KASVUSTA VOIMAA -POHJOIS-KYMEN KASVU RY:N ... - Maaseutu.fi

hankevalintakriteerit. Kaikki toimintaa ohjaavat linjaukset on hyväksytty toimintaryhmän
hallituksessa. Vuonna 2002 hankkeen suunnittelua ja toteutusta koskevasta ohjeistuksesta koottiin
hankeopas, jota on vuosittain päivitetty.
Toiminnan jatkuva kehittäminen on ollut luonteva osa käytännön työtä, koska vuosittain on laadittu
toimistolle aktivointihankkeiden hankesuunnitelmat budjetteineen ja viestintäsuunnitelmat. Niissä
on otettu huomioon edellisen vuoden puolivuotisraporttien ja vuosittaisten raporttien esille nousseet
ongelmat.
Rahoitettujen hankkeiden jälkiarvioinnin toteutti hankesihteeri Hanna Kortelainen internetkyselynä
1.2.2006 alkaen (Kortelainen 2006). Hankkeiden jälkiarviointi toteutettiin internetkyselynä ja
tulokset koottiin erikseen kehittämishankkeista (81 vastaajaa, vastausprosentti 91 %),
yrityshankkeista (3 vastaajaa, vastausprosentti 100 %, kun yksi vastaaja vastasi yhdellä lomakkeella
kahta yritystukea koskevaan kyselyyn), keskeytyneistä hankkeista (9 vastaajaa, vastausprosentti 90
%) ja Kasvun omista kehittämishankkeista (3 vastaajaa, vastausprosentti 100 %). Kasvun omien
hankkeiden vastauksissa ei arvioitu lainkaan Kasvun toimiston palveluita.
Tärkeimmiksi Pohjois-Kymen Kasvun hankerahan tiedonlähteiksi vastaajat nostivat Kasvun
järjestämät tilaisuudet (38,5 %), kokoukset, joissa Kasvun edustaja oli esitellyt hanketoimintaa
(26,9 %) ja Kasvun hankehakua koskevat lehti-ilmoitukset (25,6 %). Kolmen tärkeimmän
tiedonlähteen joukkoon nousivat lehti-ilmoitukset (13 mainintaa), lehtijutut (13) ja lehdet yleensä
(6). Hanketoiminnassa vaikeimmilta tuntuneiksi asioiksi arvioitiin kustannusarvion laadinta,
lomakkeiden täyttäminen, maksatuksen hakeminen ja rahoitussuunnitelman laatiminen. Vastaajat
panostaisivat aiempaa enemmän muiden innostamiseen, hankkeen kustannusarvion laskentaan,
aikataulun tarkempaan suunnitteluun ja rahoituspohjan suunnitteluun, jos lähtisivät uudelleen
mukaan samaan hankkeeseen. Hankkeiden hyvinä käytäntöinä kehittämishankkeet pitivät erityisesti
hyvää suunnittelua. Hankkeen suunnitteluun tulisi varata riittävästi aikaa ja hankkeen tavoitteet
tulisi määritellä selvästi. Välitavoitteiden asettaminen on auttanut pysymään hankeaikataulussa.
Kehittämishankkeista 55,1 % arvioi hankkeidensa tavoitteiden toteutuneet erittäin hyvin ja melko
hyvin (37,2 %). Saavuttamattomat tavoitteet koskivat pääasiassa työllistämistavoitteiden alittumista.
Tärkeimmiksi laadullisiksi tuloksiksi vastaajat nostivat ihmisten sosiaalisen kanssakäymisen
edistämisen, alueen asukkaiden yhteistyön ja yhteenkuuluvuuden tukemisen, paikallisten
perinteiden ja paikallisen kulttuurin säilyttämisen, paikallisten asukkaiden elämänlaadun
parantamisen tai ylläpitämisen sekä asumisviihtyvyyden parantamisen tai ylläpitämisen. Yli puolet
(56,4 %) kehittämishankkeista ei olisi toteutunut lainkaan ilman ALMA-ohjelman rahoitusta.
Hankkeista 19 % olisi todennäköisesti toteutunut pienempimuotoisena ja 15 % myöhemmin.
Pohjois-Kymen Kasvun toimiston palvelun laatuun kehittämishankkeet olivat erittäin tyytyväisiä.
Kouluarvosanoiksi muutettuna vastausten keskiarvot olivat seuraavat: ammattitaito 9,3,
ystävällisyys 9,5, joustavuus 9,25, nopeus 9,15, neuvonnan riittävyys 9,25, henkinen tuki ja
rohkaisu 9,5, suullinen ohjeistus 9,25 ja tiedotus hankkeille 9. Kouluarvosanoihin 8,5–9,0 nostettiin
neuvonnan selkeys, hankeopas, maksatus/raportointia koskeva kirjallinen ohjeistus, aktivointi ja
tiedotus hanketoiminnasta.
Kehittämishankkeet olivat erittäin tyytyväisiä Pohjois-Kymen Kasvulta saatuun neuvontaan
hankerahoituksen hakemisessa. Kasvun hanketta koskeva päätöksenteko on sujunut nopeasti ja
Kasvun apu hankkeen suunnitteluvaiheessa on ollut ratkaisevaa hankkeiden käynnistymisen
kannalta. TE-keskuksen neuvontaan ja rahoituspäätösten tekoon vastaajat eivät olleet yhtä
tyytyväisiä. Myös hankkeen toteutusvaiheessa kehittämishankkeet olivat erittäin tyytyväisiä Kasvun
toimiston neuvontaan ja apuun. Kehittämishankkeiden mukaan Kasvun toimisto on asiantunteva
38