Satakunta:kotiseutututkimuksia XVII - Pori

Satakuntalaisten lukuharrastus 1800-luvulla 181
Omalta osaltaan kansakoulut, kuten Köyliössä v. 1894 kirjoitettiin,
lisäsivät lukuhalua. 76
) Kansakoulut olivat kasvattaneet
kokonaan uuden sukupolven, joka oli tottunut näkemään ja lukemaan
lehtiä ja joka tuskin ymmärsi, «miten niittä voisi tulla toimeen«.
77
) Koulujen ansiota oli varmaan myös se, että entistä
hanakammin pyrittiin kirjoittamaan kirjeitä lehtiin, tuomaan itseään
ja paikkakuntaa esille. Noormarkussa tiedettiin v. 1893
olevan peräti 50 kynämiestä, jotka olivat «viime aikoina kirjoitelleet
lehtiin«. 78
) Monessa tapauksessa kirjoitushalu oli kuitenkin
taitoa suurempi, ja niinpä useat toimitusten saamat kirjeet eivät
sisältäneet — kuten Rauman Lehti ilkeämielisesti mainitsi —
muuta kuin «terveys on ollut hyvä ja naimainto tavallinen«. 79
)
Mutta vaikka Rauman Lehden letkautuksessa olikin paljon totta,
jo kynämiesten määrän lisääntyminen sinänsä osoittaa aktiivisuuden
lisääntymistä kansan parissa. Toisaalta se myös todistaa, että
lehtiä luettiin ja asioita seurattiin tarkkaan.
Useampien henkilöiden saamiseksi lukuharrastuksen piiriin ja
jotta voitaisiin tutustua useampiin eri lehtiin, muodostettiin monin
paikoin erikoisia «tilaajayhtiöitä« ts, useat henkilöt yhdessä tilasivat
lehden, joka sitten kiersi kaikkien tilaajien kodeissa. Ilmeisestikin
tätä tapaa harrastettiin jo aikaisemmin, vaikkakaan siitä ei ole
säilynyt tietoja. Vuosisadan lopussa Ulvilasta olevan muistelman
mukaan etenkin pääkaupungin lehtien tilaamista varten muodos-
76
) Porilainen 27. 2. 1894.
7 7
) Rauman Lehti 16. 1. 1886. »Sanomalehdistöstä».
7 8
) Porilainen 28. 3. 1893. Saman tiedon mukaan Pomarkussa oli 3 ja
Ahlaisissa 5 kirjeenvaihtajaa. Monet näistä kirjoittajista olivat kunnallisia
toimihenkilöitä, ja he toimivat myös lehtien ja sivistyksen levittämiseksi.
7 9
) Rauman Lehti 30. 1. 1886. »Kirjeet maaseudulta». Lehden moite ei
ollut aiheeton, sillä tämän tyylisiä kirjoituksia todella lähetettiin ja myös
julkaistunkin. Otettakoon esimerkiksi v. 1893 Taivassalosta Varsinais-Suomesta
lähetetty kirje: »Vaikka täällä Taivassalossa löytyy paljon nuoria ja
naimattomia rikkaita talonisäntiäkin, niin ei täällä kuitenkaan ole sitte
uudenvuodenpäivän rakennettu useampaa kuin kolme avioliittoa. Ainoastaan
yksi pari on pitänyt julkiset häät, mutta toiset on vihitty pappilassa. Jos
loppupuoli vuotta kuluisi yhtä hiljaisesti, niin eihän Taivassalossa tulisi tänä
vuonna kuin kuusi avioliittoa solmituksi.» Uudenkaupungin Sanomat 7. 7. 1893.