Satakunta:kotiseutututkimuksia XVII - Pori

30 Mauno Jokipii
ja Höytölän yhteisen kylänmetsän toiset osakkaat luutnantti
Mikael Kuhlin johdolla tahtoivat saada sen itselleen tuomituksi,
oikeus torjui pyynnön, koska Kuhlkin oli aikaisemmin vuokrannut
(uthlegdt) samaa maata muille. 124
) Tyrväässä olivat Erkki
Erkinpoika Kiikan UlvinkyIästä ja sotamies Jaakko Klaunpoika
samasta paikasta vuokranneet v. 1658 keikyäläisiltä kasken, josta
Erkki omisti kaksi osaa ja sotamies kolmannen. 125
) Nämä esimerkit
riittäkööt.
Herää kysymys vuokran suuruudesta. Ruoveden historiassa
on osoitettu, että se eräissä tapauksissa — useimmat esimerkit
olivat korvauksia rajanylityksistä — oli puolet sadosta. 126
)
Mahdollista kuitenkin on, että se toisissa tapauksissa oli pienempi.
Siten muuan Yrjänä Viljakkalan Karhen kylästä oli v. 1629 tehnyt
kymmenen kapanalan kasken Viljakkalan kylän metsään
Erkki Simonpojan luvalla. Viljakkalan Juhana Matinpojan valittaessa
asiasta oikeuteen tuomittiin hänelle «kymmenykset« sadosta
eli kuusi kappaa ruista. 127
)
Kun kylänmetsiä jo ennen isoajakoa Satakunnassakin sopimusperäisesti
joskus jaettiin «äyrin ja äyrityisen« (ts. verojen) mukaan
kylän talojen kesken, 128
) tuli kasken vuokraamisesta talon
yksityisasia. Metsien arvo oli kuitenkin jo niin paljon kohonnut,
että niitä ei tässä vaiheessa juuri enää vuokrattu kaskeamiseen.
5. KYDÖNPOLTTO
Toisena oireena metsien loppumisesta voi eräiden tutkijoiden
mukaan pitää kaskenpolttomenetelmän sovellutusta soiden viljelemiseen,
ns. kydönpolttoa. Se suoritetaan polttamalla turvekerros
paikalletuotujen puiden avulla hedelmälliseksi tuhkaksi.
Kytö kasvaa ensimmäisinä vuosina erittäin hyvin, mutta kydön-
1 2 4
) Hämeenkyrön käräjät 26.—30. 9. 1679, nn 5: 670.
1 2 5
) Tyrvään käräjät sine dato 1658, nn 62: 250.
1 2 6
) Jokipii, Vanhan Ruoveden historia I s. 245.
1 2 7
) Hämeenkyrön käräjät 11. 5. 1629, nn 2: 204.
1 2 8
) Esimerkkejä Kyröstä nn 2:202v, 208v, 212, Pirkkalasta nn 2:225,
nn 4: 389v, Karkusta nn 5:105v, jne.