Tietokone 13/2007

More documents

Recommendations

Info

antti aromaa Antti Aromaa toimii it-konsulttina Beveric Oy:ssä erikoisaloinaanverkkoinfrastruktuuri,tietoliikenne ja tietoturva. ” Henkilökohtaista viestintää ei kannata kahlita nykyisen työnantajan osoitteeseen. ” 58 TiEToKonE marraskuu <strong>2007</strong> Kenen sähköpostia käytät? Henkilökohtaisen ja työhön liittyvän viestinnän erottaminen toisistaan on vanha ajatus. Henkilökohtainen posti kannetaan kotiin, työhön liittyvä työpaikalle. Sähköpostin kanssa kannattaa toimia samoin. Varsin yleisen käytännön mukaan työnantajan sähköpostia käytetään myös henkilökohtaisiin tarpeisiin samoin kuin puhelimia ja fakseja. Jos omien asioiden hoitaminen sopii myös työnantajalle, asiassa ei tavallisissa oloissa ole ongelmia.Epäjatkuvuuskohdissa ongelmia on luvassa. Pelisääntöjen selvittämiseksi pitäisi sähköpostin käytöstä sopia erikseen molempia osapuolia velvoittavalla sopimuksella. Jos sähköpostien osalta voidaan suhteellisen helposti päätyä kaikkia tyydyttävään tulokseen, vaikeammaksi asian tekee työnantajan järjestelmässä ylläpidetty elektroninen kalenteri. Kalentereihin keräytyy ja kerätään valtavasti hyvinkin henkilökohtaisia tietoja. Kalenteritietojen käsittelystä ja käytöstä poikkeustapauksissa kannattaa sopia etukäteen jopa sähköpostia tarkemmin, vaikka lainsäädäntömme ei asiaan puutukaan. Postin perimysjärjestys Jatkumosta poikkeavista tilanteista tavallisin on työsuhteen päättyminen. Hankalimmillaan sähköpostien ja kalenteritietojen omistussuhteita joudutaan selvittämään irtisanoutuneen työntekijän sijaan hänen perikuntansa kanssa. Jos asiaan ei ole varauduttu etukäteen, voi tilanne olla hyvin hankala kaikille osallisille. Ensisilmäyksellä helpointa ja yksinkertaisinta on kieltää henkilökohtainen viestintä ja henkilökohtaiset kalenterimerkinnät yrityksen järjestelmissä. Kiellon toimeenpanoa ei voi valvoa tai pakottaa puuttumatta oikeudetta käyttäjien sähköpostien ja kalenterien sisältöön. Osa henkilökunnan keskinäisestä viestinnästä on aina luonteeltaan yksityistä. Ajatus ei siis toimi käytännössä. Kun posteissa ja kalentereissa on mukana arkaa aineistoa, kannattaa miettiä näiden tietojen kohtaloa tulevaisuudessa. Suurimmassa osassa yrityksistä ainakin osa varmistuksista kerätään pysyvään talteen. Toistaiseksi tallessa olevilla nauhoilla on joukoittain jo aikaa sitten poistuneiden henkilöiden sähköpostilaatikoita ja muita tietoja. Yksittäisen käyttäjän tietojen poistaminen varmistuksilta on käytännössä mahdoton tehtävä. Mobiili ulottuvuus pahentaa tilannetta Sähköpostien ja kalenterien käyttö leviää hiljalleen myös matkapuhelimiin. Siirtymä tulee tuottamaan suuria vaikeuksia omien ja yrityksen asioiden erottamisessa toisistaan. Maksuttomaan web-postiin ei useimmiten kuulu näppärää push-postia saati kalenterin synkronointia kännykän kalenteriin. Molemmat ominaisuudet ovat houkuttavia ja koukuttavia. Usean kalenterin ylläpito on käsityönä turhauttavaa ja johtaa helposti päällekkäisiin varauksiin. Kun yrityksen työkalut ovat henkilökohtaisia näppärämmät, kasvaa kiusaus yrityksen postin käyttämisestä ainoana postilaatikkona. Samalla on helppo keskittää kaikki kalenteritiedot yhteen paikkaan. Yksinkertaisuus ja kätevyys on usein riittävä peruste muiden näkökulmien ohittamiseen. Monissa ohjelmissa on tavallaan varauduttu yksityisenkin sisällön tallentamiseen kalenteriin sallimalla tapahtuman merkitseminen yksityiseksi. Näistä merkinnöistä muut käyttäjät näkevät vain keston ja mahdollisesti varauksen tyypin. Sisältö jää periaatteessa vain omistajan tietoon. Erottaminen on etu Ajatus oman sähköpostin erottamisesta työnantajasta on työntekijän kannalta huomionarvoinen. Henkilökohtaista viestintää ei kannata kahlita nykyisen työnantajan osoitteeseen. Kun osoite