Satakunta:kotiseutututkimuksia XVII - Pori

12 Mauno Jokipii
4. Vangonkoukku Kurusta. — Vangon pitkä puuvarsi kiinnitettiin vasemmalla
olevaan renkaaseen. Nykyään Kansallismuseossa.
kuivua kaksi vuotta ennen polttoa, Gaddin mukaan syksystä kolmanteen
kesään. Niinpä kertoivat Eskil Heikinpoika, Jaakko Erkinpoika
ja Matti Ambrosiuksenpoika Papunen Ikaalisten Röyhiöstä
v. 1645, että he olivat kolmisin kolme vuotta sitten kaataneet
huhdan ulkomaalleen, viime kesänä polttaneet ja kylväneet
sen ja että siinä nyt kasvoi ruis, 35
) Alastaron Hennijoen miehet
olivat v. 1650 kaataneet huhdan (Swedh) Jyrkkiönmaan ulkomaalleen,
sitten «käytännössä olevan tavan mukaan« (efter brukeliget
sät) polttaneet ja kylväneet sen kesällä v. 1652 ja aikoivat
leikata sen Laurinpäivän (10. 8.) aikoihin v. 1653. 36
)
Itse asiassa huhdan polttamisen valmistelut ulottuivat vielä
aikaisemmaksi. Gaddin ja Rudenskiöldin tiedot osoittavat, että
Satakunnassakin puut ajoissa pykälöitiin, se on karsittiin alhaalta
ja lovettiin, jotta ne kuivuisivat. Vuoden, parin odotusajalla
ennen kaatamista oli tietty tarkoitus: lovettujen puiden kuivuessa
pystyyn raaka ja hapan maa ehti lientyä, niin että vilja siinä
polton jälkeen kasvoi. 37
) Kymmenien vuosien ajan kuivuvista
ns. pykäliköistä ei täältä kumminkaan ole tietoja. Koska tuomio-
3 5
) Hämeenkyrön käräjät 5. 6. 1645, nn 4:170.
3 6
) Loimaan käräjät 13.—14. 6. 1655, mm 9: 217v—219v.
3 7
) Nikkilä, mt. s. 315; Vilkuna, Pyhäliköt ja suurkasket. Kotiseutu
1948 s. 99—105.