KASVUSTA VOIMAA -POHJOIS-KYMEN KASVU RY:N ... - Maaseutu.fi

More documents

Recommendations

Info

positiivisinta. Suhteutettuna vuoden 2000 väestömäärään väestön kasvua ei kuitenkaan kerry myöskään Valkealalle. Taulukko 2 Kuntien väestön kehitys ja väestöennuste vuodelle 2030 Tilastokeskuksen väestöennuste vuodelle 2030 ennakoi taajaan asutuille kunnille, Valkealalle ja Elimäelle sekä Kouvolan kaupungille väestön kasvua seuraavan parinkymmenen vuoden aikana. Suurin muuttovoittokunta ennusteen mukaan on Valkeala. Väestötappioita toimintaryhmän alueelle on ennustettavissa Iittiin, Jaalaan ja Kuusankoskelle. Kokonaisuudessaan toimintaryhmän alueen väestö tulee vähenemään 950 henkilöllä (-1,2 %) vuoteen 2030 mennessä. Väestöennusteissa ei kuitenkaan pidä pitäytyä pelkästään historiallisessa tarkastelussa eli tulevaisuutta ei pidä ennustaa yksinomaan aikaisempien vuosien tilastojen valossa. Kymenlaakson liiton laatimassa maakuntasuunnitelmassa 2005–2015 (maakuntahallituksen esitys 21.11.2005) Kymenlaakson väestötavoitteeksi on asetettu 190 000 asukasta vuodelle 2015. Vuodelle 2030 asukkaita arvioidaan olevan maakunnassa 197 500. Väestömäärän kasvua odotetaan tapahtuvan sekä Etelä- että Pohjois-Kymenlaaksossa. Tätä voidaan pitää Kymenlaakson maakunnan yhteisenä tahtotilana. Tavoitteen saavuttamista edistetään myös tällä Pohjois-Kymen Kasvun kehittämisohjelmalla. Ikärakenteesta johtuen Kymenlaaksossa on syntyvien määrä vuodessa noin 200 pienempi kuin kuolleiden määrä. 2000-luvulla Kymenlaakson nettomaahanmuutto on ollut keskimäärin 230 asukasta vuodessa. Nettomuuton arvioidaan olevan seuraavien kymmenen vuoden aikana noin 700 asukasta vuodessa. Tästä maahanmuuton osuus on arvioitu noin 500 asukkaaksi/vuosi. Yhtenä merkittävänä tekijänä kasvavaan maahanmuuttoon ovat avautuvat työpaikat eläköitymisen johdosta. Kymenlaakson liiton maakuntasuunnitelmassa 2005-2015 todetaan, että maaseudun houkuttelevuus luonnonläheisenä asumispaikkana on lisääntynyt ja suuntaus jatkuu edelleen. Varsinkin kasvukeskusten läheisyydessä sijaitsevalla maaseudulla on vetovoimaa. Vakituisista asukkaista 12
kasvava osa on keskuksissa työssä käyviä ja asioivia, osa hyväkuntoisia eläkeläisiä. Asutuksen hajautumista ei keskustojen kehittäminen ja rakentamisen ohjaus pysäytä. Taajamien ulkopuolisen tonttimaan edullisuus ja luonnon rauha houkuttavat monia asuinpaikan valinnassa. Vesi- ja jätehuollon sekä työ- ja asiointiliikenteen mahdolliset lisäkustannukset ollaan valmiita maksamaan. 