KASVUSTA VOIMAA -POHJOIS-KYMEN KASVU RY:N ... - Maaseutu.fi
KASVUSTA VOIMAA -POHJOIS-KYMEN KASVU RY:N ... - Maaseutu.fi
KASVUSTA VOIMAA -POHJOIS-KYMEN KASVU RY:N ... - Maaseutu.fi
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
<strong><strong>KASVU</strong>STA</strong> <strong>VOIMAA</strong><br />
-<strong>POHJOIS</strong>-<strong>KYMEN</strong> <strong>KASVU</strong> <strong>RY</strong>:N<br />
KEHITTÄMISOHJELMA 2007−2013<br />
Ohjelma toimitettu MMM:öön 29.9.2006
SISÄLLYS<br />
1 TIIVISTELMÄ ......................................................................................................................7<br />
2 JOHDANTO...........................................................................................................................8<br />
2.1 Pohjois-Kymen Kasvu ry ja toiminnan tarkoitus ...........................................................8<br />
3 TAUSTA .................................................................................................................................9<br />
3.1 Toiminta-alueen kuvaus ja perusteet aluerajaukselle ....................................................9<br />
3.1.1 Väestön kehitys ja väestörakenne ..................................................................................11<br />
3.1.2 Vapaa-ajan asuminen .....................................................................................................13<br />
3.1.3 Maisemamuodot.............................................................................................................14<br />
3.1.4 Liikenneyhteydet............................................................................................................14<br />
3.1.5 EU:n tukialue ohjelmakaudella 2000–2006...................................................................15<br />
3.2 Alueen kunnat ..................................................................................................................15<br />
3.2.1 Elimäki...........................................................................................................................15<br />
3.2.2 Iitti..................................................................................................................................16<br />
3.2.3 Jaala................................................................................................................................16<br />
3.2.4 Valkeala .........................................................................................................................17<br />
3.2.5 Kuusankoski...................................................................................................................17<br />
3.2.6 Kouvola..........................................................................................................................18<br />
3.3 Elinkeinotoiminnan nykytila ja tulevaisuus Pohjois-Kymenlaaksossa.......................18<br />
3.3.1 Elinkeinot, erikoistumisalat ja työmarkkinoiden kehitys...............................................18<br />
3.3.2 Teollisuus.......................................................................................................................20<br />
3.3.3 Liikenne ja logistiikka....................................................................................................20<br />
3.3.4 Rakentaminen.................................................................................................................21<br />
3.3.5 Kauppa sekä majoitus- ja ravitsemistoiminta ................................................................22<br />
3.3.6 Matkailu .........................................................................................................................22<br />
3.3.6.1 Luontomatkailun edellytykset....................................................................................24<br />
3.3.7 Julkinen hallinto ja hyvinvointipalvelut.........................................................................24<br />
3.3.7.1 Hyvinvointipalvelut kunnittain tarkasteltuna.............................................................25<br />
3.3.8 Maatalous.......................................................................................................................27<br />
3.3.9 Yksityismetsätalous .......................................................................................................29<br />
3.4 Kylätoiminta Pohjois-Kymenlaaksossa .........................................................................30<br />
3.5 Pohjois-Kymen Kasvu ry:n toiminta .............................................................................32<br />
3.5.1 Toiminnan kuvaus 1995–1999.......................................................................................32<br />
3.5.2 Pohjois-Kymen Kasvun toiminta rakennerahastokaudella 2000–2006 .........................32<br />
3.5.2.1 Hallituksen tekemät hankepäätökset..........................................................................32<br />
3.5.2.2 Pohjois-Kymen Kasvun omat hankkeet.....................................................................33<br />
3.5.2.3 Pohjois-Kymen Kasvun ohjelman toteutuminen .......................................................34<br />
3.5.2.4 Toimiston palvelut .....................................................................................................35<br />
3.5.2.5 Muiden rahoituslähteiden käyttö................................................................................35<br />
3.5.2.6 Seudullinen kehittäjäorganisaatio ..............................................................................35<br />
2
3.5.2.7 Yhteistyötahot ............................................................................................................35<br />
3.5.2.8 Kansainvälinen toiminta ............................................................................................36<br />
3.6 Toimintaryhmätyön arviointia ohjelmakaudella 2000–2006.......................................36<br />
3.6.1 Toimintaryhmätyön onnistumisia ja ongelmakohtia......................................................36<br />
3.6.2 Pohjois-Kymen Kasvun toiminnan arviointia................................................................37<br />
3.6.2.1 Itsearviointi ................................................................................................................37<br />
3.6.2.2 Ulkopuolinen arviointi ...............................................................................................40<br />
3.6.3 Toimintaryhmätyön lisäarvo..........................................................................................44<br />
4 MUITA ASUKASLÄHTÖISIÄ KEHITTÄMISHANKKEITA......................................45<br />
5 SUURI SUUNNITELMA ....................................................................................................46<br />
6 SWOT-ANALYYSI <strong>POHJOIS</strong>-<strong>KYMEN</strong>LAAKSON MAASEUDUN NYKYTILASTA<br />
47<br />
6.1 Osaaminen ja kyläsuunnittelu ........................................................................................48<br />
6.2 Hyvinvointi- ja tukipalvelut, kylätalous ........................................................................51<br />
6.3 Kulttuuri ...........................................................................................................................55<br />
6.4 Mikroyrittäjyys ................................................................................................................59<br />
6.5 <strong>Maaseutu</strong>asuminen ja maallemuutto .............................................................................63<br />
6.6 Kylämatkailu ....................................................................................................................67<br />
6.7 Luonto ja ympäristö ........................................................................................................70<br />
6.8 Nuoret................................................................................................................................73<br />
6.9 Alueiden välinen yhteistyö ja kansainvälisyys ..............................................................76<br />
7 TOIMINTA<strong>RY</strong>HMÄTYÖN ORGANISOINTI RAKENNERAHASTOKAUDELLA<br />
2007–2013..........................................................................................................................................79<br />
7.1 Visio Pohjois-Kymenlaakson maaseudun tilasta vuonna 2013....................................80<br />
7.2 Valittu strategia................................................................................................................80<br />
7.2.1 Painopistealueet: ............................................................................................................80<br />
7.2.1.1 <strong>Maaseutu</strong>asuminen ja maallemuutto:.........................................................................80<br />
7.2.1.2 Elinkeinotoiminnan kehittäminen:.............................................................................81<br />
7.2.1.3 Palvelurakenteen uudistamisen edistäminen:.............................................................81<br />
7.2.1.4 Asukaslähtöisen maaseudun kehittämisen edistäminen:............................................82<br />
7.2.1.5 Verkostoitumisen ja kumppanuuden edistämien: ......................................................82<br />
7.2.2 Toiminnan ja rahoituksen priorisointi............................................................................83<br />
7.3 Valitut tavoitteet...............................................................................................................85<br />
3
7.3.1 Kehittämisohjelman tavoitteet ja mittarit: .....................................................................85<br />
7.3.1.1 Työnjako Kaakkois-Suomen TE-keskuksen kanssa ..................................................88<br />
7.3.1.2 Kestävän kehityksen noudattaminen..........................................................................88<br />
7.4 Toiminnan käytännön organisointi ................................................................................89<br />
7.4.1 Kehittämisohjelman toteuttamisprosessi........................................................................89<br />
7.4.2 Toimintaryhmän hallinto................................................................................................90<br />
7.4.3 Toimihenkilöt.................................................................................................................91<br />
7.4.4 Taloushallinto ................................................................................................................92<br />
7.4.5 Hallituksen ja toimihenkilöiden työnjako......................................................................93<br />
7.4.6 Toimintaryhmän tehtävät ...............................................................................................93<br />
7.4.6.1 Viestintä/sisäinen .......................................................................................................94<br />
7.4.6.2 Viestintä/ulkoinen ......................................................................................................94<br />
7.4.6.3 Aktivointi ...................................................................................................................95<br />
7.4.6.4 Hankeneuvonta...........................................................................................................95<br />
7.4.6.5 Hankekoulutus ...........................................................................................................96<br />
7.4.6.6 Hankehaku .................................................................................................................96<br />
7.4.6.7 Hankkeiden valintakriteerit........................................................................................98<br />
7.4.6.8 Verkostoituminen ja kumppanuus ...........................................................................100<br />
7.4.6.9 Toimintaryhmän oma koulutus ................................................................................100<br />
7.4.6.10 Kansainvälinen toiminta ......................................................................................100<br />
7.4.6.11 Tyky-toiminta.......................................................................................................101<br />
7.4.6.12 Tuotettavat materiaalit, apuvälineet.....................................................................101<br />
7.4.6.13 Arviointi (itsearviointi ja ulkoinen arviointi).......................................................101<br />
7.4.6.14 Yhteistyö muiden toimintaryhmien kanssa..........................................................101<br />
7.4.6.15 Muiden rahoituslähteiden käyttö..........................................................................102<br />
7.4.6.16 Seudullinen kehittäjä............................................................................................102<br />
7.4.6.17 Strategisesti tärkeät kärkihankkeet ja koordinointihankkeet ...............................102<br />
7.4.6.18 Hankkeiden riskianalyysi ja riskien ehkäisy........................................................102<br />
7.5 Asukkaiden ideoita Pohjois-Kymen Kasvu ry:n ohjelman sisällöksi........................104<br />
7.6 Ohjelman rahoitus .........................................................................................................113<br />
8 OHJELMANLAADINTAPROSESSIN KUVAUS .........................................................114<br />
8.1 Viestintä ..........................................................................................................................114<br />
8.2 Aktivointi ........................................................................................................................114<br />
8.3 Hallitus ja ohjelmatyöryhmä ........................................................................................115<br />
8.4 Teemaryhmät .................................................................................................................116<br />
8.5 Käytetyt muut aineistot .................................................................................................117<br />
8.5.1 Kyselylomakkeet..........................................................................................................117<br />
8.5.2 Kyläsuunnitelmat ja kuntien valmisteilla olevat kylien kehittämisohjelmat ...............118<br />
8.5.3 Tilastoaineisto ..............................................................................................................118<br />
8.6 Yhteistyöneuvottelut ......................................................................................................119<br />
4
8.7 Ohjelman kirjoittaminen...............................................................................................120<br />
9 TOIMINTA<strong>RY</strong>HMÄN MUU RAHOITUS .....................................................................121<br />
10 <strong>POHJOIS</strong>-<strong>KYMEN</strong> <strong>KASVU</strong>N KEHITTÄMISSUUNNITELMAN NIVOUTUMINEN<br />
MUUHUN SEUDULLISEEN JA MAAKUNNALLISEEN OHJELMATYÖHÖN: ..............121<br />
Lähteet..............................................................................................................................................123<br />
Liitteet ..............................................................................................................................................124<br />
5
LUKIJALLE<br />
Pohjois-Kymen Kasvu ry:n ensimmäinen ohjelmakausi lähestyy loppuaan. Maaseudun<br />
kehittämisyhdistyksen työ alueella on ollut uutta, mutta hedelmällistä. Alueemme ihmiset ovat<br />
ottaneet nopeasti toimintatapamme omakseen, eivätkä hanketoimijat ole arastelleet ottaa yhteyttä<br />
toimistoon tai hallituksen jäseniin hankeasioissa.<br />
Olemme tehneet yli sata hankepäätöstä, jotka koskettavat satojen, ehkä tuhansien ihmisten<br />
elinpiiriä. Päättyvällä kaudella olemme panostaneet kylätaloihin, jotka tulevat toimimaan<br />
kyläpalvelujen tukipisteinä ja antavat myös mahdollisuuden kylien sosiaalisen pääoman ja<br />
yhteisöllisyyden ylläpitoon ja kehittämiseen. Myös kulttuuri- ja kesätapahtumia, jotka ovat tulleet<br />
jäädäkseen, olemme onnistuneet hankkeiden avulla luomaan. Alma -toimintaryhmänä meillä on<br />
ollut yritysrahoitusta rajoittavana tekijänä maatilasidonnaisuus, mutta myös yrityshankkeita olemme<br />
rahoittaneet.<br />
Tulevaan kauteen suhtaudumme suurin toivein. Paikallisten kehittämisyhdistysten Leader-status<br />
laajentaa mahdollisuuksiamme maaseudun mikroyritysten tukemisen suhteen. Toimintaalueellamme<br />
vaikuttaa lisäksi lahjakkaita ja aktiivisia eri alojen toimijoita, joiden kyvyt ja<br />
osaaminen maaseudun kehittämistyön instrumenttina ovat vasta pieneltä osalta päässeet<br />
hyötykäyttöön.<br />
Innostuksesta kertoo se, että ohjelman laadintaprosessiin käytettyihin teemaryhmiin ilmoittautui ja<br />
osallistui mittava joukko eri osa-alueisiin perehtyneitä asiantuntijoita ja harrastajia. He ovat<br />
antaneet mittavan panoksen ohjelman luovassa vaiheessa. Laajan ohjelman laatimiseen<br />
osallistuneen joukon ansiosta toivomme, että olemme saaneet luotua ohjelmastamme alueen<br />
maaseudun näköisen.<br />
Lopuksi haluan esittää lämpimät kiitokset kaikille niille, jotka ovat ohjelman laatimisprosessiin<br />
osallistuneet: Teemaryhmien jäsenille, puheenjohtajille ja sihteereille, niille, jotka ovat halunneet<br />
tuoda mielipiteensä esille teemaryhmien ulkopuolelta, ohjelman laatimistyöryhmälle, hallitukselle<br />
ja toimihenkilöille. Erityiskiitos kuuluu työtä pelkäämättömälle kaksikollemme Anne Mettälälle ja<br />
Hanna Kortelaiselle, jotka ovat työstäneet ohjelman lopulliseen muotoonsa.<br />
Hallituksen kokouksessa 12.12.2005 ohjelmamme sai nimekseen Kasvusta Voimaa.<br />
Iitissä 13.12.2005<br />
Riitta Alestalo<br />
Pohjois-Kymen Kasvu ry<br />
Hallituksen puheenjohtaja<br />
6
1 TIIVISTELMÄ<br />
Pohjois-Kymen Kasvu ry:n Kasvusta voimaa –kehittämisohjelma EU:n rakennerahastokaudelle<br />
2007-2013 rakentuu toimintaympäristöanalyysin (alueen tilastojen ja yhdeksän teemaryhmän<br />
tuottaman aineiston) pohjalta laadittuun visioon, strategiaan ja toimenpideosaan.<br />
Visio Pohjois-Kymenlaakson maaseudun tilasta vuonna 2013:<br />
Pohjois-Kymenlaakson maaseutu on elinvoimainen ja asuinympäristönä vetovoimainen.<br />
Kaupunkien läheinen maaseutu tarjoaa viihtyisän asuinpaikan myös niille, jotka käyvät työssä<br />
alueen ulkopuolella. Valmistuvan oikoradan ansiosta Pohjois-Kymenlaakso on vakavasti otettava<br />
vaihtoehto asuinpaikaksi myös pääkaupunkiseudulla työssä käyville.<br />
Monipuolinen ja puhdas luonto, rikas kulttuuriperintö sekä keskeinen sijainti tarjoavat runsaasti<br />
mahdollisuuksia uusille toimeentulolähteille, vapaa-ajan harrastuksille sekä viihtyisän<br />
asuinympäristön vakituisille asukkaille, vapaa-ajan asukkaille, tulomuuttajille sekä matkailijoille.<br />
Toimintaympäristön muutokset mahdollistavat yrittäjyyden kasvun mm. hyvinvointialalla,<br />
kulttuuri- ja vapaa-ajan palveluissa sekä metsätaloudessa. Alueella asuu eri-ikäisiä ihmisiä, jotka<br />
yhdessä osallistuvat oman asuinalueensa pitkäjänteiseen kehittämiseen. Kylissä vallitsee ns. vanhan<br />
ajan yhteisöllisyys. Kylissä vallitseva sosiaalinen pääoma helpottaa uusien tulokkaiden sisään<br />
pääsyä kyläyhteisöihin Pohjois-Kymenlaakson maaseudun julkisuuskuva on myönteinen.<br />
Strategia:<br />
Strategia perustuu ohjelmakaudella 2000–2006 rakennetulle perustalle (ks. liite 1). Ohjelmakaudella<br />
2000–2006 on mm. peruskorjattu kylätaloja, joihin nyt saadaan kehiteltyä uusimuotoista<br />
palvelutuotantoa yritys- tai yhdistysvetoisesti. Kyläsuunnitelmien laatiminen on saatu alulle.<br />
Jatkossa niitä monipuolistetaan uusilla osioilla esim. kyläkaavoitus-, kylän<br />
liiketoimintasuunnitelma. Kylätaloutta on edistetty pilottihankkeella ja jatkossa se liitetään<br />
kyläsuunnitelmien yhteyteen. <strong>Maaseutu</strong>asumista on edistetty perusinfraa ja maisemaa kohentamalla<br />
sekä laadukkaiden vapaa-ajan palveluiden tuotantoa aktivoimalla. Uutena osiona<br />
maaseutuasumiseen tulee maallemuutto, joka sisältää myös lähimatkailun. Elinkeinollisissa<br />
kehittämishankkeissa ja yrityshankkeissa panostetaan mikroyrittäjyyteen (ilman toimialarajauksia)<br />
ja etenkin hyvinvointipalveluyrittäjyyteen.<br />
Lähtökohtana on, että Pohjois-Kymenlaakson maaseudun kylät ovat lähinnä asumisen paikkoja ja<br />
työssä käydään paljon oman asuinkylän ulkopuolella. Uutta yritystoimintaa syntyy mm.<br />
palvelualoille, bioenergian tuotantoon, metsätalouteen sekä mikroyrittäjyyteen perustuvaan<br />
tuotannolliseen toimintaan (esim. aliurakointia)<br />
Haettava rahoituskehys: 5,125 miljoonaa euroa (julkinen tuki) ja kokonaisrahoituskehys<br />
7 884 615 euroa (sis. myös yksityisrahoitus).<br />
Ohjelman painopistealueet sekä toiminnan ja rahoituksen priorisointi: elinkeinotoiminnan<br />
kehittäminen 55 % rahoituskehyksestä (suorat yritystuet 35 % ja elinkeinolliset kehittämishankkeet<br />
20 %), yhteisölliset kehittämishankkeet 45 %, josta hallintoraha 20 % ja alueiden väliset hankkeet ja<br />
kv-toiminta yhteensä 7 %.<br />
1) maaseutuasuminen ja maallemuutto (7 % rahoituskehyksestä), 2) elinkeinotoiminnan<br />
kehittäminen (55 %), 3) palvelurakenteen uudistamisen edistäminen (8 %), 4) asukaslähtöisen<br />
maaseudun kehittämisen edistäminen (3 %), 5) verkostoitumisen ja kumppanuuden edistäminen (7<br />
%).<br />
7
Rahoituskehyksen jakautumien maaseutuohjelman mukaisten toimintalinjojen ja toimenpiteiden<br />
mukaisesti (haetun rahoituskehyksen mukaisesti):<br />
TL 1 tp 123 maa- ja metsätaloustuotteiden arvon lisääminen: 2,9 % (153 000 €), tp 124 yhteistyö<br />
maatalouden ja elintarvikealan sekä metsätalouden uusien tuotteiden, menetelmien ja tekniikoiden<br />
kehittämiseksi: 1,9 % (102 000 €), TL 2 tp 214 maatalouden ympäristötuet, perinnebiotooppien<br />
hoito: 0,97 % (50 000 €), tp 216 ei-tuotannolliset investoinnit : 0,97 % (50 000 €), TL 3 tp 311<br />
taloudellisen toiminnan laajentaminen maatalouden ulkopuolelle: n. 15 % (765 000 €), tp 312 tuki<br />
yritysten perustamiseen ja kehittämiseen: n. 25 % (1 275 000 €), tp 313 matkailuelinkeinojen<br />
edistäminen: 6 % 311 000 €, tp 321 elinkeinoelämän ja maaseutuväestön peruspalvelut: 6 %<br />
(311 000 €), tp 322 kylien kunnostaminen ja kehittäminen 6 % (311 000 €), tp 323<br />
maaseutuperinnön säilyttäminen ja edistäminen: 6 % (311 000 €), tp 331 koulutus ja tiedotus: n. 2<br />
% (102 000 €), TL 4 tp 421 alueiden ja valtioiden välinen yhteistyö: 7 % (359 000 €), tp 431<br />
paikallisen toimintaryhmän toiminnan takaaminen, pätevyyden hankkiminen ja toiminnan<br />
edistäminen: 20 % (1 025 000 €).<br />
Ohjelman tavoitteina ovat mm.: uusia yrityksiä 15 kpl, uusia työpaikkoja 25 kpl, säilytettyjä<br />
työpaikkoja 25 kpl, maisemanhoitosuunnitelmia 20 kpl, kunnostettuja nähtävyyksiä 10 kpl,<br />
maaseutusopimuksia 5 kpl, uusia asukkaita alueelle 20 hlöä, tonttiasiamieskoulutuksia 10 kpl, uusia<br />
ja päivitettyjä tonttipankkeja 20 kpl, kyläkohtaisia tulomuuttajien vastaanottojärjestelmiä 10 kpl,<br />
seudullinen kyläpalvelujen välityskeskus 1 kpl, kyläpalvelupisteitä kylissä kiinteille ja kiertäville<br />
palveluille 20 kpl, uusia kulttuuritapahtumia 4 kpl, uusia ja päivitettyjä kyläsuunnitelmia 35 kpl<br />
yms.<br />
Kasvusta voimaa –kehittämisohjelmasta laaditaan vielä erillinen tiivistelmä, josta ilmenevät<br />
ohjelman tavoitteet, hakuohjeet, hankevalintakriteerit sekä maaseutuohjelman toimintalinjojen ja<br />
toimenpiteiden mukainen listaus rahoitettavista toimenpiteistä hanke-esimerkkeineen. Tiivistelmä<br />
laaditaan, kun on saatu päätös Pohjois-Kymen Kasvulle myönnetyn rahoituskehyksen suuruudesta.<br />
2 JOHDANTO<br />
Kasvusta voimaa -kehittämisohjelman vastuullisena laatijana on toiminut Pohjois-Kymenlaaksossa<br />
toimiva toimintaryhmä eli maaseudun kehittämisyhdistys Pohjois-Kymen Kasvu ry.<br />
Kehittämissuunnitelman laatimiseen on osallistunut toimintaryhmän lisäksi laaja joukko maaseudun<br />
asukkaita teemaryhmätyöskentelyn sekä Seutukäräjien kautta. Lisäksi ideoita ja toiveita on<br />
kartoitettu mm. seutukunnan muilta maaseudun kehittämisorganisaatioilta, mikroyrityksiltä,<br />
järjestöiltä, oppilaitoksilta ja kunnilta. Kehittämissuunnitelman laatimisprosessi kuvataan<br />
tarkemmin myöhemmin.<br />
Pohjois-Kymen Kasvun Kasvusta voimaa -kehittämisohjelma nivoutuu osaksi Kaakkois-Suomen<br />
TE-keskuksen alueella valmisteltua maaseutuohjelmaa. Yhteensopivuus on varmistettu siten, että<br />
toimintaryhmän edustajia on aktiivisesti osallistunut maaseutuohjelman seutu-, maakunta- ja<br />
aluetason työryhmien työskentelyyn. Lisäksi toimintaryhmän kehittämissuunnitelman laadinnassa<br />
on otettu huomioon muu seutu- ja maakuntatason ohjelma- ja strategiatyö.<br />
2.1 Pohjois-Kymen Kasvu ry ja toiminnan tarkoitus<br />
Pohjois-Kymen Kasvu ry on Pohjois-Kymenlaaksossa toimiva toimintaryhmä eli maaseudun<br />
kehittämisyhdistys. Vuonna 1998 perustetun yhdistyksen toiminta-alueeseen kuuluvat Elimäki, Iitti,<br />
Jaala, Valkeala sekä Kouvolan ja Kuusankosken maaseutualueet. Käytännön toiminta alkoi vuonna<br />
1999, kun laadittiin omaa kehittämissuunnitelmaa LEADER+-yhteisöaloiteohjelman hakua varten.<br />
8
Käytännön hanketoiminta alkoi kesäkuussa 2001, kun yhdistyksen ohjelma, ”Kohti omaleimaista<br />
Pohjois-Kymenlaaksoa”, sai rahoituksen Kymenlaakson alueellisesta maaseutuohjelmasta.<br />
Pohjois-Kymen Kasvun jäseninä on yksityishenkilöitä, yhteisöjä (yhdistyksiä, yrityksiä) ja kuntia.<br />
Jäsenmäärä 22.11.2005 on yhteensä 289 (jäsenmaksun maksaneita 130). Henkilöjäseniä on 200,<br />
yhteisöjäseniä 83 ja kuntajäseniä kuusi. Pohjois-Kymen Kasvun jäsenyys on kaikille maaseudun<br />
asukkaille avoin. Sääntöjen mukaan yhdistyksen jäsenyyttä haetaan kirjallisesti, samoin eroa<br />
jäsenyydestä. Hallitus hyväksyy uudet jäsenet. Käytännössä kaikki jäsenyyttä hakeneet on aina<br />
hyväksytty yhdistykseen. Jäsenmaksun suuruus vuonna 2006 on henkilöjäseniltä 8 euroa,<br />
yhteisöjäseniltä 34 euroa ja kunnilta 84 euroa. Kaikki toiminta-alueen kuusi kuntaa on Pohjois-<br />
Kymen Kasvun jäseninä.<br />
Pohjois-Kymen Kasvun hallitus käy jatkossa vuosittain läpi jäsenrekisterin. Jos jäseninä on<br />
henkilöitä tai järjestöjä, jotka eivät ole maksaneet jäsenmaksuaan, lähetetään näille maksumuistutus.<br />
Jos nämä eivät tästä huolimatta maksa jäsenmaksua, hallituksella on sääntöjen mukaan oikeus<br />
erottaa nämä yhdistyksen jäsenyydestä.<br />
Pohjois-Kymen Kasvun hallituksen valinnassa noudatetaan ns. kolmikantavaatimusta. Kolmasosa<br />
hallituksen jäsenistä (ja heidän henkilökohtaisista varajäsenistään) edustaa kuntatahoa, kolmasosa<br />
yhdistystahoa ja kolmasosa asukastahoa. Hallituksen kokouksessa 9.11.2005 tehtiin päätös<br />
sääntömuutoksesta, jossa sääntöihin lisätään vaatimus kolmikannan noudattamisesta hallitusta<br />
valittaessa. Uudet säännöt hyväksyttiin kevätkokouksessa 2006 ja ne on hyväksytty<br />
yhdistysrekisterissä 7.9.2006.<br />
Jäsenhankintaa on tehty säännöllisesti aina, kun on tiedotettu yhdistyksen toiminnasta.<br />
Pohjois-Kymen Kasvu ry:n toiminnan tarkoitus on sääntöjen mukaan seuraava:<br />
1. Kannustaa maaseudun asukkaita yhteistyöhön alueensa kehittämiseksi<br />
2. Säilyttää kymenlaaksolainen maaseutu elinvoimaisena<br />
3. Lisätä maaseudun kehittämiseen liittyvää osaamista ja kokemusten vaihtoa eri<br />
maaseutualueiden välillä, kansainvälinen yhteistyö mukaan lukien<br />
Toimintaryhmän tehtävänä on rahoittaa asukaslähtöisiä kehittämis- ja yrityshankkeita sekä<br />
erityisesti kouluttaa ja avustaa hankkeita hakevia yhteisöjä ja henkilöitä. Oman rahoituskehyksensä<br />
lisäksi Pohjois-Kymen Kasvu hankkii muuta rahoitusta maaseudun asukkaiden ideoiden<br />
toteuttamiseksi.<br />
Pohjois-Kymen Kasvun hallituksen päätöksen mukaisesti toimintaryhmä toimii myös seudullisena<br />
maaseudun kehittäjäorganisaationa. Lisäksi edistetään ns. välittäjäorganisaatiotoimintaan, joka<br />
liittyy esimerkiksi maaseutusopimuskäytäntöön.<br />
3 TAUSTA<br />
3.1 Toiminta-alueen kuvaus ja perusteet aluerajaukselle<br />
Pohjois-Kymen Kasvun toiminta-alue sijaitsee Etelä-Suomen läänissä, Kymenlaakson maakunnan<br />
pohjoisessa osassa, Kouvolan seudulla. Kouvolan seudun kuntayhtymän alueesta toimintaryhmän<br />
piiriin kuuluvat kunnat: Elimäki, Iitti, Jaala, Valkeala sekä Kouvolan ja Kuusankosken kaupunkien<br />
maaseutualueet. Alueen kansanomaisempi nimi on Kuntaseiska. Kuntaseiskan kunnista<br />
Anjalankoski kuuluu tosin Etelä-Kymenlaakson Kehittämisyhdistys Sepra ry:n toiminta-alueeseen.<br />
9
Koska Kouvolassa ja Kuusankoskella asukkaita on enemmän kuin 20 000, kummankin kaupungin<br />
kaava-alue on jätetty toimintaryhmän toiminta-alueen ulkopuolelle. Kouvolan maaseutuun luetaan<br />
Alakylän (515 ha) ja Ojamaan (190 ha) alueet, yhteensä 705 hehtaaria maata. Kouvolan<br />
maaseutualueella on 81 asukasta, joista suurin osa asuu Alakylässä (78) ja Ojamaalla asuu vain<br />
muutama henkilö (3). Kouvolan maaseutualuerajaus on esitetty kartassa (ks. liite 2). Kuusankosken<br />
maaseutuun kuuluvat puolestaan Pilkanmaan, Keltin, Ruotsula-Tammirannan, Mattila-Multamäen<br />
ja Pessan alueet (ks. liite 3). Kuusankoskella maaseuduksi luettavaa pinta-alaa on yhteensä 82 km²<br />
ja asukkaita maaseutualueilla on yhteensä 1 264 henkilöä.<br />
Kuva 1 Pohjois-Kymen Kasvun toiminta-alue<br />
Kouvolan seudulla (Anjalankoski mukaan luettuna) Pohjois-Kymenlaaksossa asuu<br />
kokonaisuudessaan 97 548 (31.12.2004) asukasta. Toimintaryhmän alueen asukasmäärä Kouvolan<br />
ja Kuusankosken taajama-alueet mukaan luettuna on 81 453 henkilöä. Kun vielä Kouvolan ja<br />
Kuusankosken taajama-alueet vähennetään toimintaryhmän alueen asukasmäärästä, muodostuu<br />
Pohjois-Kymen Kasvu ry:n toiminta-alueen tarkaksi väkiluvuksi 30 778 henkilöä. Väestötiheys<br />
Kouvolan seudulla on 27,3 asukasta neliökilometrillä, koko Suomessa 15,4 ja Euroopan Unionissa<br />
120,3 asukasta neliökilometrillä.<br />
Pohjois-Kymenlaaksossa toimii yhteistyössä ns. kuntaseiskan kunnat: Elimäki, Iitti, Jaala, Valkeala,<br />
Kouvola, Kuusankoski ja Anjalankoski. EU:n ohjelmakaudella 2000–2006 Pohjois-Kymen Kasvun<br />
toiminta-alueen ovat muodostaneet kuusi kuntaa: Elimäki, Iitti, Jaala, Valkeala sekä Kouvolan ja<br />
Kuusankosken maaseutualueet. Anjalankoski on kuulunut jo kahden ohjelmakauden ajan<br />
Kehittämisyhdistys Sepra ry:n alueeseen.<br />
Pohjois-Kymen Kasvu neuvotteli toukokuussa 2005 Anjalankosken kylien kanssa mahdollisesta<br />
Anjalankosken liittämisestä Pohjois-Kymen Kasvun toiminta-alueeseen. Tätä ei kuitenkaan nähty<br />
tarpeelliseksi. Perusteina oli mm., että Anjalankoski kuuluu jo toista ohjelmakautta toimivan<br />
Kehittämisyhdistys Sepra ry:n toiminta-alueeseen ja Anjalankosken maaseutualueilla on jo<br />
muodostunut historiallinen traditio ja tiivis yhteistyö Etelä-Kymenlaakson kuntien suuntaan. Lisäksi<br />
toimintaryhmän alueen muutos koettiin hankalaksi, koska nykyisellä EU:n ohjelmakaudella 2000–<br />
2006 ALMA-toimintaryhmien on hankittava uusi kuntarahoitus välikaudeksi 2006–2007 ELMAohjelmaan,<br />
kun taas Anjalankoski on sitoutunut kuntarahoitukseen Kehittämisyhdistys Sepralle.<br />
Kuusankoskella ei laajennettu Pohjois-Kymen Kasvun toiminta-aluetta, koska Kuusankosken<br />
kaupungin kanssa käydyissä neuvotteluissa elokuussa 2006 kaupungin edustajat totesivat, ettei<br />
10
kaupungilla ole taloudellisia resursseja aluelaajennuksen edellyttämälle kuntarahaosuuden<br />
lisäämiselle.<br />
Pohjois-Kymenlaakson kuusi kuntaa on käytännössä osoittautunut toimivaksi ja väestöpohjaltaan<br />
riittävän suureksi toiminta-alueeksi. Tätä osoittaa jo sekin, että Pohjois-Kymen Kasvu sai sidottua<br />
koko rahoituskehyksensä ohjelmakaudella 2000–2006. Hankevolyymi voi vielä kasvaa<br />
ohjelmakaudella 2007–2013, jos Leader-toimintaryhmät voivat rahoittaa myös ilman<br />
maatilakytkentää olevia mikroyrityksiä.<br />
3.1.1 Väestön kehitys ja väestörakenne<br />
Koko Kymenlaakson väestöä koskevien ennusteiden mukaan Kymenlaakson väestö vähenee ja<br />
harmaantuu tulevina vuosina. Etelä-Suomen maakuntien liittouma (2004, 3) arvioi, että Etelä-<br />
Suomen alueella yli 65-vuotiaiden määrä kasvaa kuitenkin suhteellisesti vähiten Kymenlaaksossa ja<br />
Etelä-Karjalassa, joissa vanhusten osuus väestöstä on jo nyt varsin korkea. Toisaalta nuorten osuus<br />
väestöstä vähenee juuri näissä maakunnissa voimakkaimmin. Kymenlaakson alueelta muuttaa<br />
koulutettua ja nuorta väestöä ennen kaikkea pääkaupunkiseudulle, ja väestöä kuolee enemmän kuin<br />
syntyy.<br />
Toimintaryhmän alueen väestörakenteen vanhusvoittoisuus voidaan havaita taulukosta 1. Alueen<br />
kunnissa yli 65-vuotiaiden osuus väestöstä on keskimäärin 18 prosenttia, kun koko Suomessa<br />
vastaava osuus on noin 16 prosenttia. Vanhusväestön osuudet ovat suurimmat maaseutumaisissa<br />
kunnissa, Jaalassa ja Iitissä. Seudun kaupungeissa, Kouvolassa ja Kuusankoskella, vanhusväestön<br />
osuus suhteessa koko maan vastaavaan lukuun on verrattain korkea. Sen sijaan taajaan asutuissa<br />
kunnissa, Elimäellä ja Valkealassa, vanhusväestön osuus on hieman alhaisempi ja myös nuorten<br />
ikäpolvien osuus suurempi kuin muissa alueen kunnissa.<br />
Taulukko 1 Toimintaryhmän alueen kuntien väestörakenne ja väestörakennetta koskevat valtakunnalliset<br />
keskiarvot kuntaryhmittäin vuonna 2003.<br />
Kaupunkimaiset kunnat, Suomi<br />
Kouvola<br />
V alkeala<br />
<strong>Maaseutu</strong>maiset kunnat, Suomi<br />
Iitti<br />
0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 %<br />
Iitti Jaala<br />
Maas<br />
eutum<br />
aiset<br />
Elimäki Valke<br />
ala<br />
Taaja<br />
an<br />
asutut<br />
Kouvo<br />
la<br />
Kaupu<br />
Kuusa<br />
nkimai<br />
nkoski<br />
set<br />
> 65 v 20 23 19,8 16,4 14,5 15,5 17,5 18 13,8<br />
15-64 v 63,4 61,2 62,2 64,2 65,7 64,8 67,9 65 69<br />
7-14 v 9,9 9,9 10,7 10,7 11,5 11,3 8,8 9,7 9,5<br />
0-6 v 6,5 5,6 7,3 8,7 8,3 8,4 5,9 7 7,7<br />
0-6 v<br />
7-14 v<br />
15-64 v<br />
Kun väestön kehitystä tarkastellaan Pohjois-Kymen Kasvu ry:n alueella, voidaan havaita, että<br />
alueen väestö on vähentynyt 2000-luvun alkuvuosina vajaalla tuhannella henkilöllä (ks. taulukko 2).<br />
Suurimmat väestötappiot ovat koituneet prosentuaalisesti tarkasteltuna Elimäelle, Iitille ja Jaalalle.<br />
Väestötappioista huolimatta Iitti ja Jaala ovat pystyneet hieman kasvattamaan väkilukuaan vuodesta<br />
2003 vuoteen 2004. Valkealassa väestönkehitys on ollut toimintaryhmän alueen kunnista<br />
11<br />
> 65 v
positiivisinta. Suhteutettuna vuoden 2000 väestömäärään väestön kasvua ei kuitenkaan kerry<br />
myöskään Valkealalle.<br />
Taulukko 2 Kuntien väestön kehitys ja väestöennuste vuodelle 2030<br />
Tilastokeskuksen<br />
väestöennuste vuodelle 2030 ennakoi taajaan asutuille kunnille, Valkealalle ja<br />
Elimäelle sekä Kouvolan kaupungille väestön kasvua seuraavan parinkymmenen vuoden aikana.<br />
Suurin muuttovoittokunta ennusteen mukaan on Valkeala. Väestötappioita toimintaryhmän alueelle<br />
on ennustettavissa Iittiin, Jaalaan ja Kuusankoskelle. Kokonaisuudessaan toimintaryhmän alueen<br />
väestö tulee vähenemään 950 henkilöllä (-1,2 %) vuoteen 2030 mennessä.<br />
Väestöennusteissa ei kuitenkaan pidä pitäytyä pelkästään historiallisessa tarkastelussa<br />
eli<br />
tulevaisuutta ei pidä ennustaa yksinomaan aikaisempien vuosien tilastojen valossa. Kymenlaakson<br />
liiton laatimassa maakuntasuunnitelmassa 2005–2015 (maakuntahallituksen esitys 21.11.2005)<br />
Kymenlaakson väestötavoitteeksi on asetettu 190 000 asukasta vuodelle 2015. Vuodelle 2030<br />
asukkaita arvioidaan olevan maakunnassa 197 500. Väestömäärän kasvua odotetaan tapahtuvan<br />
sekä Etelä- että Pohjois-Kymenlaaksossa. Tätä voidaan pitää Kymenlaakson maakunnan yhteisenä<br />
tahtotilana. Tavoitteen saavuttamista edistetään myös tällä Pohjois-Kymen Kasvun<br />
kehittämisohjelmalla.<br />
Ikärakenteesta johtuen Kymenlaaksossa on syntyvien määrä vuodessa noin 200 pienempi kuin<br />
kuolleiden määrä. 2000-luvulla Kymenlaakson nettomaahanmuutto on ollut keskimäärin 230<br />
asukasta vuodessa. Nettomuuton arvioidaan olevan seuraavien kymmenen vuoden aikana noin 700<br />
asukasta vuodessa. Tästä maahanmuuton osuus on arvioitu noin 500 asukkaaksi/vuosi. Yhtenä<br />
merkittävänä tekijänä kasvavaan maahanmuuttoon ovat avautuvat työpaikat eläköitymisen johdosta.<br />
Kymenlaakson liiton maakuntasuunnitelmassa 2005-2015 todetaan, että maaseudun houkuttelevuus<br />
luonnonläheisenä asumispaikkana on lisääntynyt ja suuntaus jatkuu edelleen. Varsinkin<br />
kasvukeskusten läheisyydessä sijaitsevalla maaseudulla on vetovoimaa. Vakituisista asukkaista<br />
12
kasvava osa on keskuksissa työssä käyviä ja asioivia, osa hyväkuntoisia eläkeläisiä. Asutuksen<br />
hajautumista ei keskustojen kehittäminen ja rakentamisen ohjaus pysäytä. Taajamien ulkopuolisen<br />
tonttimaan edullisuus ja luonnon rauha houkuttavat monia asuinpaikan valinnassa. Vesi- ja<br />
jätehuollon sekä työ- ja asiointiliikenteen mahdolliset lisäkustannukset ollaan valmiita maksamaan.<br />
3.1.2 Vapaa-ajan asuminen<br />
Merkittävimmät kesämökkikunnat<br />
toimintaryhmän alueella ovat Valkeala, Jaala ja Iitti. Loma-<br />
aikana näiden kuntien väkimäärä moninkertaistuu. Alueellista mökkitiheyttä lisää se, että kesämökit<br />
ovat pääasiassa sijoittuneet vesistöjen varrelle Salpausselän pohjoispuolelle. Tämän alueen<br />
vetovoimatekijöitä ovat kaunis ja puhdas järviluonto sekä hyvä saavutettavuus<br />
pääkaupunkiseudulta. Yhteensä toimintaryhmän alueella on yli 9000 kesämökkiä.<br />
Taulukko 3 Kesämökkien lukumäärä ja alueellinen jakautuminen<br />
Paikkakuntalaisten ja ulkopaikkakuntalaisten omistamien mökkien määrät vaihtelevat suuresti<br />
kunnittain. Kouvolassa 90 prosenttia vapaa-ajan asuntojen omistajista on paikkakuntalaisia,<br />
Kuusankoskella 54 ja Elimäellä 29 prosenttia. Merkittävimmissä kesämökkikunnissa, Valkealassa<br />
(19 % paikkakuntalaisten omistuksessa), Iitissä (14 %) ja Jaalassa (7 %), paikkakuntalaisten<br />
omistamien mökkien määrä on vähäisempi ja ulkopaikkakuntalaisten mökkiomistajien määrä<br />
suurempi. Keskimäärin toimintaryhmän alueen kunnissa paikkakuntalaisten omistamia mökkejä<br />
on<br />
noin 35,5 prosenttia ja ulkopaikkakuntalaisten omistamia mökkejä 64,5 prosenttia.<br />
Suuri osa vapaa-ajan asuntojen ulkopaikkakuntalaisista omistajista on pääkaupunkiseutulaisia.<br />
Elimäellä pääkaupunkilaisten mökkiomistajien osuus on suurin (43 %). Myös Iitissä (37 %) ja<br />
Jaalassa (30 %) pääkaupunkiseudulta tulevien mökkiomistajien osuudet ovat merkittäviä.<br />
Erityisesti haja-asutusalueille vapaa-ajan asuminen synnyttää taloudellista ja sosiaalista lisäarvoa.<br />
Parhaimmillaan vapaa-ajan asuminen vahvistaa haja-asutusalueiden aluerakennetta ja kyläyhteisöjä,<br />
monipuolistaa maaseudun ja kaupungin vuorovaikutusta, lisää kylien henkistä vireyttä ja hidastaa<br />
maaseudun voimakasta rakenteellista muutosta. Mitä pidempään vapaa-ajan asukkaat saadaan<br />
viihtymään paikkakunnalla ja mitä enemmän he käyttävät paikallisia tuotteita ja palveluja, sitä<br />
enemmän he myös jättävät alueelle taloudellista ja sosiaalista lisäarvoa. Loma-asuntojen<br />
hyödyntäminen kesäkauden ulkopuolellakin sekä loma-asumiseen liittyvät erilaiset<br />
13
paikallispalvelut, kuten huoltopalvelut (maansiirto-, rakennus-, korjaus-, vartiointi- ym.),<br />
suoramyynti- ja ohjelmapalvelut antavat maaseudun asukkaille lisäksi uusia taloudellisia<br />
mahdollisuuksia.<br />
Kymenlaakson maakuntasuunnitelmassa 2005–2015 todetaan, että vapaa-ajan asuntojen ottaminen<br />
vakituiseen käyttöön jatkuu ja toisaalta maaseudun vakituisesta asuntokannasta osa siirtyy vapaaajan<br />
käyttöön. Omarantainen asumismuoto on edelleen halutuin, mutta vapaiden rantojen<br />
väheneminen kasvattaa perinteisten kyläympäristöjen suosiota vapaa- ja osa-aikaisina<br />
asuinympäristöinä. Lakkautettuja kouluja, pappiloita, kauppoja ja tuotantorakennuksia siirtyy<br />
asumiskäyttöön.<br />
3.1.3 Maisemamuodot<br />
Kymijoki on Kymenlaakson maakunnan<br />
”kruununjalokivi”. Se on antanut nimen, elannon ja kasvot<br />
kokonaiselle maakunnalle. Kymijoki on valuma-alueeltaan ja virtaamaltaan maamme neljänneksi<br />
suurin joki. Ympärilleen elämää sykkivä suoni virtaa vuolaana läpi maakunnan ja laajenee paikoin<br />
leveämmiksi järvialtaiksi etenkin Pohjois-Kymenlaakson alueella. Kymijoen laakso on<br />
valtakunnallisesti arvokas maisema-alue, jonka varrella ihmisasutuksen vaikutus on näkynyt<br />
aina<br />
joen synnystä lähtien. Joen varteen on aikaa myöten syntynyt myös lukuisia arvokkaita<br />
kulttuuriympäristöjä.<br />
Kymijoen ja sen vesistöjen vaikutus Pohjois-Kymenlaakson maisemaan on keskeinen.<br />
Toimintaryhmän alueen pohjoisosan järvimaisema erämaa-alueineen on jo itsessään luonnonvara.<br />
Salpausselät edustavat harjumaisemaa parhaimmillaan ja niiden sora- ja pohjavesivarat ovat<br />
mittavat. Toimintaryhmän alueen eteläosa edustaa alavaa ja viljelylle suotuisaa kulttuurimaisemaa.<br />
3.1.4 Liikenneyhteydet<br />
Liikenneyhteydet Pohjois-Kymenlaaksosta kaikkiin suuntiin ovat hyvät. Rautatieliikenteen osalta<br />
Kouvola on Venäjän ja EU:n raja-asema sekä Suomen tärkein tavaraliikenteen risteys- ja<br />
kuljetusterminaali, josta on yhteydet Pietarin ja Moskovan kautta aina Tyynenmeren rantavaltioihin<br />
Kiinaan, Japaniin ja Koreaan. Valtatiet 6, 12 ja 15 yhdistävät seudun kitkattomasti Suomen muihin<br />
keskuksiin ja rannikon vientisatamiin. Lähellä sijaitsevat kaupungit, Lahti, Mikkeli, Lappeenranta,<br />
Kotka ja Hamina, Heinola, ovat sadan kilometrin säteellä alueesta. Pääkaupunkiseudulta alueelle<br />
ajaa vajaassa kahdessa tunnissa.<br />
Pohjois-Kymenlaakson saavutettavuus pääkaupunkiseudun ja Pietarin suunnista on parantunut<br />
viime vuosina merkittävästi ja parantuu edelleen. Liikenneyhteyksien kehityksen onkin arvioitu<br />
antavan Pohjois-Kymenlaaksolle lähivuosina merkittävän kehityspotkun. Tulevaisuudessa Kerava–<br />
Lahti-oikorata parantaa entisestään junaliikenteen välityskykyä itäiseen Suomeen, kun matka-aika<br />
Helsingistä Lahteen kestää lyhimmillään vain 44 minuuttia. Helsingin ja Kouvolan välinen matkaaika<br />
lyhenee oikoradan ansiosta noin 40 minuuttia. Oikorata valmistuu vuonna 2006.<br />
Nopean rataverkon rakentaminen Helsinki−Pietari-välille lyhentää puolestaan matka-aikaa Venäjän<br />
puolelle Pietariin nykyisestä 5½ tunnista 3 tuntiin vuoteen 2008 mennessä. Kouvola−Pietari matkaaika<br />
vastaavasti lyhenee kahteen tuntiin eli kesto on suurin piirtein sama kuin Kouvolasta<br />
Helsinkiin.<br />
Alueen maantiestöä on jo parannettu valtatie 6 osalta leveäkaistaiseksi Koskenkylä–Kouvola-välillä<br />
ja valtatie 15 parantaminen Kotka–Kouvola-välillä on suunnitteilla. Samoin valtatien 12<br />
(Kouvola−Lahti) perusparannus on ajankohtainen lähivuosina.<br />
14
3.1.5 EU:n tukialue ohjelmakaudella 2000–2006<br />
Pohjois-Kymen Kasvun toiminta-alue on Tavoite 1 -ohjelman ulkopuolista aluetta, jolla on<br />
toteutettu ohjelmakaudella 2000–2006 alueellista maaseudun kehittämisohjelmaa (ALMA,<br />
EMOTR-T). Pohjois-Kymenlaakso ei siis ole enää ohjelmakaudella 2000–2006 kuulunut<br />
rakennerahastoalueeseen. Pohjois-Kymenlaakson maaseutukunnissa on ollut käytössä Etelä-<br />
Suomen tavoite 2 -ohjelmassa siirtymäkauden tuet vuoden 2005 loppuun asti. Koko Kymenlaakso<br />
on osa Venäjälle suuntautuvaa Kaakkois-Suomi – Venäjä -Naapuruusohjelmaa sekä Viroon<br />
suuntautuvaa Etelä-Suomen ja Viron Interreg III A -ohjelmaa. Pohjoisessa Kymenlaaksossa<br />
toteutetaan lisäksi tavoite 3 -ohjelmaa (ESR). Lisäksi Kymenlaakson liitolla on käytettävissään<br />
maakunnan kehittämisrahaa lähinnä EU-ohjelmien ulkopuolisiin hankkeisiin. Samoin Kouvolan<br />
seudun kuntayhtymällä on käytössään omaa kehittämisrahaa. Lisäksi on mahdollisuus hakea<br />
rahoitusta EU:n erillisohjelmien kautta suoraan Euroopan unionin komissiosta.<br />
3.2 Alueen kunnat<br />
3.2.1 Elimäki<br />
Elimäki on Kouvolan seudun kunnista vanhin. Ensimmäinen maininta asiakirjoissa Elimäestä on<br />
vuodelta 1452. Historiaan ovat merkittävimmin vaikuttaneet kuitenkin vasta 1600-luvun<br />
alkuvuosien tapahtumat, jolloin Ruotsin kuningas Kaarle IX antoi Henrik Wreden leskelle<br />
läänitykseksi Elimäen ja Anjalan. Tästä alkoi kolmesataa vuotta kestänyt kartano- ja torpparikausi,<br />
jonka vaikutus Elimäen kehitykseen on ollut ilmeinen. Kartanoiden ansiosta Elimäen viljelysmaat<br />
kehittyivät, ojitus yleistyi, rotukarjaa hankittiin ja ensimmäiset kartanomeijerit perustettiin 1860luvulla.<br />
Vähitellen kartanoiden antamat herätteet alkoivat vaikuttaa myös maalaisrahvaan<br />
maatalouteen.<br />
Tänä päivänä Elimäki on vireä maalaiskunta vilkkaasti liikennöidyn valtatie 6:n varrella. Elimäki<br />
on Pohjois-Kymen Kasvun toiminta-alueen kunnista eteläisin ja matkaa Helsinkiin kertyy 114<br />
kilometriä. Elimäen kunta koostuu historiallisesta kirkonkylän kuntakeskuksesta, Korian teollisuus-<br />
ja kauppakeskuksesta sekä kulttuurin muovaamasta maaseutualueesta. Elimäen maapinta-ala on<br />
383,0 km² ja asukkaita kunnassa on 8 516 henkilöä. Elimäkeläisistä 64 prosenttia asuu Korian tai<br />
kirkonkylän taajamissa.<br />
Elimäelle on tyypillistä laajat, vehmaat peltoaukeat ja viljelysmaat. Usko maatalouden<br />
tulevaisuuteen on Elimäellä säilynyt vahvana ja toimintaryhmän alueen kunnista eniten maatiloja<br />
löytyykin Elimäeltä (428). Osin vireän maatalouden ansioksi on luettu pitäjän asuttuna säilyminen.<br />
Maidontuotanto on kuitenkin viidentoista viime vuoden aikana voimakkaasti vähentynyt ja<br />
lisäelinkeinoja tarvittaisiin. Monilta viljatiloilta käydään töissä myös tilan ulkopuolella.<br />
Teollisuus Elimäellä tuottaa mm. käsityölankoja, metallituotteita, keittiökalusteita, leipää ja<br />
palvilihaa. Myös huomattavan sähköntoimittajan, Kymenlaakson Sähkö Oy:n, keskustoimipaikka<br />
on Elimäellä. Elimäellä olisi tilausta pienyrittäjyydelle ja erilaisille sivuelinkeinoille. Esimerkiksi<br />
ohikulkevan liikennevirran hyödyntämistä yhteisillä tapahtumilla ja matkailupalveluilla tulisi<br />
edistää.<br />
Mustilan Arboretum alppiruusuineen ja satoine puulajineen sekä Moision kartano<br />
taidenäyttelyineen ovat Elimäen tunnettuja matkailukohteita. Kirkonkylän keskustan ylpeys on<br />
Suomen vanhin, jatkuvassa käytössä oleva puinen ristikirkko vuodelta 1638. Matkailullisia<br />
nähtävyyksiä Elimäellä ovat myös koulumuseo ja kotiseutumuseo.<br />
15
3.2.2 Iitti<br />
Iitti on vuonna 1539 perustettu 7335 asukkaan kunta Kouvolan ja Lahden kaupunkiseutujen välissä.<br />
Iitin kirkonkylä sijaitsee kolmen järven välisellä harjulla ja on tunnettu luonnonkauneudestaan.<br />
Vuonna 1990 Iitin kirkonkylä palkittiinkin Suomen kauneimmaksi kirkonkyläksi. Myös<br />
kulttuurihistoriallisesti arvokkaat rakennukset, hoidetut pihapiirit ja mm. Iitin musiikkijuhlat antavat<br />
Iitille matkailullista arvoa.<br />
Iitin kirkonkylä oli pitäjän keskus aina 1800-luvun jälkipuolelle saakka kunnes Helsinki–Pietari -<br />
rautatie rakennettiin ja Iitin taloudellinen ja hallinnollinen keskus siirtyi Kausalaan. Kausalassa asuu<br />
tänä päivänä noin 4300 asukasta. Metalliteollisuus, muun muassa Halton Oy:n päätehtaat ja<br />
Kiitokori Oy, sekä huonekaluteollisuus ja muu puunjalostusteollisuus ovat leimaa-antavia kunnan<br />
elinkeinoelämälle.<br />
Iitin kunnassa panostetaan yrittäjyyteen, asumiseen, palveluihin ja elämystuotteisiin. Kymijoen<br />
rannoilla ja sen laajoilla järvialueilla on lähes 2500 vapaa-ajan asuntoa ja niiden määrä on kasvussa.<br />
Iitin maapinta-ala on 587,98 km² ja vesipinta-alaakin Iitistä löytyy 97,1 km².<br />
Iitin kuntaa leimaavat sen läpi virtaava Kymijoki ja maisemaa halkova Salpausselän harju.<br />
Salpausselkä jakaa Iitin kahteen erilaiseen osaan: pohjoisten järvialueiden Vesikansaan ja eteläisten<br />
maanviljelysalueiden Maakansaan.<br />
Iitti on saavutettavissa hyvin sekä rautateitse että maanteitse. Kausalan keskus sijaitsee<br />
rautatieradan varrella, josta matka pääkaupunkiseudulle kestää lähijunalla noin kaksi tuntia.<br />
3.2.3 Jaala<br />
Jaalan kunta itsenäistyi vuonna 1879. Pinta-alaa Jaalalla on 563 km², josta vesipinta-alaa on 130<br />
km² ja maapinta-alaa 433 km². Jaalan asukasluku on 1938 henkeä. Kesäisin asukasluku<br />
moninkertaistuu, sillä Jaalassa on lähes 3000 kesämökkiä.<br />
Jaala on Pohjois-Kymenlaakson vesirikkain kunta. Kymijoen vesistöön kuuluvat Jaalan vedet ovat<br />
luonnostaan kirkkaita ja ne kuuluvat Etelä-Suomen puhtaimpiin. Jaalan lukuisia järviä yhdistävät<br />
toisiinsa lukuisat joet ja pikkujärvet niin, että alueelle muodostuu todellinen vesireittien verkosto.<br />
Jaalassa sanotaankin, että: ”Seutu on kuin seulanpohja”.<br />
Jaalan asutuksen ja viljelymaiseman painopiste on kunnan etelä-osassa, alueen läpi kulkevan toisen<br />
Salpausselän eteläpuolella. Sen pohjoispuolen maisemaa, jonka luonne on paikoin vielä lähes<br />
erämainen, leimaavat laajat karut mäntykankaat, maaston suuret korkeuserot ja paikoin äkkijyrkät,<br />
rosoiset kallioseinämät.<br />
Suurin osa jaalalaisista saa toimeentulonsa maa- ja metsätaloudesta (44%) ja palveluammateista<br />
(41%). Teollisuuden osuus elinkeinoista on noin 10 prosenttia. Jaalan historiaan kuuluu läheisesti<br />
puunjalostusteollisuus. Nykyisin museona toimiva Verlan pahvitehdas valittiin vuonna 1996<br />
UNESCO:n arvostettuun maailmanperintöluetteloon. Verlan tehdasmiljöö kertoo Suomen<br />
metsäteollisuuden varhaisvaiheista 1800-luvun jälkipuoliskolla, jossa vehreä puutarha,<br />
arkkitehtonisesti arvokkaat rakennukset ja vanha pahvitehdas alkuperäisine teknisine laitteineen on<br />
onnistuttu säilyttämään entisellään.<br />
Jaala on saavutettavissa helpoimmin maanteitse. Matkaa Helsinkiin kertyy160 km, Lahteen 55 km,<br />
Kouvolaan 30 km, Kotkaan 80 km ja Heinolaan 40 km.<br />
16
3.2.4 Valkeala<br />
Valkeala, joka on perustettu vuonna 1631, on alueeltaan koko Pohjois-Kymenlaakson suurin kunta.<br />
Valkealassa on pinta-alaa 1004 neliökilometriä, josta maata on 861 ja vettä 143 neliökilometriä.<br />
Valkealasta alkaa Järvi-Suomi. Kunnassa on useita järviä, joiden rantaviivaa on 920 km. Valkealan<br />
kunnan asukasluku on viime vuodet ollut kasvava ja kunnassa asuu noin 11 300 henkilöä. Kunnan<br />
väestö on keskimääräistä nuorempaa. Valkealan kunnan velkaantumisaste on Kouvolan seudun<br />
pienimpiä ja kunnan talous on yleinen tilanne huomioiden kohtalaisen hyvä.<br />
Vakituisen asutuksen lisäksi Valkeala on merkittävä mökkikunta. Kesämökkejä Valkealassa on<br />
noin 3000. Kunnan hallinnollinen keskus on kirkonkylä, joka on osa Kirkonkylän-Niinistön-Jokelan<br />
nauhamaista taajamaa, jossa asuu noin 5000 ihmistä.<br />
Valkealalle valtakunnallistakin tunnettavuutta antavat varuskunnat: Suomen suurin varuskunta<br />
Karjalan Prikaati toimii Vekaranjärvellä sekä erikoisjoukkojen varuskunta Utin Jääkärirykmentti<br />
Utissa. Varuskunnat ovat kunnan suurin työnantaja työllistäen suoraan yhteensä noin 1100<br />
henkilöä.<br />
Valkealassa sijaitseva Repoveden kansallispuisto on luonnonoloiltaan poikkeuksellisen jylhä ja<br />
karun kaunis. Yhä useammat kotimaiset ja ulkomaiset turistit ovat löytäneet sen mainiot luontopolut<br />
ja retkeilyreitit. Orilammen majalta lähtee Suomen kultareitiksi kutsuttu vesibussireitti<br />
kansallispuiston ydinalueille. Siellä sijaitsee myös kuuluisa kalliokiipeilyseinämä, Olhavan vuori.<br />
Etelä-Valkealaa halkoo koskiensuojelulailla suojeltu vesireitti, Väliväylä eli Valkealan reitti, josta<br />
myös koko eteläinen Kymenlaakso saa puhtaan juomavetensä Salpausselän harjuun suodatettuna.<br />
Historiallisesti merkittäviä kohteita Valkealassa ovat venäläisten rakentama Utin linnoitus sekä<br />
Verlan kalliomaalaukset. Verla, maailmanperintökohde tehdasmuseoineen, sijaitsee Jaalan lisäksi<br />
osin myös Valkealan puolella.<br />
Valkeala sijaitsee liikenteellisesti hyvällä paikalla Salpausselkien alueella. Kunnassa on kaksi<br />
lentokenttää (Utti ja Selänpää) ja kuntaa halkoo kaksi valtatietä (vt 6 ja vt 15) sekä kaksi<br />
pääjunarataa (Savon ja Karjalan rata). Matkaa pääkaupunkiseudulle kertyy 150 km ja lähimmät<br />
kaupunkikeskukset Kouvola ja Kuusankoski ovat vain kymmenen kilometrin päässä kunnan<br />
keskustaajamasta.<br />
Valkealan kunta on edistänyt elinkeinotoimintaa ja yrittäjyyttä onnistuneella maanhankinnalla,<br />
kaavoittamisella ja monipuolisella koko kunnan kattavalla tarjonnalla. Tästä esimerkkeinä voidaan<br />
mainita UPM:n Kalson puunjalostustehdas Vuohijärvellä, Ruusutarhat Arvo Suutari ja<br />
Viherpeukalot Häkämäessä ja Jokelan teollisuusalueella sekä Hyötypaperi Oy:n laitokset Jokelassa.<br />
Kunnassa on myös merkittävää maa- ja metsätalouden yritystoimintaa. Valkealan työttömyysaste<br />
(n. 9 %) on keskimääräistä alhaisempi Kymenlaakson kuntiin verrattuna. Elinkeinoista palveluiden,<br />
kaupan ja liikenteen osuus on 59 %, teollisuuden osuus 19 %, maa- ja metsätalouden osuus 12 % ja<br />
rakennustoiminnan osuus 10 %.<br />
3.2.5 Kuusankoski<br />
Kuusankoski on yksi Suomen huomattavimmista paperinvalmistuskeskuksista. Ensimmäiset<br />
paperitehtaat rakennettiin Kuusaankosken partaalle 1870-luvulla ja Voikkaalle 1890-luvulla.<br />
Kuusankoski sijaitsee Kymijoen kainalossa, jonka kolme koskea on valjastettu sähkön tuotantoon<br />
lähinnä paikkakunnan paperiteollisuuden tarpeisiin.<br />
17
Kuusankoski on perustettu vuonna 1921 osasta Iittiä ja Valkealaa. Kuusankoskesta tuli kauppala<br />
vuonna 1957 ja kaupunki vuonna 1973. Kuusankoskella katsotaan olevan neljä taajamaa: Kuusaa,<br />
Pilkanmaa, Kymintehdas ja Voikkaa. Asutus on keskittynyt taajamiin, joissa asuu yli 96 prosenttia<br />
väestöstä. Kuusankosken maapinta-ala on 114 km² ja vesipinta-ala 16 km². Asukkaita<br />
Kuusankoskella on 20 337.<br />
Kuusankosken elinkeinorakenne on teollisuus- (34 %) ja palvelualapainotteinen (30 %). Kaupan<br />
alalla työskentelee 11 prosenttia ammatissa toimivasta väestöstä ja muiden elinkeinojen osuudet<br />
jäävät alle 10 prosentin. Pääkaupunkiseudulta Kuusankoskelle ajaa valtatie kuutta pitkin vajaassa<br />
parissa tunnissa (136 km).<br />
3.2.6 Kouvola<br />
Kouvolan seutu on Suomen kymmenenneksi suurin yhtenäinen taajama-alue, jonka keskuskunta on<br />
Kouvolan kaupunki. Kouvolan seudun asukasluku on vajaat 100 000 asukasta ja seudulla on yli 40<br />
000 työpaikkaa. Seudun keskuskaupunki Kouvola, perustettiin 1.1.1917. Kaupunkioikeudet<br />
Kouvola sai 1.1.1960. Pinta-alaltaan kaupunki on 45 km² ja asukkaita kaupungissa on noin 31 500.<br />
Kouvola on rakenteeltaan hyvin tiivis ja sen palvelut ovat hyvin kaikkien asukkaiden<br />
saavutettavissa. Kouvola on koko seudun kaupallisten ja vapaa-aikapalvelujen keskus. Kouvolalle<br />
ominaisia piirteitä ovat kaupallisilta palveluiltaan monipuolinen kävelykeskusta sekä erittäin<br />
toimiva ja kattava kevyenliikenteen verkosto. Kouvola valittiinkin 2000-luvun alkupuolella vuoden<br />
kaupunkikeskustaksi (2003) ja polkupyöräkaupungiksi (2005). Matkailutoimialan tärkeimpiä<br />
nähtävyyksiä ja kiinnostuksen kohteita ovat Suomen kolmanneksi suurin huvipuisto, Tykkimäen<br />
huvipuisto (vuonna 2005 noin 230 000 kävijää) ja Repoveden kansallispuisto.<br />
Kouvolan kaupungin elinkeinorakenne on palveluvaltainen. Valtaosa kaupungin 15 500 työpaikasta<br />
(75 %), sijoittuu kaupan, liikenteen, palvelujen ja hallinnon toimialoille. Työpaikkaomavaraisuus on<br />
120 % ja työttömyysprosentti on 13,5 %. Koulutuksen ja tutkimuksen seudullisena keskuksena<br />
toimii Kouvolan Kasarminmäen korkeakoulukampus, jossa sijaitsee useiden yliopistojen ja<br />
korkeakoulujen toimipisteitä ja -laitoksia. Kymijoen ranta-alueella säilynyt Kouvolan kylän<br />
rantaraitti antaa tuulahduksen maaseudun ja kaupungin pitkäaikaisesta ja hyvin toimivasta,<br />
historiallisesta rinnakkaiselosta.<br />
3.3 Elinkeinotoiminnan nykytila ja tulevaisuus Pohjois-Kymenlaaksossa<br />
3.3.1 Elinkeinot, erikoistumisalat ja työmarkkinoiden kehitys<br />
Pohjois-Kymenlaakson toimialarakenne on palvelupainotteinen. 76 prosenttia alueen työssä<br />
