KASVUSTA VOIMAA -POHJOIS-KYMEN KASVU RY:N ... - Maaseutu.fi

Hankevetäjien palaute kevät 2006
Pohjois-Kymen Kasvun rahoittamien hankkeiden palkallisille hankevetäjille suunnattu kysely
toteutettiin toukokuussa 2006. Kysely lähetettiin 21 henkilölle sähköpostitse ja postitse.
Hankevetäjien kokemuksia analysoitiin pienryhmissä 19.–20.5.2006 hankevetäjille järjestetyssä
tyky-päivässä. Työryhmätyöskentelyyn osallistuivat lisäksi toimiston henkilökunta ja hallituksen
puheenjohtaja.
Hankevetäjien näkökulmasta hanketoiminnan plussiksi nousivat mm. korkea osallistujakunnan
aktiivisuus, yhteistyön hyvä sujuvuus muiden hankkeiden kanssa, uusien toimintojen aloittaminen
hankerahoituksen avulla, kylien hyvä yhteistyö, hankkeen näyttävät lopputulokset, Kasvun
toimiston tuki, hankkeen tuoma käytännön oppi projektinhallinnasta, hyvä ohjausryhmä,
hankeidean hyvyys ja vastaaminen tarpeeseen sekä hanketoiminnan tulosten konkreettisuus ja
näkyvyys. Muita plussia olivat mm. työn itsenäisyys, aiheen kiinnostavuus, uusien asioiden kokeilu
ja testaus.
Miinuksiksi hankevetäjät arvioivat mm. seuraavat tekijät: hankevetäjien jaksamiseen kiinnitettävä
enemmän huomiota, hankkeiden hallinnointiin liittyvät asiat yllättivät, hankevetäjän olisi hyvä olla
mukana jo hanketta suunniteltaessa, hankkeen loppumaksatusta- ja raportointia varten varattava
riittävästi työaikaa (käytännön toimenpiteet loputtava hankkeessa pari kuukautta ennen toteutusajan
päättymistä), työntekijän heikko perehdyttäminen hankkeeseen (pelkkä hankesuunnitelma ei riitä),
palkattu työntekijä yksin vastuussa hankkeen toteutuksesta, kun hakijaorganisaatio ei oikeasti ole
kiinnostunut hankkeesta (etenkin eri toimijoiden hakijaorganisaatiossa ymmärrettävä tehtävänsä ja
vastuunsa, ettei kaikki kaadu hankevetäjän niskoille), toimintaryhmän maksatuskoulutukseen
osallistuttava hankkeen taloudesta vastaavan ja kirjanpitäjän.
Hankkeiden kustannusarvioiden realistisuuteen toivottiin kiinnitettävän enemmän huomiota, samoin
kylien osallistumiseen yksityisrahoituksen kasaamiseksi. Palkatun hankevetäjän todellisen tehdyn
työmäärän todettiin olevan moninkertainen verrattuna saatuun palkkaan. Yksin työskentely koettiin
ongelmalliseksi, kun ei ollut työkaveria, jonka kanssa pohtia ja suunnitella. Toimijoiden mukaan
saaminen voi olla vaikeaa ja näiden tietämys paperiasioista (esim. talkootyölistojen merkitys) on
heikkoa.
Ohjausryhmän roolin koettiin olevan olemattoman. Hankkeisiin toivottiin ainakin kaksi
vastuuhenkilöä, joiden vastuujako tulee olla selkeä. Näin hanketyöntekijän paineet helpottuisivat.
Hankkeiden toteutusajan kestossa toivotaan huomioitavan toiminnan sisäänajo hankkeen
alkuvaiheessa, mikä saattaa olla hidasta. Pohjatyön tekemistä esitetään tehtäväksi
esiselvityshankkeella ennen varsinaista kehittämishanketta.
Hankkeiden hallinnointia esitettiin hoidettavaksi Kasvun kautta, jolloin hankkeissa voitaisiin
keskittyä varsinaiseen toimintaan. Kasvun toiminta-alueeksi toivottiin koko kuntaseiskaa.
Yhteistyömahdollisuutta toivottiin muiden toimintaryhmien alueella toimivien hankkeiden kanssa ja
myös yhteishankkeita. Yhteistä koulutusta toivottiin muiden toimintaryhmien toimijoiden kanssa.
Viranomaisten edellyttämä raskas hankebyrokratia on rassannut hankevetäjiä. Muutoshakemukset
turhauttavat ja jälkirahoituksena tapahtuva maksatus, mikä on käytännössä toteutunut hyvin hitaasti.
Päänvaivaa on tuottanut myös käytäntöjen vakiintumattomuus viranomaisportaassa.
3.6.2.2 Ulkopuolinen arviointi
Pohjois-Kymen Kasvun toiminnasta on tehty kuluvalla ohjelmakaudella kolme ulkoista arviointia.
Jaana Kivimäki (2004a; 2004b) on arvioinut Pohjois-Kymen Kasvun asiakaspalvelua ja muuta
40