Markus Lindkvist - Helda
Markus Lindkvist - Helda
Markus Lindkvist - Helda
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
23<br />
osin samanlaisesta yhteiskunnallisesta perustasta huolimatta niiden<br />
asuntopolitiikan välillä on huomattavia eroja. (Lujanen 2004, 15-21)<br />
Hollantilainen asuntopolitiikka on ollut vahvasti osallistuvaa vuodesta 1945<br />
suhteessa moneen muuhun Länsi-Euroopan maahan. Vuokrasääntelyä<br />
ylläpidettiin ja asuntopolitiikassa oli jatkuvuutta, joka osaltaan selittyi laajalla<br />
poliittisten puolueiden osallistumisella, jolloin puoluemuutokset eivät<br />
dramaattisesti olleet muuttaneet jo päätettyä asuntopoliittista linjaa. Toinen syy<br />
oli sotien aikana pahasti tuhoutunut rakennuskanta ja suuri uudisrakentamisen<br />
tarve, joka vaati vahvaa julkisen sektorin puuttumista asian korjaamiseksi<br />
nopeasti. (Doling 1997, 15.) Britanniassa sitä vastoin julkinen valta ei<br />
rakentanut suurinta osaa asunnoista sotien jälkeen kuten Saksassa, vaan<br />
yksityiset liitot toimivat rakennuttajina.<br />
Yhdysvalloissa julkinen sektori ei ole rakentanut tai tukenut lähellekään<br />
samanlaisessa mittakaavassa sosiaalista asuntotuotantoa kuin useimmissa<br />
Länsi-Euroopan maissa. Tämä perustuu vahvasti maassa vallitsevaan<br />
ideologiaan, jossa jokaisen kansalaisen nähdään olevan itse vastuussa omasta<br />
asumisestaan ja menestymisestään muutoinkin. Hallinto on lähinnä tarjonnut<br />
yhtäläisiä mahdollisuuksia asumisessa eikä niinkään suoraan tukea. Yleisesti<br />
asuntopolitiikka ei ole saanut Yhdysvalloissa merkittävää asemaa, vaan<br />
asuminen on ollut enemmän yksityisen sektorin käsissä. (Doling 1992, 17.)<br />
Amerikkalaisen asuntopolitiikan juuret ovat 1930-luvun taloudellisessa<br />
taantumassa, jossa tehtiin suuria uudistuksia makrotasolla. Sen sijaan<br />
Euroopan asuntopolitiikan pohja on maailmansotien jälkeisessä ajassa, jossa<br />
asuntorakentaminen aloitettiin aivan uudella volyymilla. (Doling 1992, 18.)<br />
Japania voidaan pitää amerikkalaisen ja länsieurooppalaisen asuntopolitiikan<br />
välimallina, jossa yksityinen sektori on ollut pääosassa asuntorakentamisessa,<br />
mutta myös julkinen sektori on ollut selvästi osallisena. Vuosien 1945 ja 1985<br />
välisenä aikana rakennettiin lähes 85% nykyisestä asuntokannasta ja tämä<br />
tehtiin pääosin yksityisen sektorin toimesta, mikä kuvaa vallassa olleen<br />
konservatiivisen puoluekentän ideologiaa. (Doling 1992, 19.)
Change language