käyvästä väestöstä työskentelee palvelujen parissa. Jalostuksessa työskentelee 22 prosenttia ja<br />
alkutuotannossa vajaa prosentti työssä käyvästä väestöstä. Elinkeinorakenteen mukaan tarkasteltuna<br />
julkisten palvelujen osuus tulonlähteistä on 30 prosenttia, teollisuuden 23, kaupan 13, liike-elämän<br />
palvelujen 13 ja liikenteen 11 prosenttia. Muiden elinkeinojen osuudet jäävät alle kymmenen<br />
prosentin.<br />
Elinkeinoista etenkin teollisuudella ja liikenteellä on vankka asema Pohjois-Kymenlaaksossa.<br />
Seudun vahvin erikoistumisala on paperiteollisuus ja liikenteen työpaikkojen osuus on tuntuvasti<br />
koko maata suurempi. Elinkeinotoiminnalle merkittävät puunjalostus- ja paperiteollisuuden<br />
tehdasyksiköt saivat alkunsa jo 1860- ja 1870-luvuilla. Pohjois-Kymenlaakson osuus Suomen<br />
paperin tuotannosta on noin kolmasosa. Perusmetsätalous, metsänhoito, korjuu ja kuljetus<br />
työllistävät Kouvolan seudulla n. 500 henkeä kokovuotiseksi työvoimatarpeeksi arvioituna.<br />
<strong>Maaseutu</strong>maisissa ja taajaan asutuissa kunnissa maa- ja metsätaloudella on yhä suuri työllistävä<br />
merkitys. <strong>Maaseutu</strong>maisissa kunnissa maa- ja metsätalouselinkeinojen osuus kaikista elinkeinoista<br />
18
on Kymenlaaksossa keskimäärin 17,4 prosenttia (Jaalassa 19,4 prosenttia), mikä on suurempi kuin<br />
koko maan keskiarvo 15,2 prosenttia. Taajaan asutuissa kunnissa maa- ja metsätalouden osuus on<br />
keskimäärin noin 10 prosenttia (Suomen keskiarvo 6,8 %, taajaan asutut). Kaupungeissa,<br />
Kouvolassa ja Kuusankoskella, maa- ja metsätalouden osuus elinkeinoista on noin prosentin<br />
luokkaa.<br />
Työmarkkinoiden kehitys on Pohjois-Kymenlaaksossa ollut vuoden 2005 loppupuolella suhteellisen<br />
maltillista, eikä suuria heilahteluja suuntaan tai toiseen ole esiintynyt. Keskimäärin työttömiä<br />
työnhakijoita on noin 5700 ja kokonaistyöllisyyden odotetaan säilyvän vuonna 2006 jotakuinkin<br />
ennallaan. Työttömien osuus työvoimasta toimintaryhmän alueella on 11,4 prosenttia. Suurinta<br />
työttömyys on Kouvolassa (13,4 %) ja pienintä Valkealassa (9,4 %). Rakennetyöttömyys on<br />
seudulla edelleen suuri ongelma. Pitkäaikaistyöttömiä seudulla on keskimäärin noin 1500 ja määrän<br />
arvioidaan hivenen nousevan. (Ks. Kouvolan seudun työvoimastrategia… 2005, 7−8.)<br />
Toimialoittain tarkasteltuna teollisuuden työpaikkojen osuus Pohjois-Kymenlaaksossa on edelleen<br />
korkea, mutta laskusuuntainen. Metsä- ja elintarviketeollisuuden työpaikkojen vuonna 2004 alkanut<br />
väheneminen on alkanut täysimääräisesti vaikuttaa vuonna 2005. Alkutuotannon osuus työpaikoista<br />
vähenee edelleen voimakkaasti. Logistiikka-ala jatkaa kasvuaan ja työpaikkojen määrä alalla kasvaa<br />
jonkin verran, mutta heilahtelut ovat logistiikka-alalla nopeita. (Kouvolan seudun<br />
työvoimastrategia… 2005, 7−9.)<br />
Kuva 2 Pohjois-Kymenlaakson kaikki työpaikat vuonna 2003 (yhteensä 39 432)<br />
Kuva 2 kertoo, että Kouvolan seudulla on yhteensä reilut 39 000 työllistä. Työpaikoista merkittävä<br />
osa on riippuvainen kulutuksesta ja kotitalouksien ostovoimasta. Avoimien työpaikkojen kehitys on<br />
seudulla viime vuosina ollut TE-keskuksen keskiarvon yläpuolella. Kehityksen ennakoidaan<br />
jatkuvan samanlaisena myös vuonna 2006, mutta tulevaisuudessa epävarmuus myönteisen<br />
kehityksen jatkumisesta on suurempi. Seudun taloudelliseen kehitykseen ja sen epävarmuuteen<br />
vaikuttavat ennen kaikkea ikärakenteen muutos ja valtakunnan keskitasoa iäkkäämpi väestö,<br />
yrittäjien ikääntyminen, korkeakoulutettujen alhainen osuus työvoimasta sekä edelleen jatkuva –<br />
pääosin nuorista johtuva – muuttotappio. Taloudellinen reaalikasvu on alueella suhteellisen<br />
alhainen ja näköpiirissä on elinkeinorakenne huomioiden myös paineita työpaikoille. (Emt., 8.)<br />
19
Kouvolan seudun työvoimastrategiassa (2005, 8, 16) todetaan, että julkisten palvelujen edessä<br />
olevan uudistamisen ja tulevaisuuden palvelutuotantomallin vaikutuksia kokonaistyöllisyyteen on<br />
vaikea arvioida. Merkittävää työpaikkojen määrän kasvua ei kuitenkaan liene odotettavissa,<br />
toteutettiin palveluita sitten julkisesti tai yksityisesti. Tarkastelussa palvelualat painottuvat<br />
kuitenkin Kaakkois-Suomessa selvästi työvoiman tarvitsijoina, joskin myös teollisuus ja<br />
rakentaminen ovat tarvitsijoiden joukossa. Uuden työvoiman tarve on määrällisesti suurinta<br />
sosiaali- terveydenhuollon päätoimialalla. Merkittävä osa työvoimatarpeesta syntyy ennustetusta<br />
tuotannon lisäyksestä eli alalla tarvitaan poistuman korvaamisen lisäksi myös uutta työvoimaa.<br />
Kaupan ala sekä kiinteistö- ja liike-elämän palveluja sisältävä toimiala tarvitsevat määrällisesti<br />
seuraavaksi eniten työvoimaa. Myös koulutus erottuu selkeästi työvoiman tarvitsijana.<br />
3.3.2 Teollisuus<br />
Teollisuudella on vankka asema Kymenlaaksossa. Teollisuudessa syntyy vajaa 40 prosenttia<br />
maakunnan kokonaistuotannosta ja joka neljäs kymenlaaksolainen työskentelee teollisuuden<br />
palveluksessa. Kymenlaakso tunnetaan ennen kaikkea paperiteollisuudesta, jonka osuus koko<br />
Suomen sellu- ja paperiteollisuuden tuotannosta ja viennistä on noin 20 prosenttia.<br />
Kymenlaakson teollisuusyrityksissä oli noin 16 500 työpaikkaa vuonna 2004. Paperiteollisuudessa<br />
on noin 40 prosenttia teollisuuden työpaikoista. Toiseksi suurimman alan, metalliteollisuuden,<br />
osuus on 23 prosenttia. Muita merkittäviä teollisuusaloja ovat elintarvike- ja puutuoteteollisuus,<br />
öljy-, kemia-, kumi- ja muoviteollisuus sekä energiantuotanto. (Kymenlaakson toimialakatsaus<br />
2005, 4.)<br />
Teollisuuden liikevaihto kasvoi Pohjois-Kymenlaaksossa prosentilla vuoden 2004 jälkipuolikkaalla,<br />
mutta vuoteen 2000 verrattuna reaalinen liikevaihto on samalla tasolla. Seudun teollisuuden<br />
henkilöstömäärä jatkoi laskuaan vuonna 2004. Teollisuuden toimialoilla toimii nyt noin 7 prosenttia<br />
vähemmän henkilöstöä kuin vuonna 2000. Jyrkimmin koko Kymenlaaksossa on supistunut<br />
elintarviketeollisuuden henkilöstö. Kemia-, kumi- ja muoviteollisuudessa henkilöstömäärä on<br />
puolestaan kasvanut vuoteen 2000 verrattuna. (Kymenlaakson toimialakatsaus 2005, 4, 10.)<br />
Teollisuusyritykset ovat Kymenlaaksossa joko suuria tai pieniä ja eniten kehityspotentiaalia<br />
omaavat keskisuuret yritykset ovat valitettavan harvinaisia.<br />
3.3.3 Liikenne ja logistiikka<br />
Liikennetyöpaikkojen osuus Kymenlaaksossa on keskimääräistä suurempi, sillä maakunta on<br />
Suomen itäliikenteen keskus. Alueen erityispiirteenä on Kaakkois-Suomen raja-asemien sekä<br />
Kotkan ja Haminan satamien kautta kuljetettavat Venäjän transitokuljetukset, joiden kautta kulkee<br />
vuosittain 60–80 prosenttia Suomen kautta kulkevasta transitoliikenteestä. Nämä yhdessä<br />
kuljetuksiin liittyvien logistiikkapalveluiden kanssa nostavat alueen logistista painoarvoa. (Lehtinen<br />
et al. 2004, 63−64.)<br />
Liikenteen alalla oli Kymenlaaksossa noin 8 100 työpaikkaa vuonna 2004. Suurin työllistäjä on<br />
maaliikenne (42 %), joka koostuu rautatie- ja tieliikenteestä. Liikennettä palvelevan toiminnan<br />
(lastinkäsittely, varastointi jne.) osuus työpaikoista on 36 prosenttia. Posti- ja teleliikenteen osuus<br />
on vajaa viidennes ja vesiliikenteen osuus 3 prosenttia. Varsinaisessa logistiikkatoiminnassa eli<br />
kuljetuksissa ja liikennepalveluissa (pl. matkatoimistot) on noin 6 600 työpaikkaa sekä lisäksi<br />
tullissa noin 250. (Kymenlaakson toimialakatsaus 2005, 7.)<br />
Kymenlaaksossa yritysten logistiikkakustannukset ovat kolmanneksi korkeimmat Etelä-Suomen<br />
alueella ja logistiikkapalvelujen kysyntä on Etelä-Suomen keskitasoa. Logistiikkapalvelujen<br />
20
tarjonta on kolmanneksi laajinta Etelä-Suomessa yritysten toimipaikkojen lukumäärällä ja<br />
liikevaihdolla tarkasteltuna. Logistiikkapalvelutarjonnan lisääminen olisi tarpeellista erityisesti<br />
lentoliikenteen kuljetuspalveluissa sekä konsultointi- ja kehittämispalveluissa. Kehittämisen paikka<br />
on myös tieliikenteen kuljetuspalveluissa sekä kierrätys- ja jätelogistiikan erityispalveluissa. Sen<br />
sijaan kuljetusten ja logistiikan hallintapalvelut sekä vesiliikenteen kuljetuspalvelut ovat<br />
Kymenlaakson alueella hyvällä tasolla. (Lehtinen et al. 2004, 63−64.)<br />
Pohjois-Kymenlaaksossa liikenteen alan liikevaihdon kasvu oli noin kaksi prosenttia vuoden 2004<br />
loppupuolella. Verrattuna vuoteen 2000 alan liikevaihto on kuitenkin supistunut noin kuutisen<br />
prosenttia. Liikenteen henkilöstö on 2000-luvun alkuun verrattuna kasvanut tuntuvasti, yli viisi<br />
prosenttia. (Kymenlaakson toimialakatsaus 2005, 10.)<br />
Tulevaisuudessa Pohjois-Kymenlaakson joukkoliikenteen edellytysten parantaminen ja<br />
monipuolistaminen (esim. palvelutaksit) on tärkeää. Kevyen liikenteen verkostoa ja turvallisuutta<br />
on seudulla jo parannettu ja parannetaan edelleen. 2000-luvun suuria seudullisia haasteita ovat<br />
valtateiden 6 ja 12 sekä rautateiden turvallisuusongelmat sekä Kymijoen kanavointisuunnitelmat.<br />
Fyysisten liikenneväylien lisäksi logistiikan kannalta merkittäviä ovat myös tietoverkot. Liikenne-<br />
ja viestintäministeriön logistiikkaselvityksen (2001) mukaan tulevaisuuden toimitusverkoissa on<br />
kyse enemmän tiedonhallinnasta kuin fyysisistä materiaalivirtojen kuljettamisesta.<br />
Tietoliikenneyhteydet ovat merkittäviä myös tavallisille kotitalouksille vaikuttaen muun muassa ekaupan<br />
leviämiseen ja jakelun järjestämiseen.<br />
3.3.4 Rakentaminen<br />
Koko Kymenlaakson alueen rakennusyrityksissä oli noin 5 200 työpaikkaa vuonna 2004. Pohjois-<br />
Kymenlaaksossa rakentamisen reaalinen liikevaihto kasvoi vuoden 2004 jälkipuolikkaalla noin<br />
prosentin verran edelliseen vuoteen verrattuna. 2000-luvun alkuun suhteutettuna rakentamisen<br />
liikevaihto on kasvanut yli 15 prosenttia ja rakentamisen henkilöstö yli 5 prosenttia. Rakentaminen<br />
toimiikin Kymenlaaksossa yhtenä kasvun kärkialana. (Kymenlaakson toimialakatsaus 2005, 2, 10.)<br />
Toimintaryhmän alueella rakennustoiminta on ollut vilkkainta vuonna 2004 Kouvolassa,<br />
Valkealassa ja Kuusankoskella. Kouvolassa valmistunut rakennustoiminta oli volyymiltaan suurinta<br />
kuutiotilavuuden tai kerrosalan mukaan tarkasteltuna. Erityisen vilkasta rakennustoiminta on ollut<br />
myös Valkealan kunnassa.<br />
Taulukko 4 Myönnetyt rakennusluvat ja valmistuneet rakennushankkeet vuonna 2004. Uudet ja laajennukset.<br />
Kunnat Kaikki rakennukset Rak. kpl Tilavuus m³ Kerrosala m² Asunnot kpl Asuinpinta-ala<br />
Elimäki Myönnetyt 74 27 857 8039 20 2709<br />
Iitti Myönnetyt 121 33 264 9305 28 3047<br />
Valmistuneet 110 29 839 8090 24 2695<br />
Jaala Myönnetyt 129 20 831 6726 13 1059<br />
Valmistuneet 57 8798 2930 4 274<br />
Kouvola Myönnetyt 125 89 266 24 009 134 12 077<br />
Valmistuneet 117 393 628 53 960 99 10 423<br />
Kuusankoski Myönnetyt 173 82 303 24 129 51 6656<br />
Valmistuneet 197 82 472 21 434 63 6829<br />
Valkeala Myönnetyt 271 133 263 31 313 114 12 178<br />
Valmistuneet 268 107 233 28 030 92 10 038<br />
Yhteensä Myönnetyt 893 386784 103521 360 37726<br />
Valmistuneet 749 621970 114444 282 30259<br />
21
Teollisuus- ja varastorakentaminen on ollut suurinta Kouvolan ja Kuusankosken kaupungeissa.<br />
Tilavuudeltaan suuria teollisuus- ja varastorakennuksia on valmisteilla myös Valkealaan. Liike- ja<br />
toimistorakennuksia syntyi vuonna 2004 ainoastaan Kuusankoskelle, Kouvolaan ja Valkealaan.<br />
Maatalousrakentaminen on ollut vuonna 2004 määrältään ja volyymiltaan suurinta Valkealan, Iitin<br />
ja Elimäen kunnissa. Myös Kuusankoskella on tehty tilavuudeltaan ja kerrosalaltaan mittavia<br />
investointeja.<br />
Tarkastelu sisältää uudet rakennukset ja laajennukset. Elimäen rakennustoiminnasta oli saatavilla<br />
ainoastaan myönnettyjen rakennuslupien tiedot.<br />
3.3.5 Kauppa sekä majoitus- ja ravitsemistoiminta<br />
Kaupan sekä majoitus- ja ravitsemisalan yrityksissä oli Kymenlaaksossa vuonna 2004 noin 9 800<br />
työpaikkaa. Lähes puolet alan yrityksistä toimii vähittäiskaupassa ja reilu viidennes majoitus- ja<br />
ravitsemistoiminnassa. Sekä tukkukaupan että moottoriajoneuvojen kaupan ja huollon osuudet ovat<br />
15 prosenttia. (Kymenlaakson toimialakatsaus 2005, 6.)<br />
Pohjois-Kymenlaaksossa kaupan alan liikevaihto on kasvanut 2000-luvun alusta 15 prosenttia.<br />
Myös kaupan henkilöstömäärä kasvoi vuoden 2004 jälkipuolikkaalla, mutta vuoteen 2000<br />
verrattuna kaupan henkilöstö on pysynyt samalla tasolla. (Kymenlaakson toimialakatsaus 2005, 10.)<br />
Kouvolan seudun työvoimastrategian (2005, 16) mukaan kaupan ala erottuu jatkossa selvästi<br />
työvoiman tarvitsijana Kaakkois-Suomen alueella.<br />
3.3.6 Matkailu<br />
Matkailun kehitystä Pohjois-Kymenlaaksossa vuosina 1998–2004 voidaan kokonaisuudessaan<br />
luonnehtia enintään kohtuulliseksi. Maakunnallisessa matkailustrategiassa vuosille 1999–2004<br />
määriteltyihin kehittämistavoitteisiin ei aivan ylletty ja majoitusliikkeiden käyttöasteet ovat olleet<br />
viime vuosina noin 40 prosentin tienoilla, hieman alle maan keskiarvon. (Kouvolan seudun<br />
matkailustrategia… 2004, 4.)<br />
Matkailun kausiluontoisuus ja painottuminen kesäkauteen on tyypillinen piirre Pohjois-<br />
Kymenlaaksolle. Matkailijoiden houkuttelu seudulle kesäkauden ulkopuolella esim. tapahtumien ja<br />
ympärivuotisesti toimivien käyntikohteiden avulla on osoittautunut haasteelliseksi tehtäväksi.<br />
(Kouvolan seudun matkailustrategia… 2004, 5.)<br />
Matkailualan liikevaihto on Pohjois-Kymenlaaksossa noussut voimakkaasti vuodesta 2000 lähtien,<br />
mutta kääntyi laskuun vuoden 2004 jälkipuolikkaalla. Toimialan liikevaihto oli kuitenkin vuonna<br />
2004 reaalisesti noin 18 prosenttia korkeammalla tasolla kuin vuonna 2000. Matkailutuloarvion<br />
mukaan matkailijat toivat vuonna 2003 Pohjois-Kymenlaaksoon välitöntä matkailutuloa noin 73<br />
miljoonaa euroa. Matkailualan työpaikkoja arvioitiin seudulla olevan noin 870 kappaletta, joista<br />
alueen kunnille koituu 2,8 miljoonan euron verotulovaikutukset. Matkailutulosta suurimman osan<br />
eli noin puolet saa vähittäiskauppa. Majoitus- ja ravitsemuspalveluiden osuus on noin viidennes.<br />
(Emt., 5.)<br />
Pohjois-Kymenlaakson nykyinen matkailutarjonta on laajahkoa ja muodostaa siten melko kattavan<br />
matkailutarjontakokonaisuuden. Laajahko matkailutarjonta voidaan toisaalta nähdä vahvuutena,<br />
mutta sen kääntöpuolena on tarjonnan sirpalemaisuus, alueen osittainen pro<strong>fi</strong>ilittomuus ja<br />
tunnettuuden puute sekä maaseudun majoitustilojen puute. Tämä on yksi syy sille, ettei seudun<br />
matkailuala ole kehittynyt toivotulla tavalla. Pohjois-Kymenlaakson käyntikohteet ja palvelut on<br />
lueteltu alla kuntakohtaisesti. (Emt., 5−6.)<br />
22
Elimäki: Elimäen kirkko, Arboretum Mustila, Mustila Viini, Moision Taide- ja pitokartano, Korian<br />
kasarmialue, Alppiruusu, Mikkelän tila jne.<br />
Iitti: Neste Matkakeidas, Iitin kirkonkylä ja Iitin kirkko, Perheniemen kartano, Radansuun<br />
kartanohotelli, Pyhäjärven risteilyt, Yli-Kaitalan Lomamökit sekä muuta tasokkaat majoitustilat,<br />
Iitti-golf, Isokäyrän viehekalastusalue jne.<br />
Jaala: Verlan tehdasmuseo ja ruukkikylä, Jaalan kirkonkylä ja puukirkko, Liikasenmäki<br />
(kesäteatteri ym.), kestikartano Aurantola, Pyhäjärven risteilyt. Lampila Golf, Soimakallion<br />
Sonnanjoen viehekalastusalue jne.<br />
Kouvola: Tykkimäen vapaa-ajankeskus, Mielakan rinnekeskus, Kymi Sinfonietta, Kouvolan<br />
teatteri, Kouvolan taidemuseo, Kaunisnurmen museo- ja käsityöläiskortteli, kasarmialue,<br />
kävelykatu Manski, liikennepuisto, Sokos Hotel Vaakuna, Cumulus, Turistihovi,<br />
ohjelmapalveluyritykset, liikunta-paikat, ravirata jne.<br />
Kuusankoski: Kymen Paviljonki, Kuusankoskitalo, Pyhäjärven risteilyt, Suomen<br />
paperitaidegalleria, Kettumäen museoalue, Koski Golf, Sami Hyypiä Areena ja useat muut<br />
liikuntapaikat, Formula Center, hotelli Sommelo, Kuusankosken retkeilymaja, majatalo Hetekka<br />
jne.<br />
Valkeala: Repoveden kansallispuisto (useine käyntikohteineen ja nähtävyyksineen), Hirsmäen<br />
museoalue, Valkealan urheilu- ja liikuntakeskus, Tyrrin ampumaurheilukeskus ja muut<br />
liikuntakohteet, Orilammen Lomakeskus, Vääntäjän tila, Oravasalmen Huvilat sekä Vekaranjärven<br />
ja Utin varuskunnat jne.<br />
Kulttuurikohteista Verlan tehdasmuseo Jaalassa ja luontokohteista Repoveden kansallispuisto<br />
Valkealassa sekä Arboretum Mustila Elimäellä luetaan Pohjois-Kymenlaakson matkailun<br />
kärkikohteisiin. Niiden vetovoimaisuuden säilyttämisellä on oma tärkeä merkityksensä alueen<br />
matkailulle. Merkittävimpiä tienvarsikohteita ja liikenneasemia seudulla ovat esim. Iitin<br />
Matkakeidas, Kymen Paviljonki ja ABC-asemat, joilla on merkittävä työllistävä vaikutus.<br />
Kymijoen yläjuoksun nykyistä suurempi matkailullinen hyödyntäminen (kalastus, melonta jne.)<br />
sekä Repoveden kansallispuisto ja siihen liittyvät mahdolliset infrastruktuurihankkeet<br />
(opastuskeskus ja reitistöt) ovat oma lukunsa seudun matkailualan kehittämisessä. Toimenpiteiden<br />
avulla voidaan parantaa myös ohjelmapalveluyritysten toimintaedellytyksiä sekä lisätä<br />
paikallisväestön ulkoilu- ja liikuntamahdollisuuksia. (Kouvolan seudun matkailustrategia… 2004,<br />
6.)<br />
Pohjois-Kymenlaakson nykyinen matkailutarjonta ei kuitenkaan Kouvolan seudun<br />
matkailustrategian (2004, 12, 17) mukaan riitä, mikäli matkailussa halutaan tavoitella kasvua tai<br />
edes nykyisen kilpailuaseman säilyttämistä. Matkailutarjonnan vetovoiman parantamiseen on<br />
jatkossa tarkoitus kiinnittää huomiota mm. seututason yhteistyön, kärkikohteiden<br />
yhteismarkkinoinnin kehittämishankkeen ja infrastruktuurihankkeiden avulla. Matkailutarjonnan<br />
kehittämisinvestoinneissa pyritään pikemminkin nykyisten vahvuuksien vahvistamiseen kuin<br />
kokonaan uuden tarjonnan rakentamiseen.<br />
Pohjois-Kymenlaakson matkailusektorille on tyypillistä mikroyritysten suurehko määrä. Niiden<br />
tarjonta liittyy pitkälti luontoon ja elämyshakuisiin palveluihin (maaseutumatkailupalvelut, erilaiset<br />
ohjelma-palvelut, vesiliikenne jne.). Matkailun mikroyritysten tukeminen ja niiden<br />
toimintaedellytysten parantaminen on matkailustrategian mukaan jatkossakin perusteltua erilaisten<br />
täsmähankkeiden avulla (mm. investoinnit kiinteistöihin ja kalustoon sekä markkinointiin ja<br />
23
osaamiseen). Yhtenä matkailun mikroyritysten haasteena voidaan pitää kehittymistä palvelujen<br />
tuottajista elämysten ja mielihyvän tuottajiksi. Elämys- ja tapahtumamatkailu on matkailun<br />
monimuotoinen ja kasvava osa-alue, jonka suhteen Pohjois-Kymenlaaksossa on merkittävää<br />
kasvupotentiaalia. Kasvupotentiaali perustuu seudun monipuoliseen palvelutarjontaan,<br />
saavutettavuuteen ja liikenteellisesti hyvään sijaintiin lähellä eteläisen Suomen kasvavia<br />
asutuskeskuksia sekä Pietaria ja Leningradin aluetta. (Emt., 15−19.)<br />
3.3.6.1 Luontomatkailun edellytykset<br />
Pohjois-Kymenlaakson luonnon monipuolisuus ja edullinen sijainti hyvine yhteyksineen luovat<br />
edellytyksiä luontomatkailun kehittämiselle. Pohjoisimman Kymenlaakson maaseutukunnat Iitti,<br />
Jaala ja Valkeala sisältävät matkailullisesti ainutlaatuisia kokonaisuuksia Etelä-Suomen läänissä.<br />
Niiden sijainti Vierumäen urheiluopiston, Verlan maailmanperintökohteen ja Repoveden erämaaalueen<br />
tuntumassa antaa mahdollisuuden tasokkaiden matkailupalveluiden tuotteistamiseen.<br />
Pohjois-Valkealassa, Repoveden kansallispuistoalueella, on eteläisen Suomen jylhimmät ja<br />
laajimmat yhtenäiset erämaa-alueet. Eteläisemmässä Valkealassa on Väliväylä eli Valkealan reitti,<br />
joka alkaa Saimaan suulta ja päättyy Kymijokeen. Se on 113 kilometrin mittainen,<br />
koskiensuojelulailla suojeltu järvien kirjoma vesistöalue ja yksi Etelä-Suomen puhtaimmista<br />
vesireiteistä.<br />
Myös Jaalan rikkaat vesistöt ovat Etelä-Suomen puhtaimpia. Jaalan pohjoispuolinen maisema on<br />
paikoin lähes erämainen ja sitä leimaavat laajat karut mäntykankaat, maaston suuret korkeuserot ja<br />
äkkijyrkät, rosoiset kallioseinämät.<br />
Iitin vesistöinen osa Salpausselkien pohjoispuolella mahtavine Kymijoen rantamaisemineen,<br />
viehekalastusalueineen ja kirkasvetisine järvineen tarjoaa suomalaisen luontoelämyksen<br />
puolentoista tunnin ajomatkan päässä Helsingistä. Pohjoisen Iitin järvialueelta Konnivedeltä, joka<br />
on Kymijoen selkävesiä, on vesireittiyhteys Heinolan kautta Päijänteelle. Konniveden kupeesta<br />
alkaa entinen uittokanava, Kimolan kanava, jonka muokkaaminen veneliikenteelle soveliaaksi on<br />
ollut työn alla. Työn edistämiseksi on perustettu muun muassa Kanavan tukiyhdistys ja sopiva<br />
rahoittaja on ollut haussa. Uittokanavan muokkaaminen veneliikenteelle soveliaaksi avaisi myös<br />
Jaalan kanavanvarsikylille verrattomia mahdollisuuksia jo alkaneiden maaseutumatkailupalvelujen<br />
rikastuttamiseen.<br />
3.3.7 Julkinen hallinto ja hyvinvointipalvelut<br />
Julkisen hallinnon sekä julkisten ja yksityisten hyvinvointipalvelujen työpaikkamäärä<br />
Kymenlaaksossa oli 20 500 henkeä vuonna 2004. Työpaikoista yli puolet (56 %) on terveys- ja<br />
sosiaalipalveluissa, neljännes julkisessa hallinnossa ja viidennes koulutuksessa. Julkisen hallinnon<br />
ja hyvinvointipalvelujen työllisyys on kasvanut voimakkaasti 2000-luvulta alkaen (noin 14 %).<br />
Kasvu on ollut selvästi voimakkaampaa kuin vastaavilla toimialoilla koko maassa. Vuonna 2004<br />
työllisyyden kasvu kuitenkin pysähtyi ja kääntyi vuoden jälkipuolikkaalla laskuun. (Kymenlaakson<br />
toimialakatsaus 2005, 9.)<br />
Kuntien taloudellisen tilanteen heikkenemisen myötä hyvinvointipalvelujen järjestämisedellytykset<br />
heikentyvät jatkossa koko Kymenlaakson maakunnassa. Kuntien päättäjät ovat huolissaan erityisesti<br />
terveydenhoidon ja vanhusten hoidon edellytyksistä. Keskusseuduilla koulutoimen tilanne näyttää<br />
varsin heikolta. Sen sijaan kuntien päivähoitotilanne on varsin hyvä koko Kymenlaakson alueella.<br />
Väestön nopea ikääntyminen, keskimääräisen eliniän nousu, palvelujen kysynnän kasvu ja<br />
samanaikainen rahoitusvaje julkisten hyvinvointipalveluiden tarjoamisessa johtaa<br />
kustannustehokkuuden ja vaihtoehtoisten palveluntuotantotapojen etsimiseen myös Pohjois-<br />
24
Kymenlaaksossa. Yhteistyö ja työnjako yksityisen ja julkisen sektorin välillä lisääntyy ja<br />
seutuyhteistyöstä, palveluyrittäjyydestä ja kolmannen sektorin toimijuudesta haetaan ratkaisuja<br />
tulevaisuuden hyvinvointipalvelujen haasteisiin. Haja-asutusalueilla mahdollisia tulevaisuuden<br />
palveluntuottajia ovat mm. kyläyhdistykset, osuuskunnat ja monialaiset maaseutuyrittäjät.<br />
Maaseudun palveluntuotanto-ongelmiin pyritään vastaamaan myös maaseutusopimusten,<br />
kyläavustajien ja kylätoimipisteiden avulla.<br />
Osa hyvinvointipalvelujen tulevaisuutta on myös kansainvälistyminen. Ikääntymisen aikaan saama<br />
uusien osaajien tarve on valtakunnallinen, joten työvoiman saatavuus on suuri haaste<br />
tulevaisuudessa. Jo nyt monilla aloilla on puutetta osaajista. Henkilöstöpolitiikan merkitys korostuu<br />
erityisesti julkishallinnon alojen houkuttelevuuden turvaamiseksi. Työvoimatarpeen tyydytykseen<br />
haetaan ratkaisua myös mm. ulkomaisista työntekijöistä, joiden määrä palvelualoilla tulee<br />
tulevaisuudessa kasvamaan. (Ks. Kouvolan seudun aluekeskuksen… 2004, 10.)<br />
Pohjois-Kymenlaakson hyvinvointipalvelujen tulevaisuuden kannalta keskeistä on, miten julkisen<br />
palvelurakenteen syvällinen uudistaminen toteutetaan. Lähtökohdan uudistustyölle tarjoaa ns. Suuri<br />
suunnitelma, joka tähtää kuntapalveluiden yhteiseen järjestämiseen. Alueen kunnat ovat Iittiä<br />
lukuun ottamatta sopineet ylikunnallisesta palvelujen tuottamisesta. Yhteistyön tavoitteena on jakaa<br />
eri tehtävien isännyyttä kuntien kesken siten, että isäntäkunta ottaa tietyn toimintalohkon ja sen<br />
koko henkilökunnan vastuulleen.<br />
Myös Pohjois-Kymenlaakson perusterveydenhuollon seudullinen suurterveyskeskushanke on jo<br />
loppusuoralla. Kouvolan, Kuusankosken, Valkealan ja Jaalan yhteinen terveyskeskus aloitti<br />
toimintansa vuoden 2005 alusta alkaen. Anjalankosken mukaan tulo on tavoitteena vuoden 2006<br />
alusta alkaen.<br />
Useissa seudun kunnissa keskeinen tulevaisuuden tarve liittyy vanhusten kotihoidon kehittämiseen.<br />
Vanhukset tahtoisivat asua kodeissaan mahdollisimman pitkään ja kotona asumisen tueksi<br />
tarvittaisiin monenlaisia palveluja. Mm. kylätalonmiestoimintaa ja kotiin vietäviä palveluja on jo<br />
kehitetty maaseudun ikääntyneiden auttamiseksi. (Kainlauri & Melkko 2005, 67−70.)<br />
Kainlauri ja Melkko (2005, 110) huomauttavat, että maaseudun paikallisten asukkaiden ja<br />
vanhusten tarpeiden lisäksi hyvinvointipalvelujen järjestämisessä tulisi huomioida vapaa-ajan<br />
asukkaat ja nuoret. Runsas loma-asutus lisää uudenlaisen yrittäjyyden tarvetta ja nuorten<br />
huomioiminen maaseudun palveluelinkeinoja kehitettäessä on usein täysin unohtunut.<br />
Pohjois-Kymenlaakson kunnissa ja kylissä olisi tarvetta myös erilaisille yhdistelmäpalveluille,<br />
kotiapupalveluille (siivous, kaupassa käynti, lastenhoito jne.), tiestön parannustöille,<br />
joukkoliikenne- ja kuljetuspalvelujen kehittämiselle, laajakaistayhteyksien edistämiselle sekä<br />
uusasukashankinnalle mm. kuntamarkkinointia ja tonttitarjontaa lisäämällä. (Emt., 50−51.)<br />
3.3.7.1 Hyvinvointipalvelut kunnittain tarkasteltuna<br />
Aluebarometri 2003 kuvasi Kymenlaaksoa hyvinvoinnin mosaiikiksi. Esimerkiksi Elimäen<br />
kunnassa elintaso on korkea ja ongelmia vähän. Kouvola ja Kuusankoski sijoittuvat monien<br />
kaupunkikeskusten tapaan luokkaan korkea elintaso ja paljon ongelmia. Valkeala ja Iitti edustavat<br />
alueita, joissa elintaso on keskinkertainen ja ongelmat vähäisiä. Jaala on puolestaan alueena iso ja<br />
harvaan asuttu, millä on usein taipumusta lisätä ongelmia. Vuoden 2004 aluebarometrin mukaan<br />
Kymenlaakson alueelliset kehitysnäkymät ovat heikoimmat keskusseuduilla. Keskusseutujen<br />
ulkopuolella odotukset ovat sen sijaan oleellisesti paremmat kuin keväällä 2003 ja kehityksen<br />
uskotaan jopa kohenevan selvästi lähivuosina. (Kainlauri & Melkko 2005, 10.)<br />
25
Elimäki on yksi harvoista Kymenlaakson kunnista, joka on kunnallistanut yksityisiä palvelujaan.<br />
Vuonna 2002 Elimäen ostopalvelujen osuus yksityisiltä palveluntuottajilta oli 14 prosenttia<br />
toimintamenoista. Elimäen kunta tekee erilaista kuntayhteistyötä, muttei ole lähtenyt mukaan<br />
perusterveydenhuollon seudulliseen suurterveyskeskushankkeeseen. Palvelusetelien käytön<br />
suunnittelu ja kehittäminen on otettu yhdeksi osa-alueeksi Pohjois-Kymenlaakson kuntien<br />
yhteisessä ikäihmisen palvelujen kehittämishankkeessa. (Kainlauri & Melkko 2005, 45−47.)<br />
Pohjois-Kymen Kasvun kunnille tekemän kyselyn mukaan Elimäen kunta näkee, että melkein koko<br />
tekninen sektori on mahdollista ulkoistaa tulevaisuudessa. Elimäen kunta ei kenties enää jatkossa<br />
tuota itse katujen auraus- ja kunnossapitopalveluja, puistojen hoitoa ja kunnossapitotehtäviä,<br />
puistometsien ja kunnan metsien hoitoa sekä kiinteistöjen kunnossapitoa. <strong>Maaseutu</strong>sopimuksella<br />
Elimäen kunta voisi jatkossa teettää ympäristön kehittämis- ja rakentamistöitä, teiden ja<br />
infrastruktuurin korjausta sekä metsänhoitoa ja parannustöitä.<br />
Iitti tekee seudullista yhteistyötä palvelujen järjestämisessä Kymenlaakson muiden kuntien sekä<br />
Päijät-Hämeen kanssa. Iitti on Päijät-Hämeen sairaanhoitopiirin jäsen, joten<br />
perusterveydenhuollossa sen ensisijainen yhteistyökumppani on Nastola. Sen sijaan muut pohjoiskymenlaaksolaiset<br />
kunnat ovat sopineet ylimaakunnallisesta palvelujen tuottamisesta. Iitin kunnassa<br />
on halua kehittää palveluyrittäjyyttä. Tällä hetkellä Iitti ostaa noin 30 prosenttia vanhusten<br />
asumispalveluista paikallisilta ja lähikuntien palveluntuottajilta. Vanhuspuolella tarvetta olisi<br />
kotihoidon palvelujen kehittämiselle ja kuljetuspalvelujen järjestämiselle. (Kainlauri & Melkko<br />
2005, 29−31.) Iitin kunta pitää mahdollisena, että osa hoivapalveluista ja maaseudun<br />
kulttuuriympäristön, uimarantojen, laiturien, venesatamien ja tiettyjen kiinteistöjen hoidosta<br />
voitaisiin tulevaisuudessa teettää maaseutusopimuksella. Noin viiden vuoden kuluttua kunta ei<br />
mahdollisesti tuota enää itse ruokahuoltoa, atk- ja siivouspalveluja, vesihuoltoa, lasten<br />
iltapäiväkerhotoimintaa, palkanlaskentaa, kirjanpitoa ja terveyskeskuksen päivystys-, laboratorio- ja<br />
röntgenpalveluja. Palvelusetelit Iitin kunnassa otettaneen käyttöön heti, kun palvelun tuottajia on<br />
tarjolla riittävästi.<br />
Jaala järjesti vuonna 2002 kuntayhteistyönä kaikki vammaisten laitospalvelut, suojatyö- ja<br />
kehitysvammatoiminnan sekä noin viidenneksen perusterveydenhuollon, päihdehuollon sekä lasten<br />
ja nuorten palveluista. Vanhusten palvelutalotoiminnasta kymmenesosa toteutettiin<br />
kuntayhteistyönä ja muiden ostopalvelujen osuus oli noin puolet vanhusten palvelutalotoiminnasta<br />
sekä kolme neljäsosaa päihdehuollosta. Jaalassa toimii monialainen osuuskunta, joka voisi laajentaa<br />
toimintaansa mm. vanhusten kotipalvelutoimintaan. Jaalassa olisi tarvetta mm.<br />
omalääkäripalvelujen, lastenhoitopalvelujen tarjonnan ja kunnan järjestämien kuljetusten<br />
kehittämiselle. (Emt., 32−33.) <strong>Maaseutu</strong>sopimuksella olisi Jaalassa kenties mahdollista hoitaa<br />
maaseudun kulttuuri- ja luonnonympäristöä sekä vesistöjen kunnostukseen liittyviä toimia. Nyt<br />
esim. vesistön hoitoon liittyviä toimenpiteitä hoidetaan osin talkootöin ja projektiluontoisesti.<br />
Maaseudun ympäristön hoito kaikkine osatekijöineen on Jaalassa nousemassa yhä tärkeämmäksi<br />
kohteeksi, kun kyliä (ja koko kuntaa) kehitetään.<br />
Seutuyhteistyö on olennainen osa tulevaisuuden terveydenhuoltoa myös Kouvolassa.<br />
Palveluyrittäjyys on Kouvolassa lisääntynyt jatkuvasti lastensuojelu-, kehitysvamma- ja<br />
mielenterveyspuolella. Suurin osa yksityisistä palveluntuottajista on ollut paikallisia. Yksityisiä<br />
palveluntuottajia tarvittaisiin lisää kotipalveluihin sekä vanhusten ja vammaisten<br />
kotisairaanhoitoon. Kouvolan haja-asutusalueiden palveluissa kehittämisen varaa on lisäksi<br />
koulutuksessa, kunnallistekniikassa ja kuljetuksissa. Kouvolan kaupungin ostopalvelujen osuus oli<br />
vuonna 2002 kunnilta ja kuntayhtymiltä 37 prosenttia sekä yksityisiltä ja kolmannen sektorin<br />
palveluntuottajilta 18 prosenttia. (Kainlauri & Melkko 2005, 63.)<br />
26
Kuusankoski aikoo jatkaa perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon seudullistamista<br />
naapurikuntien kanssa. Myös uusia yhteistoiminta-alueita on avattu arvioimalla mm.<br />
mielenterveystyön avopalvelujen, kotipalvelujen ja kotisairaanhoidon seudullista organisoimista.<br />
Yhteistyötä yksityisten palveluntuottajien kanssa on tarkoitus tehdä tulevaisuudessa entistä<br />
enemmän, etenkin kotipalvelujen ja tukipalvelujen alueella. Vanhusten asumispalvelujen tarve<br />
lisääntyy, sillä laitospaikkoja ei enää lisätä ja dementia- ja hoitopalvelut on tarkoitus jatkossa ostaa<br />
ulkopuolelta. Kehitysvammahuollon asumispalveluja Kuusankoski on ostanut Asumispalvelusäätiö<br />
Aspalta. Erityisesti nuorten ennaltaehkäiseville mielenterveyspalveluille olisi Kuusankoskella<br />
tarvetta. (Emt., 67–70.) Kuusankoskella päätöksiä siitä, mitä tuotetaan tulevaisuudessa itse ja mitä<br />
ulkoistetaan, ei toistaiseksi ole tehty. Sosiaalitoimessa otettaneen käyttöön palveluseteli<br />
vanhuspalveluissa, jonka edellytyksiä selvitetään vanhuspalvelujen seutuhankkeessa. Tällä hetkellä<br />
esim. hoivapalvelujen ulkoistamisen esteenä on yrittäjien vähäisyys. <strong>Maaseutu</strong>sopimuksen avulla<br />
yrittämisen esteitä olisi mahdollisuus madaltaa ja toisaalta kylien omaehtoista toimintaa kehittää<br />
esim. yhdistysten avulla. Kuusankosken kaupunki voisi harkita tuottavansa maaseutusopimuksella<br />
hoivapalveluja ja niiden apupalveluja (esim. lasten tai vanhusten kuljetus), vapaa-aikaan liittyviä<br />
palveluja sekä yhdyskuntateknisiä palveluja. Toinen vaihtoehto on kehittää omaehtoista toimintaa<br />
alueilla, jotka eivät kuulu kunnan toimintaan, mutta lisäävät maaseudun elinvoimaisuutta (esim.<br />
perinteisen naapuriavun kehittäminen yritys- tai yhdistysperustalta). Yksi tulevaisuuden haasteista<br />
tulee olemaan myös tietoteknisten palvelujen hyödyntäminen. Tietotekniikkaan liittyviä valmiuksia<br />
sekä tekniikan että osaamisen osalta voisi Kuusankosken kaupungin mukaan kehittää jatkossa myös<br />
yhteisöllisesti.<br />
Valkealassa yksityisten palveluntuottajien merkitys palvelujen järjestämisessä ei ole vielä<br />
kovinkaan suuri. Ostopalvelujen osuus on vain kuusi prosenttia yksityisiltä palveluntuottajilta, kun<br />
taas kuntayhteistyön osuus on huomattavasti suurempi. Eniten Valkeala osti vuonna 2002<br />
yksityiseltä ja kolmannelta sektorilta lasten ja nuorten laitoshoitoa sekä päihdehuollon palveluja.<br />
Valkeala on allekirjoittanut Kouvolan ja Kuusankosken kaupunkien kanssa kuntien<br />
perusterveydenhuollon yhdistämistä koskevan aiesopimuksen vuonna 2002. Palvelusetelin<br />
käyttöönottoa valmistellaan Pohjois-Kymenlaakson kuntien yhteisenä kehittämishankkeena.<br />
Valkealan kotipalvelu on toiminut alueella ilmeisen hyvin ja tarjoaa jo riittävästi kotiin vietäviä<br />
palveluja alueen asukkaille. Repoveden Portti -monipalveluosuuskunta välittää Valkealassa mm.<br />
mökkitalkkareita kesäasukkaille, kodinhoito- ja kauppa-apua vanhuksille sekä huoltopalveluja<br />
Repoveden kansallispuiston retkeilijöille. (Emt., 49−50.) Pohjois-Kymen Kasvun tekemän kyselyn<br />
mukaan Valkealan kunta voisi teettää maaseutusopimuksella haja-asutusalueiden keskeisten<br />
maisema-alueiden hoidon, peruskunnostuksen ja ylläpidon. Valkealan kunta ei kenties jatkossa<br />
tuota enää itse taajamien viheralueiden hoitoa, latuverkoston ja urheilualueiden hoitoa,<br />
kansalaisopiston toimintaa ym. kulttuuripalveluja, koulujen ruokahuoltoa, erilaisten kalustojen<br />
huoltoa ja korjaustöitä, kiinteistöjen peruskorjausta, talonmiestoimintaa, palkanlaskentaa,<br />
kirjanpitoa ja atk-palveluja.<br />
3.3.8 Maatalous<br />
Pohjois-Kymenlaakson alue kuuluu Kaakkois-Suomen TE-keskuksen maaseutuosaston piiriin.<br />
Kaakkois-Suomen maataloudessa vuosi 2004 oli verrattain normaalin rakennekehityksen vuosi;<br />
tilojen määrä väheni ja keskipeltoala kasvoi. Tilojen määrä on laskenut Kaakkois-Suomessa viime<br />
vuosille tyypillistä 2–3 prosentin tahtia ja keskipeltoala on kasvanut 0,8 hehtaarilla.<br />
Rakennekehityksestä kertoo myös tilakohtaisen maitomäärän kasvu noin 6800 litralla. (Kaakkois-<br />
Suomen TE-keskus 2004, 2.)<br />
Viljanviljelystä on tullut yhä tärkeämpi tuotantosuunta Kaakkois-Suomessa. Viljanviljelytilojen<br />
osuus (2379 tilaa) on jo hieman yli puolet aktiivitilojen kokonaismäärästä (4453).<br />
27
Lypsykarjatalouden osuus on selvästi vähentynyt ja sen osuus on noin 23 % kaikista tiloista.<br />
Viljelykasveista tyypillisimpiä Kaakkois-Suomen alueella ovat ohra (34 %), nurmi (33 %), kaura<br />
(31 %) ja leipäviljat (19 %). Kesannolla viljelyalasta on (16 %). Rypsin viljelyala on reilut viisi<br />
prosenttia. (Kaakkois-Suomen TE-keskus 2004, 4–5.)<br />
Tarkemmin toimintaryhmän alueella tarkasteltuna maatilojen lukumäärä on ollut laskussa vajaan<br />
kolmen prosentin vuosivauhtia ja tilakohtaiset maitomäärät ovat kasvaneet vuodesta 2003 vuoteen<br />
2004 noin 5000 litralla. Eniten maatiloja on jäljellä Elimäellä (429), Valkealassa (346) ja Iitissä<br />
(290). Muissa toimintaryhmän alueen kunnissa maatiloja on alle 100. Kokonaisuudessaan tiloja<br />
toimintaryhmän alueella on 1210. (Emt., 22.)<br />
Maatilojen tilakoot ovat kasvaneet myös toimintaryhmän alueen kunnissa. Suurimmat maatilojen<br />
keskipeltoalat löytyvät Kuusankoskelta (51,2 ha), Kouvolasta (49,9 ha) ja Iitistä (45,3 ha), mutta<br />
myös muissa kunnissa maatilojen keskipeltoalat ovat nykyisin yli 30 hehtaaria. Elimäen maatiloilla<br />
peltopinta-alaa on keskimäärin 37,6 ha, Valkealassa 31,8 ha ja Jaalassa 31,3 ha. (Emt., 22.)<br />
Vuoteen 1994 verrattuna tilakohtainen maitomäärä on toimintaryhmän alueella lähes<br />
kaksinkertaistunut. Tilakohtaiset maitomäärät olivat vuoden 2004 lopulla yli 130 000 litraa<br />
Elimäellä, Iitissä, Jaalassa ja Valkealassa. Valkealassa tilakohtainen maitomäärä on suurin ollen 159<br />
000 litraa. Kuusankoskella ja Kouvolassa vähäinenkin maidontuotanto on loppunut kokonaan.<br />
Maidontuotantotiloja on eniten Elimäellä (79) ja Valkealassa (61). Iitissä maidontuotantotiloja on<br />
47 ja Jaalassa 20. Yhteensä toimintaryhmän alueella on 207 maidontuotantotilaa. (Emt., 41.)<br />
Viljanviljelyn merkitys tilojen tuotantosuuntana on korostunut myös toimintaryhmän alueella.<br />
Viljanviljelytilojen osuus on reilusti yli puolet aktiivitilojen kokonaismäärästä (n. 62 %).<br />
Lypsykarjatalouden osuus, noin 17 % kaikista tiloista, on sen sijaan selvästi vähentynyt. Muuta<br />
nautakarjataloutta, hevostaloutta, erikoiskasvintuotantoa ja muuta kasvintuotantoa harjoitetaan<br />
kutakin kolmella tai reilulla kolmella prosentilla tiloista ja sikataloutta 2,4 prosentilla tiloista.<br />
(MATILDA 2004; Kaakkois-Suomen TE-keskus 2004, 41.)<br />
Luomutuotannon osuus toimintaryhmän alueella on noin 8 prosenttia. Luomutuottajien välistä<br />
yhteistyötä on vielä kehitettävä sekä tuotteiden tasalaatuisuuteen ja saatavuuteen on kiinnitettävä<br />
huomiota. Luomuviljelty peltoala on ollut viimeisinä vuosina hienoisessa laskussa Jaalassa ja<br />
Elimäellä, mutta Iitissä ja Valkealassa luomuviljelty peltoala on puolestaan hieman kasvanut.<br />
Kuusankoskella luomupeltoala on pysynyt samana ja Kouvolassa luomuviljelyä ei harjoiteta<br />
lainkaan. Toimintaryhmän alueen kunnista luomualan osuus koko peltoalasta on suurin Jaalassa<br />
(16%). Kuusankoskella luomualan osuus on noin 11 prosenttia ja Elimäellä noin 10. Iitissä ja<br />
Valkealassa luomualan osuudet peltoalasta ovat kuutisen prosenttia. (Kouvolan seudun Agenda 21<br />
2005.)<br />
Metsällä on huomattava merkitys tilojen tulonmuodostuksessa etenkin Salpausselän pohjoispuolella<br />
Valkealassa, Jaalassa ja Pohjois-Iitissä. Osassa tiloista metsätalous on tilan päätuotantosuunta.<br />
Pohjois-Kymenlaaksossa maa- ja metsätalouden tukena on lisäksi alueen hyvistä kulkuyhteyksistä<br />
johtuva runsas työssäkäynti taajamissa.<br />
Vaikka vuonna 2004 elettiin suurten politiikkamuutosten odotusaikaa maatalouden rakenne- ja<br />
tukipolitiikassa, maatalousyrittäjien luottamus tulevaisuuteen näyttää säilyneen hyvänä Kaakkois-<br />
Suomen alueella. Maatalouden investointirahoituksen haku on ollut vilkasta ja kiinnostus<br />
maaseudun kehittämistoimintaan on lisääntynyt. Yrityshankkeiden lisääntyminen lupaa hyvää myös<br />
maaseudun pk-sektorin kehitykselle. (Kaakkois-Suomen TE-keskus 2004, 2.)<br />
28
Tulevaisuudessa maatalouden osalta ongelmaksi muodostunee tilojen määrän edelleen vähenemisen<br />
lisäksi myös viljelijöiden ikärakenne. Perheviljelmäkulttuuri on vaarassa vähentyä, tuotanto<br />
tehdasmaistuu ja maaseudun maisema ja luonto yksipuolistuu. Myös yrittäjyyden mahdollisuuksien<br />
heikkeneminen maataloudessa (suurtuotannon suosiminen) ja tilanpidon kustannukset, kuten<br />
sukupolvenvaihdos, investoinnit ja velkaantuminen, varjostavat maatilatalouden tulevaisuutta. Uusi<br />
ajattelu maaseudun elinvoimaisuuden takaamiseksi onkin välttämätöntä ja ennakkoluulottomia<br />
ideoita uusien tuotantosuuntien ja elinkeinojen kehittämiseksi tarvitaan. Esimerkiksi luomutuotanto<br />
ja maaseutumatkailu ovat Pohjois-Kymenlaaksossa vielä kehittymättömiä ja niiden<br />
laajentumismahdollisuudet ovat hyvät. (Kouvolan seudun Agenda 21, 2005.)<br />
3.3.9 Yksityismetsätalous<br />
Koko Kymenlaakson metsäpinta-ala on noin 370 000 hehtaaria, ja Pohjois-Kymenlaaksossa<br />
metsätalousmaata on noin 175 000 hehtaaria. Metsämaata tilaa kohden on yli 30 ha. Metsien<br />
kokonaispuusto Kymenlaaksossa on 49 milj. m³ ja keskikuutio n. 130 m³/ha. Puustosta kuusta on 42<br />
prosenttia, mäntyä 40 ja lehtipuuta 18 prosenttia. Puuston kasvu koko metsäkeskuksen alueella on<br />
4,8 milj. m³/v ja kokonaispoistuma on viime vuosina ollut lähes mitatun kasvun suuruinen.<br />
Kymenlaakson metsistä 80 prosenttia on yksityismetsiä, teollisuus omistaa noin 12 prosenttia, valtio<br />
10 ja muut (kunnat ja seurakunnat) 12 prosenttia. Seudun metsät kuuluvat Kaakkois-Suomen<br />
metsäkeskuksen toimialueeseen.<br />
Pohjoisen Kymenlaakson metsät sijaitsevat maan parhaimmilla puuntuotantoalueilla. Lämpösumma<br />
ja kasvupaikkatyypit ovat puuston kasvulle edulliset, metsätieverkostot ovat riittävän tiheät ja<br />
kohtuullisen hyväkuntoiset, metsäojitukset ovat lisänneet puuston kasvua jo vuosikymmeniä ja<br />
kunnostusojituksia sekä täydennysojituksia on tehty. Vaihteleva pinnanmuodostus ja melko rikas<br />
lajisto tekee Kouvolan seudun luonnosta monimuotoisen. Varsinkin niissä yksityismetsissä, jotka<br />
ovat olleet saman perheen omistuksessa sukupolvien ajan, on säilynyt arvokkaita<br />
luonnonmuistomerkkejä, perinnebiotooppeja ja ympäristökokonaisuuksia, jotka ovat<br />
hyödynnettävissä monimuotometsätaloutta harjoitettaessa.<br />
Metsäalan työvoimasta on puutetta etenkin metsänhoitotöissä. Työvoiman puutteen takia<br />
tarpeelliset ja metsän kasvatuksen kannalta välttämättömät työt paikoin viivästyvät. Ongelmaksi on<br />
muodostunut myös pieniläpimittaisen puun vaikea markkinointi. Kasvava puun energiakäyttö ja<br />
hyödyntäminen lämpökeskuksissa antaa kuitenkin lisämahdollisuuksia nuorten metsien<br />
hyödyntämiseen, helpottaa pieniläpimittaisen puun markkinointia, lisää hoitohakkuiden määrää ja<br />
koneiden käyttöastetta sekä antaa työtä maaseudulle. Tehtyjen selvitysten mukaan energiapuuta<br />
riittää Kouvolan seudun metsissä runsaaseen käytön lisäykseen.<br />
Yksityismetsätalouden rakenne on voimakkaasti muuttumassa. Perhemetsälöiden pirstoutuminen on<br />
lisääntymässä, ja ns. uusien metsänomistajien määrä kasvaa. Metsänomistajat asuvat usein kaukana<br />
metsästään ja tämä yhdessä työvoiman vaikean saatavuuden kanssa aiheuttaa hoitorästien<br />
lisääntymistä. Myös neuvonnan ja ammattiavun tarve on uusien metsänomistajien myötä<br />
lisääntynyt. Merkittävimmät haasteet yksityismetsätaloudessa ovat taimikonhoidon ja yleensä<br />
metsänhoitotöiden tehostaminen, metsäojitusalueiden hoito sekä metsäteiden perusparannus.<br />
Metsien virkistyskäyttöön ja metsämatkailuun on Pophjois-Kymenlaaksossa erinomaiset<br />
mahdollisuudet. Vaihteleva ja vesistöinen luonto pohjoisimmissa kunnissa Iitissä, Jaalassa ja<br />
Valkealassa tarjoaa ainekset niin ohjelmallisiin luontoelämyksiin kuin asiapitoiseen metsätalouden<br />
esittelyynkin.<br />
29
3.4 Kylätoiminta Pohjois-Kymenlaaksossa<br />
Kymenlaakson kylien toiminta-aktiivisuus vaihtelee. Kyläyhdistyksiä ja -toimikuntia tai saman<br />
toimintaperiaatteen omaavia yhdistyksiä Kymenlaakson alueella on yhteensä 115.<br />
Järjestäytymisaste on vielä alhainen muihin maakuntiin verrattuna, mutta kylätoimikuntien<br />
rekisteröityminen yhdistyksiksi on vilkastunut viime vuosina. (Kivimäki 2002, 4.)<br />
Kyläyhdistyksiä ja -toimikuntia toimintaryhmän alueella Pohjois-Kymenlaaksossa on 57 kappaletta<br />
(taulukko 5). Rekisteröityjä kyläyhdistyksiä on yhteensä 33 ja rekisteröimättömiä kylätoimikuntia<br />
24. Kyläyhdistyksiä on eniten Valkealassa (10) ja vähiten Kouvolassa (2) ja Kuusankoskella (2).<br />
Kylätoimikuntia on niin ikään eniten Valkealassa (10). Iitissä kylätoimikuntia on vain yksi. Iitissä<br />
kylätoimikuntien rekisteröitymisaste on verrattain korkea, sillä kunnan kaikki kahdeksan muuta<br />
kylätoimikuntaa ovat rekisteröityneet yhdistyksiksi.<br />
Kunnan keskustaajamassa toimivia kyläyhdistyksiä on Valkealan kirkonkylässä (Valkealan<br />
Kyläyhdistys ry) ja Elimäellä Korialla (Korian Pioneeripuiston Kyläyhdistys ry). Muissa<br />
maaseutukunnissa ei kyläyhdistyksiä ole keskustaajamissa. Alla olevassa taulukossa ovat mukana<br />
myös nämä em. kuntien keskustaajamissa toimivat kyläyhdistykset.<br />
Neljästä maaseutukunnasta kylien virallinen tai epävirallinen yhteistyöelin on Valkealassa<br />
(Valkealan Kylät ry), Jaalassa (Jaalan Kehitys ry) ja Iitissä (kyläasiainneuvottelukunta). Koko<br />
Kymenlaakson kattava maakunnallinen kylien yhteenliittymä on Kymenlaakson Kylät ry.<br />
Taulukko 5 Rekisteröidyt kyläyhdistykset ja kylätoimikunnat toimintaryhmän alueella<br />
65<br />
55<br />
45<br />
35<br />
25<br />
15<br />
5<br />
-5<br />
Rekisteröidyt<br />
kyläyhdistykset tai vast.<br />
Rekisteröimättömät<br />
kylätoimikunnat<br />
Elimäki Iitti Jaala Kouvol<br />
a<br />
Kuusan<br />
koski<br />
Valkeal<br />
a<br />
Toimint<br />
aryhmä<br />
n alue<br />
7 8 4 2 2 10 33<br />
3 1 2 5 3 10 24<br />
Yhteensä 10 9 6 7 5 20 57<br />
Rekisteröidyt kyläyhdistykset tai vast.<br />
Rekisteröimättömät kylätoimikunnat<br />
Yhteensä<br />
Pohjois-Kymen Kasvu ry:n alueella kyläsuunnitelmia on tehty 22 kappaletta (Elimäki 5, Iitti 7,<br />
Jaala 6, Valkeala 3 ja Kuusankoski 1). Elimäellä kyläsuunnitelmat on laadittu Villikkalassa,<br />
30
Teuroisissa, Niinimäessä, Takamaalla ja Raussilassa. Iitissä kyläsuunnitelmat on tehty<br />
Maakansassa, Kirkonkylä-Radansuussa, Perheniemessä, Vuolenkoskella, Sääskjärvellä, Lyöttilässä<br />
(2005) ja Kaukaalla (2005). Jaalassa kyläsuunnitelmat ovat valmistuneet Kimolassa, Paljakka-<br />
Pökölässä, Siikavassa, Uimilassa (2005), Verlassa (2005) ja Huhdasjärvellä (2005). Valkealassa<br />
kyläsuunnitelmat ovat Tirvalla, Tuohikotissa ja Selänpäässä. Kuusankoskella kyläsuunnitelma on<br />
laadittu Kytöahossa. EKI - Elävät kylät Iitissä -hankkeessa. Iitissä ja Jaalan kylien<br />
kehittämisohjelma –hankkeessa Jaalassa ovat valmistuneet koko kuntaa kattavat kylien<br />
kehittämisohjelmat. Aiemmin valmistuneita kyläkohtaisia kyläsuunnitelmia on jo ennätetty<br />
päivittää 9 kylässä.<br />
Pohjois-Kymen Kasvun toiminta-alueen neljässä maaseutukunnassa on haja-asutusalueen kyliä<br />
yhteensä 49: Elimäki 15 kpl, Iitti 9 kpl, Jaala 6 kpl ja Valkeala 19 kpl (taulukko alla). Luvussa ei<br />
siis ole maaseutukuntien keskustaajamia.<br />
Taulukko 6 Pohjois-Kymenlaakson kylätoiminnan kuvaus<br />
Kylätoiminta Pohjois-Kymenlaaksossa<br />
kylien kylien<br />
kyläyhdistysvetoisia<br />
kylien kylien<br />
yhteistyötoteuttakuntakoh- hankkeista hankkeista kuntataaja- kylien<br />
kyläkohkuntakohtaikyliä/kaukyläsuunni- kunnan elinmiataisiakyläyhdistys- muiden missa kotisivut: kattavat tonttiasiatainennenpungintelma kyläohjelma viral./epähankkeikylähankkeiten yhdistysten kylähankkei- perustiedot kylien miestonttipank- tonttipankki<br />
kunta osia kpl valmis valmis viral.tata toteuttamia toteuttamia ta kpl olemassa kotisivut kylässä ki netissä netissä<br />
Elimäki 15 5 6 0 0 6 7 * 0 1 2 0 0<br />
Iitti 9 7 x x 7 1 1 (+1)/2 6 3 1 2 4 1 0<br />
Jaala 6 6 x x 10 2 5 (+2)/7 5 1 0 2 5 2 1<br />
Valkeala 19 3 x 16 2 1 (+2)/3 15 1 16 3 19** 16 1<br />
Kouvola 16 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0<br />
Kuusankoski 1 1 0 1 0 0 0 0 0 0 0<br />
yhteensä 65 22 2 3 40 5 13 32 12 17 8 30 19 2<br />
Elimäellä kuntataajamiin luetaan kirkonkylä ja Koria, muissa 1 keskustaajama/kunta<br />
* sisältyy 1 kpl kyläyhdistyksen toteuttama hanke eli kyläyhdistysten toteuttamia hankkeita on yhteensä 14 kpl<br />
** Verlassa Jaalan tonttiasiamies<br />
kylien kotisivut maallemuuton edistäminen<br />
Pohjois-Kymen Kasvu on ohjelmakaudella 2000–2006 rahoittanut kylävetoisia kehittämishankkeita<br />
yhteensä 45. Näistä viisi on koko kunnan kattavia hankkeita. Kylävetoisista kehittämishankkeista<br />
on kyläyhdistys ollut hakijana 13:ssa. Kylävetoisista kehittämishankkeista hakijana on ollut 32:ssa<br />
joku muu kylätasolla toimiva yhdistys kuin kyläyhdistys (esim. nuorisoseura, metsästysseura,<br />
maamiesseura). Hanketoiminnan näkökulmasta vastuu kylätoiminnasta jakaantuu kylissä usealle<br />
yhdistykselle.<br />
Kuntien keskustaajamissa toteutettuja kehittämishankkeita on 12 kpl. Näin Pohjois-Kymen Kasvu<br />
on vireyttänyt myös maaseutukuntien keskustoja.<br />
Omat kotisivut ovat yhteensä 25 kylässä. Näistä kattavat tiedot tarjoavat 8 kylän kotisivut. Niukat<br />
perustiedot kylästä sisältävät 17 kylän kotisivut. Valkealassa Oravalan kyläyhdistyksellä ja Tirvan<br />
kylässä ovat sisällöltään monipuoliset sekä graa<strong>fi</strong>selta toteutukseltaan edustavat kotisivut. Ne<br />
palvelevat erinomaisesti sekä kylässä asuvia henkilöitä että potentiaalisia tulomuuttajia.<br />
Kaikki kunnan kylät kattava tonttiasiamiesjärjestelmä on ainoastaan Valkealassa. Muissa kunnissa<br />
tonttiasiamies on vain muutamassa kylässä. Kyläkohtainen tonttipankki Internetissä löytyy<br />
Valkealasta 16 kylästä. Iitissä kyläkohtainen tonttipankki on yhdessä kylässä ja Jaalassa kahdessa.<br />
Kuntakohtaisesti kylien tonttitarjonta on koottu Internetiin vain Jaalassa ja Valkealassa.<br />
31
3.5 Pohjois-Kymen Kasvu ry:n toiminta<br />
3.5.1 Toiminnan kuvaus 1995–1999<br />
Pohjois-Kymenlaaksossa ei toiminut paikallista toimintaryhmää EU:n ohjelmakaudella 1995–1999.<br />
Tällöin maaseudun kehittämistyötä tehtiin lähinnä kunta- ja organisaatiovetoisesta.<br />
Kehittämishankkeiden hallinnoinnin hoitivat kunnat ja isot maaseudun kehittäjäorganisaatiot.<br />
Rahoitus hankkeille saatiin Kouvolan seudun maaseutukunnissa EU:n Tavoite 5B-ohjelmasta.<br />
Ainoat kyläyhdistyksen hallinnoimat hankkeet olivat Jaalassa ja Iitissä. Jaalalaisen Siikavan<br />
Kyläyhdistys ry:n 1999–2001 hallinnoimassa Siikavan kivi -hankkeessa tehtiin yhteistyötä<br />
kouvolalaisen Viitakumpu-Palokorpi-kaupunginosayhdistyksen kanssa. Verlan seudun kyläyhdistys<br />
ry hallinnoi 2000–2001 Verkkari-hanketta, jossa kehitettiin alueen matkailutoimintoja. Muita<br />
asukaslähtöisiin maaseudun kehittämishankkeisiin lukeutuvia hankkeita olivat Perheniemen<br />
kyläyhdistys ry:n Ratsumesta, Osuuskunta Alkuvoiman Tuulimyllyn Alkuvoimainen markkinointi<br />
sekä Iitin Matkailu ry:n Imu-projekti.<br />
3.5.2 Pohjois-Kymen Kasvun toiminta rakennerahastokaudella 2000–2006<br />
3.5.2.1 Hallituksen tekemät hankepäätökset<br />
EU:n ohjelmakaudella 2000–2006 asukaslähtöistä maaseudun kehittämistyötä Pohjois-<br />
Kymenlaaksossa on tehnyt Pohjois-Kymen Kasvu ry. Pohjois-Kymen Kasvun hallitus on tehnyt<br />
yhteensä 114 hankepäätöstä. Näistä kielteisiä on ollut 2 kpl. Hallituksen puoltavan päätöksen<br />
jälkeen hakijoiden perumia/rauenneita hankepäätöksiä on ollut 10 kpl. Voimaan jääneitä hallituksen<br />
puoltavia hankepäätöksiä on tehty koko ohjelmakaudella 102 kappaletta. Näistä hankepäätöksistä 2<br />
koski Korian eläintaloon laajennusta, joten erillisiä toteutuneita hankkeita oli 101 kpl.<br />
Toteutuneista hankkeista yrityshankkeita on 4 kpl (3,96 % hankkeiden kokonaismäärästä ja 2,91 %<br />
hankkeille myönnetystä julkisesta tuesta), elinkeinollisia kehittämishankkeita on 10 kpl (9,90 % ja<br />
10,17 %), yhteisöllisiä kehittämishankkeita 82 kpl (81,19 % / 66,52 %) ja aktivointihankkeita 5 kpl<br />
(4,95 % / 20,39 %).<br />
Kansainvälisiä hankkeita on 2 kpl (1. esiselvityshanke). Iitin Käsityöläiset ry:n hallinnoimassa kvhankkeessa<br />
tehdään yhteistyötä kasvivärjäyksen-toimialalla saksalaisen Westhavellandtoimintaryhmän<br />
ja Weben+ -yhdistyksen kanssa. Yrityshankkeiden saamista on vaikeuttanut<br />
ALMA-ohjelman maatilakytkentävaatimus.<br />
Pohjois-Kymen Kasvun myöntämästä julkisesta tuesta 18,01 prosenttia on käytetty kylätalojen<br />
peruskorjauksiin tai vastaavaan uudisrakentamiseen. Matkailu- ja käsityöelinkeinojen kehittämistä<br />
on tuettu 27,25 prosentilla ja 11,14 prosenttia on käytetty kylätaloutta edistäviin hankkeisiin.<br />
Maaseudun kylien peruspalvelujen tuottamista on edistetty 7,87 prosentilla rahoituskehyksestä.<br />
Kylätalojen peruskorjaushakemuksia otettiin vastaan vuoden 2003 loppuun asti. Tämän jälkeen<br />
niitä on rahoitettu vain, kun hakija on esittänyt riittävät perustelut, miten peruskorjaus lisää ja<br />
monipuolistaa kiinteistön käyttöä koko kyläyhteisöä koskevien palveluiden osalta. Kylätalojen<br />
peruskorjauksien rahoittamista on perusteltu myös siten, että kylästä toiseen kiertävät yrittäjät<br />
käyttävät kylätaloja tukikohtinaan. Lisäksi kylätalot toimivat palvelukeskuksina kiinteille<br />
kyläkohtaisille palveluille. Näin tätä perusinfraa pystytään hyödyntämään EU:n ohjelmakaudella<br />
2007–2013.<br />
Pohjois-Kymen Kasvun rahoittamista hankkeista 18 kpl on seudullisia, joissa toimenpiteet<br />
kohdistuvat koko Pohjois-Kymen Kasvun toiminta-alueeseen. Pohjois-Kymen Kasvun hallituksen<br />
32
tekemien hankepäätösten (102 hankepäätöstä ja 101 erillistä hanketta) yhteenveto toteutuneista<br />
hankkeista koko ohjelmakaudelta on alla.<br />
Taulukko 7 Pohjois-Kymen Kasvun hallituksen puoltamat toteutuneet hankkeet eriteltynä (julkisen tuen osalta)<br />
Hankkeiden luokittelu: rakentaminen/toiminta jaotteluineen<br />
kpl rak/toim kpl % rak/toim € % rak. jakauma kpl% tuki euroa rak. jakauma € % kok.jakauma kpl %kok.jakauma € %<br />
rakentaminen yht. 49 48,51 38,06 100,00 1 574 915,00 100,00<br />
R matkailu 12 24,49 427 951,00 27,17 11,88 10,34<br />
R matkailu, yritys 1 2,04 76 200,00 0,99 1,84<br />
R peruspalvelut 8 16,33 305 650,00 19,41 7,92 7,39<br />
R peruspalvelut, yritys 1 2,04 19 810,00 0,99 0,48<br />
R kylätalot 27 55,10 745 304,00 47,32 26,73 18,01<br />
kpl toim. jakauma kpl% tuki euroa toim. jakauma €%<br />
toiminta yht. 52 51,49 61,94 100,00 2 562 721,00 100,00<br />
T kulttuuri 10 19,23 309 573,00 12,08 9,90 7,48<br />
T ympäristö 3 5,77 74 006,00 2,89 2,97 1,79<br />
T kylätalous 9 17,31 460 729,00 17,98 8,91 11,14<br />
T lapset ja nuoret 4 7,69 83 454,00 3,26 3,96 2,02<br />
T matkailu ja käsityö 16 30,77 622 824,00 24,30 15,84 15,05<br />
T matkailu, yritys (selvitys) 1 1,92 900,00 0,99 0,02<br />
T metsä 2 3,85 62 882,00 2,45 1,98 1,52<br />
T metsä, yritys (palkkaus) 1 1,92 23 580,00 0,99 0,57<br />
T aktivointihankkeet 01-06 5 9,62 843 775,00 32,92 4,95 20,39<br />
T ohjelma vuosille 2007-2013 1 1,92 80 998,00 0,99 1,96<br />
rakentaminen ja toiminta yht. 101 100,00 100,00 4 137 636,00 100,00 100,00<br />
Hankkeiden luokittelu: hanketyypit kpl % kpl euroa % euroa<br />
yrityshankkeet 4 3,96 120 490,00 2,91<br />
yhteisölliset kehittämish. (sis. ohjelmah.) 82 81,19 2 752 455,00 66,52<br />
elinkeinolliset kehittämishankkeet 10 9,90 420 916,00 10,17<br />
aktivointihankkeet 5 4,95 843 775,00 20,39<br />
Kansainväliset hankkeet sis.elinkein (2) 95 645,00<br />
Esiselvityshankkeet sis.kehittämish.+ek (3) 134 567,00<br />
yht. 101 100,00 4 137 636,00 100,00<br />
Hankkeet tyypeittäin eriteltynä kpl €<br />
Hankkeiden toimintalinjoittain ja toimenpiteittäin yrityshankkeet 4 120 490,00<br />
toimenpiteittäin kpl kpl % julkinen tuki € julk. tuki € % kehittämishankkeet yht. 97 4 017 146,00<br />
TL 3, o 60 59,41 2 570 258,00 62,12 yht. 101 4 137 636,00<br />
TL 3, n 12 11,88 469 048,00 11,34 Kehittämishankkeet jaottelu<br />
TL 2, a 2 1,98 96 010,00 2,32 elinkeinolliset kehittämishankkeet 10 420 916,00<br />
TL 2, i 2 1,98 78 680,00 1,90 kv-hank. es+kh/sis. elinkeinolliset kh (2) 95 645,00<br />
TL 2, s 25 24,75 923 640,00 22,32 yhteisölliset kehittämishankkeet (sis. Aktivointih.) 87 3 596 230,00<br />
esiselvitykset/ sis. ek.1 ja yhk. 2 (3) 134 567,00<br />
yht. 101 100,00 4 137 636,00 100,00 yht. 97 4 017 146,00<br />
Pohjois-Kymen Kasvun ohjelmakauden 2000–2006 rahoituskehys oli julkisen tuen osalta 4 218 878<br />
euroa. Toimintaryhmä sai sidottua koko rahoituskehyksensä hallituksen tekemillä hankepäätöksillä.<br />
Kolmessa hakijan perumassa/rauenneessa hankkeessa on menetetty rahoituskehystä yhteensä<br />
81 223 euroa. Jokaisesta kunnasta on saatu hankkeita niin, että kukin kunta on saanut maksamansa<br />
kuntarahan monikertaisesti takaisin.<br />
3.5.2.2 Pohjois-Kymen Kasvun omat hankkeet<br />
Pohjois-Kymen Kasvulla on ohjelmakaudella 2000–2006 ollut kolme omaa hanketta. Omien<br />
hankkeiden avulla on pyritty varmistamaan oman kehittämisohjelman tavoitteiden toteutumista.<br />
Kyläsuunnitelmista potkua hanketyöhön -hankkeessa mm. laadittiin kyläsuunnitelmat 17 kylään,<br />
