Markus Lindkvist - Helda
Markus Lindkvist - Helda
Markus Lindkvist - Helda
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
56<br />
voimaan vuonna 1990. Yhteensä julkista rakentamista piti heidän mukaan olla<br />
noin 22 000 asuntoa vuodessa. (Eduskunta 2010, TA 256/1993 vp.)<br />
Asuntopulaa ei nähty vain pääkaupunkiseudun ongelmana, josta esimerkkinä<br />
kansanedustajien Hannu Suhosen ja Marita Jurvan toivomusaloite vuonna 1991<br />
Turun seudun asuntopulan poistamiseksi. Heidän mukaansa Turun asuntopula<br />
oli jatkuva ja krooninen. Edustajat toivoivat valtion määrärahojen suuntaamista<br />
Turun seudun asuntopulan ratkaisemiseen ja samalla seudun lukuisten<br />
työttömien rakennustyömiesten saamista töihin. (Eduskunta 2010, TA<br />
1766/1991 vp.)<br />
Ennen lamaa nousukauden aikana rakentamisen vauhdittamiseksi käytettiin<br />
vuodesta 1988 alkaen rakennusmaamaksua pääkaupunkiseudulla. Tällä<br />
maksulla pyrittiin saamaan rakentamatonta asumiseen kaavoitettua maata<br />
rakennuskäyttöön. Lakialoitteessa (Eduskunta 2010, LA 14/1991 vp) edustaja<br />
Linnainmaa ehdotti kuitenkin rakennusmaamaksun poistamista kohtuuttomana<br />
ja tehottomana. Rakennusmaamaksu kohdistui lähinnä asemakaavoitetun<br />
kunnallistekniikan piirissä olevan rakentamattoman alueen rakennuskäyttöön<br />
saamiseen. Taantumassa edustaja Linnainmaan mielestä rasite maksusta on<br />
joillekin kansalaisille kohtuuton, sillä se oli ensimmäisenä vuonna 10%<br />
maapohjan arvosta ja seuraavina vuosina maksua korotetaan 5%. Maksu<br />
kohdistui Linnainmaan mukaan usein isoille omakotitalotonteille, joiden<br />
omistajilla ei ollut taantumassa varaa lisärakentamiseen. Rakennusmaamaksu<br />
on ollut aika-ajoin esillä myös tämän jälkeen ja sitä on käytetty satunnaisesti<br />
tietyissä kunnissa. Laajamittaista maksua vauhdittamaan tonttien rakentamista<br />
ei ole kuitenkaan valtiovallan toimesta asetettu 1990-luvun puolivälin jälkeen.<br />
Huoli asuntotuotannon riittämättömyydestä tulee esiin myös<br />
ympäristövaliokunnan mietinnöstä, joka koskee valtioneuvoston asuntopoliittista<br />
selontekoa vuodelta 1994 ja selontekoon esitetyistä vastalauseista.<br />
Ympäristövaliokunnan mukaan on ollut oikein suunnata tukea sekä<br />
asuntorakentamiseen että perusparannustoiminnan käynnissä pitämiseen, kun<br />
asuntotuotanto on ollut vähäistä. Kuitenkin ympäristövaliokunnan mielestä oli<br />
tulevaisuudessa vähitellen pyrittävä painottamaan tuen siirtämistä rakentamisen<br />
tukemisesta asumisen tukemiseen. Selonteosta puuttui ympäristövaliokunnan
Change language