-selailuun l
Page 41: MaiJa-Liisa ihanus • kuvaT: Mikko
Page 45 and 46: k y t kentöjä PerTTI hämäläIne
Page 47 and 48: Pertti Hämäläinen Verkkovoimaa v
Page 49 and 50: man isäntäkäyttöjärjestelmää
Page 51 and 52: SAMULi koTiLAinen • TeSTiT: TeRo
Page 53 and 54: nykypalvelimissa jäähdytysilmaa o
Page 55 and 56: Dell on tehnyt virransäästöstä
Page 57 and 58: v i h r e ä i t ■ ■ ■ sääs
Page 59 and 60: Panasonic on selkeä ensimmäisen s
Page 61 and 62: Pcmark Vantagen suurin uudistus on
Page 63 and 64: OlyMPUS µ 820 Sääsuojattu pikkuk
Page 65 and 66: vapaalla OLLI-PEKKA 82 TIETOKONE ma
Page 67 and 68: syöttää joko suoraan, vaikkapa
Page 69 and 70: Blogit.tietokone.fi Tero Lehto on T
Page 71 and 72: Ryhtiä tietoliikenneverkkoon eXTre
Page 73: Tehokäyttäjän kännykät ■ Teh

Tietokone 13/2007

You also want an ePaper? Increase the reach of your titles

Delete template?

Save as template?