kokkola.fi 1/2010

KOKKOLA.fi 1
VARHAISKASVATUKSEN
HALLINNOLLISIA
MUUTOKSIA
50-VUOTIAS AMIS
YHTEISPÄIVYSTYS
/ 2010
Kokkolan maaseutuohjelma
Karleby landsbygdsprogram
2020
mukana
HIIHTOLOMALLA!-liite
Hiihtolomaviikon tapahtumat Kokkolassa 2010

8 18
tässä numerossa.
1 Pääkirjoitus / Ledare
2 Tilaa liikkeelle
3 Nya utrymmen för motion och idrott
4 Kaavoituspalveluiden kuulumisia
5 Byetappgeneralplanen framskrider
6 Renat avloppsvatten ger en fräsch närmiljö
7 Viemäröinti kuntoon haja-asutusalueilla
8 Hollihaan koulussa on kevyt hengittää
Tangovekara ja tangojuniori haussa
10 Staden behöver landsbygden
11 Kokkolan maaseutuohjelma 2010
12 Kokkola juhlii perhepiirissä
13 Karleby fi rar hela året!
14 Talviuinnista terveyttä
15 Peltokorpeen uusi päiväkoti
Asuntomessuilla hyvä tahti päällä
16 Hallinnon muutos myötätuulessa
En väl genomförd ändring av förvaltningen
18 Varainhankinnalla vahvempi yliopisto
Kokkolan ammattiopisto 50 vuotta!
20 Yhteispäivystys / Samjouren
22 När tanden värker är hjälpen nära
24 Liikennöintiä uusilla urilla
Kollektivtrafi ken har sina anhängare
TOIMITUS
Päätoimittaja Kaj Broman,
Johanna Rantanen ja Kokkolan kaupungin
viestintätyöryhmä
sähköposti: toimitus@kokkola.fi
www.kokkola.fi
Seuraava kokkola.fi
ilmestyy kesän 2010 alussa.
JULKAISIJA
Kokkolan kaupunki
PL 43, 67101 Kokkola
puh. (06) 828 9111
faksi (06) 828 9389
PAINOPAIKKA
Art Print Oy
2
4
10
kannessa:
Kari Ås, Katja Isopahkala ja Tapani
Poikkijoki pulahtavat avantoon Palmahovin
rannassa. Taustalla odottaa lämmin sauna,
joka kuuluu avantouinnin hintaan.
ULKOASU
Creamedia / Anni Hintsala
KUVAT
Kuvatiimi
Aki Paavola, Tomi Hirvinen

PÄÄKIRJOITUS LEDARE PÄÄKIRJOITUS LEDARE
Kokkolan kaupungin perustamisesta on kulunut 390 vuotta.
Näihin vuosiin mahtuu monta kansallisessakin mielessä mielenkiintoista
tapahtumaa. Haluan lyhyesti käsitellä muutamaa
näistä.
Kaupungin väkiluku oli 1620 vajaa 200, mutta asukkaat olivat
aktiivisia ja yritteliäitä. Kuten tänäkin päivänä, harrastettiin
kaupantekoa, maanviljelystä, veneenrakennusta ja merenkulkua.
Askel ulkomaille ei siis tuolloinkaan ollut pitkä. Anders
Chydeniuksen Pohjanmaan rannikkokaupungeille hankkima
tapulioikeus merkitsi, paitsi Ruotsin kontaktien, myös kansainvälisen
kaupan vilkastumista. Tästä koko alue hyötyi, ja tältä
pohjalta kaupunki on jatkanut kehitystään.
Anders Chydenius toimi pappina paikkakunnalla, mutta sen
lisäksi hän toimi myös lääkärinä, muusikkona, maanviljelijänä
ja ennen kaikkea valtiomiehenä. Chydenius puhui vastuullisen
vapaakaupan puolesta, hän sai aikaan uskonnon- ja painovapauden.
Toiminnallaan Ruotsin vallan aikana hän loi perustan
tämän päivän länsimaiselle ja pohjoismaiselle oikeusvaltiolle.
J.V. Snellmanin perheen muuttaessa Kokkolaan 1813 täältä
löytyi Chydeniuksen vuonna 1800 perustaman Kokkolan Lukuseuran
kirjakokoelma. On arveltu että nuori Snellman sai
innostuksen kansan sivistykseen tästä kirjastosta. Näin ollen
Kokkolan ja koko kansamme suurmiesten elämäntyöt liittyvät
toisiinsa.
Halkokarin Kahakka 1854 sai suuren propagandistisen arvon
Venäjän Valtakunnassa. Vaikka kaupunkilaiset puolustivat
omaisuuttaan ilman suurempia kansallisia taka-ajatuksia, johti
kahakka siihen, että tsaarin luottamus rannikon asukkaita kohtaan
kasvoi. Tämän seurauksena Aleksanteri II muutti politiikkansa
autonomisempaan suuntaan – jotain josta koko maa
hyötyi.
Kuntaliitosten myötä tämän päivän Kokkola käsittää suuren
osan alueemme historiallista ja luonnollista elinkeinoaluetta –
Kokkola, Kaarlela, Öja, Kälviä, Lohtaja ja Ullava. Meillä on siis
vakaa pohja, josta voimme toimia kaupungin, alueen ja koko
maan hyväksi – tietenkin yhteistyössä naapuriemme kanssa.
Jatkakaamme esi-isien työtä.
Stefan Anderson
kaupunginvaltuuston pj. - stadsfullmäktiges ordförande
1
De 390 år som gått sedan staden Gamlakarleby grundades
rymmer många viktiga och intressanta händelser. Låt mej beröra
några av dem och den inverkan de haft för nejden och
hela landet.
År 1620 uppgick antalet invånare i staden till ca 200, men
dessa var aktiva och företagsamma mänskor. Precis som idag
ägnade man sej åt bl.a. handel, jordbruk, skeppsbygge och sjöfart.
Steget till utlandet har således aldrig varit särskilt långt.
Efter att Anders Chydenius utverkat stapelrätt åt de österbottniska
kuststäderna tog förutom Sverigekontakterna även
den internationella handeln fart. Detta var något som hela
nejden drog nytta av och på denna bas har staden kunnat
fortsätta sin utveckling.
