KASVUSTA VOIMAA -POHJOIS-KYMEN KASVU RY:N ... - Maaseutu.fi
KASVUSTA VOIMAA -POHJOIS-KYMEN KASVU RY:N ... - Maaseutu.fi
KASVUSTA VOIMAA -POHJOIS-KYMEN KASVU RY:N ... - Maaseutu.fi
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
Hankkeiden verkottumista on edistetty mm. järjestämällä Hankkeiden kyläkierroksia Jaalassa,<br />
Iitissä ja Elimäellä sekä yleisten kokousten yhteydessä järjestetyillä Hanketreffeillä.<br />
3.5.2.8 Kansainvälinen toiminta<br />
Pohjois-Kymen Kasvun kansainvälinen toiminta lähti muiden ALMA-ryhmien tapaan hitaasti<br />
käyntiin (marraskuussa 2003 saatiin vahvistus ALMA-ryhmien kv-toiminnan tukikelpoisuudesta).<br />
Pohjois-Kymen Kasvu on luonut suorat kontaktit saksalaisiin Westhavelland ja Elbtalaue -<br />
toimintaryhmiin ja allekirjoittanut kesäkuussa 2005 näiden kanssa kv-hankkeista aiesopimukset.<br />
Westhavelland-toimintaryhmän kanssa on saatu aikaiseksi varsinainen kv-hanke (hakijana Iitin<br />
Käsityöläiset ry). Lisäksi suoria kontakteja on luotu kesäkuussa 2005 Brysselissä järjestetyssä kvseminaarissa<br />
Tanskan, Iso-Britannian, Maltan, Itävallan ja Kyproksen toimintaryhmiin. Pohjois-<br />
Kymen Kasvulla on suoria kontakteja myös Viron ja Puolan maaseudun kehittäjäorganisaatioihin ja<br />
asukkaisiin.<br />
Pohjois-Kymen Kasvu on neuvotellut kesäkuussa ja elokuussa 2005 saksalaisen toimintaryhmän<br />
Westhavellandin kanssa ensi ohjelmakauden yhteistyöstä. Hankeaihioita työstettiin ja aiesopimus<br />
yhteistyöstä (liite 11) allekirjoitettiin helmikuussa 2006 saksalaisten Suomen-vierailun yhteydessä<br />
esim. biopolttoaineiden edistämisestä, kasvivärjäyksestä, kansallispuistojen matkailullisesta<br />
hyödyntämisestä.<br />
Lisäksi luontomatkailuhankkeesta ovat kiinnostuneet toimintaryhmät Iso-Britanniasta, Tanskasta,<br />
Itävallasta Maltalta ja ministeriön edustaja Kyprokselta.<br />
Pohjois-Kymen Kasvu on kesällä 2006 liittynyt jäseneksi toimintaryhmien kattojärjestöön<br />
ELARD:iin sekä ulkojäsenenä ELREN- (biopolttoaineiden käyttöä edistävään verkostoon) ja Gusti<br />
d’Europa –järjestöihin (maaseudun tuottajien markkinointiverkostoon).<br />
Syksyllä 2006 on luotu kontakteja Venäjälle Lugan alueelle osallistumalla Ruralia-instituutin<br />
hallinnoimaan RurAct-hankkeeseen.<br />
3.6 Toimintaryhmätyön arviointia ohjelmakaudella 2000–2006<br />
3.6.1 Toimintaryhmätyön onnistumisia ja ongelmakohtia<br />
Kuluvan ohjelmakauden arviointien perusteella toimintaryhmätyössä on onnistuttu erityisesti<br />
maaseudun asukkaiden osallistumisen, omatoimisuuden ja yhteistyön lisäämisessä sekä sosiaalisen<br />
pääoman luomisessa maaseutualueille (<strong>Maaseutu</strong>politiikan yhteistyöryhmä 2004, 124).<br />
Toimintaryhmät ovat vakiinnuttaneet täydentävän ja vakavasti otettavan roolinsa maaseudun<br />
kehittäjinä (Pylkkänen 2004), ja toimintaryhmien toimintatapa soveltuu hyvin pienten yhdistysten<br />
suomalaiselle maaseudulle. Maaseudun asukkaiden on ollut helppo lähestyä paikallisia<br />
toimintaryhmiä, sillä niiden koetaan olevan lähempänä maaseudun tavallista asukasta kuin<br />
perinteisten viranomaisten. (Keränen et al. 2004.)<br />
Alustavassa Suomen maaseudun kehittämisstrategiassa todetaan, että eri ohjelmat ovat vaikuttaneet<br />
merkittävällä tavalla maaseudun elinvoimaisuuden ylläpitämiseen (Maaseudun kehittämisen<br />
strategiatyöryhmä 2005, 4). Esimerkiksi LEADER+ -ohjelman väliarvioinnin (Pylkkänen 2004)<br />
mukaan laadulliset tavoitteet ja ns. LEADER-erityispiirteet ovat toteutuneet ohjelmassa<br />
keskimäärin hyvin. LEADER-ohjelma on vahvistanut alueiden sosioekonomista elinkelpoisuutta ja<br />
lisännyt elämänlaatua yhteisöllisyyttä tukevilla hankkeilla. Ohjelma on lisännyt asukkaiden<br />
aktiivisuutta ja yhteistyötä sekä tarjonnut ihmisille osallistumisen ja vaikuttamisen väyliä.<br />
36
Change language