KASVUSTA VOIMAA -POHJOIS-KYMEN KASVU RY:N ... - Maaseutu.fi

osaamiseen). Yhtenä matkailun mikroyritysten haasteena voidaan pitää kehittymistä palvelujen
tuottajista elämysten ja mielihyvän tuottajiksi. Elämys- ja tapahtumamatkailu on matkailun
monimuotoinen ja kasvava osa-alue, jonka suhteen Pohjois-Kymenlaaksossa on merkittävää
kasvupotentiaalia. Kasvupotentiaali perustuu seudun monipuoliseen palvelutarjontaan,
saavutettavuuteen ja liikenteellisesti hyvään sijaintiin lähellä eteläisen Suomen kasvavia
asutuskeskuksia sekä Pietaria ja Leningradin aluetta. (Emt., 15−19.)
3.3.6.1 Luontomatkailun edellytykset
Pohjois-Kymenlaakson luonnon monipuolisuus ja edullinen sijainti hyvine yhteyksineen luovat
edellytyksiä luontomatkailun kehittämiselle. Pohjoisimman Kymenlaakson maaseutukunnat Iitti,
Jaala ja Valkeala sisältävät matkailullisesti ainutlaatuisia kokonaisuuksia Etelä-Suomen läänissä.
Niiden sijainti Vierumäen urheiluopiston, Verlan maailmanperintökohteen ja Repoveden erämaaalueen
tuntumassa antaa mahdollisuuden tasokkaiden matkailupalveluiden tuotteistamiseen.
Pohjois-Valkealassa, Repoveden kansallispuistoalueella, on eteläisen Suomen jylhimmät ja
laajimmat yhtenäiset erämaa-alueet. Eteläisemmässä Valkealassa on Väliväylä eli Valkealan reitti,
joka alkaa Saimaan suulta ja päättyy Kymijokeen. Se on 113 kilometrin mittainen,
koskiensuojelulailla suojeltu järvien kirjoma vesistöalue ja yksi Etelä-Suomen puhtaimmista
vesireiteistä.
Myös Jaalan rikkaat vesistöt ovat Etelä-Suomen puhtaimpia. Jaalan pohjoispuolinen maisema on
paikoin lähes erämainen ja sitä leimaavat laajat karut mäntykankaat, maaston suuret korkeuserot ja
äkkijyrkät, rosoiset kallioseinämät.
Iitin vesistöinen osa Salpausselkien pohjoispuolella mahtavine Kymijoen rantamaisemineen,
viehekalastusalueineen ja kirkasvetisine järvineen tarjoaa suomalaisen luontoelämyksen
puolentoista tunnin ajomatkan päässä Helsingistä. Pohjoisen Iitin järvialueelta Konnivedeltä, joka
on Kymijoen selkävesiä, on vesireittiyhteys Heinolan kautta Päijänteelle. Konniveden kupeesta
alkaa entinen uittokanava, Kimolan kanava, jonka muokkaaminen veneliikenteelle soveliaaksi on
ollut työn alla. Työn edistämiseksi on perustettu muun muassa Kanavan tukiyhdistys ja sopiva
rahoittaja on ollut haussa. Uittokanavan muokkaaminen veneliikenteelle soveliaaksi avaisi myös
Jaalan kanavanvarsikylille verrattomia mahdollisuuksia jo alkaneiden maaseutumatkailupalvelujen
rikastuttamiseen.
3.3.7 Julkinen hallinto ja hyvinvointipalvelut
Julkisen hallinnon sekä julkisten ja yksityisten hyvinvointipalvelujen työpaikkamäärä
Kymenlaaksossa oli 20 500 henkeä vuonna 2004. Työpaikoista yli puolet (56 %) on terveys- ja
sosiaalipalveluissa, neljännes julkisessa hallinnossa ja viidennes koulutuksessa. Julkisen hallinnon
ja hyvinvointipalvelujen työllisyys on kasvanut voimakkaasti 2000-luvulta alkaen (noin 14 %).
Kasvu on ollut selvästi voimakkaampaa kuin vastaavilla toimialoilla koko maassa. Vuonna 2004
työllisyyden kasvu kuitenkin pysähtyi ja kääntyi vuoden jälkipuolikkaalla laskuun. (Kymenlaakson
toimialakatsaus 2005, 9.)
Kuntien taloudellisen tilanteen heikkenemisen myötä hyvinvointipalvelujen järjestämisedellytykset
heikentyvät jatkossa koko Kymenlaakson maakunnassa. Kuntien päättäjät ovat huolissaan erityisesti
terveydenhoidon ja vanhusten hoidon edellytyksistä. Keskusseuduilla koulutoimen tilanne näyttää
varsin heikolta. Sen sijaan kuntien päivähoitotilanne on varsin hyvä koko Kymenlaakson alueella.
Väestön nopea ikääntyminen, keskimääräisen eliniän nousu, palvelujen kysynnän kasvu ja
samanaikainen rahoitusvaje julkisten hyvinvointipalveluiden tarjoamisessa johtaa
kustannustehokkuuden ja vaihtoehtoisten palveluntuotantotapojen etsimiseen myös Pohjois-
24