3.1.2 Vapaa-ajan asuminen Merkittävimmät kesämökkikunnat toimintaryhmän alueella ovat Valkeala, Jaala ja Iitti. Loma- aikana näiden kuntien väkimäärä moninkertaistuu. Alueellista mökkitiheyttä lisää se, että kesämökit ovat pääasiassa sijoittuneet vesistöjen varrelle Salpausselän pohjoispuolelle. Tämän alueen vetovoimatekijöitä ovat kaunis ja puhdas järviluonto sekä hyvä saavutettavuus pääkaupunkiseudulta. Yhteensä toimintaryhmän alueella on yli 9000 kesämökkiä. Taulukko 3 Kesämökkien lukumäärä ja alueellinen jakautuminen Paikkakuntalaisten ja ulkopaikkakuntalaisten omistamien mökkien määrät vaihtelevat suuresti kunnittain. Kouvolassa 90 prosenttia vapaa-ajan asuntojen omistajista on paikkakuntalaisia, Kuusankoskella 54 ja Elimäellä 29 prosenttia. Merkittävimmissä kesämökkikunnissa, Valkealassa (19 % paikkakuntalaisten omistuksessa), Iitissä (14 %) ja Jaalassa (7 %), paikkakuntalaisten omistamien mökkien määrä on vähäisempi ja ulkopaikkakuntalaisten mökkiomistajien määrä suurempi. Keskimäärin toimintaryhmän alueen kunnissa paikkakuntalaisten omistamia mökkejä on noin 35,5 prosenttia ja ulkopaikkakuntalaisten omistamia mökkejä 64,5 prosenttia. Suuri osa vapaa-ajan asuntojen ulkopaikkakuntalaisista omistajista on pääkaupunkiseutulaisia. Elimäellä pääkaupunkilaisten mökkiomistajien osuus on suurin (43 %). Myös Iitissä (37 %) ja Jaalassa (30 %) pääkaupunkiseudulta tulevien mökkiomistajien osuudet ovat merkittäviä. Erityisesti haja-asutusalueille vapaa-ajan asuminen synnyttää taloudellista ja sosiaalista lisäarvoa. Parhaimmillaan vapaa-ajan asuminen vahvistaa haja-asutusalueiden aluerakennetta ja kyläyhteisöjä, monipuolistaa maaseudun ja kaupungin vuorovaikutusta, lisää kylien henkistä vireyttä ja hidastaa maaseudun voimakasta rakenteellista muutosta. Mitä pidempään vapaa-ajan asukkaat saadaan viihtymään paikkakunnalla ja mitä enemmän he käyttävät paikallisia tuotteita ja palveluja, sitä enemmän he myös jättävät alueelle taloudellista ja sosiaalista lisäarvoa. Loma-asuntojen hyödyntäminen kesäkauden ulkopuolellakin sekä loma-asumiseen liittyvät erilaiset 13
Page 1 and 2: KASVUSTA VOIMAA -POHJOIS-KYMEN KASV
Page 3 and 4: 3.5.2.7 Yhteistyötahot ...........
Page 5 and 6: 8.7 Ohjelman kirjoittaminen........
Page 7 and 8: 1 TIIVISTELMÄ Pohjois-Kymen Kasvu
Page 9 and 10: Käytännön hanketoiminta alkoi ke
Page 11: kaupungilla ole taloudellisia resur
Page 15 and 16: 3.1.5 EU:n tukialue ohjelmakaudella
Page 17 and 18: 3.2.4 Valkeala Valkeala, joka on pe
Page 19 and 20: on Kymenlaaksossa keskimäärin 17,
Page 21 and 22: tarjonta on kolmanneksi laajinta Et
Page 23 and 24: Elimäki: Elimäen kirkko, Arboretu
Page 25 and 26: Kymenlaaksossa. Yhteistyö ja työn
Page 27 and 28: Kuusankoski aikoo jatkaa perusterve
Page 29 and 30: Tulevaisuudessa maatalouden osalta
Page 31 and 32: Teuroisissa, Niinimäessä, Takamaa
Page 33 and 34: tekemien hankepäätösten (102 han
Page 35 and 36: 3.5.2.4 Toimiston palvelut Pohjois-