järjestettiin hankekoulutuksia ja laadittiin hankeopas. Hankkeella haluttiin saada suunnitelmallinen<br />
kylien kehittäminen alulle Pohjois-Kymenlaaksossa. Maaseudun asukkaiden itse laatimia oman<br />
asuinalueensa kyläsuunnitelmia ei tässä laajuudessa ole Pohjois-Kymenlaaksossa aiemmin tehty.<br />
Kylä työllistää -hankkeella on edistetty kylätalouden juurtumista järjestämällä kylätalousseminaari<br />
ja kylätalouskoulutusta sekä laatimalla kylätalousopas kylien käyttöön. Lisäksi on koottu<br />
kylätalorekisteri Internetiin, jossa markkinoidaan kylätalojen lisäksi kylien matkailu- ja<br />
oheispalveluja. Pilottikohteena olevassa Jaalan kunnassa on kartoitettu kylittäin kylien vakituisten<br />
asukkaiden ja kesäasukkaiden palvelutarpeita sekä palvelujen tuottajia. Hankkeessa on tehty<br />
tunnetuksi myös maaseutusopimusta. Kolmas oma hanke on esiselvityshanke, jossa laaditaan<br />
Pohjois-Kymen Kasvulle uusi ohjelma vuosille 2007–2013.<br />
33
3.5.2.3 Pohjois-Kymen Kasvun ohjelman toteutuminen<br />
Pohjois-Kymen Kasvun rahoittamien hankkeiden toteutumista seurataan sekä virallisilla<br />
indikaattorilomakkeella että Kasvun omalla indikaattorilomakkeella. Omalla lomakkeella pyritään<br />
tuomaan esiin toimintaryhmätyön muitakin tuloksia kuin työpaikkoja. Virallisen hankerekisterin<br />
puutteena on myös se, että tiedot eivät ole ajan tasalla, vaan laahaavat monta kuukautta jäljessä.<br />
P-K Kasvun ohjelman toteutumataso on keskeisimpien tulosten osalta seuraava 31.8.2006<br />
mennessä:<br />
uudet työpaikat 33 kpl, uudet työpaikat 10,6 htv<br />
uudistetut työpaikat 40 kpl<br />
uusia yrityksiä 5 kpl<br />
uudistetut työpaikat 4,62 htv<br />
uudet kyläsuunnitelmat 22 kpl<br />
kylien maisemanhoitosuunnitelmat 18 kpl<br />
koko kunnan kattavat kylien kehittämissuunnitelmat 2 kpl<br />
uudet rakennukset 28 kpl/2 043 m 2<br />
peruskorjatut rakennukset 40 kpl / 8 248 m 2<br />
muut uudet rakennelmat (kodat, näkötornit yms.) 16 kpl/ 93 m 2<br />
tehdyt talkootyöt 100 163 t tehdyn talkootyön arvo 1 220 385 €<br />
talkootyöhön osallistuneita 3 205 hlöä tuotetut aineistot (lehdet, esitteet) 109 kpl/painos yht. 23 810<br />
tuotetut kirjat, dvd:t, videot 15 kpl<br />
hankkeiden koulutuksiin osallistuneita 1 433 hlöä hankkeiden opintoretkiin osallistuneita 744 hlöä<br />
uudet tapahtumat 30 kpl hankkeiden järj. tapahtumiin osallistuneita 39 775 hlöä<br />
uudet palvelut/tuotteet 73 kpl nuoriin kohdistuneet toimenpiteet 49 kpl<br />
Laadullisia indikaattoreita ovat mm. seuraavat:<br />
asumisviihtyvyyttä lisäävät toimenpiteet 78 kpl maisemaan/kulttuuriympäristöön kohdistuvia<br />
toimenpiteitä 71 kpl ympäristö- tai vesihuoltotoimia 37 kpl<br />
eri toimijoiden yhteistyön lisäämistoimenpiteet 64 kpl<br />
Mainittavaa on myös se, että yhden hankkeen osalta yhdistyksen jäsenmäärä nousi hankkeen<br />
ansiosta 40 henkilöllä.<br />
Pohjois-Kymen Kasvun rahoittamissa hankkeissa on saatu luotua uusia työpaikkoja sekä säilytettyä<br />
olemassa olevia työpaikkoja. LEADER+-ohjelmaan haettaessa vuonna 2000 työpaikkatavoitteeksi<br />
asetettiin 140 uutta työpaikkaa. Tähän tavoitteeseen ei päästä jo yksinomaan sen takia, että Pohjois-<br />
Kymen Kasvu ei saanut rahoitusta LEADER-yhteisöaloiteohjelmasta. Uusien yritysten aikaan<br />
saaminen on huomattavasti vaikeampaa, koska Alueellisesta maaseutuohjelmasta rahoituksen<br />
saanut Kasvu ei voi rahoittaa muita kuin maatilakytkentäisiä yrityshankkeita. Työpaikkatavoitetta ei<br />
kuitenkaan ohjelmakauden aikana ole alennettu, vaikka maa- ja metsätalousministeriön arvioinnissa<br />
keväällä 2001 Pohjois-Kymen Kasvun työpaikkatavoitetta pidettiin täysin ylimitoitettuna ja<br />
epärealistisena.<br />
Pohjois-Kymen Kasvun ohjelmalla on elinkeinollisia vaikutuksia suorien yritystukien lisäksi<br />
elinkeinollisissa kehittämishankkeissa (10 kpl). Myös ne luovat esimerkiksi lisätoimeentuloa<br />
maatiloille sekä synnyttävät uusia osa-aikaisia työpaikkoja. Elinkeinollisia kehittämishankkeita on<br />
rahoitettu lähinnä 2004–2005.<br />
Elinkeinollisia vaikutuksia syntyy myös siten, että hankkeiden ostot keskittyvät omalle alueelle.<br />
31.8.2006 mennessä hankkeiden rahalliset ostot alueella olleet yhteensä yli 5 miljoonaa euroa.<br />
Tämä rahamäärä on jäänyt kiertoon omalle alueelle ostetun työn ja tarvikkeiden kautta.<br />
34
3.5.2.4 Toimiston palvelut<br />
Pohjois-Kymen Kasvun toimiston toimintaa kuvaavia suoritteita on kerätty toimiston omalle<br />
indikaattorilomakkeelle. Rahoitushakemuksia on hallituksessa ollut käsiteltävänä yhteensä 114<br />
kappaletta. Kahta poikkeusta lukuun ottamatta kaikkien näiden hankkeiden suunnittelussa on<br />
tarvittu runsaasti toimiston hankeneuvontaa. Toimistossa käsiteltyjä maksatushakemuksia,<br />
hankesuunnitelman täydennyksiä, muutoshakemuksia sekä väli- tai loppuraportteja on 30.6.2006<br />
mennessä ollut yhteensä 540 kappaletta. Omia aktivointitilaisuuksia on järjestetty 30.6.2006<br />
mennessä 60 kpl ja niihin on osallistunut yhteensä 1 299 henkilöä. Muiden järjestämissä<br />
tilaisuuksissa toimintaryhmätyötä ja hankkeita on esitelty 94 kertaa. Niihin on osallistunut 3 380<br />
henkilöä.<br />
Kunnille, omalle jäsenistölle ja joukkoviestimille on lähetetty yhteensä 86 tiedotetta. Omia<br />
tiedotustilaisuuksia on järjestetty kahdeksan. Pohjois-Kymen Kasvun toiminnasta ja rahoitetuista<br />
hankkeista on julkaistu vähintään 1 427 lehtijuttua sekä lukematon määrä uutisia maakuntaradiossa<br />
ja alueellisessa tv-uutisissa.<br />
Hankekoulutuksia on järjestetty 5 kappaletta ja niihin on osallistunut 44 henkilöä. Henkilökohtaista<br />
hankeneuvontaa hanketta suunnitteleville on annettu 395 kertaa. Maksatuskoulutuksia on järjestetty<br />
13 kertaa ja niihin on osallistunut 200 henkilöä. Henkilökohtaista maksatusneuvontaa on annettu<br />
449 kertaa. Hankkeen suunnittelua ja toteutusta koskevaa on-line -neuvontaa on annettu<br />
keskimäärin 35–45 kertaa viikossa. Hallitukselle ja toimiston toimihenkilöille on järjestetty omaa<br />
koulutusta 10 kertaa. Seudulla järjestettyihin kehittämisseminaareihin sekä ohjelmien kirjoittamisiin<br />
on osallistuttu aktiivisesti. Niiden ja ohjelmista annettujen lausuntojen määrä on yhteensä 22.<br />
3.5.2.5 Muiden rahoituslähteiden käyttö<br />
Pohjois-Kymen Kasvun hallinnoi ja koordinoi koko Kymenlaaksossa toteutettua Kulttuurivuosi<br />
2004 -hanketta Pohjois-Kymenlaakson osalta. Etelä-Kymenlaaksossa se toteutettiin ESR:n<br />
osarahoituksella. Pohjoisen Kymenlaakson eli kuntaseiskan alueella toteutettuihin toimenpiteisiin<br />
Pohjois-Kymen Kasvu hankki rahoituksen Suomen Kulttuurirahaston Kymenlaakson rahastolta (25<br />
000 euroa) sekä Kaakkois-Suomen Taidetoimikunnalta (1000 euroa).<br />
3.5.2.6 Seudullinen kehittäjäorganisaatio<br />
Pohjois-Kymen Kasvun hallitus päätti jo marraskuussa 2002, että toimintaryhmä korostaa<br />
seudullisen kehittäjän rooliaan ja tähtää EU:n uudelle ohjelmakaudelle 2007–2013. Tämä linjaus on<br />
näkynyt käytännön työssä mm. siten, että Pohjois-Kymen Kasvu on aktiivisesti pyrkinyt<br />
osallistumaan seutu- ja maakuntatasolla tapahtuvaan maaseudun kehittämistyöhön oman<br />
hanketoiminnan ohessa. Toimintaryhmä on esimerkiksi antanut lausuntoja Kymenlaakson<br />
maakuntaohjelmasta, toteuttamissuunnitelmasta, maakuntakaavaehdotuksesta (pyydettäessä tai<br />
pyytämättä) ja osallistunut mm. Kymenlaakson hyvinvointistrategian toteuttamiseen sekä<br />
päivittämiseen. Pohjois-Kymen Kasvu on ollut mukana kirjoittamassa muita ohjelmia ja<br />
strategioita, antamassa lausuntoja niistä tai osallistunut alueen kehittämisseminaareihin yhteensä 83<br />
kertaa.<br />
3.5.2.7 Yhteistyötahot<br />
Pohjois-Kymen Kasvu on tehnyt aktiivista yhteistyötä mm. Kymenlaakson Kylät ry:n ja sen<br />
toteuttamien hankkeiden (Equal- ja Tyyne-hankkeet), Kehittämisyhdistys Sepra ry:n sekä ProAgria<br />
Kymenlaakson Onni muuttaa maalle -hankkeen kanssa. Yhteistyötä on tehty mm. yhteisiä<br />
seminaareja, koulutuksia ja aktivointitilaisuuksia järjestämällä.<br />
35
Hankkeiden verkottumista on edistetty mm. järjestämällä Hankkeiden kyläkierroksia Jaalassa,<br />
Iitissä ja Elimäellä sekä yleisten kokousten yhteydessä järjestetyillä Hanketreffeillä.<br />
3.5.2.8 Kansainvälinen toiminta<br />
Pohjois-Kymen Kasvun kansainvälinen toiminta lähti muiden ALMA-ryhmien tapaan hitaasti<br />
käyntiin (marraskuussa 2003 saatiin vahvistus ALMA-ryhmien kv-toiminnan tukikelpoisuudesta).<br />
Pohjois-Kymen Kasvu on luonut suorat kontaktit saksalaisiin Westhavelland ja Elbtalaue -<br />
toimintaryhmiin ja allekirjoittanut kesäkuussa 2005 näiden kanssa kv-hankkeista aiesopimukset.<br />
Westhavelland-toimintaryhmän kanssa on saatu aikaiseksi varsinainen kv-hanke (hakijana Iitin<br />
Käsityöläiset ry). Lisäksi suoria kontakteja on luotu kesäkuussa 2005 Brysselissä järjestetyssä kvseminaarissa<br />
Tanskan, Iso-Britannian, Maltan, Itävallan ja Kyproksen toimintaryhmiin. Pohjois-<br />
Kymen Kasvulla on suoria kontakteja myös Viron ja Puolan maaseudun kehittäjäorganisaatioihin ja<br />
asukkaisiin.<br />
Pohjois-Kymen Kasvu on neuvotellut kesäkuussa ja elokuussa 2005 saksalaisen toimintaryhmän<br />
Westhavellandin kanssa ensi ohjelmakauden yhteistyöstä. Hankeaihioita työstettiin ja aiesopimus<br />
yhteistyöstä (liite 11) allekirjoitettiin helmikuussa 2006 saksalaisten Suomen-vierailun yhteydessä<br />
esim. biopolttoaineiden edistämisestä, kasvivärjäyksestä, kansallispuistojen matkailullisesta<br />
hyödyntämisestä.<br />
Lisäksi luontomatkailuhankkeesta ovat kiinnostuneet toimintaryhmät Iso-Britanniasta, Tanskasta,<br />
Itävallasta Maltalta ja ministeriön edustaja Kyprokselta.<br />
Pohjois-Kymen Kasvu on kesällä 2006 liittynyt jäseneksi toimintaryhmien kattojärjestöön<br />
ELARD:iin sekä ulkojäsenenä ELREN- (biopolttoaineiden käyttöä edistävään verkostoon) ja Gusti<br />
d’Europa –järjestöihin (maaseudun tuottajien markkinointiverkostoon).<br />
Syksyllä 2006 on luotu kontakteja Venäjälle Lugan alueelle osallistumalla Ruralia-instituutin<br />
hallinnoimaan RurAct-hankkeeseen.<br />
3.6 Toimintaryhmätyön arviointia ohjelmakaudella 2000–2006<br />
3.6.1 Toimintaryhmätyön onnistumisia ja ongelmakohtia<br />
Kuluvan ohjelmakauden arviointien perusteella toimintaryhmätyössä on onnistuttu erityisesti<br />
maaseudun asukkaiden osallistumisen, omatoimisuuden ja yhteistyön lisäämisessä sekä sosiaalisen<br />
pääoman luomisessa maaseutualueille (<strong>Maaseutu</strong>politiikan yhteistyöryhmä 2004, 124).<br />
Toimintaryhmät ovat vakiinnuttaneet täydentävän ja vakavasti otettavan roolinsa maaseudun<br />
kehittäjinä (Pylkkänen 2004), ja toimintaryhmien toimintatapa soveltuu hyvin pienten yhdistysten<br />
suomalaiselle maaseudulle. Maaseudun asukkaiden on ollut helppo lähestyä paikallisia<br />
toimintaryhmiä, sillä niiden koetaan olevan lähempänä maaseudun tavallista asukasta kuin<br />
perinteisten viranomaisten. (Keränen et al. 2004.)<br />
Alustavassa Suomen maaseudun kehittämisstrategiassa todetaan, että eri ohjelmat ovat vaikuttaneet<br />
merkittävällä tavalla maaseudun elinvoimaisuuden ylläpitämiseen (Maaseudun kehittämisen<br />
strategiatyöryhmä 2005, 4). Esimerkiksi LEADER+ -ohjelman väliarvioinnin (Pylkkänen 2004)<br />
mukaan laadulliset tavoitteet ja ns. LEADER-erityispiirteet ovat toteutuneet ohjelmassa<br />
keskimäärin hyvin. LEADER-ohjelma on vahvistanut alueiden sosioekonomista elinkelpoisuutta ja<br />
lisännyt elämänlaatua yhteisöllisyyttä tukevilla hankkeilla. Ohjelma on lisännyt asukkaiden<br />
aktiivisuutta ja yhteistyötä sekä tarjonnut ihmisille osallistumisen ja vaikuttamisen väyliä.<br />
36
LEADERin erityispiirteistä parhaiten on toteutunut alhaalta ylös -periaate, alueperusteisuus sekä<br />
paikallinen kumppanuus, jonka kulmakivenä on asukkaiden, yhteisöjen ja kuntien tasapuolinen<br />
osallistuminen toimintaryhmien hallitusten päätöksentekoon.<br />
ALMA-ohjelman väliarvioinnin (Keränen et al. 2004) mukaan ALMAn kokonaistavoitteet ovat<br />
kohdallaan ja ohjelma on etenemässä hyvin asetettuja tavoitteita kohti. Kuitenkaan laaja ohjelma ei<br />
ole kaikilta osin toteutunut suunnitellusti. Toimintaryhmätyön suurimmat ongelmat ALMA-alueella<br />
liittyvät toimintaa säätelevään lainsäädäntöön sekä toiminnan ohjeistukseen ja niiden muutoksiin.<br />
Myös toimintaryhmätyön rahoitus, hankkeiden päätöksenteko, toimintaryhmien puutteelliset<br />
henkilöstöresurssit, puutteet toimintaryhmän vetäjän ammattitaidossa ja toimintaryhmän heikko<br />
asema toiminta-alueella ovat toimintaryhmätyön keskeisiä ongelmia. (Keränen et al. 2004, 103;<br />
Aulaskari et al. 2004, 5, 58.) Syrjäisten alueiden kehittämiseen tarvittaisiin lisäksi lisää strategista<br />
terävyyttä. Vaikka osaaminen onkin edistynyt hyvin, on alueelliset oppimisprosessit saatava<br />
systemaattisiksi ja tukemaan osaamiskeskittymien syntymistä – myös ydin- ja harvaanasutulle<br />
maaseudulle.<br />
ALMA-ohjelman väliarvioinnista käy ilmi, että toimintaryhmien toiminnanjohtajat ovat huolissaan<br />
etenkin elinkeinotoiminnan kehittämishankkeiden vähäisyydestä toiminta-alueillaan. Yksi syy tähän<br />
lienee se, ettei ALMAsta ole voitu rahoittaa ilman maatilakytkentää olevia yrityksiä. Tähän<br />
mennessä toimintaryhmien rahoittamat yrityshankkeet ovat lisäksi painottuneet jo toimivien<br />
yritysten investointeihin eivätkä uusien yritysten perustamiseen. (Keränen et al. 2004, 103;<br />
Maaseudun kehittämisen strategiatyöryhmä 2005, 4.)<br />
Toimintaryhmien menestyksellinen työ edellyttää ALMAn väliarviointia mukaillen toimivaa<br />
yhteyttä toimialueen kuntien, järjestöjen, yhdistysten ja eri sidosryhmien kesken. Toimintaryhmien<br />
yhteistyö eri yhteistyötahojen kanssa ei kuitenkaan ole kaikilta osin toiminut. Esimerkiksi<br />
hankkeiden välisessä yhteistyössä on puutteita ja toimintaryhmien ja muiden hankkeiden kesken<br />
tehdään paikoin päällekkäistä työtä. Myös toimintaryhmien yhteistyökumppanien ja hallituksen<br />
sitoutumisessa toimintaryhmätyöhön on esiintynyt ongelmia. Toimintaryhmätyötä käynnistettäessä<br />
erityisesti kuntatahon sitoutuminen jäi joillakin alueilla heikoksi ja tämä on näkynyt myöhemmin<br />
kuntarahoituksen ongelmina. (Keränen et al. 2004, 100–104.) Toimintaryhmätyöhön tulisi lisäksi<br />
saada uusia ihmisiä mukaan. Nykyisillä toimilla tavoitetaan aktiiviset maaseudun asukkaat, mutta<br />
uusia keinoja tulisi kehittää myös vähemmän aktiivisten mukaan saamiseksi. (<strong>Maaseutu</strong>politiikan<br />
yhteistyöryhmä 2004, 124.)<br />
Arviointien toimintasuositusten mukaan toimintaryhmätyössä tulee jatkossa kiinnittää huomiota<br />
erityisesti byrokratian vähentämiseen ja hallinnollisen sujuvuuden parantamiseen. Oppimisen<br />
edistämistä on tehostettava, hankkeiden käynnistämää toimintaa tulee jatkaa, osallistumista,<br />
yhteistyötä ja henkilöresursseja tulee lisätä sekä seurantaa ja indikaattoreita parantaa. Tärkeää on<br />
myös ohjelmallisuuden ja strategisuuden lisääminen sekä toimintaryhmien toimintaresurssien<br />
varmentaminen laajentuvia tehtäviä vastaaviksi. (Laukkanen 2004; Aulaskari et al. 2004; Keränen<br />
et al. 2004; Pylkkänen 2004.)<br />
3.6.2 Pohjois-Kymen Kasvun toiminnan arviointia<br />
3.6.2.1 Itsearviointi<br />
Pohjois-Kymen Kasvu on toteuttanut koko ohjelmakauden itsearviointia. Itsearviointi aloitettiin jo<br />
vuonna 2001, jolloin todettiin, että Kohti omaleimaista Pohjois-Kymenlaaksoa -ohjelmaa<br />
täydentämään tarvitaan tarkempaa ohjeistusta hakehakijoille sekä toimiston toimihenkilöille ja<br />
hallitukselle. Silloin laadittiin aktivointi- ja viestintäsuunnitelma, hankkeiden valintaprosessia<br />
varten yksityiskohtaiset hakuohjeet, menettelytapaohjeet hankkeiden käsittelyprosessista sekä<br />
37
hankevalintakriteerit. Kaikki toimintaa ohjaavat linjaukset on hyväksytty toimintaryhmän<br />
hallituksessa. Vuonna 2002 hankkeen suunnittelua ja toteutusta koskevasta ohjeistuksesta koottiin<br />
hankeopas, jota on vuosittain päivitetty.<br />
Toiminnan jatkuva kehittäminen on ollut luonteva osa käytännön työtä, koska vuosittain on laadittu<br />
toimistolle aktivointihankkeiden hankesuunnitelmat budjetteineen ja viestintäsuunnitelmat. Niissä<br />
on otettu huomioon edellisen vuoden puolivuotisraporttien ja vuosittaisten raporttien esille nousseet<br />
ongelmat.<br />
Rahoitettujen hankkeiden jälkiarvioinnin toteutti hankesihteeri Hanna Kortelainen internetkyselynä<br />
1.2.2006 alkaen (Kortelainen 2006). Hankkeiden jälkiarviointi toteutettiin internetkyselynä ja<br />
tulokset koottiin erikseen kehittämishankkeista (81 vastaajaa, vastausprosentti 91 %),<br />
yrityshankkeista (3 vastaajaa, vastausprosentti 100 %, kun yksi vastaaja vastasi yhdellä lomakkeella<br />
kahta yritystukea koskevaan kyselyyn), keskeytyneistä hankkeista (9 vastaajaa, vastausprosentti 90<br />
%) ja Kasvun omista kehittämishankkeista (3 vastaajaa, vastausprosentti 100 %). Kasvun omien<br />
hankkeiden vastauksissa ei arvioitu lainkaan Kasvun toimiston palveluita.<br />
Tärkeimmiksi Pohjois-Kymen Kasvun hankerahan tiedonlähteiksi vastaajat nostivat Kasvun<br />
järjestämät tilaisuudet (38,5 %), kokoukset, joissa Kasvun edustaja oli esitellyt hanketoimintaa<br />
(26,9 %) ja Kasvun hankehakua koskevat lehti-ilmoitukset (25,6 %). Kolmen tärkeimmän<br />
tiedonlähteen joukkoon nousivat lehti-ilmoitukset (13 mainintaa), lehtijutut (13) ja lehdet yleensä<br />
(6). Hanketoiminnassa vaikeimmilta tuntuneiksi asioiksi arvioitiin kustannusarvion laadinta,<br />
lomakkeiden täyttäminen, maksatuksen hakeminen ja rahoitussuunnitelman laatiminen. Vastaajat<br />
panostaisivat aiempaa enemmän muiden innostamiseen, hankkeen kustannusarvion laskentaan,<br />
aikataulun tarkempaan suunnitteluun ja rahoituspohjan suunnitteluun, jos lähtisivät uudelleen<br />
mukaan samaan hankkeeseen. Hankkeiden hyvinä käytäntöinä kehittämishankkeet pitivät erityisesti<br />
hyvää suunnittelua. Hankkeen suunnitteluun tulisi varata riittävästi aikaa ja hankkeen tavoitteet<br />
tulisi määritellä selvästi. Välitavoitteiden asettaminen on auttanut pysymään hankeaikataulussa.<br />
Kehittämishankkeista 55,1 % arvioi hankkeidensa tavoitteiden toteutuneet erittäin hyvin ja melko<br />
hyvin (37,2 %). Saavuttamattomat tavoitteet koskivat pääasiassa työllistämistavoitteiden alittumista.<br />
Tärkeimmiksi laadullisiksi tuloksiksi vastaajat nostivat ihmisten sosiaalisen kanssakäymisen<br />
edistämisen, alueen asukkaiden yhteistyön ja yhteenkuuluvuuden tukemisen, paikallisten<br />
perinteiden ja paikallisen kulttuurin säilyttämisen, paikallisten asukkaiden elämänlaadun<br />
parantamisen tai ylläpitämisen sekä asumisviihtyvyyden parantamisen tai ylläpitämisen. Yli puolet<br />
(56,4 %) kehittämishankkeista ei olisi toteutunut lainkaan ilman ALMA-ohjelman rahoitusta.<br />
Hankkeista 19 % olisi todennäköisesti toteutunut pienempimuotoisena ja 15 % myöhemmin.<br />
Pohjois-Kymen Kasvun toimiston palvelun laatuun kehittämishankkeet olivat erittäin tyytyväisiä.<br />
Kouluarvosanoiksi muutettuna vastausten keskiarvot olivat seuraavat: ammattitaito 9,3,<br />
ystävällisyys 9,5, joustavuus 9,25, nopeus 9,15, neuvonnan riittävyys 9,25, henkinen tuki ja<br />
rohkaisu 9,5, suullinen ohjeistus 9,25 ja tiedotus hankkeille 9. Kouluarvosanoihin 8,5–9,0 nostettiin<br />
neuvonnan selkeys, hankeopas, maksatus/raportointia koskeva kirjallinen ohjeistus, aktivointi ja<br />
tiedotus hanketoiminnasta.<br />
Kehittämishankkeet olivat erittäin tyytyväisiä Pohjois-Kymen Kasvulta saatuun neuvontaan<br />
hankerahoituksen hakemisessa. Kasvun hanketta koskeva päätöksenteko on sujunut nopeasti ja<br />
Kasvun apu hankkeen suunnitteluvaiheessa on ollut ratkaisevaa hankkeiden käynnistymisen<br />
kannalta. TE-keskuksen neuvontaan ja rahoituspäätösten tekoon vastaajat eivät olleet yhtä<br />
tyytyväisiä. Myös hankkeen toteutusvaiheessa kehittämishankkeet olivat erittäin tyytyväisiä Kasvun<br />
toimiston neuvontaan ja apuun. Kehittämishankkeiden mukaan Kasvun toimisto on asiantunteva<br />
38
hanketoiminnan ohjaaja ja tukija. Kasvun osuus maksatushakemusten ja raporttien käsittelyssä<br />
toimii hyvin, maksatuskoulutus on tärkeää aloittaville hankkeille ja Kasvu on tehokas paikallisten<br />
asukkaiden vaikutuskanava. Hankkeet olivat Kasvun toimintaan TE-keskuksen toimintaa<br />
tyytyväisempiä. Esimerkiksi maksatusten käsittelyn nopeudessa on TE-keskuksella parantamisen<br />
varaa. Yhteensä noin 36 prosenttia vastaajista aikoo hakea Kasvulta erittäin tai melko<br />
todennäköisesti rahoitusta myös tulevalla ohjelmakaudella. 70,5 prosentissa kehittämishankkeista<br />
toimintaa jatketaan omalla panostuksella. 11,5 prosentissa toimintaa jatketaan muulla ulkopuolisella<br />
rahoituksella. Kuudessa prosentissa hankkeista toiminta on päättynyt hankkeen päättymisen myötä.<br />
Yrityshankkeissa myönnetyillä tuilla on ollut suuri tai erittäin suuri vaikutus yritysten toimintaan<br />
(3,7, kun 4 = on vaikuttanut erittäin paljon). Yrityksen kehittymiseen tuki on vaikuttanut paljon.<br />
Yrityshankkeissa vastaajat antoivat Pohjois-Kymen Kasvun toimiston palveluille seuraavat<br />
arvosanat (keskiarvot): ammattitaito 9, ystävällisyys 10, selkeys 9,25, joustavuus 10, nopeus 9,25,<br />
neuvonnan riittävyys 9, tuki/rohkaisu 9,6, suullinen ohjeistus 9,6, aktivointi 9 ja tiedotus hankkeille<br />
9. Parhaiten Kasvun toimistolta saatu apu vastasi kysyjän tarpeita seuraavissa asioissa:<br />
rahoitussuunnitelman laadinta (5 = erittäin hyvä), lomakkeiden täyttäminen (5), kirjanpito (5),<br />
hankkeen käytännön toteutus (5), kustannusarvion laadinta (4,5), tarvittavien liitetietojen<br />
laatiminen/hankinta (4,5), raportointi (4,5), maksatuksen hakeminen (4,3) ja<br />
liiketoimintasuunnitelman laatiminen, KVL-yrityspalvelu ( 4).<br />
Hanketoiminnassa vaikeimmilta tuntuvia asioita ovat yrityshankkeissa olleet rahoitussuunnitelman<br />
laadinta, lomakkeiden täyttäminen, maksatuksen hakeminen, työantajavelvoitteet ja kirjanpito.<br />
Yrittäjien mielestä Pohjois-Kymen Kasvun toimistolta on saatu riittävästi neuvoja ja tukea<br />
hankerahoituksen hakemiseen (5), Kasvun neuvonta ja apu hankkeen suunnitteluvaiheessa on ollut<br />
ratkaisevaa hankkeiden käynnistymisen kannalta (4,7), hankkeiden päätöksenteko on sujunut<br />
Pohjois-Kymen Kasvussa nopeasti (4,7). TE-keskuksen rahoituspäätöksen tekoa nopeammin. Kaksi<br />
kolmesta kyselyyn vastanneesta yrittäjästä aikoo hakea melko todennäköisesti Pohjois-Kymen<br />
Kasvulta rahoitusta myös tulevalla ohjelmakaudella.<br />
Keskeytyneestä/perutusta kymmenestä hankkeesta kyselyyn vastasi yhdeksän. Hankkeen<br />
suunnitteluvaiheessa esiintyneet pulmat koskivat muun muassa hankkeiden vaatimaa<br />
paperibyrokratiaa. Osassa keskeytyneistä hankkeista suunnitteluvaihe oli toiminut hyvin ja<br />
ongelmitta. Hankkeiden suunnitteluvaiheessa olisi vastaajien mukaan tärkeää syvällisempi<br />
suunnittelu, projektipäällikön mukana olo suunnittelussa, selkeä vastuujako hankkeen eri osaalueiden<br />
kesken sekä muiden, omassa kylässä jo meneillään olevien hankkeiden huomioon<br />
ottaminen oman hankkeen suunnittelussa. Sitoutuneita toimijoita ei pienessä kylässä riitä moneen<br />
hankkeeseen yhtä aikaan.<br />
Jos keskeytyneiden hankkeiden toteuttajat lähtisivät uudelleen mukaan samoihin hankkeisiin, he<br />
panostaisivat enemmän etenkin hankkeen rahoituspohjan suunnitteluun. Suuri osa keskeytyneistä<br />
hankkeista kaatui nimenomaan yksityisrahoituksen puutteeseen. Myös muiden innostamiseen,<br />
hankkeen aikataulun tarkempaan suunnitteluun sekä kustannusarvion laskemiseen kiinnitettäisiin<br />
enemmän huomiota.<br />
Toinen pääasiallinen syy keskeytymiseen oli talkooväen vähäisyys. Muita hankkeiden<br />
keskeytymisen syitä olivat alhainen tukiprosentti, sopivan hankevetäjän puute sekä yhdistyksen<br />
perustamiseen liittyvät toimenpiteet, mitkä viivästyttivät hankkeen hakemista. Toimiston palveluille<br />
keskeytyneet hankkeet antoivat kouluarvosanoilla 8:sta 9,2:een, hankeoppaalle 7,7 ja<br />
tiedottamisesta yleisölle hanketoiminnasta 7,8.<br />
39
Hankevetäjien palaute kevät 2006<br />
Pohjois-Kymen Kasvun rahoittamien hankkeiden palkallisille hankevetäjille suunnattu kysely<br />
toteutettiin toukokuussa 2006. Kysely lähetettiin 21 henkilölle sähköpostitse ja postitse.<br />
Hankevetäjien kokemuksia analysoitiin pienryhmissä 19.–20.5.2006 hankevetäjille järjestetyssä<br />
tyky-päivässä. Työryhmätyöskentelyyn osallistuivat lisäksi toimiston henkilökunta ja hallituksen<br />
puheenjohtaja.<br />
Hankevetäjien näkökulmasta hanketoiminnan plussiksi nousivat mm. korkea osallistujakunnan<br />
aktiivisuus, yhteistyön hyvä sujuvuus muiden hankkeiden kanssa, uusien toimintojen aloittaminen<br />
hankerahoituksen avulla, kylien hyvä yhteistyö, hankkeen näyttävät lopputulokset, Kasvun<br />
toimiston tuki, hankkeen tuoma käytännön oppi projektinhallinnasta, hyvä ohjausryhmä,<br />
hankeidean hyvyys ja vastaaminen tarpeeseen sekä hanketoiminnan tulosten konkreettisuus ja<br />
näkyvyys. Muita plussia olivat mm. työn itsenäisyys, aiheen kiinnostavuus, uusien asioiden kokeilu<br />
ja testaus.<br />
Miinuksiksi hankevetäjät arvioivat mm. seuraavat tekijät: hankevetäjien jaksamiseen kiinnitettävä<br />
enemmän huomiota, hankkeiden hallinnointiin liittyvät asiat yllättivät, hankevetäjän olisi hyvä olla<br />
mukana jo hanketta suunniteltaessa, hankkeen loppumaksatusta- ja raportointia varten varattava<br />
riittävästi työaikaa (käytännön toimenpiteet loputtava hankkeessa pari kuukautta ennen toteutusajan<br />
päättymistä), työntekijän heikko perehdyttäminen hankkeeseen (pelkkä hankesuunnitelma ei riitä),<br />
palkattu työntekijä yksin vastuussa hankkeen toteutuksesta, kun hakijaorganisaatio ei oikeasti ole<br />
kiinnostunut hankkeesta (etenkin eri toimijoiden hakijaorganisaatiossa ymmärrettävä tehtävänsä ja<br />
vastuunsa, ettei kaikki kaadu hankevetäjän niskoille), toimintaryhmän maksatuskoulutukseen<br />
osallistuttava hankkeen taloudesta vastaavan ja kirjanpitäjän.<br />
Hankkeiden kustannusarvioiden realistisuuteen toivottiin kiinnitettävän enemmän huomiota, samoin<br />
kylien osallistumiseen yksityisrahoituksen kasaamiseksi. Palkatun hankevetäjän todellisen tehdyn<br />
työmäärän todettiin olevan moninkertainen verrattuna saatuun palkkaan. Yksin työskentely koettiin<br />
ongelmalliseksi, kun ei ollut työkaveria, jonka kanssa pohtia ja suunnitella. Toimijoiden mukaan<br />
saaminen voi olla vaikeaa ja näiden tietämys paperiasioista (esim. talkootyölistojen merkitys) on<br />
heikkoa.<br />
Ohjausryhmän roolin koettiin olevan olemattoman. Hankkeisiin toivottiin ainakin kaksi<br />
vastuuhenkilöä, joiden vastuujako tulee olla selkeä. Näin hanketyöntekijän paineet helpottuisivat.<br />
Hankkeiden toteutusajan kestossa toivotaan huomioitavan toiminnan sisäänajo hankkeen<br />
alkuvaiheessa, mikä saattaa olla hidasta. Pohjatyön tekemistä esitetään tehtäväksi<br />
esiselvityshankkeella ennen varsinaista kehittämishanketta.<br />
Hankkeiden hallinnointia esitettiin hoidettavaksi Kasvun kautta, jolloin hankkeissa voitaisiin<br />
keskittyä varsinaiseen toimintaan. Kasvun toiminta-alueeksi toivottiin koko kuntaseiskaa.<br />
Yhteistyömahdollisuutta toivottiin muiden toimintaryhmien alueella toimivien hankkeiden kanssa ja<br />
myös yhteishankkeita. Yhteistä koulutusta toivottiin muiden toimintaryhmien toimijoiden kanssa.<br />
Viranomaisten edellyttämä raskas hankebyrokratia on rassannut hankevetäjiä. Muutoshakemukset<br />
turhauttavat ja jälkirahoituksena tapahtuva maksatus, mikä on käytännössä toteutunut hyvin hitaasti.<br />
Päänvaivaa on tuottanut myös käytäntöjen vakiintumattomuus viranomaisportaassa.<br />
3.6.2.2 Ulkopuolinen arviointi<br />
Pohjois-Kymen Kasvun toiminnasta on tehty kuluvalla ohjelmakaudella kolme ulkoista arviointia.<br />
Jaana Kivimäki (2004a; 2004b) on arvioinut Pohjois-Kymen Kasvun asiakaspalvelua ja muuta<br />
40
toimintaa toimintaryhmätyön ulkoisessa arvioinnissa 1 sekä toimintaryhmän sisäistä työskentelyä<br />
sisäisessä arvioinnissa, jossa tarkasteltiin mm. toimintaryhmän hallitustyöskentelyä ja<br />
työntekijöiden työssä jaksamista. Lisäksi Bäckman (2003) tutki opinnäytetyössään Pohjois-Kymen<br />
Kasvun toimintaa yhteisöjen ALMA-hankkeissa. Koko ohjelmakauden 2000–2006 toiminnan<br />
arvioinnin on toteuttanut Kajaanin yliopistokeskuksen Lönnrot-instituutti vuonna 2006 (Ponnikas &<br />
al. 2006).<br />
Jaana Kivimäen (2004a) arviointiraportin tulosten perusteella Pohjois-Kymen Kasvun toimiston<br />
palveluihin sekä hankkeet, hallituksen jäsenet että sidosryhmät olivat yleisesti ottaen tyytyväisiä.<br />
Palvelut arvioitiin hyvän ja kiitettävän tasoisiksi. Annettuja huonompia arvosanoja perusteltiin<br />
muun muassa kirjallisten ohjeiden epäselvyydellä, hankkeiden vetäjien riittämättömällä<br />
kannustuksella koulutuksissa sekä hankkeiden liiallisella paperisodalla.<br />
Kivimäen (2004a) kehittämissuositusten mukaan Pohjois-Kymen Kasvun tulisi kiinnittää jatkossa<br />
huomiota hankkeiden suunnittelun kirjallisiin ohjeisiin, sillä sekä TE-keskuksen että Kasvun<br />
kirjallisia ohjeita pidettiin vaikealukuisina ja byrokraattisina. Jälkiarvioinnin kehittämiseksi<br />
hankkeilta tulisi edellyttää kirjallista loppuraporttia pelkän lomakkeen lisäksi. Tällä hetkellä<br />
lomakkeen avulla saadut tiedot toiminnasta, toimintatavoista ja tuloksista jäävät liian suppeiksi.<br />
Maaseudun kehittämisessä olisi päästävä myös laajempiin verkostoihin, ja kylien<br />
kehittämishankkeissa tieto hyvistä käytännöistä ja muiden hankkeiden<br />
hyödyntämismahdollisuuksista olisi saatava käyttöön. Verkostoituminen muiden hankkeiden ja<br />
aluetoimijoiden kanssa on toistaiseksi ollut liian vähäistä. Yhteistyötä tulisi lisätä myös kuntien<br />
luottamusmiesten kanssa. Tulevallakin ohjelmakaudella kuntien tuki toimintaryhmätyölle on<br />
ehdoton edellytys ja luottamusmiesten tiedon lisääminen toimintaryhmätyöstä tärkeää.<br />
Toimintaryhmätyön sisäisessä arvioinnissa 2 (Kivimäki 2004b) tuli ilmi, että Pohjois-Kymen<br />
Kasvun hallitustyöskentelyssä on paikoin suuriakin ongelmia. Hallitustyöskentelyssä oman kunnan<br />
edun valvominen on vahvempaa kuin seutukunta-ajattelu ja osanotto hallituksen kokouksiin ja<br />
koulutuksiin on vähäistä. Hallituksen kokoukset eivät saaneet kiitosta oikein keltään. Kokouksia<br />
pidettiin liian pitkinä ja moni kritisoi kokousten yleistä tunnelmaa. Pohjois-Kymen Kasvun<br />
toimiston työilmapiirissä ei esiintynyt ongelmia, mutta joidenkin työntekijöiden jaksamisen<br />
kohdalla kyllä. Toimintaryhmätyössä ylityöt ovat enemmän sääntö kuin poikkeus ja niitä on<br />
kertynyt runsaasti myös Pohjois-Kymen Kasvun työntekijöille.<br />
Bäckmanin (2003) opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, miten Pohjois-Kymen Kasvun<br />
toiminta koetaan hankkeiden toteuttajien keskuudessa. Opinnäytetyön tulosten perusteella Pohjois-<br />
Kymen Kasvun toimintaan ja asiakaspalveluun ollaan varsin tyytyväisiä. Erityisen tyytyväisiä oltiin<br />
mm. toimiston palvelun joustavuuteen, palvelun ystävällisyyteen sekä molemminpuoliseen<br />
yhteydenpitoon. Parannettavaa ilmeni erityisesti informatiivisella puolella ja koulutuksissa, joita<br />
kaivattiin lisää. Myös hankeneuvonnan ja toimiston palvelun selvyyteen sekä palveluiden<br />
kattavuuteen toteutusvaiheessa on aiheellista kiinnittää jatkossa huomiota. Avointen vastausten<br />
1 Kivimäen (2004a) arviointiraportin aineisto kerättiin lähettämällä kyselylomake myönteisen ja kielteisen päätöksen<br />
saaneille hankkeille, rauenneille ja perutuille hankkeille, hallituksen varsinaisille ja varajäsenille, hallituksen entisille<br />
jäsenille, sidosryhmien edustajille sekä Pohjois-Kymen Kasvun henkilökunnalle. N 91, vastausprosentti 43.<br />
2 Pohjois-Kymen Kasvu ry:n sisäisen arvioinnin kohderyhmänä olivat hallituksen jäsenet, varajäsenet ja entiset jäsenet<br />
sekä Kasvun työntekijät.<br />
41
perusteella Euroopan unionin byrokratia koettiin hankalaksi ja TE-keskuksen aikatauluista ja<br />
tärkeistä päivämääristä toivottiin enemmän informaatiota (esim. maksatuspäivien takarajat).<br />
Tärkeä tieto toimintaryhmälle on se, miten ALMA-tuki koetaan ja syntyisikö yhteisöissä<br />
aktiivisuutta hankkeen toteuttamiseen asti ilman, että sitä tuettaisiin julkisella rahalla. Bäckmanin<br />
(2003, 38) opinnäytetyön tulosten perusteella yli puolet (60,7 %) vastanneista hanketoimijoista oli<br />
sitä mieltä, ettei hanke olisi käynnistynyt ja toteutunut ilman ALMA-tukea. Hankkeen<br />
toteutumisesta ilman ALMA-tukea varmoja oli vajaa neljäsosa vastaajista (17,7 %) ja yhtä suuri osa<br />
uskoi siihen, että hanke olisi toteutunut, mutta myöhemmin ja mahdollisesti pienemmässä<br />
mittakaavassa. Tulokset kertovat osaltaan siitä, että ALMA-tuki on aktivoinut kyliä toimimaan<br />
aikaisemmin ja laajemmin, mihin ne omin voimin olisivat pystyneet.<br />
Pohjois-Kymenlaakson maaseudulta löytyy aktiivisuutta ja hankkeissa on ollut monen ikäisiä<br />
toimijoita mukana. Bäckman (2003, 51) ehdottaa kuitenkin hankeaktivoinnin tehostamista Jaalassa<br />
sekä Kouvolan ja Kuusankosken maaseutualueilla, joissa hankeaktiivisuus on ollut alhaisempaa.<br />
Laajemman alueellisen yhteistyön kehittämiseksi hankkeiden toteutuksessa olisi hyvä tehdä<br />
yhteistyötä muiden hankkeiden kanssa. Avoimet palautetilaisuudet hankekausien päätyttyä<br />
esimerkiksi puolen vuoden välien olisi yksi mahdollisuus informaation lisäämiseen ja keskustelun<br />
käymiseen yhteisöjen kanssa siitä, miten toiminta koettiin.<br />
Odotettavissa on, että Pohjois-Kymen Kasvun nykyisen ohjelman tavoitteet eivät todennäköisesti<br />
tule täyttymään. Ohjelman elinkeino- ja työpaikkatavoitteet ovat korkeat ja ylimitoitetut budjettiin<br />
nähden eikä ohjelman tavoite 140 uutta työpaikkaa tule toteutumaan edes välttävästi.<br />
Kylähankkeiden työllistämisvaikutukset ovat olleet pieniä ja aktivointia tulisi lisätä muihin<br />
kohderyhmiin (esim. maaseudun pienyritystoiminnan kehittäminen). Osaaminen ja tietoisuus<br />
maaseudun kehittämisestä ovat kuitenkin ohjelmakaudella 2000–2006 lisääntyneet toimintaryhmän<br />
alueella huomattavasti. (Kivimäki 2004a.)<br />
Bäckmanin tutkimusaineisto kerättiin vuonna 2002 ja Kivimäen vuonna 2003. Tällöin<br />
toimintaryhmän toiminta oli vasta saatu käyntiin kylätoiminnan osalta. Yrityshankkeiden ja<br />
kylätaloushankkeiden täsmäaktivointi aloitettiin vuonna 2003, kun saatiin sovittua työnjaosta<br />
Kaakkois-Suomen TE-keskuksen kanssa.<br />
Ohjelman toteutumisen arviointi kevät-kesä 2006<br />
Koko ohjelmakauden 2000–2006 toiminnan ulkoinen arviointi toteutettiin kevät-kesällä 2006.<br />
Arvioinnin suoritti Kajaanin yliopistokeskuksen Lönnrot-instituutti (Ponnikas & al. 2006).<br />
Arvioinnissa todetaan, että toimintaryhmän hankkeista valtaosa on keskittynyt asuinympäristön ja<br />
rakennusten kunnostamiseen/rakentamiseen. Suoranaisesti yritystoiminnan kehittämiseen<br />
kohdistuvia kehittämishankkeita toimintaryhmä on rahoittanut huomattavan vähän.<br />
Toimintaryhmän toiminta on ollut ohjelmakaudella pääosin menestyksellistä ja se on onnistunut<br />
perustehtävänsä toteuttamisessa hyvin. Hyviä hankkeita ohjelmakaudella ovat olleet etenkin<br />
asukaslähtöiset asuinympäristöä parantavat ja työllistävät hankkeet, vaikkakaan hankkeet eivät ole<br />
juurikaan kokeneet onnistuneensa työpaikkatavoitteiden saavuttamisessa. Hankaluuksia<br />
toimintaryhmän toimintaan ovat tuoneet ristiriidat hallitustyöskentelyssä. Viranomaisyhteistyö on<br />
ollut hyvien keskusteluyhteyksien ansiosta sujuvaa, tosin rahoituspäätösten viipyminen ja<br />
hallintokäytäntöihin liittyvät erimielisyydet ovat aiheuttaneet jonkin verran ongelmia.<br />
Ponnikkaan (Ponnikas & al. 2006) mukaan toimintaryhmän toiminta-alueen kehittämistarpeista<br />
keskeisimpiä ovat elinkeinotoiminnan vahvistaminen ja työllistäminen. Elinkeinolliset tavoitteet<br />
42
ovat kuitenkin rahoitetuissa kehittämishankkeissa olleet varsin vaatimattomassa roolissa ja kun<br />
näitä asioita ei ole tavoiteltu niitä on hyvin vaikea tulosten ja vaikutusten kautta saavuttaakaan.<br />
Tältä osin arvioinnin tulos on selkeä: toimintaryhmän pitäisi pystyä hanketoiminnassaan lisäämään<br />
elinkeinollisuutta ja lisäämään kehittämishankkeiden yhteyksiä yritystoimintaan. Erinomaista<br />
toimintaryhmän työssä on se, että Pohjois-Kymen Kasvu on todella kirjoittanut uuden lehden<br />
toiminta-alueensa historiassa tuomalla sinne uudella tavalla paikallisten asukkaiden tarpeista<br />
nousevan ohjelma- ja hanketyön. Ongelma on kuitenkin siinä, ettei näistä paikallisista asukkaista<br />
löydy riittävästi niitä yritystoiminnan taitajia, joita todellisten kehittämishaasteiden ratkaisemiseksi<br />
tarvittaisiin. Tätä puutetta voitaisiin osittain korjata toimintaryhmän alueen ulkopuolelle ulottuvalla<br />
yhteistyöllä, jossa on edelleen kehitettävää.<br />
Ponnikas toteaa, että toimintaryhmätyötä on lähdetty rakentamaan alueella nollatilanteesta. Kesällä<br />
2001 kaikki toiminnat alkoivat yhtäaikaisesti ilman selkeitä valtakunnallisia ohjeita. Ensimmäiset<br />
ylimalkaiset valtakunnalliset ohjeet saatiin vasta vuonna 2003. Ohjeistuksen puuttuminen ohjelman<br />
käynnistämisen alkuvaiheessa johti esimerkiksi siihen, että EU-logon puuttumisesta asiayhteyksistä,<br />
joissa sen olisi pitänyt olla, sanktioitiin jälkikäteen.<br />
Eri TE-keskuksien toiminnan on todettu vaihtelevan alueittain. Pohjois-Kymen Kasvukaan ei ole<br />
täysin tyytyväinen yhteistyön sujumiseen TE-keskuksen kanssa. Valtakunnallisella säätelyllä tulisi<br />
päästä siihen, että erilaiset käytännöt eri TE-keskuksissa yhdenmukaistuisivat. Tämä olisi<br />
hanketoimijoiden alueellisen tasa-arvon toteutumisen edellytys.<br />
Arviointiraportissa todetaan, että hallitus ei täysin tiedosta ohjelmallisen kehittämisen ideaa eli että<br />
rahoitettavien hankkeiden tulisi toteuttaa ohjelman tavoitteita. Koska läheskään kaikki hallituksen<br />
jäsenet eivät ole osallistuneet nykyisen ohjelman kirjoittamiseen, eivät hallituksen jäsenet koe sitä<br />
omakseen. Uudella ohjelmakaudella tilanne kuitenkin todennäköisesti paranee, koska nykyiset<br />
hallituksen jäsenet ovat olleet mukana uuden kehittämisohjelman laatimisessa. Hallituksen jäsenistä<br />
enemmistö on niitä, jotka tuntevat ohjelman omakseen ja ymmärtävät että sen laatiminen on<br />
kehittämisrahan saamisen edellytys ja että rahoitettavien hankkeiden tulee olla ohjelman mukaisia,<br />
jotta ohjelmassa asetettuihin tavoitteisiin päästäisiin.<br />
Vaikka uusi ohjelma on laadittu osallistavan menettelyn kautta, kaikki hallituksen jäsenet eivät ole<br />
osallistuneet ohjelmaprosessiin. Todennäköistä onkin, että myös uudella ohjelmakaudella koetun<br />
kaltaisia ongelmia ilmenee.<br />
Toimintaryhmän asemaa maaseudun kehittäjien toimijakentässä ei ole täysin tunnustettu Pohjois-<br />
Kymen Kasvun alueella, mikä hankaloittaa yhteistyötä toimintaryhmän ja aluekehitysviranomaisten<br />
välillä. Pohjois-Kymen Kasvun alueella tilanne johtuu osittain siitä, että alueella on tehty<br />
toimintaryhmätyötä vasta yhden ohjelmakauden ajan.<br />
Kylien välinen yhteistyö on keino ylittää ainakin kuntakohtaista etupolitiikkaa. Kylät ovat rakasta<br />
kotiseutua, välitöntä elinympäristöä siellä asuville. Kylät ovat kuitenkin väestöpohjaltaan pienimpiä<br />
tunnistettuja alueyksiköitä. Näin kyläläisten on helppo ymmärtää, että yksittäinen kylä on liian pieni<br />
toimija vaikuttavien hankkeiden aikaansaamiseksi. Yhteistyö kylien välillä on välttämätöntä ja<br />
esimerkiksi toimintaryhmän rahoittamien hankkeiden kautta sitä voidaan harjoittaa.<br />
Ponnikas (2006) toteaa, että vaikka kehittämisohjelmaan 2000–2006 on kirjattu vain vähän<br />
erityisesti määrällisiä tavoitetietoja, on toimintaryhmä kirjannut tarkasti toteutuneita<br />
indikaattoritietoja. Laadulliset tavoitteet on pääosin saavutettu, uusiin työpaikkoihin ja yrityksiin<br />
liittyvistä määrällisistä tavoitteista tullaan kuitenkin selvästi jäämään.<br />
43
Toimintaryhmän rahoittamien hankkeiden nähtiin lisänneen alueen kehittämistoimia, parantaneen<br />
alueidentiteettiä sekä lisänneen maaseudun vetovoimaa. Hankkeiden myötä uudentyyppinen<br />
toiminta, ohjelmallinen ja tavoitesuuntautunut kylien kehittäminen, on kasvanut alueella, mistä<br />
esimerkkeinä mainittiin mm. kyläsuunnitelmat, rakennukset sekä yhteistyö.<br />
Hankkeiden merkittävimmät vaikutukset liittyivät hankevetäjien mielestä useimmiten sosiaalisiin<br />
vaikutuksiin. Hankkeet olivat lisänneet sosiaalista kanssakäymistä, tukeneet yhteistyötä ja<br />
yhteenkuuluvuutta, parantaneet elämänlaatua ja asumisviihtyvyyttä sekä säilyttäneet<br />
paikalliskulttuuria.<br />
Hyvänä käytäntönä mainittiin useimmiten toimintaryhmän onnistuminen tehtävässään. Lisäksi usko<br />
tulevaisuuteen on kasvanut oman alueen kehittämisen myötä ja alueen aktivointia on tapahtunut.<br />
Onnistumisina koetaan myös onnistuneet hankkeet sekä yhteistyön lisääntyminen alueella.<br />
Toimintaryhmä on onnistunut oman perustehtävänsä toteuttamisessa. Sen sijaan työntekijöiden ja<br />
hallituksen välinen yhteistyö ei ole aina sujunut. Arvioinnissa tulee selvästi ilmi toimintaryhmän<br />
hallitustyöskentelyn ongelmat. Hallituksen jäsenten välillä on kitkaa ja jännitteitä. Hallituksen<br />
jäsenet eivät usein ole valmiita todella sitoutumaan hallituksen jäseninä työskentelyyn ja koko<br />
toimintaryhmän alueen kehittämiseen. Osa hallituksen jäsenistä kokee olevansa hallituksessa<br />
selkeästi oman kuntansa edustajana. Tällöin toiminnan päämääränä on saada mahdollisimman<br />
paljon hankerahoitusta omaan kuntaan riippumatta siitä, ovatko rahoitettaviksi halutut hankkeet<br />
ohjelman mukaisia vai eivät. Kaikki hallituksen jäsenet eivät halua hyväksyä toimintaryhmän roolia<br />
ylikunnallisena kehittäjänä.<br />
Huonoista käytännöistä useat mainitsivat lisäksi, että henkilöstöresursseja on liian vähän suhteessa<br />
työmäärään. Tämän ongelman taustalla on toimintaryhmän historia. Toimintaryhmä on tuonut<br />
toiminta-alueelleen uuden toimintatavan ja alueen toimijoiden valmiudet hankkeiden kautta<br />
tapahtuvaan ohjelmalliseen kehittämiseen ovat olleet kohtalaisen vähäiset. Toimintaryhmän<br />
työntekijät ovat joutuneet opastamaan hanketoimijoita hanke- ja yhdistystoiminnan perusteista ja<br />
samanaikaisesti rakentamaan muutoin omaa toimintaansa. (Ponnikas & al. 2006)<br />
MMM:n hallinnon tarkastus 17.11.2005<br />
Maa- ja metsätalousministeriö suoritti Pohjois-Kymen Kasvun hallinnon tarkastuksen 17.11.2005.<br />
Tarkastuspöytäkirjassa kiitellään monipuolista hankeopasta, tarkkaa diaarijärjestelmää, erinomaista<br />
kirjanpitoa ja puolivuotisraportteja, runsasta lehtijuttujen määrää, kattavia kotisivuja sekä<br />
toimihenkilöiden työnjaon ja työprosessien kuvauksia.<br />
3.6.3 Toimintaryhmätyön lisäarvo<br />
Toimintaryhmät ovat vielä varsin uusia toimijoita maaseudulla. Ne ovat kuitenkin lyhyessä ajassa<br />
onnistuneet vakiinnuttamaan täydentävän ja vakavasti otettavan roolinsa maaseudun kehittäjinä<br />
(Pylkkänen 2004). Toimintaryhmien tulee tuoda maaseudun kehittämistoimintaan lisäarvoa ja<br />
niiden tulee olla maaseudun asukkaiden, sidosryhmien ym. mielestä tärkeitä alueellisia toimijoita,<br />
jotta niiden toimintaa pidettäisiin tarpeellisena myös jatkossa. Paikka alueen muiden kehittäjien<br />
joukossa tulee ansaita, eikä sitä kukaan toimintaryhmälle ilmaiseksi anna. (Kivimäki 2004a.)<br />
Kuluvan ohjelmakauden arviointien perusteella toimintaryhmätyölle on muotoutunut selvä oma<br />
rooli maaseudun kehittämisessä ja ryhmien panos on koettu monella tavoin kohdealueita<br />
hyödyttäväksi (Maaseudun kehittämisen strategiatyöryhmä 2005, 4). Toimintaryhmätyön<br />
tarkoituksena on edistää paikallista ja omaehtoista toimintaa, edistää maaseudun viihtyisyyttä<br />
asuinalueena, säilyttää paikalliskulttuuria ja näiden toimien kautta parantaa maaseudun ihmisten<br />
44
elämänlaatua. Ihmisten ja yhteisöjen inhimillisten voimavarojen hyödyntäminen kasvattaa<br />
puolestaan sosiaalista pääomaa ja yhteisöllisyyttä. Jatkossa myös vilkastuva kansainvälinen<br />
toiminta avaa maaseudun asukkaille ikkunan Eurooppaan tuoden lisäarvoa kokemusten, uusien<br />
ideoiden ja innovaatioiden vaihdon kautta.<br />
Leader-toimintaryhmien roolia alueellisina toimijoina, verrattuna maaseudun muihin kehittäjiin ja<br />
viranomaisiin, luonnehdittiin Leaderin väliarvioinnissa (Pylkkänen 2004, 108–109) paikalliseksi ja<br />
helposti lähestyttäväksi. Toimintaryhmien keskeinen lisäarvo perustuu siten siihen, että niiden<br />
koetaan olevan lähempänä maaseudun tavallista asukasta. Leader-toimintaryhmillä nähtiin olevan<br />
myös tärkeä rooli alueidensa kehittäjinä ja paikallisten asukkaiden väylänä vaikuttaa omiin<br />
elinolosuhteisiinsa.<br />
Pohjois-Kymen Kasvun tuomaa lisäarvoa maaseudun kehittämistyöhön arvioitiin Kivimäen (2004a)<br />
kyselyssä sidosryhmille asteikolla 1–5 seuraavasti: aktivoinut kylätoimintaa (ka. 4,0), aktivoinut<br />
muuta yhdistystoimintaa (ka. 3,6), tuonut uusia toimijoita hanketyön piiriin (ka. 3,6), laskenut<br />
kynnystä hakea hankerahoitusta (ka. 3,6), synnyttänyt uusia yhteistyömuotoja (ka. 3,5) ja lisännyt<br />
yrityshankkeiden määrää (ka. 2,5). Avointen vastausten perusteella Pohjois-Kymen Kasvu ry:n<br />
todettiin tehneen uraauurtavaa työtä kylien kehittämisessä. Bäckmanin (2003, 50) opinnäytetyössä<br />
Kasvun toimintaa luonnehdittiin erittäin tarpeelliseksi sekä hyväksi aluksi maaseudun<br />
kehittämiselle ja kylien yhteistyölle. Kun toimintaryhmä voisi tukea vielä yritystoimintaa ilman<br />
tiukkoja maatalouskytkentöjä, päästäisiin myös pienimuotoisen elinkeinotoiminnan kehittämisessä<br />
eteenpäin (Kivimäki 2004a).<br />
Kivimäen (2004a) ulkoisessa arvioinnissa tiedusteltiin myös mielipidettä seuraavasta<br />
ohjelmakaudesta ja toimintaryhmätyön tulevaisuudesta. Vastaajien mukaan Pohjois-<br />
Kymenlaaksossa tarvitaan toimintaryhmätyötä tulevallakin ohjelmakaudella (ka. 4,0). Vain<br />
vähemmistö katsoi, ettei toimintaryhmätyö ole tuonut sellaista lisäarvoa alueelle, jotta sen<br />
toiminnan jatkaminen kannattaisi tulevaisuudessa.<br />
Ohjelmakauden 2000–2006 toiminnan arvioinnin pohjalta laadittiin tähän ohjelmaan sisältyvä<br />
hankkeiden riskianalyysi. Sitä täydennettiin 1.2.2006 aloitetun rahoitettujen hankkeiden<br />
jälkiarvioinnin tulosten, hankevetäjiltä kerätyn palautteen sekä Lönnrot-instuutin toteuttaman koko<br />
ohjelmakauden 2000–2006 arvioinnin pohjalta. Arvioinnin tuloksia on huomioitu erityisesti myös<br />
toimintaryhmän toiminnan organisointia koskevassa osiossa.<br />
4 MUITA ASUKASLÄHTÖISIÄ KEHITTÄMISHANKKEITA<br />
Pohjois-Kymenlaaksossa toteutettiin ohjelmakaudella 2000–2006 lukuisia ylimaakunnallisia,<br />
maakunnallisia ja seudullisia kehittämishankkeita. Asukaslähtöisen maaseudun kehittämisen<br />
kannalta keskeisimpiä hankkeita esitellään alla lyhyesti. Suoraan Kaakkois-Suomen TE-keskuksesta<br />
Alueellisesta maaseutuohjelmasta 2000–2006 rahoitettiin vuonna 2004 Maaseudun<br />
laajakaistayhteyksien kehittäminen -kehittämishanke, jolla saatiin nopea tietoliikenneyhteys (adsl)<br />
ulotettua myös lähes kaikkiin maaseudun kyliin. Hankkeen toteutti Kouvolan seudun kuntayhtymä.<br />
Kymenlaakson Kylät ry:n hallinnoima Equal-kylätaloushanke on muokannut maaperää<br />
kyläyhteisöjen liiketaloudelliselle toiminnalle sekä muutenkin aktivoinut kylätoimintaa. Verttihankkeessa<br />
on tiedotettu laajasti mm. haja-asutusalueen vesi- ja jätevesiasioista.<br />
ProAgria Kymenlaakso ry:n hallinnoimassa Onni muuttaa maalle –hankkeessa on edistetty mm.<br />
tonttiasiamiesjärjestelmän ja tonttipankin ulottamista jokaiseen kuntaan sekä toteutettu seudullinen<br />
45
tonttipankki Kymenlaakson Kylien kotisivuille Internetiin. Hankkeessa on kartoitettu sopivia tontti-<br />
ja kiinteistökohteita seudulliseen tonttipankkiin sekä markkinoitu Kymenlaakson maaseutua hyvänä<br />
asuinpaikkana ruuhka-Suomesta pois muuttaville.<br />
Pohjois-Kymenlaakson matkailualan yrittäjien verkostoitumista edistettiin Iitin Matkailu ry:n<br />
hallinnoimassa Elämys-Kymi-hankkeessa.<br />
5 SUURI SUUNNITELMA<br />
Pohjois-Kymenlaakson kunnista Anjalankoski, Kouvola, Kuusankoski, Elimäki, Jaala ja Valkeala<br />
ovat allekirjoittaneet 26.1.2004 sopimuksen, ns. Suuren suunnitelman. Se on projekti, jossa kuntien<br />
edustajat yhdessä suunnittelevat kuntien yhteistyön lisäämistä ja syventämistä vuosina 2004–2008.<br />
Sopimuksen mukaisesti kunnat lisäävät voimakkaasti yhteistä palvelutuotantoaan vuosien 2004–<br />
2008 aikana. Yhteistyövaliokunta on laatinut ohjelman, jonka mukaisesti eri toimintalohkoilla<br />
edetään. Kuntien valtuustot ovat hyväksyneet kyseisen ohjelman. Kukin kunta voi ohjelmaa<br />
käsitellessään myös ilmoittaa, mihin toimintojen yhdistämishankkeeseen kunta ei osallistu.<br />
Lopullisen päätöksen kunkin osahankkeen täytäntöönpanosta tekee mukana olevan kunnan<br />
valtuusto.<br />
Suuressa suunnitelmassa ovat seuraavat osa-alueet: taloushallinto, henkilöstöhallinto, tekninen<br />
toimi, kirjastotoimi, kansalais- ja työväenopistotoiminta, liikuntatoimi ja nuorisotoimi.<br />
Ylikunnallinen toimintatapojen tarkastelu ulotetaan myös erilaisiin kuntayhtymiin, kunnallisiin<br />
liikelaitoksiin ja kuntien omistamiin osakeyhtiöihin.<br />
Palveluiden tuottamistapoja uudelleen järjesteltäessä pidetään tavoitteena sitä, että uusia<br />
organisaatioita ei perusteta eikä hallintoa paisuteta. Pyritään siihen, että yhteisesti hoidettavien<br />
tehtävien isännyyttä osoitetaan eri kunnille. Vuosittain kuntien valtuustot arvioivat, miten<br />
toimintatapojen ylikunnallinen uudelleen järjestäminen on edennyt, kuinka henkilöstön<br />
yhteiskäytössä on onnistuttu ja miten asetetut tasapainoisen talouden kriteerit ovat toteutuneet.<br />
Yhteistyövaliokunta tekee 31.3.2008 mennessä kunnille ehdotuksen siitä, jatketaanko yhteistyön<br />
syventämisen linjalla vai onko syytä harkita muita jatkotoimenpiteitä.<br />
Mikäli kunnat tai osa niistä päättävät yhteen liittymisestä, laaditaan näiden kesken varsinainen<br />
yhdistymissopimus. Kuntien valtuustojen mahdolliset yhdistymispäätökset tehdään siinä<br />
aikataulussa, että syksyllä 2008 pidettävät kunnallisvaalit voidaan käydä uutta yhdistyvää kuntaa<br />
varten.<br />
Jo aiemmin Kouvolan seudun kunnat ovat tehneet laajaa kuntayhteistyötä. Kouvolan-Valkealan<br />
kansanterveystyön kuntayhtymän laajentui 1.1.2005 käsittämään neljä kuntaa, Kouvolan,<br />
Valkealan, Kuusankosken ja Jaalan (Kouvolan seudun kansanterveystyön kuntayhtymä).<br />
Valmistelut Anjalankosken kaupungin mukaan tulosta kuntayhtymään 1.1.2006 alkaen ovat<br />
meneillään.<br />
Vanhustyön seutuhankkeessa päätarkoituksena on Kuusankosken, Valkealan, Kouvolan, Jaalan ja<br />
myöhemmin myös Anjalankosken sosiaalitoimien synkronisointi terveyskeskuskuntayhtymän<br />
vanhustyön kanssa. Asiaa valmistellaan seitsemässä eri työryhmässä, joista yksi on<br />
palvelusetelityöryhmä. Uutena palvelumuotona otetaan käyttöön seudullinen palveluseteli sekä<br />
omaishoidon tuki- ja lomitusjärjestelyt yhteistyössä yksityisten palvelun tuottajien sekä kolmannen<br />
sektorin kanssa.<br />
46
Valmistelussa on ollut myös ehdotus seitsemän kunnan (Kouvolan, Kuusankosken, Anjalankosken,<br />
Elimäen, Iitin, Jaalan, Valkealan) vesihuoltoyhteistyöstä. Se on toistaiseksi keskeytynyt. Työn alla<br />
on kolmen kunnan (Kouvola, Kuusankoski, Jaala) yhteisen matkailutoimen perustaminen.<br />
Suunnitelma-asteella on yhteisen ruokapalvelun kehittäminen. Kuntien tietotekniikan yhdistämisen<br />
valmistelu on etenemässä käytännön asteelle. Kuntien tietotekniikkaa tulee hoitamaan Pohjois-<br />
Kymen Tieto -niminen liikelaitos, jonka isäntäkuntana on Kuusankosken kaupunki. Liikelaitoksen<br />
tavoitteellinen toiminnan aloittamisajankohta oli 1.7.2005.<br />
Kuntaseiskan seitsemäs kunta, Iitti, jättäytyi pois Suuresta suunnitelmasta. Iitti tekee yhteistyötä<br />
Päijät-Hämeen sairaanhoitopiirin kuntien kanssa sosiaali- ja terveystoimen osalta.<br />
6 SWOT-ANALYYSI <strong>POHJOIS</strong>-<strong>KYMEN</strong>LAAKSON MAASEUDUN NYKYTILASTA<br />
Pohjois-Kymenlaakson maaseudun nykytilaa ja tulevaisuutta analysoitiin yhdeksässä seudullisessa<br />
teemaryhmässä (maaseutuasuminen, kulttuuri, ympäristö/luonto, kylien hyvinvointi- ja tukipalvelut<br />
sekä kylätalous, osaaminen ja kyläsuunnittelu, nuoret sekä alueiden välinen yhteistyö ja<br />
kansainvälisyys). Näiden ryhmien tuotoksena syntyi kustakin teemasta nelikenttä. Niitä<br />
täydennettiin kyläsuunnitelmista ja kyselyistä esiin nousseilla aiheilla. Näistä tuotoksista johdettiin<br />
Pohjois-Kymenlaakson maaseudun visio 2013 sekä strategia painopistealueineen vuosille 2007–<br />
2013.<br />
47
6.1 Osaaminen ja kyläsuunnittelu<br />
Taulukko 8 Osaaminen ja kyläsuunnittelu -SWOT<br />
Osaamisen edistäminen ja kyläsuunnittelu -teemaryhmä SWOT<br />
VAHVUUDET: HEIKKOUDET:<br />
Toimijat ja yhteisöt Toimijat ja yhteisöt<br />
kylissä paljon osaavia, aktiivisia, monitaitavia ja kaikenikäisiä ihmisiä<br />
Pohjois-Kymenlaakson maaseudulla helppo osallistua:<br />
hankeosaamista harvoilla/kylä/kunta<br />
yhteiskunnalliseen toimintaan käydään kotoa hakemassa yhdistystoiminnan osaaminen osin puutteellista<br />
ei uskalleta "ilmoittautua": odotetaan, että joku tulee pyytämään tai joku muu<br />
aktiivisia kyläyhdistyksiä<br />
tekee<br />
monta toimivaa järjestöä osaajien yhteystiedot hakusessa: kaivettava kiven alta, puskapuhelin<br />
peruskyläsuunitelmia tehty 21 kpl (tonttiasiamies ja tonttipankki kun taidot sillä tasolla, että juuri ja juuri selvitään, ei vaivauduta opettelemaan<br />
aktiivisissa kylissä)<br />
uusia käytäntöjä<br />
Kouvolan seutu ei kasvukeskus: nuoret karkaavat muualle opiskelemaan ja<br />
Infra<br />
hyvät tietoliikenneyhteydet mahd. ihmisten verkottumisen, verkko-<br />
töihin<br />
opiskelun, yritysten sijoittumisen yms.<br />
tiloja remontoitu melkein joka kylässä: sopivia koulutustiloiksi,<br />
kyläsuunnitelmia ei jakseta päivittää (eikä uusia osioita)<br />
palveluille, yrittäjille yms. Osaaminen<br />
Osaaminen Pohjois-Kymenlaakson oppilaitoksissa ei hankekoulutusta tarjolla<br />
monipuolista hankeosaamista pienellä joukolla<br />
alueella toimii 2 kansanopistoa, kansalais- ja työväenopistot joka<br />
into osallistua koulutukseen vähäistä: vähän osallistujia saatu liikkeelle<br />
kunnassa: yhteistyö koulutuksissa<br />
Pohjois-Kymenlaaksossa selkeä ja käytännönläheinen toimintamalli<br />
Yhteistyö, kumppanuus<br />
kyläsuunitelmien laatimiseen tiedottaminen vähäistä kylätoiminnassa<br />
koulutettuja kyläsuunnittelun ohjaajia 5 kpl alueella kylien ja yhdistysten yhteistyö kunta-, seutukunta- ja maakuntatasolla vähäistä<br />
asukaslähtöisen kyläsuuniyttelun merkitystä ei teidostettu kylä-, kunta-,<br />
seutukunta- ja maakuntatasolla<br />
MAHDOLLISUUDET: UHAT:<br />
Toimijat ja osaaminen Toimijat ja osaaminen<br />
Kasvun hankeopas, kylätalousopas, Sytyn:n koulutusmateriaali<br />
Pohjois-Kymenlaakson kylien yhteinen tiedotuskanava (Internetiin),<br />
talkootyö yksien ja samojen harteilla, toimijoiden uupuminen<br />
yhteystiedot samaan foorumiin ja esitteisiin EU:n palveludirektiivi: talkootyön mahdollinen muutos verolliseksi<br />
kylille muuttavat uudet asukkaat ja kesäassukkaat mukaan<br />
poismuutto: erityisesti nuoret muuttavat pois opiskelemaan ja jäävät asumaan<br />
kehittämistyöhön<br />
koulutukseen osallistumisen kynnys madaltuisi, jos varmuus, että saa<br />
opiskelupaikkakunnilleen<br />
olla vain tietyssä asiassa<br />
Pohjois-Kymenlaakson oppilaitosten hyödyntäminen hanke- ja<br />
tiedon/taidon katoaminen<br />
kyläsuunittelukoulutuksessa<br />
kyläsuunitelmien monipuolistaminen: liiketoimintasuunnitelma,<br />
kyläyhteisön sisäsiittoisuus ja kateus<br />
maisemanhoitosuunitelma, kyläkaavoitus yms. väestön ikääntyminen<br />
asukkailla aikapula: mm. vähentää koulutuksiin ja kyläsuunnitteluun<br />
Verkostoituminen<br />
osallistumista<br />
kuntien kyläohjelmat (Iitti ja Jaala tehneet jo) hankebyrokratian mahd. lisääntyminen<br />
pienten koulujen lakkauttaminen: mm. vähentää luonnollista kanssakäymistä<br />
kuntarajat ylittävä kylien ja yhdistysten yhteistyö<br />
kylissä<br />
paikallislehtien osallistuminen aktiivisemmin kylien kehittämiseen resurssipula hankkeilla (yksityis- ja väliaikaisrahoitus)<br />
Leader-toiminta Toimintaympäristö<br />