Anders Chydenius var präst på orten, men dessutom verkade
han även som läkare, musiker, jordbrukare och framför
allt statsman. Chydenius förespråkade en liberalistisk, men
ansvarsfull marknadsekonomi och genomdrev religions- och
tryckfrihet. Genom sina insatser under den Svenska Tiden lade
han grunden för det västerländska och nordiska rättssamhälle
vi lever i idag.
Då J.V. Snellmans familj 1813 fl yttade till staden fanns här
en boksamling inom ramen för Läsesällskapet i Gamlakarleby
som Chydenius grundat år 1800. Det sägs att den unge
Snellman fi ck sin inspiration till nationens bildning genom detta
bibliotek. Dessa båda stormän som vår stad skänkt landet
fi ck således sina livsverk fl ätade in i varandra.
Slaget vid Halkokari1854 fi ck ett stort propagandistiskt värde
i det Ryska Riket. Trots att stadsborna försvarade sin egendom
utan större nationalistiska baktankar fi ck Tsaren en ökad
tillit till kustbefolkningen och Alexander II ändrade sin politik
i Storfurstendömet i en mer autonom riktning – något som
kom hela landet till godo.
Genom kommunsammanslagningarna omfattar dagens
stad en stor del av det historiska och naturliga näringslivsområdet
i vår nejd – Gamlakarleby, Karleby, Öja, Kelviå,
Lochteå och Ullava. Vi har således en solid bas att verka på för
stadens, nejdens och hela landets bästa - naturligtvis i samarbete
med våra grannar. Låt oss fortsätta i fädrens spår.

Teksti: Outi Yli-Arvo Kuvat: Tomi Hirvinen Tilaa
/ URHEILUA /
liikkeelle
Kokkolan kaupungin sisäliikuntatilat nousivat
kertaheitolla uudelle tasolle vuoden
2009 lopulla, kun Hollihaan liikuntahalli
otettiin vihdoin käyttöön. Salibandyn
ja futsalin kenttävaatimukset täyttävä halli
on jo 100-prosenttisessa iltakäytössä.
Viikonloppuisin se on varattu muun muassa
turnauksille ja sarjapeleille.
– Sali on täydessä käytössä maanantaista
perjantaihin iltapäivällä kello neljästä
iltakymmeneen, kertoo Kokkolan
kaupungin liikuntatoimenjohtaja Lotta
Nyqvist.
Hollihaan koulun peruskorjauksen yhteydessä
rakennettu liikuntahalli on päi-
visin koululaisten käytössä, ja iltaisin sitä
käyttävät esimerkiksi koripalloilijat, juniorijalkapalloilijat,
sulkapallon pelaajat sekä
voimistelijat.
– Etusijalla ovat kuitenkin salibandyn
ja futsalin harrastajat, sillä halli on ainoa
Kokkolassa, joka täyttää näiden lajien kilpailuvaatimukset.
Sisäliikuntatilat ovat olleet Kokkolassa
pitkään haasteellinen seikka. Aikojen
kuluessa on kehittynyt uusia lajeja, eivätkä
vuosikymmeniä sitten rakennetut
hallit ja salit sovellu kaikkien lajien harrastamiseen.
Ohjatun liikunnan harrastaminen
on lisääntynyt koko ajan, ja salien
» Futsalin, eli salijalkapallon, suosio kasvaa koko
ajan. Futsal-ykkösessä pelaava kokkolalainen
TP-Kaarle on nousemassa kovaa kyytiä futsalliigaan.
Lajin kovasta kokkolalaissuosiosta
kertoo paljon se, että TP-Kaarlen kotiotteluissa
on yleensä enemmän yleisöä kuin koko
ykkössarjakierroksen muissa peleissä yhteensä!
Sekä futsal-liigassa että futsal-ykkösessä pelaa
myös useita veikkausliigapelaajia.
2
iltakäyttöä kaupungissa on kasvattanut
sekin, että vuodesta 2005 lähtien alle
18-vuotiaat ovat saaneet käyttää koulujen
liikuntasaleja maksutta.
Hollihaan liikuntahalli on helpottanut
tilaongelmaa suuresti, ja liikuntatoimenjohtaja
onkin saanut hallista runsaasti hyvää
palautetta.
Kaivattu halli Lohtajalle
Seuraava askel Kokkolan liikuntatilojen
kehityksessä on monitoimihallin valmistuminen
Lohtajalle. Parhaillaan meneillään
on hallin suunnittelu, ja itse rakennustöihin
päästäneen alkusyksyn aikana.
Liikkujien ja muiden harrastajien käyttöön
monitoimihalli valmistunee vuoden
2011 syksyllä.
Kyseessä on aivan oma rakennuksensa,
joka nousee keskeiselle paikalle
Lohtajan Kirkonkylän koulun pihapiiriin.
Halliin tulee reilun 850 neliön
sali, kahden radan juoksusuora sekä
»

»
Nya utrymmen
för motion och idrott
Karleby stads idrottsanläggningar inomhus nådde en ny nivå i
slutet av år 2009 då Hållhagens idrottshall togs ibruk. Hallen
som uppfyller plankraven för innebandy och futsal används på
kvällarna redan till 100 procent.
Nästa steg i utvecklandet av Karlebys idrottsanläggningar är
färdigställandet av allaktivitetshallen i Lochteå. Som bäst pågår
planeringen av hallen och själva byggandet torde inledas
i början på hösten. Allaktivitetshallen är i så fall färdig för användarna
hösten 2011.
Hållhagens idrottshall och allaktivitetshallen i Lochteå underlättar
märkbart situationen för dem som använder idrottsanläggningar
inomhus i Karleby. Även en grundläggande reparation
och utbyggande av Karleby Idrottsgård planeras.
Oik. ylhäällä: liikuntatoimenjohtaja Lotta Nyqvist testaa uuden
salin kiipeilymahdollisuuksia.
Oikealla: 3D-luonnoksia Lohtajan tulevasta monitoimihallista.
Vas. alhaalla: Hollihaan urheiluhallin avajaisottelussa futsalia
pelasivat Suomen ja Latvian maajoukkueet.
kuntosali. Tarkoituksena on, että monitoimihalli
nimensä mukaisesti tulee myös
muuhun käyttöön kuin urheiluun.
