KASVUSTA VOIMAA -POHJOIS-KYMEN KASVU RY:N ... - Maaseutu.fi

Kouvolan seudun työvoimastrategiassa (2005, 8, 16) todetaan, että julkisten palvelujen edessä
olevan uudistamisen ja tulevaisuuden palvelutuotantomallin vaikutuksia kokonaistyöllisyyteen on
vaikea arvioida. Merkittävää työpaikkojen määrän kasvua ei kuitenkaan liene odotettavissa,
toteutettiin palveluita sitten julkisesti tai yksityisesti. Tarkastelussa palvelualat painottuvat
kuitenkin Kaakkois-Suomessa selvästi työvoiman tarvitsijoina, joskin myös teollisuus ja
rakentaminen ovat tarvitsijoiden joukossa. Uuden työvoiman tarve on määrällisesti suurinta
sosiaali- terveydenhuollon päätoimialalla. Merkittävä osa työvoimatarpeesta syntyy ennustetusta
tuotannon lisäyksestä eli alalla tarvitaan poistuman korvaamisen lisäksi myös uutta työvoimaa.
Kaupan ala sekä kiinteistö- ja liike-elämän palveluja sisältävä toimiala tarvitsevat määrällisesti
seuraavaksi eniten työvoimaa. Myös koulutus erottuu selkeästi työvoiman tarvitsijana.
3.3.2 Teollisuus
Teollisuudella on vankka asema Kymenlaaksossa. Teollisuudessa syntyy vajaa 40 prosenttia
maakunnan kokonaistuotannosta ja joka neljäs kymenlaaksolainen työskentelee teollisuuden
palveluksessa. Kymenlaakso tunnetaan ennen kaikkea paperiteollisuudesta, jonka osuus koko
Suomen sellu- ja paperiteollisuuden tuotannosta ja viennistä on noin 20 prosenttia.
Kymenlaakson teollisuusyrityksissä oli noin 16 500 työpaikkaa vuonna 2004. Paperiteollisuudessa
on noin 40 prosenttia teollisuuden työpaikoista. Toiseksi suurimman alan, metalliteollisuuden,
osuus on 23 prosenttia. Muita merkittäviä teollisuusaloja ovat elintarvike- ja puutuoteteollisuus,
öljy-, kemia-, kumi- ja muoviteollisuus sekä energiantuotanto. (Kymenlaakson toimialakatsaus
2005, 4.)
Teollisuuden liikevaihto kasvoi Pohjois-Kymenlaaksossa prosentilla vuoden 2004 jälkipuolikkaalla,
mutta vuoteen 2000 verrattuna reaalinen liikevaihto on samalla tasolla. Seudun teollisuuden
henkilöstömäärä jatkoi laskuaan vuonna 2004. Teollisuuden toimialoilla toimii nyt noin 7 prosenttia
vähemmän henkilöstöä kuin vuonna 2000. Jyrkimmin koko Kymenlaaksossa on supistunut
elintarviketeollisuuden henkilöstö. Kemia-, kumi- ja muoviteollisuudessa henkilöstömäärä on
puolestaan kasvanut vuoteen 2000 verrattuna. (Kymenlaakson toimialakatsaus 2005, 4, 10.)
Teollisuusyritykset ovat Kymenlaaksossa joko suuria tai pieniä ja eniten kehityspotentiaalia
omaavat keskisuuret yritykset ovat valitettavan harvinaisia.
3.3.3 Liikenne ja logistiikka
Liikennetyöpaikkojen osuus Kymenlaaksossa on keskimääräistä suurempi, sillä maakunta on
Suomen itäliikenteen keskus. Alueen erityispiirteenä on Kaakkois-Suomen raja-asemien sekä
Kotkan ja Haminan satamien kautta kuljetettavat Venäjän transitokuljetukset, joiden kautta kulkee
vuosittain 60–80 prosenttia Suomen kautta kulkevasta transitoliikenteestä. Nämä yhdessä
kuljetuksiin liittyvien logistiikkapalveluiden kanssa nostavat alueen logistista painoarvoa. (Lehtinen
et al. 2004, 63−64.)
Liikenteen alalla oli Kymenlaaksossa noin 8 100 työpaikkaa vuonna 2004. Suurin työllistäjä on
maaliikenne (42 %), joka koostuu rautatie- ja tieliikenteestä. Liikennettä palvelevan toiminnan
(lastinkäsittely, varastointi jne.) osuus työpaikoista on 36 prosenttia. Posti- ja teleliikenteen osuus
on vajaa viidennes ja vesiliikenteen osuus 3 prosenttia. Varsinaisessa logistiikkatoiminnassa eli
kuljetuksissa ja liikennepalveluissa (pl. matkatoimistot) on noin 6 600 työpaikkaa sekä lisäksi
tullissa noin 250. (Kymenlaakson toimialakatsaus 2005, 7.)
Kymenlaaksossa yritysten logistiikkakustannukset ovat kolmanneksi korkeimmat Etelä-Suomen
alueella ja logistiikkapalvelujen kysyntä on Etelä-Suomen keskitasoa. Logistiikkapalvelujen
20