kuntarakenteiden muutos Kouvolan seudulla (Suuri suunnitelma)<br />
48
Pohjois-Kymenlaakson vahvuutena pidetään, että alueen kylissä asuu paljon aktiivisia, osaavia ja<br />
kaikenikäisiä asukkaita. Asukkaat ovat hyvin monitaitoisia ja tottuneet ratkomaan erilaisia pulmia.<br />
Kylätoiminnassa oppii yleissivistäviä asioita. Maalla on helpompi osallistua: yhteiskunnalliseen<br />
toimintaan käydään suorastaan kotoa hakemassa. Toimintaryhmän hankkeet ovat mahdollistaneet<br />
kylien osaamisen ja toimintaedellytysten vahvistumisen. Monipuolista hankeosaamista on kertynyt<br />
aktiiveille.<br />
Perusinfra alueella on kunnossa: esimerkiksi nopeat tietoliikenneyhteydet mahdollistavat ihmisten<br />
verkottumisen ja verkko-opiskelun kotoa käsin. Peruskorjattuja kylätaloja voidaan hyödyntää hyvin<br />
myös koulutustiloina, jolloin koulutus saadaan tuotua lähelle asukkaita. Vireästi toimivia<br />
kyläyhdistyksiä ja muita järjestöjä alueella on lukuisia. Lähellä kuntalaisia toimivia kansalais- ja<br />
työväenopistoja, kansanopistoja sekä muita oppilaitoksia voidaan hyödyntää koulutus- ja<br />
kurssitoiminnan järjestämisessä.<br />
Pohjois-Kymenlaaksossa on käytössä käytännön läheinen toimintamalli kyläsuunnittelussa.<br />
Kyläsuunnitelman monipuolistamiseksi on olemassa valmiita osioita. Kyläsuunnitelmia on<br />
valmistunut 21 kappaletta. Aktiivisimmissa kylissä ja kunnissa peruskyläsuunnitelmaa on<br />
täydennetty mm. kyläkohtaisella tonttiasiamiesjärjestelmällä ja siihen liittyvällä tonttipankilla sekä<br />
maisemanhoitosuunnitelmilla.<br />
Heikkouksiin luetaan, että hanketoimintaan liittyvää osaamista, hankkeen suunnittelu ja<br />
projektinhallinta, on Pohjois-Kymenlaaksossa harvoilla. Oppi on saatu etupäässä käytännön<br />
tekemisen kautta. Yhdistysten järjestötoimintaan liittyvä osaaminen on paikoin puutteellista: esim.<br />
luottamushenkilöiden perustehtävät, maksuliikenne ja kirjanpito.<br />
Eri alojen osaajien löytäminen on hankalaa, koska yhteystietoja ei ole saatavissa keskitetysti.<br />
Ihmiset eivät uskalla itse ilmoittautua toimintaan mukaan. Pelätään myös oman itsensä likoon<br />
laittamista eli vastuunottoa. Odotetaan, että joku muu tekisi. Uusien asioiden ja käytäntöjen<br />
opetteluun ei jakseta paneutua. Tomerat innovatiiviset ihmiset leimataan helposti höperöiksi, ja<br />
toimintaa jatketaan entiseen malliin. Muutosvastarinta uusia asioita kohtaan on voimakasta.<br />
Aika ajoin asenteet kylätoimintaa kohtaan ovat kielteisiä ja motivaatio tehdä ns. yhteistä hyvää on<br />
kadoksissa. Ajoittain esiintyy yleistä pessimismiä omiin yhteiskunnallisiin<br />
vaikutusmahdollisuuksiin. Kylä-, kunta- ja seutukuntarajat ylittävää yhteistyötä ei tehdä Pohjois-<br />
Kymenlaaksossa paljon. Aina yhteistyötä ei tehdä edes omassa asuinkylässä toimivien yhdistysten<br />
kesken. Toiminnasta tiedottaminen on vähäistä.<br />
Maaseudun kylien järjestelmällinen kehittäminen on vasta alkuvaiheissaan Pohjois-<br />
Kymenlaaksossa. Kylätoiminta on paikoin hyvin aktiivista ja edistyksellistä, paikoin toimitaan<br />
täysin ns. viihdelinjalla. Kyläsuunnitelmien merkitystä pitkäjänteisen kehittämistyön välineenä ei<br />
ole mielletty kuin harvoissa kylissä ja kunnissa. Myös viranomaiset saattavat suhtautua<br />
asukaslähtöiseen kyläsuunniteluun melko yliolkaisesti sekä yleensä koko maaseudun<br />
kehittämistyöhön. Kylien ihmisille ei aina edes haluta antaa mahdollisuutta vaikuttaa omiin<br />
asioihinsa ja tehdä sitä, mitä nämä itse kokevat tarpeelliseksi.<br />
Pohjois-Kymenlaaksossa mahdollisuuksiin luetaan vahvaa uskoa, että yhteen hiileen puhaltamalla<br />
saadaan muutoksia aikaiseksi ensin asenteissa ja sitten käytännössäkin. Nuori aktiivinen polvi<br />
haluaa ylläpitää maaseudun elinvoimaisuutta ja innostus leviää passiivisempiinkin ihmisiin. Kylille<br />
muuttavat uudet asukkaat ovat vedettävissä kehittämistyöhön. Vilkas kylä vetää puoleensa<br />
muuttajia ja samalla uusia toimijoita saadaan kylätoimintaankin. Alueella asuu paljon<br />
kesäasukkaita, joiden osaamista voidaan hyödyntää.<br />
49
Yhteinen tiedotuskanava, esimerkiksi oma kylälehti tai kotisivut Internetissä, lisää yhteistyötä<br />
järjestöjen ja kylien välillä. Paikallislehtiä voidaan hyödyntää tiedonvälityksen lisäksi laajemminkin<br />
kylien kehittämisessä.<br />
Koulutukseen osallistumisen kynnys (sekä muuhunkin kylätoimintaan) madaltuisi, jos ihmiset<br />
saisivat takeet siitä, että he voivat olla mukana toiminnassa vain jonkun tietyn asian osalta. Ihmisille<br />
on jaettava vastuuta pieniä palasina kaikille, eikä kuormittaa kaikkia kaikella taakalla.<br />
Kyläsuunnitelmiin tulee laittaa selkeästi esille kuka tekee ja mitä tekee.<br />
Koulutuksen sisällön suunnittelussa on otettava enemmän mukaan koulutukseen osallistuvien<br />
tarpeet ja järjestettävä koulutus lähellä ihmisiä. Koulutuksesta on tehtävä muotiasia ja käytännön<br />
toteutus hoidettava pieninä osioina. Kylätoiminnassa ei tarvitse läpäistä mitään pääsykoetta korkein<br />
arvosanoin pystyäkseen toimimaan puheenjohtajana tai sihteerinä. Tule sellaisena kuin olet -<br />
periaate helpottaa kaikkien osallistumista kylätoimintaan. Koulutusmateriaalia on tuotettu<br />
nykyisellä ohjelmakaudella ja se on käytettävissä hanke- ja kylätoiminnassa sekä<br />
kyläsuunnittelussa. Järjestämällä koulutusta useamman toimintaryhmän yhteistyönä saadaan<br />
laadukkaampaa tarjontaa. Alueen oppilaitoksia voidaan hyödyntää koulutuspalveluiden tuottajina<br />
entistä enemmän.<br />
Kyläsuunnittelussa on käytössä selkeä ja käytännön läheinen toimintamalli. Myös<br />
kyläsuunnitelmien monipuolistamiseen ja päivittämiseen on tarjolla valmiita uusia osioita kuten<br />
kylän liiketoimintasuunnitelma, kunnan kyläohjelma, kyläkaavoitus, tonttipankki,<br />
maisemanhoitosuunnitelma, kylän palveluhakemisto. Lasten ja nuorten mukaan saaminen<br />
kyläsuunnitelman tekoon tuo nuorten näkökulman kylien kehittämiseen ja varmistaa nuorille<br />
suunnattujen palveluiden ja harrastemahdollisuuksien luomisen. Näin samalla edistetään nuorten<br />
sitoutumista omaan kotiseutuunsa ja halukkuus palata opiskeluvuosien jälkeen takaisin maaseudulle<br />
kasvaa. Kyläsuunnitelmat yleistyisivät alueella nopeasti ja niiden status nousisi, jos yhteisöllisten<br />
hankkeiden hankerahoituksen ehtona pidettäisiin ensi ohjelmakaudella kyläsuunnitelman<br />
olemassaoloa.<br />
Osaamisen ja kyläsuunnittelun edistämistä vaikeuttavina uhkina tulevaisuudessa ovat samat tekijät<br />
kuin muussakin kylätoiminnassa. Talkootyö jää helposti saman pienen aktiivijoukon harteille.<br />
Työttömyys, väestön ikääntyminen, kateus, sisäsiittoisuus, oman reviirin varjelu, ihmisten<br />
kiireisyys ja toimijoiden uupuminen heijastuvat kielteisesti asukkaiden toiminta-aktiivisuuteen.<br />
Yleisenä uhkana koko vapaaehtoispohjaiselle kansalaistoiminnalle nähdään EU:n palveludirektiivin<br />
mahdollisesti aiheuttama verovapauden poisto. Yleishyödyllisten yhdistysten varainhankinta<br />
(talkootyö mukaan lukien) on vaarassa mennä verolliseksi toiminnaksi.<br />
Maaseudun kylistä voi jatkossa muuttaa yhä useampi pois palvelujen siirtyessä kuntakeskuksiin tai<br />
vielä isompiin yksiköihin. Tätä kehitystä voi nopeuttaa suunnitteilla oleva kunta- ja<br />
palvelurakenteen muutos. Kylien hiljeneminen uhkaa myös sen takia, että maaseudulla toimivia<br />
pienyrityksiä siirtyy muualle. Pienten koulujen lakkauttaminen heijastuu lamauttavasti koko kylän<br />
toimintaan, onhan toimiva kyläkoulu usein koko kylän sosiaalisen toiminnan sydän. Kyläkoulun<br />
lakkauttamisen myötä kylistä katoaa samalla usein myös peruspalveluiden, vapaa-ajan harrasteiden<br />
ja kokousten pitopaikka.<br />
Tietoa ja taitoa katoaa maaseudulta pois muuttavien mukana. Samalla jäljelle jäävien tulevaisuuden<br />
uskoa nakerretaan. Uusien yhteisöllisten hankkeiden toteuttaminen voi heikentyä ensi<br />
ohjelmakaudella yhdistysten rahapulan takia.<br />
50
6.2 Hyvinvointi- ja tukipalvelut, kylätalous<br />
Taulukko 9 Kylien hyvinvointi- ja tukipalvelut, kylätalous -SWOT<br />
Hyvinvointi- ja tukipalvelut, kylätalous -teemaryhmä<br />
Vahvuudet Heikkoudet<br />
Toimijat Toimijat<br />
monipuolisesti osaavia ihmisiä kylissä (myös eri alojen ammattikoulutusta<br />
omaavia)<br />
Pohjois-Kymenlaaksossa olemassa jo hyvinvointipalveluja tuottavia<br />
yrityksiä, yhdistyksiä ja osuuskuntia<br />
v an h u s ten y ks ity is et ko tip alv elu t: liiallin en s ito v u u s (y rittäjää),<br />
yksin yrittäminen<br />
h o iv a-alan y rittäjillä liiketo imin tao s aamis ta puuttuu, vaikka alan<br />
ammattitaito on<br />
4H: Tuupparissa nuoret pääsevät harjoittelemaan yrittäjyyttä<br />
palvelualoilla: kipinä yrittäjyyteen<br />
kynnys yrittäjäksi ryhtymiselle korkea edelleen<br />
sosiaali- ja terveyspuolen yrittäjien verkostoituminen aloitettu:<br />
Yritysverkkohanke 3. sektorilta puuttuu liiketoimintaosaamista<br />
Hyvinvointipalvelujen perusta Yhteistyö<br />
palvelujen tarve ja palvelujen tarjoajat saadaan kohtaamaan<br />
(pilottihankkeessa kartoitus Jaalassa, Kylä työllistää-hanke)<br />
talkooperinne Pohjois-Kymenlaaksossa vahva ja vahvistunut<br />
hanketoiminnan ansiosta: yhteisöllisyyttä kasvattaa: ei syö yrittäjien<br />
leip ää<br />
naapuriapu, ystävätoiminta (esim. SPR) toimii käytännössä kylissä<br />
kutsutaksijärjestelyt korvaavat linja-autovuoroja<br />
Mahdollisuudet Uhat<br />
Toimijat Toimijat<br />
es im. p alv elu t p y ö rille -y rittäjät kiertäv ät ky läs tä to is een : ky lätalo t<br />
palvelupisteinä (ja kodeissa)<br />
h o iv amaatilat erilais ille as iakas ry h mille: lu o n to terap iaa<br />
verkostoituminen, erilaiset osaajat yhteistyöhön<br />
kunnat eivät ole vielä tehneet palvelustrategioita (mitä palveluita<br />
kunta itse tuottaa, mitä hankkii yksityisiltä ja 3. sektorilta)<br />
Suuren suunnitelman sosiaali- ja terveystoimen<br />
palvelutuotannon järjestelyt vielä suunnitteluasteella<br />
ku n n illa ja y ks . as iakkailla ei ain a o le tieto a o lemas s a o lev as ta<br />
palvelutarjonnasta<br />
sosiaali- ja terveydenhuollon lupajärjestelmää ei tunneta (edes<br />
yrittäjyyttä suunnittelevat)<br />
liiallin en v aatimatto mu u s (es te y rittäjyydelle ja oikealle palvelujen<br />
hinnoittelulle)<br />
3. sektorin ja yksityissektorin palveluiden laadusta kannetaan<br />
huolta (etenkin jos kilpailuttamisella vedetään hinnat mahd. alas)<br />
kunnat kaatavat liikaa tehtäviä 3. sektorin niskoille ja<br />
talkootyöhön: uupumus voi uhata<br />
työosuuskunnan kautta työskentelemällä voi kerätä asiakaskuntaa ja<br />
säilyttää työttömyysturvansa (perustaa yrityksen, kun on asiakkaita<br />
riittävästi) perinteinen naapuriapu vähenee<br />
hoivaosuuskunta, jossa hoiva-alan yrittäjät verkostoituvat tiiviimmin ja<br />
paperityön hoitaa ammattilainen (yhteismarkkinointi, laskutus,<br />
p alkan maks u y ms .): tu lee v o ly y miä lis ää ja ku n n alla o lis i v ain y ks i<br />
sopijaosapuoli Järjestelmä<br />
ko u lu tu s (es im. h o iv a-alan y rittäjille men o s s a y rity s ko u lu tu s ta:<br />
Hoivakiihdytinhanke Kymenlaaksossa)<br />
hyvinvointi- ja tukipalveluiden sopijajärjestelmä pirstaloituu ja<br />
vaikeuttaa palveluiden tuottamisen koordinointia: Suuri<br />
suunnitelma Pohjois-Kymenlaaksossa esim. terveystoimen<br />
palveluissa (Kouvola, Kuusankoski, Jaala, Valkeala), Elimäki<br />
hoitanee itse ja Iitti tekee yhteistyötä Päijät-Hämeen<br />
sairaanhoitopiirin kuntien kanssa; sosiaalipalvelut ?<br />
kunnat hankkivat palveluita mieluummin yhdeltä isommalta<br />
Asiakkaat<br />
yritykseltä kuin sadoilta pieniltä…<br />
kes ämö kkias u tu s ja p alv elu tarp eet: maks u ky ky is iä as iakkaita lis ää<br />
hyvinvointiyrittäjille ”ku n n at kilp ailu ttav at hyvinvointipalveluyrittäjät hengiltä”<br />
paluumuuttajina varakkaat eläkeläiset: lisää maksukykyisiä asiakkaita<br />
hyvinvointiyrittäjille kunnan tuen heikkeneminen, maksusitoumusten ehdot kiristyvät<br />
Miten käytännössä asiakkaiden maksukyky<br />
kuntiin laadittavat palvelustrategiat ja "Suuren suunnitelman"<br />
v almis tu min en s elkey ttäv ät y ks ity is s ekto rin ja 3. s ekto rin teh täv ää<br />
julkisia palveluja täydentävinä tahoina<br />
kyläsuunnitelmien avulla kartoitettavissa kyläkohtaiset palvelutarjonta ja -<br />
tarp eet: v älittäjäo rg an is aatio<br />
51<br />
koulutusjärjestelmä hidas tuottamaan tarvittavia hyvinvointialan<br />
y rittäjiä<br />
ylikansalliset hyvinvointialan yritykset rynnivät Suomen<br />
markkinoille ja syövät pienet yksin yrittäjät: polkevat hintoja<br />
kunnes pääsevät monopoliasemaan
Pohjois-Kymenlaakso vahvuutena nähdään monitaitoiset ja osaavat ihmiset, joiden ammattitaitoa<br />
voidaan hyödyntää myös hyvinvointi- ja tukipalvelujen tuottamisessa. Nykyisellä ohjelmakaudella<br />
Pohjois-Kymen Kasvulla on oma Kylä työllistää -hanke, jossa kartoitetaan pilottikuntana olevassa<br />
Jaalassa kylittäin vakituisten asukkaiden sekä kesäasukkaiden palvelutarpeita. Lisäksi siinä<br />
kartoitetaan yrityksiä, yhdistyksiä ja yksittäisiä henkilöitä, jotka voisivat kyseisiä palveluita tuottaa.<br />
Tämän pilottihankkeen tuomia kokemuksia saadaan hyödynnettyä, kun suunnitellaan<br />
kyläpalveluiden välittäjäorganisaation toimintaa ja esimerkiksi maaseutusopimuksen käyttöön ottoa<br />
ensi ohjelmakaudella.<br />
Kolmas sektori tuottaa jo nyt erilaisia hyvinvointipalveluita alueella (Korian Puustelli, Iitin<br />
Vanhustenhuoltoyhdistys yms.). Kymen-Vuoksen 4H-piirin Tuuppari-toiminta antaa nuorille<br />
mahdollisuuksia tehdä pieni keikkatöitä ja ansaita taskurahaa. Tämä yhteiskunnan subventoima<br />
palvelu ei kuitenkaan syö yrittäjien leipää. Työn tilaaja tietää, että työn tekijä on nuori, joka<br />
opettelee työnteon aakkosia ja jolla ei ole omia työvälineitä.<br />
Alueella toimivat osuuskunnat mahdollistavat oman osaamisen myynnin sellaisillekin henkilöille,<br />
jotka eivät halua perustaa omaa yritystä. Samalla säilyy työttömyysturva niiden päivien osalta,<br />
jolloin keikkatyötä ei ole tarjolla.<br />
Kylissä elää vielä vahva talkootyöperinne. Tämä näkyy mm. siten, että Pohjois-Kymen Kasvun<br />
hankkeissa on tehty talkootöitä satojen tuhansien eurojen arvosta. Naapuriapukin on vielä<br />
voimissaan. Se auttaa esimerkiksi vanhuksia asumaan omassa kodissaan pidempään.<br />
Julkiset kulkuyhteydet ovat heikentyneet yleisten linja-autovuorojen lakkauttamisten takia. Sitä<br />
korvaamaan on kuitenkin luotu kuntiin asiointiliikennettä (kutsutaksit), mikä suuntautuu kylistä<br />
kuntien keskustaajamiin. Asiointiliikenteen ansiosta kuntakeskuksiin keskittyneet palvelut ovat<br />
autottomillakin ainakin teoriassa saavutettavissa.<br />
Hoiva-alan yrittäjien verkostoitumista on edistetty Pohjois-Kymenlaaksossa<br />
Yritysverkkohankkeessa. Sosiaali- ja terveysalan ammattilaisista on koottu ainakin yksi toimiva<br />
yrittäjäverkosto Pohjois-Kymenlaaksoon. Kymenlaakson ammattikorkeakoulun Hyvinvoinnin<br />
koulutus ja kehittämiskeskus, HYTKES, hallinnoi Yrityskiihdytin-hanketta, missä hoiva-alan<br />
yrittäjien liiketoimintaosaamista parannetaan. Hankkeessa syntyvää koulutusmateriaalia saadaan<br />
hyödynnettyä jatkossakin.<br />
Suurin heikkous hyvinvointi- ja tukipalveluiden osalta on, että kaikki kunnat eivät vielä ole<br />
laatineet kuntakohtaisia palvelustrategioitaan. Niissä määriteltäisiin mitä palveluja kunnat itse<br />
tuottavat sekä mitä hankkivat yksityiseltä ja kolmannelta sektorilta. Pohjois-Kymenlaaksossa<br />
käynnissä olevat kansanterveystyön yhteistyön tiivistäminen ja vanhustyön kehittämishanke tuovat<br />
muutoksia myös sosiaali- ja terveystoimen palvelujen tuotantoon, mutta muutosprosessit ovat vasta<br />
alkuvaiheessa.<br />
Kotipalveluiden tuottaminen (esim. yksityiset palvelut vanhuksille) sitovat yksin yrittävää paljon.<br />
Yhden hengen yritykset ovat haavoittuvaisia. Tiukat elintarvikehygieniaan sekä sosiaali- ja<br />
terveyspalvelujen tuottamiseen liittyvät lupajärjestelmät voivat hidastaa kolmannen sektorin ja<br />
yksityissektorin hyvinvointipalvelujen tuottamista. Näitä lupajärjestelmiä ei tunneta kovin hyvin.<br />
Monella hyvinvointialan yrittäjiksi ryhtyvillä on oman alan rautainen ammattitaito, mutta<br />
liiketoimintaosaamista puuttuu. Myös kolmannelta sektorilta puuttuu usein liiketoimintaosaamista.<br />
52
Kynnys yrittäjäksi ryhtymiselle on edelleen korkea. Hyvinvointi- ja tukipalveluita tuottavia yrittäjiä<br />
on tarpeeseen nähden liian vähän. Kunnilla ja yksityisillä asiakkailla ei ole olemassa tietoa olemassa<br />
olevasta palvelutarjonnasta. Kunnista saattaa edelleen puuttua hankinta- ja kilpailuttamisosaamista.<br />
Jos palvelut keskittyvät kunta- tai seutukuntakeskuksiin, on palveluiden saavutettavuus hankalaa<br />
autottomilla. Asiointiliikenteen aikataulut eivät aina sovi yhteen asiakkaiden tarpeiden kanssa.<br />
Kuntien tuottamien hyvinvointi- ja tukipalveluiden heikkeneminen voidaan nähdä myös<br />
tulevaisuuden mahdollisuutena. Yksityissektorin ja kolmannen sektorin palveluille tulee lisää<br />
kysyntää ja ne täydentävät julkisen sektorin palvelutuotantoa. Maksukykyisiä asukkaita on<br />
saatavissa vakituisten asukkaiden lisäksi myös vapaa-ajan asukkaiden parista. Pohjois-<br />
Kymenlaaksossa esim. Jaalan, Iitin ja Valkealan kuntien asukasluku kasvaa kesäisin runsaasti, kun<br />
mökkiläiset saapuvat kesäkuntaansa. Verkostoitumalla eri alojen osaajat pystyvät yhdessä<br />
tuottamaan monipuolisia palveluita kysynnän mukaan. Kolmas hyvinvointi- ja tukipalveluiden<br />
kohderyhmä ovat juurilleen palaavat, varakkaat eläkeläispaluumuuttajat. Myymällä erilaisia<br />
hyvinvointiin ja yleensä maalla asumiseen liittyviä palveluita kesäasukkaille sekä paluumuuttajille,<br />
saadaan uutta tulovirtaa alueelle.<br />
Kylätoiminta on alueella paikoitellen erittäinkin vilkasta ja asukkaat ovat sitoutuneita oman<br />
asuinalueensa kehittämiseen. Kyläsuunnitelmien avulla on kartoitettavissa kyläkohtaiset<br />
palvelutarpeet ja – tarjonta. Kansalaistoiminnan avulla syntyy usein luovia ratkaisuja oman<br />
asuinalueensa toimintojen kehittämiseksi.<br />
Pohjois-Kymenlaaksossa on kunnostettu hankerahalla useita kylätaloja. Näitä saadaan hyödynnettyä<br />
kylien palvelupisteinä kiinteille palveluille sekä palvelut pyörillä –konseptilla toimiville yrittäjille.<br />
Kiertämällä kylissä ja viemällä palvelut lähelle asiakasta hyvinvointi- ja tukipalveluja tuottava<br />
yrittäjä saa kasvatettua asiakaskuntaansa. Samalla kylätalojen omistajayhdistykset saavat lisätuloa<br />
kiinteistön ylläpitokustannuksiin ja korjauslainojen lyhennyksiin.<br />
Yrittäjäksi aikova voi kerätä asiakaskuntaa alueella toimivien osuuskuntien kautta ja säilyttää<br />
työttömyysturvansa. Tällainen henkilö voi halutessaan myöhemmin perustaa oman yrityksen. Jos<br />
tarvitaan suurempaa esim. hoivapalvelujen tuottajaa sekä yhtä neuvotteluosapuolta kunnille,<br />
voidaan perustaa hoivaosuuskunta. Siinä hoiva-alan palvelujen tuottajat saavat yhdessä tuotettua<br />
riittävällä volyymillä palveluita. Vastaavasti kuntien ei tarvitse pelätä sopimusten tekoa kymmenien<br />
eri palvelutuottajien kanssa, vaan asia hoidetaan yhdellä sopimuksella. Näin sopimusneuvottelut,<br />
laadunvalvonta yms. ovat kunnan kannalta yksinkertaisempia ja helpompi käytännössä hoitaa.<br />
Palveluseteli yleistyy kuntien sosiaalitoimessa. Se on kunnan oman palvelutuotannon ja<br />
ostopalvelujen lisä. Palveluseteli voi olla esimerkiksi ostokuponki tai kunnan sitoumus maksaa<br />
yksityisen palveluntuottajan antamasta palvelusta tietty kunnan päättämä osuus kustannuksista.<br />
Palvelusetelillä lisätään erityisesti vanhusväestön mahdollisuuksia selviytyä itsenäisesti kotona.<br />
Pohjois-Kymenlaaksossa palveluseteli otetaan käyttöön ainakin vanhusten kotipalveluissa Jaalassa,<br />
Kouvolassa, Kuusankoskella ja Valkealassa. Kuntiin laadittavat palvelustrategiat ja Suuren<br />
suunnitelman valmistuminen selkeyttävät yksityissektorin ja 3. sektorin tehtävää julkisia palveluita<br />
täydentävinä tahoina.<br />
Kotitalousvähennys lisää kysyntää ainakin hoivapalveluissa, kun hoivatyöhön kohdistuva<br />
kotitalousvähennys kaksinkertaistuu vuoden 2006 alusta. Kysyntää kasvattaa myös lakimuutos, joka<br />
mahdollistaa, että lapset voivat tehdä kotitalousvähennyksen omassa verotuksessaan omille<br />
vanhemmilleen ostamastaan hoivatyöstä.<br />
53
<strong>Maaseutu</strong>sopimuksen käyttöön otto mahdollistaa esim. maisemien kaltaisen julkishyödykkeiden<br />
kunnostamisen ja palkan maksajan löytämisen myös työn tekijälle. <strong>Maaseutu</strong>sopimuskäytäntö<br />
voidaan laajentaa myös kylien hyvinvointi- ja tukipalveluihin ns. matalan tuottavuuden töihin.<br />
Näissä ei synny liiketaloudellisesti kannattavaa toimintaa, mutta niiden hoitaminen on kaikkien<br />
edun mukaista. <strong>Maaseutu</strong>sopimusta voidaan käyttää syrjäytymisvaarassa olevien työllistämiseen<br />
ympäristöhoitotöiden lisäksi myös kylien tukipalveluissa, jos ja kun perinteinen naapuriapu<br />
vähenee. Työnteon rahoittamiseen voidaan käyttää työllistämistukia ja tällainen työnvälitys voi olla<br />
osa välittäjäorganisaation tehtäviä.<br />
Uusia työpaikkoja syntyy kylä/mökkitalkkaritoiminnassa. Monitaitoiset remonttireiskat voivat<br />
hoitaa tukipalveluihin luokiteltavia tehtäviä, jotka edistävät vanhusten asumista omissa kodeissaan:<br />
esim. pihojen auraukset, polttopuiden teot ja kaupassa käynnit. Asiakaskunta koostuu vakituisista<br />
asukkaista ja kesäasukkaista. Tekemätöntä työtä löytyy maaseudulta paljon ja niille myös tekijöitä<br />
sekä palkan maksajia. Kysyntä ja tarjonta eivät vain kohtaa ilman erillisiä toimenpiteitä.<br />
Toimintaryhmä voi erillisrahoituksella hoitaa seututason välittäjäorganisaation tehtävät ja<br />
organisoida kylätasolle kyläsuunnitelmien teon yhteydessä kyläkohtaisen tiedonkeruujärjestelmän.<br />
Töiden välitykseen tarvitaan fyysinen toimipiste sekä Internet- ja puhelinyhteydet.<br />
Tulevaisuuden uhkana voidaan pitää yhteiskunnan mahdollista kahtia jakoa: maksukykyisiin<br />
hyväosaisiin ja maksukyvyttömiin huono-osaisiin. Em. ryhmällä on varaa hankkia laadukkaita<br />
hyvinvointiin liittyviä palveluita markkinoilta, ja jälkimmäiset taas joutuvat tyytymään<br />
mahdollisesti niukkoihin yhteiskunnan tuottamiin palveluihin (jotka voivat olla laadultaan<br />
heikompia). Kuntien talouden heikkeneminen voi johtaa em. tilanteeseen etenkin aloilla, joissa<br />
asiakkaat tarvitsevat kunnalta maksusitoumuksen palveluita saadakseen (esim. päihdehuolto).<br />
Kuntakoon suurentuessa palveluiden saatavuus voi heiketä, jos peruspalveluitakin keskitetään<br />
seutukunta- tai maakuntatasolle. Tämä heikentää erityisesti autottomien vanhusten palveluiden<br />
saatavuutta. Kunnat hankkivat ostopalveluna palveluita mieluummin yhdeltä isolta<br />
palveluntuottajalta kuin kymmeniltä pieniltä. Kunnat voivat myös kilpailuttaa ostopalveluita niin,<br />
että pienet yrittäjät eivät saa enää minkäänlaista katetta työlleen.<br />
Kolmannen sektorin palvelutuotannolle voidaan ladata liikaa odotuksia ja vaateita. Vaarana on, että<br />
palkattoman vapaaehtoistyön ja naapuriavun varaan lasketaan liikaa ja nämä näännytetään liiallisen<br />
vapaaehtoistyön taakan alle. Talkootyö ja perinteinen naapuriapu voivat vähetä jo senkin takia, että<br />
nykyajan työelämä näännyttää työikäisiä liikaa eikä enää jakseta tehdä pitkän työpäivän jälkeen<br />
vapaaehtoistyötä.<br />
Koulutusjärjestelmä reagoi liian hitaasti työmarkkinoiden muutoksiin. Voi olla, että<br />
koulutusjärjestelmä ei ennätä tuottaa samassa tahdissa hyvinvointialan yrittäjiä kuin mitä julkisen<br />
sektorin alasajo edellyttäisi. Ylikansalliset hyvinvointialan yritykset ovat jo rynnineet Suomen<br />
markkinoille. Ne voivat syödä pienet yksin yrittävät kovan hintakilpailun takia. Monopoliasemaan<br />
päästyään ne kuitenkin voivat nostaa hintatasoa kohtuuttomuuksiin.<br />
54
6.3 Kulttuuri<br />
Taulukko 10 Kulttuuriteemaryhmä-SWOT<br />
Kulttuuriteemaryhmä<br />
VAHVUUDET HEIKKOUDET<br />
Toimijat Toimijat ja yhteistyö<br />
monipuolinen järjestökenttä kulttuurin eri aloilla Pohjois-Kymenlaaksossa alkuperäisasukkaat vähenevät<br />
pohja yhteistyölle löytyy aivovienti muualle: (Kyamk on, ei korkeakoulua)<br />
talkootyön tekijät ja heidän runsaat ideansa talkooväen väsyminen<br />
"palavasieluiset" tekijät sitoutuneiden ohjaajien puute<br />
koulutustaso alueella korkea toimijoiden huono tietoisuus toisistaan<br />
Toimintaympäristö<br />
yhteistyön koordinoinnin puute (yhteistyö satunnaista,<br />
päällekkäis yyks iä toiminnas s a)<br />
alueen pienuus, etäisyydet lyhyitä venäläistyminen - leimallista<br />
kulttuuri-ilmapiiri vahva monikulttuurisuuden puute<br />
kulttuuritarjonta edistää muita toimialoja (elinkeino, asuminen,<br />
infrastruktuuri) yhteisen Pohjois-Kymenlaakson identiteetin puute<br />
kuntien omat identiteetit vahvat Kulttuurin kaupallinen hyödyntäminen<br />
maaseudun identiteetti vahva kulttuurin markkinointi huonoa<br />
Verlan tehdasmuseo (UNESCO:n maailmanperintökohde), Kymijoki Pohjois-Kymenlaakson yhteismarkkinointi heikkoa<br />
paljon kulttuuria ja historiaa, perinteitä (kartanokulttuurit,<br />
talonpoikaiskulttuuri) taloudellisen tuen epävarmuus<br />
rajamaakunta (Ruotsi, Venäjä) kapea kulttuurin tarjonta<br />
Kulttuuritarjonta tapahtumien oheistoiminta ei menesty<br />
onnistuneet tapahtumat: tasokkaita isoja ja pieniä (Iitin musiikkijuhlat,<br />
Tiltujen yöjuoksu, Elimäen pestoomarkkinat jne.) Kymijoki-ilmiön puute<br />
Kouvolan seudun "Suuri suunnitelma"<br />
MAHDOLLISUUDET UHAT<br />
Toimijat Toimijat<br />
nuorison mukaan saaminen talkoolaisten/toimijoiden väsyminen<br />
uudet toimijat ja tekijät (esim. maallemuuttajat imetään mukaan toimintaan) kulttuuripersoonien väsyminen<br />
vahva osaaminen ruohonjuuritasolla järjestöväen "ukkoutuminen" / ikääntyminen<br />
talkoohengen ylläpito, kannustaminen Toimintaympäristön muutokset<br />
kulttuuriyrittäjyys kuntien taloudellinen heikko tilanne<br />
kulttuurin koulutusmahdollisuuksia alueelle Kouvolan seudun "Suuri suunnitelma"<br />
arvot muuttumassa enemmän kulttuuria tukevaksi niukat taloudelliset resurssit<br />
alueen salliva ilmapiiri vallitseva "idols-kulttuuri"<br />
Yhteistyön laventaminen nuoriso ei arvosta kulttuuria, perinteitä<br />
järjestäjien läheinen yhteistyö koulutustarjonnan riittämättömyys<br />
kulttuuritoimintaa P-K Kasvun hankkeilla (mm. markkinointia jne.) edellytetään ilmaista toimintaa<br />
hankkeiden verkostoituminen vapaa-ajan ja kulttuurin kilpailu, tarjontaa paljon<br />
olemassa olevat käytänteet hyödynnettäväksi, tehomarkkinointi<br />
teollisuusmaakunnan maine negatiivinen, mikä johtaa; yleisön<br />
vaikea tavoittaminen<br />
yrittäjien & tapahtumien verkostoituminen liian suurten vastuiden kaataminen 3. sektorille<br />
kuntien ostopalvelut kulttuuriyhdistyksiltä ja yrityksiltä Kulttuurin rakenteet<br />
seurojen ohjaajapankit, joista löytyy osaavia tekijöitä monipuolisuus supistuu<br />
Kulttuurin kehittämisen raaka-aineet pitkän linjan toiminnan jatkuvuus<br />
Pohjois-Kymenlaakson kulttuurihistorian hyödyntäminen tapahtumien oheistoiminta ei menesty<br />
kunnallisten koordinaattorien puute (vapaaehtoiset eivät jaksa,<br />
Pohjois-Kymenlaakson kulttuurimaisemien kehittäminen<br />
työmäärä suuri)<br />
oma murreperinne alueen venäläisennakkoluuloisuus<br />
kulttuuritapahtumat kylätasolla aina matkailupaketeiksi saakka<br />
55
Vahvuutena pidetään Pohjois-Kymenlaakson alueen vahvaa ja monipuolista järjestökenttää.<br />
Yhdistykset ja seurat toimivat aktiivisesti. Yhteisöjen väliselle yhteistyölle löytyy pohjaa jo<br />
aikaisempien toimien myötä. Tämän alueen luonto on kulttuurillisesti tärkeä tekijä. Luonto pystyy<br />
tarjoamaan toiminnalliset puitteet monenlaisiin tapahtumiin (esim. Iitin Musiikkijuhlat, Raavuorisoitto,<br />
Kuutinlahden konsertti, monipuoliset liikuntamaastot jne). Onnistumisia on saavutettu jo<br />
aikaisemmin järjestetyillä tapahtumilla ja ne vahvistavat tulevien tapahtumien perustaa (Tiltujen<br />
yöjuoksu, Elimäen pestoomarkkinat yms.).<br />
Talkootyöntekijöitä löytyy, ja se on ehdoton voimavara tällä alueella. Yhteisen hyvän tekeminen<br />
saa ihmiset liikkeelle. Talkootyöntekijöillä on paljon ideoita, joita kehittelemällä maaseutu pysyy<br />
aktiivisena. Kulttuurin ilmapiiri alueella on vahva, harrastajia ja satunnaisia osallistujia on paljon.<br />
Kulttuurin alalla on ”palavasieluisia tekijöitä”, joiden uuttera ponnistelu paremman tulevaisuuden<br />
eteen saa mukaansa muutkin toimijat.<br />
Pohjois-Kymenlaakso on sijainniltaan hyvässä asemassa. Rajamaakuntana idän ja lännen välillä<br />
pystytään hyödyntämään harrastajia molemmilta alueilta. Pääkaupunkiseutu on vajaan parin tunnin<br />
ajomatkan päässä ja tulevan oikoradan myötä tavoitettavuus on vielä parempi. Alueellisesti Pohjois-<br />
Kymenlaakso on maantieteellisesti yhtenäinen alue, etäisyydet kylältä kylälle on lyhyitä. Tämä<br />
mahdollistaa tiiviin yhteistyön. Kunnilla on vahvat, omat identiteetit, joiden kautta toiminta<br />
tapahtuu.<br />
Vahvuuksiksi koetaan myös kulttuuritarjonnan positiivinen vaikutus muihin toiminta-aloihin kuten<br />
elinkeinoelämään, asumiseen sekä yleiseen infrastruktuuriin. Kulttuuritarjonnan ollessa runsas<br />
tarvitaan muita oheispalveluita pitämään asiakkaat tyytyväisinä (majoitus, ruokailu jne.).<br />
Koulutustaso alueella on korkea, ja toistaiseksi tarjolla on hyvät kouluverkot.<br />
Pohjois-Kymenlaakso voidaan luokitella turvalliseksi toimintaympäristöksi, mikä houkuttaa<br />
ulkomaalaisiakin tulemaan tutustumaan alueen kulttuuritarjontaan. Luonnossa uskalletaan liikkua,<br />
ja toiminnalle löytyy osallistujansa. Maaseudun identiteetti alueella on vahva.<br />
Pohjois-Kymenlaakson alueella on taloudellisia edellytyksiä suurempien kuntien Kouvolan ja<br />
Kuusankosken kautta (mm. Kymin 100-vuotissäätiö jakaa avustuksia kulttuuritoimintaan). Nämä<br />
suuremmat kaupungit tuovat kulttuurista vetovoimaa myös pienimmille kunnille.<br />
Alueelta löytyy historiallisesti merkittäviä kulttuurikohteita kuten Verlan tehdasmuseo, joka kuuluu<br />
UNESCO:n maailmanperintöluetteloon. Kymijoki on ollut tärkeä teollisuuskulttuurin luoja.<br />
Alueelta löytyy paljon kulttuuria ja historiaa sekä niiden myötä perinteitä. Vahva kartanokulttuuri<br />
lukuisien kartanoiden myötä sekä vastapainona talonpoikaiskulttuuri tuovat omat sävynsä alueen<br />
perinteeseen.<br />
Heikkoutena nähdään, että maaseudun arvostus on yleensä Suomessa melko huonoa.<br />
Alkuperäisasukkaat vähenevät Pohjois-Kymenlaaksossa. Väestö vanhenee maaseudulla ja ihmisten<br />
vaihtuvuus alueella on suurta. Pohjois-Kymenlaakso menettää ”aivoviennin” muodossa korkeasti<br />
koulutettuja ja koulutettavia henkilöitä. Alueen yliopiston suppea tarjonta vaikuttaa osaltaan tähän<br />
menetykseen. Peruskoulutusta kyllä löytyy, mutta korkeakoulutusta on tarjolla rajoitetusti<br />
(Helsingin yliopiston käännöstieteen laitos, Kymenlaakson ammattikorkeakoulu Muotoilu &<br />
Media). Venäläistymisen leima Pohjois-Kymenlaakson alueella koetaan negatiivisena, mutta silti<br />
alueelta puuttuu monikulttuurisuus. Kansainvälinen toiminta on maaseudulla vasta alkamassa.<br />
Kouvolan seutu kärsii heikosta identiteetistä, teollisuusalueen maine ei ole hyvä. Koko Pohjois-<br />
Kymenlaakson alueelta puuttuu yhteinen identiteetti, kuntien omat identiteetit pysyvät vahvoina.<br />
56
Alueelta puuttuu Kymijoki-ilmiö tms., millä saataisiin alueelle lisää virtaa. Suuri suunnitelma eli<br />
Pohjois-Kymenlaakson kuntien mahdollinen yhdistyminen tai entistä tiiviimpi yhteistyö on vielä<br />
käsitetasolla. Kenelläkään ei ole varmuutta sen lopputuloksesta. Tämä tuo epävarmuutta tämän<br />
hetkiseen toimintaan.<br />
Alueen yhteismarkkinointi on huonoa, tapahtumien markkinoinnissa kaivataan koordinointia.<br />
Tapahtumien aikataululliset päällekkäisyydet ja toimijoiden tietämättömyys toistensa toimista<br />
tuovat sekavuutta toimintaan ja toiminnan julkikuvaan. Organisointia tarvitaan, koska tällä hetkellä<br />
se on heikkoa ja toiminnoissa löytyy päällekkäisyyksiä. Tapahtumien oheistoiminta on vasta<br />
kehittymässä tällä alueella (esimerkiksi Iitin Musiikkijuhlien yhteydessä järjestetyt kurssit). Niihin<br />
tarvitaan lisää imua tulevaisuudessa.<br />
Toimijoiden yhteistyö on satunnaista ja löyhää. Tietoisuus toisista on huonoa. Uusia<br />
yhteistyökanavia ei välttämättä haeta aktiivisesti, vaan kangistutaan vanhoihin kaavoihin ja<br />
kanaviin. Yhteistyön koordinointi on puutteellista, jopa olematonta. Alueelta ei löydy tällä hetkellä<br />
henkilöä/tahoa, joka tietäisi alueen kulttuuriasioista kattavasti. Harrastetoimijoiden niskaan tätä<br />
koordinointia ei voi kaataa, koska heidän ja talkootyöläisten jaksaminen on tällä hetkellä väsymisen<br />
rajamailla.<br />
Taloudelliset seikat, rahan puute ja taloudellisen tuen epävarmuus lisäävät painetta toimijoiden<br />
keskuudessa. Kunnat ”vaativat” ilmaisia palveluita yhä enenevässä määrin pieniltä<br />
kulttuuriyhdistyksiltä jo olemassa olevien toimien lisäksi. Ei ymmärretä sitä, että pienet yhdistykset<br />
ponnistavat niin eri tasolta kuin kunnat.<br />
Kulttuuritarjonta Pohjois-Kymenlaakson alueella koetaan kapeaksi: kaikille ei löydy kaikkea. Myös<br />
kansainvälinen kulttuurivaihto on puutteellista.<br />
Mahdollisuuksiin luetaan toimintaan saatavat uudet tekijät. Nämä tuovat mukanaan uutta potkua<br />
toimintaan. Kansainväliset toimijat pitäisi saada mukaan toimintaan. Nuoret ovat sellainen<br />
kohderyhmä, jonka liikkeelle saaminen tuo luonnollisen jatkumon kulttuurin siirtämiselle<br />
sukupolvelta toiselle. Nuoret tuovat myös uusia raikkaita ajatuksia vanhoihin toimintamalleihin.<br />
Logistiikka tuo uusia mahdollisuuksia kulttuurin tavoitettavuudelle: ei pelkästään nopean Helsingin<br />
yhteyden (oikorata) ansiosta vaan myös tietoliikenneyhteyksien parantuessa. Koulutustarjonnan<br />
lisääntyminen Pohjois-Kymenlaakson alueella vahvistaisi entisestään alueen osaamista.<br />
Alueella on oma murreperinne. Sen taltioiminen olisi hyvin tärkeää ennen perinteen katoamista.<br />
Kulttuuritoimintaa pitäisi tukea Pohjois-Kymen Kasvun hankkeilla (mm. markkinointia jne.).<br />
Hankkeiden, yrittäjien sekä tapahtumien verkostoituminen toisi synergiaetuja kaikille osapuolille.<br />
Kulttuuriyrittäjyys on tulevaisuuden mahdollisuus. Esimerkiksi kuntien kulttuuritarjonta voitaisiin<br />
hoitaa ostopalveluina alan ammattilaisilta eikä enää hyväksikäyttäen pieniä yhdistyksiä. Myös<br />
kulttuuritapahtumien saattaminen kylätasolla aina matkailupaketeiksi saakka, on mahdollisuus<br />
uudenlaiseen toimintakulttuuriin (esim. Iitin Värifestarit jokavuotiseksi tapahtumaksi). Olemassa<br />
olevia käytänteitä tulisi hyödyntää ja tehostaa niitä aktiivisella markkinoinnilla.<br />
Pohjois-Kymenlaakson alueella pitäisi entisestään hyödyntää kulttuurihistoriaa ja kehittää<br />
kulttuurimaisemia voimakkaammin. Yhteiskunnan arvot ovat muuttumassa enemmän kulttuuria<br />
tukevaan suuntaan, ja alueen salliva ilmapiiri mahdollistaa kaikenlaisen kulttuuritoiminnan.<br />
Pohjois-Kymenlaakson alueella on vahva ruohonjuuritason osaaminen. Talkootyöläisten ja<br />
harrastetoimijoiden tukeminen sekä talkoohengen ylläpito tuovat runsaita voimavaroja käyttöön.<br />
57
Pohjoiskymenlaaksolaista ruokakulttuuria voidaan tuoda esille nykyistä enemmän. Pohjois-<br />
Kymenlaakson ruokakulttuuria voidaan hyödyntää matkailullisesti kokoamalla matkailupaketti<br />
paikallisen ruoan ympärille (esim. Suomen paras ruisleipä: Myllylän Mylly, Benjamin maatilatori).<br />
Mahdollista on myös kulttuuritapahtumien ja matkailun yhdistäminen kulttuurimatkailutuotteeksi.<br />
Laadukkaiden kulttuuritapahtumien ympärille voidaan koota majoituksen, kuljetuksen,<br />
oheisohjelman ja ruokailun kattava ryhmämatkapaketti, jota voidaan markkinoida myös<br />
ulkomaisille matkailijaryhmille.<br />
Vallitseva ”idols-kulttuuri” ja sen ihannointi kaventavat kulttuurin tarjonnan mahdollisuuksia. Tämä<br />
nähdään tulevaisuuden uhkana. Nuorison suuntautuminen vain trendikkäille kulttuurialoille kiristää<br />
tilannetta. Nuorison keskuudessa kulttuuri ja perinteet kärsivät arvostuksen puutteesta. Pohjois-<br />
Kymenlaakson alueelle on saatava kattavampaa kulttuurialan korkeakoulutusta, muuten tekijät<br />
siirtyvät muualle.<br />
Kuntien taloudellinen heikko tilanne ja taloudelliset resurssit aiheuttavat kysymysmerkkejä<br />
tulevaisuudelle. Vielä ei tiedetä, miten mahdollinen ”Suuri suunnitelma” vaikuttaa tulevaan<br />
kulttuuritarjontaan ja kuntien resursseihin. Onko tulevaisuudessa vaarana, että tämänhetkinen<br />
monipuolisuus supistuu? Miten saadaan pitkän linjan toiminta jatkumaan? Talkootyöläiset ja<br />
kulttuuripersoonat väsyvät. Mistä saadaan heille tukea ja kannustusta sekä lisäjoukkoja mukaan?<br />
Markkinoinnilla, mutta kuka hoitaa sen? <strong>Maaseutu</strong> ikääntyy, uusia tekijöitä on saatava mukaan<br />
jatkamaan toimintaa. Uudet tekijät saattavat aristella aikaisempien tekijöiden suurien saappaiden<br />
täyttämistä. Pitkäaikainen sitoutuminen toimintaan ei kiinnosta ihmisiä.<br />
Mistä kulttuuritekijät ja -toimijat ammentavat resurssit, kun koko ajan odotetaan ilmaista toimintaa<br />
ja palvelua? Kunnalliset koordinaattorit puuttuvat, vapaaehtoisvoimin töitä ei jakseta hoitaa.<br />
Tapahtumien oheistoiminnan kannattamattomuus pienentää tekijöidenkin rahapussia ja<br />
motivaatiota.<br />
Nykyään koulutuksesta, vapaa-ajasta ja kulttuurista kilpaillaan. Miten tavoitetaan mahdollisimman<br />
laajasti kiinnostuneita? Modernin median kehittyminen tuo oman momenttinsa kilpailuun. Televisio<br />
ja nopeat laajakaistayhteydet vievät mukanaan helppoudellaan.<br />
Alueella esiintyvä ennakkoluuloisuus venäläisiä kohtaan rajoittaa toimintaa. Onko sama asia<br />
muiden maahan muuttaneiden kulttuurien kanssa? Teollisuusalueen negatiivinen maine ei ainakaan<br />
parane laajenevien konttikenttien myötä (kaupunkialueilla). Vetääkö teollisuuskaupungit<br />
toiminnallaan maaseudun hyvän maineen mukanaan?<br />
58
6.4 Mikroyrittäjyys<br />
Taulukko 11 Mikroyrittäjyys-SWOT<br />
Mikroyrittäjyys SWOT<br />
VAHVUUDET: HEIKKOUDET:<br />
Toimijat ja osaaminen Toimijat ja osaaminen<br />
Pohjois-Kymenlaakson savupiipputeollisuus: totuttu olemaan<br />
ammattitaito: eri alojen osaajia Pohjois-Kymenlaaksossa<br />
palkkasuhteessa: yrittäjyys ei ensisijainen vaihtoehto<br />
vaatimattomuus, kateus (ei salllita vaurastumista naapureille<br />
positiivinen luova hulluus<br />
yritysneuvontaa tarjolla keskitetysti: seudulliset yrityspalvelut<br />
eikä muillekaan)<br />
Kouvolassa pienyrittäjillä markkinointi / myynti<br />
toimintaryhmä madaltanut kynnystä yritysneuvontaa ja –rahoitusta yhteiskunnan velvoitteiden epäsuhde mikroyrittäjän<br />
hakeville<br />
mahdollisuuksiin, verotus, lainsäädäntö<br />
Infra ja sijainti uskalluksen puute verkostoitua<br />
infra kunnossa: tietoliikenne, vesihuolto, jätehuolto, tiet, sähkö, lämpö Infra ja sijainti<br />
korkea energian hinta lisää kuljetuskustannuksia maaseudun<br />
Pohjois-Kymenlaaksosa liiketiloja tarjolla/ hintataso edullinen yrityksille<br />
Pohjois-Kymenlaaksossa yritystoimintaan soveltuvia tuotantotiloja paikallistiestö rapautumassa Pohjois-Kymenlaaksossa<br />
kasvukeskusten läheisyys (maksavia asiakkaita sieltä saatavissa) Yrittäjyysilmasto<br />
virkamiesten asenteellisuus, erilainen toimintakulttuuri<br />
yrittäjiin nähden<br />
hoivayrittäjiä ei arvosteta, itsensä työllistävän naisyrittäjän<br />
rahoitus kiven alla<br />
MAHDOLLISUUDET: UHKAT:<br />
Toimijat ja osaaminen Toimijat ja osaaminen<br />
yhteiskunnan velvoitteiden monimutkaistuminen + EU:n<br />
koulutetut nuoret paluumuuttajiksi ja yrittäjiksi<br />
aiheuttamat vaatimukset<br />
puutteellinen liiketoiminnan osaaminen (yrittäjällä voi olla<br />
mikroyrittäjien verkostoituminen<br />
esim. hoiva-alan vankka osaaminen)<br />
yrittäjän arkeen räätälöity koulutus ja yritysneuvonta informaatiotulva<br />
Uusia mahdollisuuksia luovat Pohjois-Kymenlaakson väestötappio<br />
yrityskummit aloittavan yrittäjän tukena eriarvoistuminen: kaikki ihmiset eivät hallitse tietotekniikkaa<br />
Leader-toiminta: mikroyritystoiminnan aktivointi, neuvonta ja rahoitus Yrittäjyyden esteitä<br />
bioenergia (lämpö ja liikenne), "biodieselsheikit": bioenergiamaatilat yrittäjän turvaverkon heikkous, putoaminen, jos ei menesty<br />
energiaomavarainen kylä (uusiutuvat polttoaineet) maankäytön rajoitukset esteenä yristystoiminalle<br />
uudet asukkaat (lisäävät kulutuskysyntää) energiapula ja korkea hinta (kuljetuskustannukset)<br />
kesäasuntojen muuttaminen todelliseksi kakkosasunnoiksi (lisää<br />
kulutuskysyntää) perusmaatalouden epävarma tulevaisuus<br />
matkailun lisääntyminen (matkailualan yrittäjiä lisää) tietoliikenne (haavoittuva maaseudulla)<br />
vapaa-ajan lisääntyminen lisää tarvetta esim. liikunta-, kulttuuri- ja<br />
matkailupalveluille<br />
uusavuttomuus (ostetaan palveluja, kun ei osata itse tehdä)<br />
hoivayrittäjien tarve kasvaa (vanhukset, lapset)<br />
luonnontuotteiden keräily ja jalostus<br />
nykyajan ”kyläsepät”<br />
Pohjois-Kymenlaaksossa paljon pohjavesialueita: vientiä ulkomaille<br />
metsätalousyrittäjien tarve kasvaa (neuvonta ja urakointi)<br />
Pohjois-Kymenlaakson kuntien palvelujen ulkoistus ja yksityistäminen<br />
alihankinta ja etätyö<br />
paikallisuuden merkitys kasvaa globalisaation edetessä (ml.<br />
yritystoiminta)<br />
aktiivinen kylätoiminta, kylätalous<br />
osuustoiminta (yritystoimintaa suunnittelevalle turvallinen vaihtoehto)<br />
Infra<br />
kunnostetut kylätalot yritysten palvelujen tukikohtina kylissä<br />
59<br />
taltioidun henkisen pääoman katoaminen (sähköisesti<br />
tallennetun tiedon säilyttäminen)
Vahvuutena pidetään, että Pohjois-Kymenlaakson maaseudun asukkailla on monipuolista<br />
osaamista, ihmisillä on hyvä yleissivistys ja että positiivista luovaa hulluutta löytyy. Myös<br />
yrittämiseen liittyvää pitkäjännitteisyyttä ja sitoutumista on asukkaissa. Kriisitilanteissakin<br />
pystytään toimimaan ja elämään.<br />
Alueella on edullinen vuokrataso niin toimitilojen kuin asumisenkin suhteen verrattuna esimerkiksi<br />
pääkaupunkiseutuun. Vapaita liike- ja tuotantotiloja on vuokrattavana ja myynnissä. Maaseudun<br />
kylissä on tarjolla isoja ja viihtyisiä tontteja perinteisillä asuinsijoilla mäensyrjissä. Perusinfra on<br />
kunnossa: esimerkiksi tiestö ja nopeat tietoliikenneyhteydet. Teknisiä esteitä ei ole olemassa<br />
yritysten perustamiselle maaseudulle.<br />
Toimintaryhmätyö on merkittävä uusien kehittämisohjelmien käynnistäjä ja rahoittaja. Uusille<br />
aloittaville yrittäjille sekä yritystoimintaa laajentaville on saatavissa yritysneuvontaa Seudullisten<br />
Yrityspalveluiden (SYP) kautta.<br />
Heikkoudeksi luokitellaan, että lainsäädäntö on rakennettu suuryritysten tarpeiden mukaan.<br />
Yrittäjäksi alkamisen kynnys on korkealla. Palkkatyöstä yrittäjäksi siirtyvä voi pudota yhteiskunnan<br />
turvaverkkojen ulkopuolelle. Asenteet, esimerkiksi kateus, uskalluksen puute, vaatimattomuus, ovat<br />
yritystoiminnan esteitä tai ainakin hidasteita. Pohjois-Kymenlaaksossa on totuttu käymään<br />
paperitehtaissa töissä. Oman yrityksen perustaminen ei ole ensisijainen vaihtoehto.<br />
Rahalaitosten keskittyminen vähentää yritysten rahoituksen saantimahdollisuuksia. Koulutuksen<br />
keskittyminen vie opiskelemaan lähtevät nuoret maaseudulta pois. Pienyritykset ovat<br />
haavoittuvaisia: yrittäjillä ei ole ”sijaisia” yllättävissä tilanteissa.<br />
Maaseudun yrityksille aiheutuu lisäkuluja pitkien etäisyyksien takia esimerkiksi korkean<br />
polttoaineen hinnan takia. Hankinnoissa suurten tavaramäärien ostaja on edullisemmassa asemassa<br />
verrattuna pienyrittäjään. Yhteiskunnan velvoitteet sekä virkamiesten asenne, vallankäyttö ja<br />
toimintakulttuuri ovat epäsuhteessa mikroyrittäjien mahdollisuuksiin. Palvelutyötä ei arvosteta.<br />
Tämä näkyy esim. yhden hengen naisyritysten vaikeutena saada julkista rahoitusta. Vaikka<br />
perusinfra on kunnossa maaseudulla, on huonokuntoista paikallistiestöä edelleen olemassa.<br />
Uutta yritystoimintaa suunnittelevilla liiketoimintaosaaminen voi olla puutteellista, vaikka oman<br />
alan ammattitaitoa on paljon. Uudelle alkavalle yrittäjälle ei ole tarjolla Pohjois-Kymenlaaksossa<br />
esim. mentorointia yritystoiminnan alkutaipaleelle. Julkishallinnon tarjoama yrityskoulutus ei aina<br />
vastaa kentän tarpeita eikä aikataulullisesti sovi nopeatempoiseen hanketoimintaan.<br />
Maaseudulla asuminen mahdollistaa monia erilaisia työtilaisuuksia ja palvelutarpeita. Tämä koetaan<br />
vahvuutena. Pohjois-Kymenlaaksoon saadaan uutta tulovirtaa, vaikka palvelujen ja tuotteiden<br />
markkinat sijaitsisivatkin omalla asuinalueella. Maallemuutto ja kesäasutuksen muuttuminen<br />
ympärivuotiseksi asumiseksi tuovat uusia veronmaksajia alueelle ja lisäävät samalla<br />
kulutuskysyntää. Uutta tulovirtaa alueelle tuovat myös matkailijat. Näiden saaminen viipymään<br />
Pohjois-Kymenlaaksossa nykyistä pidempään merkitsisi lisäeurojen jäämistä alueelle.<br />
Mahdollinen kaksoiskuntalaisuus ja vapaa-ajan asuntojen muuttuminen todellisiksi<br />
kakkosasunnoiksi mahdollistavat osaavien ihmisten energian suuntautumisen maaseudun<br />
voimavaraksi (esimerkiksi yrityskummit, etätyö). Aktiivinen kylätoiminta ja lämmin yhteisöllisyys<br />
luovat myönteistä mielikuvaa maaseudusta. Näin potentiaalisten maallemuuttajien määrä kasvaa<br />
myös aktiiviväestön parissa. Tämä koskee myös yritystoimintaa. Maaseudulta löytyy<br />
motivoitunutta, hyvin kouluttautunutta ja työhönsä sitoutunutta työvoimaa liiketoimintaansa<br />
maaseudulle siirtäville yrityksille.<br />
60
Pelto- ja metsäperusteisen bioenergian saatavuus ja kilpailukykyinen hinta mahdollistavat<br />
maaseudulle uutta yritystoimintaa. Keskeistä on, ettei maaseutu ole pelkästään energiaraaka-aineen<br />
tuottaja, vaan samalla myös jalostaja. EU:n bioenergian käytön lisäämisvaatimus tieliikenteessä<br />
pakottaa esimerkiksi biodieselin ja etanolin valmisteveron sekä näiden autoveron alentamiseen<br />
Suomessa. Valmisteverotta biopolttoaineita voidaan käyttää jo nyt maa- ja metsätilan omissa<br />
koneissa, mikä laskee maatilatalouden tuotantokustannuksia. Kun vielä lämmityksessä entisestään<br />
yleistyvät biopolttoaineet, mahdollistuu bioenergiayrittäjyys.<br />
Elimäellä Limetti Oy on kehittänyt biodieselin pienimuotoisia valmistuslaitteistoja. Prosessi tuottaa<br />
biodieselin lisäksi valkuaisainerehua eläimille. Nykyisellä ohjelmakaudella Pohjois-<br />
Kymenlaaksossa on käynnissä kehittämishanke, jossa mm. aktivoidaan ja koulutetaan viljelijöitä<br />
öljykasvien viljelyyn ja biodieselin tuotantoon.<br />
”Energiaomavaraisella kylällä” olisi realistiset mahdollisuudet toteutua myös käytännössä.<br />
Tällainen biopolttoaineita hyödyntävä pilottikohde voisi olla myös eko/luomuasumisen<br />
kokeilukohteena. Jatkossa yhä suurempaa kysyntää on myös erilaisille metsätalousyrittäjille<br />
mukaan lukien neuvonta- ja urakointipalvelut.<br />
Kunta- ja palvelurakenteen uudistaminen näkyy Pohjois-Kymenlaaksossa valmisteilla olevassa ns.<br />
Suuressa suunnitelmassa. Suurempiin kuntayksiköihin tai laajamittaiseen kuntien yhteistyöhön<br />
siirtyminen merkitsee myös uusia tapoja tuottaa kuntalaisten tarvitsemia palveluja. Yrittäjävetoisille<br />
palveluille tulee tarvetta esimerkiksi sosiaali- ja terveyspalveluissa sekä vapaa-ajan palveluissa.<br />
Parhaillaan kunnissa laadittavat palvelustrategiat antavat jo viitteitä palvelujen ulkoistamisesta ja<br />
yksityistämisestä. Palvelusetelikäytäntö voi laajentua sosiaalitoimen vanhusten kotipalvelujen<br />
lisäksi myös muille toimialoille.<br />
Erityisesti hoiva- ja ruokaosaaminen on maaseudun naisten mahdollisuus. Näiden lisäksi<br />
maaseudun naiset taitavat mm. käsitöiden tekemisen ja eläinten hoidon. Esimerkiksi kylähierojille,<br />
kampaamopalveluille, siivousavulle, pihanhoidolle ja ystäväpalveluille olisi tarvetta. Palvelujen<br />
tuotanto voidaan kohdistaa toisiin kyläläisiin, vanhuksiin ja mökkiläisiin. Hoitokotien tarve tulee<br />
jatkossa lisääntymään. Esimerkiksi vanhukset, sijoitetut lapset, ongelmanuoret ja psyykkisesti<br />
vammautuneet tarvitsevat hoitoa. Naisille olisi palvelujen tuotannon puitteissa ainakin osa-aikaista<br />
työtä tarjolla.<br />
Erilainen hyvinvointiyrittäjyys ja työkyvyn ylläpitoon suuntautuva toiminta (liikunta- ja<br />
tukiryhmien vetäminen, psykologien palvelut) ovat myös kysyttyjä palveluita. Esimerkiksi<br />
maatiloilla koti ja yritys ovat samassa ympäristössä ja paineet usein kovat. Työssä jaksaminen on<br />
alue, mihin täytyy panostaa kaikilla toimialoilla, myös maatilataloudessa.<br />
Rakennettuihin ja kunnostettuihin kylätaloihin herätellään erilaista toimintaa. Esimerkiksi<br />
kesäkioskitoimintaa, jossa olisi tarjolla myös postipalveluja, polkupyörien vuokrausta,<br />
kahvilatoimintaa ja/tai majoitusta. Alueen paperitehtaiden väliaikaiselle vierastyövoimalle voitaisiin<br />
tarjota majoitusta kunnon aamiaisella. Kunnostetut kylätalot ovat hyviä tukikohtia kylissä palvelut<br />
pyörillä –periaatteella kiertäville yrittäjille. Samalla saadaan vuokratuloa kiinteistöjen ylläpitoon.<br />
Aikaan ja paikkaan sitomattomista palveluista löytyy markkinarakoa: esimerkiksi tv:n imurointi<br />
tulipalovaaran ehkäisemiseksi, veitsien teroitus, asiointipalvelut). Ihmisten lisääntynyt vapaa-aika,<br />
uusavuttomuus ja suurten ikäluokkien eläköityminen tukevat monipuolisten<br />
kylä/maaseutumatkailu- ja nykyaikaisten kyläseppäpalveluiden kehittymistä. Bed and breakfast –<br />
majoituspalveluille tulee kysyntää mm. kotimassa tapahtuvan omatoimisen luontoretkeilyn<br />
kasvaessa Pohjois-Kymenlaaksossa Repoveden kansallispuiston ansiosta.<br />
61
Kylissä olisi tarvetta myös kattavalle kyläpalveluluetteloille. Niihin koottaisiin se, mitä palveluja<br />
kukin kyläläinen voisi tuottaa. Kylistä löytyy potentiaalia esimerkiksi lumitöiden ja polttopuiden<br />
tekemiselle, marjojen keruulle, lastenhoidolle, koiranhoidolle ja tuoreen leivän markkinoinnille<br />
esim. mökkiläisille (kylä/mökkitalkkari). Kyläsuunnitelmien yhteydessä koottaviin<br />
kyläpalveluhakemistoihin ei vielä ole saatu kattavasti kaikkea kylien palvelutarjontaa esille.<br />
Pehmeä askel yrittäjäksi voidaan toteuttaa osuuskunnan avulla. Pohjois-Kymenlaaksossa on<br />
muutama työosuuskunta. Asiakkaita voi kerätä ensin osuuskunnan jäsenenä ja säilyttää<br />
työttömyysturvansa niiltä päiviltä, jolloin työtä ei ole. Oman yrityksen perustaminen on turvallista<br />
toteuttaa vasta sitten, kun on olemassa varmuus tulojen riittävyydestä. Yrittämisen edellytysten<br />
parantaminen ja yrittämiseen rohkaiseminen ovat tärkeitä.<br />
Monipuolista toimintaa tarjoava maaseutu sitouttaa koulutetun nuorison oman synnyinkylänsä<br />
kehittämiseen. Leader-toiminta mahdollistaa maaseudun monipuolisen mikroyrittäjyyden<br />
kehittämisen.<br />
Pienyritysten yhteistyön edistäminen ja yhteistyömallien luominen on tärkeää. Yhteistyöllä saadaan<br />
esimerkiksi lisää volyymiä isompiinkin toimituksiin. Palvelujen ja työn siirtyminen ns. call<br />
centereihin on kasvava suuntaus. Tällaiset keskukset voivat sijaita missäpäin Suomea tahansa (vrt.<br />
Taivalkoski).<br />
Uhkana nähdään, että Pohjois-Kymenlaakson maaseudun asuttamista ja yritysten sijoittumista<br />
voivat estää kaavoitukseen ja maankäyttöön liittyvät rajoitukset. Tärkeää on, että kaavoituksella ei<br />
estetä haja-asutusalueen elinvoimaisena pitämistä. Uhkana on, että jatkossa haja-asutusalueille ei<br />
myönnetä rakennuslupia.<br />
Hyvinvointiyhteiskunnan purkaminen voi olla sekä uhka että mahdollisuus. Vaarana on, että hyvin<br />
toimeentulevat hankkivat korkeatasoiset hyvinvointipalvelut yksityisiltä markkinoilta ja huonoosaiset<br />
joutuvat tyytymään yhteiskunnan entistä niukentuviin palveluihin.<br />
Energian hinta ja saatavuus ovat uhka, jos jatkossakin tukeudutaan lähinnä fossiilisiin<br />
polttoaineisiin. Maailmanlaajuinen kriisi voi aiheuttaa akuutin pulan energiasta. Teknologian ja<br />
tietoliikenneyhteyksien haavoittuvuus uhkaa taltioitua henkistä pääomaa. Paljon tietoa on<br />
sähköisessä muodossa ja tällaisen tiedon säilymisen varmistaminen on tärkeää. Tietoverkkojen<br />
kapasiteetin riittävyys, turvallisuus ja tekninen kehitys ovat epävarmuustekijöitä. Kaikki nämä<br />
heijastuvat nopeasti erityisesti maaseudun yritystoimintaan.<br />
Puutteellinen liiketoimintaosaaminen voi näkyä esimerkiksi hoivayrityksissä. Sosiaalipuolen töihin<br />
hakeutuu helposti henkilöitä, jotka tekevät kutsumustyötä. Nämä eivät aina osaa tai halua yhdistää<br />
hoivatyötä ja bisneksen tekoa.<br />
Pienyrittämisen ideana on ansaita toimeentulo. Tiukalla hintakilpailulla yrittäjät saattavat katkaista<br />
oman oksansa. Yritystoiminnan menestystekijöitä ovat osaaminen (esimerkiksi tarjousten<br />
laskeminen), koulutus, markkinointi sekä omien vahvuuksien tunnistaminen sekä heikkouksien<br />
vahvistaminen.<br />
62
6.5 <strong>Maaseutu</strong>asuminen ja maallemuutto<br />
Taulukko 12 <strong>Maaseutu</strong>asuminen ja maallemuutto -SWOT<br />
<strong>Maaseutu</strong>asuminen ja maallemuutto -teemaryhmä<br />
VAHVUUDET HEIKKOUDET<br />
Asukkaat ja kyläyhteisöt Asukkaat ja kyläyhteisöt<br />
aktiiviset kylät (kylätoiminta) houkuttavat uusia ihmisiä (esim. Vuolenkoski) maalla-asuminen vaatii tietynlaista asennetta<br />
kes äas ukkaita paljon, lisää toimijoita ja as iakkaita venäläistymis en/venäläis tynyt leima Kaakkois -Suomella<br />
vahva yhteis öllis yys, pidetään huolta toisis ta Asuinympäristö ja palvelut<br />
asuntojen tarjonta ei vastaa kysyntää laadullisesti Pohjois-<br />
Asuinympäristö ja palvelut<br />
Kymenlaaksossa<br />
edullis et tonttien hinnat ja tarjontaa on maas eutumais eman pusikoituminen<br />
Kymijoki ja muut ves is töt: rantatontteja ja harras tusmahdollis uuks ia kauppojen ja kyläkoulujen lakkauttamiset<br />
sijainti ja hyvät yhteydet pääkaupunkiseudulle: VT 6, VT 12, oikorata palvelut kaukana, tarjonta ei vastaa tarpeita<br />
monimuotoisuus: kulttuurimaisemat ja puhdas luonto teiden kunto ja kunnossapito<br />
Pohjois-Kymenlaaksolla ei vetovoimaista imagoa verrattuna muihin<br />
laajakaista saatavissa lähes joka talouteen Pohjois-Kymenlaaksossa kilpaileviin maakuntiin<br />
monipuolis ia tapahtumia ja kesätoreja kylis s ä kunnat markkinoivat ensisijais es ti taajamia ja panostavat taajamiin<br />
s eudulle tullut positiivista mainetta: Repoveden kansallis puis to, Verlan<br />
tehdasmuseo ym.<br />
MAHDOLLIS UUDET UHAT<br />
Asukkaat ja kyläyhteisöt Asukkaat ja kyläyhteisöt<br />
järvien pienrantatontit, kaavojen hyödyntäminen<br />
kylien omaleimais uuden es ille nostaminen: kylien oma markkinointi,<br />
tonttiasiamiesjärjestelmä, tonttipankki (yksityisten ja kuntien<br />
ei pidetä yhteyttä kyläläisiin, yhteisöllis yys häviää<br />
tonttitarjonta), s eudullinen muuttajaportaali muuttotappiot, nuoret muuttavat pois<br />
kylämaiseman hoidon suunnittelu ja yhteinen hoito (Valkealassa<br />
palvelujen puuttumisen seurauksena maaseudun autioituminen myös<br />
maisemanhoitosuunnitelmat)<br />
muuttajan vastaanottopalvelut: kyläyhteisöjen toiminnan kautta kylän väki<br />
kuntataajamissa<br />
tutuksi keskenään Asuinympäristö ja palvelut<br />
karjatalouden ja maanviljelyks en väheneminen tai loppuminen<br />
Asuinympäristö ja palvelut<br />
kokonaan: maisema pusikoituu ja kasvaa umpeen<br />
sijainnin hyödyntäminen: Heinola, Lahti, Kotka, Kouvola, Helsinki, valtatie<br />
12 ja 6, oikorata (H:kiin 1,5 tunnissa)<br />
yhteiskunnan välinpitämättömyys, miten rakennetaan, ei rakennettaisi<br />
avoimille pelloille, ryhmis sä ja lähellä tois iaan, otolliset rakennuspaikat,<br />
hylättäis iin kosteikot<br />
yhteis rantais et lomatontit: omarantais ia ei kaikille riitä rakennetun ympäris tön rapis tuminen, jos ei s aada uutta käyttöä<br />
vesitiet esim. Kuusankoski-Heinola (Kimolan kanavan sulutus, Siikakosken<br />
sulutus)<br />
rakentamis en kalleus, jäteves ijärjes telmät vaikkakin maa on "halpaa",<br />
alueella as uminen koetaan kalliiks i, kunnallis tekniikan joutuu<br />
rakentamaan itse<br />
peruskorjatut kylätalot yritys-, kokous- ja harras tetiloina kuntien rahapula, palvelutarjonnan heikentyminen<br />
vesihuolto-osuuskunta (puhdas vesi ja jätevesi) kyläkoulujen lakkauttaminen: lapsiperheitä vaikea saada muuttamaan<br />
luoda illuusio hyvästä asumisesta ja tehdä sen toteuttaminen mahd.<br />