– Olemme painottaneet suunnittelussa
nimenomaan monikäyttöisyyttä. Vaikka
halli palveleekin vahvasti juuri liikuntapuolta,
emme ole unohtaneet kulttuuria.
Suunnitelmissa rakennukseen on piirretty
myös näyttämö- ja katsomotilaa, kertoo
monitoimihallin suunnittelutoimikunnan
jäsen Heli Vierimaa-Erkkilä.
Hallin rakentaminen Lohtajalle on erittäin
ajankohtaista. Iäkkäässä urheilutalossa
on vanhan rakennuksen ongelmat huonoine
ilmanvaihtoineen ja pienine tiloineen,
eikä yläkoulun salikaan riitä kooltaan
palvelemaan kaikkien lajien harrastajia.
– Tätä hallia on odotettu Lohtajalle 30
vuotta. Se on seudulle tosi tärkeä hanke,
joka säilyttää liikuntapalvelut alueella.
Halli koulun lähettyvillä on myös vetovoimatekijä,
joka lisää vireyttä aivan varmasti,
Vierimaa-Erkkilä toteaa.
Vireillä uusia hankkeita
Hollihaan liikuntahalli ja Lohtajan monitoimihalli
nostavat Kokkolan sisäliikuntatilat
vähintäänkin hyvälle tasolle.
Suunnitteilla olevan Kokkolan urheilutalon
peruskorjauksen ja laajennuksen sekä
Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän
Kampushalli-hankkeen toteutuessa ovat
kaupungin sisäliikuntamahdollisuudet entistäkin
paremmat.
– Syksyn aikana olemme kartoittaneet
sisäliikuntapaikkatarpeet. Tavoitteena on,
että urheilutalosta tulisi mahdollisimman
monikäyttöinen. Yksi painopiste urheilutalon
suunnittelussa on kuitenkin tanssissa
ja toinen tenniksessä, sillä näiden lajien
3
/ URHEILUA /
harrastamiseen on tällä hetkellä huonosti
tiloja. Urheilutalolla järjestetään myös
tapahtumia, joten suunnitelmissa huomioidaan
nämäkin tarpeet, Lotta Nyqvist
kertoo.
Urheilutalon kuntosali pyritään pitämään
”matalan kynnyksen kuntosalina”,
joka soveltuisi useille eri käyttäjäryhmille.
Kuntosaliharrastajia kaupungissa riittääkin,
sillä urheilutalon vuotuisista yli
200 000 asiakkaasta suuri osa on kuntosalikävijöitä.
Nyqvistin mukaan lähivuosina kaupungin
tavoitteena on vastata myös jalkapalloilijoiden
talviharjoittelua mahdollistavien
tilojen kysyntään.
– Lajilla on Kokkolassa niin paljon harrastajia,
että Kippari-hallissa seinät ovat
tulleet vastaan. Toiselle tekonurmelle on
todellinen tarve.

Teksti: Saila Suominen Kuvat: Aki Paavola Käännös: Carita Mäki-Ullakko Kaavoituspalveluiden
kuulumisia:
Kokkolan kaupungin kaavoituspalveluosastolta löytyy kaksi uutta,
pirteää arkkitehtiä, jotka haluavat olla mukana kehittämässä kaavoituksen
suunnittelua Kokkolassa yhä tiiviimmin yhdessä asukkaiden
ja kyläyhdistysten kanssa tapahtuvaksi osallistuvaksi suunnitteluksi.
– Kiva työyhteisö. Täällä on eri ikäisiä ihmisiä, osastolta
löytyy paljon kokemusta, luonnehtii tuore asemakaavaarkkitehti
Elina Nissinen työpaikkansa ilmapiiriä. Hän on
kotoisin Jyväskylästä ja siirtynyt Kokkolaan Oulussa vietettyjen
opiskelu- ja työvuosien jälkeen.
– Luulin tulleeni täysin vieraalle paikkakunnalle, mutta
koska äitini on kotoisin Keski-Pohjanmaalta, olen huomannut,
että puolet juuristani on selvästi täältä lähtöisin.
Olen jopa löytänyt joitain kaukaisempia sukulaisiani, hymyilee
Nissinen.
Yleiskaava-arkkitehti Päivi Cainbergin tarina on toisenlainen.
– Minä olen hyvin paikkasidonnainen, opiskelin Oulussa,
mutta koti on täällä. Olen kotoisin Sokojalta ja asun
nykyään Alavetelissä, kertoo Cainberg. Hän siirtyi nykyiseen
virkaansa toimittuaan 10 vuotta yksityisessä suunnittelutoimistossa
Kokkolassa.
– Tein aiemmin töitä konsulttina myös Kokkolan kaupungille,
mutta nyt kun olen itse sisällä kuntakoneistossa,
näen kaavojen toimivuuden konkreettisesti. Paljon on
työssä samaa, mutta myös paljon uutta opittavaa, pohtii
Cainberg.
Elina ja Päivi opiskelivat Oulussa osittain samanaikaisesti,
mutta eivät vielä tuolloin tutustuneet toisiinsa. Tulevaisuudessa
he tekevätkin tiivistä yhteistyötä keskenään jakamalla
vastuun yleis- ja asemakaavatöiden etenemisestä.
Kuntaliitoksen
vaikutukset kaavoitukseen
Valmisteilla on aluerakennemalli, jossa pohditaan miten
kaupunkikeskustan ja useiden kaupunginosakeskusten
laajaa kokonaisuutta lähdetään tulevaisuudessa kehittämään.
– Kuntaliitoksen tarkoitus ei ole radikaalisti muuttaa
alueen rakennetta. Entiset kuntakeskukset säilyvät
4
Päivi.
omannäköisinään ja niiden identiteettiä ja elinvoimaisuutta
pyritään vahvistamaan. Kuntaliitoksen ansiosta voidaan nyt
suunnitella suurempaa kokonaisuutta ilman kuntien välistä
kilpailuasetelmaa. Alueiden omiin vahvuuksiin voidaan satsata
paremmin suunnittelemalla kullekin alueelle vain sellaisia
toimintoja, jotka sinne luontevasti sopivat, selventää
Cainberg.
