Satakunta:kotiseutututkimuksia XVII - Pori

350 Eero Kiviniemi
voi olla peräisin muualtakin) 7
). Samanlaista kehitystä diftongillisista
muodoista pitkävokaalisiin on kuitenkin tapahtunut muuallakin
lähiseuduilla ilman Etelä-Pohjanmaan murteen vaikutusta:
esim. Suoniemellä on Murtoonjärvi (aik. Murtoinjärvi), Lempäälässä
Ketoonpää (aik. Ketoinpää), Viljakkalassa Luhtaanlahti (aik.
Luhtainlahti) ja Tyrväässä Luhtaa -niminen pelto, Längelmäellä
taas Ojaanlahdenvainio (aik. Ojainlahdenvainio) (Pertti Virtaranta,
Länsiyläsatakuntalaisten murteiden äännehistoria II, s.
690—691). Virtaa ja Virtoo -muodot ovat silti olleet Virroilla aina
melko harvinaisia. On sanottu joko Virrat : Virroilla tai Virrat :
Virtailla. Jälkimmäinen taivutustapa on aikaisemmin varmasti
ollut paljon yleisempikin kuin nykyään.
Virtain pitäjän asujainten nimitysten moninaisuus johtuu tietenkin
juuri pitäjännimen taivutuksen kirjavuudesta, sillä kaikkien
niiden perustana on pitäjännimen taivutusvartalo. Virtailainen
on muodostettu Virrat (t. Virtai) : Virtain : Virtailla -taivutuksen
mukaan (Aamulehden kyselyn vastaajista kannattaakin
sekä Virtailla että virtailainen -muotoja suunnilleen yhtä moni),
ja virtolaisen perustana ovat taas taivutustavat Virrat : (Virtoin) :
Virroilla ja Virtoo : Virroolla. (Mainittakoon, että Etelä-Pohjanmaalla,
Jurvassa ja Nurmossa, virtolaiseksi on kutsuttu myös
erästä vanhaa tanssia, jota nuoret pojat nopeasti pyörien ja tömistellen
hyppelivät keskenään). Virtaalainen on edelleen samalla
tapaa muodostettu Virtaan : Virtaalla -taivutuksen pohjalta.
Yksikkövartaloon palautuvan virtalaisen harvat kannattajat tuskin
voivat vedota vastaavaan kansankielen edustukseen.
Suurimpia vaikeuksia pitäjän asukkaiden nimityksen muodostaminen
on tietenkin tuottanut vieraspaikkakuntalaisille, jotka
joutuvat käyttelemään pitäjännimeäkin vain harvoin. Pitäjäläisten
ja lähiympäristön asukaiden enemmistön kanta on kuitenkin
selvä ja johdonmukainen: Virroilla eli Virtain pitäjässä asuvat
ovat virtolaisia.
7
) Aivan äskettäin ilmestyneessä tutkimuksessaan vanhan Ruoveden
alueen pitäjännimistä (Vanhan-Ruoveden historia I, Liiteosa s. 30) Viljo
Nissilä esittää virtoin -genetiiville selityksen, jonka mukaan se olisi itäsuomalaista
perua ja yhteydessä alueelle suuntautuneen savolaisekspansion
kanssa.