helpoks i muuttajille<br />
maaseutusopimuksella esim. maisemanhoitotöitä kylissä: maisema säilyy<br />
ympäristökeskuksen käännyttäminen kaavoituksessa (kesäasunnot<br />
ympärivuotiseen käyttöön), kaavoitetun tonttimaan verotukseen<br />
vaikuttaminen,<br />
ympäristöstä huolehtiminen (maisema, jätehuolto, maatalouden<br />
ympäristökysymykset)<br />
63
Keskeisimpänä maaseutuasumisen vahvuutena pidetään luontoa. <strong>Maaseutu</strong>asumisen kannalta<br />
ehdottomia vahvuuksia Pohjois-Kymenlaaksossa ovat ilman puhtaus, metsät ja vesistöt sekä<br />
mahdollisuus luonto- ja liikuntaharrastuksiin. <strong>Maaseutu</strong> asumispaikkana on väljä ja tilava.<br />
Asuminen on halpaa, vapaata, rauhallista ja turvallista. Tontteja ja taloja on myös hyvin saatavilla ja<br />
ne ovat hinnaltaan huomattavasti edullisempia kuin esim. pääkaupunkiseudulla. <strong>Maaseutu</strong>asuminen<br />
tarjoaa myös mahdollisuuden kotieläinten pitoon ja kasvien kasvattamiseen.<br />
Pohjois-Kymenlaakso on saavuttanut positiivista mainetta, mm. Onni muuttaa maalle -hankkeen<br />
myötä. Repovesi, Verla ym. luonto- ja matkailukohteet edesauttavat myös alueen positiivisen<br />
maineen kerryttämistä. Alueen maaseudulta löytyy idyllisiä kulttuurimaisemia, jotka osaltaan<br />
vahvistavat myönteistä maaseutukuvaa ja maalla asumista.<br />
Alueen maaseudulla elää yhä vahva maaseutuhenki, yhteisöllisyys ja huolenpito toisista.<br />
Kylätoiminta on vireyttänyt maaseutua. Kylät ovat yhä enemmän suuntautuneet itse luomaan omaa<br />
tulevaisuuttaan. Aktiiviset ja aktivoituvat kylät voivat niin ikään houkuttaa alueelle uusia ihmisiä.<br />
Myös sijainti, hyvät liikenneyhteydet mm. pääkaupunkiseudulle, kattava tieverkko, oikorata ja<br />
pendelöinti luettiin alueen maaseutuasumisen vahvuuksiin. Vahvuuksina pidettiin myös<br />
laajakaistaa, vesiosuuskuntien olemassaoloa ja maaseutuasumista edistävää hanketoimintaa.<br />
Toistaiseksi vakaa teollisuus on myös tarjonnut alueen ihmisille työpaikkoja.<br />
<strong>Maaseutu</strong>asumisen heikkoutena nähdään huonot julkiset kulkuyhteydet, teiden kunto sekä pitkät<br />
etäisyydet ja matkat. Kyläkoulujen puute ja lakkautukset, kauppojen sulkeminen ja palvelujen<br />
kaukaisuus vaikeuttavat asumista maaseudulla.<br />
Asuntojen tarjonta ei vastaa kysyntää laadullisesti. Eniten kysyntää on rantatonteille ja keskustan<br />
lähistöllä sijaitseville kiinteistöille. Maiseman pusikoituminen, piittaamattomuus ympäristöstä ja<br />
ympäristöarvoista heikentää maaseudun viihtyvyyttä. Jätevesien puhdistaminen, vesi- ja<br />
viemäröintiasiat eivät ole vielä kaikilta osin kunnossa.<br />
Pohjois-Kymenlaaksolla ei ole myöskään vetovoimaista imagoa verrattuna muihin kilpaileviin<br />
maakuntiin. Ylipäätään seudun identiteetti ei ole kovinkaan vahva. Alueen<br />
venäläistynyt/venäläistymisen leima luettiin niin ikään heikkouksiin.<br />
Myös maaseudun heikon arvostuksen koettiin vaikuttavan maaseutuasumisen edellytyksiin<br />
heikentävästi (Kymenlaakso on teollisuusmaakunta). Esimerkiksi joidenkin kuntien asenteessa olisi<br />
parantamisen varaa. Kunnat suhtautuvat melko nihkeästi kyliin ja panostavat ensisijaisesti<br />
taajamiin.<br />
Heikkouksiksi luetaann myös yhteistilojen puuttuminen, kunnallistekniikan puute, riippuvaisuus<br />
metsäteollisuuden työpaikoista, yhteisöllisyyden puute ja maaseudun ihmisten yleinen<br />
vaatimattomuus.<br />
<strong>Maaseutu</strong>asumisen mahdollisuuksia tunnistetaan paljon. Pohjois-Kymenlaakson mahdollisuutena<br />
nähdään hyvät yhteydet, tiestö, oikorata, nopeat junat, vesitiet (esim. Kuusankoski-Heinola), taksit<br />
ja kimppakyydit. Alueen otollista sijaintia pääkaupunkiseudun ja muidenkin kaupunkien (Heinola,<br />
Lahti, Kotka, Kouvola) läheisyydessä tulisi hyödyntää. Vanhaa rakennuskantaa tulisi hyötykäyttää<br />
nykyistä enemmän ja vanhoja rakennuksia tulisi kunnostaa. Remontoituihin kylätaloihin tulisi<br />
kehitellä lisää toimintaa. Mahdollisuuksia ovat mm. ruokapalveluyrittäjyys, lastenhoito, vanhusten<br />
majoittaminen sekä kesäkausiin ja erilaisiin tapahtumiin liittyvä majoitustoiminta. Suljettujen<br />
64
kyläkoulujen toimintaa voitaisiin jatkaa yksityiseltä pohjalta (myös mm. leirikoulujen<br />
järjestäminen).<br />
Halukkaille maallemuuttajarakentajille tontteja voitaisiin tarjota entistä enemmän myös yksityisten<br />
toimesta. Kylistä kaavoitettujen tonttien myynti vilkastuisi, jos myymättömien tonttien<br />
verokohteluun saataisiin muutos. Myös järvien ja jokien ranta-asutusta tulisi hyödyntää.<br />
Ympäristökeskukseen tulisi vaikuttaa, jotta kesäasuntoja saataisiin muutettua ympärivuotiseen<br />
käyttöön. Näin saataisiin maallemuuton yhdelle kohderyhmälle, kesäasukkaille, realistiset<br />
mahdollisuudet haaveensa toteuttamiseksi.<br />
Maiseman hoito, ympäristöstä huolehtiminen (jätehuolto, maatalouden ympäristökysymykset),<br />
kylämaiseman suunnittelu ja yhteinen hoito luovat mahdollisuuksia maaseutuasumisen<br />
vahvistamiselle. Puhdas ympäristö, ekologinen elämäntapa, yhteisöllisyys ja elämänlaatu ovat<br />
maaseutuasumisen tärkeitä tukipilareita.<br />
Yrittäminen luo tulevaisuuden mahdollisuuksia myös maaseudulle. Maatalouden erilaiset<br />
sivuelinkeinot, naisten yrittäjyys kylillä (hoiva, ruoka yms.) ja energiatuotanto (esim. puu, hake,<br />
ruokohelpi, biodiesel ja muut biopolttoaineet) luovat erilaisia elinkeinollisia mahdollisuuksia. Myös<br />
kokonaan uusia yrittäjyyden muotoja tulisi kehittää. Esimerkiksi tyhjillään oleviin navetoihin<br />
voitaisiin kehitellä uutta mikroyrittäjyyttä. Lisäksi majoituspalveluja voitaisiin räätälöidä esim.<br />
Repoveden matkailijoille.<br />
<strong>Maaseutu</strong>asumisen mahdollisuutena nähdään myös kylien markkinointi, kylien omien vahvuuksien<br />
esille nostaminen sekä kyläkohtainen tonttiasiamiesjärjestelmä ja tonttipankki. Kylien tontti- ja<br />
kiinteistötarjonta on tarpeen koota seudulliseen portaaliin Internetiin. Potentiaalisina<br />
maallemuuttajaryhminä nähdään esimerkiksi kesämökkiläiset, eläköityneet paluumuuttajat ja<br />
perheenperustamisvaiheessa olevat nuoret. Mahdollisuuksina mainitaan maallemuuton lisäksi<br />
etätyö, palvelujen uudelleen järjestäminen, kylien omatoimisuus palvelujen tuottamisessa,<br />
kylätoiminta, maaseudun rakentamisperinteen säilyttäminen, vesiosuuskunnat, työvoiman<br />
saatavuus, yhteistyö ja verkostoituminen, kuntien myönteinen asenne sekä maaseudun kaikkinaisen<br />
arvostuksen nostaminen.<br />
Nuoret katoavat opiskelemaan kaupunkeihin ja usein myös jäävät sinne. Ajatukset palaavat<br />
kuitenkin kotiseudulle viimeistään lastenhankintavaiheessa. Muualle opiskelemaan lähteneet nuoret<br />
ovat potentiaalinen maallemuuton markkinointikohde, kun perheen perustamisen vaihe on<br />
ajankohtainen.<br />
Ekologisen elämäntavan lisääntyminen ja elämänlaatuun panostaminen lisäävät maallemuuttoa.<br />
Myös mahdollisuus energiaomavaraisuuteen saattaa olla tulevaisuudessa maallemuuton<br />
vaikuttimena fossiilisten polttoaineiden hinnannousun johdosta.<br />
<strong>Maaseutu</strong>asumisen uhkana nähdään palvelujen vähenemisen sekä sitä seuraavana ilmiönä<br />
maaseudun autioitumisen. <strong>Maaseutu</strong>asumisen kannalta rakennetun ympäristön rapistuminen ja<br />
rakennusten kunnon heikkeneminen on erityinen uhka, jos rakennuksille ei keksitä uutta käyttöä.<br />
Rakentaminen on toisaalta myös maaseudulla aika kallista, sillä kunnallistekniikan joutuu<br />
rakentamaan itse (jätevesijärjestelmät ym.), vaikka maa olisikin halpaa. Kaavoitus- ja<br />
verotusjärjestelmät asettavat lisäksi omat rajoituksensa tonttimyynnille.<br />
<strong>Maaseutu</strong>maisemalle käyttämätön maatalousmaa on omanlaisensa uhka. Viljelyn loppuessa<br />
pelloilta maisema pusikoituu. Talot autioituvat ja pelloille rakentaminen umpeuttaa perinteistä<br />
maaseutumaisemaa.<br />
65
Maatalouden rakennemuutos nähdään uhkana myös maaseutuasumisen kannalta; vain suuret tilat<br />
pärjäävät ja pienet kuolevat. Viljely ja maataloustuotteet uhkaavat alueella vähentyä tai loppua<br />
kokonaan.<br />
Myös muuttotappiot ja nuorten muuttaminen pois alueelta on vakava uhka tulevaisuuden<br />
maaseutuasumiselle. Jos perinteistä maaseudun kulttuurihistoriaa ei tunneta, joka antaisi taustaa<br />
maaseutuasumiselle, ei maaseudulla asuminenkaan kiinnosta. Myös mahdolliset kulttuuriset<br />
konfliktit maaseudun asukkaiden ja kaupunkilaisten välillä (lannanlevitys vs. pyykinkuivaus)<br />
saattavat kärjistyä tulevaisuudessa.<br />
<strong>Maaseutu</strong>asumisen uhkina mainitaan myös erilaiset katastro<strong>fi</strong>t (esim. ympäristökatastro<strong>fi</strong>),<br />
yrittämisen byrokraattiset esteet/hidasteet, julkisen liikenteen loppuminen, polttoaineen hinta,<br />
järjestäytynyt rikollisuus, yhteisöllisyyden häviäminen, kyliin jäävien syrjäytyminen, metsätalouden<br />
passivoituminen, paperitehtaiden sulkeminen sekä infrastruktuurin ja liikenneturvallisuuden puute.<br />
Toimijoiden vaarana on tulevaisuuden visioiden menettäminen ja työhön väsyminen. Myös<br />
yhteiskunnan välinpitämättömyys tai myötämielisyyden puute maaseutuasumista kohtaan esiintyi<br />
uhkana.<br />
66
6.6 Kylämatkailu<br />
Taulukko 13 Kylämatkailu -SWOT<br />
SWOT kylämatkailu<br />
VAHVUUDET: HEIKKOUDET:<br />
Sijainti ja ympäristö Toimijat ja kumppanuus<br />
Pohjois-Kymenlaaksolla hyvä sijainti/saavutettavuus (esim.<br />
pääkaupunkiseutu, Pietari)<br />
erikoislaatuinen sijainti: eteläisen Suomen ja Järvi-Suomen rajalla<br />
(Salpausselkä)<br />
puhdas ja monimuotoinen luonto, rauha, arvokkaat luontokohteet,<br />
Repoveden kansallispuisto, Mustilan Arboretum jne. yhteistyön puute matkailuyrittäjien välillä<br />
viihtyisät kylämaisemat jbyrokraattisuus<br />
este yrittäjyydelle myös matkailussa<br />
Matkailulliset vetovoimatekijät<br />
mikro/matkailuyrittäjille<br />
vahvat kulttuuriperinteet ja -kohteet: Verlan tehdasmuseo Unescon Matkailun infra<br />
Pohjois-Kymenlaaksolla kiinnostava historia (Ruotsin ja Venäjän raja-alue)<br />
kylissä paljon nähtävyyksiä ja maaseutukulttuuria tarjolla (esim.<br />
majoitustilojen laatu (Malo-luokitus)<br />
Kallioniemen ja Tirvan tanssilavat) Alueen imago ja organisoituminen<br />
maatilat mahdollisuus ja vahvuus: toimia osittain tai kokonaan matkailun alueen matkailuperinne aika heikko johtuen savupiipputeollisuudesta:<br />
puitteissa<br />
Pohjois-Kymenlaakso läpikulkualuetta<br />
pienyrittäjyys tuo joustavuutta (jotkut asiakkaat haluavat käydä pienessä<br />
kohteessa ja saa henk.koht. palvelua)<br />
matkailuyrittäminen nuorta Pohjois-Kymenlaaksossa, ei löydetty<br />
vahvuutta<br />
turvallisuus: erityisesti Venäjälle markkinoidessa turvallisuus korostuu omaleimainen (lähi)ruokaperinne puuttuu, ei ole Kymenlaakso-menyytä<br />
MAHDOLLISUUDET: UHAT:<br />
Toimijat ja verkostoituminen Yleisiä uhkakuvia<br />
verkostoituminen eri toimijoiden välillä (matkailu- ja ohjelmapalveluyrittäjät<br />
ja yrittäjyyttä tukevat yhdistykset, oppaat yms.) luonnon kuluminen paikallisesti<br />
Pohjois-Kymenlaakson markkinoinnin ja myynnin keskittäminen "yhdelle<br />
luukulle" mielikuva, että Kymijoki saastunut ja Kouvola tylsä kaupunki<br />
Matkailun infra<br />
bed-and-breakfast palvelujen tarjoaminen (esim. omatoimiretkeilijöille,<br />
ryhmämatkalaisille)<br />
vuokramökkien määrän kasvattaminen<br />
saastuminen/ympäristön suojelu (vesi ja jätehuolto järjestää siten, että<br />
haitalliset aineet eivät joudu luontoon)<br />
talouselämän lama-ajat, kysynnän heikkeneminen saattaa rassata<br />
pienyrittäjiä enemmän<br />
byrokratian lisääntyminen, liika jo nytkin, terveysvalvonta, mitä<br />
tulevaisuudessa tullaan edellyttämään?<br />
junayhteyksien paraneminen Helsingistä (oikorata) ja Pietarista palvelujen hinnoittelu liian korkeaksi<br />
vesistöyhteys Kymijoelta Päijänteelle (Kimolan kanavan ja Siikakosken<br />
sulutus)<br />
ulkoilureitit, moottorikelkkareitit, hevosreitit, venereitit<br />
Tuotteistaminen<br />
ympärivuotisuus (esim. kalastus- ja metsästysmatkailu)<br />
teemamatkailu (esim. vaeltaminen, ruoka, käsityöt ja taustatietoa esim.<br />
paikallishistoriasta)<br />
melonta-, pyöräily-, moniaktiviteettimatkailupaketit<br />
Kymijoki-rajajoki: jokeen rajana liittyvää historiaa tuotteistaa: tarinoita<br />
Repoveden kansallispuisto, tuleva luontokeskus: luontomatkailun veturina<br />
panostaminen markkinoinnissa tuotekokonaisuuksiin yksittäisten<br />
matkailutuotteiden sijasta<br />
kylämatkailupaketti: kootaan kylien nähtävyyksistä, ruoka-, majoitus- ja<br />
ohjelmapalveluista (Jaala näkyvissä -hanke)<br />
kylämatkailu ympäristöystävällistä: energian hinnannousu edistää<br />
lähimatkailua<br />
67<br />
matkailuyrittäjyys pienimuotoista ja matkailuyrityksiä vähän Pohjois-<br />
Kymenlaaksossa<br />
kylissä tai pienissä yrityksissä usein ei ole tarjolla muita palveluita kuin<br />
pelkkä majoitus
Kylämatkailun vahvuuksina pidetään seudun sijaintia ja saavutettavuutta etenkin Pietarin ja<br />
Helsingin suunnista. Puhdasta luontoa ja luontokohteita, rauhaa, kylämaisemia sekä vahvoja<br />
kulttuuriperinteitä ja -kohteita pidetään niin ikään alueen kylämatkailun vahvuuksina. Venäjän<br />
läheisyyden katsotaan lisäksi luovan alueen historiaan kiinnostavuutta. Kylämatkailussa voitaisiin<br />
hyödyntää myös suomalaisia perinteitä. Esimerkiksi Korian Kallioniemen lavalla ulkomaalaiset<br />
ovat käyneet katsomassa suomalaista tanssilavakulttuuria. Jokaisesta pitäjästä löytyy lisäksi aina<br />
jokin matkailijoille markkinoitava matkailukohde (esim. Iitin kirkko, Mustila Arboretum Elimäellä<br />
jne.). Vahvuuksina mainittiin myös koulutetut toimijat ja heidän kielitaitonsa sekä monipuoliset<br />
koulutusmahdollisuudet (mm. HYO käännöstieteen laitos).<br />
Alueen vahvuudeksi luetaan myös turvallisuus. Turvallisuustekijät korostuvat erityisesti<br />
markkinoidessa kylämatkailupalveluja venäläisille. Vahvuutena nähdään maatilat, jotka<br />
mahdollistavat toimimisen osittain tai kokonaan matkailuyrittäjyyden parissa. Tietty asiakaskunta<br />
myös arvostaa asiointia pienessä kohteessa, jossa saa henkilökohtaista palvelua. Yksilöllisen<br />
palvelun avulla kylämatkailuun voidaan luoda ainutlaatuisuutta. Pienyrittäjyys takaa lisäksi<br />
joustavuuden kylämatkailutoimintaan.<br />
Heikkoudeksi koetaan, että matkailuyrittäjyys on Pohjois-Kymenlaakson alueella vielä nuorta ja<br />
pienimuotoista, eikä matkailun vahvuuksia ole vielä välttämättä löydetty. Matkailuyrityksiä on<br />
alueella vähän ja suoranaisia matkailun vetureja puuttuu. Alue toimii pikemminkin<br />
läpikulkualueena Itä-Suomeen, Karjalaan ja Venäjän puolelle. Kymenlaaksosta puuttuu myös<br />
omaleimainen (lähi)ruokaperinne. Ei ole olemassa Kymenlaakso-menyytä tai kymenlaaksolaista<br />
ruokaa, joka erottaisi meidät muista. Heikkoutena nähdään myös yhteistyön puutteen<br />
matkailuyrittäjien välillä. Jatkossa tulisikin panostaa palvelujen paketointiin yhteistoimin.<br />
Kylämatkailun heikkouksina mainittiin myös lentokentän, oma-aloitteisuuden ja<br />
pienyrityskulttuurin puute, matkailusesongin lyhyys sekä tulkkausongelmat.<br />
Niin ikään majoitustilojen laatu ja taso herättää kysymyksiä. Majoituspalvelujen tulisi olla tarpeeksi<br />
tasokkaita ollakseen houkuttelevia. Tällä hetkellä myös kylien tai pienten yritysten matkailupalvelut<br />
voivat olla hyvinkin vaatimattomia, jopa niin, ettei tarjolla ole muuta palvelua kuin majoituspalvelu.<br />
Heikkoutena tulee esille myös julkisten rahoitusinstrumenttien soveltumattomuus<br />
mikro/matkailuyrittäjille. Starttirahat, markkinointiavustukset jne., joita TE-keskus tarjoaa, ovat<br />
soveltumattomia pienyrittäjille. Kylämatkailuyrittäjyyden heikkoutena ja esteenä nähdään niin<br />
ikään byrokraattisuus. Lisäksi myös liikenteen lisääntyminen nostetaan yhdeksi kylämatkailun<br />
heikkoudeksi.<br />
Kylämatkailun mahdollisuuksia tunnistetaan paljon. Mahdollisuutena nähdään verkostoituminen<br />
eri toimijoiden välillä, joka käsittäisi niin varsinaiset matkailuyrittäjät kuin yrittäjyyttä tukevatkin<br />
yritykset, toimenpiteet ja toimijat esim. oppaat. Tällöin matkailuyrityksissä selvittäisiin<br />
pienemmällä investointimäärällä, kun yrittäjä voisi ostaa palveluja toiselta matkailuyrittäjältä.<br />
Verkostoitumiseen kannattaisi panostaa myös tiedotuksessa ja markkinoinnissa. Yritysten tulisi<br />
myös pro<strong>fi</strong>loitua ja yritysten kilpailukykyä täytyisi kehittää palvelun ja laadun suhteen.<br />
Uudenlaisena kylämatkailun mahdollisuutena nähdään myös teemamatkailu. Alueen talvimatkailun<br />
saisi kenties nousemaan teemamatkailun avulla. Myös teemoitettuja retkiä ja kurssilomia voitaisiin<br />
järjestää enemmän. Esimerkiksi käsityöt, ruoka, taide, vaeltaminen, luonto, eläimet ja linnut<br />
voisivat olla teemamatkailun teemoja. Bed and breakfast -tyyppistä palvelua tulisi lisätä ja sen<br />
tarjoamisessa voitaisiin suuntautua esimerkiksi pyöräilymatkailijoihin. Esimerkiksi Repovedellä<br />
asiakasvirtaa on paljon ja siellä käyvät turistit saattaisivat olla tyytyväisiä vaatimattomampaankin,<br />
luontoystävälliseen majoituspalveluun. Terveysviranomaisten määräykset ovat kuitenkin Suomessa<br />
68
tiukkoja ja byrokratia vaikeuttaa yrittäjyyttä. Terveen maalaisjärjen käyttö tässä suhteessa olisi<br />
tarpeellista.<br />
Yksi majoitusyrittäjyyden mahdollisuus on myös majoitusverkostojen perustaminen. Tällöin esim.<br />
bussillinen ihmisiä voitaisiin ”ripotella” eri paikkoihin/tiloille majoittumaan. Myös vanhenevalle<br />
väestölle (suuret ikäluokat, leskeksi jääneet naiset) tarjottavia palveluita, vanhojen<br />
hemmottelulomia ja hoitolomia voitaisiin kehitellä. Näissä hyvin pienikin panostus saattaisi riittää.<br />
Esimerkiksi savusaunat, kuhnekylvyt ym. vaatisivat yrittäjältä pienen pientä kouluttautumista ja<br />
investointia.<br />
Etenkin suuria ikäluokkia seuraava sukupolvi nähdään mahdollisuutena, joille<br />
kylämatkailupalveluja olisi mahdollista pro<strong>fi</strong>loida. Heillä ei ole enää velkaa, talot on maksettu ja he<br />
ovat tottuneet myös rahaa käyttämään. Kylämatkailun mahdollisuuksina pidetään myös<br />
majoitusmatkailua, erilaisten retkien tarjoamista majoittujille, yrittäjyyskoulutusta, kielitaidon<br />
lisääntymistä, junayhteyksien paranemista lähivuosina etenkin Helsingistä ja Pietarista,<br />
kylämatkailun ympäristöystävällisyyttä, maataloudesta muuhun toimintaan vapautuvia resursseja,<br />
kylien tunnettuuden parantamista, kyläyhteisöjen kehittymistä sekä uusia asukkaita ja lapsien<br />
lukumäärän lisääntymistä. Repoveden kansallispuistosta toivotaan lisäksi jatkossa Verlan<br />
tehdasmuseon tyyppistä menestystä. Matkailun ympärivuotisuutta kehittämällä elinkeinoon<br />
saataisiin olennaista kilpailuetua.<br />
Pohjois-Kymenlaakson puhdas ja monimuotoinen luonto tarjoaa hyvät olosuhteet ekomatkailulle.<br />
Luonnon rauhaa ja joutilaisuutta kaipaavat matkailijat voivat nauttia luonnon tarjoamasta terapiasta<br />
esimerkiksi matkailuun suuntautuvalla maatilalla. Tarjolla voisi olla myös mahdollisuus osallistua<br />
maatilan jokapäiväiseen työntekoon (lainsäädännön sallimissa rajoissa). Euroopassa<br />
luomumatkailun suosio on kasvamassa. Pohjois-Kymenlaaksosta voidaan kartoittaa matkailusta<br />
kiinnostuneet luomutilat, missä kaivataan lisätuloa maatalouden oheen.<br />
Tykkimäen huvipuisto Kouvolassa, Verlan tehdasmuseo Jaalassa sekä Repoveden kansallispuisto<br />
Valkealassa voivat toimia muiden matkailualan yritysten veturina. Näiden ympärille voisi koota<br />
laadukkaista oheispalveluista koostuvia matkailupaketteja. Näin saataisiin matkailijat viipymään<br />
alueella pidempään.<br />
Polttoaineen kallistuminen nähdään toisaalta uhkana, toisaalta mahdollisuutena. Polttoaineen hinnan<br />
noustessa lomamatkatkin ovat yleensä lyhempiä. Jos suomalaiset eivät lennä lomalle etelään, he<br />
matkailevat enemmän Pohjoismaissa, kotimaassa ja lähialueilla.<br />
Kylämatkailun uhkana nähdään byrokratian lisääntymisen. Byrokratiaa on liikaa jo nytkin.<br />
Lisääntyessään byrokraattisuus johtaa siihen, että ihmiset uskaltavat vielä harvemmin ryhtyä<br />
matkailuyrittäjiksi. Ympäristön saastuminen nähdään uhkana, johon voidaan myös vaikuttaa.<br />
Esimerkiksi jätevesi- ja jätehuolto voidaan järjestää siten, että haitalliset aineet eivät joudu<br />
luontoon. Uhkina pidettiin myös luonnon kulumista paikallisesti, väestön vanhenemista ja nuorten<br />
pakoa maalta.<br />
Talouselämän lama-aikojen katsotaan vaikuttavan etenkin pienyrittäjien toimintamahdollisuuksiin.<br />
Uhkana nähdään myös palvelujen liian korkea hinnoittelu sekä mielikuvat Kymijoen<br />
saastuneisuudesta ja Kouvolasta tylsänä kaupunkina. Kuntien huono taloudellinen tilanne vaikeuttaa<br />
lisäksi tuen saamista eri toiminnoille. Niin ikään todetaan, että uhkat ovat usein yleismaailmallisia,<br />
joihin ei välttämättä voida edes vaikuttaa.<br />
69
6.7 Luonto ja ympäristö<br />
Taulukko 14 Luonto ja ympäristö -SWOT<br />
Ympäristö ja luonto -teemaryhmä<br />
VAHVUUDET HEIKKOUDET<br />
Sijainti ja ympäristö<br />
Pohjois-Kymenlaaksossa puhtaat vesistöt ja niiden runsaus:<br />
Ympäristö<br />
perustetut kosteitko, laajat pohjavesivarat<br />
luonnon monipuolisuus (Kymijoki ja muita vesistöjä, Repovesi,<br />
huonot vaelluskalakannat<br />
Mustila).) luonnon roskaantuminen, metsien piilokaatopaikat<br />
monimuotoisuus tilakohtaista: luomutuotanto jne. Pohjois-Kymenlaaksosta puuttuu kotieläinpiha<br />
elinvoimainen maa- ja metsätalous (es im. metsänomis tajat itse<br />
hoitavat/suojelevat)<br />
riistapellot lisääntyneet Toimijat<br />
omistusmaiden pilkkoutuneisuus: pienten osakaskuntien omistamat<br />
vesialueet<br />
toimiva jätehuolto maaseudun arvoja ei osata tunnistaa/hyödyntää<br />
Toimijat ja osaaminen maaltamuutto myös rapauttaa kylämaisemaa<br />
ympäristöosaamista löytyy toimijoiden ikääntyminen<br />
hyvin organisoitu riistanhoito heikko verkostoituminen: yhteistoimintaorganisaatiot puuttuvat<br />
elinkeinonharjoittajien toimia ei ymmärretä (perustuvat vääriin<br />
uskomuksiin)<br />
Ympäris töris k it<br />
vaarallisten aineiden kuljetus (VT 6, 12, rautatie)<br />
luonnonsuojelun ja luonnonvarojen käytön yhteensovittaminen<br />
epäonnistunut<br />
MAHDOLLISUUDET UHAT<br />
Infra<br />
venereittien lisääminen, varustelu (esim. Kimolan kanavan<br />
As uminen<br />
sulutus) maaseudun autioituminen, muuttotappio: maisemien umpeen kasvu<br />
rakentamisen ohjauksen epäonnistuminen (jos uudet rakennukset<br />
ohjatut / valvotut moottorikelkkareitit<br />
eivät istu maisemaan)<br />
vesistöjen hoito ja kunnostus, riistanhoito ja kalastus Infra ja resurssit<br />
Elinkeinojen kehittäminen kestävä kehitys huomioiden heikentyvä jätehuolto, ihmisten välinpitämättömyys<br />
maisemanhoitoyrittäjyys resurssipula ympäristön hoidossa<br />
erityisympäristötuet: kylämaisema, perinnebiotoopit liikenteen lisääntyminen ja ympäristöriskit<br />
luontomatkailu; huonosti järjestettyä, ohjaus saatava paikalliselta<br />
maaseutusopimuksen käyttö ympäristön kunnostuksessa vetäjältä<br />
Pohjois-Kymenlaakson lähiruoka, perinneruuat ja luomutuotteet luonnonsuojelun ja -varojen käytön epätasapaino<br />
ekokäsityöt, luonnon keräilytuotteet vanhojen tieto-taitojen unohtuminen tekijöiden myötä<br />
uusiutuvat luonnonvarat, bioenergia (metsä ja pelto)<br />
luontoarvot huomioon ottava luontomatkailu<br />
paikallinen metsätyskulttuuri matkailutuotteiksi<br />
riistanhoito-metsästys-erätaidot: kouluihin opetusta<br />
70
Vahvuutena nähdään, että Pohjois-Kymenlaaksossa on elinvoimainen maa- ja metsätalous. Joka<br />
kymmenes tila on luomutuotannolla. Metsänhoito on toimivalla pohjalla. Kosteikkoja on perustettu,<br />
jotta monipuolinen lintukanta säilyisi. Metsänomistajat hoitavat itse omia metsiään ja huolehtivat<br />
näin omalta osaltaan toimeentulostaan sekä suojelevat luonnon monipuolisuutta ja sen säilymistä.<br />
Riistapellot ovat lisääntyneet riistanhoitoyhdistysten valistustyön pohjalta. Myös metsästys ja<br />
riistanhoito ovat hyvin organisoituja, esimerkiksi pienpetojen vähentäminen on parantanut<br />
lintukantoja.<br />
Pohjois-Kymenlaaksossa on monipuolinen, upea luonto ja rikas kulttuuriympäristö. Pohjoinen<br />
Kymenlaakso on raja-aluetta, etelässä on alankoa ja pohjoisessa alkaa ”metsä- ja järvi-Suomi”.<br />
Alueella on yksi Suomen kansallispuistoista, Valkealassa sijaitseva Repoveden kansallispuisto, jolla<br />
on erinomainen virkistysarvo. Pohjois-Kymenlaakson puhtaat vesistöt ovat hyviä virkistyskäyttöön<br />
sopivia kohteita. Kymijoki on merkittävä väylä Keski-Suomesta Suomenlahdelle.<br />
Pohjois-Kymenlaaksossa sijaitsee myös Verlan historiallinen tehdasmuseo, joka on hyväksytty<br />
UNESCO:n maailmanperintöluetteloon.<br />
Alueelta löytyy hyvin luonto/ympäristöosaamista niin tiedon kuin paikallisten seurojen koulutuksen<br />
suhteen. Pohjois-Kymenlaaksossa on toimiva jätehuolto, jota tehostetaan ja kehitetään koko ajan.<br />
Logistinen sijainti on hyvä, lähellä satamia ja maakuljetusten risteysasemassa (junaradalla suuri<br />
vaikutus).<br />
Heikkoudeksi koetaan, että paikallisten ympäristötoimijoiden verkostoituminen on huonoa,<br />
yhteistoimintaorganisaatiot (organisaatiomallit/verkostot) puuttuvat. Pohjois-Kymenlaakson alueen<br />
tunnettuus on melko huono, markkinointia pitäisi lisätä. Maaseudun luonto-, kulttuuri- ja maisemaarvoja<br />
ei osata tunnistaa eikä hyödyntää tehokkaasti. Alueelta puuttuu kotieläinpiha. Erilaisissa<br />
tapahtumissa on esillä eläimiä, mutta kiinteää paikkaa tämänlaiselle toiminnalle ei ole.<br />
Pieni osa vesistöistä on paikoitellen rehevöitynyt, vaelluskalakannat puuttuvat eikä vesialueiden<br />
pilkkoutuneisuus pieniin osakaskuntiin helpota alueiden virkistyskäyttöä. Luonnon saastumista ei<br />
olla saatu kuriin. Luontoa roskataan ja metsistä sekä sorakuopista löytyy piilokaatopaikkoja.<br />
Luonnonsuojelun ja luonnonvarojen käytön yhteen sovittaminen ei aina ole onnistunut tiedon<br />
puutteen takia. Ihmisillä on esimerkiksi vääriä uskomuksia tehokkaasta metsänhoidosta tai<br />
riistanhoidosta. Keräilytuotteiden hyödyntäminen on vähäistä, niiden saattaminen<br />
matkailupaketeiksi ja kursseiksi tutustuttaisi ihmiset myös luontoon uudelleen.<br />
Pohjois-Kymenlaakson teillä liikkuu paljon raskasta liikennettä. Vaarallisia aineita kuljetetaan sekä<br />
rekkaliikenteessä että rautateitä pitkin. Tämä tuo alueelle omat ympäristöriskinsä.<br />
Aiemmin mökkien rakentaminen on ollut hallitsematonta ja ympäristöasioista ei ole huolehdittu.<br />
Vuoden 2004 alussa voimaan tullut uusi lakimuutos jätevesiasioissa tuo parannusta asiaan, muttei<br />
tarpeeksi nopeasti. Siirtymäaikaa on kymmenen vuotta. Mökkien vuokraustoiminnassa pystyttäisiin<br />
tehokkaammin hyödyntämään eri sesongit. Kesäsesonkia voisi syksyllä jatkaa mökkien<br />
vuokrauksella kalastuksen ja metsästyksen harrastajille.<br />
Pohjois-Kymenlaakson alueen heikkouksia on maaltamuutto ja toimijoiden ikääntyminen<br />
maaseudulla. Alueen maaseudun ympäristön ja luonnon markkinointi kaipaisi tehostusta ja uusia<br />
menetelmiä.<br />
Mahdollisuutena nähdään, että parantamalla alueen markkinointia avautuvat myös kansainväliset<br />
matkailumarkkinat. Tärkeää on kuitenkin saada ensin suomalaiset ymmärtämään<br />
71
pohjoiskymenlaaksolaisen luonnon arvo ja lisäämään kansallista matkailua ennen kuin lähdetään<br />
valloittamaan maailmaa. Luonnon mieltä eheyttävä vaikutus on huomattava, tulevaisuudessa<br />
pelkästään metsän hiljaisuuden kuunteleminen tuo matkailijoita nauttimaan Pohjois-Kymenlaakson<br />
jylhästä luonnosta. Jatkossa entistä tärkeämpää tulee olemaan kestävän kehityksen periaatteiden<br />
noudattaminen kaikessa luontoa ja myös rakennettua ympäristöä koskevassa toiminnassa. Myös<br />
luontomatkailun tulee pohjautua ekologisesti kestävälle periaatteelle.<br />
Jo aikaisemmin pohjustettu yhteistyö eri toimijoiden välillä on saatava kunnolla verkostoitumaan,<br />
jolloin sitä voidaan kehittää edelleen. Tästä esimerkkinä ovat yhteistyöllä toteutetut yhtenäiset ja<br />
kattavat moottorikelkkareitit, joita paikalliset asukkaat valvoisivat ja ohjeistaisivat.<br />
Kymijoki ja alueen muut vesistöt avaavat mahdollisuuksia kalastusmatkailussa sekä vesiliikenteessä<br />
mahdollisen Kimolan kanavan sulutuksen jälkeen. Vesistöjen hoidolla ja kunnostuksella sekä<br />
tehostuneella markkinoinnilla voidaan parantaa entisestään Kymijoen virkistyskäyttöä varsinkin<br />
joen pohjoisella puolella. Venereittien lisääminen alueella (mm. Kimolan kanavan ja Siikakosken<br />
sulutus) tehostaisi myös liikkumista alueiden välillä.<br />
Maisemanhoidon pienyrittäjyys ja kulttuuriperinnön vaaliminen lisäisivät alueen houkuttelevuutta.<br />
Erityisympäristötukea voivat hakea myös muut kuin viljelijät perinnebiotooppien vaalimiseen.<br />
Myös maaseutusopimuksen avulla voidaan saada kunnostettua kylämaisemia. Tällaisten<br />
julkishyödykkeiden kohentamisen voidaan hakea rahoitusta esimerkiksi ympäristökeskukselta,<br />
tielaitokselta tai kunnalta.<br />
Bioenergia ja uusiutuvat luonnonvarat (metsä- ja peltoenergia) ovat alueen tulevaisuuden näkymiä.<br />
Runsaat pohjavesivarat pitäisi osata hyödyntää ja markkinoida myös tällä alueella.<br />
Luomutuotannolla tuotetut lähiruuat ja niiden tuotteistaminen ja tunnetuksi saattaminen on<br />
tulevaisuuden mahdollisuuksia. Myös perinneruokien reseptien tallentaminen, tekemisen taitojen<br />
ylläpito sekä perinteen säilyttäminen ovat mahdollisia aina hankkeiksi saakka. Myös ekokäsityöt<br />
(pajutyöt, puutiinut yms.) ovat osa maaseudun markkinointia ja perinteiden säilyttämistä.<br />
Pääkaupunkiseudun lapset ja asukkaat ovat potentiaalinen asiakaskunta luontomatkailua ajatellen.<br />
Pohjois-Kymenlaakson alue on melko turvallista ja luonto on puhdas teollisuudesta huolimatta.<br />
Tehokkaampi vuodenaikojen hyödyntäminen matkailussa toisi vuokramökeille tasaisen käytön<br />
(markkinointi kalastus-metsästysaikaan). Keräilytuotteiden tehostettu markkinointi ja kurssitus<br />
voisi tuoda myös pienyrittäjyyttä alueelle.<br />
Pohjois-Kymenlaakson maaseutuun kohdistuu samoja uhkatekijöitä kuin mihin muualle tahansa<br />
Suomessa. <strong>Maaseutu</strong> autioituu, väki vähenee ja ikääntyy, näin on vaikeampaa löytää maaseudun<br />
puolestapuhujia. Vesistöjen rehevöityminen on yhä edelleen uhka. Seuratoiminnassa jäsenten<br />
ikääntyminen haittaa sekä riista- että kalakantojen hoitoa. Se tuo eteen sen tosiasian, että<br />
esimerkiksi hirvikannat nousevat tulevina vuosina runsaasti ja kannan huoltaminen jää yhä<br />
pienenevän joukon hoidettavaksi..<br />
Maaseudun kulttuurimaiseman ränsistyminen on uhka. Maisemat kasvavat umpeen, rannat ja kylän<br />
raitit pusikoituvat. Rakentamisen ohjauksessa on epäonnistuttu, jos uudet rakennukset eivät istu<br />
maisemaan. Ympäristön hoidon resurssipula asettaa uusia haasteita tekijöilleen.<br />
Liikenne on koko ajan lisääntymässä koko Kaakkois-Suomen ja näin ollen myös Pohjois-<br />
Kymenlaakson alueella, mikä nostaa ympäristöonnettomuuksien riskiä. Jätehuollon<br />
72
toimimattomuus ja tulevaisuuden haasteet sekä ihmisten välinpitämättömyys uhkaavat alueen<br />
luontoa.<br />
Luontoarvot on nostettu mukaan politiikan välineiksi, mutta samalla on kuitenkin luonto- ja<br />
ympäristöasioiden tietoisuus lisääntynyt. Mm. eränkäyntiä ja ympäristöasioita koskevat vanhat<br />
tiedot ja taidot ovat vaarassa hävitä perimätiedon katoamisen myötä.<br />
Luontomatkailun huono organisointi karkottaa mahdolliset ulkopuoliset, alueen ympäristöstä<br />
kiinnostuneet ihmiset pois. Valvonnan puute ja paikallisen alueen kirjoittamattomien sääntöjen<br />
tietämättömyys, esimerkiksi retkeilijöiden keskuudessa, aiheuttaa paikallisille metsän- ja<br />
maanomistajille harmia, jolloin yhteistyön kehittäminen vaikeutuu.<br />
6.8 Nuoret<br />
Taulukko 15 Nuoret-SWOT<br />
Nelikenttä<br />
Vahvuudet<br />
hyvät opiskelumahdollisuudet (Kyamk)<br />
SRK-nuorten toiminta vahvaa<br />
nuorilla vaikutusmahdollisuuksia (nuorisoparlamentit,<br />
kylätoiminta)<br />
turvallinen kasvuympäristö<br />
ei ruuhkia<br />
rauhallinen asuinympäristö<br />
laajakaista<br />
kaikki tuntee toisensa<br />
yhteistyökyky<br />
innovatiivisuus<br />
luonto<br />
rentoutumismahdollisuudet luonnossa<br />
tilaa olla ja elää omalla tavallaan<br />
Mahdollisuudet<br />
Pohjois-Kymenlaakson opiskelupaikat<br />
tasokkaat kaupat<br />
tiivis ja innovatiivinen kyläyhteisö<br />
oma kolhoosikylä, passi, biodiesel yms. mahdollista<br />
verkostoituminen ja yhteistyö yli kylä- ja kuntarajojen<br />
ukkojen ilta seuratalolla<br />
kulkuyhteydet ok<br />
luonto<br />
nuoret palaa opiskelujen jälkeen takaisin<br />
kv-toiminnan avulla saadaan nuoria kylätoimintaan<br />
remontoidut kylätalot nuorten harrastetiloina<br />
kimppakyydit keskustan harrastuksiin<br />
seudullinen nuorisoneuvosto<br />
nuorten kesätyöpaikat yrityksissä<br />
nuorten harjoittelupaikat yrityksissä<br />
kotimaakuntaan kohdistuvien opinnäytetöiden tukeminen<br />
Heikkoudet<br />
Uhat<br />
nuorten tapahtumat keskittyneet liikaa Kouvolaan<br />
leiritoimintaa järjestää ainoastaan SRK<br />
ei yliopistoa<br />
epätasapuoliset kulkuyhteydet<br />
junayhteyksiä karsittu<br />
pitkä työmatka<br />
ei joukkoliikennettä kylissä<br />
nuoremmilla ei ole aikaa toimia kylällä<br />
kunta ei tue kylätoimintaa<br />
laajakaista ei kaikkialle mahdollinen<br />
kaikki tuntee toisensa<br />
liian vähän tietoa kunnan toiminnoista<br />
omista vaikutusmahdollisuuksista ei aina tietoa<br />
nuoret muuttaa pois<br />
nuoria ei saa mukaan aktiiviseen toimintaan<br />
tupakka-huumeet-alkoholi<br />
menee liian rauhalliseksi<br />
kylätoiminta vanhojen ”jehujen” niskoilla<br />
marttaseurat tms., joissa toivottomuudelle annetaan valta<br />
eläkepommi<br />
73
Vahvuutena nähdään, että Pohjois-Kymenlaaksossa on tarjolla nuorille jatko-opiskelupaikkoja<br />
toisen asteen oppilaitoksissa sekä ammattikorkeakoulussa. Kymenlaakson ammattikorkeakoulu<br />
tarjoaa monipuoliset ja laadukkaat opiskelumahdollisuudet esim. viestinnästä, liiketaloudesta sekä<br />
sosiaalialasta kiinnostuneille. Omaa yliopistoa ei Kymenlaaksossa ole, mutta Helsingin yliopiston<br />
käännöstieteen laitos edustaa korkeakoululaitosta alueella.<br />
Seurakunta on yksi harrastusmahdollisuuksien tarjoajista nuorille. Avointen ovien toimintaa<br />
nuorille tarjoavat sekä seurakunnat että kunnat. Luonnosta kiinnostuneille nuorille maaseutu antaa<br />
parastaan. Metsästyksestä, kalastuksesta ja luonnossa liikkumisesta kiinnostuneille on tarjolla hyvät<br />
puitteet ympäri vuoden. Paikalliset metsästysseurat ovat tehneet toimintaansa tutuksi tekemällä<br />
yhteistyötä koulujen kanssa.<br />
<strong>Maaseutu</strong> tarjoaa turvallisen kasvuympäristön lapsille ja nuorille. Asuinympäristönä maaseutu on<br />
rauhallinen ja yhteisöllisyys luo tiettyä turvallisuutta lasten ja nuorten elämään.<br />
Nuorilla on vaikutusmahdollisuuksia omissa asuinkunnissaan. Lähes kaikkiin on perustettu<br />
nuorisoparlamentti tai vastaava, jonka kautta nuorten ääni saadaan kuuluville kunnallisessa<br />
päätöksenteossa.<br />
Yliopiston puuttuminen alueelta merkitsee sitä, että osa nuorista lähtee opiskelemaan muualle.<br />
Tämä nähdään heikkoutena, koska helposti silloin myös jäädään opiskelupaikkakunnalle työhön<br />
ainakin perheen perustamiseen saakka. Lapsille oma kotikylä ja –kunta tarjoavat riittävästi<br />
harrastusmahdollisuuksia. Iän karttuessa harrastuksiin on usein lähdettävä kauemmas, etenkin jos<br />
haetaan erikoistuneempaa ohjausta esim. musiikin ja usein liikunnankin alalta. Nuorten tapahtumat<br />
keskittyvät useimmiten Kouvolaan. Nuorille suunnattuja leirejä järjestävät lähinnä vain<br />
seurakunnat. Julkisia liikenneyhteyksiä on karsittu. Harrastuksiin pääseminen edellyttää melkoisia<br />
kuljetusjärjestelyjä perheissä. Koulu ja omat harrastukset vievät niin paljon aikaa, että nuorten<br />
osallistuminen esimerkiksi kylätoimintaan on melko vähäistä. Kylätoimintaa ei usein koetakaan ns.<br />
nuorten jutuksi. Laajakaistayhteys ei ole vielä kaikkien ulottuvilla Pohjois-Kymenlaaksossa.<br />
Nuoret eivät aina ole tietoisia omista vaikutusmahdollisuuksistaan. Yhteiskunnallinen<br />
vaikuttaminen ei usein kiinnostakaan, kun nuorten elämän täyttävät omat läheisemmäksi koetut<br />
arkipäivän asiat.<br />
Pohjois-Kymenlaakson oppilaitokset koetaan vahvuutena ja voimavarana. Tarjoavathan ne<br />
opiskelupaikan suurelle osalle pohjoisen maakunnan nuorista. Tiivis ja innostava kyläyhteisö vetää<br />
puoleensa myös nuoria, jos nuoret osataan ottaa luontevasti kyläyhteisön yhteisiin toimintoihin<br />
mukaan. Vastuuta ja valtaa jakamalla pienissä osissa nuorten harteille saadaan uusia voimia<br />
kylätoimintaan mukaan.<br />
Seudullista yhteistyötä nuorten asioissa on opeteltu Kymen-Vuoksen 4H-piirin hallinnoimassa<br />
www-nuori.<strong>fi</strong> –virtaa maaseudun nuoriin hankkeessa. Voimien kokoaminen yhteen seututasolla on<br />
koettu tärkeäksi, kun kunnissa toimivat nuorisoparlamentit ovat toisinaan henkitoreissaan.<br />
Yhteistyö eri puolilla Suomea asuvien vastaavien seudullisten nuorisoverkostojen kanssa on koettu<br />
tärkeäksi sekä myös yhteisten nuorten tapahtumien järjestäminen seutukunnalla. Hankkeeseen<br />
varattu nuorten omatoimisuusraha on osoittanut, että nuoret toimivat aktiivisesti ja vastuullisesti.<br />
Nuorten omien ideoiden toteuttamiseksi myönnetty tuki on madaltanut kynnystä osallistua<br />
hanketoimintaan. Seuraavalla ohjelmakaudella vastaavanlaista tukirahaa kannattaa jakaa ns.<br />
koordinaatiohankkeessa.<br />
74
Kansainvälisyys kiinnostaa nuoria. Kv-toiminnan avulla tehdään nuorten parissa mm. mitä<br />
parhainta rauhantyötä, kun tutustutaan vieraiden maiden tapoihin ja kulttuureihin. Peruskorjatut<br />
kylätalot toimivat hyvinä tukikohtina myös nuorten harrastustoiminnassa.<br />
Nuorten juurruttaminen omaan kotimaakuntaan voi tapahtua hyvinkin arkisesti kesätyöpaikkojen ja<br />
opiskeluaikaisten työharjoittelupaikkojen avulla. Myös omaan kotimaakuntaan kohdistuvien<br />
opinnäytetöiden tekemistä tulee kannustaa. Vaikka toimintaryhmän Leader-rahoituskehystä ei em.<br />
asioihin voida käyttää, voi toimintaryhmä aktiivisesti edistää niiden toteutumista.<br />
Uhkana nähdään, että suuri osa nuorista muuttaa pois Pohjois-Kymenlaaksosta etenkin lukion<br />
jälkeen. Se on luonnollinen osa senikäisten nuorten elämänkaarta, mutta valitettavan paljon näistä<br />
nuorista jää palaamatta kotiseudulleen opiskelujen jälkeen.<br />
Nuorten kiinnostus yhteiskunnallisia asioita kohtaan voi vähetä nykyisestään, jos yltiöyksilöllisyys<br />
jatkaa voittokulkuaan. Ns. yhteisen hyvän tekeminen ei kiinnosta oman edun tavoittelijoita.<br />
Kylätoiminta tarvitsee jatkuvasti vereksiä voimia. Nuorten ja nuorten aikuisten mukaan saamiseksi<br />
on tehtävä töitä, itsestään se ei tapahdu.<br />
75
6.9 Alueiden välinen yhteistyö ja kansainvälisyys<br />
Taulukko 16 Alueiden välinen yhteistyö ja kansainvälisyys -SWOT<br />
Kansainvälisyys ja alueiden välinen yhteistyö<br />
SWOT<br />
Vahvuudet (osittain myös mahdollisuuksia) Heikkoudet<br />
Toimijat ja osaaminen<br />
Pohjois-Kymenlaaksossa venäjänkielistä vähemmistöä: kielitaito<br />
Toimijat ja osaaminen<br />
hyödynnettävissä ennakkoluulot vieraita kulttuureja kohtaan<br />
asukkailla korkea koulutustaso, nuorilla hyvä kielitaito<br />
seutukunnalla on paljon kesäasukkaita: näiden yhteydet ja osaaminen<br />
nurkkakuntaisuus: ei nähdä kv-toiminnan merkitystä<br />
hyödynnettävissä keski-ikäiset ja vanhemmat, huono kielitaito<br />
Kymenlaakson ammattikorkeakoulu, HYO: käännöstieteen laitos, kesäyliopisto vain muutamilla kokemusta kv-työstä<br />
Nykyinen kv-toiminta Hidasteita kv- ja alueiden välinen yhteistyö<br />
olemassa olevaa kv-yhteistyötä, kv-järjestöjä: 4H-yhdistykset, ystävyysseurat, yhteistyötä vain vähän yli kunta-, seutukunta-, maakuntarajojen ja<br />
metsästysseurat, LC, Rotaryt, Kansainvälinen Värihanke<br />
ulkomaille (as ukas tas olla)<br />
oppilaitoksissa (lukiot, amk, kansalais-työväenopistot) kv-yhteistyötä<br />
(Sokrates, Comenius)<br />
ystävyyskunnat, -kaupungit: kanssakäymistä myös kuntalaistasolla (esim.<br />
Kuusankoski), nuorisoryhmiä, paikalliset ystävyysyhdistykset apuna ja<br />
oppaina vierailuilla<br />
Alueiden välinen yhteistyö<br />
toimintaryhmillä toimivat ja luottamukselliset suhteet naapuritoimintaryhmiin<br />
Mahdollisuudet Uhat<br />
Yhteisiä nimittäjiä maailmanlaajuiset epidemiat<br />
eri maissa ja jopa osavaltioissa lainsäädäntö ja tulkinta erilaista ja<br />
käytännöt vaihtelevat paljon<br />
kv-hankkeissa partnereiden haku, hankkeen suunnittelu,<br />
päätöksenteko ja toteutus hidasta ja työlästä<br />
monikertainen hankebyrokratia alueiden välisissä hankkeissa<br />
(hakemus/tr)<br />
yhdistykset, joissa yhteiset harrastukset ja mielenkiinto esim. Suomi-Unkariseura,<br />
potilasyhdistykset, martat turvattomuuden tunne (vähentää halua matkustaa)<br />
kv-partnereita olemassa teemoista: biopolttoaineet, kasvivärjäys,<br />
kansallis puis to, luonto-kylämatkailu<br />
toimijoiden yhteistyön virittäminen hidasta yli seutukunta- ja<br />
maakuntarajojen<br />
monipuolinen ja puhdas luonto, Repovesi keulakuvana: kansallispuisto-teema<br />
kiinnostaa: Saksa, Tanska, Iso-Britannia, Kypros, Malta projektiväsymys: kv-hankkeet etenkin työllistävät<br />
Mahdollistajia<br />
olemassa olevat kv-verkostot (esim. toimintaryhmillä, kylien yhteenliittymillä)<br />
Contact Point: kv-partnereiden etsintä helppoa partnerinhakutietokannan avulla<br />
rahoitusjärjestelmät, EU: Leader, Cimo jne.<br />
yksityisten ihmisten olemassa olevat kontaktit maailmalle: henkilökohtaisten<br />
suhteiden avulla synnytettävissä kv-toimintaa<br />
Kv-toiminnan etuja<br />
kv-toiminta tuo uusia toimijoita hanke- ja kylätoimintaan (erityisesti nuoria)<br />
Alueiden välisen yhteistyön etuja<br />
keventyvä hankebyrokratia: 1 hakemuksella usean toimintahmän alueelle<br />
toimiva hanke<br />
pystytään yhdistämään pienten toimijoiden resurssit<br />
enemmän koulutukseen osallistujia ja laadukkaampaa koulutusta saatavissa<br />
(miten saadaan ihmiset liikkumaan?)<br />
laadukkaiden kulttuuritapahtuminen yhteistyö yli kunta- ja seutukuntarajojen<br />
76
Mitä lisäarvoa kansainvälinen toiminta tuo asukaslähtöiseen maaseudun kehittämiseen?<br />
Toimintaryhmän tasolla kansainvälinen toiminta on vasta lähtökuopissa. Nykyisellä<br />
ohjelmakaudella on rahoitettu kasvivärjäyksen kv-hanke, jossa partnerina on saksalainen<br />
toimintaryhmä Westhavelland. Kansalaistoiminnassa kansainvälisyys näkyy järjestöjen välisenä<br />
yhteistyönä esim. 4H-yhdistyksillä ja Pohjois-Kymenlaaksossa toimivilla ystävyysyhdistyksillä.<br />
Kylätasolla ei ole kansainvälistä toimintaa kuin satunnaisesti yksittäisillä järjestöillä.<br />
Kansainvälisellä toiminnalla on saatavissa elinkeinollisia vaikutuksia useilla eri toimialoilla.<br />
Kansainvälisyys on taloudellinen mahdollisuus eli sen avulla saadaan synnytettyä uutta<br />
yritystoimintaa ja laajennettua nykyistä yritystoimintaa. Elinkeinollisissa kehittämishankkeissa<br />
saadaan kv-toiminnan avulla esim. laajennettua markkinoita ulkomaille myös mikroyrittäjille.<br />
Toimialoista matkailu on luonteva kv-toiminnan ala. Pohjois-Kymenlaaksossa voidaan<br />
kansainvälistymisen myötä saada hyviä yhteistyötahoja matkailu- ja oheispalveluyrittäjille sekä<br />
myös kansalaistoimijoille esim. kylämatkailupakettien ja sen vaatiman perusinfran luomisessa.<br />
Matkailun toimialalla kansainvälisyys voisi tuoda lisätuloa seutukunnan majoitus-, ruoka- ja<br />
ohjelmapalveluyrityksille.<br />
Kansainvälisyys on myös arvo sinänsä eli on parempi keskustella kuin sotia. Kyse on samalla<br />
kulttuurien välisen ymmärryksen lisäämisestä ja eräänlaisesta rauhantyöstä. Kansainvälisen<br />
toiminnan avulla saadaan uusia toimijoita mukaan maaseudun asukaslähtöiseen kehittämiseen:<br />
erityisesti nuoria.<br />
Mitä lisäarvoa alueiden välinen yhteistyö tuo maaseudun asukaslähtöiseen kehittämiseen?<br />
Alueiden välinen yhteistyö on vielä melko vähäistä asukaslähtöisessä maaseudun kehittämistyössä.<br />
Kuntarajat ylittävää yhteistoimintaa on saatu aikaiseksi esim. kulttuurin ja matkailun osalta Pohjois-<br />
Kymenlaaksossa ja koko Kymenlaaksossakin. Toimintaryhmien väliset rajat ylittävää yhteistyötä on<br />
tehty kyläsuunnittelun koulutuksessa, yhteisten seminaarien järjestelyissä sekä yhden kylähankkeen<br />
osalta.<br />
Toimintaryhmien rajat ylittävälle alueiden väliselle yhteistyölle on olemassa tarvetta. Suppeiden<br />
toimialojen kehittämishankkeisiin ja koulutushankkeisiin on saatavissa enemmän osanottajia, kun ei<br />
tarvitse pitäytyä yhden toimintaryhmän alueella. Ihmisten liikkeelle saaminen vaatii kuitenkin<br />
enemmän ponnisteluja, jos etäisyydet esim. koulutuksiin on pitkiä.<br />
Kansainvälisyydessä ja alueiden välisessä yhteistyössä vahvuudeksi nostetaan Pohjois-<br />
Kymenlaakson hyvät kulkuyhteydet maailman mitassa katsottuna. Kouvola on rautatien<br />
risteysasema. Pääkaupunkiseutu ja lentokenttä ovat vajaan kahden tunnin päässä. Alueen asukkaat<br />
ovat avoimia ja vilkkaita. Kielitaitoa löytyy erityisesti nuorison parista. Myös alueelle muuttaneiden<br />
kielitaitoa voidaan hyödyntää (esim. venäjänkieliset vähemmistöt). Pohjois-Kymenlaakso on<br />
turvallinen paikka. Alueen oppilaitoksia (Kyamk, HYO käännöstieteen laitos, kesäyliopisto)<br />
voidaan hyödyntää kv-toiminnassa. Useilla oppilaitoksilla on yhteistyötä jonkun ulkomaisen<br />
vastaavan oppilaitoksen kanssa (esim. lukiot, ammattiopisto, Kyamk).<br />
Seutukunnalla on paljon kesäasukkaita, joiden yhteyksiä ulkomaille voidaan hyödyntää. Pohjois-<br />
Kymenlaaksossa toimii useita eri maiden ystävyysyhdistyksiä, joilla on suoria kontakteja<br />
ulkomaisiin vastaaviin yhdistyksiin. Kv-toimintaa on nyt esim. 4H-yhdistyksillä nuorisovaihtoa ja<br />
LC-klubeilla ja Rotareilla nuorisovaihtoa.<br />
77
Pohjois-Kymenlaaksossa on monimuotoinen ja puhdas luonto. Merkittäviä luontokohteita on useita,<br />
esimerkiksi Repovesi ja Kymijoki. Kymijokeen liittyy paljon koko Suomea koskevia historiallisia<br />
vaiheita. Tätä idän ja lännen väliseen eksotiikkaan perustuvaa historiaa voitaisiin matkailun<br />
toimialalla tuotteistaa yhdessä ulkomaisen vastaavanlaisen raja-alueen partnerin kanssa.<br />
Heikkoudeksi ja kansainvälisen toiminnan esteiksi nousevat yleensä suomalaisilla olevat<br />
ennakkoluulot ja joskus jopa kielteiset asenteet vieraita maita ja kulttuureja kohtaan. Kielitaito<br />
alueella on melko yksipuolista: valtakielinä ovat englanti ja ruotsi. Muiden kielten taitajia löytyy<br />
melko vähän. Erityisesti keski-ikäisillä ja sitä vanhemmilla henkilöillä kielitaito on puutteellista.<br />
Kokemusta kansainvälisestä toiminnasta on kertynyt Pohjois-Kymenlaaksossa toistaiseksi melko<br />
vähän kansalaistasolla. Organisaatioiden tasolla on kv-toimintaa, mutta se harvemmin ulottuu<br />
kansalaistasolle. Polttoaineiden hinnankorotukset ovat tehneet matkustamisesta kallista. Tämä<br />
vähentää ruohonjuuritason toimijoiden suorien kontaktien mahdollisuuksia. Heikkoutena voidaan<br />
nähdä myös nuorten parantunut kielitaito. Silloin vaarana on, että nuoret helposti hakeutuvat<br />
ulkomaille opiskelemaan ja töihin. Tällainen aivovuoto heikentää alueemme kilpailukykyä, jos<br />
nuoret eivät myöhemmin palaa kotiseudulleen.<br />
Pohjois-Kymen Kasvu on rahoittanut vasta yhden varsinaisen kansainvälisen hankkeen. Siksi<br />
kokemusta kv-hanketoiminnasta on kertynyt varsin vähän. Kv-hankkeiden vaatimat ajalliset ja<br />
osaamista koskevat resurssit ovat moninkertaiset verrattuna tavalliseen kehittämishankkeeseen.<br />
Kussakin maassa ja jopa eri osavaltioissa on erilaisia menettelytapoja, mitkä hidastavat ja<br />
vaikeuttavat kv-hankkeiden käyntiin saamista. Kv-hankkeissa partnereiden löytäminen, hankkeen<br />
suunnittelu, päätöksenteko ja toteutus ovat työläs ja hidas prosessi.<br />
Toimintaryhmien välisiä hankkeita ei nykyisellä ohjelmakaudella ole toteutunut moninkertaisen<br />
hankebyrokratian takia. Toimintaryhmien rajat ylittäviä hankkeita on Pohjois-Kymen Kasvulla yksi<br />
yhteisöllinen hanke. Siinä yhteistyötä tehdään Päijänne-Leaderin rahoittaman Vierumäen<br />
Kyläyhdistyksen hankkeen kanssa.<br />
Alueen ulkopuolelta tulevien osanottomaksut ovat toimialojen kehittämishankkeissa ja<br />
koulutushankkeissa hankkeen tuloa (vähentävät hyväksyttäviä kustannuksia). Tämä on melkeinpä<br />
estänyt järkevän yhteistyön toimintaryhmien välillä.<br />
Mahdollisuudeksi nousee Pohjois-Kymenlaakson kuntien vilkas ystävyyskuntatoiminta. Se on<br />
ulottunut myös osittain kansalaisten tasolle. Kun ystävyyskunnista on tullut vierailijoita<br />
kotikuntaan, ovat ystävyysyhdistyksen kielitaitoiset jäsenet olleet apuna kuntavierailun<br />
järjestelyissä. Vierailijoita on tullut myös ystävyyskuntien asukkaiden omilla matkoilla, joissa he<br />
ovat itse maksaneet kaikki kulut. Tätä ruohonjuuritason kv-toimintaa voidaan huomattavasti lisätä<br />
ja hyödyntää oman seutukunnan kehittämisessä. Ulkomaisia vieraita voidaan käyttää testaamassa<br />
ulkomaisille matkailijoille räätälöitäviä matkailupaketteja.<br />
Kansainvälistä yhteistyötä voivat tehdä myös erilaiset harraste- ja potilasjärjestöt. Yhteinen<br />
mielenkiinnon kohde yhdistää eri maista tulevia henkilöitä. Kv-toiminnan aloittaminen on hyvä tapa<br />
saada uusia jäseniä mukaan toimintaan ja tuoda uusia ulottuvuuksia perinteiseen tapaan toimia.<br />
Jokamiehenoikeudet ja Pohjois-Kymenlaakson puhdas luonto (kansallispuisto Repovesi<br />
keulakuvana ja Kymijoki) antavat hyvät mahdollisuudet matkailun toimialan kehittämiseen.<br />
Kansainvälistä kiinnostusta Suomea ja Pohjois-Kymenlaaksoa kohtaan on ollut esim.<br />
luontomatkailun kansainvälisen hankkeen tekemiseksi. Yhteydenottoja on saatu jo Saksasta,<br />
Tanskasta, Iso-Britanniasta, Kyprokselta ja Maltalta.<br />
78
Olemassa olevat kansainväliset verkostot auttavat kv-toiminnan käynnistämisestä. Suomen<br />
Kylätoiminta ry, Suomen ja muiden EU-maiden toimintaryhmät, Verkostoyksikkö, Contact Point<br />
yms. auttavat kv-partnereiden hankinnassa. Ensi ohjelmakaudella kv-toiminta on helpompaa, kun<br />
kaikki toimintaryhmät saavat Leader-statuksen. Muitakin rahoitusjärjestelmiä on EU:lla (nuorille<br />
Cimo, oppilaitoksille Sokrates, Comenius yms.). Parantuneen ja monipuolistuneen kielitaidon<br />
ansiosta kv-yhteistyön aloittaminen on helpompaa.<br />
Kansainvälisten nuorten työleirien järjestäminen esim. Allianssin kautta voidaan toteuttaa<br />
toimintaryhmän avulla, vaikka siihen ei toimintaryhmän rahoitusta voidakaan käyttää. Työkohteeksi<br />
leirille voidaan osoittaa remontoitujen seurantalojen ympäristön kunnostus. Leiristä aiheutuvista<br />
ruokailu-, vakuutus yms. kustannuksista vastaa seurantalon omistaja.<br />
Kansainvälisyydestä on saatavissa taloudellisia hyötyjä matkailun ohella myös muilla toimialoilla.<br />
Esimerkiksi mikroyrittäjät voivat tehdä omalla kustannuksellaan yhteisiä myyntimatkoja messuille<br />
esimerkiksi joulun alla. Teollista tuotantoa harjoittavien mikroyrittäjien yhteistyötä voidaan lisätä<br />
tavoitteena saada vientiä ulkomaille. Yksittäisen yrittäjän tuotantomäärät eivät vientiin useinkaan<br />
riitä. Pohjois-Kymenlaakson elintarvikealan pienyrittäjät voivat koota voimansa ja saman<br />
tuotemerkin alla myydä monen pienyrittäjän tuotteita. Näin saadaan enemmän volyymiä ja voisi<br />
syntyä pohjoiskymenlaaksolainen brandi sen sijaan, että olisi kymmeniä eri nimellä kulkevia<br />
samoja tuotteita.<br />
Tulevaisuuden mahdollisuutena on myös, että suomalaiset ovat erittäin luotettavan partnerin<br />
maineessa kv-hankkeissa. Pohjois-Kymen Kasvulla on partnereita olemassa seuraaville toimialoille:<br />
kasvivärjäys, kansallispuisto, luontomatkailu ja biodiesel (Saksa, Tanska, Iso-Britannia, Itävalta,<br />
Kypros ja Malta). Mikroyrittäjät voivat päästä kansainvälistymisen alkuun verkostohankkeella,<br />
jossa partnereina olisi perheyrityksiä Keski-Euroopasta.<br />
Vähentyvä hankebyrokratia helpottaa toimintaryhmien alueiden välisiä hankkeita. Jatkossa yhdellä<br />
hakemuksella saa hankkeen toteutusalueeksi monta toimintaryhmää. Se helpottaa olennaisesti<br />
suppeiden toimialojen kehittämishankkeiden ja koulutushankkeiden toteutusta. Näin saadaan<br />
laadukkaampaa sisältöä hankkeisiin ja riittävästi osanottajia.<br />
Kansainvälisyys tuo uusia toimijoita hanketoimintaan. Erityisesti nuoret ovat kv-toiminnasta<br />
kiinnostuneita.<br />
Uhkana nähdään matkustamiseen liittyvän turvattomuuden kasvun (esim. kansainvälinen terrorismi<br />
ja maailman laajuiset epidemiat). Kaikki nämä voivat vähentää ihmisten matkustushalukkuutta,<br />
mikä heijastuu kv-toimintaan.<br />
Kylätason toimijoiden intoa voi vähentää hakeväsymys. Tämä voi heijastua kv-toimintaan, mikä<br />
työllistää ja vie aikaa huomattavasti enemmän kuin pienet kehittämishankkeet. Vapaaehtoistyön<br />
määrä voi vähentyä. Toimijoiden välisen yhteistyön virittäminen yli kunta- ja seutukuntarajojen on<br />
hidasta ja ajoittain jopa vaikeaa.<br />
7 TOIMINTA<strong>RY</strong>HMÄTYÖN ORGANISOINTI RAKENNERAHASTOKAUDELLA<br />
2007–2013<br />
Pohjois-Kymen Kasvun visio Pohjois-Kymenlaakson maaseudun tilasta 2013 ja siitä johdettu<br />
strategia pohjautuvat yhdeksän teemaryhmän tuottamaan aineistoon. Teemaryhmien tuottamaa<br />
aineistoa on täydennetty kyläsuunnitelmien, yhteistyötahoille suunnattujen kyselyjen sekä<br />
ohjelmatyöryhmän ja Pohjois-Kymen Kasvun hallituksen antaman palautteen pohjalta.<br />
79
Yhdeksän teeman mukaan ryhmitelty aineisto on runsas ja monipuolinen. Pohjois-Kymen Kasvun<br />
hallitus on priorisoinut tehtävät luokitellessaan toteuttavat toimenpiteet viiteen painopistealueeseen.<br />
Tämä priorisointi näkyy myös rahoituksen osalta tehdyssä luokittelussa sekä<br />
hankevalintakriteereissä.<br />
7.1 Visio Pohjois-Kymenlaakson maaseudun tilasta vuonna 2013<br />
Pohjois-Kymenlaakson maaseutu on elinvoimainen ja asuinympäristönä vetovoimainen.<br />
Kaupunkien läheinen maaseutu tarjoaa viihtyisän asuinpaikan myös niille, jotka käyvät työssä<br />
alueen ulkopuolella. Valmistuvan oikoradan ansiosta Pohjois-Kymenlaakso on vakavasti otettava<br />
vaihtoehto asuinpaikaksi myös pääkaupunkiseudulla työssä käyville.<br />
Monipuolinen ja puhdas luonto, rikas kulttuuriperintö sekä keskeinen sijainti tarjoavat runsaasti<br />
mahdollisuuksia uusille toimeentulolähteille, vapaa-ajan harrastuksille sekä viihtyisän<br />
asuinympäristön vakituisille asukkaille, vapaa-ajan asukkaille, tulomuuttajille sekä matkailijoille.<br />
Toimintaympäristön muutokset mahdollistavat yrittäjyyden kasvun mm. hyvinvointialalla,<br />
kulttuuri- ja vapaa-ajan palveluissa sekä metsätaloudessa. Alueella asuu eri-ikäisiä ihmisiä, jotka<br />
yhdessä osallistuvat oman asuinalueensa pitkäjänteiseen kehittämiseen. Kylissä vallitsee ns. vanhan<br />
ajan yhteisöllisyys. Kylissä vallitseva sosiaalinen pääoma helpottaa uusien tulokkaiden sisään<br />
pääsyä kyläyhteisöihin Pohjois-Kymenlaakson maaseudun julkisuuskuva on myönteinen.<br />
7.2 Valittu strategia<br />
Strategia perustuu ohjelmakaudella 2000–2006 rakennetulle perustalle (ks. liite 1). Ohjelmakaudella<br />
2000–2006 on mm. peruskorjattu kylätaloja, joihin nyt saadaan kehiteltyä uusimuotoista<br />
palvelutuotantoa yritys- tai yhdistysvetoisesti. Kyläsuunnitelmien laatiminen on saatu alulle.<br />
Jatkossa niitä monipuolistetaan uusilla osioilla esim. kyläkaavoitus-, kylän<br />
liiketoimintasuunnitelma. Kylätaloutta on edistetty pilottihankkeella ja jatkossa se liitetään<br />
kyläsuunnitelmien yhteyteen. <strong>Maaseutu</strong>asumista on edistetty perusinfraa ja maisemaa kohentamalla<br />
sekä laadukkaiden vapaa-ajan palveluiden tuotantoa aktivoimalla. Uutena osiona<br />
maaseutuasumiseen tulee maallemuutto, joka sisältää myös lähimatkailun. Elinkeinollisissa<br />
kehittämishankkeissa ja yrityshankkeissa panostetaan mikroyrittäjyyteen (ilman toimialarajauksia)<br />
ja etenkin hyvinvointipalveluyrittäjyyteen.<br />
Lähtökohtana on, että Pohjois-Kymenlaakson maaseudun kylät ovat lähinnä asumisen paikkoja ja<br />
työssä käydään paljon oman asuinkylän ulkopuolella. Uutta yritystoimintaa syntyy mm.<br />
palvelualoille, bioenergian tuotantoon, metsätalouteen sekä mikroyrittäjyyteen perustuvaan<br />