Liitoskuntien alueella on asemakaavoja Kälviän, Lohjajan
ja Ullavan kirkonkylissä, sekä Marinkaisissa.
– Lohtajan keskusta tulee muuttumaan merkittävästi sinne
rakennettavan monitoimihallin myötä. Hallin rakennukseen
ja sen lähiympäristöön liittyvät kaavamuutokset ovat

Yllä: Kaavoituspalveluiden uudet arkkitehdit Päivi Cainberg ja Elina Nissinen.
Vasemmalla: Lohtajan ydinkeskustaan on tulossa asemakaavamuutos, joka
mahdollistaa monitoimihallin rakentamisen alueelle.
vireillä ja tulemme järjestämään asiasta keväällä Lohtajalla yleisötilaisuuden,
johon toivomme runsasta osanottoa ja vilkasta
keskustelua asiasta, kertoo Nissinen.
Kylävaiheyleiskaava puolestaan on vireillä Marinkaisissa, Peltokorvessa
ja Ruotsalossa.
– Näillä kylillä on niin paljon rakennuspainetta, että on syytä
tarkistaa koko alueen käyttö liikennejärjestelyineen tarkemmalla
yleiskaavalla. Kaavan valmistelussa edetään kesällä
jo olemassa olevan rakennuskannan ja luonnon inventointivaiheeseen.
Tämä tarkoittaa, että maastoon ilmestyy outoja
ihmisiä valokuvaamaan. Heitä ei tarvitse pelästyä, päinvastoin
voi käydä jopa jututtamassa, naurahtaa Cainberg.
– Kaavoitusasiat mielletään helposti kaukaisiksi, mutta oikeasti
jokainen törmää kaavoituksen vaikutuksiin heti ulos astuessaan,
tuumailee Nissinen.
Kokkolan kaavoituskatsaus 2010, löytyy internetissä kaupungin
kotisivuilla kohdassa Kaavat ja kiinteistöt.
– Pyrimme pitämään kaupungin kaavoitusasiat internetissä
ajantasalla, jotta sivustolta pystyy aina helposti tarkistamaan
mitä kotinurkille on suunnitteilla, vakuuttaa Nissinen.
5
Elina.
Byetappgeneralplanen framskrider
Den nya generalplaneringsarkitekten Päivi Cainberg på
Karleby stads planläggningsavdelning kommer ursprungligen
från Såka och är numera bosatt i Nedervetil.
–- Jag är fullständigt tvåspråkig och kan erbjuda service på
svenska här på planläggningen. Vi har en byetappgeneralplan
på gång som gäller alla svenskspråkiga byar i Karleby stad.
Markägare har redan haft möjlighet att ge utlåtanden, varpå
utkastet blivit ändrat. Planen kommer till påseende på nytt nu
på våren, och markägare har återigen möjlighet att påverka
med sina kommentarer. Vi ska även ordna en byrunda för att
presentera planen, klargör Cainberg.
–Också på Kyrkbackan har vi en detaljplaneändring på
gång, tillägger Elina Nissinen, den nya detaljplaneringsarkitekten
i Karleby.
Planläggningsöversikten 2010 fi nns till påseende på Karleby
stads hemsidor på internet under rubriken Planer och
fastigheter.
–- Vi ska hålla stadens information om planläggning alltid
tidsenlig på internet, så där kan man lätt kolla, om det är något
intressant på gång i hemknutarna, försäkrar Nissinen.

5
9
n
Sältisbackbergen
Sält Sä Sält ältisbackbergen
acken k
55
511
LLaaksop.
2
LLaaksotie
Pilessstigen
PPPiiiiiiiiiiiilllleekkkkseenppp..
3
28
5
6
RRe
LLaaksssookj k .
2277
53 55
57
34
59
7
15
8
6
199
13
21
40
Käärryyy r t.
Sältisbacckkavägen
Teksti: Petra Skantsi Kuva: Tomi Hirvinen
48
1
42
4
22222
24
22
Kartanontie
6
20 20
2221
Villa
skola
Oppetttajjjankj.
Heemgggåårdsväg ggen
100
16
1114
11119999
84
12
1122
2
1777
1
15 15
k .
Brinkinkj
222
4
5
244
11
PPPPilkkkkkkkkaaaaariiiinnnnntttttttieeee
1
6
33
6
Tilusttt.
2
Seltismäeentie
5
22
7
Linnusperäntie Isotanhu Stortåget
Ventus Ve V s
22
1
Säältis tisbacken ba
9
6
4
7
1
3
Ratomosse
R sen se
5
8 1100
9
1122
mäentie
6
Linnussppppeeeerräävväägggggeenn
Indolaväägen
Jyyyyyvääskyllläääääääävvvvvväggggggggggggggggggeeeeen
36
2
9
5
42
17
444440000
Walllllliiiksenttiie
16
18
11
20
Murt Murto
Indollannttttiiieee
2
113
Topppparbac
Topparbacksvägenn
1
5
29
255227aa 31
Indola Ind nd a
a kkkkkanpppolllkkku
TTTTaannhhuukj k .
2 6
6
20
111
331
2
111188
13
RRaj aj aj ajani an a iitttyyyyyyyynt
nt n ie
Renat avloppsvatten ger en
RRRajjaanniiiittyyynnpp.
11
9
10 10
322
MMMäääkkilleehdddoonnttiieeeeee
fräsch närmiljö
Statsrådets förordning om behandling av
hushållsavloppsvatten i glesbygden trädde
i kraft i början av år 2004. Enligt den
förordningen ska fastighetsägarna se till
att avloppsvattnet behandlas så att belastningen
på miljön minskar. Av den tioåriga
övergångsperioden kvarstår nu fyra
år och mycket är ännu ogjort, såväl i
Karleby som i resten av landet. Vattenverksdirektören
Esa Jokela och tekniska
direktören Eino Pihakari medger att planeringen
av projektet trampat på stället
en tid, men nu är man igång.
Stadsfullmäktige har i höstas behandlat
ärendet gällande den glesbygd som
hörde till Karleby stad redan före kommunsammanslagningen,
de nya kommundelarna
kommer att behandlas i vår.
I statsrådets förordning står det att det är
fastighetsägarens plikt att sköta behandlingen
av avfallsvattnet för sin fastighet.