ei työsuhteen päätyttyä ole omassa käytössä, voi muuttuneiden tietojen ilmoittaminen postituslistoille, internet-palveluihin ja muihin vastaaviin osoittautua työlääksi tai mahdottomaksi. Aikaisemmin monissa yrityksissä kiellettiin tai koetettiin kieltää selainkäyttöiset sähköpostit niiden tuottamien virusvaivojen takia. Nykyään useimmat ilmaispostin tarjoajat suodattavat posteista sekä roskat että haittaohjelmat hyvin. Kun yhteys henkilökohtaiseen postiin toimii myös työpaikalta, käyttäjät on helppo kannustaa erottamaan oma viestintänsä työhön liittyvästä. Omia posteja voi lukea myös kotoa, nettikahvilassa ja kännykästä avaamatta yrityksen järjestelmiä ulkomaailmaan. Asiaan liittyvät uhat tietovuodoista, haittaohjelmista ja muista ongelmista on parasta hallita koulutuksella ja ohjeilla. Suurimmat toiveeni tuleville sähköpostijärjestelmille liittyvät kalenterien synkronointiin ja näkyvyyden hallintaan synkronoinneissa laitteista toisiin. Jos kalenterimerkinnälle voisi kertoa nykyisen luokittelun sijaan tarkemmin sallituista synkronointitavoista ja näkyvyydestä, voisi työntekijä lähtiessään saada mukaansa vain henkilökohtaisiksi luokitellut tiedot. Työhön liittyneet kalenterimerkinnät ja kokouskutsut esityslistoineen jäisivät yrityksen järjestelmään. Melkein vastaavan menettelyn voi jo nyt tehdä sähköposteille luokittelemalla ne käsin haluttuihin kansioihin. Osan luokitteluista voi tehdä myös säännöillä. TK
k y t kentöjä PerTTI hämäläInen • PIIrros: PeTrI roTsTen FAN järjestää tiedostot Tallennustila on helppo viedä verkkoon, mutta tiedostot tuottavat enemmän päänvaivaa. Lan, wan ja san ovat tuttuja lyhenteitä lähiverkolle, laajaverkolle ja tallennusverkolle. Samalla logiikalla fan (file area network) on tietenkin tiedostoverkko. Se on käyttökelpoinen työväline, joka auttaa jäsentämään tallennusjärjestelmien valikoimaa ja myyntiargumentteja. San-ratkaisun voima on tallennustilan virtualisoinnissa. Tilaa varataan loogisina levyinä, joiden koko voidaan määritellä ja tarvittaessa muuttaa fyysisten tallennuslaitteiden ominaisuuksista ja tilarajoituksista riippumatta. Tallennusverkoissa käsiteltävän tiedon siirtoyksikkö on lohko, mutta palvelimet tallentavat tiedostot loogisille levyilleen käyttäen omia tiedostojärjestelmiään. Palvelinten kanssa keskustelevat työasemat taas tarvitsevat pääsyn vain tiedostoihin eivätkä piittaa sen enempää lohkomuotoisesta datasta kuin palvelinten tiedostojärjestelmistäkään. Windows-koneet näkevät tiedostot ip-verkon yli CIFS-protokollalla (Common Internet File System), jonka Microsoft on kehittänyt vanhemmasta SMB-käytännöstään (Server Message Block). Unix- ja Linux-koneet taas käyttävät NFS:ää (Network File System). Ristiinkäyttöä varten on kehitetty apuvälineitä Linuxin Sambasta Windowsin NFS-asiakasohjelmiin. Polut hukassa Tiedostoihin viitataan niiden nimillä, joihin sisältyvät myös yksikäsitteiset hakemistopolut. Verkossa tiedostojen yksilöimiseen tarvitaan lisäksi palvelimen nimi. Se ei yleensä näy käyttäjälle asti, koska palvelimella oleva jaettu hakemisto kätketään verkkonimen taakse. Windows-käyttäjät näkevät esimerkiksi virtuaalisen levyaseman F ja Linux-käyttäjät hakemiston /osasto. Pääkäyttäjän kannalta tällainen virtualisointi ei vielä riitä. Kun verkkoon jaetut hakemistot on kiinnitetty tiettyihin palvelimiin, niiden sijainnin muuttaminen ja uudelleenjärjestely on työlästä. Lisäksi uusien verkkoresurssien käyttöönotto tietää muutoksia työasemien käynnistysskripteihin, testausta ja käyttäjien informoin- tia muuttuneista käytännöistä. Ongelma ei ole suuri, jos käytössä on pari kolme tiedostopalvelinta tai nas-laitetta. Kun palvelinten määrä kasvaa yli viiden, pääkäyttäjä huomaa rutiinityön lisääntyvän ikävästi. Tiedostorakenteiden siirtäminen vaikkapa tiedostopal- velinten