tuotannolliseen toimintaan (esim. aliurakointia).<br />
7.2.1 Painopistealueet:<br />
Ohjelmassa esitettyyn visioon pyritään seuraavien painopistealueiden sekä esimerkinomaisten<br />
toimenpiteiden avulla (tarkemmat hankeaihiot ilmenevät maaseutuohjelman linjoittain ja<br />
toimenpiteittäin esitettynä jäljempänä):<br />
7.2.1.1 <strong>Maaseutu</strong>asuminen ja maallemuutto:<br />
Edistetään maaseutuasumista ja erityisesti maallemuuttoa Pohjois-Kymenlaaksossa.<br />
<strong>Maaseutu</strong>asuminen kattaa vakituisen asumisen, ns. kakkosasumisen vapaa-ajan asunnoissa sekä<br />
maallemuuton. Maallemuuton kohderyhminä ovat paluumuuttajat, vapaa-ajan-asukkaat sekä ilman<br />
sidoksia alueeseen olevat muuttajat.<br />
- maisemanhoitosuunnitelmien laadinnan tukeminen<br />
- perinnebiotooppien hoitosopimukset<br />
80
- asuinviihtyvyyden lisääminen ympäristöön ja maisemaan kohdistuville kunnostustoimille<br />
- kunnostetaan kylätaloja ja rakennetaan uusia kylätaloja palvelu-, kokous- ja<br />
harrastekäyttöön<br />
- kunnostetaan paikallisia nähtävyyksiä (mm. matkailu)<br />
- kunnostetaan vesistöjä<br />
- laaditaan maaseutusopimuksia mm. ympäristön kunnostamisessa<br />
- luodaan tonttiasiamiesjärjestelmä joka kuntaa (joka kylässä)<br />
- järjestetään tonttiasiamiehille koulutusta<br />
- luodaan kattava kylä-kunta-seutukuntakohtainen tonttipankkijärjestelmä Internetiin<br />
- järjestetään kylille omien kotisivujen tekemistä koskevaa neuvontaa<br />
- luodaan seudullinen kyläportaali (mahd. muulla rahoituksella)<br />
- luodaan käytännönläheinen toimintamalli kyläkohtaisiksi tulomuuttajapalveluiksi<br />
- markkinoidaan Pohjois-Kymenlaakson maaseutua sopiville kohderyhmille: paluumuuttajat,<br />
matkailijat, kesäasukkaat<br />
7.2.1.2 Elinkeinotoiminnan kehittäminen:<br />
Elinkeinotoiminnan kehittäminen. Maaseudulla asumista edistetään myös luomalla uusia<br />
työpaikkoja mm. palvelu- ja matkailualoille, metsätalouteen sekä bioenergiantuotantoon. Julkisen,<br />
yksityisen sekä kolmannen sektorin (yhdistykset) yhteistyönä luodaan yrittäjävetoisia sekä<br />
yhdistysvetoisia hyvinvointi- ja tukipalveluja maaseudun kyliin.<br />
- rahoittamalla elinkeinollisia kehittämishankkeita (mikroyrittäjyys, toimialojen<br />
kehittämishankkeet)<br />
- rahoittamalla yrityshankkeita (maatilakytkentäiset ja ilman maatilakytkentää)<br />
- luomalla yritysverkostoja (toimialakohtaisia, useamman toimialan välisiä, alueiden välisiä<br />
sekä kv-verkostoja)<br />
- rahoittamalla kannattavuusselvitysten laatimista (liiketoimintasuunnitelma ja<br />
kannattavuuslaskelmat)<br />
- edistämällä uusien tuotteiden ja palveluiden luomista yrityksiin<br />
- järjestetään paikan markkinointikoulutusta<br />
- kootaan matkailua varten erisisältöisiä kylämatkailupaketteja eri kohderyhmille<br />
7.2.1.3 Palvelurakenteen uudistamisen edistäminen:<br />
Edistetään palvelurakenteen uudistusta. Yhteen sovitetaan julkishallinnon, yksityissektorin ja<br />
kolmannen sektorin palvelutuotantoa erityisesti hyvinvointipalveluissa sekä myös mm. viihtyvyyttä<br />
edistävien vapaa-ajan palveluiden osalta kylä-, kunta- ja seutukuntatasolla.<br />
- edistämällä kyläkohtaisten monipalvelupisteiden luomista<br />
- edistämällä uusien toimintamallien luomista palvelualoille: julkisen sektorin, kolmannen<br />
sektorin ja yksityissektorin tuottamien palvelujen yhteensovittamiseksi<br />
- edistämällä mikroyrittäjyyteen perustuvien palvelujen tuottamista esim. palvelut pyörillä -<br />
toimintamalli<br />
- edistämällä seututasolla kyläpalvelujen välittämistä Internetin ja kiinteän toimipisteen avulla<br />
(voidaan hakea erillistä rahoitusta ESR:stä välittäjäorganisaation toimintaan)<br />
- tukemalla uusien kulttuuri- yms. vapaa-ajan tapahtumien luomista sekä edistämällä niiden<br />
verkottumista<br />
81
7.2.1.4 Asukaslähtöisen maaseudun kehittämisen edistäminen:<br />
Edistetään asukaslähtöistä maaseudun kehittämistä mm. kyläsuunnittelu- ja hankekoulutuksella.<br />
Inhimillisten voimavarojen eli henkisen pääoman kasvattaminen alueella.<br />
- tukemalla kylä- ja kuntakohtaisten kyläsuunnitelmien laadintaa ja päivittämistä<br />
- edistämällä kylätoimikuntien rekisteröitymistä<br />
- edistämällä kyläkohtaisten kotisivujen laatimista Internetiin<br />
- järjestämällä asukaslähtöiseen kehittämistyöhön liittyvää koulutusta<br />
- osallistavan suunnittelun edistämistä järjestämällä aktivointi- ja tiedotustilaisuuksia<br />
asukaslähtöisestä kehittämisestä<br />
- aktivoimalla uusia toimijoita asukaslähtöiseen kehittämiseen<br />
- antamalla lausuntoja ja osallistumalla seutu- ja maakuntaa koskevien ohjelmien laatimiseen<br />
7.2.1.5 Verkostoitumisen ja kumppanuuden edistämien:<br />
Verkostoitumisen ja kumppanuuden edistäminen kansainvälisesti, valtakunnallisesti,<br />
maakunnallisesti ja seudullisesti. Sosiaalisen pääoman kasvattaminen alueella.<br />
- edistämällä maaseudun kehittämistyötä tekevien toimijoiden verkostoitumista kunta-, seutu-,<br />
maakuntatasoilla sekä valtakunnallisesti ja kansainvälisesti<br />
- edistämällä hankkeiden verkottumista mm. Hanketreffejä ja hankkeiden kyläkierroksia<br />
järjestämällä<br />
- edistämällä vuoropuhelua kylien, kuntien, seutukunnan ja maakunnan välillä mm.<br />
järjestämällä muiden maaseutuorganisaatioiden kanssa yleisiä keskustelutilaisuuksia,<br />
kehittämisseminaareja yms.<br />
Perustelut valitulle strategialle: Pohjois-Kymenlaakson vetovoimatekijöinä ovat monipuolinen ja<br />
puhdas luonto, rikas kulttuuriperintö sekä sijainti.<br />
Potentiaalisten maallemuuttajien määrä kasva suurten ikäluokkien eläköityessä. Siten<br />
hyväkuntoisia, osallistuvia eri alojen taitajia on saatavissa maaseudun kehittämiseen. Vapaa-ajan<br />
asukkaiden osaamista ja verotuloja saadaan hyödynnettyä mökkikunnissa mahdollisen<br />
kaksoiskuntalaisuuden ansiosta. Pendelöinti lisääntyy, mikä mahdollistaa asumisen maaseudulla,<br />
vaikka työ sijaitsisi lähikaupungeissa tai pääkaupunkiseudulla.<br />
Maallemuutto tuo myös uutta tulovirtaa alueelle ja lisää kulutuskysyntää. Uusia veronmaksajia<br />
saadaan lisää ja muuttajien ansio- ja eläketulot lisäävät alueella kulutuskysyntää. Nopeat laajakaistayhteydet<br />
mahdollistavat yritysten sijoittumisen maaseudulle sekä lisäävät etätyön tekemisen<br />
mahdollisuuksia.<br />
Maatalouden oheen on luotavissa uusia pieniä tulovirtoja mm. biopolttoaineiden tuotantoon ja<br />
metsätalouteen liittyvään urakointiin. Yrittäjyydelle tulee lisää tilaa kuntien ulkoistaessa ja<br />
yksityistäessä palvelujaan mm. hyvinvointi- ja tukipalveluissa. Uusia palvelutarpeita voivat<br />
tyydyttää ilman maatilakytkentää olevat mikroyrittäjät. Kotitalousvähennys kasvattaa palveluiden<br />
kysyntää, erityisesti kun kotitalousvähennyksen kaksinkertaistuminen hoivatyössä toteutuu.<br />
Asenteet maaseutua, maallemuuttoa ja etätyötä kohtaan ovat muuttuneet myönteisemmiksi.<br />
<strong>Maaseutu</strong>a pidetään turvallisena ja hyvänä asuinpaikkana erityisesti lapsiperheissä, vaikka osa<br />
kyläkouluista on maaseudulla lakkautettu.<br />
82
Pääkaupunkiseudun ja muiden kaupunkien vuokra-asuntojen vuokrat sekä tonttien ja asuntojen<br />
hinnat ovat korkeammat kuin maaseudulla. Omakotitalo järven rannalla on saavutettavissa Pohjois-<br />
Kymenlaaksossa, mutta samalla rahalla saa pääkaupunkiseudulta vain pienen kerrostaloasunnon.<br />
Haja-asutusalueen kaavoitukseen asennoidutaan myönteisemmin, kun kunnallistekniikka<br />
(jätehuolto, puhdas vesi)on mahdollista hoitaa vesihuolto-osuuskuntien kautta edullisesti.<br />
7.2.2 Toiminnan ja rahoituksen priorisointi<br />
Pohjois-Kymen Kasvun hallitus on päättänyt hakea 5,125 miljoonan euron rahoituskehystä<br />
rakennerahastokaudelle 2007–2013. Hallituksen päätöksen mukaisesti rahoituskehyksestä 45 %<br />
käytetään yhteisöllisiin hankkeisiin ja 55 % elinkeinotoiminnan kehittämiseen (suoriin yritystukiin<br />
35 % ja elinkeinollisiin kehittämishankkeisiin 20 %).<br />
Hallitus on päättänyt rahoituskehyksen jakautumisesta myös oman kehittämisohjelman<br />
painopistealueittain. Siinä on huomioitu hallituksen aiemmin tekemä em. jaottelu<br />
elinkeinotoiminnan ja yhteisöllisen kehittämisen välillä. Toimiston toimintaraha, 20 % julkisesta<br />
rahoituskehyksestä, on omana osionaan:<br />
% rahoituskehyksestä<br />
1) maaseutuasuminen ja maallemuutto : 7<br />
2) elinkeinotoiminnan kehittäminen: 55<br />
- sis. kaikkien toimialojen elinkeinotoiminnan kehittämishankkeet ja yrityshankkeet<br />
3) palvelurakenteen uudistamisen edistäminen yht. 8<br />
4) asukaslähtöisen maaseudun kehittämisen edistäminen yht.: 3<br />
5) verkostoituminen ja kumppanuus yht.: 7<br />
6) toimiston toimintaraha 20<br />
yht. 100 %<br />
Pohjois-Kymen Kasvun hallitus on päättänyt rahoituskehyksen prosentuaalisesta ja euromääräisestä<br />
jyvittämisestä myös maaseutuohjelman mukaisille linjoille ja toimenpiteisiin kokouksessaan<br />
28.8.2006 seuraavasti (taulukko 17). Se perustuu em. oman ohjelman toimenpideosioiden<br />
mukaiseen rahoituskehyksen jyvitykseen.<br />
83
Taulukko 17 Rahoituskehyksen jyvitys maaseutuohjelman mukaisille linjoille ja toimenpiteisiin<br />
Rahoituskehyksen jyvitys ohjelmakaudella 2007-2013 toimintalinjoittain<br />
ja toimenpiteittäin julkisen tuen osalta 5 125 000 kehyksestä<br />
Haettava rahoituskehys 5,125 miljoonaa euroa (julkisen tuen osuus sis. EU,<br />
valtio ja kuntaraha)<br />
%-osuudet<br />
5,125<br />
meuron<br />
kehyksestä:<br />
(elinkeinol.<br />
55 %-<br />
yhteisölli. 45 sama<br />
%)<br />
euroina<br />
TL 1 maa- ja metsätalouden kilpailukyvyn parantaminen yhteensä 4,97561 255 000<br />
5.3.1.2 Fyysisen pääoman rakenteelliseksi uudistamiseksi ja kehittämiseksi sekä innovoinnin<br />
edistämiseksi toteutettaviin toimenpiteisiin liittyvät vaatimukset 4,97561 255 000<br />
123 maa- ja metsätaloustuotteiden arvon lisääminen 2,98536 153 000<br />
124 yhteistyö maatalouden ja elintarvikealan sekä metsätalouden uusien tuotteiden, menetelmien ja<br />
tekniikoiden kehittämiseksi: 1,99025 102 000<br />
TL 2 Ympäristön ja maaseudun tilan parantaminen yhteensä 1,95121 100 000<br />
5.3.2.1 maatalousmaan kestävää käyttöä koskeviin toimenpiteisiin liittyvät vaatimukset 1,95121 100 000<br />
214 maatalouden ympäristötuet, perinnebiotooppien hoito 0,97561 50 000<br />
216 ei-tuotannolliset investoinnit: monivaikutteisen kosteikon perustaminen sekä arvokkaiden<br />
perinnebiotooppien alkuraivaus ja aitaaminen 0,97560 50 000<br />
TL 3 maaseutualueiden elämänlaatu ja maaseudun elinkeinoelämän monipuolistaminen yhteensä 66,06832 3 386 000<br />
5.3.3.1 maaseudun elinkeinoelämän monipuolistamista koskeviin toimenpiteisiin liittyvät<br />
vaatimukset 45,87318 2 351 000<br />
311 taloudellisen toiminnan laajentaminen maatalouden ulkopuolelle 14,92683 765 000<br />
312 tuki yritysten perustamiseen ja kehittämiseen (mikroyritykset alle 10 htv) 24,87805 1 275 000<br />
313 matkailuelinkeinojen edistäminen 6,06830 311 000<br />
5.3.3.2 maaseutualueiden elämänlaadun parantamiseksi toteutettaviin toimenpiteisiin liittyvät<br />
vaatimukset 20,19514 1 035 000<br />
321 elinkeinoelämän ja maaseutuväestön peruspalvelut 6,06830 311 000<br />
322 kylien kunnostaminen ja kehittäminen 6,06830 311 000<br />
323 maaseutuperinnön säilyttäminen ja edistäminen 6,06830 311 000<br />
331 koulutus ja tiedotus 1,99024 102 000<br />
TL 4 Leader-toimintatapa yhteensä 27,00487 1 384 000<br />
421 alueiden ja valtioiden välinen yhteistyö 7,00487 359 000<br />
431 paikallisen toimintaryhmän toiminnan takaaminen, pätevyyden hankkiminen ja toiminnan<br />
edistäminen 20,00000 1 025 000<br />
kaikki toimintalinjat yhteensä 100,00001 5 125 000<br />
Toimintalinja 2:n laskennallinen kuntaraha ja yksityisrahoitus on kompensoitu toimintalinja 3:n toimenpiteissä 313, 321, 322<br />
ja 323<br />
Lisäksi rahoituskehyksestä varataan 100 000 euroa toimintaryhmän koordinointihankkeisiin.<br />
Koordinointihankkeissa voidaan toteuttaa nuorten itsensä ideoimia pikkuhankkeita sekä pieniä<br />
yhteisöllisiä investointeja, joita yksittäisinä hankkeina ei hankebyrokratian takia kannata toteuttaa.<br />
84
Kehittämissuunnitelmassa esitetyt tavoitteet on asetettu 5,125 miljoonan euron rahoituskehyksen<br />
pohjalta (julkinen tuki). Jos rahoituskehys ei toteudu haetun suuruisena, alennetaan tavoitetasoja.<br />
7.3 Valitut tavoitteet<br />
7.3.1 Kehittämisohjelman tavoitteet ja mittarit:<br />
Pohjois-Kymen Kasvun kehittämisohjelman tavoitteena on pitää Pohjois-Kymenlaakson maaseutu<br />
asuttuna ja elinvoimaisina sekä lisätä ihmisten hyvinvointia alueella. Tähän tavoitteeseen pyritään<br />
luomalla uusia toimeentulomahdollisuuksia sekä edistämällä yleensä asumiseen ja etenkin<br />
maallemuuttoon, kylien hyvinvointi- ja tukipalveluihin, vapaa-ajan palveluihin ja elinympäristöön<br />
liittyviä myönteisiä asioita. Kehittämissuunnitelma ja sen tavoitteita toteuttavat kaikki Pohjois-<br />
Kymen Kasvun rahoittamat hankkeet (oma Leader-rahoituskehys) sekä muulla rahoituksella<br />
toteuttavat asiat.<br />
Alla luetellut tavoitteet on asetettu sillä perusteella, että Pohjois-Kymen Kasvun saama<br />
rahoituskehys on julkisen tuen 5,125 miljoonaa euroa (sis. EU, valtio ja kuntaraha). Jos kehys jää<br />
haettua pienemmäksi, alennetaan tavoitetasoja. Ohjelman tavoitteiden seuranta hoidetaan virallisen<br />
indikaattorilomakkeen lisäksi Kasvun omalla indikaattorilomakkeella. Lisäksi aktivointihankkeiden,<br />
toimiston, toiminnan seurannassa käytetään omaa toimiston indikaattorilomaketta (ks. liite 4)<br />
virallisten indikaattorilomakkeiden rinnalla.<br />
Taulukko 18 Taulukko Pohjois-Kymen Kasvun kehittämisohjelman tavoitteet ohjelman mukaisten osioiden<br />
mukaisesti eriteltynä<br />
Tavoitteet 2007-2013<br />
1a. maaseutuasuminen<br />
tavoite: maaseudun asuttuna pitäminen ympäristöä ja perusinfraa kohentamalla<br />
(maaseudun ympäristöön, luontoon ja infraan kohdistuvat toimet) lukumäär<br />
ä<br />
mittarit: maisemanhoitosuunnitelmia, kpl 20<br />
maisemanhoitotoimenpiteitä, kpl 50<br />
kunnostettuja kylätaloja, kpl ja m² 5/2000<br />
m²<br />
uusia kylätaloja, kpl ja m² 2/600m²<br />
kunnostetujen kylätalojen käyttöaste lisääntynyt, h/vko 20 t<br />
2000-2006 kunnostettujen kylätalojen käyttöaste lisääntynyt,<br />
kävijämäärät yhteensä vuositasolla, hlöä<br />
5000<br />
kunnostettuja nähtävyyksiä, kpl 10<br />
maaseutusopimuksia, kpl 5<br />
1b. maallemuutto:<br />
tavoite: maaseudun asuttuna pitäminen uusien asukkaiden ja matkailijoiden<br />
avulla<br />
mittarit: uusia maaseutualueelle muuttaneita asukkaita (tulomuuttajien<br />
lukumäärä ), hlöä<br />
40<br />
kesämökkiläisten viipymäaika mökkikkunnassa pidentynyt,kk 2 kk<br />
uusia ja päivitettyjä kuntakohtaisia tonttiasiamiesverkostoja, kpl 4<br />
tonttiasiamieskoulutuksia, kpl 10<br />
uusia ja päivitettyjä kyläkohtaisia tonttipankkeja, kpl 20<br />
kyläkohtaisia tulomuuttajan vastaanottojärjestelmiä, kpl 10<br />
alueen markkinointitoimenpiteitä, kpl 10<br />
kesämökkejä muutettu vakituisiksi asunnoiksi, kpl 30<br />
85
matkailijoiden määrän kasvu alueella, hlöä 1000<br />
uusien matkailutuotteiden määrä, kpl 20<br />
2. työpaikat:<br />
tavoite: uusien toimeentulomahdollisuuksien luominen ja nykyisten<br />
säilyttäminen:<br />
mittarit: uusia yrityksiä, kpl 15<br />
säilytettyjä yrityksiä, kpl 15<br />
uusia työpaikkoja miehet, kpl 10<br />
uusia työpaikkoja naiset, kpl 15<br />
uusia työpaikkoja yhteensä, kpl 25<br />
joista uusia työpaikkoja alle 30 v., kpl 3<br />
uusia työpaikkoja miehet, htv 5<br />
uusia työpaikkoja naiset, htv 10<br />
uusia työpaikkoja yhteensä, htv 15<br />
joista uusia työpaikkoja alle 30 v., htv 2<br />
säilytettyjä työpaikkoja miehet, kpl 10<br />
säilytettyjä työpaikkoja naiset, kpl 15<br />
säilytettyjä työpaikkoja yhteensä, kpl 25<br />
joista säilytetyjä työpaikkoja, alle 30 v, kpl 2<br />
säilytettyjä työpaikkoja miehet, htv 5<br />
säilytettyjä työpaikkoja naiset, htv 7,5<br />
säilytettyjä työpaikkoja yhteensä, htv 12,5<br />
joista säilytettyjä työpaikkoja alle 30 v., htv 1<br />
hankkeen aikaisia työpaikkoja, kpl 40<br />
joista naisia, kpl 25<br />
joista miehiä, kpl 15<br />
joista alle 30 v., kpl 5<br />
hankkeen aikaisia työpaikkoja, htv 23<br />
joista naisia, htv 10<br />
joista miehiä, htv 10<br />
joista alle 30 v., htv 3<br />
uusia yritysten verkostoja, kpl 4<br />
liiketoimintasuunnitelmia, kpl 20<br />
markkinointi- yms. suunnitelmat, laatukäsikirjat, kpl 20<br />
yrittäjien osallistuminen kehittämishankkeisiin, hlöä 100<br />
3a. hyvinvointi- ja tukipalvelut:<br />
tavoite: hyvinvointi- ja tukipalvelujen tarjonnan turvaaminen:<br />
mittarit: uusia hoivapalveluyrittäjiä, kpl (uudet työpaikat siirretään työpaikatsarakkeeseen)<br />
10<br />
uusia kylä/mökkitalkkareita, kpl (uudet työpaikat siirretään työpaikatsarakkeeseen)<br />
5<br />
uusia hoivaosuuskuntia, kpl (uudet työpaikat siirretään työpaikatsarakkeeseen)<br />
4<br />
seudullinen kyläpalvelujen välityskeskus, kpl 1<br />
kyläpalvelupisteitä kylissä, kpl (kiinteille ja kiertäville palveluille) 20<br />
palveluseteliasiakkaiden määrän kasvu, kpl 100<br />
kotitalousvähennyksen käytön kasvu, euroa 10 000<br />
3b. vapaa-ajan palvelut<br />
tavoite: laadukkaiden vapaa-ajan palvelujen tarjonnan turvaaminen:<br />
mittarit: uusia kulttuuritapahtumia, kpl 4<br />
tapahtumajärjestäjien verkostoja, kpl 6<br />
uusia muita vapaa-ajan palveluita, kpl 10<br />
markkinointitoimenpiteitä, kpl 5<br />
kylä- ja kuntarajat ylittäviä verkostoja, kpl 1<br />
4a. kyläsuunnittelu ja osaaminen<br />
86
tavoite: kyläsuunnittelun edistäminen ja osaamisen (inhimillisen pääoman)<br />
lisääminen:<br />
kyläsuunnitelu:<br />
mittarit: uusia ja päivitettyjä kyläsuunnitelmia kpl 35<br />
uusia ja päivitettyjä kuntakohtaisia kyläohjelmia, kpl 4<br />
uusia ja päivitettyjä kotisivuja (yhteisöt, yritykset), kpl<br />
osaaminen:<br />
10+20<br />
=40<br />
hankekoulutuksia, suunnittelu, kpl 12<br />
hankekoulutuksia, projektinhallinta, kpl 12<br />
hankekoulutuksiin osallistuneita miehiä, hlöä 50<br />
hankekoulutuksiin osallistuneita naisia, hlöä 75<br />
hankekoulutuksiin osallistuneita yhteensä, hlöä 125<br />
joista alle 30 v., hlöä 30<br />
hankeneuvontaan osallistuneita, hlöä 100<br />
joista naisia, hlöä 50<br />
joista miehiä, hlöä 50<br />
joista alle 30 v., hlöä 10<br />
kursseja, koulutuksia (ei hankek.), kpl 15<br />
kursseille, koulutuksiin osallistuneita (ei hankek.), hlöä 150<br />
joista naisia, hlöä 75<br />
joista miehiä, hlöä 75<br />
joista alle 30 v., hlöä 10<br />
4b. sosiaalinen pääoma<br />
tavoite: sosiaalisen pääoman lisääminen<br />
mittarit: tehtyjen talkootuntien määrä, h 20 000<br />
tehtyjen talkootuntien määrä, hlöä 1000<br />
tehtyjen talkootuntien määrä, euroa 200 000<br />
syntyneitä verkostoja, kpl 5<br />
syntyneissä verkostoissa toimijoita, hlöä 50<br />
hankkeiden järjestämiä aktivointitilaisuuksia, kpl 30<br />
hankkeiden järjestämiin aktivointitilaisuuksiin osallistuneita, hlöä 300<br />
joista naisia, hlöä 200<br />
joista miehiä, hlöä 100<br />
joista alle 30 v., hlöä 25<br />
hankkeiden tuomat uudet toimijat naisia, hlöä 20<br />
hankkeiden tuomat uudet toimijat, miehiä, hlöä 20<br />
hankkeiden tuomat uudet toimijat yhteensä, hlöä 40<br />
joista alle 30 v., hlöä 10<br />
hankkeiden järjestämiin opintoretkiin osallistuneita miehiä, hlöä 50<br />
hankkeiden järjestämiin opintoretkiin osallistuneita naisia, hlöä 75<br />
hankkeiden järjestämiin opintoretkiin osallistuneita yhteensä, hlöä 125<br />
joista alle 30 v., hlöä 20<br />
5. kansainvälisyys ja alueiden välinen yhteistyö:<br />
tavoite: kansainvälistyminen ja yhteistyön vakiinnuttaminen yli kylä, kunta-,<br />
seutukunta- ja maakuntarajojen:<br />
mittarit: kv-partnereita, kpl 3<br />
yritysten välisiä verkostoja, kpl 2<br />
kylätoimijoiden välisiä verkostoja, kpl 1<br />
6. viestintä:<br />
tavoite: tunnettuuden lisääminen:<br />
mittarit: hankkeista julkaistujen lehti-, radio- ja tv-juttujen lukumäärä, kpl 800<br />
tiedotus- ja aktivointitilaisuuksia (sis. Myös toimintarahahankkeet),<br />
kpl<br />
25<br />
tiedotus- ja aktivointitilaisuuksiin osalistuneita, hlöä 725<br />
joista naisia 450<br />
87
joista alle 30 v. 80<br />
7. vaikuttavuus:<br />
tavoite: vaikuttavuuden lisääminen (seurantatietoja):<br />
mittarit: hankkeiden rahalliset ostot alueella, euroa<br />
aktiivisten yhteisöjen lukumäärän kasvu, kpl/%<br />
asukaslähtöisen toiminnan/osallistavan suunnittelun yms. yleistyminen muissa<br />
organisaatioissa (kunnat, kuntayhtymä, liitto yms.)<br />
edustuksellisen demokratian vahvistuminen, äänestysvilkkaus %<br />
maaseutualueille tulomuuttajien lukumäärä, hlöä (sama luku mikä 2a)<br />
uusien rekisteröityjen yhdistysten määrä, kpl<br />
yhdistysten jäsenmäärän kasvu, hlöä<br />
hanketoiminta: seurattavat suoritteet toimiston indikaattoreissa,<br />
tavoitetasoja ei asetettu (liite):<br />
toimialan kehittämishankkeiden synnyttämiä yrityshankkeita, kpl 10<br />
yms.<br />
7.3.1.1 Työnjako Kaakkois-Suomen TE-keskuksen kanssa<br />
Pohjois-Kymen Kasvu on neuvotellut Kaakkois-Suomen TE-keskuksen kanssa toimintaryhmän ja<br />
TE-keskuksen välisestä työnjaosta. Yhteisölliset asukaslähtöiset kehittämishankkeet hoidetaan<br />
Pohjois-Kymen Kasvun kautta. Yrityshankkeista toimintaryhmä rahoittaa alle 10 htv:n<br />
mikroyrityksiä ja etupäässä aloittavia mikroyrityksiä. Toimintaryhmillä olemassa oleva tukikatto<br />
muodostaa ehdottoman rajan, joten isommat yrityshankkeet ohjataan TE-keskukseen. Näin on<br />
tehtävä mahdollisesti jos siitäkin syystä, että toimintaryhmän rahoituskehyksen suuruus asettaa<br />
omat rajansa kuinka paljon yrityshankkeita voidaan rahoittaa suhteessa yhteisöllisiin<br />
kehittämishankkeisiin.<br />
Toimintaryhmä aktivoi ja tiedottaa sekä neuvoo ja opastaa kaikkia tarjolla olevista yritystoiminnan<br />
tukimuodoista huolimatta siitä, hakeeko yrittäjä tukea toimintaryhmältä vai suoraan TEkeskuksesta.<br />
Elinkeinollisissa kehittämishankkeissa Pohjois-Kymen Kasvun pääpaino on<br />
mikroyrittäjyyden kehittämisessä. Matkailun toimialalla keskitytään mm. toimintaympäristöä<br />
kohentaviin toimiin, missä edellytetään asukaslähtöistä kehittämistapaa. Tarkemmin työnjaosta<br />
sovitaan vuonna 2006, kun maaseutuohjelman toteutusta koskeva lainsäädäntö sekä<br />
toimintaryhmälle myönnetty rahoituskehys ovat tiedossa.<br />
7.3.1.2 Kestävän kehityksen noudattaminen<br />
Pohjois-Kymen Kasvun kehittämisohjelman toteuttamisessa noudatetaan kestävän kehityksen<br />
periaatetta. Toimintaryhmän kestävä toiminta toteutetaan seuraavien periaatteiden mukaan:<br />
Toimintaryhmä noudattaa ekologisen kestävyyden periaatteita siten, että hankkeet toteutetaan<br />
kestävästi luonnon- ja ympäristönhoidon näkökulmasta. Tämä toteutuu siten, että luontoon ja myös<br />
rakennettuun ympäristöön kohdistuvissa hankkeissa edellytetään suppean ympäristöselvityksen<br />
laatimista. Tarvittaessa pyydetään lausunnot hankesuunnitelmasta esim. kunnan<br />
ympäristöviranomaiselta tai ympäristökeskuksesta. Rakennettuun kulttuuriympäristöön<br />
kohdistuvista hankkeista pyydetään lausunnot esim. Museovirastolta. Toimintaryhmä antaa<br />
tällaisten hankkeiden toteuttajille erilliset toimintaohjeet.<br />
Kulttuurin kestävyys on sitä, että toimintaryhmän toteuttamat hankkeet johtavat kauaskantoisiin ja<br />
pitkäjänteisiin toimiin. Asiasta toiseen poukkoilua ja päällekkäisyyksiä vältetään. Alueen<br />
88
kehittämisen perusteet ammennetaan omista paikallisista voimavaroista ja luodaan omasta<br />
kulttuuriperinnöstä uutta luovaa kestävää tuotosta. Kulttuuriseen kestävyyteen kuuluu myös<br />
kulttuuriperinnön ja sen moninaisuuden vaaliminen, säilyttäminen, uusien kulttuurinmuotojen<br />
kehittäminen ja kulttuuri-identiteetin vahvistuminen.<br />
Toimintaryhmä toteuttaa ohjelmatyössään sosiaalista kestävyyttä siten, että pyritään<br />
mahdollisimman osallistavaan maaseudun kehittämistoimintaan. Ohjelman toteuttamisessa tarjotaan<br />
kaikille maaseudun asukkaille tasapuolisesti mahdollisuuksia ja hankkeisiin pyritään ottamaan<br />
mukaan myös ”maaseudun hiljaisimpia”. Sosiaalinen kestävyys on myös avoimempaa maaseudun<br />
kehittäjien, viranomaisten ja kansalaisten kanssakäymistä. Sosiaalinen kestävyys on yhteisöllisyyttä<br />
ja yhteisön suvaitsevuutta mm. uusia asukkaita kohtaan.<br />
Toimintaryhmän ohjelmaa toteuttamalla edistetään lukuisia sosiaalisen kestävyyden arvoja: kuten<br />
yhteistoimintaa, naisten ja nuorten osallistumista, paikallisen toiminnan aktivointia, paikallista<br />
työllistämistä, elinolosuhteiden paranemista, luottamuksen kasvua jne. Ohjelman toimenpiteillä<br />
luodaan kestävää sosiaalista ja henkistä pääomaa. Toimintaryhmän toiminnassa sosiaalinen<br />
kestävyys on mm. sitä, että toteutetaan päätöksenteossa ja sen valmistelussa yhdessä hyväksyttyjä ja<br />
periaatteita.<br />
Taloudellinen kestävyys tarkoittaa ohjelmatyössämme sitä, että toimintaryhmä noudattaa työssään<br />
ekologisen, sosiaalisen ja kulttuurisen kestävyyden periaatteita ja arvoja. Tällä tarkoitetaan, että<br />
toimintaryhmä pysyy budjetissaan, hankkeet suunnitellaan niin tarkasti, että ne pysyvät budjetissaan<br />
ja panostus tuottaa kestävää hyötyä. Lähtökohtaisesti hankkeiden tuloksena tulee syntyä<br />
taloudellisesti kestävää ja vakiintunutta toimintaa.<br />
Periaatteet siirretään kentälle sisällyttämällä ne hankevetäjien koulutukseen ja toimintaryhmän<br />
normaaliin tiedotustoimintaan. Periaatteiden toteuttamista arvioidaan muun arvioinnin yhteydessä.<br />
Näin turvataan kestävien toimintatapojen kehittyminen.<br />
7.4 Toiminnan käytännön organisointi<br />
7.4.1 Kehittämisohjelman toteuttamisprosessi<br />
Pohjois-Kymen Kasvun rooli on välittäjänä toimiminen maaseudun asukkaiden ja viranomaisten<br />
välillä. Erityisesti tämä korostuu hanketoiminnassa. Toimintaryhmän tarjoamaa aktivointia,<br />
neuvontaa, henkilökohtaista opastusta ja koulutusta tarvitaan runsaasti, jotta hankebyrokratiasta<br />
huolimatta hanketoiminta saadaan hyvin käyntiin. Lisäksi toimitaan välittäjänä muiden<br />
rahoituslähteiden käytössä sekä yhteen sovitettaessa julkisen sektorin, yksityissektorin ja<br />
kolmannen sektorin tuottamia palveluja.<br />
Toimintaryhmän seudullisen kehittäjän rooli korostuu jatkossa. Maaseudun elinvoimaisuuden<br />
kannalta on tärkeää vaikuttaa laajaan maaseutupolitiikkaan tuomalla maaseudun asukkaiden<br />
näkökulmaa eri tahoilla tapahtuvaan päätöksentekoon. Käytännössä tämä tapahtuu mm. tiiviillä<br />
yhteistyöllä kuntien, kuntayhtymän, Kymenlaakson liiton ja valtionhallinnon alueviranomaisten<br />
kanssa. Lisäksi osallistutaan seutukunta- ja maakuntakohtaisten sekä valtakunnan tason ohjelmien<br />
laadintaan sekä annetaan niistä lausuntoja.<br />
Pohjois-Kymen Kasvun toiminnan tukijalkoina ovat: 1) kylätoiminta, 2) elinkeinotoiminta. Kaiken<br />
toiminnan lähtökohtana on lisäarvon tuominen perinteiseen maaseudun kehittämiseen. Lisäarvo<br />
muodostuu asukaslähtöisestä näkökulmasta, jolloin toiminta nojautuu alueen asukkaiden todellisiin<br />
tarpeisiin. Näin toimijat ovat jo sitoutuneita ohjelmassa esitettäviin toimenpiteisiin. Tämä näkyy<br />
käytännössä siten, että ideat uutta kehittämisohjelmaa varten ovat lähtöisin ruohonjuuritasolta eli<br />
89
Pohjois-Kymenlaakson alueella asuvilta maaseudun asukkailta, yhteisöiltä, yrittäjiltä ja vapaa-ajan<br />
asukkailta.<br />
Pohjois-Kymen Kasvu ry toteuttaa kehittämisohjelmaansa seuraavalla välinevalikoimalla: 1) oman,<br />
maaseutuohjelman mukaisen Leader-rahoituskehyksen käyttö, 2) muiden rahoituslähteiden käyttö,<br />
3) seudullisena kehittäjäorganisaationa toimiminen, 3) seututason välittäjäorganisaationa<br />
toimiminen (lisäksi voidaan hakea erillisrahoitusta ESR:stä esim. työvoimahallinnolta).<br />
Kehittämisohjelmaa toteutetaan oman rahoituskehyksen osalta kaikilla hanketyypeillä: 1)<br />
esiselvityshankkeilla, 2) elinkeinollisilla kehittämishankkeilla (sis. myös yritysryhmän<br />
kehittämishanke), 3) yrityshankkeilla, 4) yhteisöllisillä kehittämishankkeilla, 5) yhteisöllisillä<br />
investoinneilla sekä 6) koordinointihankkeella (esim. nuorisohanke, pienet yhteisölliset<br />
investoinnit).<br />
Läpäisevät teemat koko ohjelmassa ovat tasa-arvo, nuoret sekä kestävä kehitys. Nämä seikat otetaan<br />
huomioon mm. ohjelman tavoitteissa sekä hankerahoituksen jakoa määräävissä<br />
hankevalintakriteereissä.<br />
Tiivistelmä<br />
1) Leader-toimiston perustaminen: henkilöstön rekrytointi ja teknisten valmiuksien luominen<br />
2) Henkilöstön työhön perehdyttäminen sekä hallituksen ja teemaryhmien koulutus<br />
3) Yksityiskohtaisen (vuotuisen) hankesuunnitelman ja budjetin laatiminen toimintaryhmän<br />
toimistolle<br />
4) Taloushallinnon suunnittelu ja koulutus (kirjanpito hoidetaan edelleen toimintaryhmän<br />
toimistossa): taloushallinnon ohjesäännön laatiminen (mm. laskujen hyväksymiskäytäntö)<br />
5) Toimintaryhmän maksuvalmiuden turvaaminen (kuntarahojen laskutus könttäperiaatteella 1<br />
krt/vuosi)<br />
6) Toimintaryhmän omien hankevalintakriteereiden tarkennus sekä hankeohjeistuksen<br />
tarkentaminen (hankkeen suunnittelu, toteutus, arviointi)<br />
7) Aktivoinnin sekä ulkoisen ja sisäisen viestinnän tehostaminen<br />
8) Ohjelman toteutumisen seurantaan tarvittavien apuvälineiden tarkempi sisällöllinen<br />
suunnittelu ja käyttöönotto (indikaattorilomakkeiden tarkistus, Alpo-ohjelman päivitys,<br />
virallisen hankerekisterin selailu-käyttöoikeus?)<br />
9) Itsearviointikäytäntöjen tarkempi sisällöllinen suunnittelu (kohteina sekä työprosessit että<br />
ohjelman toteutuminen) ja käynnistäminen<br />
10) Yhteistyöverkostojen tiivistämien: mm. kumppanuuden luominen muihin alueen maaseudun<br />
kehittäjäorganisaatioihin, alueviranomaisiin, kuntiin, kuntayhtymään, joukkoviestimiin yms.<br />
11) Ohjelman käytännön toteutus…<br />
7.4.2 Toimintaryhmän hallinto<br />
Pohjois-Kymen Kasvun ja rahoitettujen hankkeiden toimijoiden kokemukset EU:n<br />
rakennerahastokauden 2000–2006 toiminnasta on hyödynnetty uuden ohjelmakauden käytännön<br />
toimintaa suunniteltaessa. Itsearvioinnin ja ulkoisen arvioinnin esiin nostamista virheistä on otettu<br />
opiksi ja onnistumisia jalostetaan edelleen.<br />
Pohjois-Kymen Kasvu on rekisteröity yhdistys, jonka toiminta-alueena on Pohjois-Kymenlaakso.<br />
Yhdistyksen ylin päättävä elin on yleinen kokous (kevätkokous ja syyskokous). Syyskokouksissa<br />
valittu hallitus johtaa ja vastaa yhdistyksen toiminnasta.<br />
90
Uusia jäseniä hallitukseen valittaessa otetaan aina huomioon kolmikannan toteutuminen.<br />
Hallituksen jäsenten ja näiden henkilökohtaisten varajäsenten tulee edustaa asukas-, kunta- tai<br />
yhdistystahoa siten, että kunkin tahon edustus koko hallituksen kokoonpanosta on aina 1/3 (erikseen<br />
sekä varsinaisten jäsenten että varajäsenten osalta). Pohjois-Kymen Kasvun hallitus teki 9.11.2005<br />
päätöksen sääntömuutoksesta, johon sisältyy myös hallituksen jäsenten toimikausien rajaus<br />
kolmeen peräkkäiseen kauteen. Kevätkokouksessa 2006 hyväksyttiin em. sääntömuutos, jonka<br />
mukaan kolmikantaa tulee noudattaa hallitusta valittaessa ja että toimikausien määrä on rajattu<br />
kolmeen peräkkäiseen toimikauteen. Sääntömuutos on toimitettu kevätkokouksen jälkeen<br />
yhdistysrekisteriin. Sääntömuutos on hyväksytty yhdistysrekisterissä 7.9.2006 (liite 5). Näin<br />
varmistetaan, että myös jatkossa kolmikantavaatimusta varmasti noudatetaan. Pohjois-Kymen<br />
Kasvun sääntöjen mukaan hallituspaikkoja ei ole kiintiöitä kunnittain. Alueelliseen tasapuolisuuteen<br />
kuitenkin pyritään.<br />
Hallituksen alaisuuteen perustetaan hankkeiden ennakkoarviointia sekä loppuarviointia varten<br />
työryhmät. Näihin työryhmiin kutsutaan paikallisia asiantuntijoita. Lisäksi näissä ryhmissä on<br />
hallituksen edustajia puolet sekä toiminnanjohtaja. Työryhmät työskentelevät samalla<br />
kokoonpanolla yhden vuoden. Hankkeiden ennakkoarviointi ja päättyneiden hankkeiden<br />
loppuarviointi hoidetaan reaaliaikaisesti.<br />
Hallitus valitsee toimiston henkilökunnan hoitamaan käytännön tehtäviä. Työpaikat laitetaan<br />
julkiseen hakuun seudulla ilmestyvässä sanomalehdessä sekä Pohjois-Kymen Kasvun ja<br />
työvoimahallinnon internetsivuilla.<br />
Toimintaryhmän toimisto perustetaan toiminta-alueen maaseutukuntaan.<br />
Taulukko 19 Pohjois-Kymen Kasvun toimiston (toimintaraha) alustava budjetti 2007–2013<br />
Aktivointi 2007-2013<br />
2007 2008 2009 2010 2 011 2012 2013 Yhteensä<br />
Palkat ja sivukulut 45000 118000 119000 120000 121 000 122000 123000 768 000<br />
Ostopalvelut 6500 11000 12000 13000 13 000 13500 13500 82 500<br />
Matkat 1500 3000 3000 3500 3 500 3500 3500 21 500<br />
Muut yhteensä 9600 21600 22800 24400 24500 25000 25100 153 000<br />
Vuokrat 3600 7200 7300 7400 7 500 7500 7600 48 100<br />
Toimistokulut 4000 9900 10500 11500 11 500 12000 12000 71 400<br />
Muut kulut 2000 4500 5000 5500 5 500 5500 5500 33 500<br />
Kust. yhteensä 62600 153600 156800 160900 162000 164000 165100 1025000<br />
7.4.3 Toimihenkilöt<br />
Toimintaryhmän toimistoon palkataan toiminnanjohtaja, toimistopäällikkö sekä osa-aikainen<br />
hankeaktivoija-neuvoja. Myöhemmin palkataan osa-aikainen maksatuskäsittelijä, kun vuosittainen<br />
hankkeiden maksatushakemusten määrä kasvaa.<br />
Toiminnanjohtaja johtaa ja vastaa kehittämisohjelman kokonaistoteutuksesta sekä kantaa<br />
taloudellisen ja toiminnallisen vastuun koko yhdistyksen toiminnasta. Toiminnanjohtajan tehtäviin<br />
kuuluvat sisäinen ja ulkoinen viestintä, yhteistyösuhteiden hoito yhteistyötahoihin (mm.<br />
alueviranomaiset, kunnat, kuntayhtymät, maaseudun kehittämisorganisaatiot, hanketoimijat),<br />
hanketoimintaan liittyvän koulutuksen suunnittelu, hankkeiden ennakkoarviointi ja loppuarviointi<br />
yhdessä teemaryhmien kanssa, toimintaryhmän omien hankkeiden sisällöllinen suunnittelu,<br />
91
ohjelman toteutumisen seurantaan liittyvä raportointi sekä hallituksen kokouksissa esittelijänä ja<br />
sihteerinä toimiminen (pl. hankepäätöskokoukset).<br />
Toimistopäällikön tehtäviin kuuluu toimiston maksuliikenteen, kirjanpidon ja tilinpäätöksen<br />
hoitaminen, rahoitettujen hankkeiden maksatukseen, raportointiin ja kirjanpitoon liittyvä neuvonta<br />
ja koulutus, kuntarahan maksaminen rahoitetuille hankkeille, omien hankkeiden budjetointi sekä<br />
hallituksen hankepäätöskokouksissa sihteerinä toimiminen. Toimistopäällikkö toimii<br />
toiminnanjohtajan sijaisena.<br />
Osa-aikainen hankeaktivoija-neuvoja hoitaa yhdessä hallituksen jäsenten ja varajäsenten kanssa<br />
asukkaiden aktivoinnin, jotta toimintaryhmän käytännön työ lähtee laajalla rintamalla käyntiin<br />
nopeasti. Lisäksi hankeaktivoija-neuvoja hoitaa hankkeiden suunnitteluun liittyvän neuvonnan.<br />
Tarvittaessa hankeneuvonnassa avustaa toiminnanjohtaja.<br />
Myöhemmin palkattava osa-aikainen maksatuskäsittelijä hoitaa toimistopäällikön apuna<br />
rahoitettujen hankkeiden maksatushakemuksiin ja raportointiin liittyvän neuvonnan ja avustamisen.<br />
Lisäksi hän kerää tiedot toimintaryhmän toiminnan raportointia varten.<br />
Toimintaperiaatteena hankkeen suunnittelua sekä maksatusta ja raportointia koskevassa<br />
neuvonnassa ja koulutuksessa Pohjois-Kymen Kasvulla on, että toimintaryhmän toimihenkilöt eivät<br />
tee hakijoiden puolesta hakemuksia eivätkä laadi hankesuunnitelmia, raportteja yms. Sen sijaan<br />
toimihenkilöt neuvovat, avustavat ja kouluttavat hakijoita siten, että kaikki tarpeelliset<br />
hankebyrokratiaan liittyvät paperit saadaan kuntoon, jotta Kasvun hallitus ja myöhemmin<br />
Kaakkois-Suomen TE-keskus voivat tehdä hankepäätökset.<br />
7.4.4 Taloushallinto<br />
Pohjois-Kymen Kasvun hallitus päivittää toimintaryhmän taloushallintoa koskevat<br />
menettelytapaohjeet ohjelmakauden 2000–2006 ohjeistuksen pohjalta. Taloushallinnon ohjeissa<br />
määritellään mm. laskujen hyväksymiskäytäntö. Normaalikäytännön mukaisesti laskut hyväksyy<br />
toiminnanjohtaja (myös omien hankkeiden). Toiminnanjohtajaan kohdistuvat laskut hyväksyy<br />
puheenjohtaja. Puheenjohtajaan kohdistuvat laskut hyväksyy varapuheenjohtaja.<br />
Toimintaryhmän toimiston maksuvalmius hoidetaan niin, että kunnilta peritään vuosittain<br />
könttäsummana hankkeille maksettava kuntaraha. Omien hankkeiden edellyttämä yksityisrahoitus<br />
katetaan jäsenmaksu- ja korkotuotoilla sekä tarvittaessa säätiöiltä yms. haettavilla avustuksilla.<br />
Kirjanpitoa ei ulkoisteta tilintoimistoille, vaan se hoidetaan edelleenkin itse. Näin kirjanpito on<br />
reaaliaikainen ja hanketoiminnan erikoisuudet huomioon ottava. Kirjanpidon hoitaa käytännössä<br />
toimistopäällikkö, samoin tilinpäätöksen teon. Kaikki maksuliikenne hoidetaan sähköisesti<br />
pankkiyhteysohjelmalla. Käteiskassaa ei käytetä.<br />
Yhdistyksen pankkitilien käyttöoikeuden määrittelee hallitus: Nykyisellä ohjelmakaudella oikeus<br />
pankkitilien käyttöön on toiminnanjohtajalla ja toimistopäälliköllä (samoin oikeus käyttää<br />
yhdistyksen pankkikorttia.) Sääntöjen mukaan yhdistyksen nimen kirjoittavat aina kaksi yhdessä:<br />
puheenjohtaja, varapuheenjohtaja, sihteeri tai rahastonhoitaja. Hallituksella on sääntöjen mukaan<br />
oikeus myöntää yhdistyksen nimenkirjoitusoikeus myös yksittäiselle henkilölle. Nyt yhdistyksen<br />
sihteerinä toimivalla toiminnanjohtajalla on oikeus yksin nimen kirjoittamiseen. Samaa käytäntöä<br />
jatketaan, koska se on toiminut ilman ongelmia ja nopeuttanut maksuliikenteen hoitamista.<br />
Yhdistyksen toisena tilintarkastajana on syytä olla aina htm- tai vastaava tilintarkastaja. Tällöin<br />
saadaan asiantuntevaa ohjeistusta kirjanpidon yksityiskohdista.<br />
92
Yhdistyksen taloushallinnon sujuminen on koko toimintaryhmätyön perusta. Yhdistyksen<br />
aktivointihankkeiden ja omien hankkeiden kustannukset on osattava pitää budjetoidussa tasossa ja<br />
toteutettavat toimenpiteet on oltava hankesuunnitelman mukaisia. Yhdistyksellä ei ole<br />
taloudellisesti varaa siihen, että aktivointihankkeista tai omista hankkeista TE-keskus leikkaisi eihyväksyttäviin<br />
kustannuksiin kuluja.<br />
Ratkaisevaa on myös hankeneuvontaan liittyvä osaaminen. Mahdollisiin toimintaryhmään<br />
kohdistuviin taloudellisin vaateisiin on varauduttava hankkimalla vastuuvakuutus, joka on MTK:lla<br />
käytössä olevan EU-lomakeavustajavakuutuksen kaltainen. Kiireessä tehty virheellinen<br />
hankeneuvonta lienee toimintaryhmätyön suurin riski ja se voi johtaa toimintaryhmää kohtaan<br />
osoitettaviin taloudellisiin vaateisiin.<br />
7.4.5 Hallituksen ja toimihenkilöiden työnjako<br />
Toimintaryhmätyön <strong>fi</strong>loso<strong>fi</strong>an mukaisesti hallitus osallistuu aktiivisesti toimintaryhmän käytännön<br />
työhön. Hallituksen jäsenet aktivoivat asukkaita omissa asuinkunnissaan ja levittävät tietoa<br />
toimintaryhmän toiminnasta ja rahoitusmahdollisuuksista. Vastuu ja valta hankepäätöksistä on<br />
hallituksella. Lisäksi hallituksen jäsenet kaikin tavoin edistävät ja tukevat toimintaryhmän<br />
toimintaa. Hallituksen jäsenet toimivat Pohjois-Kymen Kasvun edustajina rahoitettujen hankkeiden<br />
ohjausryhmissä.<br />
Hallituksen alaisuuteen perustettava työryhmä käsittelee kaikki toimintaryhmälle sisään jätettävät<br />
hankehakemukset. Tähän työryhmässä tapahtuvaan hankkeiden ennakkoarviointiin osallistuu<br />
esittelijänä toiminnanjohtaja. Työryhmä antaa arvionsa kaikista sisään jätetyistä hankkeista<br />
hallitukselle. Hallitus kuitenkin itsenäisesti vastaa hankkeiden tarveharkinnasta ja antaa hankkeista<br />
lausunnot (puoltavan tai kielteisen) Kaakkois-Suomen TE-keskukselle. TE-keskus tekee hankkeista<br />
varsinaiset rahoituspäätökset (laillisuusharkinta) sekä toimintaryhmän omista hankkeista myös<br />
tarveharkinnan. Esteellisyysmääräykset otetaan huomioon hankepäätösten teossa.<br />
Toinen hallituksen alaisuuteen perustettava työryhmä toiminnanjohtajan toimiessa esittelijänä arvioi<br />
rahoitettujen hankkeiden toteutuksen ja erityisesti kokoaa hanketoimijoiden omat käsitykset<br />
hankkeiden toteutumisesta. Nämä annetaan hallitus tiedoksi, jotta hallitus pystyy tarvittaessa<br />
muuttamaan hankevalintakriteerejään päättyneissä hankkeissa ilmenneiden epäkohtien (tai<br />
onnistumisien) johdosta. Hankkeiden loppuarviointi hoidetaan sitä mukaa kuin hankkeita päättyy,<br />
jolloin ohjelman toteutumisen arviointia voidaan tehdä reaaliajassa.<br />
Työryhmissä toimivat kaikki hallituksen jäsenet: puolet hankkeiden ennakkoarvioinnissa ja puolet<br />
hankkeiden loppuarvioinnissa. Lisäksi kumpaankin työryhmään valitaan maaseudun kehittämiseen<br />
perehtyneitä henkilöitä toiminta-alueelta.<br />
Maksatushakemusten ja raporttien käsittelyn (”päätöksenteon”) hallitus delegoi toimiston<br />
toimihenkilöille. Koska toimintaryhmällä ei ole viranomaisen statusta eikä siten oikeutta esim.<br />
puuttua hankkeen mahdollisiin ei-hyväksyttäviin kustannuksiin, on maksatushakemusten<br />
hyväksyminen pelkkä muodollisuus. Toimintaryhmän toimihenkilöt huolehtivat mm. siitä, että<br />
kaikki tarvittavat liitteet ovat maksatushakemuksen mukana, tarkistavat luontoissuoritusten<br />
laskelmat ja tekevät tarvittaessa huomautuksia TE-keskuksen maksatuskäsittelijää varten<br />
asiakirjoihin. Hallitukselle tuodaan aina jälkeenpäin tiedoksi hankkeille maksetut kuntarahat<br />
7.4.6 Toimintaryhmän tehtävät<br />
Pohjois-Kymen Kasvun kuten muidenkin toimintaryhmien toiminta perustuu tietoon ja osaamiseen.<br />
Tärkeää on esivaiheessa saada tietoa levitettyä toimintaryhmätyön jatkumisesta Pohjois-<br />
93
Kymenlaaksossa. Henkilökohtaisella tasolla tapahtuva asukkaiden aktivointi sekä laaja ulkoinen ja<br />
jäsenistöön suuntautuva sisäinen viestintä ovat tärkeimmät tehtävät uuden ohjelmakauden alussa.<br />
Julkisuus ei ole toimintaryhmälle itsetarkoitus, vaan väline edistää omaa toimintaansa. Siksi<br />
toimintaryhmätyötä tuodaan esille rahoitettujen hankkeiden toiminnan kautta, ei toimiston tai<br />
hallituksen kautta.<br />
7.4.6.1 Viestintä/sisäinen<br />
Pohjois-Kymen Kasvu jatkaa viestintään painottamista myös ohjelmakaudella 2007–2013. Uudella<br />
ohjelmakaudella panostetaan erityisesti Internetin kautta toimivaan reaaliaikaiseen sisäiseen ja<br />
ulkoiseen viestintään. Hallitukseen ja työryhmiin suuntautuva viestintä hoidetaan etupäässä<br />
Ryhmix-työryhmäohjelman avulla. Pohjois-Kymen Kasvun kotisivujen kautta päästävään Ryhmixohjelmaan<br />
sijoitetaan kaikki hallituksen kokousten yms. materiaalit, kalenteri ja ryhmäkeskustelu.<br />
Hallituksen alaisille työryhmille perustetaan omat tiedostot, kalenteri ja ryhmäkeskustelu. Lisäksi<br />
hyödynnetään Ryhmixin ryhmäpostitusta sähköpostituksissa. Jos hallitukseen tai työryhmiin<br />
valittavalla henkilöllä ei ole käytössään omaa tietokonetta eikä hän voi käyttää julkisissa tiloissa<br />
olevia tietokoneita, lähetetään kokousmateriaalit hänelle postitse.<br />
Pohjois-Kymen Kasvun omia kotisivuja Internetissä hyödynnetään edelleen yhdistys- ja<br />
hanketoiminnassa. Kotisivuja käytetään sekä jäsenistöön kohdistuvassa sisäisessä viestinnässä että<br />
kaikille hankehakijoille kohdistuvassa ulkoisessa viestinnässä. Hankehakua sekä maksatusta ja<br />
raportointia koskevaa ohjeistusta ja tietoa tulevasta toiminnasta kootaan kotisivuille. Keväällä 2006<br />
uudistetuille kotisivuille on luotu uusi versio hankerekisteristä, johon kukin hanke saa oman sivun,<br />
jolla tiedotetaan hankkeen etenemisestä ja tuloksista.<br />
Kotisivuja päivitetään jatkossa nykyistä tiheämmin. Tavoitteena on saada tulevaa toimintaa<br />
koskevia asioita kotisivujen tapahtumakalenteriin sekä uutisia menneestä toiminnasta nopeasti<br />
kotisivuille. Tarvittaessa tapahtumakalenterin ja uutisten päivitykset hoidetaan toimiston voimin.<br />
Kotisivut palvelevat niin yhdistyksen sisäistä kuin ulkoistakin viestintää.<br />
Pelkästään jäsenistöön suuntautuva sisäinen viestintä hoidetaan vähintään kaksi kertaa vuodessa<br />
postitse toimitettavalla jäsentiedotteella.<br />
7.4.6.2 Viestintä/ulkoinen<br />
Maa- ja metsätalousministeriölle ja Kaakkois-Suomen TE-keskukselle raportoidaan toiminnasta<br />
puolivuosittain. Kunnille raportoidaan uusista hankepäätöksistä, ohjelman toteutumisesta ja muusta<br />
toiminnasta kunnanhallituksille osoitetuilla kuntatiedotteilla. Lisäksi kuntien johtavia<br />
luottamushenkilöitä ja virkamiesjohtoa informoidaan säännöllisesti tiedottein ja henkilökohtaisilla<br />
neuvotteluilla.<br />
Yhteistyökumppaneille, kuntayhtymä, Kymenlaakson liitto ja muut maaseudun<br />
kehittäjäorganisaatiot, raportoidaan säännöllisesti toiminnasta. Ulkoisessa viestinnässä<br />
hyödynnetään seutukunnan tiedotusvälineitä. Toiminnasta laaditaan valmiiksi jutun muotoon<br />
kirjoitettuja lehdistötiedotteita säännöllisesti. Ne toimitetaan alueen paikallis- ja<br />
ilmaisjakelulehdille, maakuntalehdelle sekä alueellisiin radioihin ja alueellisiin tv-uutisiin.<br />
Tarvittaessa käytetään välineinä myös valtakunnallisia joukkoviestimiä.<br />
Hankehauista, tulevista tapahtumista yms. välitetään reaalikaista tietoa omilla kotisivuilla<br />
Internetissä sekä myös lehti-ilmoituksin. Ilmoittelua keskitetään alueen paikallislehtiin, joissa<br />
ilmoitukset tulevat hyvin huomatuiksi. Näin edistetään samalla myös uutisjuttujen julkaisemista.<br />
94
Paikallislehdet tavoittavat hyvin maaseudun asukkaat, koska niiden peittoprosentit alueellaan ovat<br />
huomattavan korkeita. Ilmoitukset ja jutut myös luetaan pienissä lehdissä.<br />
Pohjois-Kymen Kasvu osallistuu myös muiden Kaakkois-Suomen toimintaryhmien ja Kaakkois-<br />
Suomen TE-keskuksen maaseutuosaston yhdessä julkaisemaan lehteen, jos sellainen alueella<br />
tehdään.<br />
7.4.6.3 Aktivointi<br />
Pohjois-Kymen Kasvu aktivoi Pohjois-Kymenlaakson maaseudun asukkaita uuden ohjelmakauden<br />
kynnyksellä myös henkilökohtaisella tasolla. Toimintaryhmä järjestää heti ohjelmakauden alussa<br />
toiminta-alueensa jokaisessa kunnassa toimintaryhmän esittelykierroksen. Ideana on tuoda tietoa<br />
toimintaryhmätyöstä mahdollisimman lähelle ruohonjuuritason toimijaa. Siksi jalkaudutaan alueen<br />
kyliin.<br />
Jatkossakin hanketoimintaa ja toimintaryhmätyötä esitellään Pohjois-Kymen Kasvun omissa<br />
yleisissä kokouksissa. Kevät- ja syyskokoukset järjestetään vuoronperään eri kuntien alueilla.<br />
Näiden omien aktivointitilaisuuksien lisäksi osallistutaan muiden järjestämiin tilaisuuksiin ja<br />
kokouksiin. Ohjelmakauden alussa aktiivisesti etsitään kylien tilaisuuksia, missä<br />
toimintaryhmätyötä esitellään tietoiskuina muun ohjelman lomassa.<br />
Seudullisiin ja kuntakohtaisiin yleisötapahtumiin osallistutaan yhdessä yhteistyökumppaneiden<br />
kanssa (esim. Kymenlaakson Kylät ry, isot hankkeet). Yhteisillä näyttelyosastoilla rakennetaan<br />
toimintaryhmätyölle myönteistä imagoa esim. hankkeita esittelemällä ns. suurelle yleisölle.<br />
Yleisaktivoinnin lisäksi tehdään täsmäaktivointia maatilakytkentäisten yrityshankkeiden,<br />
maaseudun mikroyrityshankkeiden sekä elinkeinollisten kehittämishankkeiden saamiseksi.<br />
Yhteistyötä aktivoinnissa tehdään mm. kuntien maaseutusihteerien, elinkeinoasiamiesten sekä<br />
Kouvolan seudun kuntayhtymän elinkeinotoimen kanssa. Tarvittaessa täsmäaktivointia tehdään<br />
myös, jos halutaan esimerkiksi tietyn toimialan kehittämishankkeita lisää.<br />
Tarkempi aktivointi-viestintäsuunnitelma laaditaan ELMA-ohjelmakaudella.<br />
7.4.6.4 Hankeneuvonta<br />
Hankeaktivoija-neuvoja opastaa ja auttaa kehittämishankkeen hakijaa rahoitushakemuksen,<br />
hankesuunnitelman ja tarvittavien liitteiden kokoon saamiseksi. Tarvittaessa hakija ohjataan muille<br />
rahoituslähteille, jos ei ole mahdollista saada toimintaryhmärahoitusta. Hankeneuvonnassa avustaa<br />
toiminnanjohtaja. Hankeneuvonnan periaatteena on, ettei toimintaryhmä tee kyseisiä. papereita<br />
hakijan puolesta, vaan avustaa hakijaa itse tekemään ne.<br />
Toimistopäällikkö ja osa-aikainen maksatuskäsittelijä hoitavat kehittämishankkeiden toteutukseen<br />
liittyvän (maksatukset, raportointi, kirjanpito) neuvonnan. Tarvittaessa toiminnanjohtaja avustaa.<br />
Yrityshankkeiden ja elinkeinollisten kehittämishankkeiden neuvonta hoidetaan omassa strategisesti<br />
tärkeässä mikroyrittäjyyskärkihankkeessa. Yritystukien hakemisessa tarvittavien<br />
liiketoimintasuunnitelmien ja kannattavuuslaskelmien tekeminen hoidetaan Seutu YPP:n kautta<br />
(seudulliset yrityspalvelut), kuten on tehty jo ohjelmakaudella 2000–2006. Pohjois-Kymen Kasvu<br />
on vuoden 2006 aikana liittynyt osaksi Seutu YPP –verkoston jäseneksi (liite 6 sisäinen matriisi).<br />
Samassa kärkihankkeessa hoidetaan myös yritystukiin liittyvä maksatus- ja raportointineuvonta.<br />
Tarvittaessa (jos toimintaryhmälle myönnettävä rahoituskehys jää pieneksi, mikä puolestaan ei<br />
mahdollista riittäviä henkilöresursseja toimistoon) Pohjois-Kymen Kasvu harkitsee<br />
hankepalvelutoimiston perustamista alaisuuteensa. Sinne keskitettäisiin hankkeiden suunnittelua ja<br />
95
toteutusta koskeva henkilökohtainen opastus. Rahoitetuille hankkeille olisi tarjolla ostopalveluna<br />
myös hankkeiden hallinnointipalvelut (kirjanpito, kilpailutus, maksatus, raportointi yms.), jolloin<br />
hanketoimijat saisivat keskittyä olennaiseen eli käytännön tekemiseen.<br />
7.4.6.5 Hankekoulutus<br />
Hankekoulutus hoidetaan pääasiassa omassa strategisesti tärkeässä kärkihankkeessa.<br />
Hankekoulutusta tarjotaan sekä suppeassa että laajemmassa muodossa. Yhden illan mittaisella<br />
lyhytkurssilla käydään läpi hankkeen suunnittelua ja toteutusta koskevat perusasiat. Tämän<br />
maksuttoman non-stop -periaatteella pyörivän lyhytkurssin käyminen on hankerahoituksen<br />
hakemisen ehtona. Näin pyritään saamaan henkilökohtaisen hankeneuvonnan tarvetta pienemmäksi<br />
ottaen huomioon toimiston rajalliset henkilöresurssit.<br />
Laajempaa hankekoulutusta varten koostetaan nykyisestä hankeoppaasta omat<br />
koulutuskokonaisuudet hankkeen suunnittelusta (eri hanketyypeille omansa) sekä<br />
projektinhallinnasta. Erillisellä hankekoulutuksella saadaan isommalle joukolle samalla kertaa<br />
levitettyä hankeosaamista. Samalla vähennetään henkilökohtaisen hankeneuvonnan tarvetta sekä<br />
hankkeen suunnittelu- että toteutusvaiheessa.<br />
Alustavasti on sovittu, että hankekoulutus voidaan järjestää yhdessä Kehittämisyhdistys Sepran<br />
kanssa.<br />
7.4.6.6 Hankehaku<br />
Pohjois-Kymen Kasvulla on kehittämishankkeissa keskitetty haku. Hankehakuja järjestetään 4<br />
kertaa vuodessa. Keskitetyillä hauilla pystytään vertailemaan hakemuksia keskenään. Lisäksi<br />
takarajan olemassaolo pakottaa ihmiset laatimaan hakemukset valmiiksi eivätkä ne jää leijumaan<br />
keskeneräisinä. Toimintaryhmä järjestää tarvittaessa keskitetyn haun tietyn linjan tai toimenpiteen<br />
kehittämishankkeista edistääkseen tietyntyyppisten hakemusten saamista.<br />
Yrityshankkeissa on jatkuva haku. Hallitus käsittelee yritystukihakemukset sitä mukaan kuin<br />
hakemukset saadaan valmiiksi.<br />
TE-keskukselta tarvittaessa varmistetaan ennen hallituksen käsittelyä, jos kehittämishankkeiden<br />
yksityiskohdissa on lainsäädännöllisiä tulkintaeroja. Kaikissa yrityshankkeissa varmistetaan<br />
hankkeiden rahoituskelpoisuus (esim. kilpailun vääristyminen), ennen kuin hakemukset menevät<br />
hallituskäsittelyyn.<br />
Rahoitushakemusten, maksamishakemusten ja raportoinnin käsittelyprosessit esitetään alla olevassa<br />
taulukossa. Työprosessit on laadittu ohjelmakauden 2000–2006 lainsäädännön pohjalta.<br />
Työprosesseja muutetaan, jos lainsäädännössä tapahtuu muutoksia.<br />
Taulukko 20 Rahoitus- ja maksamishakemusten sekä raporttien käsittelyprosessit<br />
Rahoitushakemusten käsittely<br />
1.<br />
Hankehakija allekirjoituksellaan sitoutuu noudattamaan hanketoiminnan<br />
pelisääntöjä<br />
2. Hankehakija osallistuu yhden illan maksuttomaan hankekoulutukseen<br />
Hankeaktivoija-neuvoja ja tarvittaessa toiminnanjohtaja neuvovat ja avustavat<br />
3. hankehakemusten laadinnassa<br />
Jokainen hankehakemus merkitään toimistossa diaariin, samoin myöhemmin<br />
4. saatavat mahd. täydennykset<br />
96
5.<br />
6.<br />
7.<br />
8.<br />
9.<br />
10.<br />
11.<br />
12.<br />
13.<br />
14.<br />
Hankehakemusten esikäsittelyn tekee hankeaktivoija-neuvoja, joka pyytää<br />
tarvittaessa täydennyksiä hakemuksiin<br />
Tarvittaessa toiminnanjohtaja neuvottelee tarvittaessa Kaakkois-Suomen TEkeskuksen<br />
maaseutuosaston kanssa hankkeiden lakipykälien tulkintaan<br />
liittyvissä yksityiskohdissa<br />
Toiminnanjohtaja laatii jokaisesta hankehakemuksesta yhteenvedon<br />
hankearviointilomakkeelle, mistä ilmenee mm. hankkeen yhteensopivuus<br />
Pohjois-Kymen Kasvun kehittämisohjelmaan.<br />
Hankkeiden ennakkoarvioinnin tekevä työryhmä käsittelee kaikki hakemukset<br />
ja antaa oman arvionsa kustakin hankkeesta hallitukselle (sis.<br />
tukiprosenttiesitys ja julkisen tuen määrä)<br />
Hallitus antaa lausunnon (sis. tukiprosentti ja julkisen tuen määrä) jokaisesta<br />
hankehakemuksesta Kaakkois-Suomen TE-keskuksen maaseutuosastolle<br />
(tarveharkinta) ja hakemukset toimitetaan TE-keskukseen (merkinnät diaariin<br />
P-K Kasvun toimistossa sekä TE-keskuksessa)<br />
(Jos Pohjois-Kymen Kasvu ry:n hallitus puoltaa hankkeen rahoittamista, TEkeskuksen<br />
maaseutuosasto voi poiketa tästä puollosta vain erittäin painavista<br />
syistä (lainsäädännölliset esteet). Mikäli Pohjois-Kymen Kasvun hallitus ei<br />
puolla rahoituksen myöntämistä, maaseutuosasto ei voi sitä myöntää.)<br />
Jokaisesta TE-keskukseen toimitetusta rahoitushakemuksesta liitteineen<br />
otetaan kopiot Pohjois-Kymen Kasvun toimistoon<br />
TE-keskus ilmoittaa hakijalle ja toimintaryhmälle hakemuksen saapumisesta ja<br />
sen arvioidun käsittelyajan<br />
Kaakkois-Suomen TE-keskuksen maaseutuosasto tekee hankkeiden<br />
rahoituspäätökset (laillisuusharkinta)<br />
Hakija saa rahoituspäätöksen suoraan TE-keskuksesta (valituskelpoinen).<br />
Samalla päätös lähetetään tiedoksi Pohjois-Kymen Kasvun toimistoon.<br />
Maksamishakemusten käsittely<br />
1.<br />
2.<br />
3.<br />
Hankkeen kirjanpitäjä, hankevetäjä ja yhteyshenkilö osallistuvat P-K Kasvun<br />
järjestämiin maksatuskoulutuksiin<br />
Toimistopäällikkö ja maksatuskäsittelijä neuvovat ja avustavat<br />
maksamishakemusten ja liitteiden laadinnassa<br />
Maksatuskäsittelijä ja toimistopäällikkö tarkistavat maksamishakemuksen ja<br />
tarvittaessa pyytävät hakijalta puuttuvia liitteitä<br />
4. Jokainen maksamishakemus liitteineen merkitään P-K Kasvun diaariin<br />
5.<br />
6.<br />
7.<br />
8.<br />
9.<br />
Maksamishakemuksesta, raportista, indikaattorilomakkeista ja<br />
talkootyölistoista otetaan kopiot P-K Kasvulle<br />
Toimistopäällikkö tai toiminnanjohtaja allekirjoittavat toimintaryhmän puoltavan<br />
lausunnon maksamishakemuksista (hallituksen valtuuttamina)<br />
Maksamishakemus liitteineen ja toimintaryhmän lausunto toimitetaan<br />
Kaakkois-Suomen TE-keskukseen (merkinnät diaariin P-K Kasvun toimistossa<br />
sekä TE-keskuksessa)<br />
TE-keskuksen maaseutuosasto hoitaa hyväksyttyjen kustannusten<br />
maksatukset (valtion ja EU:n rahan osalta) suoraan hakijalle tukiprosentin<br />
mukaisesti.<br />
Pohjois-Kymen Kasvun toimisto maksaa kuntarahaosuudet hyväksyttyjen<br />
kustannusten ja tukiprosentin mukaisesti hankkeiden toteuttajille<br />
97
10.<br />
Pohjois-Kymen kasvun hallitus merkitsee tiedokseen hankkeille maksetut<br />
kuntarahat (hyväksyy lopullisesti maksatushakemukset)<br />
Puolivuosittainen raportointi<br />
Maksatusta haettaessa yhtenä liitteenä on aina hankkeen väliraportti tai<br />
1. loppuraportti kyseiseltä ajanjaksolta<br />
Puolivuosittain on pakollinen raportointi ja kys. raportit ja indikaattorit toimitetaan<br />
P-K Kasvun toimistoon määräaikoja noudattaen, vaikka maksatusta ei silloin<br />
2. haettaisikaan<br />
3. Puolivuosittain tehtävät raportit merkitään diaariin P-K Kasvun toimistossa<br />
4. Raporteista liitteineen otetaan kopiot P-K Kasvulle<br />
Raportit toimitetaan TE-keskukseen (merkinnät diaariin P-K Kasvun toimistossa<br />
5. ja TE-keskuksessa)<br />
6.<br />
P-K Kasvu raportoi puolivuosittain MMM:öön ja TE-keskukselle ohjelman<br />
toteutumisesta em. puolivuotisraporttien pohjalta<br />
7.4.6.7 Hankkeiden valintakriteerit<br />
Uuden ohjelman laadinnan yhteydessä on alustavasti mietitty uusia kriteerejä, jotka pohjautuvat<br />
ohjelmakaudelle 2000–2006 laadittuihin hankevalintakriteereihin. Kaikkien rahoitettavien<br />