Men eftersom många kommuninvånare
nu har behov av förbättrad avloppshantering
för sin fastighet har kommunen
ansvar att hjälpa och vägleda.
Fastighetsägaren har tre olika alternativ
hur gå till väga för att få ordning
på reningen av avloppsvattnet. Det för-
sta och bästa alternativet är att ansluta
sig till det kommunala avloppsnätet ifall
det är möjligt, tycker både Pihakari och
Jokela. Det andra alternativet är att fastighetsägarna
i en by slår sig samman och
bygger ett gemensamt reningsverk. Det
tredje alternativet är att man skaffar ett
minireningsverk som används endast av
den egna fastigheten.
Avloppsnätet byggs ut
I dagsläget är de fastigheter i Karleby
som fi nns på planlagt område kopplade
till det kommunala avloppsnätet. I
och med statsrådets förordning kommer
staden att bygga ut avloppsnätet också
till den inte planlagda glesbygden. Prioriteringsordningen
gällande de byar som
hörde till Karleby före kommunsammanslagningen
är: Linnusperä, Kvikant, Älvdalen-Kirilax,
Vittsar-Vessi, Rimmi, Rödsö,
Pilesbacken, Friis-Vitick, Såka och Öja.
För vissa byars del måste man också bygga
ett transportavlopp.
Vattenverksdirektör Jokela berättar
att staden har ett jättejobb framför sig
då alla fastighetsägare ska kontaktas en
och en och sedan ska man komma fram
7
99
34
22227b
22266
30
22
28
355
26
24
37
288
43
39 41
4555
47 4499
5
366
40
1
32
1111
57
42
Isokalliont.
Indolanport
r tii
till den bästa möjliga lösningen för var
och en. Totalt fi nns det 1800 fastigheter
i Karleby som inte uppfyller kraven i förordningen.
Staden kommer att anställa
en projektperson vars viktigaste uppgifter
blir att ge fastighetsägarna råd och
övervaka förverkligandet.
Kelviå och Lochteå har för tillfället egna
avloppsreningsverk som betjänar tätorten
i respektive kyrkby, men de börjar
vara föråldrade och kommer att tas
ur bruk. Det är under planering att avloppsvattnet
från Kelviå och Lochteå
ska ledas till det förnyade reningsverket
i Karleby. Då stomledningarna byggs ut
kan samtidigt byarna som ligger på vägen
mot Karleby anslutas till dessa ledningar,
berättar Jokela. I tätorten Ullava
fungerar tillsvidare ett eget avloppsreningsverk.
Fastighetsägarna på glesbygden har nu
många frågor som berör avloppshanteringen.
Pihakari och Jokela uppmanar alla
dem att vara i kontakt med staden
innan de fattar sina beslut. Det lönar sig
inte att satsa pengar på en tillfällig lösning
om ett bättre alternativ snart fi nns
tillgängligt.
55
44
7
448
446
66333
67
7
5

6
1 73
5555588888888
552
5554
2
6699 5
Karsobaackantiee
77
6
8811
66000
4
6222
22
55
4
664
7
66
7
8
9
Store
Viemäröinti
Kärrlindorrna
Linnusperä
s
Weevaarrssiintiie
Weffffa ff rsvägen
Liiinnnnuusspeerrääääntttiiie
8888999
700
11
100 14
110
12
14
99911
93
16
11
9977
77744
99
766
10111
105
20
78
22
as Hara ras
955
15
24
17
1103
Palm
7
30
Åman ans an
kuntoon haja-asutusalueilla
Valtioneuvoston asetus vuodelta 2004
velvoittaa haja-asutusalueiden kiinteistönomistajia
huolehtimaan jätevesiensä
puhdistamisesta. Asetetut vaatimukset
on täytettävä kymmenen vuoden siirtymäajan
sisällä. Kokkolassa, kuten muuallakin
Suomessa, viemäröintisuunnitelmat
ovat pitkään polkeneet paikallaan, mutta
nyt on päästy vauhtiin, toteavat tekninen
johtaja Eino Pihakari ja vesilaitoksen johtaja
Esa Jokela.
Vaikka asetus velvoittaakin kiinteistönomistajaa,
ei kaupunkia, on kaupungilla
velvollisuus ohjata työtä ja auttaa
kiinteistönomistajia. Kaupunki on tehnyt
päätöksen projektihenkilön palkkaamisesta.
Hänen tehtävänään on antaa ohjeita
ja valvoa toteuttamista.
Kiinteistö kerrallaan
Viemäröinnin järjestämiselle on kolme
eri vaihtoehtoa. Ensimmäinen, ja paras
Pihakarin ja Jokelan mukaan, on liittyminen
kunnalliseen viemäriverkkoon. Tämä
ei kuitenkaan ole mahdollista kaikille, joten
jäljelle jää liittyminen kyläkohtaiseen
puhdistusjärjestelmään tai oman pienpuhdistamon
pystyttäminen kotipihalle.
Kaikki kolme vaihtoehtoa ovat ajankohtaisia
Kokkolan haja-asutusalueilla.
26
30b
Laajennetussa Kokkolassa on kaikkiaan 1800 kiinteistöä
vailla jäteveden puhdistusta ja jokainen niistä käsitellään
omana tapauksenaan, joten työsarkaa riittää.
Jätevesiverkostoa tullaan laajentamaan haja-asutusalueille,
ensimmäisenä vuorossa on Linnusperä. Väliaikaista
ratkaisua kiinteistönomistajan ei kannata tehdä. Siksi
Pihakari ja Jokela toivovat, että kiinteistönomistajat ottaisivat
yhteyttä kaupunkiin ennen kuin tekevät omat
päätöksensä viemäröinnistä.
32
23
34
25
336
388
K
Juckus
Juckusbergen sb ssb e
Eino Pihakari ja Esa Jokela tutkailevat
Linnusperäntien ympäristöä
paikanpäällä.
Kå
Trappbergen

Teksti: Johanna Rantanen Kuvat: Aki Paavola
Teksti: Johanna Rantanen Kuva: Tomi Hirvinen
Upouudessa
Hollihaan koulussa on
Rehtori Jarmo Hämäläinen suorastaan
säteilee tyytyväisyyttä opettajainhuoneen
sohvalla.
