KASVUSTA VOIMAA -POHJOIS-KYMEN KASVU RY:N ... - Maaseutu.fi

Lypsykarjatalouden osuus on selvästi vähentynyt ja sen osuus on noin 23 % kaikista tiloista.
Viljelykasveista tyypillisimpiä Kaakkois-Suomen alueella ovat ohra (34 %), nurmi (33 %), kaura
(31 %) ja leipäviljat (19 %). Kesannolla viljelyalasta on (16 %). Rypsin viljelyala on reilut viisi
prosenttia. (Kaakkois-Suomen TE-keskus 2004, 4–5.)
Tarkemmin toimintaryhmän alueella tarkasteltuna maatilojen lukumäärä on ollut laskussa vajaan
kolmen prosentin vuosivauhtia ja tilakohtaiset maitomäärät ovat kasvaneet vuodesta 2003 vuoteen
2004 noin 5000 litralla. Eniten maatiloja on jäljellä Elimäellä (429), Valkealassa (346) ja Iitissä
(290). Muissa toimintaryhmän alueen kunnissa maatiloja on alle 100. Kokonaisuudessaan tiloja
toimintaryhmän alueella on 1210. (Emt., 22.)
Maatilojen tilakoot ovat kasvaneet myös toimintaryhmän alueen kunnissa. Suurimmat maatilojen
keskipeltoalat löytyvät Kuusankoskelta (51,2 ha), Kouvolasta (49,9 ha) ja Iitistä (45,3 ha), mutta
myös muissa kunnissa maatilojen keskipeltoalat ovat nykyisin yli 30 hehtaaria. Elimäen maatiloilla
peltopinta-alaa on keskimäärin 37,6 ha, Valkealassa 31,8 ha ja Jaalassa 31,3 ha. (Emt., 22.)
Vuoteen 1994 verrattuna tilakohtainen maitomäärä on toimintaryhmän alueella lähes
kaksinkertaistunut. Tilakohtaiset maitomäärät olivat vuoden 2004 lopulla yli 130 000 litraa
Elimäellä, Iitissä, Jaalassa ja Valkealassa. Valkealassa tilakohtainen maitomäärä on suurin ollen 159
000 litraa. Kuusankoskella ja Kouvolassa vähäinenkin maidontuotanto on loppunut kokonaan.
Maidontuotantotiloja on eniten Elimäellä (79) ja Valkealassa (61). Iitissä maidontuotantotiloja on
47 ja Jaalassa 20. Yhteensä toimintaryhmän alueella on 207 maidontuotantotilaa. (Emt., 41.)
Viljanviljelyn merkitys tilojen tuotantosuuntana on korostunut myös toimintaryhmän alueella.
Viljanviljelytilojen osuus on reilusti yli puolet aktiivitilojen kokonaismäärästä (n. 62 %).
Lypsykarjatalouden osuus, noin 17 % kaikista tiloista, on sen sijaan selvästi vähentynyt. Muuta
nautakarjataloutta, hevostaloutta, erikoiskasvintuotantoa ja muuta kasvintuotantoa harjoitetaan
kutakin kolmella tai reilulla kolmella prosentilla tiloista ja sikataloutta 2,4 prosentilla tiloista.
(MATILDA 2004; Kaakkois-Suomen TE-keskus 2004, 41.)
Luomutuotannon osuus toimintaryhmän alueella on noin 8 prosenttia. Luomutuottajien välistä
yhteistyötä on vielä kehitettävä sekä tuotteiden tasalaatuisuuteen ja saatavuuteen on kiinnitettävä
huomiota. Luomuviljelty peltoala on ollut viimeisinä vuosina hienoisessa laskussa Jaalassa ja
Elimäellä, mutta Iitissä ja Valkealassa luomuviljelty peltoala on puolestaan hieman kasvanut.
Kuusankoskella luomupeltoala on pysynyt samana ja Kouvolassa luomuviljelyä ei harjoiteta
lainkaan. Toimintaryhmän alueen kunnista luomualan osuus koko peltoalasta on suurin Jaalassa
(16%). Kuusankoskella luomualan osuus on noin 11 prosenttia ja Elimäellä noin 10. Iitissä ja
Valkealassa luomualan osuudet peltoalasta ovat kuutisen prosenttia. (Kouvolan seudun Agenda 21
2005.)
Metsällä on huomattava merkitys tilojen tulonmuodostuksessa etenkin Salpausselän pohjoispuolella
Valkealassa, Jaalassa ja Pohjois-Iitissä. Osassa tiloista metsätalous on tilan päätuotantosuunta.
Pohjois-Kymenlaaksossa maa- ja metsätalouden tukena on lisäksi alueen hyvistä kulkuyhteyksistä
johtuva runsas työssäkäynti taajamissa.
Vaikka vuonna 2004 elettiin suurten politiikkamuutosten odotusaikaa maatalouden rakenne- ja
tukipolitiikassa, maatalousyrittäjien luottamus tulevaisuuteen näyttää säilyneen hyvänä Kaakkois-
Suomen alueella. Maatalouden investointirahoituksen haku on ollut vilkasta ja kiinnostus
maaseudun kehittämistoimintaan on lisääntynyt. Yrityshankkeiden lisääntyminen lupaa hyvää myös
maaseudun pk-sektorin kehitykselle. (Kaakkois-Suomen TE-keskus 2004, 2.)
28