hankkeiden tulee olla maaseutuohjelman sekä Pohjois-Kymen Kasvun kehittämisohjelman mukaisia<br />
eli hankkeiden tulee toteuttaa Pohjois-Kymen Kasvun ohjelmaa.<br />
ohjelmakriteerit:<br />
- maaseutuohjelman ja Pohjois-Kymen Kasvun kehittämisohjelman mukaisuus<br />
- elinkeinolliset vaikutukset<br />
- tasa-arvovaikutukset (mm. nuoret, naiset sekä alueellinen, sosiaalinen ja kulttuurinen tasaarvo)<br />
- kumppanuus<br />
- verkostoituminen<br />
- positiiviset ympäristövaikutukset<br />
- muualta haettu rahoitus/saatu rahoitus<br />
hankekohtaiset kriteerit:<br />
- asukaslähtöisyys<br />
- uutta toimintaa<br />
- toteuttamiskelpoisuus<br />
- realistisuus: selkeästi määritellyt tavoitteet ja toimenpiteet sekä tavoitteet saavutettavissa<br />
- kustannusten kohtuullisuus<br />
- hankkeen arvioinnin toteutus sisältyy suunnitelmaan<br />
- siirrettävyys<br />
hakijakriteerit:<br />
- hakijalla taidolliset edellytykset<br />
98
- hakijalla taloudelliset edellytykset<br />
Tärkeimpänä kriteerinä tukiprosentteja määrittäessä pidetään kehittämishankkeiden<br />
työllisyysvaikutuksia:<br />
- suoraan uusia työpaikkoja luovat hankkeet:<br />
- välillisesti uusia työpaikkoja luovat hankkeet:<br />
- lisäbonusta: innovatiivisuus, kumppanuus, verkostoituminen, erityishuomio naiset, nuoret,<br />
myönteisiä ympäristövaikutuksia<br />
- yhteisölliset investoinnit: edellytetään, että hanke on mainittu kyläsuunnitelmassa<br />
Kv-hankkeiden ja alueiden välisten hankkeiden hankevalintakriteerit<br />
Lähtökohtana tulee olla, että kv-hankkeesta ja alueiden välisestä hankkeessa luodaan lisäarvoa<br />
elinkeinolliseen tai yhteisölliseen toimintaan. Kansainvälisissä hankkeissa edellytetään em. yleisten<br />
kriteerien lisäksi konkreettisia, mitattavissa olevia hyötyjä hankkeen kohderyhmälle, mitä ei<br />
pelkästään omalla toiminta-alueella toteutettavissa hankkeissa voida saavuttaa. Nämä voivat olla<br />
elinkeinollisia tai yhteisöllisiä vaikutuksia. Pelkkää matkustelua tai kehitysapua ei kv-hankkeissa<br />
eikä alueiden välisissä hankkeissa rahoiteta.<br />
Kv-toiminnalle ja alueiden välisille hankkeille on ohjelmassa asetettu omat erilliset tavoitteensa.<br />
Alustavat tukitasot:<br />
Yrityshankkeissa noudatetaan lainsäädännön mahdollistamia ja Kaakkois-Suomen TE-keskuksen<br />
alueella yhdessä sovittuja tukitasoja. Näin varmistetaan yritystukien hakijoiden tasapuolinen<br />
kohtelu huolimatta siitä miltä luukulta tukea haetaan. Kehittämishankkeissa tukitasot asettunevat<br />
yhteisöllisissä investoinneissa 45–55 %:iin, toiminnallisissa kehittämishankkeissa em. kriteerien<br />
pohjalta 50–75 %:iin ja esiselvityksissä maksimissaan 100 %:iin.<br />
Strategisissa kärkihankkeissa on mahdollista käyttää maksimitukitasoa (100 %), jotta oman<br />
ohjelman toteutuminen varmistetaan. Hallitus varaa kuitenkin itselleen oikeuden harkita<br />
kehittämishankkeiden tukiprosentteja tapauskohtaisesti. Hankkeiden tukiprosenttien<br />
määräytymisessä otetaan huomioon myös se, että koko ohjelmakauden aikana täytyy kertyä<br />
yksityistä rahoitusta 35 % rahoituskehyksestä.<br />
Pohjois-Kymen Kasvun hallitus tarkentaa em. hankevalintakriteerejä tukiprosenttien osalta<br />
ohjelmakauden alussa, kun saadaan selville maaseutuohjelman lainsäädännön mahdolliset<br />
rajoitukset sekä oman rahoituskehyksen suuruus.<br />
Hankerahoituksesta tullee todellinen kilpailu. Odotettavissa on, että rahoitusta ei riitä lähimainkaan<br />
kaikille hakijoille. Silloin Pohjois-Kymen Kasvun hallitus priorisoi hakemukset oman ohjelman<br />
painopisteiden sekä em. hankevalintakriteerien pohjalta. Etusijalle asetetaan yrityshankkeet sekä<br />
suoraan uusia työpaikkoja luovat kehittämishankkeet.<br />
Erityistä huomiota rahoitushakemuksissa kiinnitetään nykyisen ohjelmakauden kokemusten<br />
perusteella hankkeiden taloushallinnon järjestämiseen, kirjanpitoon, yksityisrahoituksen<br />
järjestymiseen, hankkeen maksuvalmiuden hoitamiseen sekä hankkeen sisällölliseen toteutumiseen.<br />
Hankkeiden väliaikaisrahoitus ei muodosta ongelmaa, jos nykyinen käytäntö (kuntien myöntämät<br />
väliaikaislainat hankkeille) toteutuu myös kaudella 2007–2013.<br />
99
Ohjelmakauden 2000–2006 hankkeiden riskianalyysi ja keinot riskien minimoimiseksi kaudella<br />
2007–2013 esitetään sivulla 103.<br />
7.4.6.8 Verkostoituminen ja kumppanuus<br />
Pohjois-Kymen Kasvu edistää verkostoitumista yli kylä-, kunta-, seutukunta- ja maakuntarajojen<br />
sekä valtakunnan rajojen. Erityisesti aktivoidaan seudullisten hankkeiden syntymistä, jotta<br />
hanketoteuttaja selviää yhdellä hankebyrokratialla sen sijaan, että byrokratia olisi kuusinkertainen<br />
(jos kaikkien kuuden kunnan alueella pyörisi sama hanke). Leader-toimintaryhmän statuksen<br />
saatuaan Pohjois-Kymen Kasvu edistää myös toimintaryhmien alueiden välisten hankkeiden sekä<br />
kv-hankkeiden luomista. Lisäksi edistetään hankkeiden keskinäistä verkostoitumista aina, kun se<br />
palvelee hankkeiden toteutusta.<br />
Pohjois-Kymen Kasvu toteuttaa aitoa kumppanuutta ohjelmakaudella 2007–2013 mm. kuntien,<br />
kuntayhtymän ja Kymenlaakson liiton sekä muiden maaseudun kehittäjäorganisaatioiden kanssa.<br />
Kumppanuuden vaatimus on jo sisään kirjoitettu ohjelmaan, jonka yksi keskeinen sisältö on<br />
julkisen sektorin, yksityissektorin ja kolmannen sektorin palveluiden yhteen sovittaminen.<br />
Ohjelmakaudella edistetään myös maaseutusopimuksen käyttöön ottoa yhtenä vaihtoehtona<br />
palveluiden turvaamiseksi maaseudun kylissä.<br />
7.4.6.9 Toimintaryhmän oma koulutus<br />
Pohjois-Kymen Kasvu hyödyntää ohjelmakauden 2000–2006 aikana kertynyttä koulutusmateriaalia.<br />
Heti ohjelmakauden alussa järjestettävässä hallituksen työhön perehdyttämiskoulutuksessa<br />
hyödynnetään MMM:n rahoittamaa Hallitustyöskentelyn opasta ja muita itse tuotettuja ohjeistuksia.<br />
Jokaiselle hallituksen uudelle jäsenelle ja varajäsenelle annetaan jatkossa henkilökohtaista opastusta<br />
toimintaryhmätyön perusteista.<br />
Lisäksi hallitus ja toimiston toimihenkilöt osallistuvat MMM:n, Kaakkois-Suomen TE-keskuksen ja<br />
maaseutuverkoston järjestämiin koulutuksiin.<br />
7.4.6.10 Kansainvälinen toiminta<br />
Pohjois-Kymen Kasvu sai kansainvälisen toiminnan alulle rahoittamallaan Kansainvälinen<br />
Värihanke -hankkeen kaudella 2000–2006. Kansainvälinen toiminta on yksi Leadertoimintaryhmätyön<br />
tunnusmerkki ja toimintaryhmätyön sielu. Leader-statuksen saatuaan Pohjois-<br />
Kymen Kasvun kehittämissuunnitelmassa on erikseen korvamerkitty raha alueiden välisiin<br />
hankkeisiin ja kansainvälisiin hankkeisiin. Kuluvalla ohjelmakaudella solmitut kontaktit Saksan,<br />
Tanskan, Iso-Britannian, Viron, Itävallan, Maltan ja Kyproksen toimintaryhmien kanssa<br />
mahdollistavat kv-toiminnan käynnistämisen.<br />
Yhtenä ulkomaisena partnerina toimii saksalainen Westhavelland-toimintaryhmä, jonka kanssa on<br />
helmikuussa 2006 allekirjoitettu aiesopimus ohjelmakauden 2007–2013 yhteistyöstä. Alustaviksi<br />
teemoiksi on sovittu biopolttoaineiden edistäminen, kasvivärjäys ja kansallispuistojen<br />
matkailullinen hyödyntäminen. Myös biopolttoaineiden tuotekehittelyä ja käyttöä edistävän<br />
ELREN-verkoston ja toimintaryhmien kattojärjestön ELARD:in jäsenyyksiä hyödynnetään<br />
kansainvälisten kontaktien solmimisessa.<br />
Lähtökohtana kansainvälisessä toiminnassa on tuoda lisäarvoa seutukunnan elinkeinotoiminnan<br />
kehittämiseen ja asukaslähtöiseen maaseudun kehittämiseen. Pelkkää matkustelua tai<br />
kehitysyhteistyötä ei toimintaryhmä rahoita, vaan kv-hankkeilta edellytetään selkeitä tavoitteita ja<br />
tuloksellisuutta.<br />
100
Kansainvälistä toimintaa voidaan edistää oman rahoituskehyksen varojen ohella nuoriin<br />
kohdistuvissa toimenpiteissä Kansainvälisen henkilövaihdon keskuksen CIMO:n nuoriso-ohjelman<br />
kautta sekä mahdollisessa Venäjälle suuntautuvassa yhteistyössä Naapuruusohjelmasta haettavilla<br />
varoilla.<br />
7.4.6.11 Tyky-toiminta<br />
Toimiston henkilökunnan sekä hankkeisiin palkattujen hankevetäjien työssä jaksamista edistetään<br />
tyky-toiminnalla. Lakisääteisen työterveyshuollon palvelujen lisäksi järjestetään virkistyspäiviä.<br />
Tarvittaessa apuna käytetään ulkopulista asiantuntijaa. Virkistyspäiviin kutsutaan myös kaikkien<br />
rahoitettujen hankkeiden palkatut hankevetäjät. Tyky-toimintaa voidaan järjestää yhteistyössä<br />
naapuritoimintaryhmien kanssa.<br />
7.4.6.12 Tuotettavat materiaalit, apuvälineet<br />
Hankeneuvonnassa käytetään apuvälineenä ja ohjeistuksena ohjelmakaudella 2000–2006 laadittua<br />
hankeopasta. Sitä täydennetään ohjelmakauden 2007–2013 muutoksilla ja tarvittaessa se voidaan<br />
jakaa kahteen osaan: hankkeen suunnittelua koskevaan osioon sekä hankkeen toteutusta koskevaan<br />
osioon.<br />
Aktivoinnissa ja toimintaryhmätyön esittelyssä hyödynnetään keväällä 2006 laadittavaa, kaikki<br />
rahoitetut hankkeet esittelevää hanke-esitettä, hankkeiden dvd-elokuvaa sekä koko ohjelmakauden<br />
kattavaa ALPO-ohjelman hankeraporttia.<br />
Rahoitettujen hankkeiden tavoitteiden asettelua ja toiminnan tuloksellisuuden arviointia varten on<br />
ohjelmakaudella 2000–2006 laadittu oma indikaattorilomake. Sitä on täydennetty uutta<br />
ohjelmakautta varten. Pohjois-Kymen Kasvun toimistoa varten on laadittu ohjelmakaudella 2000–<br />
2006 oma indikaattorilomake, jolla seurataan aktivointihankkeissa saavutettuja tuloksia.<br />
Tarvittaessa niitä täydennetään ohjelmakauden alussa.<br />
Toimintaryhmästä laaditaan ohjelmakauden alussa yleisesite, tarkennetut hankehakua koskevat<br />
ohjeet sekä lyhyt tiivistelmä ohjelmasta jaettavaksi potentiaalisille hankehakijoille.<br />
7.4.6.13 Arviointi (itsearviointi ja ulkoinen arviointi)<br />
Pohjois-Kymen Kasvu toteuttaa itsearviointia normaalin arkityön lomassa. Itsearviointisuunnitelma<br />
sekä toiminnan arvioinnin apuvälineinä käytettävät työvälineet (esim. hankkeiden ennakkoarviointi-<br />
ja jälkiarviointilomakkeet, Kasvun oma indikaattorilomake hankkeille) laaditaan ELMA-ohjelman<br />
toteutusaikana 2006–2007.<br />
Muutoksia toimintatapoihin tehdään, jos toiminnassa havaitaan ongelmia. Järjestelmällisempää<br />
itsearviointia tehdään joka toinen vuosi. Itsearvioinnin kohteena ovat sekä työprosessit että<br />
ohjelman toteutumisen arviointi.<br />
Puolivälissä ohjelmakautta sekä vähintään ohjelmakauden lopussa suoritetaan ulkopuolinen<br />
arviointi ohjelman toteutumisesta.<br />
7.4.6.14 Yhteistyö muiden toimintaryhmien kanssa<br />
Pohjois-Kymen Kasvu tekee yhteistyötä muiden toimintaryhmien kanssa. Alueiden välisiä<br />
hankkeita voi olla koulutuksessa, suppeissa toimialojen kehittämishankkeissa sekä<br />
naapuritoimintaryhmien kanssa kyläyhteisöjen kehittämisessä. Kehittämisyhdistys Sepran kanssa<br />
on alustavasti kaavailtu yhteistyötä koulutushankkeissa, ulkoilureitistöhankkeissa sekä kvhankkeissa.<br />
101
7.4.6.15 Muiden rahoituslähteiden käyttö<br />
Pohjois-Kymen Kasvu on alustavasti neuvotellut kehittämissuunnitelmansa toteuttamiseksi<br />
muutakin rahoitusta kuin maaseuturahastosta saatava rahoitus. Oma Leader-rahoituskehys ei sovellu<br />
jo yksin lainsäädännöllisistä syistä kaiken toiminnan rahoittamiseen. Siksi on tärkeää, että<br />
toimintaryhmä hankkii myös muuta rahoitusta. Tarkemmin asiaa käsitellään luvussa<br />
Toimintaryhmän muu rahoitus sivulla 120.<br />
7.4.6.16 Seudullinen kehittäjä<br />
Pohjois-Kymen Kasvu on hallituksen vuonna 2002 tekemän linjauksen mukaisesti osallistunut<br />
seutu- ja maakuntatasolla alueelliseen kehittämistyöhön hanketoiminnan ohella. Toimintaryhmä<br />
jatkaa seudullisena kehittäjäorganisaationa toimimista osallistumalla seutukunnalla, maakunnassa ja<br />
valtakunnan tasolla tehtävien ohjelmien kirjoittamiseen sekä vähintään antamalla niistä lausuntoja.<br />
7.4.6.17 Strategisesti tärkeät kärkihankkeet ja koordinointihankkeet<br />
1) Mikroyrittäjyyshanke<br />
2) Hankekoulutus (+ kyläsuunnittelu) mahd. yhdessä Sepran kanssa<br />
3) koordinointihankkeet (nuoret sekä pienet yhteisölliset investoinnit): normaali tukitaso<br />
Pohjois-Kymen Kasvun kehittämisohjelman toteutumisen kannalta on erittäin tärkeää, että uusia<br />
yrityshankkeita saadaan jo heti ohjelmakauden alusta alkaen. Alueella joudutaan tekemään runsaasti<br />
aktivointia sekä hanke- ja yritysneuvontaa, jotta ilman maatilakytkentää olevia mikroyrittäjien<br />
yrityshankehakemuksia saataisiin toimintaryhmälle. ALMA-toimintaryhmänä Pohjois-Kymen<br />
Kasvu ei ole kaudella 2000–2006 voinut rahoittaa muita kuin maatilakytkentäisiä yrityshankkeita.<br />
Jos tällaista kehittämishanketta ei toteuteta, on hyvin epävarmaa, saavutetaanko ohjelmakaudelle<br />
asetetut työpaikkatavoitteet.<br />
Samoin hankekoulutus ja kyläsuunnittelu on saatava käyntiin nopeasti, jotta niiden tuoma hyöty<br />
saadaan täysimääräisesti hyödynnettyä hanketoiminnassa. Kyläsuunnitelmien laatiminen ja<br />
päivittäminen sekä hankekoulutus takaavat sen, että yhteisöllisiä kehittämishankkeita syntyy<br />
alueella riittävästi. Yhteisöllisten investointien rahoituksen edellytyksenä pidetään<br />
kyläsuunnitelmaa. Siksi on pidettävä huolta, että riittävät edellytykset kyläsuunnitelmien<br />
laatimiseksi ovat alueella.<br />
7.4.6.18 Hankkeiden riskianalyysi ja riskien ehkäisy<br />
Ohjelmakaudella 2000–2006 on todettu kokemusperäisesti seuraavia riskejä hankkeen<br />
suunnittelussa ja toteutuksessa (riskianalyysi alla). Ohjelmakautta 2007–2013 varten on varauduttu<br />
näiden riskien ehkäisyyn.<br />
Periaatteellinen hankehakijoiden seulonta on tehtävä heti hankeideaa esiteltäessä. Ehdot ovat<br />
seuraavat: 1) hanketoimintaa säätelee tiukka lainsäädäntö, 2) julkiseen rahaan liittyy aina valvonta,<br />
3) väärinkäytöksistä seuraa pahimmillaan tukien takaisinperintä, 4) hakijan vastuulla on, jos hanke<br />
ylittää budjettinsa tai jos maksatusta haettaessa TE-keskus ei hyväksy joitain kuluja hankkeen<br />
hyväksyttäviin kustannuksiin (hakija maksaa 100 %:sti omasta pussistaan tällaiset kulut).<br />
Hanketoimintaa säätelevän lainsäädännön mukaan hankehakija itse on juridisessa vastuussa<br />
kaikesta hankkeensa toiminnasta. Jos hakija ymmärtää ja hyväksyy nämä ehdot sekä ennen kaikkea<br />
toimii jatkossa niiden mukaisesti, jatketaan hankeidean työstämisestä.<br />
Toimintaryhmän edun mukaista ei taas ole, jos hanke alittaa budjettinsa. Näitä vapautuvia varoja ei<br />
välttämättä saada enää toimintaryhmälle takaisin.<br />
102
Koska henkilökohtainen hankeneuvonta on kuormittanut kohtuuttomasti toimintaryhmän toimistoa<br />
ohjelmakaudella 2000–2006, edellytetään kaikilta hankehakijoilta jatkossa yhden illan mittaiseen<br />
hankekoulutukseen osallistumista. Tässä maksuttomassa koulutuksessa käydään läpi sekä hankkeen<br />
suunnittelua että toteutusta koskevat perusasiat. Vasta koulutuksen jälkeen aloitetaan varsinainen<br />
hankkeen hankesuunnitelman ja budjetin laatimista koskeva neuvonta hakijan kanssa.<br />
Taulukko 21 Hankkeiden riskianalyysi<br />
Riskit: Riskien torjunta:<br />
hankehakija jatkuvasti yrittää keksiä tapoja<br />
kiertää säädöksiä: kuormittaa toimistoa<br />
kohtuuttomasti ja aiheuttaa jatkuvaa<br />
neuvottelua TE-keskuksen kanssa, kun<br />
katastrofeja yritetään paikata takautuvasti<br />
hankkeen suunnittelu- ja toteutusvaiheissa<br />
tarvitaan kohtuuttoman paljon<br />
henkilökohtaista neuvontaa<br />
yhteisöllisen kehittämishankkeen<br />
lähtökohdissa yhteisöllisyyden puute<br />
vaikeudet yksityisrahoituksen rahallisessa<br />
osuudessa<br />
hankehakija sitoutuu noudattamaan hanketoiminnan pelisääntöjä<br />
(yllä) ja vahvistaa tämän allekirjoituksellaan<br />
jokainen hankehakija käy 1 illan mittaisen maksuttoman<br />
hankekoulutuksen<br />
hanke on laaditussa kyläsuunnitelmassa (yhteisöllinen<br />
investointi), asukaslähtöisyys todennettava: yhteisön<br />
pöytäkirjaote, hankesuunnitelmassa selvitys hankkeen<br />
lähtökohdista<br />
osoitettava luotettavasti ja hankesuunnitelmaan kirjoitettava,<br />
mistä yksityisrahoitus tulee koostumaan<br />
maksuvalmiusongelmat kuntien myöntämä väliaikaislana/pankkilaina<br />
hankkeen hidas käyntiin lähtö<br />
hanke ei toteudu hankesuunnitelman<br />
mukaisesti<br />
budjetti ylittyy / budjetti alittuu<br />
vetäjien puute<br />
vetäjien uupuminen<br />
hanketoimijoiden kokemattomuus<br />
taloushallinto ja kirjanpito<br />
epäselvyydet arvonlisäveroa koskevista<br />
käytännöistä hankkeessa<br />
realistinen aikataulutus (toteutusaikaan pelivaraa jätettävä väh. 3<br />
kk)<br />
huolellinen suunnittelu ja riittävän konkreettiset toimenpiteet (ei<br />
poliittista liturgiaa), hankekoulutus<br />
tarkempi hankesuunnittelu: riittävän konkreettiset toimenpiteet,<br />
joiden kustannukset on helppo laskea (+ uusi budjetointimalli)<br />
seudullista koulutusta tarjottava ja uusia rekrytoitava aktiivisesti<br />
ELMA-kaudella<br />
työnjako suunniteltava ja jaettava käytännössäkin: paperit hoitaa<br />
joku, kirjanpito tilitoimistossa, tarvikehankinnat kolmas ja muut<br />
tekevät käytännön työt, hankevetäjien virkistyspäivät ja muu tykytoiminta<br />
selkeä ohjeistus, hankekoulutus, opintoretkiä muilta oppiminen =<br />
hyvät käytännöt<br />
selkeä ohjeistus: laskujen maksun hyväksyntä, talkoolistat,<br />
kirjanpito ammattilaisille<br />
jokaisessa maksatuksessa oltava liitteenä 1 tositekopio<br />
ostopalveluista (tiliöinti, hyväksyntä)<br />
103
aportoinnin niukkuus hanketta suunniteltaessa suunnitellaan myös raportointikäytännöt<br />
vuorovaikutusongelmat<br />
talkootyöinnostus hiipuu<br />
opetellaan sietämään ihmisten erilaisuutta ja opetellaan<br />
kuuntelemaan toisia, sosiaalisten taitojen opettelu<br />
hankekoulutuksessa<br />
palkitaan aika ajoin talkooväkeä, seurustelu-upseeri<br />
viihdyttämään talkoisiin<br />
toimijapula täsmäaktivointia, projektinhallintakoulutus,<br />
todelliset tulokset jää raportoimatta<br />
rahoituspäätöksen viivästyminen<br />
puuttuvien liitteiden takia<br />
toimintaryhmän hallitusten sitoutuminen trtyöhön<br />
hanketta suunniteltaessa täytetään myös Kasvun oma<br />
indikaattorilomake: tavoitetasot merkataan sekä raportoinnissa<br />
toteutumatasot<br />
rahoitushakemuksen mukana on oltava kaikki liitteet (myös alv)<br />
ennen kuin hakemus viedään hallituksen käsittelyyn<br />
tr-<strong>fi</strong>loso<strong>fi</strong>an mukaan aikaa on jostain löydyttävä<br />
hallitustyöskentelyyn: tuomaan omaa osaamistaan tr-työhön,<br />
tehtävien priorisointi, hallitustyöskentelykoulutus<br />
7.5 Asukkaiden ideoita Pohjois-Kymen Kasvu ry:n ohjelman sisällöksi<br />
Pohjois-Kymen Kasvu keräsi toiminta-alueensa maaseudun asukkailta hankeaihioita uutta<br />
kehittämissuunnitelmaansa varten. Hankeaihiot syntyivät teemaryhmissä, jotka teemansa mukaisen<br />
swot-analyysin jälkeen kehittelivät käytännön toimenpiteitä, joilla nykyiset vahvuudet ja<br />
tulevaisuuden mahdollisuudet saadaan hyödynnettyä sekä nykyiset heikkoudet ja tulevaisuuden<br />
uhat torjuttua. Lisäksi hankeaihioita on kerätty yleisötapahtumissa, postikyselynä, Seutukäräjillä<br />
sekä kotisivuilla Internetissä. Hankeaihioita kertyi yhteensä 206 kappaletta.<br />
Hankeaihioita on esimerkinomaisesti luokiteltu maaseutuohjelman mukaisille linjoille ja<br />
toimenpiteille. Täydellinen lista jätetyistä hankeaihioista on toimintaryhmällä omana asiakirjanaan.<br />
Asiat, joita edistetään ensi ohjelmakaudella, mutta joihin ei Leader-rahoituskehystä voida käyttää,<br />
on toimintaryhmällä erillisenä listana.<br />
Toimintalinja 1: Maa- ja metsätalouden kilpailukyvyn parantaminen<br />
5.3.1.2 Fyysisen pääoman rakenteelliseksi uudistamiseksi ja kehittämiseksi sekä<br />
innovoinnin edistämiseksi toteutettaviin toimenpiteisiin liittyvät vaatimukset<br />
• tp 123 Maa- ja metsätaloustuotteiden arvon lisääminen:<br />
yritys- ja kehittämishankkeita:<br />
o luonnontuotteiden jatkojalostus, kerättävää ”materiaalia” paljon,<br />
verkostot, markkinointi ym.<br />
o terveysvaikutteisten elintarvikkeiden jatkojalostus<br />
o maatilojen, myllyjen yms. paikallisten erikoistuotteiden kehittely,<br />
paikallisten kotimaisten tuotteiden verkostomarkkinointi (viinit, hillot,<br />
leivät, jauhot, pipot, paidat, matot jne.)<br />
o energiayrittäjyyden esiselvityshanke: yrittäjien kartoitus,<br />
lämpöyrittäjyysrinki, joka kattaisi koko ketjun metsästä<br />
metsäpalveluyrittäjiin ja kuluttajiin<br />
104
o paikallisia lämpöyrittäjyyshankkeita kehittämishankkeina, joissa<br />
ylösajetaan toiminta yhdessä lämpökeskuksessa<br />
o biopolttoaineiden kehitys-lobbaushanke: esim. biodieseliin tarvittavien<br />
öljykasvien viljelyn lisääminen: viljelijöille koulutusta,<br />
verkostoitumista; päättäjille faktaa verotuksen kuntoon saamiseksi;<br />
laitteiden tuotekehittelyyn<br />
o biopolttoaineiden tuotantoon ja käyttöön perustuvat energiayritykset<br />
o puun jatkojalostus, uudet tuotteet, puhtaassa maaperässä kasvaneet<br />
takkapuut Amerikkaan<br />
• tp 124 Maa- ja metsätalouden yhteistyö elintarviketeollisuuden kanssa uusien<br />
tuotteiden, tuotantomenetelmien ja tekniikoiden kehittämiseksi<br />
yritys- ja kehittämishankkeita:<br />
o bioenergian teknologian kehittäminen (paikalliseen raaka-aineeseen<br />
perustuva tuotanto ja käyttö)<br />
o elintarvikealan yritysten teknologian kehittäminen (paikalliseen raakaaineeseen<br />
perustuvat)<br />
Toimintalinja 2: Ympäristön ja maaseudun tilan parantaminen<br />
5.3.2.1 Maatalousmaan kestävää käyttöä koskeviin toimenpiteisiin liittyvät vaatimukset<br />
• tp 214 Maatalouden ympäristötuet, ympäristötuen erityistukisopimukset:<br />
perinnebiotooppien hoito, kun hakijoina muu kuin yksittäinen viljelijä<br />
o yhtenäinen kylämaisema, jossa maanomistajina muut kuin viljelijät:<br />
aktivointi, neuvonta, hoitosuunnitelmien laadinta, sopimusten teko<br />
(esim. kyläyhdistys hakijana)<br />
• tp 216 Ei-tuotannolliset investoinnit, monivaikutteisten kosteikkojen perustaminen,<br />
arvokkaiden perinnebiotooppien alkuraivaus ja aitaaminen<br />
o alkuraivaus ja aitaus alueille, joille on tehty perinnebiotooppien<br />
hoitosuunnitelma ja –sopimus<br />
o mahd. kosteikkojen perustaminen<br />
Toimintalinja 3: <strong>Maaseutu</strong>alueiden elämänlaatu ja maaseudun elinkeinoelämän<br />
monipuolistaminen<br />
5.3.3.1 Maaseudun elinkeinoelämän monipuolistamista koskeviin toimenpiteisiin liittyvät<br />
vaatimukset<br />
• tp 311 Maatilojen monialaistaminen (yritystoiminnan laajentaminen maatalouden<br />
ulkopuolelle)<br />
yritys- ja kehittämishankkeita:<br />
o bioenergiaosuuskunnat, -yritykset: oman tilan tuotteiden jalostus: pelto<br />
ja metsä (etanoli, biodiesel, puu, aurinko, tuuli, maalämpö, ilmapumput<br />
jne.)<br />
o vaihtoehtoiset energiamuodot: bioenergiayrittäjyys: lämmitys ja<br />
liikenne (esim. hakelämpökeskus, biodieselyrittäjyys)<br />
105
o ”vesisheikit”<br />
o hoivamaatilat eri kohderyhmille (”luontoterapiaa”) yrityshankkeina:<br />
syrjäytyneet nuoret, päihdeongelmaiset, mielenterveyskuntoutujat,<br />
vanhukset<br />
o monitoimiyrittäjyys<br />
o kylämetsuritoiminta<br />
o metsäpalveluyrittäjyys<br />
o veneiden yms. talvisäilytys<br />
o maatilamatkailu: esim. mökkimajoitustilat yms. investoinnit ja<br />
kehittäminen<br />
o B&B-majoitus tai korkeampitasoinen majoitusinvestoinnit<br />
(kestikievarityyppinen toiminta, hevosvankkuriajelut, tutustuminen<br />
maatilan arkeen yms.)<br />
o luontomatkailuyrittäjyys<br />
o luomumatkailuun erikoistuminen<br />
o<br />
• tp 312 Mikroyritysten perustaminen ja kehittäminen (alle 10 htv) perustaminen ja<br />
kehittäminen<br />
Yrityshankkeita:<br />
o lemmikkieläinhotellit, pieneläinhoitola (yksilölliset palvelut<br />
kaikenlaisille lemmikeille)<br />
o kulttuurialan yrittäjyys, vapaa-ajan palveluiden yritätjyys<br />
o olemassa olevien osuuskuntien tukeminen niiden toiminnan<br />
kehittämistyössä<br />
o ”markkinointiurakoitsija”: pienyrittäjien ja osuuskuntien markkinoinnin<br />
ulkoistaminen alan ammattilaiselle<br />
o ”nykyaikaiset kyläsepät”<br />
o venetalkkari, säilytys (tyhjiä tiloja käyttöön), veneiden kuljetuspalvelu<br />
(järveltä toiselle kumikanava)<br />
o vuokra-aviomies, mökkitalkkari, kyläavustaja, remonttimies, ITtalkkari<br />
(atk-alan osaaja)<br />
o varamiespalvelu / maaseudun erikoisammattimiehet, moniosaajat<br />
o turvallisuuspalvelut<br />
o kotipalvelut, kotisiivoojat jne.<br />
o metsäpalveluyrittäjyys ( mm. neuvonta ja urakointi)<br />
o kiinteistönhuoltopalvelut<br />
o monipalveluautot, kodinhoitopalveluja tuodaan kylille, että vanhukset<br />
voivat olla kotona mahdollisimman pitkään<br />
o lasten ja vanhusten ja muiden erityisryhmien hoivapalvelut<br />
o maatalouskonehuolto/korjauspalvelu paikkakunnalle.<br />
o entisöijä/restauroija<br />
o matkailuyrittäjyys (luontomatkailu, majoitus yms.)<br />
Mikroyrittäjyyttä edistäviä elinkeinollisia kehittämishankkeita<br />
o mikroyrittäjyyden aktivointia, tutorointia, verkostoitumista ja<br />
yritystukikoulutusta-neuvontaa<br />
o maatilojen rakennusten uusiokäyttöideoita: palvelut olisi oltava<br />
ensiluokkaisia, koulutusta kylille<br />
106
• tp 313 Matkailun kehittäminen<br />
esiselvityksiä:<br />
o hoivapalveluyrityshanke (esim. kartoitetaan kylissä tarkoitukseen<br />
sopivia tiloja ja niihin hoiva-alan yrittäjiä: mahd. investoinnit<br />
yritystukea)<br />
o hyvinvointipalveluyrittäjien verkostoitumishanke: esim. mahd.<br />
hoivaosuuskunnan perustaminen<br />
o pestipalvelu-, kylätalkkari- tai mökkitalkkarihanke: inforinki ensin<br />
mahdollisille yrittäjille, asiakkaiden kartoitus, yhteismarkkinointi<br />
o hanke uuden yrittäjyyden ympärille: esimerkiksi maatilahuoltoasema<br />
(esim. biodiesel, etanoli), kyläseppä tai taidetakominen yms.<br />
o pienten yritysten (1–3) henkilöä markkinoinnin tehostaminen<br />
o kädentaitajien verkostointi: tuotekehittelyä, yksilöllisiä malleja,<br />
lähiympäristöstä saatavia tai itse tuotettuja materiaaleja, tuotteiden<br />
välitysorganisaatio.<br />
o yrittäjyyden tukeminen: mikroyrittäjien verkottaminen ja koulutus<br />
(yritystuet yms.) yli kuntarajojen, mikroyritysten neuvonta<br />
o yrityskummitoiminta, mentorointi<br />
o energiaomavarainen (lämpö, liikenne, sähkö yms.) kylä ja ekoasumisen<br />
kylä<br />
o luonnonmukaiset yrittäjäverkostot (luonnonmukaiset = yrittäjillä<br />
keskinäinen luottamus, samantyyppiset periaatteet tai arvot, asenteet,<br />
yhteistyö mutkatonta ja luontevaa)<br />
o kootaan rakennusalan ammattilaisia (sähkömies, laatoittaja, muurari,<br />
kirvesmies jne.), laajennetaan rakennuttajapalveluksi, avaimet käteen<br />
periaatteella asiakkaalle toimitettuna valmis talo<br />
o kylämatkailun kohderyhmien selvittäminen (pääkaupunkiseutulaiset,<br />
ulkomaisista Pietarin alue yms.)<br />
o seutukunnan yritysten asiakasvieraiden matkailullisten tarpeiden<br />
selvittely<br />
o olemassa olevan majoituskapasiteetin esiselvitys alueella<br />
kehittämishankkeita:<br />
o kylien markkinointihanke: Useampien kylien yhteismarkkinointi,<br />
tarjonta esille Internetin ja suoramarkkinoinnin avulla.<br />
o Internet-palveluportaalin kehittäminen: kylämatkailuyrittäjätietokannan<br />
kokoaminen, portaaliin koottaisiin tiedot majoitusyrittäjistä,<br />
ruokapalveluyrittäjistä ym. palveluista, joista asiakas voisi valita ja<br />
tilata haluamansa tuotteet ja palvelut.<br />
o Kymenlaakso-teeman rakentaminen: Yhden sateenvarjon, merkin tai<br />
käsitteen alle tulisi koota kaikki palvelut.<br />
o matkailuyrittäjien verkostoituminen (majoitus-ruoka-ohjelmapalvelu)<br />
o seminaari- ja kokousmatkailun kehittäminen kylissä: Kylä voisi luoda<br />
kokouspaketin<br />
o alueen rikkaan historian ja kulttuurin tuotteistaminen<br />
107
o Venäläisyys Pohjois-Kymenlaaksossa: esim. venäläinen menu, historia<br />
eli miten Venäjä on vaikuttanut tämän alueen historiaan ja kulttuuriin;<br />
nykypäivä: mitä Venäjältä tänä päivänä tälle alueelle tulee:<br />
o Kymenlaaksolaisen ruokaperinteen nostaminen<br />
o lumikenkävaellusten tuotteistaminen<br />
o hoito/terveysmatkailun kehittäminen<br />
o erämatkailu<br />
o luontomatkailu: luontomatkailun huomiointi kylämatkailussa. Esim.<br />
hevosvaellukset<br />
o laadukkaiden kulttuuritapahtumien ympärille matkailupaketti<br />
ryhmämatkailijoille: majoitus, kuljetus, ruokailu, oheisohjelmat<br />
o yhteismarkkinointia alueen luontomatkailusta, kylämatkailusta yms.<br />
o matkarengas / matkailupaketti –mallit kylille<br />
o opastettuja kyläkierroksia<br />
o luomumatkailun kehittämis- ja verkostoitumishanke<br />
yhteisölliset investoinnit (matkailua palvelevat)<br />
o yleishyödylliset matkailuinvestoinnit (ulkoilureitistöt ratsastus,<br />
patikointi, hiihto):<br />
o vesistöihin vierasvenelaiturit ja veneenlaskupaikat (luiskat)<br />
o moottorikelkkareitistöt, maanomistajien yhteistyö<br />
5.3.3.2 Toimenpiteet maaseutualueiden elämänlaadun parantamiseksi<br />
• tp 321 Elinkeinoelämän ja maaseutuväestön peruspalvelut (maaseudun<br />
peruspalveluiden kehittäminen)<br />
o palvelut pyörillä –toimintamallin kokoon juokseminen ja testaus:<br />
kiertävien palvelujen tukikohtina kylätalot (+ asiakkaiden luonakin):<br />
verkoston luominen, markkinointi, kokeilu kunnostetuilla kylätaloilla<br />
(esim. tuoremehun rahtilinkous, kauneudenhoitopalvelut,<br />
terveydenhoito, pankki, ym.)<br />
o kyläpalvelujen välityskeskushanke: rekisteri palvelujen tuottajista<br />
kylittäin nettiin ja fyysinen toimisto palveluiden välitystä varten<br />
o maaseutusopimuksen toteutuksesta kokeiluhanke: kylissä ns.<br />
lapionvarsitöistä yms. (sis. myös maisemanhoitotyöt)<br />
o kylien palvelujen tuottajien yhteystietojen jatkuva päivitys<br />
kyläsuunnitelmien päivitysten yhteydessä<br />
o osuuskuntayrittäjien ja kyläpalveluiden verkostoituminen<br />
o mahdollisia eläkeihmisten jumppia ja muuta virkistystoimintaa.<br />
o kuljetuspalvelut paremmiksi, henkilö- ja tavarakuljetus, kimppakyydit<br />
vapaa-ajan palvelut (jatkuvuus taattava ja työllisyysvaikutuksia):<br />
o nuorten kyläpalvelu- ja harrastehanke<br />
o nuorille aikuisille vapaa-ajan toimintaa<br />
o kulttuuri-, urheilu-, muut harrastukset<br />
o käsityö- ja taidekursseja, joita markkinoidaan myös ulkomaille<br />
o opastettuja retkiä luontoon ja leirejä luonnossa<br />
o luontotietouden lisääminen, mm. maahanmuuttajat/turistit<br />
o ikääntyvien ihmisten toimintakykyisyyttä ylläpitävät toimenpiteet<br />
ohjatun liikunnan avulla (kartoitus, koulutus, toteutus)<br />
108
kulttuuri:<br />
o hevossuunnistusta: suunnistuskartat ja maastot + lähtöpiste. Kenttä,<br />
jossa vesipiste ratsain suunnistaville<br />
o nuorten kansantanssiharrastuksen elvyttäminen<br />
o kulttuuritapahtumien & matkailupakettien<br />
hankkeistaminen/tuotteistaminen<br />
o teatteriharrastuksen mahdollistaminen<br />
o lavatanssikulttuurin elvyttäminen<br />
o tuettuja kulttuurielämyksiä kylille<br />
o rantakonsertteja, rantailtoja<br />
o syvällisempää tietoa pitäjän historiasta taiteen keinoin (musiikki,<br />
näyttelyt, kuvat yms.)<br />
o maaseutukulttuurin pr-työ: yhtenäisen alueen korostaminen<br />
yhteisölliset investoinnit:<br />
o lähiliikuntapaikat kylissä (uimaranta, liikuntakenttä,<br />
o kylien monipalvelukeskusten rakentaminen/peruskorjaus<br />
o kevyen liikenteen reitistöt kylissä: halvempia sovelluksia<br />
o kunto- ja elämyspolku kaikenikäisille<br />
• tp 322 Kylien kehittäminen<br />
kyläsuunnittelu:<br />
o kyläsuunnitelmien laadinta ja vanhojen päivitys uusilla osioilla:<br />
o sitoutuneiden vapaa-ajan ohjaajien kartoitus kylien tarpeisiin,<br />
kyläsuunnitelmiin päivitykset asiasta<br />
o kylätoimikuntien/-yhdistysten yhteistyösuunnitelmat<br />
o kyläkaavoitus<br />
o lasten ja nuorten kyläsuunnitelma -hanke, sitoutetaan lapset ja nuoret<br />
oman kylänsä kehittämistyöhön<br />
o aloitelaatikoita kylille<br />
seudullinen verkostoituminen:<br />
o yhteistyön tehostaminen saman alan toimijoiden välillä<br />
o yhteinen kulttuurikoordinaattori, joka kerää kaikki tiedot yhteen,<br />
internet-sivut (tekijät, tapahtumat, näyttelyt jne)<br />
o markkinointihanke tukemaan tapahtumien koordinointia,<br />
verkostoituminen (aikataulujen yhteensovittaminen)<br />
o Pohjois-Kymenlaakson maaseutualueiden yhteismarkkinointi-hanke<br />
o kulttuurintekijöiden rengas, josta löytyisi osaavia tekijöitä<br />
o olemassa olevien luonto- ja metsäpolkujen verkostoituminen: toiminnan<br />
kehittäminen, markkinointi<br />
o teatteria ja näytelmiä: esim. paikallisten kesäteattereiden<br />
verkostoituminen ja yhteismarkkinointi<br />
o yhteisiä internetsivustoja esim. kuntaseiskan kylät<br />
o osaajien tietopankki: esim. käsitöitä myyntiin voisi laittaa<br />
o Pohjois-Kymenlaakson keskinäisten yhdistysten välille käytännön<br />
yhteistoimintaa<br />
o seudullinen verkostoitumishanke: 1. Seminaari johon koko kuntaseiska,<br />
mitä missäkin on. 2. Toimijat vieraiksi toistensa luo. 3. Kuntarajat<br />
kumoon, avoimet tapahtumat<br />
o eri kylät vuorotellen esille: toiminnan esittely, oman kylän markkinointi<br />
109
nuoret:<br />
o nuorison sitouttaminen maaseudulle yrittäjyys-näkökulmasta<br />
(maaseudulla on mahdollisuuksia yrittäjille, potentiaalisia<br />
maallemuuttajia opiskelujen jälkeen)<br />
o nuortentapahtumia, esim. jonkinlaiset vuosittaiset messut.<br />
o nuorten perehdyttäminen vanhan ajan työmenetelmiin<br />
o leiritoimintaa, esim. melontaa, pelejä, leikkejä, saunomista ja uimista.<br />
o teatteriharrastusta (ei vaan ohjaamista nuoremmille!)<br />
o kylän vireän nuorisotoiminnan toimintaedellytysten ylläpitäminen<br />
o perinteisten kädentaitojen tunnetuksi tekeminen nuorille esim.<br />
työpajatoimintaa.<br />
asuminen ja maallemuutto:<br />
o tervetuloa kylään: kylien uusien asukkaiden vastaanottopalveluiden<br />
kehittäminen. uusien asukkaiden vastaanotto, tulomuuttoasunnot,<br />
paikan markkinointi<br />
o Koti maalla -päivien järjestäminen: Avointen ovien päivät kylissä,<br />
katseltavana uudiskohteita ja remontoituja kohteita, tonttitarjontaa ja<br />
oheistoimintaa<br />
o vanhojen asuntojen asuntomessut<br />
o Kausalan korttelit kuntoon: Kausalan korttelien asukkaat itse<br />
muokkaisivat itselleen kortteliominaisuuden; teeman mukainen nimi<br />
kullekin korttelille ja ominaispiirteitä korostaisi: esim. perinnekortteli,<br />
kauppakortteli, museokortteli, maaseutukortteli<br />
o kyläkummi, joka luotsaa kylään muuttajat elämisen makuun<br />
o Kymijokivarren maaseutuasumisen esille tuonti<br />
o hevostilojen (pienten) rohkaiseminen muuttamaan maalla oleviin tyhjiin<br />
tilakeskuksiin<br />
maaseudun ja kaupungin vuorovaikutus:<br />
o lastenleirejä, myös pääkaupunkiseudulta lapsia maalle leireille<br />
o kulttuurinvaihto lähialueiden kanssa<br />
o verkostoitumishanke: kylä- ja kaupunginosayhdistykset<br />
(aluekeskusohjelman kanssa)<br />
yhteisölliset investoinnit :<br />
o kylätalojen peruskorjaukset: toiminnan kannalta tarpeellisia remontteja<br />
ja elinkeinollisia vaikutuksia toiminnalla<br />
o yhteisiä virkistyspaikkoja<br />
o kyliin luistinrata esim. pellolle, pesäpallokenttä, leikkikenttä<br />
o kylien yhteiset uimarannat<br />
o nopeiden verkkoyhteyksien rakentaminen (tietoliikenne)<br />
o jokaiseen kylään rakennetaan maitolaituri<br />
o nuorisotiloja syrjäkylille (nuoria riittää, mutta ei kokoontumispaikkoja)<br />
• tp 323 Maaseudun kulttuuri- ja luontoperinnön kehittäminen<br />
kulttuuriperintö:<br />
o Pohjois-Kymenlaakson murreperinne (koulutus / tiedon tallentaminen)<br />
o Kymenlaaksolaisen kulttuurin ja identiteetin arvostuksen nostaminen<br />
o kylähistoriat, kyläkirjat sis. myös tulevaisuuden unelmat (voi olla<br />
sähköisessä muodossa, jos ei varaa paperiversioon)<br />
o paikallisen historian ja kulttuuriperinnön hyödyntäminen oltava<br />
lähtökohtana kulttuurityössä<br />
110
luontoperintö:<br />
o vanhojen hevosperinteiden säilyttäminen<br />
o perinnekäsitöiden tallentaminen (rekiryijyt yms), mallistot<br />
o vaatemallien ja erilaisten työtapojen tallentaminen<br />
o kulttuurihistorian kokoaminen cd-rompulle<br />
o vanhojen maaseudun taitojen ylläpito: rukiin leikkuu ja puinti vanhoin<br />
menetelmin<br />
o Pohjois-Kymijoki -tapahtuma (elokuva-kulttuuri, tukinuittokulttuuri ja<br />
sen tuomat ilmiö, näiden eri kulttuurien kerääminen ja tallentaminen)<br />
o maaseutumaiseman kunnostushanke: maaseudun kulttuurimaiseman<br />
hoito, maaseutukuvan vahvistaminen ja ylläpitäminen<br />
o vesistön kunnostukset (rantojen rehevöitymiset, laskeutusaltaat,<br />
kosteikot)<br />
o vanhojen virkistysalueiden kunnostaminen:keinumäet, piirileikipaikat,<br />
kylänrannat, kylänmäet<br />
o vesitiestön kunnostushankkeet: esim. Kimolan kanava<br />
o tietopankin kerääminen perinnemaisemista, perinnepihoista ja kylien<br />
historiallisista puutarhoista<br />
o esiselvityshanke: "Pappilan ryytimaan kunnostus" -tyyppiselle<br />
toiminnalle<br />
o jätteiden käsittely (kehittäminen taajama-alueiden ulkopuolella,<br />
opetusvideo nuorille/aikuisille, jätteiden lajitteluun tietoa, taitoa ja<br />
helppoutta. uudelleen hyödyntäminen taiteeksi/hyödyksi<br />
o ympäristötaidetta tapahtumien yhteydessä<br />
o maaseudun itse rakennettu kunnallistekniikka: erilaisia tapoja<br />
kokeillaan<br />
o maaseututaajamat viihtyisiksi, erityispiirteiden vaaliminen: lapset ja<br />
nuoret fokukseen<br />
o kulttuurimaisemien kunnostus kylissä<br />
o ympäristö- ja maisemanhoitosuunnitteluapua kylille<br />
o luonnonarvojen kartoitus ja hoitosuunnitelmat kylille<br />
o Suomen kaunein tie -hanke (Kelopirtiltä Paljakkaan)<br />
o kaislan niitot, ruoppaukset, vesistön suojelu<br />
o maisemanhoito syrjäseudulla: tienvarsi- ja vesistömaisemat<br />
o maaseutusopimuksen käyttöönotto julkishyödykkeiden (esim. maisema)<br />
hoitotöissä<br />
yhteisölliset investoinnit:<br />
o paikallisten kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden rakennusten<br />
peruskorjaus<br />
o maisemallisesti arvokkaiden luontoympäristöjen kunnostus<br />
o vanhojen virkistysalueiden kunnostaminen: kaikille avoimien<br />
paikkojen, kylien virkistysalueiden kunnostaminen.<br />
o kylien tienvarsimaisemien kiinnostavuuden lisääminen<br />
(ympäristötaidetta; tilateoksia, valaistuksella tehostamista)<br />
o kyliin viheralueita, puistoja, leikkipaikkoja<br />
o vanhojen pihapiirien kunnostaminen (kasvit, navetat)<br />
• tp 331 Koulutus ja osaaminen<br />
o Kylien markkinointikoulutus: Paikan markkinointi -teemalla,<br />
o osuustoiminnan mahdollisuuksista tietoa kansalle<br />
111
o yrityskoulutusta sosiaali- ja terveysalan ammattilaisille sekä 3. sektorin<br />
kylätoimijoille<br />
o kyläsuunnittelukoulutus omalla alueella ja kyläyhdistysten<br />
taloussuunnittelu- ja toimeentulohanke<br />
o hankekoulutusta (jos ei Sepran kanssa yhdessä)<br />
o koulutusta luonnon saastumisen vähentämiseksi nuorille<br />
o tukea ja koulutusta nettisivujen tekoon ja kyläsuunnitelmien<br />
päivittämiseen<br />
o Vanhempien ikäluokkien nettikäytön tukevan kulttuurin luominen,<br />
Toimintalinja 4: Leader<br />
• tp 421 Alueiden välinen ja kansainvälinen kehittämistyö<br />
kv-yhteistyö:<br />
o erikoisalan ammattilaisia (yksittäinen kapea sektori) eri maissa,<br />
yhteistyöverkostot, yritysyhteistyö<br />
o luonnon rauhaan ja joutilaisuuteen perustuvan<br />
luontokylämatkailupaketin koostaminen<br />
o maatilan normaaliin elämänmenoon perustuvan maatilamatkailupaketin<br />
koostaminen (esim. luomumatkailua keskieurooppalaisille)<br />
o biopolttoaineiden käytön lisääminen Suomessa: Saksasta hyviä<br />
käytäntöjä siirrettävissä Suomeen<br />
o kasvivärjäyksestä kiinnostuneiden eurooppalaisen verkoston<br />
kokoaminen (keräilijät, värjärit, käsityöläiset, myyntiorganisaatio yms.)<br />
o kulttuuriyhteistyö: alueen laadukkaiden kulttuuritapahtuminen<br />
verkottaminen ja yhteistyön virittäminen vast. ulkomaisten tapahtumien<br />
kanssa (koulutusta, tapahtumien kehittelyä ulkomaisille asiakkaille,<br />
tuotetestausta, markkinointia…)<br />
o kylätoiminnan kv-kehittämishanke: esim. 10 kylää 3 maasta<br />
o hyötymetsäkoulutus: käsityötuotteita luonnonmateriaaleista (ja<br />
viljelykasveista), materiaalin keräilyä, tuotekehittelyä<br />
o keskieurooppalaisille markkinoille hamuaville matkailuyrittäjille<br />
koulutushanke: luonto- ja ekoajattelun merkitys matkailussa<br />
ulkomaisten matkailijoiden tarpeet yms.<br />
o mikroyrittäjien hyvien käytäntöjen vaihto Keski-Euroopan<br />
perheyrittäjien kanssa, yhteistä tuotekehittelyä, markkinointi<br />
o luonnon- ja kansallispuistojen ympärillä toimivien pienten majoitus- ja<br />
ravintola-, opastus-. yms. yritysten kv-koulutus- ja kehittämishanke<br />
o kv-luonto-opashanke: koulutuksessa vaihtoon maailmalle<br />
o käsityöläisten tekniikkavaihto, risutaiteilijoiden tiedonvaihto<br />
o metsästys- ja kalastusmatkailupakettien kehittely ja markkinointi<br />
ulkomaalaisille.<br />
o ohjattu luontomatkailua ulkomaalaisille: marjastus, sienestys ja<br />
kalastus, maastohiihto latureitillä: Pohjois-Kymen latureittien paketointi<br />
ja mainostus ulkomaille.<br />
o kymmikylä Keski-Euroopasta tai Suomesta: kielen opiskelu yms.<br />
o yhteistyö Iitin ystävyyskunnassa Sor-Fromin (Norja) kylätoimikuntien<br />
tai vast. kanssa ja muiden pohjoismaisten ja esim. jonkun Viron kylän<br />
kylätoimikunnan kanssa: Monikansalliset kylät ja elinkeinot<br />
Alueiden väliset hankkeet:<br />
112
o hanketoiminnan koulutuspaketti esim. Sepran kanssa: hankkeen<br />
suunnittelu, hallinta yms.<br />
o tr-työn luottamushenkilöiden koulutus parin tr:n alueella<br />
o pienien matkailu/elintarvikeyritysten koulutushanke<br />
o kyläsuunnitteluhanke esim. Sepran kanssa<br />
o Kymijoki: matkailuhanke yhdessä Sepran kanssa<br />
o ulkoilureitistöt (ml. ratsastus- ja moottorikelkkareitistöt): aktivointi,<br />
suunnittelu, neuvottelu maanomistajien kanssa yhdessä esim. Sepran<br />
kanssa<br />
• tp 431 Toimintaraha<br />
o toimintaryhmän toimisto: aktivointihankkeet 2007–2013<br />
7.6 Ohjelman rahoitus<br />
Pohjois-Kymen Kasvu hakee ohjelmakaudelle 2007–2013 rahoituskehykseksi julkisen tuen osalta<br />
5,125 miljoonaa euroa (sis. EU, valtio, kuntaraha). Kun tähän lisätään koko ohjelmakauden<br />
yksityisrahoitus 35 prosenttia (noin 2,7 miljoonaa euroa), päästään noin 7,8 miljoonan euroon<br />
kokonaisrahoituskehyksessä. Tasaisesti vuosittain jaettuna rahoituskehys on julkisen tuen osalta<br />
noin 732 142 euroa ja kokonaisrahoituskehyksen osalta 1 126 373 euroa.<br />
Pohjois-Kymen Kasvu on neuvotellut keväällä ja kesällä 2005 toiminta-alueensa kuntien kanssa<br />
toimintaryhmän kuntarahoituksesta ohjelmakaudelle 2007–2013. Pohjois-Kymen Kasvu on saanut<br />
kultakin kuudelta kunnalta kirjalliset sitoumukset kuntarahoituksesta. (Kirjalliset sitoumukset<br />
kuntarahoituksesta ovat tämän ohjelma-asiakirjan liitteenä 7.) Lisäksi toimintaryhmällä on ALMAohjelmasta<br />
käyttämättä jäänyttä kuntarahaa. Sen lopullinen määrä selviää TE-keskuksen tehtyä<br />
viimeiset hankkeiden loppumaksatuspäätökset loppuvuodesta 2006. Tästä pääosa voidaan käyttää<br />
täydentämään ohjelmakauden 2007–2013 kuntarahana. Tarvittaessa kuntien kanssa neuvotellaan<br />
mahdollisesta lisärahoituksesta, kun Pohjois-Kymen Kasvulle myönnettävän rahoituskehyksen<br />
suuruus varmistuu (ohjelmakaudella 2000–2006 kunnat myönsivät Pohjois-Kymen Kasvulle lisää<br />
kuntarahaa 250 000 euroa).<br />
Taulukko 22 Pohjois-Kymen Kasvun kehittämisohjelman rahoituskehys 2007–2013<br />
Pohjois-Kymen Kasvu ry:n kehittämisohjelman<br />
rahoituskehys vuosille 2007-2013<br />
EU ja valtio<br />
julkisesta tuesta<br />
80 %<br />
Kuntaraha<br />
julkisesta<br />
tuesta<br />
20%<br />
Julkinen tuki<br />
yhteensä<br />
65 %<br />
Yksityinen<br />
rahoitus<br />
35 % Yhteensä<br />
Vuosi<br />
2007 585 714,29 146 428,57 732 142,86 394 230,71 1 126 373,57<br />
2008 585 714,29 146 428,57 732 142,86 394 230,71 1 126 373,57<br />
2009 585 714,29 146 428,57 732 142,86 394 230,71 1 126 373,57<br />
2010 585 714,29 146 428,57 732 142,86 394 230,71 1 126 373,57<br />
2011 585 714,29 146 428,57 732 142,86 394 230,71 1 126 373,57<br />
2012 585 714,29 146 428,57 732 142,86 394 230,71 1 126 373,57<br />
2013 585 714,29 146 428,57 732 142,86 394 230,71 1 126 373,57<br />
Kehys yhteensä TL 1, 2, 3, 4 4 100 000,00 1 025 000,00 5 125 000,00 2 759 615,00 7 884 615,00<br />
Toimintalinja 2:ssa laskennallisesti mukana kuntaraha ja yksityisrahoitus, vaikka käytännössä ei käytetä kuntarahaa, eikä<br />
kerry yksityistä rahaa, ne on kompensoitu TL 3:ssa toimenpiteissä 313, 321, 322 ja 323<br />
TL 2:n toimenpiteitä ei sisälly vielä vuoden 2007 rahoituskehykseen, koska ne vaativat ensin<br />
aktivointia ja runsasta koulutusta ja neuvontaa.<br />
113
8 OHJELMANLAADINTAPROSESSIN KUVAUS<br />
8.1 Viestintä<br />
Pohjois-Kymen Kasvu on viestinyt ja aktivoinut toiminta-alueensa maaseudun asukkaita, järjestöjä<br />
ja kuntia EU:n uudesta rakennerahastokaudesta 2007–2013 sekä Pohjois-Kymen Kasvun uuden<br />
ohjelman teosta syksystä 2004 alkaen. Uuden ohjelman laadinnasta on julkaistu Pohjois-<br />
Kymenlaaksossa ilmestyvissä paikallis- ja maakuntalehdissä yhteensä 4 ilmoitussarjaa ajalla 16.2.–<br />
2.11.2005. Ohjelman laadinnasta kertovia lehdistötiedotteita ja -kutsuja ohjelman kirjoittamiseen<br />
liittyviin tapahtumiin on laadittu yhteensä 7 kappaletta ajalla 23.5.–2.11.2005.<br />
Kunnille on toimitettu EU:n uuteen ohjelmakauteen liittyviä Pohjois-Kymen Kasvun<br />
kuntatiedotteita yhteensä 8 kappaletta ajalla 15.11.2004–31.8.2006. Kaikille kuuden kunnan<br />
kunnanvaltuutetuille ja johtaville viranhaltijoille postitettiin infopaketti Pohjois-Kymen Kasvun<br />
toiminnasta marraskuussa 2005. Pakettiin sisältyi myös ohjelmakauden 2007–2013 valmisteluun<br />
liittyvät asiat. Maa- ja metsätalousministeriöön 15.12.2005 toimitettu ohjelmaluonnos postitettiin<br />
kunnille huhtikuussa 2006 ja ohjelmakauden 2006–2006 rahoitettujen hankkeiden hanke-esite<br />
kesäkuussa 2006.<br />
Infopaketti Pohjois-Kymen Kasvun toiminnasta ja ohjelmakauden 2007–2013 ohjelmaluonnoksen<br />
tiivistelmä postitettiin myös yhteistyökumppaneille osoitettuna virallisena postituksena<br />
organisaatiolle sekä johtaville viranhaltijoille henkilökohtaisesti (Kymenlaakson liitto, Kaakkois-<br />
Suomen TE-keskus: maaseutuosasto, yritysosasto, työvoimaosasto, ProAgria Kymenlaakso,<br />
Kaakkois-Suomen metsäkeskus, Kaakkois-Suomen ympäristökeskus, Kymen Yrittäjät, MTK-<br />
Kymenlaakso).<br />
Jäsenille on tiedotettu uuteen ohjelmakauteen sekä Pohjois-Kymen Kasvun oman ohjelman<br />
laadintaan liittyvistä seikoista marraskuun 2004 jäsentiedotteessa sekä toukokuun ja marraskuun<br />
2005 jäsentiedotteissa. Näistä kahdessa jälkimmäisessä on ollut mukana kyselylomake<br />
hankeaihioista. Pohjois-Kymen Kasvun kotisivuilla Internetissä uudesta ohjelmakaudesta ja oman<br />
ohjelman laadinnasta on tiedotettu 12.11.2004 alkaen. Heinäkuun alussa 20005 kotisivuille lisättiin<br />
hankeaihiolomake.<br />
Pohjois-Kymen Kasvun rahoittamille käynnissä oleville hankkeille on toimitettu tiedote uuden<br />
ohjelman laadinnasta sekä hankeaihiolomake kahdesti maksatusta koskevien tiedotteiden mukana.<br />
Lisäksi kaikille hankkeissa mukana oleville henkilöille on lähetetty sähköpostitse tietoa ohjelman<br />
valmistelusta ja pyydetty mukaan teemaryhmiin.<br />
8.2 Aktivointi<br />
Omia uuden ohjelman laadintaan liittyviä aktivointitilaisuuksia Pohjois-Kymen Kasvu on<br />
järjestänyt ajalla 15.2.–30.11.2005 yksin tai yhdessä yhteistyökumppaneidensa kanssa Elimäellä,<br />
Iitissä ja Valkealassa yhteensä 15 kappaletta, joissa on kerrottu uuden ohjelman laadinnasta ja<br />
aktivoitu ihmisiä osallistumaan teemaryhmiin tai lähettämään hankeaihioita uutta ohjelmaa varten.<br />
Omiin aktivointitilaisuuksiin sisältyvät Iitissä ja Elimäellä yhteistyössä 11 kehittämishankkeen<br />
kanssa alkuvuodesta 2005 toteutetut Hankkeiden kyläkierrokset, joissa jalkauduttiin Iitissä 8<br />
kylään: 15.2. Sääskjärvi, 17.2. Maakansa, 20.2. Vuolenkoski, 22.2. Lyöttilä, 24.2. Kaukaa, 27.2.<br />
Iitin kirkonkylä-Radansuu, 28.2. Kymentaka ja 2.3. Kausala. Elimäellä kierrettiin viidessä kylässä:<br />
20.3. Takamaa ja Raussila, 23.3. Koria, 29.3. Niinimäki-Teuroinen ja 30.3. Elimäen kirkonkylä.<br />
Vastaavaa kyläkierrosta ei yrityksistä huolimatta saatu aikaiseksi Valkealassa. Lisäksi uuden<br />
ohjelman laadinnasta on kerrottu vuonna 2005 Pohjois-Kymen Kasvun kevätkokouksessa 25.5. ja<br />
syyskokouksessa 30.11.2005.<br />
114
Muiden järjestämissä tilaisuuksissa on ohjelman laadinnasta kerrottu Valkealassa Valkealan Kylät<br />
ry:n kevätkokouksessa 30.3.2005, Tirvalla 20.9., Anttilassa 14.11., Kouvolassa Meksikon<br />
rantaillassa 17.8. ja Anjalan maa- ja metsätalousoppilaitoksessa 25.11. Jaalassa hankeaihioita<br />
uuteen ohjelmaan on kerätty Jaalan kylien kehittämisohjelmahankkeen järjestämissä tilaisuuksissa<br />
19.10., 21.11. ja 24.11.2005. Lisäksi tässä hankkeessa on kerätty Kasvun uutta ohjelmaa varten<br />
hankeaihioita postikyselynä.<br />
EKI - Elävät kylät Iitissä -hanke järjesti Iitissä syksyllä 2005 kyläkierroksen, jossa tiedotettiin myös<br />
Pohjois-Kymen Kasvun uuden ohjelman teosta: 25.10. Kaukaa, 27.10. kirkonkylä-Radansuu, 1.11.<br />
Kymentaka, 3.11. Säyhtee, 8.11. Sääskjärvi, 9.11. Perheniemi, 10.11. Kaakkois-Iitti ja 17.11.<br />
Kausala. Pohjois-Kymen Kasvun uuden ohjelman laadinnasta kerrottiin EKI-hankkeen<br />
järjestämässä Kylätoiminta nyt ja tulevaisuudessa –seminaarissa 19.11.<br />
Yleisötapahtumissa on kierretty sekä seudullisissa että kuntakohtaisissa tapahtumissa kesän ja<br />
syksyn 2005 aikana yhdessä Onni muuttaa maalle -hankkeen ja Kymenlaakson Kylät ry:n kanssa..<br />
Ideoita uuden ohjelman sisällöksi on imuroitu seuraavissa tapahtumissa: Elimäki: Korian Erämessut<br />
10.–12.6. ja Pestoomarkkinat 1.9., Jukolan viesti Anjalankoski 18.–19.6.2005, Iitti: Värifestarit 13.–<br />
14.8., Kouvola: Sadonkorjuupäivä 2.9. ja 22.9. <strong>Maaseutu</strong>ravit Kouvolan raviradalla, Valkeala:<br />
Repopolku 17.9.2005, Kuusankoski: Voikkaan markkinat 16.10.2005.<br />
Aktivoinnin kohteena on ollut em. tapahtumissa yhteensä noin 1370 henkilöä.<br />
Lisäksi kesällä 2006 ohjelmakauden 2007–2013 tulevaa toimintaa on esitelty jokaisen kunnan<br />
alueella yleisötapahtumissa.<br />
8.3 Hallitus ja ohjelmatyöryhmä<br />
Pohjois-Kymen Kasvun hallitus perusti kokouksessaan 2.2.2005 ohjelmaprosessia johtamaan<br />
ohjelmatyöryhmän. Siihen nimettiin Riitta Alestalo (pj.), Tapani Mikkola, Olli Pasila, Merja Rossi,<br />
Juhani Sipari ja toiminnanjohtaja.<br />
Pohjois-Kymen Kasvun hallitus hyväksyi kokouksessaan 25.5.2005 Pohjois-Kymen Kasvu ry:n<br />
ohjelma vuosille 2007–2013 -esiselvityshankkeen hankesuunnitelman ja budjetin. (Kokouksessaan<br />
9.11.2005 hallitus päätti, että ohjelmahankkeen kustannusarviosta leikataan 2 896 euroja pois,<br />
koska lisämäärärahaa tarvittiin yhteen kehittämishankkeeseen.) Tarveharkinnan toimintaryhmän<br />
omassa hankkeessa tekee Kaakkois-Suomen TE-keskus. Rahoituspäätöstä ei ole saatu<br />
ohjelmahankkeesta 22.11.2005 mennessä. Toiminnanjohtaja tekee hankkeessa 50-prosenttista<br />
työaikaa ajalla 1.6.2005–28.2.2006 ja hakesihteeri 100-prosenttista työaikaa ajalla 13.6.2005–<br />
31.1.2006.<br />
Kesäkuussa ohjelmatyöryhmää täydennettiin hankesihteeriksi ohjelmahankkeeseen valitulla Hanna<br />
Kortelaisella. Toiminnanjohtaja on toiminut ohjelmatyöryhmän esittelijänä ja organisoinut koko<br />
ohjelman laadintaprosessin. Hankesihteeri on toiminut ohjelmatyöryhmän kokousten sihteerinä.<br />
Pohjois-Kymen Kasvun uuden ohjelman laadinta alkoi 4.-5. maaliskuuta Iitissä järjestetyllä 2päiväisellä<br />
seminaarilla. Ohjelman laadinnan perusteita ja nykyisen ohjelmakauden kokemuksia<br />
ruotivat Riitta Alestalo, Merja Rossi, Olli Pasila, Eeva Ilonoja, Tapani Mikkola, Tiina Valolahti,<br />
Pauli Komppula, Anne Mettälä, Tuula Mikkola, Satu Bäckman ja Leena Borg.<br />
Ohjelmatyötyhmän kokouksia on ollut ajalla 22.6.–12.12.2005 kuusi. Ohjelmatyöryhmä on<br />
käsitellyt uutta ohjelmaa koskevat osiot ja tehnyt niistä esitykset Pohjois-Kymen Kasvun<br />
115
hallitukselle. Hallitus on tehnyt kaikki ohjelmaa koskevat päätökset. Hallitus on käsitellyt uuteen<br />
ohjelmaan liittyviä asioita 10 kokouksessa ajalla 2.2.- 12.12.2005.<br />
Toukokuussa 2006 saadun palautteen pohjalta ohjelmaluonnoksen täydentämistä on käsitelty<br />
hallituksessa kolmessa kokouksessa. Ohjelman lopullinen versio hyväksyttiin 27. syyskuuta 2006.<br />
8.4 Teemaryhmät<br />
Pohjois-Kymen Kasvun hallitus päätti kokouksessaan 22.6.2005 perustaa ohjelman työstämistä<br />
varten yhdeksän teemaryhmää. Ne olivat:<br />
<strong>Maaseutu</strong>asuminen<br />
Kulttuuri<br />
Ympäristö/luonto<br />
Kylien hyvinvointi- ja tukipalvelut/kylätalous<br />
Osaamisen ja kyläsuunnittelun edistäminen<br />
Alueiden välinen yhteistyö ja kansainvälisyys<br />
Kylämatkailu<br />
Mikroyrittäjyys<br />
Nuoret<br />
Osallistujia teemaryhmiin hankittiin tiedottamalla ohjelman laatimisesta ja<br />
teemaryhmätyöskentelystä kaikissa seutukunnan paikallis- ja maakuntalehdissä, Pohjois-Kymen<br />
Kasvun internetsivuilla, yleisötapahtumissa ja kyläkokouksissa. Teemaryhmätyöskentelystä<br />
tiedotettiin myös postitse ja soittamalla osalle ihmisistä puhelimitse. Kyläyhdistysten ja -<br />
toimikuntien jäseniä (60 kpl), toimintaryhmän hankehakijoita (94), yrittäjäyhdistyksiä (6) ja MTKtuottajayhdistyksiä<br />
(5) lähestyttiin kirjeitse (yhteensä 165), jossa tiedotettiin ohjelman teosta ja<br />
kysyttiin halukkuutta teemaryhmätyöskentelyyn. Puhelimitse tavoiteltiin Pohjois-Kymen Kasvun<br />
hallituksen jäseniä ja muita jäseniä, hanketoimijoita, yrittäjiä, kyläyhdistysten jäseniä sekä muita<br />
toimintaryhmän alueen maaseudun asukkaita, joista oli olemassa valmiit rekisteritiedot ja listat<br />
Pohjois-Kymen Kasvun toimistossa. Ihmisten hankinnassa teemaryhmiin käytettiin lisäksi ns.<br />
”lumipallotekniikkaa”. Osalta teemaryhmiin jo rekrytoiduista kysyttiin, keitä muita kyseiseen<br />
teemaryhmään kannattaisi vielä pyytää. Lisäksi kaikilla toimintaryhmän alueen asukkailla on ollut<br />
mahdollisuus ilmoittautua teemaryhmiin sähköpostitse, puhelimitse tai käymällä Kasvun<br />
toimistolla.<br />
Nuoret-teemaryhmän jäsenet ovat Kymen-Vuoksen 4H-piirin www.nuori.<strong>fi</strong> – Virtaa maaseudun<br />
nuoriin -hankkeessa toimiva seudullinen nuorisoverkosto. Siinä on kaksi edustajaa jokaisesta<br />
kuudesta kunnasta.<br />
Teemaryhmät on koottu seutukuntakohtaisesti. Tällä haluttiin korostaa toimintaryhmätyön<br />
seudullista toimintaperiaatetta sekä vahvistaa kylä- ja kuntarajat ylittävien verkostojen kehittymistä<br />
eri aihealuilta. Jokaisessa teemaryhmässä oli mukana vähintään yksi Pohjois-Kymen Kasvun<br />
edustaja sihteerin tehtäviä hoitamassa. Lisäksi useimmissa teemaryhmissä puheenjohtajan tehtävää<br />
hoiti Pohjois-Kymen Kasvun hallituksen edustaja.<br />
Teemaryhmiin ilmoittautuminen oli suhteellisen runsasta. Jokaiseen teemaryhmään saatiin yli 10<br />
ilmoittautunutta, ja kaiken kaikkiaan teemaryhmiin ilmoittautui yhteensä 128 henkilöä (ks. liite 8).<br />
Näistä osa oli Pohjois-Kymen Kasvun toimihenkilöitä, ja osa ihmisistä osallistui useampaan kuin<br />
116
yhteen teemaryhmään. Nämä tekijät huomioon ottaen ilmoittautuneita teemaryhmiin oli silti yli<br />
100.<br />
Käytännössä osallistuminen teemaryhmien kokouksiin jäi kuitenkin niukahkoksi. Kaikille<br />
teemaryhmille järjestettiin 7.9.2005 teemaryhmätyöskentelyn avaustilaisuus, johon osallistui 37<br />
henkilöä. Pohjois-Kymen Kasvusta avaustilaisuudessa olivat paikalla kaikki kuusi toimihenkilöä,<br />
joten toimiston ulkopuolisia osallistujia oli yhteensä 31.<br />
Kullekin teemaryhmille järjestettiin lisäksi kaksi varsinaista tapaamista 12.9.–10.10.2005.<br />
Ensimmäisessä tapaamisessa teemaryhmäläiset tekivät SWOT-analyysin omasta teemastaan.<br />
Toisessa tapaamisessa teemaryhmäläiset pohtivat hankeaihioita ja muita toimenpiteitä, joiden avulla<br />
vahvuudet ja mahdollisuudet hyödynnettäisiin sekä heikkoudet ja uhat torjuttaisiin parhaalla<br />
mahdollisella tavalla. Teemaryhmien varsinaisiin tapaamisiin osallistui yhdestä kymmeneen<br />
henkilöä. Tämän lisäksi ne teemaryhmäläiset, jotka eivät päässeet tulemaan paikan päälle<br />
kokouksiin, lähettivät ideoitaan sähköpostitse Pohjois-Kymen Kasvun toimistolle tai Ryhmixin<br />
avulla.<br />