– On suuri helpotus, että olemme
päässeet tänne takaisin. Koko henkilökunnalla
ja oppilailla on naamallaan innostunut
virne.
Rehtori kiittelee täyden remontin kokenutta
koulurakennusta monin tavoin.
– Olemme saaneet olla mukana jo remontin
suunnitteluvaiheessa ja nyt on kiva
nähdä valmiina uusia, toimivia ratkaisuja.
Tilamme ovat myös laajentuneet.
Hollihaan koulu on palvellut samalla
paikalla jo viitisenkymmentä vuotta, siinä
ajassa koulut ja tiloille asetetut vaatimukset
ovat muuttuneet paljon.
– Uusitut tilat ovat paljon käytännöllisemmät.
On paljon pistorasioita, joka
luokassa videotykki ja nettiyhteydet.
Kaikki välineet ja tarvikkeet ovat helposti
saatavilla.
kevyt
hengittää
Kevätlukukauden pyörähtäessä loppiaisen jälkeen käyntiin
päättyi Hollihaan koulun pitkä evakko Pikiruukissa. Oppilaat,
opettaja ja muu henkilökunta pääsivät aloittamaan työskentelyn
täysin uusituissa tiloissa.
Kiitoksiin yhtyy myös opettajainhuoneeseen
saapunut Maj-Britt Vikman.
– Kaikki on nyt käden ulottuvilla ja tuntien
suunnittelukin on helpompaa entistä
toimivammissa tiloissa. Valtava muutos
on tapahtunut luokkien ilmanlaadussa.
Sen huomaa sekä itsessään että lapsissa.
Enää ei iltapäivällä väsytä, kaikki ovat virkeitä
koko koulupäivän!
Ergonomiaa ja aktiivisuutta
Rehtori esittelee ylpeänä uusia ratkaisuja.
Jopa luokkien valot syttyvät ja sammuvat
itsestään, joten suureen rakennukseen ei
unohdu enää valoja palamaan
Akkunassa etsitään tangovekaraa ja tangojunioria
Nuorten kulttuurikahvila Akkunan ensimmäinen toimintavuosi
Vanhalla Tullipakkahuoneella ylitti kaikki odotukset.
– Alussa meillä oli nolla euroa ja idea. Ensimmäisen toimintavuoden
aikana Akkunassa järjestettiin yli 50 tapahtumaa ja
kävijöitä oli noin 5900. Näin hyvää emme uskaltaneet odottaa,
Akkunan organisoineen Osta Elämä ry:n toiminnanjohtaja
Teemu Haapaniemi kertoo tyytyväisenä.
Kevätkausi Akkunassa aloitettiin 16. tammikuuta.
– Koko kevään ajan ohjelmaa on vähintään kerran viikossa.
Ihan koko paketti ei ole vielä kasassa ja tilaa täytyy yllätyksiä
varten jättääkin. Hyvin on kalenteri täyttynyt, ohjelmasta
ei ole puutetta.
– Teemme töitä, jotta saisimme Akkunalle useampivuotisen
rahoituksen. Monta koukkua on koko ajan vedessä. Perus-
8
Rehtori Jarmo Hämäläinen on tyytyväinen uusiin tiloihin.
ideamme on, että järjestämme nuorisolle päihteettömiä tapahtumia
ja pidämme kiinni halvoista lippuhinnoista, 2–5 euroa.
Mahdollisuus osallistua ei saa olla rahasta kiinni.
Uusi juttu, junioreiden tangokisat!
Maaliskuun 20. päivänä Akkunassa järjestetään Tangojuniori- ja
Tangovekara-kilpailuiden esikarsinnat. Kokkolan lisäksi karsintoja
järjestetään yhdeksällä muulla paikkakunnalla ympäri Suomea.
Tangovekarat ovat 8–11-vuotiaita, -juniorit 12–15-vuotiaita.
Karsinnoista jatkoon selviytyneet kilpailevat titteleistä
heinäkuussa Seinäjoen Tangomarkkinoilla.
– Tämä on Akkunalle uusi juttu ja olemme tosi innoissamme
yhteistyöstä Tangomarkkinoiden kanssa. Lapsille ja nuorille
suunnattu ohjelma sopii loistavasti Akkunan ohjelmaan. Us-

– Ennen pienten koululaisten matalimmat työpöydät olivat
vain reilut 60 senttimetriä korkeita. Nyt kaikki pöytätasot ovat
85 cm korkeudella ja jokaisella oppilaalla on henkilökohtainen
tuoli, joka on säädetty hänen omien mittojensa mukaan. Luokkien
kalusteet ovat monimuotoisia, joten käyttötarkoitusta on
helppo muuttaa myös koulupäivän aikana.
Uudesta koulusta puhuttaessa rehtorin kiitoksista ei tule
loppua.
– Vanhemmat ovat olleet asiassa aktiivisia toistakymmentä
vuotta. Heidän panoksensa isoissa päätöksissä on todella
tärkeä. Toivon, että yhtä onnistuneet kouluremontit saavat
Osta Elämä ry:n toiminnanjohtaja Teemu Haapaniemi ja nuorisoohjaaja
Linda Salmi
kon, että Kokkolan karsintaan tulee paljon osallistujia, täällä on
paljon musiikin harrastajia ja hyviä laulajia.
Haapaniemi kertoo, että kilpailuun voi ilmoittautua netin
kautta osoitteessa www.suomalaisentangonsatumaa.fi , osallistuminen
maksaa 10 euroa.
– Suositeltavaa on ilmoittautua etukäteen. Kokkolassa raatiin
kuuluvat Raimo Vertainen, Kaje Komulainen sekä Tangomarkkinoiden
edustaja, Haapaniemi kertoo.
Kilpailussa esitettävät laulut voi valita kilpailun nettisivuilta
löytyvistä esiraadin valitsemista kappalelistoista. Tangovekarat
esittävät yhden listalta valitsemansa lastenlaulun ja tangojunioreilta
odotetaan kahta laulua, joista toisen on oltava tango.
www.suomalaisentangonsatumaa.fi www.akkuna.info
9
Kokkolassa jatkoa lähivuosina, Koivuhaassahan remontti on jo
käynnissä.
