Satakunta:kotiseutututkimuksia XVII - Pori

Mauno Jokipii
Satakunnan asuinrakennuksista
ennen isoavihaa
RAKENNUSTEN RYHMITYS PIHASSA
Tangotuksen ahtaasti rajoittamalla tonttialueella sijaitsivat talon
monet rakennukset. Ne jakaantuivat kahteen pääryhmään,
jotka pihan poikki kulkeva jykevä hirsiaita erotti toisistaan:
asuntopuolen eli miespihan ja talouspuolen eli karjapihan rakennuksiin.
Murteissa pihojen nimitykset hieman vaihtelevat, mutta
tämä perusjako tunnetaan kaikkialla. Rauman puolessa näitä
pihoja kutsutaan nimillä kartano ja tarha, Kokemäellä ja Eurassa
piha ja tarha, Huittisten ja Tyrvään seuduilla miespiha ja karjopiha,
Näsijärven ympäristössä miespiha ja karjupiha, Kankaanpäässä
ja muuallakin Pohjois-Satakunnassa piha ja tunkio. 1
)
Mainittu jako esiintyy lähteissämme hyvin usein. Tällöin pihoista
käytetään aina nimityksiä mangård ja fägård; nämä
molemmat termit mainitaan jo maanlaissa. Niinpä v.
1632 Antti Matinpoika Ulvilan Kaasmarkusta oli menettänyt tulipalossa
»koko miespihansa ja karjapihansa». 2
) Samalla tavoin
Reko Matinpoika Loimaan Raikkolan kylästä, jolla sanotaan olleen
komeat rakennukset, menetti v. 1646 mies- ja karjapihansa,
1
) Vanhaa Satakuntaa s. 122, 260, 644. Satakuntalaismurteiden karjapiha,
karjopiha, karjupiha -muotojen levinneisyydestä ks. tarkemmin Pertti
Virtaranta, Länsiyläsatakuntalaisten murteiden äännehistoria II s. 739—740
2
) Kokemäen käräjät 21. 9. 1632, mm 3: 143.