omilta levyiltä uudelle naspalvelimelle vaatii kaikkien polku- ja oikeusmääritysten päivittämistä, mihin kuluu käsityönä helposti päiviä. Pääkäyttäjä alkaakin pian kehitellä omia nimeämiskäytäntöjä, komentojonoja ja muita apuvälineitä, jotta toistuvat muutokset olisi helpompi hoitaa. Kymmenien tai satojen palvelimien hallinta ei kuitenkaan enää pysy yhden ihmisen käsissä tällä tavoin, vaan tarvitaan systemaattisempi lähestymistapa. Tallennusalan laite- ja ohjelmistotoimittajat ovat kehitelleet erilaisia tapoja virtualisoida tiedostoresursseja. Tuotteiden kehittyessä on alettu puhua työasemien ja palvelinten välille määriteltävästä tiedostoverkosta, fanista. Se virtualisoi tiedostojen käsittelyn samaan tapaan kuin palvelinten ja massamuistilaitteiden väliin rakennettava tallennusverkko virtualisoi tallennustilan. Irti aakkosista Alun perin loogisiksi suunnitellut nimeämiskäytännöt rapautuvat . Perimmäinen syy pääkäyttäjän ongelmiin on siinä, että tiedostojen nimeämiseen on käytetty palvelinkohtaisia nimiavaruuksia. Uudelle palvelimelle tallennettavien tiedostojen tuominen käyttäjien saataville vaatii uuden tiedostopolun määrittelyä. Lopulta Windows-käyttäjiltä loppuvat aakkoset kesken ja Unixkäyttäjät hukkuvat polkumäärityksiin. Alun perin loogisiksi suunnitellut nimeämiskäytännöt rapautuvat sitä mukaa, kun palvelimia uusitaan ja niiden tehtäviä järjestellään. Kun tukipalveluun soittava käyttäjä valittaa K-levyasemansa olevan hukassa, tukihenkilön on ensin selvitettävä, mihin fyysiseen palvelimeen tämän nimenomaisen käyttäjän K viittaa. Tiedostoverkon ytimessä on globaali nimiavaruus, joka piilottaa fyysiset palvelimet käyttäjiltä. Kun tiedostoviittaukset on virtualisoitu, tiedostoja voidaan siirtää helposti palvelimelta tai nas-laitteelta toiselle. Tarvitaan vain kertaalleen tehtävä muutos globaalin nimiavaruuden määrittelyihin. Globaali nimiavaruus toimii useim- marraskuu <strong>2007</strong> TIeTokone 59
Page 1 and 2: vertailussa tuoreimmat tehomikrot w
Page 3 and 4: sisältö TieTokone marraskuu 2007
Page 5 and 6: lukijalta Tietokone, lukijalta, PL
Page 7 and 8: ajankohtaista ➤➤➤ Adobe Max 2
Page 9 and 10: markkinaseuranta kiM LeiDeniUS tall
Page 11 and 12: Leena paLotie menestyksiä Aapeli Y
Page 13 and 14: tulevaisuuden tietotekniikka KIM LE
Page 15 and 16: petteri järvinen Diplomi-insinöö
Page 17 and 18: ■ ■ ■ v e r t a i l u Keskusm
Page 19 and 20: ■ ■ ■ v e r t a i l u ■ mit
Page 21 and 22: ■ ■ ■ v e r t a i l u mysteer
Page 23 and 24: 0 halutuinta digilahjaa olli-Pekka
Page 25 and 26: petteri JÄrViNeN • piirros: petr
Page 27 and 28: oppivat niin sanotut bayesian-suoda
Page 29 and 30: ■ ■ ■ t e k n i i k k a TekST
Page 31 and 32: ■ ■ ■ t e k n i i k k a tiput
Page 33 and 34: osmo a. wiio Viestinnän emerituspr
Page 35 and 36: ■ ■ ■ i c t- p a n e e l i on
Page 37 and 38: johanna korhonen Johanna Korhonen o
Page 39 and 40: Seurantaa ajatellen web-selailuun l
Page 41 and 42: MaiJa-Liisa ihanus • kuvaT: Mikko
Page 43: kään tule kuntoon, työ siirtyy v
Page 47 and 48: Pertti Hämäläinen Verkkovoimaa v
Page 49 and 50: man isäntäkäyttöjärjestelmää
Page 51 and 52: SAMULi koTiLAinen • TeSTiT: TeRo
Page 53 and 54: nykypalvelimissa jäähdytysilmaa o
Page 55 and 56: Dell on tehnyt virransäästöstä
Page 57 and 58: v i h r e ä i t ■ ■ ■ sääs
Page 59 and 60: Panasonic on selkeä ensimmäisen s
Page 61 and 62: Pcmark Vantagen suurin uudistus on
Page 63 and 64: OlyMPUS µ 820 Sääsuojattu pikkuk
Page 65 and 66: vapaalla OLLI-PEKKA 82 TIETOKONE ma
Page 67 and 68: syöttää joko suoraan, vaikkapa
Page 69 and 70: Blogit.tietokone.fi Tero Lehto on T
Page 71 and 72: Ryhtiä tietoliikenneverkkoon eXTre
Page 73: Tehokäyttäjän kännykät ■ Teh

Tietokone 13/2007

Create successful ePaper yourself

Delete template?

Save as template?