KASVUSTA VOIMAA -POHJOIS-KYMEN KASVU RY:N ... - Maaseutu.fi

Yhteinen tiedotuskanava, esimerkiksi oma kylälehti tai kotisivut Internetissä, lisää yhteistyötä
järjestöjen ja kylien välillä. Paikallislehtiä voidaan hyödyntää tiedonvälityksen lisäksi laajemminkin
kylien kehittämisessä.
Koulutukseen osallistumisen kynnys (sekä muuhunkin kylätoimintaan) madaltuisi, jos ihmiset
saisivat takeet siitä, että he voivat olla mukana toiminnassa vain jonkun tietyn asian osalta. Ihmisille
on jaettava vastuuta pieniä palasina kaikille, eikä kuormittaa kaikkia kaikella taakalla.
Kyläsuunnitelmiin tulee laittaa selkeästi esille kuka tekee ja mitä tekee.
Koulutuksen sisällön suunnittelussa on otettava enemmän mukaan koulutukseen osallistuvien
tarpeet ja järjestettävä koulutus lähellä ihmisiä. Koulutuksesta on tehtävä muotiasia ja käytännön
toteutus hoidettava pieninä osioina. Kylätoiminnassa ei tarvitse läpäistä mitään pääsykoetta korkein
arvosanoin pystyäkseen toimimaan puheenjohtajana tai sihteerinä. Tule sellaisena kuin olet -
periaate helpottaa kaikkien osallistumista kylätoimintaan. Koulutusmateriaalia on tuotettu
nykyisellä ohjelmakaudella ja se on käytettävissä hanke- ja kylätoiminnassa sekä
kyläsuunnittelussa. Järjestämällä koulutusta useamman toimintaryhmän yhteistyönä saadaan
laadukkaampaa tarjontaa. Alueen oppilaitoksia voidaan hyödyntää koulutuspalveluiden tuottajina
entistä enemmän.
Kyläsuunnittelussa on käytössä selkeä ja käytännön läheinen toimintamalli. Myös
kyläsuunnitelmien monipuolistamiseen ja päivittämiseen on tarjolla valmiita uusia osioita kuten
kylän liiketoimintasuunnitelma, kunnan kyläohjelma, kyläkaavoitus, tonttipankki,
maisemanhoitosuunnitelma, kylän palveluhakemisto. Lasten ja nuorten mukaan saaminen
kyläsuunnitelman tekoon tuo nuorten näkökulman kylien kehittämiseen ja varmistaa nuorille
suunnattujen palveluiden ja harrastemahdollisuuksien luomisen. Näin samalla edistetään nuorten
sitoutumista omaan kotiseutuunsa ja halukkuus palata opiskeluvuosien jälkeen takaisin maaseudulle
kasvaa. Kyläsuunnitelmat yleistyisivät alueella nopeasti ja niiden status nousisi, jos yhteisöllisten
hankkeiden hankerahoituksen ehtona pidettäisiin ensi ohjelmakaudella kyläsuunnitelman
olemassaoloa.
Osaamisen ja kyläsuunnittelun edistämistä vaikeuttavina uhkina tulevaisuudessa ovat samat tekijät
kuin muussakin kylätoiminnassa. Talkootyö jää helposti saman pienen aktiivijoukon harteille.
Työttömyys, väestön ikääntyminen, kateus, sisäsiittoisuus, oman reviirin varjelu, ihmisten
kiireisyys ja toimijoiden uupuminen heijastuvat kielteisesti asukkaiden toiminta-aktiivisuuteen.
Yleisenä uhkana koko vapaaehtoispohjaiselle kansalaistoiminnalle nähdään EU:n palveludirektiivin
mahdollisesti aiheuttama verovapauden poisto. Yleishyödyllisten yhdistysten varainhankinta
(talkootyö mukaan lukien) on vaarassa mennä verolliseksi toiminnaksi.
Maaseudun kylistä voi jatkossa muuttaa yhä useampi pois palvelujen siirtyessä kuntakeskuksiin tai
vielä isompiin yksiköihin. Tätä kehitystä voi nopeuttaa suunnitteilla oleva kunta- ja
palvelurakenteen muutos. Kylien hiljeneminen uhkaa myös sen takia, että maaseudulla toimivia
pienyrityksiä siirtyy muualle. Pienten koulujen lakkauttaminen heijastuu lamauttavasti koko kylän
toimintaan, onhan toimiva kyläkoulu usein koko kylän sosiaalisen toiminnan sydän. Kyläkoulun
lakkauttamisen myötä kylistä katoaa samalla usein myös peruspalveluiden, vapaa-ajan harrasteiden
ja kokousten pitopaikka.
Tietoa ja taitoa katoaa maaseudulta pois muuttavien mukana. Samalla jäljelle jäävien tulevaisuuden
uskoa nakerretaan. Uusien yhteisöllisten hankkeiden toteuttaminen voi heikentyä ensi
ohjelmakaudella yhdistysten rahapulan takia.
50