– Olemme saaneet ajanmukaiset tilat myös monille aineluokille,
omat tilat iltapäiväkerholle, oman ruokalan ja upean
liikuntasalin. Ruokakin maistuu entistä paremmalle hienossa
ruokalassa. Hollihaan koulu on mahtavalla paikalla. Luonto
heti ympärillä ja monta mielenkiintoista paikkaa kävelymatkan
päässä.
Rehtorilta kuulemme myös mielenkiintoisen yksityiskohdan.
– Ruokalan ikkunoista avautuvan metsikön pitkät ja suorat
kuuset ovat laivoja varten kasvatettuja mastopuita!

Staden behöver landsbygden – och landsbygden staden!
Karleby stad har fyra landsbygdsombudsmän. I kommundelskontoret i Lochteå sköts
ärenden av Erkki Hihnala, i Ullava av Marja Leena Kinnunen och i Kelviå av Jaana
Ingalsuo. Nyast i gruppen är Annika Möller som inledde sitt arbete för ett år sedan
och har hand om området som Karleby bestod av före kommunsammanslagningen.
på
lan
det.
10

Traditionellt har landsbygdsväsendet koncentrerat sig på jordbruk
och förvaltningen av jordbruksstöd, men i och med kommunsammanslagningen
har landsbygdsväsendets arbetsfält utvidgats
att omfatta hela landsbygden och utvecklandet av den.
Ombudsmännen på kommundelskontorerna konstaterar att
de fortsättningsvis sysselsätts mest av EU-stöd i alla former. På
sätt och vis gäller de tidigare kommungränserna fortfarande,
eftersom varje landsbygdsombudsman känner väl till sitt område
och sina kunder, vilket är mycket viktigt i arbetet.
– Det är bra att ha kolleger med samma arbete i organisationen.
Man behöver inte grubbla ensam över svåra frågor
och det är också lättare att ta ut sin semester, konstaterar
Jaana Ingalsuo.
EU-ärendena utgör också en stor del av Annika Möllers arbetsfält.
Möller upplever det som en fördel att hon inlett sitt
arbete i Karleby först i början på år 2009. Därmed känner
hon inte till de verksamhetssätt inklusive eventuella olägenheter
som förekom före kommunsammanslagningen.
– Jag är intresserad av byaärenden. Det är viktigt att bevara
byarnas livskraft och att stärka deras egna resurser, konstaterar
den färska ersättaren i styrelsen för Byarna i Mellersta
Österbotten rf.
Landsbygdsprogrammet för Karleby 2020
Då man talar om att utveckla landsbygden kommer man kanske
enbart att tänka på jordbruk. Visserligen utgör jordbruket
en viktig del av landsbygden, men utvecklandet av landsbydgen
innebär mycket mera.
Forskare Olli Rosenqvist vid Karleby universitetscenter
Chydenia berättar att Landsbygdsprogrammet för Karleby
2020 är ett beställningsarbete som universitetscentrets team
för samhällsforskning utarbetat för Karleby stad. I teamet ingick
utöver Rosenqvist också forskare Jouni Kaipainen och
professor Kari Ilmonen. Arbetet stöddes av en styrgrupp som
utsågs av staden
Syftet med det nya landsbygdsprogrammet sammanfattas i
en vision enligt vilken landsbygdsområdena i Karleby fås med
i stadens tillväxt genom att utveckla dem till livskraftiga områden
som kan ebjuda mångsidiga sysselsättnings- och boendealternativ
för nuvarande och nya invånare.
Programmet som på ett övergripande sätt behandlar mångsidiga
utvecklingsmöjligheter för Karleby landsbygd tar fasta på
landsbygdens innovationssystem, utvecklingen av naturbruk,
boende och välfärdstjänster samt på utvecklingen av serviceföretagande
och industri.
– Landsbygdsprogrammet täcker olika skeden i livet och alla
branscher. Vi strävar efter att betrakta ärenden ur nya synvinklar
och också upptäcka nya förbindelser mellan dem. Målet är att
skapa förnyelser som förbättrar välfärden bland landsbygdens
invånare, konstaterar Olli Rosenqvist.
För att Landsbygdsprogrammet för Karleby 2020 inte ska
bli kvar i bokhyllan och samla damm utan leder till konkreta
åtgärder, inledde landsbygdsprogrammets arbetsgrupp på 12
personer sitt arbete i början av detta år. Arbetsgruppen består
av yrkeskunniga inom olika förvaltningar. Landsbygdsväsendet
representeras i arbetsgruppen av Annika Möller.
– Beslutet om att tillsätta en arbetsgrupp fattades i november
och nu har arbetet inletts. Arbetsgruppen har till uppgift
att inom olika sektorer föra vidare ärenden som tas upp i
11
landsbygdsprogrammet, berättar Jouko Klemola, ordförande i
styrgruppen som stödde forskningsgruppens arbete.
– Man kan inte uppnå allt på en gång och det är upp till arbetsgruppen
i vilken ordning den vill inleda utvecklandet. Det
är mycket viktigt att arbetet fortsätter. Jag hoppas att invånarna
på landsbygden tillägnar sig saken och deltar aktivt i genomförandet
av programmet, uppmuntrar Rosenqvist.
Kokkolan maaseutuohjelma 2020:
Vanhassa vara parempi
ja pussillinen uusia!
Kokkolan maaseutuohjelma on Kokkolan yliopistokeskus
Chydeniuksen yhteiskuntatutkimuksen tiimin Kokkolan kaupungille
laatima tilaustyö. Tiimiin kuuluivat tutkijat Olli Rosenqvist
ja Jouni Kaipainen sekä professori Kari Ilmonen.
Työtä tuki kaupungin nimeämä ohjausryhmä.
Työn lähtökohta on kuntaliitoksen luoma uusi tilanne, jossa
Kokkolan kaupunkiin kuuluvat maaseutualueet kasvoivat merkittävästi.
Työ toteutettiin siten, että tutkijaryhmä perehtyi jo
olemassa oleviin ohjelma- ym. hallinnollisiin asiakirjoihin, tutkimuskirjallisuuteen
sekä maaseutuohjelmaa varten kerättyyn
haastatteluaineistoon. Näiden pohjalta tutkijaryhmä valmisteli
luonnoksia ohjelman sisällöistä, joista keskusteltiin ja keskeisistä
linjauksista päätettiin ohjausryhmässä.
