KASVUSTA VOIMAA -POHJOIS-KYMEN KASVU RY:N ... - Maaseutu.fi

Toimintaryhmän rahoittamien hankkeiden nähtiin lisänneen alueen kehittämistoimia, parantaneen
alueidentiteettiä sekä lisänneen maaseudun vetovoimaa. Hankkeiden myötä uudentyyppinen
toiminta, ohjelmallinen ja tavoitesuuntautunut kylien kehittäminen, on kasvanut alueella, mistä
esimerkkeinä mainittiin mm. kyläsuunnitelmat, rakennukset sekä yhteistyö.
Hankkeiden merkittävimmät vaikutukset liittyivät hankevetäjien mielestä useimmiten sosiaalisiin
vaikutuksiin. Hankkeet olivat lisänneet sosiaalista kanssakäymistä, tukeneet yhteistyötä ja
yhteenkuuluvuutta, parantaneet elämänlaatua ja asumisviihtyvyyttä sekä säilyttäneet
paikalliskulttuuria.
Hyvänä käytäntönä mainittiin useimmiten toimintaryhmän onnistuminen tehtävässään. Lisäksi usko
tulevaisuuteen on kasvanut oman alueen kehittämisen myötä ja alueen aktivointia on tapahtunut.
Onnistumisina koetaan myös onnistuneet hankkeet sekä yhteistyön lisääntyminen alueella.
Toimintaryhmä on onnistunut oman perustehtävänsä toteuttamisessa. Sen sijaan työntekijöiden ja
hallituksen välinen yhteistyö ei ole aina sujunut. Arvioinnissa tulee selvästi ilmi toimintaryhmän
hallitustyöskentelyn ongelmat. Hallituksen jäsenten välillä on kitkaa ja jännitteitä. Hallituksen
jäsenet eivät usein ole valmiita todella sitoutumaan hallituksen jäseninä työskentelyyn ja koko
toimintaryhmän alueen kehittämiseen. Osa hallituksen jäsenistä kokee olevansa hallituksessa
selkeästi oman kuntansa edustajana. Tällöin toiminnan päämääränä on saada mahdollisimman
paljon hankerahoitusta omaan kuntaan riippumatta siitä, ovatko rahoitettaviksi halutut hankkeet
ohjelman mukaisia vai eivät. Kaikki hallituksen jäsenet eivät halua hyväksyä toimintaryhmän roolia
ylikunnallisena kehittäjänä.
Huonoista käytännöistä useat mainitsivat lisäksi, että henkilöstöresursseja on liian vähän suhteessa
työmäärään. Tämän ongelman taustalla on toimintaryhmän historia. Toimintaryhmä on tuonut
toiminta-alueelleen uuden toimintatavan ja alueen toimijoiden valmiudet hankkeiden kautta
tapahtuvaan ohjelmalliseen kehittämiseen ovat olleet kohtalaisen vähäiset. Toimintaryhmän
työntekijät ovat joutuneet opastamaan hanketoimijoita hanke- ja yhdistystoiminnan perusteista ja
samanaikaisesti rakentamaan muutoin omaa toimintaansa. (Ponnikas & al. 2006)
MMM:n hallinnon tarkastus 17.11.2005
Maa- ja metsätalousministeriö suoritti Pohjois-Kymen Kasvun hallinnon tarkastuksen 17.11.2005.
Tarkastuspöytäkirjassa kiitellään monipuolista hankeopasta, tarkkaa diaarijärjestelmää, erinomaista
kirjanpitoa ja puolivuotisraportteja, runsasta lehtijuttujen määrää, kattavia kotisivuja sekä
toimihenkilöiden työnjaon ja työprosessien kuvauksia.
3.6.3 Toimintaryhmätyön lisäarvo
Toimintaryhmät ovat vielä varsin uusia toimijoita maaseudulla. Ne ovat kuitenkin lyhyessä ajassa
onnistuneet vakiinnuttamaan täydentävän ja vakavasti otettavan roolinsa maaseudun kehittäjinä
(Pylkkänen 2004). Toimintaryhmien tulee tuoda maaseudun kehittämistoimintaan lisäarvoa ja
niiden tulee olla maaseudun asukkaiden, sidosryhmien ym. mielestä tärkeitä alueellisia toimijoita,
jotta niiden toimintaa pidettäisiin tarpeellisena myös jatkossa. Paikka alueen muiden kehittäjien
joukossa tulee ansaita, eikä sitä kukaan toimintaryhmälle ilmaiseksi anna. (Kivimäki 2004a.)
Kuluvan ohjelmakauden arviointien perusteella toimintaryhmätyölle on muotoutunut selvä oma
rooli maaseudun kehittämisessä ja ryhmien panos on koettu monella tavoin kohdealueita
hyödyttäväksi (Maaseudun kehittämisen strategiatyöryhmä 2005, 4). Toimintaryhmätyön
tarkoituksena on edistää paikallista ja omaehtoista toimintaa, edistää maaseudun viihtyisyyttä
asuinalueena, säilyttää paikalliskulttuuria ja näiden toimien kautta parantaa maaseudun ihmisten
44