Satakunta:kotiseutututkimuksia XVII - Pori

268 limar Taive
tyy runsaasti kuvauksia suurten ruuhkien syntymisestä ja selvittämisestä.
13
)
Kun kaikki puut oli uitettu jokea alas, purettiin otvat ja siisteet
ja ne uitettiin perässä, samoin puomit. Kosken päästinpuomia
vedettiin kummaltakin rannalta käsin jokea alas. Tarkoituksena
oli näin kerätä kaikki jokeen jääneet tukit. Työn loppuvaiheen
nimi oli hännänajaminen, ja työryhmää kutsuttiin häntäsakiksi tai
-porukaksi. 14
) Heillä, kuten otvitussakillakin oli käytettävänä
pari soutuvenettä, paattia. Kuva 4. Veneet laskettiin viimeksi koskista
alas, tavallisesti varpin avulla. Joskus saivat muutamat
miehet luvan laskea veneessä koskesta alas sillä ehdolla, etteivät
särkeneet venettä (12, 13).
Järviuitto
Kun tukit oli uitettu jokea alas järveen saakka, oli siellä jokisuussa
vastuupuomi. Nyt oli tukit kuljetettava järven yli. Järviuitossa
käytettiin toisia menetelmiä, jotka vaihtelivat järven koon
ja matkan pituuden mukaan. Tavallista on, että pitkillä uittoreiteillä
joki- ja järviuitto vaihtelevat: tukit kuljetetaan järven yli
seuraavan laskujoen suuhun, jossa lautta hajoitetaan ja jokiuitto
alkaa, kunnes taas saavutaan seuraavalle järvelle. 15
)
Pienien lampien yli kuljetettiin tukit vetämällä sivupuomien
välissä ns, takapuomia, Apuna oli kaksi venettä. «Takapuomi oli
useista tukeista närelenkeillä sidottu yhteen, ja puomi sijoitettiin
tukkisuman taakse, ja monen miehen voimalla soudettiin sumaa
alaspäin. Toiset veneessä olevat miehet auttoivat iskemällä keksin
reisipuomiin ja sitä myöten he kiskoivat venettä ja takapuomia
eteenpäin.« (O. Juvela).
1 3
) Kuolemantapaukset ovat tilastotietojen mukaan uittotöissä sangen
yleisiä, ja johtuvat useimmiten hukkumisesta. Nämä tapahtuvat enimmäkseen
jokiuitoissa, kun koskiin syntyneitä ruuhkia laukaistaan. Ks. B. V. Linnoila,
Tapaturmat ja työväen suojelu maamme metsä- ja uittotöissä.
dellinen aikakauskirja 1S30, s. 63—.
Metsätalou­
14
) Ks. Oksala, Uitto, s. 954. Vrt. ruots. draga slutändan t. rumpan.
Skogsarbetarminnen. Stockholm 1950, s. 77, 210, 216.
1 5
) Kokemäenjoesta, ks. esim. Lagus, mt. s. 31.