Page 37 and 38: LEADERin erityispiirteistä parhait
Page 39 and 40: hanketoiminnan ohjaaja ja tukija. K
Page 41 and 42: toimintaa toimintaryhmätyön ulkoi
Page 43 and 44: ovat kuitenkin rahoitetuissa kehitt
Page 45 and 46: elämänlaatua. Ihmisten ja yhteis
Page 47 and 48: Valmistelussa on ollut myös ehdotu
Page 49 and 50: Pohjois-Kymenlaakson vahvuutena pid
Page 51 and 52: 6.2 Hyvinvointi- ja tukipalvelut, k
Page 53 and 54: Kynnys yrittäjäksi ryhtymiselle o
Page 55 and 56: 6.3 Kulttuuri Taulukko 10 Kulttuuri
Page 57 and 58: Alueelta puuttuu Kymijoki-ilmiö tm
Page 59 and 60: 6.4 Mikroyrittäjyys Taulukko 11 Mi
Page 61 and 62: Pelto- ja metsäperusteisen bioener
Page 63 and 64:
6.5 Maaseutuasuminen ja maallemuutt
Page 65 and 66:
kyläkoulujen toimintaa voitaisiin
Page 67 and 68:
6.6 Kylämatkailu Taulukko 13 Kylä
Page 69 and 70:
tiukkoja ja byrokratia vaikeuttaa y
Page 71 and 72:
Vahvuutena nähdään, että Pohjoi
Page 73 and 74:
toimimattomuus ja tulevaisuuden haa
Page 75 and 76:
Kansainvälisyys kiinnostaa nuoria.
Page 77 and 78:
Mitä lisäarvoa kansainvälinen to
Page 79 and 80:
Olemassa olevat kansainväliset ver
Page 81 and 82:
- asuinviihtyvyyden lisääminen ym
Page 83 and 84:
Pääkaupunkiseudun ja muiden kaupu
Page 85 and 86:
Kehittämissuunnitelmassa esitetyt
Page 87 and 88:
tavoite: kyläsuunnittelun edistäm
Page 89 and 90:
kehittämisen perusteet ammennetaan
Page 91 and 92:
Uusia jäseniä hallitukseen valitt
Page 93 and 94:
Yhdistyksen taloushallinnon sujumin
Page 95 and 96:
Paikallislehdet tavoittavat hyvin m
Page 97 and 98:
5. 6. 7. 8. 9. 10. 11. 12. 13. 14.
Page 99 and 100:
- hakijalla taloudelliset edellytyk
Page 101 and 102:
Kansainvälistä toimintaa voidaan
Page 103 and 104:
Koska henkilökohtainen hankeneuvon
Page 105 and 106:
o paikallisia lämpöyrittäjyyshan
Page 107 and 108:
• tp 313 Matkailun kehittäminen
Page 109 and 110:
kulttuuri: o hevossuunnistusta: suu
Page 111 and 112:
luontoperintö: o vanhojen hevosper
Page 113 and 114:
o hanketoiminnan koulutuspaketti es
Page 115 and 116:
Muiden järjestämissä tilaisuuksi
Page 117 and 118:
yhteen teemaryhmään. Nämä tekij
Page 119 and 120:
8.6 Yhteistyöneuvottelut Pohjois-K
Page 121 and 122:
9 TOIMINTARYHMÄN MUU RAHOITUS Pohj
Page 123 and 124:
LÄHTEET Painetut lähteet Aulaskar
Page 125 and 126:
Liite 11. Esisopimus kv-yhteistyös
Page 128 and 129:
© KUUSANKOSKEN KAUPUNKI, MAANKÄYT
Page 130 and 131:
SISÄLLYS 1 KANSAINVÄLISYYSKYSELYN
Page 132 and 133:
Reilu puolet kyselyyn vastanneista
Page 134 and 135:
keskeisimmät kansainväliset yhtei
Page 136 and 137:
yhdestä noin viiteenkymmeneen per
Page 138:
myös mm. ulkomaiset kesäasukkaat,
show all

KASVUSTA VOIMAA -POHJOIS-KYMEN KASVU RY:N ... - Maaseutu.fi

Create successful ePaper yourself

Delete template?

Save as template?