Teemaryhmäryhmätyöskentelyn apuvälineenä käytettiin Ryhmix-työryhmäohjelmaa. Kaikkien<br />
teemaryhmäläisten luettavissa oli jokaisen teemaryhmän tuotokset (swot ja sitä selventävä teksti<br />
sekä hankeaihiot), aikataulut ym. tarpeellinen tieto.<br />
Teemaryhmien viimeinen yhteinen tapaaminen pidettiin 15.11.2005 Seutukäräjillä. Silloin<br />
täydennettiin teemaryhmien tuotoksia sekä kommentoitiin ensi ohjelmakaudelle kaavailtuja<br />
hanketoiminnan pelisääntöjä. Lisäksi kuultiin <strong>fi</strong>loso<strong>fi</strong>an tohtori Topiantti Äikkään esitys paikan<br />
markkinoinnista. Seutukäräjille osallistui 25 henkilöä. Teemaryhmiä on tarkoitus hyödyntää myös<br />
tulevalla ohjelmakaudella Pohjois-Kymen Kasvun toiminnassa.<br />
8.5 Käytetyt muut aineistot<br />
8.5.1 Kyselylomakkeet<br />
Ideoita Pohjois-Kymen Kasvu ry:n uuden ohjelman sisällöksi tiedusteltiin myös kyselylomakkeella,<br />
jota jaettiin yleisötapahtumissa ja kyläkokouksissa. Idealomakkeita lähetettiin lisäksi postitse lähes<br />
viisisataa kappaletta alueen eri toimijoille. Idealomake on ollut täytettävissä myös Pohjois-Kymen<br />
Kasvun internetsivuilla.<br />
Taulukko 23 Lähetetyt ja palautuneet ohjelman idealomakkeet<br />
Postitse lähetetyt idealomakkeet Kpl<br />
Yritykset 251<br />
Toimintaryhmän hankehakijat 94<br />
Kyläyhdistykset ja -toimikunnat 64<br />
Kansainväliset toimijat 15<br />
Opistot (kansalais-, työväen- ja kansanopistot) 7<br />
Kunnat 6<br />
Yrittäjäyhdistykset 6<br />
Seurakunnat 6<br />
Kuntien hallitukset 6<br />
Maataloustuottajain yhdistykset 5<br />
Kymenlaakson liitto 5<br />
Pro Agria Kymenlaakso 4<br />
Kouvolan seudun kuntayhtymä 4<br />
4h-yhdistykset 3<br />
Ympäristökeskus 3<br />
117
Metsäkeskus 3<br />
Suuri suunnitelma 1<br />
Kaakkois-Suomen TE-keskus 1<br />
Yhteensä 484<br />
Palautuneet idealomakkeet<br />
(mukana myös yleisötilaisuudet) Kpl<br />
Anjalan maatalousoppilaitos 13<br />
Värifestarit 11<br />
Repopolku-tapahtuma Repovedellä 11<br />
Erämessut 11<br />
Kv-kyselyn mukana palautuneet 9<br />
Tirvan kyläkokous 8<br />
Elimäen pestoomarkkinat 8<br />
Ravit 6<br />
Jukolan viesti 6<br />
Postitus eri organisaatioille 4<br />
Nuorisomessut 4<br />
Toimistolla täytetyt tms. 3<br />
Anttilan kyläkokous 2<br />
Postitus kuntien hallituksille 1<br />
Yhteensä 97<br />
Idealomakkeita palautui postitse ja eri yleisötilaisuuksista yhteensä 97 kappaletta. Idealomakkeiden<br />
sisällöt purettiin yhteiseen tiedostoon ja lisättiin teemaryhmien tuotoksiin. Vastauksissa ilmenneet<br />
hankeideat luokiteltiin maaseutuohjelman mukaisiin linjoihin.<br />
Ohjelman liitteistä löytyvä kansainvälisyyskartta on muodostettu myös kyselyaineiston pohjalta (ks.<br />
liite 9). Kansainvälisyyskyselyjä lähetettiin yhteensä 390 kappaletta alueen eri toimijoille.<br />
Vastauksia palautui 52 kappaletta. Kansainvälisyyskartan toteutus on selitetty tarkemmin liitteessä<br />
9.<br />
8.5.2 Kyläsuunnitelmat ja kuntien valmisteilla olevat kylien kehittämisohjelmat<br />
Pohjois-Kymen Kasvun kehittämissuunnitelmaan on poimittu ideoita teemojen mukaisiin<br />
toimintaympäristökuvauksiin sekä hankeaihioita toiminta-alueen kylissä laadituista<br />
kyläsuunnitelmista sekä Iitissä ja Jaalassa valmisteilla olevista koko kuntaa kattavista<br />
kyläohjelmista. Lähdeaineistona oli yhteensä 21 kyläsuunnitelmaa Elimäeltä, Iitistä, Jaalasta,<br />
Valkealasta sekä Kuusankoskelta. Kouvolassa kaupunginosayhdistykset eivät ole vielä laatineet<br />
oman asuinalueensa kattavia kyläsuunnitelmia. Iitin ja Jaalan kuntien kyläohjelmat valmistuvat<br />
vuoden 2006 alussa.<br />
8.5.3 Tilastoaineisto<br />
Toimintaympäristökuvauksen tilastoaineisto on koottu lähteistä, jotka luetellaan kehittämisohjelman<br />
lähteet-sivulla.<br />
118
8.6 Yhteistyöneuvottelut<br />
Pohjois-Kymen Kasvu on neuvotellut toiminta-alueensa kuuden kunnan kanssa keväällä ja kesällä<br />
2005 tulevan ELMA-ohjelman sekä EU:n rakennerahastokauden 2007–2013 toimintaryhmän<br />
kuntarahasta. Neuvottelut käytiin seuraavalla aikataululla: 25.2. Jaala (Riitta Alestalo, tj), 7.3. Iitti<br />
(Riitta Alestalo, tj), 5.4. Valkeala (Riitta Alestalo, tj), 11.4. Elimäki (Riitta Alestalo, vt. tj), 25.4.<br />
Kouvola (Riitta Alestalo, vt. tj) sekä 28.6.2005 Kuusankoski (Riitta Alestalo).<br />
Kuusankosken kaupungin kanssa neuvoteltiin 24.8.2006 Pohjois-Kymen Kasvun toiminta-alueen<br />
laajentamisesta kattamaan Kuusankoskella koko kaupungin alueen (Riitta Alestalo, tj).<br />
Kuusankosken kaupungilla ei ole aluelaajennukseen taloudellisia mahdollisuuksia.<br />
Toimintaryhmän ohjelmakauden 2007–2013 uuden ohjelman valmistelusta, sisällöstä ja<br />
kuntarahoituksesta on lisäksi tiedotettu kunnille kirjeitse yhteensä 8 kuntatiedotteella 15.11.2004–<br />
31.8.2006. Toimintaryhmätyön rahoitukseen osallistumisesta on saatu kaikilta kuudelta kunnalta<br />
kirjalliset sitoumukset.<br />
Pohjois-Kymen Kasvun toiminta-alueen mahdollisesta laajentumisesta tulevalla ohjelmakaudella<br />
olivat yhteistyöneuvottelut Anjalankosken kylien kanssa 18.4.2005 (Riitta Alestalo, Olli Pasila).<br />
Aluerajausta koskevat neuvottelut käytiin myös Kehittämisyhdistys Sepran kanssa. Neuvottelujen<br />
lopputuloksena oli, että Anjalankoski jäi edelleen Sepran alueeseen.<br />
Pohjois-Kymen Kasvu lähetti kaikille seitsemälle toiminta-alueensa rajalla oleville toimintaryhmille<br />
kyselyn 2.8.2005 näiden kiinnostuksesta yhteisiin alueiden välisiin hankkeisiin. Esityksenä oli<br />
yhteistyön tekeminen esim. koulutushankkeissa ja suppeissa toimialan kehittämishankkeissa, joissa<br />
osallistujia saadaan niukalti vain yhden toimintaryhmän alueelta. Länsi-Saimaan<br />
Kehittämisyhdistys ja Maaseudun Kehittämisyhdistys Sepra ilmoittivat kiinnostuksensa kirjallisesti.<br />
Myönteinen kanta saatiin myöhemmin myös Päijät-Hämeen Kehittämisyhdistykseltä. Yhteistyötä<br />
harkittiin tehtäväksi esimerkiksi kylätoiminnan edistämiseksi Pohjois-Kymen Kasvun, Päijät-<br />
Hämeen Kehittämisyhdistyksen ja ETPÄHÄ:n kanssa.<br />
Pohjois-Kymen Kasvu neuvotteli 1.11.2005 neuvottelu Kehittämisyhdistys Sepran kanssa<br />
yhteistyöstä ensi ohjelmakaudella. Yhteistyötä päätettiin tehdä esimerkiksi koko maakuntaa<br />
koskevia yhteisiä tapahtumia järjestämällä sekä laatimalla esimerkiksi yhteisiä alueiden välisiä<br />
koulutus- ja reitistö- ja kv-hankkeita.<br />
Saksalaisen Westhavelland-toimintaryhmän kanssa Pohjois-Kymen Kasvu on neuvotellut elokuussa<br />
2005 Värifestareiden yhteydessä. Westhavelland-toimintaryhmän toiminnanjohtajan kanssa<br />
työstettiin yhteisiä kv-hankeaihioita Kasvun toimsitossa 7.2.2006. Lisäksi laadittiin<br />
toimintaryhmien välinen esisopimus kv-yhteistyöstä ohjelmakaudella 2007-2013. Tarkoitus on ensi<br />
ohjelmakaudella tehdä Westhavelland-toimintaryhmän kanssa esimerkiksi kasvivärjäys-,<br />
kansallispuisto-, luontomatkailu- tai biodiesel-kv-hanke.<br />
Lisäksi Pohjois-Kymen Kasvu on 2006 liittynyt ulkopartneriksi kansainväliseen<br />
bioenergiaverkostoon (ELREN) ja Gusti d’Europa –verkostoon sekä jäseneksi LEADERtoimintaryhmien<br />
kattojärjestöön (ELARD). Muiden toimintaryhmän kanssa Pohjois-Kymen<br />
Kasvulla ei ole vielä olemassa hankeaihioita, vaikka kontakteja on luotu Saksan lisäksi Tanskan,<br />
Iso-Britannian, Itävallan ja Maltan toimintaryhmiin sekä Kyproksen ministeriön edustajiin.<br />
Kaakkois-Suomen TE-keskuksen kanssa on neuvoteltu toimintaryhmän ja TE-keskuksen välisestä<br />
työnjaosta 6.10. ja 21.10.2005. Kaakkois-Suomen toimintaryhmien ja TE-keskuksen välisestä<br />
119
työnjaosta neuvoteltiin lisäksi 22.6.2006 (alustava työnjako toimintaryhmien ja TE-keskuksen<br />
välillä yrityshankkeissa liite 14).<br />
Kouvolan seudun aluekeskusohjelman kanssa tehtävästä yhteistyöstä neuvoteltiin 2.3.2006. Seutu<br />
YPP:n kanssa sovittiin yrityshankehakemuksissa tarvittavan asiantuntemuksen saamisesta<br />
(liiketoimintasuunnitelmien ja kannattavuuslaskelmien laatiminen) neuvoteltiin 4.5.2006. Pohjois-<br />
Kymen Kasvu sisällytettiin Seutu YPP:n sisäiseen matriisiin yritystukihankeneuvonnan palvelujen<br />
tuottajana.<br />
ProAgria Kymenlaakso ry:n ja kehittämisyhdistys Sepran kanssa neuvoteltiin yhteistyöstä<br />
25.9.2006.<br />
8.7 Ohjelman kirjoittaminen<br />
Ohjelman taustaosion on kirjoittanut pääosin hankesihteeri yhteistyössä alueen muiden toimijoiden<br />
ja organisaatioiden kanssa. Taustaosion faktatiedot on koottu toimintaryhmän alueen kuntien,<br />
Kaakkois-Suomen TE-keskuksen, Kaakkois-Suomen Metsäkeskuksen ja Kymenlaakson liiton jo<br />
olemassa olevien aineistojen pohjalta ja yhteistyössä heidän kanssaan. Kouvolan seudun<br />
kuntayhtymässä seudun tietojen päivitys ajoittui samaan aikaan kuin ohjelman taustaosion<br />
kirjoittaminen, joten suuri osa ohjelman faktatiedoista on päivitetty kuntayhtymän päivitettyjen<br />
tietojen pohjalta ja yhteistyössä kuntayhtymän kanssa. Toimintaryhmällä ei ole ollut itsellään<br />
käytössä Tilastokeskuksen tilastopalvelua. Tämän vuoksi yhteistyö muiden aluetoimijoiden kanssa<br />
on ollut erityisen tärkeää. Esimerkiksi elinkeinotoiminnan nykytilakuvauksessa<br />
yksityismetsätalousosio on pääosin Kaakkois-Suomen metsäkeskuksen kirjoittama.<br />
Ohjelmaan kirjoitetuista kuntakuvauksista lähetettiin lisäksi tietoa kuntien ja kaupunkien<br />
hallituksille. Omia kuntakuvauksiaan täydensivät sekä Valkealan kunta että Kouvolan kaupunki.<br />
Ohjelmassa esitetyt Valkealan ja Kouvolan kuntakuvaukset ovat siten Valkealan kunnan ja<br />
Kouvolan kaupungin itsensä kirjoittamia.<br />
Elinkeinotoiminnan kuvaus -osiossa on hyödynnetty alueella tehtyjä strategioita. Koko<br />
Kymenlaakson maakuntaa koskevaa tietoa on käytetty silloin, kun Pohjois-Kymenlaaksoa tai<br />
tarkemmin toimintaryhmän aluetta koskevaa tietoa ei ole ollut saatavilla.<br />
Toimiston toimihenkilöt ovat kukin laatineet omien teemaryhmiensä työn pohjalta swot-analyyysit<br />
ja niihin perustuvat tekstit. Teemaryhmäläisillä on ollut vielä mahdollisuus kommentoida swotanalyysejä<br />
ja tekstejä, jotka ovat olleet kaikkien ohjelman kirjoittamisessa mukana olleiden<br />
henkilöiden luettavissa Ryhmix-työryhmäohjelmassa. Toiminnanjohtaja on täydentänyt tätä<br />
aineistoa yleisötapahtumien, postikyselyjen, Internetin, Seutukäräjien ja kyläsuunnitelmien kautta<br />
saaduilla tiedoilla sekä ohjelmatyöryhmän ja hallituksen tekemillä täydennyksillä.<br />
Toiminnanjohtaja on täydentänyt toimintaympäristökuvausta kylätoiminnan osalta sekä laatinut<br />
toimintaryhmän toiminnan kuvauksen ohjelmakaudelta 2000–2006, tulevan ohjelmakauden<br />
toiminnan organisoinnin kuvauksen, ohjelman laadintaprosessin (yhdessä hankesihteerin kanssa)<br />
sekä Pohjois-Kymen Kasvun kehittämissuunnitelman nivoutumisen muuhun seudun<br />
ohjelmatyöhön. Lisäksi toiminnanjohtaja on stilisoinut koko kehittämissuunnitelman tekstin sekä<br />
tehnyt 15.12.2005 jälkeen ohjelmaluonnokseen tehdyt täydennykset.<br />
Hankesihteeri on laatinut postikyselyjen pohjalta laaditun kansainvälisyyskartan (liite 9).<br />
120
9 TOIMINTA<strong>RY</strong>HMÄN MUU RAHOITUS<br />
Pohjois-Kymen Kasvu on alustavasti neuvotellut kehittämissuunnitelmansa toteuttamiseksi<br />
muutakin rahoitusta kuin maaseuturahastosta saatava rahoitus. Pohjois-Kymen Kasvu on rahoittanut<br />
ohjelmakaudella 2000–2006 Pohjois-Kymenlaakson lastenkulttuurihanketta (hallinnoija<br />
Kymenlaakson kesäyliopisto). Tämän seudullisen hankkeen toimijat jättivät syksyllä 2005<br />
lastenkulttuurin edistämistä koskevan rahoitushakemuksen Taiteen keskustoimikunnalle. Vuonna<br />
2008 Pohjois-Kymenlaakso hakee opetusministeriöltä Taikalamppuverkoston jäsenyyttä. Pohjois-<br />
Kymenlaakson lastenkulttuurihanke on näin hakemassa jatkoa toiminnalleen, kuten<br />
hankesuunnitelmassakin on jo todettu. Taikalamppuverkoston jäsenyys ja rahoitus ratkaistaan 2009,<br />
joten tässä vaiheessa ei vielä ole varmuutta rahoituksesta.<br />
Alustavasti on neuvoteltu myös Kouvolan seudun Aluekeskusohjelman kanssa mahdollisesta<br />
yhteistyöstä 2007–2013. Aluekeskusohjelman soveltuu hyvin maaseutu-kaupunkivuorovaikutushanke.<br />
Siinä Aluekeskusohjelmasta rahoitettaisiin kaupunkialueita koskevat<br />
toimenpiteet ja Pohjois-Kymen Kasvun rahoituskehyksestä maaseutualueita koskevat toimenpiteet.<br />
Asiaan palataan loppuvuodesta 2006, kun alueet uuteen Aluekeskusohjelmaan on valittu.<br />
Pohjois-Kymenlaaksossa on hyödynnetty kuluvalla ohjelmakaudella EU:n horisontaalisia ohjelmia<br />
myös asukaslähtöisessä maaseudun kehittämistoiminnassa. Esimerkiksi Elimäen 4H-yhdistys on<br />
hankkinut nuorisovaihtoon varoja Kansainvälisen henkilövaihdon keskuksen CIMO:n nuorisoohjelman<br />
kautta. Pohjois-Kymen Kasvu tulee hakemaan nuoriso-ohjelman varoja yhdessä nuorten<br />
kanssa ideoitaviin ryhmätapaamiseen, nuorisoaloitteisiin sekä yhteistyöhankkeisiin.<br />
Myös suorahaku EU:sta on mahdollista kv-hankkeisiin, koska toimintaryhmällä on olemassa<br />
partnereita ohjelmakauden 2000–2006 kv-toiminnan ansiosta Saksassa, Tanskassa, Iso-Britanniassa,<br />
Itävallassa, Maltalla ja Kyproksella.<br />
Välittäjäorganisaation toimintaan on mahdollista saada rahoitusta työvoimaministeriön kautta esim.<br />
ESR:sta. Tätäkin on mahdollista hakea vasta, kun ohjelmakauden 2007–2013 toiminta on<br />
alkamassa. Sama koskee mahdollista Venäjä-yhteistyötä, johon rahoitusta voidaan hakea<br />
Naapuruusohjelmasta.<br />
Paikalliskulttuuria edistäviin hankkeisiin voidaan hakea Kulttuurivuosi 2004 -hankkeen tavoin<br />
rahoitusta mm. Suomen Kulttuurirahaston Kymenlaakson rahastolta, Kaakkois-Suomen<br />
taidetoimikunnalta sekä Kymin Osakeyhtiön 100-vuotissäätiöltä.<br />
10 <strong>POHJOIS</strong>-<strong>KYMEN</strong> <strong>KASVU</strong>N KEHITTÄMISSUUNNITELMAN NIVOUTUMINEN<br />
MUUHUN SEUDULLISEEN JA MAAKUNNALLISEEN OHJELMATYÖHÖN:<br />
Pohjois-Kymen Kasvu on ollut mukana valmistelemassa Kaakkois-Suomen alueellista<br />
maaseutuohjelmaa. Toimintaryhmän edustajia on ollut mukana prosessia johtavassa<br />
valmisteluryhmässä (Olli Pasila, Anne Mettälä), alueellisissa teemaryhmissä (Riitta Alestalo, Olli<br />
Pasila, Esko Liljander, Eeva Ilonoja, Kristiina Valolahti, Tapani Mikkola, Juha Liski, Merja Rossi,<br />
Leena Borg, Pauli Komppula, Anne Mettälä), Pohjois-Kymenlaakson seuturyhmässä (Riitta<br />
Alestalo, Tapani Mikkoja, Anne Mettälä) sekä Kymenlaakson maakunnan strategiaryhmässä (Olli<br />
Pasila, Anne Mettälä). Näin on saatu asukaslähtöisiä näkemyksiä maaseutuohjelmaan. Samalla on<br />
soviteltu yhteen kaikkien neljän Kaakkois-Suomen toimintaryhmien omia ohjelmia<br />
maaseutuohjelman kanssa ja on sovittu työnjaosta Kaakkois-Suomen TE-keskuksen ja<br />
toimintaryhmien kesken.<br />
121
Kymenlaaksossa valmistui hyvinvointistrategia 2005. Pohjois-Kymen Kasvu on ollut mukana sen<br />
toteuttamisessa viihtyvyyttä edistävien hankkeiden kautta. Viihtyvyystyöryhmässä ideoitu<br />
lastenkulttuurihanke toteutettiin Pohjois-Kymenlaaksossa Pohjois-Kymen Kasvun hankerahalla.<br />
Hyvinvointistrategiaa on ryhdytty vuoden 2005 syksystä alkaen päivittämään. Siinä viihtyvyystyöryhmässä<br />
Pohjois-Kymen Kasvua edustaa edelleen toiminnanjohtaja Anne Mettälä.<br />
Pohjois-Kymen Kasvu on antanut lausunnon Kymenlaakson liitolle valmisteilla olevasta<br />
maakuntasuunnitelmasta 2005–2015 sekä maakuntakaavaehdotuksesta. Lausunnoissa on tuotu esille<br />
maaseudun ja etenkin maaseudun asukkaan näkökulmaa. Vuotta 2006 koskevaan<br />
toteuttamissuunnitelmaan on saatu mukaan toimintaryhmän toiminta ELMA-ohjelman osalta. Näin<br />
on saatu päänavaus tehtyä toimintaryhmätyön ulottamisesta maakunnan tason suunnittelu- ja<br />
rahoitusjärjestelmiin.<br />
Kouvolan seudun työvoimastrategiaa valmistellaan vuoden 2005 aikana. Strategialuonnoksessa<br />
yhdeksi strategiseksi valinnaksi on nostettu työvoiman kysynnän lisääminen, mikä edellyttää uutta<br />
yritystoimintaa sekä uusien työpaikkojen aktiivista syntymistä menetettyjen tilalle. Pohjois-Kymen<br />
Kasvun kehittämissuunnitelmassa elinkeinotoiminnan kehittäminen ja erityisesti mikroyrittäjyyden<br />
edistäminen on keskeisessä asemassa. Uutta yrittäjyyttä aktivoidaan esimerkiksi<br />
hyvinvointipalveluihin, biopolttoaineiden tuotantoon ja metsäpalveluihin. Näin Pohjois-Kymen<br />
Kasvun kehittämissuunnitelma toteuttaa omalta osaltaan myös Kouvolan seudun<br />
työvoimastrategiaa.<br />
Kouvolan seudulla on valmisteilla elinkeinostrategia. Pohjois-Kymen Kasvu on mukana strategian<br />
valmistelutyössä tuomassa asukaslähtöistä näkökulmaa elinkeinotoiminnan kehittämiseen.<br />
Elinkeinostrategia valmistuu vuoden 2006 aikana. Elinkeinostrategian valmistelua johtaa Kouvolan<br />
seudun kuntayhtymä.<br />
Kouvolan seudun matkailustrategiassa vuosille 2004–2008 yhtenä painospistealueena on<br />
matkailutarjonnan vetovoiman parantaminen infrastruktuurihankkeiden avulla. Siinä yhtenä<br />
toimenpide-esityksenä on perusmatkailuinfran (esim. majoitustilat, käyntikohteet) sekä matkailua<br />
tukevan infrastruktuurin (mm. opasteet) yleinen parantaminen. Näin Pohjois-Kymen Kasvun<br />
kehittämissuunnitelma toteuttaa omalta osaltaan myös Kouvolan seudun matkailustrategiaa.<br />
Kouvolan seudun aluekeskusohjelmassa on laadittu aluekeskuksen kehittämisstrategia 2010 vuonna<br />
2004. Siinä yhdeksi menestystekijäksi on nostettu arjen sujuvuus – palvelut lähellä. Tässä osiossa<br />
toimenpiteiksi on nostettu mm. yksityisen ja kolmannen sektorin aktivointi erityisesti<br />
hyvinvointipalvelujen tarjoamisessa, uusien asukkaiden hankinta- ja sisääntuloprosessin toteutus<br />
sekä ihmisten oman aktiivisuuden tukeminen. Näiden tehtävien käytännön toteutus istuu hyvin<br />
maaseudun osalta Pohjois-Kymen Kasvulle, koska toimintaryhmän ohjelmaan vuosille 2007–2013<br />
sisältyy myös näitä osioita.<br />
Vuoden 2006 alusta alkaen käynnistyy uuden Aluekeskusohjelman valmistelu Kouvolan seudulla.<br />
Siihen on Pohjois-Kymen Kasvu esittänyt maaseutu-kaupunki-vuorovaikutuksen edistämistä.<br />
Neuvottelut tarkemmasta sisällöstä aloitetaan vuoden 2006 alussa. Kymenlaakson Kylät päivittää<br />
Kymenlaakson kylien kehittämisohjelmaansa 2005–2006. Pohjois-Kymen Kasvun keräämää<br />
aineistoa hyödynnetään myös KyKy:n ohjelman päivityksessä.<br />
Koria 26.9.2006<br />
________________ _______________________<br />
Riitta Alestalo Anne Mettälä<br />
puheenjohtaja sihteeri/toiminnanjohtaja<br />
122
LÄHTEET<br />
Painetut lähteet<br />
Aulaskari, O. & Keränen, H. & Keränen. H. & Korhonen, S. & Nevalainen, S. Sillanpää, K. 2004.<br />
Kaakkois-Suomen TE-keskuksen ALMA-ohjelman väliarviointi. Selvityksiä 24: 2004. Suomen<br />
aluetutkimus FAR. Sonkajärvi.<br />
Etelä-Suomen maakuntien liittouma 2004. Etelä-Suomen aluerakenne 2030. Väestö ja työpaikat.<br />
Raisio.<br />
Kaakkois-Suomen TE-keskus 2004. <strong>Maaseutu</strong>osaston toimintakertomus.<br />
Kainlauri, A. & Melkko, M. 2005. Kymenlaakson maaseudun hyvinvointipalvelut − näkökulmia<br />
maaseudun arkeen sekä mahdollisuuksia ja malleja hyvinvointipalvelujen kehittämiseen.<br />
Tutkimuksia ja raportteja B 19: 2005. Kymenlaakson ammattikorkeakoulu. Kotka.<br />
Keränen, H. & Kataja, J-P. & Aulaskari, O. & Keränen, H. & Nevalainen, S. & Malinen, P. &<br />
Ponnikas, J. 2004. Alueellisen maaseudun kehittämisohjelman (ALMA) väliarviointi. MMM:n<br />
julkaisuja 3: 2004. Vammala.<br />
Kivimäki, J. 2002. Kymenlaakson kylien kehittämisohjelma 2002−2006. Kymenlaakson Kylät ry.<br />
Hamina.<br />
Lehtinen, J. & Salanne, I. & Berg, I. & Granqvist, J. & Hiljanen, H. & Hinkka, V. & Hovi, R. &<br />
Kivinen, P. & Lipponen, M. & Mäntylä, K. & Nietola, O. & Niskanen, S. & Permala, A. &<br />
Punakivi, M. & Riekkinen, V. & Sneck, T. & Venäläinen, P. 2004. Logistiikan rooli Etelä-Suomen<br />
maakunnissa. Työpaketti 3:1. Päätulokset. Etelä-Suomen Maakuntien Liittouma. Helsinki.<br />
Liikenne- ja viestintäministeriö 2001. Logistiikkaselvitys. Liikenne- ja viestintäministeriön<br />
julkaisuja 52: 2001. Helsinki.<br />
<strong>Maaseutu</strong>politiikan yhteistyöryhmä 2004. Elinvoimainen maaseutu − yhteinen vastuumme.<br />
<strong>Maaseutu</strong>poliittinen kokonaisohjelma 2005−2008. <strong>Maaseutu</strong>politiikan yhteistyöryhmä. Hyvinkää.<br />
Pylkkänen, P. (toim.) 2004. Suomen Leader+ -ohjelman väliarviointi 2003. Maa- ja<br />
metsätalousministeriö. Vammala.<br />
Painamattomat lähteet<br />
Bäckman, S. 2003. Pohjois-Kymen Kasvu ry:n toiminta yhteisöjen ALMA-hankkeissa.<br />
Kymenlaakson ammattikorkeakoulu. Liiketalouden koulutusohjelma. Opinnäytetyö.<br />
Kivimäki, J. 2004a. Pohjois-Kymen Kasvu ry. Arviointiraportti ajalta 2001–30.6.2004.<br />
Kivimäki, J. 2004b. Pohjois-Kymen Kasvu ry. Toimintaryhmän sisäinen arviointi.<br />
Kortelainen, H. 2006. Pohjois-Kymen Kasvu ry:n ohjelmakauden 2000-2006 hankkeiden<br />
loppuarviointi.<br />
Kouvolan seudun aluekeskuksen kehittämisstrategia 2010. 2004. Yhdistävä Kouvolan seutu<br />
päämäräänä ”Kymipolis”. Ehdotus 25.10.2004.<br />
123
Kouvolan seudun matkailustrategia 2004−2008. 2004. Tampereen yliopiston liiketaloudellinen<br />
tutkimus- ja koulutuskeskus. Tampere.<br />
Kouvolan seudun työvoimastrategia 2006–2010. 2005. Keskusteluversio 11.10.2005.<br />
Kymenlaakson liitto: Kymenlaakson maakuntasuunnitelma 2005–2015 (maakuntahallituksen esitys<br />
21.11.2005)<br />
Laukkanen, S. Toimintaryhmätyöhön liittyvät ajankohtaiset asiat MMM:n näkökulmasta. Puhe<br />
Kaakkois-Suomen TE-keskuksen alueen toimintaryhmille järjestämässä seminaarissa. 13.10.2004.<br />
Lappeenranta.<br />
Maaseudun kehittämisen strategiatyöryhmä 2005. Alustava Suomen maaseudun kehittämisstrategia<br />
2007−2013. Maa- ja metsätalousministeriö 7.7.2005.<br />
Ponnikas J., Korhonen S., Nevalainen S. 2006. Pohjois-Kymen Kasvu –toimintaryhmän<br />
kehittämisohjelman 2000-2006 toteutumisen arviointi.<br />
Internet-lähteet<br />
Aluebarometri 2/2004. Sisäasiainministeriö. Saatavissa 14.11.2005:<br />
http://www.intermin.<strong>fi</strong>/intermin/biblio.nsf/vwbytype/0E90D125B8E51704C2256F650028473D<br />
Kouvolan seudun Agenda 21. 2005. Saatavissa 19.7.2005:<br />
http://www.kouvolaregion.<strong>fi</strong>/!view/!id32815<br />
Kymenlaakson toimialakatsaus 2005. 1/2005. Saatavissa 10.11.2005:<br />
http://www.kaupunkitutkimusta.<strong>fi</strong>/toimialakatsaukset/arkisto/Kymenlaakson_arkisto/Kymenlaakso_<br />
1_2005/<strong>fi</strong>_FI/Etusivu/<br />
MATILDA (Maatilojen sähköinen tietopalvelu) 2004. Maatilojen lukumäärä tuotantosuunnan<br />
mukaan kunnittain 2004. Saatavissa 7.11.2005:<br />
http://matilda.mmm.<strong>fi</strong>/servlet/page?_pageid=125,140,193&_dad=portal30&_schema=PORTAL30<br />
LIITTEET<br />
Liite 1. Kaavio ohjelman strategian perustasta<br />
Liite 2. Kouvolan maaseutualueet (kartta)<br />
Liite 3. Kuusankosken maaseutualueet (kartta)<br />
Liite 4. Aktivointihankkeiden indikaattorilomake<br />
Liite 5. Pohjois-Kymen Kasvu ry:n säännöt<br />
Liite 6. Seutu YPP:n sisäinen matriisi<br />
Liite 7. Kuntien kirjalliset sitoumukset kuntarahan maksamiseen Pohjois-Kymen Kasvulle<br />
ohjelmakaudella 2007–2013<br />
Liite 8. Teemaryhmien jäsenet<br />
Liite 9. Kansainvälisyyskartta<br />
Liite 10. Pohjois-Kymen Kasvun 2006 ja hallituksen taustatahot<br />
124
Liite 11. Esisopimus kv-yhteistyöstä 2007–2013 Pohjois-Kymen Kasvu ry ja Westhavelland<br />
(Saksa)<br />
Liite 12. Arvio kokonaisrahoituskehyksen jakaumasta maaseutuohjelman toimintalinjoittain ja<br />
toimenpiteittäin (sis. myös yksityisrahoitus)<br />
Liite 13. Arvio ohjelman määrällisistä tavoitteista maaseutuohjelman toimintalinjoittain ja<br />
toimenpiteittäin<br />
Liite 14. Alustava työnjako yrityshankkeissa toimintaryhmien ja Kaakkois-Suomen TE-keskuksen<br />
välillä<br />
125
Ohjelmakausi<br />
2007-2013<br />
Ohjelma<br />
kausi<br />
2000-2006<br />
MITÄ ON<br />
TEHTY<br />
uusia ja vanhojen<br />
kyläsuunnitelmien<br />
päivityksiä; uusia<br />
osioita: maisemanhoitosuunnitelma,<br />
kyläkaava<br />
(rakennuspaikat),<br />
liiketoimintasuunnitelma,<br />
kunnan<br />
kylä-ohjelma,<br />
hanke- ja maksatuskoulutus,<br />
projektinhallinta,<br />
työnantajana toimiminen<br />
kyläsuunnitelmia<br />
21 kpl, maisemanhoitosuunnitelmia<br />
19 kpl<br />
EKI-hanke,Jaalan<br />
kyläohjelma,<br />
hanke- ja maksatuskoulutus,kylätalouskoulutus.<br />
kyläsuunnitelmat,<br />
osaaminen<br />
Equal-hanke: kylätalous<br />
isot Alma-hankkeet yms.<br />
Luonnos nr. 2 uuden ohjelman strategiapohjaksi<br />
(mutta lähtökohtana on, että kaikki alueen asukkaiden tarpeet ja toiveet ovat periaatteessa<br />
mahdollisia)<br />
LEADER-yrityshankkeet<br />
(ilman maatilakytkentää)<br />
maatilakytkentäiset<br />
yrityshankkeet<br />
kylätaloushankkeet<br />
elinkeinolliset kehittämishankkeet<br />
ja esiselvityshankkeet<br />
yrityshankkeita 4 kpl<br />
elinkeinolliset kehittämishankkeet<br />
11 kpl<br />
Kylä työllistää -hanke<br />
Equal-hanke:KyKy<br />
työpaikat<br />
maatilakytkentä<br />
Tulomuuttopalvelut:<br />
- tonttipankki<br />
- tonttiasiamiesverkosto<br />
- uusien asukkaiden<br />
vastaanottojärjestelmä<br />
<strong>Maaseutu</strong>asuminen<br />
ja<br />
ympäristö<br />
Onni-hanke: maallemuutto<br />
Vertti-hanke: KyKy<br />
Maisemallinen toimintasuunnitelma<br />
Valkeala<br />
maaseudulla<br />
asuminen<br />
ja<br />
ympäristö<br />
maallemuutto:<br />
- tulomuuttopalvelut<br />
- paikan<br />
markinointi<br />
- paikallisidentiteetti<br />
ja alueen<br />
imago P-Klaaksossa<br />
Kohderyhmät maallemuutto (lapsiperheet, eläkeläiset, sinkut, nuoret?)<br />
- paluumuuttajat (juuret alueella), kesämökki alueella, nuoret opiskelemaan<br />
maailmalle lähteneet<br />
- Pohjois-Kymenlaaksoon opiskelemaan tulleet nuoret<br />
- ei sidoksia alueelle<br />
- matkailijat<br />
esim. julkishallinnolta<br />
siirtyviä?:<br />
- kulttuuri<br />
- nuoriso<br />
- liikunta<br />
yms.<br />
= yrityshankkeita +<br />
toiminnan organisoivia<br />
kehittämishankkeita,<br />
myös elinkeinollisia<br />
sosiaalinen pääoma<br />
78 kpl kehittämishankkeita<br />
sosiaalinen pääoma<br />
vapaa-ajan<br />
palvelut<br />
Infra-hankkeet: kylätalot, luontopolut yms.<br />
esim. julkishallinnolta<br />
siirtyviä tehtäviä?:<br />
- hoivayrittäjyys<br />
(LEADER-yrityshankkeita)<br />
- kehittämishankkeita<br />
3. sektorille toiminnan<br />
organisointia<br />
peruskorjatut kylätalot kiinteinä palvelu- keskuksina sekä<br />
palvelut pyörillä -toimijoille<br />
Kylä työllistää -hanke:<br />
kylätalorekisteri<br />
oheispalveluineen,<br />
kylien hyvinvointipalvelut<br />
Jaala,<br />
EKI-hanke Iitti<br />
Kylien kehittämisohjelma<br />
-hanke Jaala<br />
Kyläpalvelukeskushanke<br />
Valkeala<br />
hyvinvointi- ja<br />
tukipalvelut<br />
-Pilotti:<br />
Kyläpalvelujenvälityskeskushanke:<br />
ELMA-ohjelma tai<br />
myöhemmin<br />
tekemättömän työn,<br />
työn teettäjän,<br />
palkan maksajan<br />
ja työn tekijöiden<br />
yhteen saattaminen:<br />
muu rahoitus (ESR;<br />
työvoimahallinto?)<br />
välittäjäorganisaatio<br />
kylien edunvalvonta,<br />
ohjelmien<br />
laadinta, lausuntojen<br />
laatiminen<br />
kylienedunvalvonta, ohjelmien<br />
laadinta, lausuntojen<br />
laatiminen<br />
seudullinen<br />
kehittämistyö<br />
kvhankkeet:<br />
- kansallispuistot<br />
- kasvivärjäys<br />
- biodiesel<br />
- kouluyhteistyö?<br />
yms.<br />
alueiden välinen<br />
yhteistyö: viestintä,<br />
koulutus,<br />
toimialojen<br />
kehittämishankkeet<br />
kv-hankkeet<br />
(2 kpl = esiselvitys1<br />
kpl + kvhanke<br />
1 kpl)<br />
kv-toiminta ja<br />
alueiden välinen<br />
yhteistyö
© KUUSANKOSKEN KAUPUNKI, MAANKÄYTTÖ 2005<br />
PILKANMAA_MAUNUKSELA<br />
Pinta-ala 5740 ha<br />
Asukkaita 402<br />
KUUSANKOSKEN KAUPUNKI<br />
MAASEUTUALUEET<br />
MITTAKAAVA 1:40000<br />
RUOTSULA<br />
Pinta-ala 490 ha<br />
Asukkaita 131<br />
MATTILA<br />
Pinta-ala 330 ha<br />
Asukkaita 636<br />
MULTAMÄKI<br />
Pinta-ala 2247 ha<br />
Asukkaita 95
KANSAINVÄLISYYSKARTTA<br />
Kansainvälinen toiminta Pohjois-Kymen Kasvu ry:n alueella
SISÄLLYS<br />
1 KANSAINVÄLISYYSKYSELYN AINEISTO .......................................................................3<br />
2 KANSAINVÄLINEN TOIMINTA <strong>POHJOIS</strong>-<strong>KYMEN</strong> <strong>KASVU</strong> <strong>RY</strong>:N ALUEELLA ......3<br />
2.1 Kyläyhdistykset ja -toimikunnat ..........................................................................................3<br />
2.2 4H-yhdistykset........................................................................................................................4<br />
2.3 Maataloustuottajain yhdistykset ..........................................................................................4<br />
2.4 Yrittäjäyhdistykset.................................................................................................................4<br />
2.5 Yritykset..................................................................................................................................5<br />
2.6 Kunnat ....................................................................................................................................5<br />
2.7 Seurakunnat ...........................................................................................................................7<br />
2.8 Koulut......................................................................................................................................7<br />
2.9 Opistot.....................................................................................................................................8<br />
2.10 Kansainväliset toimijat..........................................................................................................9<br />
3 JOHTOPÄÄTÖKSET...............................................................................................................9<br />
2
1 KANSAINVÄLISYYSKYSELYN AINEISTO<br />
Kansainvälisyyskysely lähetettiin kaiken kaikkiaan 390 henkilölle. Kyselyn kohderyhmänä olivat<br />
kyläyhdistykset ja -toimikunnat, 4H-yhdistykset, yrittäjäyhdistykset, maataloustuottajain<br />
yhdistykset, kunnat, seurakunnat, koulut, opistot, kansainväliset toimijat ja mikroyritykset.<br />
Kohderyhmien tarvittavat tiedot postitusta varten etsittiin internetistä. Kyläyhdistysten ja -<br />
toimikuntien tiedot saatiin omasta yhdistysrekisteristä ja yritysten osoitteet yritysrekisteristä.<br />
Yritysrekisterin yrityksistä tehtiin otos ja rajattiin pois vielä yli 10 henkilötyövuotta työllistävät<br />
yritykset. Yrityskyselyjä lähetettiin yhteensä 254 kappaletta, joista kolme palautui väärän osoitteen<br />
tms. vuoksi. Kansainvälisyyskysely tavoitti siten 251 yrittäjää.<br />
Taulukko 1 Lähetetyt ja palautuneet kansainvälisyyskyselyt<br />
Lähetetyt kv-kyselyt ja saadut vastaukset Lähetetyt Palautuneet Vastausprosentti<br />
Kyläyhdistykset 64 10<br />
16<br />
4h-yhdistykset 3 1<br />
33<br />
Yrittäjäyhdistykset 6 1<br />
17<br />
Maataloustuottajain yhdistykset 5 1<br />
20<br />
Kunnat 6 5<br />
83<br />
Seurakunnat 6 1<br />
17<br />
Koulut (lukiot, ammattikoulut, KYAMK, yliopistot + Palmenia) 22 10 45<br />
Opistot (kansalais-, työväen- ja kansanopistot) 7 4<br />
57<br />
KV-toimijat 20 1<br />
5<br />
Yritykset 251 18<br />
7<br />
Yhteensä 390 52<br />
13,3<br />
Kyselyn vastausprosentti jäi aika alhaiseksi, sillä vain 13,3 prosenttia lähetetyistä kyselyistä<br />
palautui. Kyselyjä karhuttiin kerran sähköpostitse 4H-yhdistyksiltä ja yrittäjäyhdistyksiltä, koska<br />
näiltä tahoilta ei tullut ainoatakaan vastausta määräaikaan mennessä. Kyselyä karhuttiin<br />
sähköpostitse myös kahdelta kunnalta. Muistutuksen jälkeen palautui vielä kolme vastausta, yhdeltä<br />
yrittäjäyhdistykseltä, yhdeltä 4H-yhdistykseltä ja yhdestä kunnasta.<br />
Kansainvälisyyskyselyyn vastanneiden anonymiteetin takaamiseksi yksittäisten henkilöiden,<br />
yhdistysten ja yritysten nimiä ei tässä raportissa mainita. Toimintaryhmän käyttöön on kuitenkin<br />
kirjoitettu myös yksityiskohtaisempi versio samaisesta kansainvälisyyskyselystä.<br />
2 KANSAINVÄLINEN TOIMINTA <strong>POHJOIS</strong>-<strong>KYMEN</strong> <strong>KASVU</strong> <strong>RY</strong>:N<br />
ALUEELLA<br />
2.1 Kyläyhdistykset ja -toimikunnat<br />
Kenelläkään kyselyyn vastanneella kymmenellä kyläyhdistyksellä ei ole olemassa kansainvälistä<br />
toimintaa. Puolet kyläyhdistyksistä haluaisi kuitenkin tulevaisuudessa tehdä kansainvälistä<br />
yhteistyötä. Kolme kyläyhdistystä ei ole kiinnostunut kansainvälisestä toiminnasta tosin<br />
jatkossakaan.<br />
Kansainvälisestä toiminnasta kiinnostuneet kyläyhdistykset toivovat kansainvälisen toiminnan<br />
laajentuvan kummikylätoiminnassa, nuorisoseuratoiminnassa, koululais- ja opiskelijavaihdossa<br />
sekä matkailussa. Kylätoimijat ovat kiinnostuneita myös kyläyhdistysten välisestä yhteistyöstä ja<br />
yhteistyön tiivistämisestä Keski-Euroopan suuntaan. Kansainvälisessä hanketoiminnassa<br />
kylätoimijat ovat kiinnostuneita etenkin kummikylätoiminnasta, matkailuyrittäjyyden edistämisestä<br />
ja maaseutuyhteisöjen kehittämisestä EU:n alueella.<br />
3
Reilu puolet kyselyyn vastanneista kyläyhdistyksistä on kiinnostunut hankeyhteistyöstä Pohjois-<br />
Kymen Kasvu ry:n kanssa. Kiinnostusta hankeyhteistyöhön Kasvun kanssa on seurantalon<br />
toimintaan liittyvissä hankkeissa, kylän elinvoimaisuutta ylläpitävissä ja lisäävissä hankkeissa,<br />
nuorisoyhteistyössä, matkailussa ja työllistämisasioissa.<br />
Kansainvälisyyskysely lähetettiin kaiken kaikkiaan 65 kyläyhdistykselle ja -toimikunnalle ja siihen<br />
vastasi kymmenen kyläyhdistystä ja -toimikuntaa. Osin huono vastausprosentti voi johtua siitä, että<br />
kyläyhdistyksillä ei juuri ole olemassa kansainvälistä toimintaa.<br />
Kylätoimikuntien rekisteröitymisaste vaikuttaa lisäksi osaltaan hankeaktiivisuuteen. Eräs<br />
kylätoimikunnista kommentoi, ettei ole kevyen organisaationsa sekä työmäärän ja rahan<br />
vähäisyyden johdosta juurikaan kykenevä osallistumaan suurella panoksella hankkeisiin.<br />
2.2 4H-yhdistykset<br />
4H-yhdistyksistä kyselyyn vastasi vain yksi 4H-yhdistys. Kyselyyn vastanneella yhdistyksellä on<br />
yhteistyötä Englannin ja Viron kanssa, joista Viro on yhdistykselle keskeisempi kansainvälinen<br />
yhteistyökumppani.<br />
Kyseinen 4H-yhdistys on tehnyt yhteistyötä CIMOn kanssa Englantiin suuntautuvan<br />
nuorisovaihdon puitteissa. Yhdistyksellä on ollut kansainvälistä toimintaa myös kansainvälisten<br />
kokkikerhojen ja kerhonohjaajakurssien muodossa. Ystävyysyhdistystoimintaa 4H-yhdistyksellä ei<br />
ole.<br />
Kyselyyn vastannut 4H-yhdistys tahtoisi myös jatkossa tehdä kansainvälistä yhteistyötä.<br />
Kansainvälisen yhteistyön toivotaan laajenevan nuorisovaihdossa. Nuorisotoiminnan puitteissa 4Hyhdistys<br />
olisi kiinnostunut myös kansainvälisestä hanketoiminnasta. Yhdistys on kiinnostunut<br />
hankeyhteistyöstä Pohjois-Kymen Kasvu ry:n kanssa etenkin nuorisotyössä ja kylien<br />
kehittämisessä.<br />
2.3 Maataloustuottajain yhdistykset<br />
Ainoastaan yksi maataloustuottajain yhdistys vastasi kansainvälisyyskyselyyn. Kyseisellä<br />
maataloustuottajain yhdistyksellä on olemassa kansainvälistä yhteistyötä Saksan kanssa. Yhdistys ei<br />
ole ollut mukana kansainvälisessä hanketoiminnassa, mutta sillä on olemassa<br />
ystävyysyhdistystoimintaa. Ystävyysyhdistystoiminta keskittyy Saksan Güstrowin kaupunkiin ja<br />
yhteistyöhön sen maataloustuottajaliiton ja alueen viljelijöiden kanssa.<br />
MTK-yhdistys haluaisi myös jatkossa tehdä kansainvälistä yhteistyötä. Kiinnostusta on laajentaa<br />
yhteistyötä Itävaltaan ja Sveitsiin, myös hanketoiminnan puitteissa. Yhdistys on kiinnostunut<br />
hankeyhteistyöstä Pohjois-Kymen Kasvu ry:n kanssa erityisesti maaseutuyritysten<br />
kansainvälistymiseen tähtäävissä hankkeissa.<br />
2.4 Yrittäjäyhdistykset<br />
Yrittäjäyhdistyksistä kansainvälisyyskyselyyn vastasi yksi yrittäjäyhdistys, jolla ei ole olemassa<br />
kansainvälistä toimintaa. Kyseinen yrittäjäyhdistys ei halua tulevaisuudessakaan tehdä<br />
kansainvälistä yhteistyötä, eikä yhdistys ole kiinnostunut hankeyhteistyöstä Pohjois-Kymen Kasvu<br />
ry:n kanssa.<br />
4
2.5 Yritykset<br />
Kansainvälisyyskyselyyn vastasi kahdeksantoista yritystä. Kyselyyn vastanneiden yritysten<br />
toimialat olivat moninaisia aina tervan ja hiilen jalostuksesta erikoisverhoiluun,<br />
maatilamatkailutoimintaan ja erilaisten palvelujen tuotantoon.<br />
Kyselyyn vastanneista yrityksistä kolmasosalla oli olemassa kansainvälistä yhteistyötä. Näistä lähes<br />
kaikki yritykset, yhtä lukuun ottamatta, ilmoittivat tekevänsä myös ulkomaankauppaa.<br />
Ulkomaankaupan osuus yritysten liikevaihdosta vaihteli suuresti prosentista aina 50 prosenttiin.<br />
Yksi yrityksistä ilmoitti tekevänsä tarvikeostoista noin 60 prosenttia Saksasta.<br />
Yritysten kansainvälinen yhteistyö keskittyy Euroopan eri maihin. Yhteistyötä yrityksillä on etenkin<br />
Saksan kanssa. Muita yhteistyömaita ovat Ruotsi, Norja, Tanska, Ranska, Hollanti, Sveitsi, Irlanti ja<br />
Venäjä. Matkailun parissa työskentelevillä yrityksillä on yhteistyötä myös kaukaisempien maiden,<br />
kuten Yhdysvaltojen, kanssa.<br />
Yritysten muu kansainvälinen toiminta kattaa palveluhankinnan (esim. internet sivujen teko) ja<br />
oman alkutuotteen markkinointiselvitykset ulkomaille. Ulkomailta on haettu myös uusia ideoita<br />
yritystoimintaan.<br />
Kansainvälisestä hanketoiminnasta yritykset ovat kiinnostuneita etenkin markkinoinnin<br />
kehittämishankkeissa. Myös kulttuurivaihto ja ESCO-projektit (energiansäästö) kiinnostavat<br />
yrittäjiä. Hankeyhteistyökumppaneiksi toivottaisiin yrityksiä ja muita toimijoita Saksasta,<br />
Ranskasta, Italiasta, Espanjasta ja Englannista.<br />
Osalla yrityksistä, joiden toimialat olivat moninaisia, olisi tarvetta kotimaisille toimialan<br />
kehittämishankkeille. Toimialan kehittämishankkeista yritykset ovat kiinnostuneita etenkin<br />
markkinoinnissa ja liiketoimintaosaamisen kehittämisessä. Yhteistyökumppaneiksi toivottaisiin<br />
yrityksiä Pohjois-Kymenlaakson, Kymenlaakson ja pääkaupunkiseudun alueelta.<br />
Investointituille olisi erittäin tai melko todennäköisesti tarvetta kahdeksalla yrityksellä.<br />
Käynnistystuki kiinnostaa kolmea yritystä ja kehittämistuki kuutta yritystä. Yrityksillä olisi tarvetta<br />
etenkin markkinointiin ja tuotekehitykseen kohdennettaville kehittämistuille. Yritysryhmän<br />
kehittämishankkeet kiinnostivat viittä yritystä. Yritysryhmän kehittämishankkeista<br />
yhteismarkkinointiin ja -myyntiin, tuoteperheiden rakentamiseen ja erilaisiin sosiaalialan<br />
kysymyksiin keskittyvät kehittämishankkeet palvelisivat yrityksiä parhaiten.<br />
Osa yrityksistä oli kiinnostunut myös muusta yritysten välisestä yhteistyöstä Pohjois-<br />
Kymenlaaksossa tai muualla kotimaassa. Yritysten välinen yhteistyö olisi yritysten näkökulmasta<br />
kannattavaa erityisesti, jos tämä lisäisi yritysten myyntiä. Kaikilla yrityksillä aika ei kuitenkaan<br />
näytä riittävän yritysten väliseen yhteistyöhön. Sekä yritysten välisestä yhteistyöstä että<br />
kansainvälisestä hanketoiminnasta tahdottaisiin myös enemmän tietoa.<br />
Ylipäänsä tarve ja kiinnostus erilaisiin tukiin, kehittämishankkeisiin ja yritysten väliseen<br />
yhteistyöhön näyttäisi keskittyvän tiettyihin yrityksiin. Kokonaisuudessaan yrityksillä oli tarvetta<br />
erityisesti investointituille.<br />
2.6 Kunnat<br />
Kaikilla kyselyyn vastanneilla kunnilla ja kaupungeilla, Iitillä, Elimäellä, Valkealalla,<br />
Kuusankoskella ja Kouvolalla, on olemassa kansainvälistä toimintaa. Kuntien ja kaupunkien<br />
5
keskeisimmät kansainväliset yhteistyökumppanit ovat Venäjä, Viro, Saksa, Englanti ja Pohjoismaat.<br />
Kansainvälistä yhteistyötä kunnilla ja kaupungeilla on myös Ranskan, Italian, Unkarin ja Puolan<br />
suuntaan. Kouvolan kaupungilla on yhteistyötä myös Kiinan kanssa.<br />
Kaikki muut kyselyyn vastanneet kunnat ja kaupungit, paitsi Valkealan kunta, ovat olleet mukana<br />
kansainvälisessä hanketoiminnassa. Iitin kunta on ollut mukana Comenius-hankkeissa Englannin,<br />
Norjan ja Ranskan kanssa sekä Sokrates-hankkeessa Saksan kanssa. Elimäen kunnassa<br />
kansainväliset hankkeet ovat koskeneet nuorisotoimea ja kansainvälisyyskasvatusta. Kuusankosken<br />
kaupunki on ollut mukana työväenopiston aikuisten koulutustason kohottamiseen tähtäävässä<br />
Noste-projektissa, opettajien työelämätietouden päivittämiseen keskittyvässä VETY-projektissa,<br />
ammattiopintojen keskeyttämisen ehkäisyprojektissa Tatussa (tavoitteena tutkinto) sekä<br />
Handiscola-käsityöprojektissa. Kouvolan kaupungin kansainvälinen hanketoiminta on koskenut<br />
tietotekniikkasovelluksia (Net for nets -hanke) ja rautatieosaamista (Innorail-hankeohjelma).<br />
Kaikilla kunnilla ja kaupungeilla on myös olemassa ystävyyskuntatoimintaa. Iitillä yhteistyötä on<br />
Norjan Sörfron kanssa, Elimäen kunnalla Ruotsin Visbyn ja Valkealan kunnalla Saksan Güstrowin<br />
kanssa. Etenkin kaupungeilla ystävyyskunta/kaupunkitoimintaa on runsaasti. Kuusankosken<br />
kaupungin ystävyyskunnat sijaitsevat Ruotsin Lindesbergissä, Norjan Oppdalissa, Tanskan<br />
Aabybrossa, Saksan Mülheim an der Ruhrissa, Unkarin Orosházassa, Puolan Swieciessä ja Venäjän<br />
Vologdassa. Kouvolan kaupungin ystävyyskunnat ovat Tanskan Skanderborg, Norjan Nord-Aurdal,<br />
Ruotsin Lindköping, Unkarin Balatonfüred, Saksan Hagen ja Venäjän Vologda.<br />
Kuntien muu kansainvälinen toiminta kattaa muun muassa ulkomaiset (pääasiassa virolaiset)<br />
työntekijät, järjestöyhteistyön mm. Pohjola-Nordenin kanssa, kansainväliset kulttuuri- ja<br />
urheilutapahtumat, kansainväliset seminaarit, yhteistyösopimukset ulkomaisten kaupunkien, kuntien<br />
ja koulujen kanssa, poliittisten johtajien tapaamiset ynnä muut. Myös kuntien muilla toimijoilla<br />
kansainvälinen toiminta on vilkasta. Muun muassa Kuusankosken päivähoidon puolella on<br />
kansainvälistä hanketoimintaa Viron kanssa. Kunnissa on lisäksi ulkomaalaisia kesäasukkaita. Iitin<br />
kunnassa kesäasukkaita on Saksasta, Venäjältä ja Ruotsista ja Elimäen kunnassa Saksasta.<br />
Kouvolassa ulkomaalaisten vieraiden kävijäkirjo on monipuolinen etenkin Tykkimäen huvipuiston<br />
ansiosta.<br />
Kaikki kyselyyn vastanneet kunnat ja kaupungit ovat kiinnostuneita kansainvälisestä yhteistyöstä<br />
myös jatkossa. Iitin kunta tahtoisi kansainvälisen yhteistyön laajentuvan koulutuspalveluissa,<br />
järjestöyhteistyössä sekä oppilas- ja kulttuurivaihdossa. Valkealan kunta toivoo kansainvälisen<br />
yhteistyön laajentuvan Venäjän ja Saksan suuntiin. Kouvolan kaupunki on kiinnostunut<br />
kansainvälisestä tutkimus- ja kehittämistoiminnasta sekä kansainvälisestä yhteistyöstä muun<br />
muassa asumisessa, vapaa-ajan toiminnoissa, turvallisuuden parantamisessa ja metsäalalla.<br />
Kuusankosken kaupunki toivoo EU-asioista enemmän tietoa. Euroopan unioni tulisi saada<br />
läheiseksi kaikille toimijoille ja kansainvälisyys tulisi nähdä luontevana ja jokapäiväisenä asiana.<br />
Yritysten ja työvoiman liikkuvuus tulisi myös nähdä mahdollisuutena ja etuna kaikilla tasoilla.<br />
Elimäen kunta on kiinnostunut kansainvälisestä hanketoiminnasta lasten taide- ja käsityöleirien<br />
järjestämisessä. Iitin kuntaa kiinnostavat matkailu- ja elämystuotannon koulutushankkeet,<br />
kansainväliset näyttelyvierailut sekä lasten ja nuorten kulttuurivaihto. Kouvolan kaupunki olisi<br />
mielellään mukana kansainvälisessä hanketoiminnassa rautatieosaamisen, kieliosaamisen,<br />
kulttuurivaihdon, turvallisuuden, liiketoiminnan, eBusineksen sekä tutkimuksen, koulutuksen ja<br />
kehittämisen alueilla.<br />
Iitin, Elimäen ja Valkealan kunnat sekä Kuusankosken kaupunki ovat kiinnostuneita myös<br />
hankeyhteistyöstä Pohjois-Kymen Kasvu ry:n kanssa. Iitin kunta on kiinnostunut hankeyhteistyöstä<br />
6
edellä mainituilla alueilla. Elimäen kunta on halukas hankeyhteistyöhön kulttuurin, matkailun ja<br />
kylien kehittämisessä. Kuusankosken kaupunki toivoo, että Pohjois-Kymen Kasvu voisi olla<br />
mukana kansainvälisen nuorisokonferenssin järjestelyissä vuonna 2006. Konferenssin aiheita ovat<br />
Euroopan unionin tulevaisuus, EU:n tunnetuksi tekeminen nuorille sekä kestävä kehitys ja<br />
luonnonsuojelu. Kouvolan kaupunki on kiinnostunut hankeyhteistyöstä Kasvun kanssa, jos<br />
Kouvolaa ei pidetä toissijaisena yhteistyökumppanina. Tällä hetkellä Kouvolan keskus näyttäytyy<br />
lähinnä Kasvun toiminnan rahoittajana. Kouvolan kaupunki olisi kiinnostunut hankeyhteistyöstä<br />
kaupunginosayhteisöjen hankkeissa.<br />
2.7 Seurakunnat<br />
Kansainvälisyyskyselyyn vastaus tuli ainoastaan yhdeltä seurakunnalta. Kyselyyn vastanneella<br />
seurakunnalla on kansainvälistä yhteistyötä Viron kanssa. Seurakunta ei ole ollut mukana<br />
kansainvälisessä hanketoiminnassa, mutta ystävyysseurakuntatoimintaa sillä on ollut Viron Tapa-<br />
Jakobin seurakunnan kanssa. Seurakunta on ollut mukana laajentamassa ja peruskorjaamassa Tapan<br />
pappilaa. Virossa seurakunnalla on yhteyksiä myös Imaskun koulukotiin, jossa seurakunnalla on<br />
kaksi kummilasta.<br />
Seurakunta tahtoisi myös tulevaisuudessa tehdä kansainvälistä yhteistyötä.<br />
Hankeyhteistyökysymykseen Pohjois-Kymen Kasvu ry:n kanssa seurakunta vastasi<br />
kysymysmerkillä.<br />
2.8 Koulut<br />
Kaikilla kyselyyn vastanneilla kouluilla on olemassa kansainvälistä toimintaa. Tietyillä kouluilla<br />
kansainvälisiä yhteyksiä on erityisen runsaasti. Lähes kaikilla kouluilla on yhteistyötä Saksan<br />
kanssa. Koulujen muut keskeisimmät kansainväliset yhteistyökumppanit löytyvät Suomen<br />
naapurimaista: Venäjältä, Virosta ja Ruotsista. Useilla kouluilla on yhteistyötä myös Espanjan,<br />
Italian, Englannin, Islannin, Puolan, Pohjoismaiden ja muiden Euroopan maiden kanssa. Parilta<br />
koululta löytyy yhteyksiä myös Yhdysvaltoihin, Thaimaahan ja Australiaan.<br />
Puolella kouluista on olemassa ystävyyskoulutoimintaa. Koulujen suosituin ystävyysmaa on Saksa.<br />
Saksassa ystävyyskouluyhteistyötä on Frankfurtissa (Helmholzschule), Hagenissa (Ricarda-Huch-<br />
Schule) ja Goldenbergin Berufskollegissa. Ystävyyskoulutoimintaa kouluilla on lisäksi Unkarissa<br />
(Balaton-Füred, Lószy Lajos Gimnázium), muissa Euroopan maissa ja Venäjällä.<br />
Vaihto-oppilastoimintaa löytyy lähes kaikista kyselyyn vastanneista kouluista. Lähes kaikilla<br />
kouluilla on vaihto-oppilastoimintaa Saksan kanssa. Suosittuja vaihtokohteita ovat myös<br />
Yhdysvallat, Englanti, Espanja, Ruotsi ja muut Euroopan maat sekä Venäjä. Vaihto-oppilaita<br />
Pohjois-Kymenlaaksoon tulee Saksan lisäksi etenkin Espanjasta, Venäjältä ja muualta Euroopasta.<br />
Vaihto-oppilasmäärät Suomesta ulkomaille ja ulkomailta Suomeen näyttäisivät olevan suurin<br />
piirtein samaa luokkaa. Meno- ja tulovirroista ei saa kyselyn perustella täysin kokonaiskuvaa, sillä<br />
kaikki koulut eivät vastanneet Suomesta ulkomaille lähtevien vaihto-oppilaiden määrää koskevaan<br />
kysymykseen. Vaihto-oppilaiden meno- ja tulovirrat näyttäisivät kuitenkin olevan useissa kouluissa<br />
suhteellisen pieniä, muutamia vaihto-oppilaita vuodessa. Tietyillä kouluilla vaihto-oppilastoimintaa<br />
on kuitenkin muita runsaammin.<br />
Työharjoitteluvaihtoa on viidessä kyselyyn vastanneessa koulussa. Työharjoitteluvaihdon<br />
oppilasvolyymit ovat vaihto-oppilasvaihtoa pienemmät. Työharjoittelijoiden määrät vaihtelevat<br />
7
yhdestä noin viiteenkymmeneen per vuosi. Työharjoitteluvaihto keskittyy Saksaan, Englantiin ja<br />
muihin Euroopan maihin sekä Venäjälle ja Yhdysvaltoihin.<br />
Puolella kyselyyn vastanneista kouluista on myös opettaja- ja luennoitsijavaihtoa. Opettaja- ja<br />
luennoitsijavaihtoa kouluilla on eniten Saksan kanssa, mutta myös Espanjan, Puolan, Islannin ja<br />
muiden Euroopan maiden kanssa.<br />
Reilu puolet kouluista on ollut mukana myös kansainvälisessä hanketoiminnassa. Kansainvälisiä<br />
hankkeita kouluilla on ollut runsaasti. Tyypillisimmin hankkeet ovat olleet CIMOn Comenius-,<br />
Nordplus- tai Sokrates-hankkeita tai Euroopan unionin Leonardo da Vinci -ohjelman mukaisia<br />
hankkeita. Rahoitusta hankkeisiin on saatu myös opetushallitukselta ja Euroopan sosiaalirahastolta<br />
(ESR). Hankkeiden rahoituskanavia ovat olleet myös Fullbright/Asla, North/South ja First.<br />
Kaikki koulut tahtoisivat tulevaisuudessakin tehdä kansainvälistä yhteistyötä. Koulut toivovat, että<br />
kansainvälinen yhteistyö laajentuisi ystävyyskoulutoiminnassa ja tulkkikoulutuksessa. Useat koulut<br />
ovat kiinnostuneita yhteistyön tiivistämisestä Iso-Britanniaan ja Viroon. Kiinnostusta yhteistyöhön<br />
on myös Pohjoismaiden ja muiden Euroopan maiden kanssa.<br />
Kansainvälisessä hanketoiminnassa koulut ovat kiinnostuneita opettajavaihdosta, verkkoopetuksesta,<br />
käännöstoiminnasta ja -tutkimuksesta, EU-asioista, kielistä sekä käsi- ja<br />
taideteollisuudesta (restaurointi, korunvalmistus, kuvataiteet, vaatevalmistus). Halukkuutta löytyy<br />
myös maaseudun etäopetuksen sekä johdon ja esimiesten työnohjaajakoulutuksen<br />
hankkeistamiseen. Kulttuuriverkoston lujittamisohjelmat sekä eurooppalainen yhteistyö,<br />
Yhdysvallat ja Japani ovat myös koulujen kiinnostuksen kohteita.<br />
Lähes kaikki koulut ovat kiinnostuneita yhteistyöstä Pohjois-Kymen Kasvu ry:n kanssa. Koulut<br />
ovat halukkaita hankeyhteistyöhön muun muassa muotoiluun ja viestintään liittyvissä hankkeissa,<br />
käsi- ja taideteollisuusalan asiantuntija- ja opiskelivaihdossa, maaseudun etäopetus- ja verkkoopetuksessa<br />
sekä kaupunkien ja maaseutujen kulttuuriyhteistyön kehittämisessä,<br />
käännöstoimeksiannoissa sekä tutustumisessa alueen kohteisiin (maatilat jne.) ja kylätoimintaan.<br />
Yhden koulun mielestä yhteistyön kehittäminen Baltian, Venäjän ja Puolan suuntaan olisi tärkeää<br />
Kymenlaakson maakunnan kannalta.<br />
Kyselyyn vastasi kymmenen koulua 22 koulusta. Vastauksia tuli niin lukioista (3),<br />
ammattioppilaitoksista (2), ammattikorkeakouluista (2), yliopistoista (2) kuin Palmeniastakin (1).<br />
2.9 Opistot<br />
Opistokyselyyn vastauksia tuli neljästä opistosta. Osalla kyselyyn vastanneista opistoista on<br />
olemassa kansainvälistä toimintaa. Yksi opistoista erottautui selvästi muista laajalla kansainvälisellä<br />
toiminnallaan ja laajoilla kansainvälisillä kontakteillaan. Kansalaisopistoilla kansainvälistä<br />
toimintaa näyttäisi olevan muita opistoja vähemmän. Kansalaisopistoilla ei juuri ollut omaa<br />
kansainvälistä toimintaa, mutta ne ovat kuitenkin olleet mukana kansainvälisessä hanketoiminnassa.<br />
Opistoilla kansainvälistä yhteistyötä on Venäjälle, Pohjoismaihin ja muualle Eurooppaan.<br />
Pohjoismaissa yhteistyötä on Ruotsin, Tanskan ja Islannin kanssa ja muualla Euroopassa Viron,<br />
Latvian, Unkarin, Bulgarian, Romanian, Saksan, Belgian, Italian, Kreikan ja Pohjois-Irlannin<br />
kanssa. Opistojen keskeisimpiä kansainvälisiä yhteistyökumppaneita ovat Venäjä, Viro, Latvia,<br />
Unkari, Tanska, Saksa, Kreikka ja Italia.<br />
8
Osa opistoista on ollut mukana kansainvälisessä hanketoiminnassa. Yhdellä opistoista<br />
hanketoimintaa on ollut muita runsaammin ja opisto on ollut mukana ainakin 12 erilaisessa<br />
hankkeessa. Hankkeiden rahoittajina ovat toimineet Euroopan unioni ja sen Twin Town -ohjelma,<br />
Euroopan komissio, Pohjoismaiden ministerineuvosto, opetusministeriö, lääninhallitus ja CIMO.<br />
Hankkeet ovat painottuneet koulutusyhteistyöhön ja aikuiskoulutukseen, oppimateriaalien<br />
kehittämiseen, eri maiden käsityöperinteeseen sekä vanhemmalle väestölle suunnattuihin<br />
kansainvälisiin hankkeisiin. Yksi kansainvälisistä hankkeista käsitteli muistojen ja traditioiden<br />
tallennusta tuleville sukupolville.<br />
Ainoastaan yhdellä opistolla on olemassa ystävyyskaupunkitoimintaa kaupungin<br />
ystävyyskaupunkien kautta. Opiston muu kansainvälinen toiminta käsittää opintoryhmien matkat eri<br />
maihin ja ulkomaisten opettajien vierailut Suomeen. Yhdessä opistossa tarjotaan lisäksi koulutusta<br />
maahanmuuttajille.<br />
Kaikki opistot haluaisivat tulevaisuudessa tehdä kansainvälistä yhteistyötä. Opistoja<br />
kansainvälisessä toiminnassa kiinnostaa erityisesti opettaja- ja oppilasvierailut, yhteistyö<br />
opetuksessa ja kasvatuksessa sekä kokemusten vaihto. Kansainvälisestä hanketoiminnasta opistot<br />
ovat kiinnostuneita opetuksen, koulutuksen ja kasvatuksen alueilla sekä oppimateriaalien<br />
tuottamisessa. Opistoja kiinnostavat myös Englannin, Espanjan ja Venäjän kielialueiden ruoka- ja<br />
tapakulttuuri sekä käsi- ja taideteollisuus.<br />
Kaikki opistot ovat kiinnostuneita hankeyhteistyöstä Pohjois-Kymen Kasvu ry:n kanssa. Opistot<br />
ovat kiinnostuneita yhteistyöstä etenkin koulutushankkeissa.<br />
Muiden kommenttien mukaan hankkeet tarjoavat opiston opettajille ja opiskelijoille uusia virikkeitä<br />
ja haasteita, joskin ne vaativat runsaasti aikaa ja vaivaa. Myös resurssien puute hankaloittaa<br />
hankkeiden suunnittelua.<br />
2.10 Kansainväliset toimijat<br />
Kansainvälisyyskyselyyn vastasi ainoastaan yksi kansainvälinen toimija. Kansainvälisen toimijan<br />
kansainvälinen toiminta on luonnollisesti vilkasta ja yhteyksiä toimijalla on kaikkiaan 168 maahan.<br />
Keskeisimmät kansainväliset yhteistyökumppanit löytyvät Yhdysvalloista, Ruotsista, Virosta ja<br />
Venäjältä. Kansainvälisellä toimijalla on olemassa ystävyysyhdistystoimintaa ja se on ollut mukana<br />
kansainvälisessä hanketoiminnassa. Kansainvälisen toimijan nuorisovaihto on molemminpuolista;<br />
ulkomaille lähteviä suomalaisia vastaava määrä tulee myös vaihtoon Suomeen. Pohjois-<br />
Kymenlaaksoon on saapunut neljä vaihto-oppilasta kyseisen kansainvälisen toimijan kautta vuonna<br />
2005.<br />
Kyselyyn vastannut kansainvälinen toimija ei ole kiinnostunut hankeyhteistyöstä Pohjois-Kymen<br />
Kasvu ry:n kanssa, sillä sen toiminta sopii toimijan mukaan suhteellisen huonosti Pohjois-Kymen<br />
Kasvu ry:n toimintaan.<br />
3 JOHTOPÄÄTÖKSET<br />
Pohjois-Kymen Kasvu ry:n alueen koulujen ja kuntien kansainvälinen toiminta on vilkasta.<br />
Kouluilla kansainvälistä yhteistyötä on runsaasti muun muassa vaihto-oppilastoiminnan, opettaja- ja<br />
luennoitsijavaihdon, työharjoittelujen sekä ystävyyskoulutoiminnan puitteissa. Myös kansainvälisiä<br />
hankkeita kouluilla on ollut runsaasti. Kunnat ja kaupungit ovat aktiivisia<br />
ystävyyskunta/kaupunkitoiminnassa ja hanketoiminnassa. Kuntien kansainvälinen toiminta kattaa<br />
9
myös mm. ulkomaiset kesäasukkaat, kansainväliset kulttuuri- ja urheilutapahtumat, kansainväliset<br />
seminaarit ynnä muut.<br />
Kolmasosalla kansainvälisyyskyselyyn vastanneista yrityksistä oli olemassa kansainvälistä<br />
yhteistyötä. Lähes kaikki kansainvälistä toimintaa omaavista yrityksistä ilmoitti harjoittavansa<br />
myös ulkomaankauppaa. Yritysten tarve ja kiinnostus erilaisiin tukiin, kehittämishankkeisiin ja<br />
yritysten väliseen yhteistyöhön näyttäisi keskittyvän tiettyihin yrityksiin. Kokonaisuudessaan<br />
yrityksillä oli tarvetta erityisesti investointituille. Osalla yrityksistä, joiden toimialat olivat<br />
moninaisia, olisi tarvetta myös kehittämistuille, kotimaisille toimialan kehittämishankkeille,<br />
yritysryhmän kehittämishankkeille sekä yritysten väliselle yhteistyölle.<br />
Opistokyselyssä yksi opistoista osoittautui muita aktiivisemmaksi kansainväliseksi toimijaksi.<br />
Kansalaisopistoilla kansainvälistä toimintaa oli muita opistoja vähemmän. Kyläyhdistyksillä ja -<br />
toimikunnilla kansainvälistä toimintaa ei juuri ole. Seurakunnilta, 4H-yhdistyksiltä,<br />
maataloustuottajain yhdistyksiltä, yrittäjäyhdistyksiltä ja kansainvälisiltä toimijoilta palautui<br />
kultakin vain yksi vastaus. Tämän vuoksi heidän kansainvälisestä toiminnastaan on vaikea saada<br />
kokonaiskuvaa.<br />
Pohjois-Kymen Kasvu ry:n alueen kansainvälinen yhteistyö näyttäisi olevan Eurooppa- ja<br />
lähialuekeskeistä. Useilla toimijoilla yhteistyötä on etenkin Saksan kanssa sekä lähialueista Venäjän<br />
ja Viron kanssa. Alueelta löytyy kuitenkin yhteyksiä kauemmaksikin, kuten Yhdysvaltoihin,<br />
Kiinaan, Thaimaahan ja Australiaan.<br />
Kansainvälinen toiminta kiinnostaa useimpia alueen toimijoita. Tosin esim. kaikki kyläyhdistykset<br />
eivät olleet kiinnostuneita kansainvälisestä toiminnasta jatkossakaan. Yhdistysten ja opistojen<br />
vastauksissa tuli esille se, että hanketoiminta vie toimijoilta paljon aikaa ja resursseja, mikä<br />
vaikeuttaa hanketoiminnan suunnittelua ja toteutusta.<br />
10
Change language