KASVUSTA VOIMAA -POHJOIS-KYMEN KASVU RY:N ... - Maaseutu.fi

3.5 Pohjois-Kymen Kasvu ry:n toiminta
3.5.1 Toiminnan kuvaus 1995–1999
Pohjois-Kymenlaaksossa ei toiminut paikallista toimintaryhmää EU:n ohjelmakaudella 1995–1999.
Tällöin maaseudun kehittämistyötä tehtiin lähinnä kunta- ja organisaatiovetoisesta.
Kehittämishankkeiden hallinnoinnin hoitivat kunnat ja isot maaseudun kehittäjäorganisaatiot.
Rahoitus hankkeille saatiin Kouvolan seudun maaseutukunnissa EU:n Tavoite 5B-ohjelmasta.
Ainoat kyläyhdistyksen hallinnoimat hankkeet olivat Jaalassa ja Iitissä. Jaalalaisen Siikavan
Kyläyhdistys ry:n 1999–2001 hallinnoimassa Siikavan kivi -hankkeessa tehtiin yhteistyötä
kouvolalaisen Viitakumpu-Palokorpi-kaupunginosayhdistyksen kanssa. Verlan seudun kyläyhdistys
ry hallinnoi 2000–2001 Verkkari-hanketta, jossa kehitettiin alueen matkailutoimintoja. Muita
asukaslähtöisiin maaseudun kehittämishankkeisiin lukeutuvia hankkeita olivat Perheniemen
kyläyhdistys ry:n Ratsumesta, Osuuskunta Alkuvoiman Tuulimyllyn Alkuvoimainen markkinointi
sekä Iitin Matkailu ry:n Imu-projekti.
3.5.2 Pohjois-Kymen Kasvun toiminta rakennerahastokaudella 2000–2006
3.5.2.1 Hallituksen tekemät hankepäätökset
EU:n ohjelmakaudella 2000–2006 asukaslähtöistä maaseudun kehittämistyötä Pohjois-
Kymenlaaksossa on tehnyt Pohjois-Kymen Kasvu ry. Pohjois-Kymen Kasvun hallitus on tehnyt
yhteensä 114 hankepäätöstä. Näistä kielteisiä on ollut 2 kpl. Hallituksen puoltavan päätöksen
jälkeen hakijoiden perumia/rauenneita hankepäätöksiä on ollut 10 kpl. Voimaan jääneitä hallituksen
puoltavia hankepäätöksiä on tehty koko ohjelmakaudella 102 kappaletta. Näistä hankepäätöksistä 2
koski Korian eläintaloon laajennusta, joten erillisiä toteutuneita hankkeita oli 101 kpl.
Toteutuneista hankkeista yrityshankkeita on 4 kpl (3,96 % hankkeiden kokonaismäärästä ja 2,91 %
hankkeille myönnetystä julkisesta tuesta), elinkeinollisia kehittämishankkeita on 10 kpl (9,90 % ja
10,17 %), yhteisöllisiä kehittämishankkeita 82 kpl (81,19 % / 66,52 %) ja aktivointihankkeita 5 kpl
(4,95 % / 20,39 %).
Kansainvälisiä hankkeita on 2 kpl (1. esiselvityshanke). Iitin Käsityöläiset ry:n hallinnoimassa kvhankkeessa
tehdään yhteistyötä kasvivärjäyksen-toimialalla saksalaisen Westhavellandtoimintaryhmän
ja Weben+ -yhdistyksen kanssa. Yrityshankkeiden saamista on vaikeuttanut
ALMA-ohjelman maatilakytkentävaatimus.
Pohjois-Kymen Kasvun myöntämästä julkisesta tuesta 18,01 prosenttia on käytetty kylätalojen
peruskorjauksiin tai vastaavaan uudisrakentamiseen. Matkailu- ja käsityöelinkeinojen kehittämistä
on tuettu 27,25 prosentilla ja 11,14 prosenttia on käytetty kylätaloutta edistäviin hankkeisiin.
Maaseudun kylien peruspalvelujen tuottamista on edistetty 7,87 prosentilla rahoituskehyksestä.
Kylätalojen peruskorjaushakemuksia otettiin vastaan vuoden 2003 loppuun asti. Tämän jälkeen
niitä on rahoitettu vain, kun hakija on esittänyt riittävät perustelut, miten peruskorjaus lisää ja
monipuolistaa kiinteistön käyttöä koko kyläyhteisöä koskevien palveluiden osalta. Kylätalojen
peruskorjauksien rahoittamista on perusteltu myös siten, että kylästä toiseen kiertävät yrittäjät
käyttävät kylätaloja tukikohtinaan. Lisäksi kylätalot toimivat palvelukeskuksina kiinteille
kyläkohtaisille palveluille. Näin tätä perusinfraa pystytään hyödyntämään EU:n ohjelmakaudella
2007–2013.
Pohjois-Kymen Kasvun rahoittamista hankkeista 18 kpl on seudullisia, joissa toimenpiteet
kohdistuvat koko Pohjois-Kymen Kasvun toiminta-alueeseen. Pohjois-Kymen Kasvun hallituksen
32