KASVUSTA VOIMAA -POHJOIS-KYMEN KASVU RY:N ... - Maaseutu.fi

3.2.2 Iitti
Iitti on vuonna 1539 perustettu 7335 asukkaan kunta Kouvolan ja Lahden kaupunkiseutujen välissä.
Iitin kirkonkylä sijaitsee kolmen järven välisellä harjulla ja on tunnettu luonnonkauneudestaan.
Vuonna 1990 Iitin kirkonkylä palkittiinkin Suomen kauneimmaksi kirkonkyläksi. Myös
kulttuurihistoriallisesti arvokkaat rakennukset, hoidetut pihapiirit ja mm. Iitin musiikkijuhlat antavat
Iitille matkailullista arvoa.
Iitin kirkonkylä oli pitäjän keskus aina 1800-luvun jälkipuolelle saakka kunnes Helsinki–Pietari -
rautatie rakennettiin ja Iitin taloudellinen ja hallinnollinen keskus siirtyi Kausalaan. Kausalassa asuu
tänä päivänä noin 4300 asukasta. Metalliteollisuus, muun muassa Halton Oy:n päätehtaat ja
Kiitokori Oy, sekä huonekaluteollisuus ja muu puunjalostusteollisuus ovat leimaa-antavia kunnan
elinkeinoelämälle.
Iitin kunnassa panostetaan yrittäjyyteen, asumiseen, palveluihin ja elämystuotteisiin. Kymijoen
rannoilla ja sen laajoilla järvialueilla on lähes 2500 vapaa-ajan asuntoa ja niiden määrä on kasvussa.
Iitin maapinta-ala on 587,98 km² ja vesipinta-alaakin Iitistä löytyy 97,1 km².
Iitin kuntaa leimaavat sen läpi virtaava Kymijoki ja maisemaa halkova Salpausselän harju.
Salpausselkä jakaa Iitin kahteen erilaiseen osaan: pohjoisten järvialueiden Vesikansaan ja eteläisten
maanviljelysalueiden Maakansaan.
Iitti on saavutettavissa hyvin sekä rautateitse että maanteitse. Kausalan keskus sijaitsee
rautatieradan varrella, josta matka pääkaupunkiseudulle kestää lähijunalla noin kaksi tuntia.
3.2.3 Jaala
Jaalan kunta itsenäistyi vuonna 1879. Pinta-alaa Jaalalla on 563 km², josta vesipinta-alaa on 130
km² ja maapinta-alaa 433 km². Jaalan asukasluku on 1938 henkeä. Kesäisin asukasluku
moninkertaistuu, sillä Jaalassa on lähes 3000 kesämökkiä.
Jaala on Pohjois-Kymenlaakson vesirikkain kunta. Kymijoen vesistöön kuuluvat Jaalan vedet ovat
luonnostaan kirkkaita ja ne kuuluvat Etelä-Suomen puhtaimpiin. Jaalan lukuisia järviä yhdistävät
toisiinsa lukuisat joet ja pikkujärvet niin, että alueelle muodostuu todellinen vesireittien verkosto.
Jaalassa sanotaankin, että: ”Seutu on kuin seulanpohja”.
Jaalan asutuksen ja viljelymaiseman painopiste on kunnan etelä-osassa, alueen läpi kulkevan toisen
Salpausselän eteläpuolella. Sen pohjoispuolen maisemaa, jonka luonne on paikoin vielä lähes
erämainen, leimaavat laajat karut mäntykankaat, maaston suuret korkeuserot ja paikoin äkkijyrkät,
rosoiset kallioseinämät.
Suurin osa jaalalaisista saa toimeentulonsa maa- ja metsätaloudesta (44%) ja palveluammateista
(41%). Teollisuuden osuus elinkeinoista on noin 10 prosenttia. Jaalan historiaan kuuluu läheisesti
puunjalostusteollisuus. Nykyisin museona toimiva Verlan pahvitehdas valittiin vuonna 1996
UNESCO:n arvostettuun maailmanperintöluetteloon. Verlan tehdasmiljöö kertoo Suomen
metsäteollisuuden varhaisvaiheista 1800-luvun jälkipuoliskolla, jossa vehreä puutarha,
arkkitehtonisesti arvokkaat rakennukset ja vanha pahvitehdas alkuperäisine teknisine laitteineen on
onnistuttu säilyttämään entisellään.
Jaala on saavutettavissa helpoimmin maanteitse. Matkaa Helsinkiin kertyy160 km, Lahteen 55 km,
Kouvolaan 30 km, Kotkaan 80 km ja Heinolaan 40 km.
16