Uusi maaseutuohjelma tekee kattavan poikkileikkauksen
Kokkolan maaseudun
elämästä, sen eri
VISIO 2020: ”Kokkolan
maaseutualueet kehittyvät kaupungin
kasvun mukana elinvoimaisina
tarjoten monenlaisia työllistymis-
ja asumisvaihtoehtoja
nykyisille ja uusille asukkailleen.”
osa-alueista ja kehittämismahdollisuuksista.
Ohjelma pureutuu
maaseudun innovaatiojärjestelmiin,luonnonvara-alaan,
asumisen ja
hyvinvointipalveluiden
kehittämiseen sekä palveluyrittäjyyden
ja teollisuuden
kehittämiseen.
– Ohjelma kattaa elämän koko kentän ja kaikki toimialat.
Pyrimme katsomaan asioita uusista näkökulmista ja löytämään
myös uusia yhteyksiä asioiden välille. Tavoitteena on saada aikaan
uudistuksia, joilla parannetaan maaseudun asukkaiden
hyvinvointia, tutkija Olli Rosenqvist toteaa.
Jotta Kokkolan maaseutuohjelma 2020 muuttuisi hienoista
sanoista todellisuudeksi, on Kokkolan kaupunki perustanut
12-henkisen työryhmän, joka koostuu eli hallinnonalojen ammattilaisista.
– Päätös työryhmän perustamisesta tehtiin marraskuussa
ja nyt työ on juuri lähtenyt liikkeelle. Työryhmän tehtävä on
viedä Kokkolan maaseutuohjelmassa esitettyjä asioita eteenpäin
eri sektoreilla, Kokkolan kaupungin yhteysjohtaja ja tutkimusryhmän
työtä tukeneen ohjausryhmän pj. Jouko Klemola
kertoo.
http://www.kokkola.fi /hallinto/strategiat/maaseutuohjelma/
fi _FI/maaseutuohjelma/
Teksti: Johanna Rantanen Kuvat: Aki Paavola Käännös: Carita Mäki-Ullakko

Teksti: Johanna Rantanen Kuvat: Aki Paavola, KHRM Käännös: Carita Mäki-Ullakko
Kokkola juhlii
perhepiirissä!
Tänä vuonna meillä on ilo juhlia 390 vuotta täyttävää kotikaupunkiamme.
Juhlan aihetta riittää koko vuodeksi ja kansliasihteeri
Kaija Jestoi lupaa, että juhlavuosi on vahvasti esillä kaikessa kaupungin
tekemisessä koko vuoden ajan.
Kokkolan kaupungille tyylikkään juhlavuoden
logon suunnitteli mainostoimisto
Creamedian AD Mats Aurén. Iloinen
ja reipas logo lähestyy Kokkolan juhlavan
pyöreitä numeroita typografi sin keinoin.
– Juhlalogossa vaaleansininen kuvaa
merta, numeroyhdistelmän tummansininen
kaupunkikeskustaa ja vihreä maaseutua.
Numeroina 3, 9 ja 0 ovat saumattomasti
kiinni toisissaan ja samalla
avoimina eri suuntiin, aivan kuten Kokkolan
kaupunkikin, Aurén kuvailee.
Juhlavuoden aikana logo näkyy kaupungin
kirjelomakkeissa, ilmoituksissa,
esitteissä, mainoksissa ja muissa materiaaleissa.
Kaupungin nettisivuilla juhlalogoa
klikkaamalla pääsee juhlavuoden tapahtumakalenteriin.
Kaikki mukaan!
– Kokkolan runsas ja aktiivinen yhdistys-
ja järjestökenttä on tärkeä osa juhlavuoden
tapahtumia. Kaupungin toivomus on,
että jokainen järjestö ja yhdistys valitsisi
tämän vuoden toiminnastaan jonkun
heille ominaisen tapahtuman ja ilmoittaisi
sen osaksi juhlavuotta. Ottakaa yhteyttä
minuun, niin tapahtuma merkitään
juhlavuoden tapahtumakalenteriin ja sa-
malla saatte oikeuden käyttää juhlavuoden
logoa tapahtumanne yhteydessä,
Jestoi lupaa.
– Kaiken kaikkiaan Kokkolan syntymäpäiviä
vietetään perhepiirissä ilman
virallisia vastaanottoja. Kaupunkimme
390-vuotisen historian juhliminen koostuu
monista tämän vuoden aikana vietettävistä
tapahtumista. Juhlavuosi näkyy
eri tavoin kaikissa kaupungin toimipisteissä
ja laitoksissa ikäryhmälle sopivalla tavalla.
Esimerkiksi koulujen opetusohjelmissa
on kiinnitetty huomiota siihen, että
koululaiset saavat erikoisannoksen kokkolalaista
historiaa ja vanhainkoteihin on
suunniteltu juhlaillallisia.
Monia vierailuita luvassa
Yksi juhlavuoden tavoitteista on myös
se, että entistä isompi Kokkola ja kaikki
sen asukkaat oppisivat tuntemaan toisensa
ja kaupunkinsa tarjonnan entistä
paremmin.
– Keski-Pohjanmaan kamariorkesteri
ja Kokkolan kaupunginteatteri suunnittelevat
vierailuita liittyneisiin kuntiin.
Kesällä juhlavuoden kekoon kortensa
kantavat Kokkolan matkailuoppaat.
– Kantakaupungin alueella järjestetään
kesän aikana viisi ilmaista kiertoajelua ja
12
lisäksi kiertoajeluille lähdetään myös Ullavaan,
Kälviälle ja Lohtajalle. Juhlavuosi on
vasta aluillaan, joten kaikki ehdotukset ja
ideat ovat hyvin tervetulleita. Kannattaa
seurata tiiviisti kaupungin ilmoittelua ja
juhlavuoden tapahtumakalenteria.
Juhlavuosi näkyy luonnollisesti myös
Kokkolan kesän perinteisissä tapahtumissa,
kuten Venetsialaisissa ja Wanhan
Kallen viikolla. Sattui myös sopivasti, että
juuri tänä vuonna on Kokkolan vuoro
isännöidä jo yli 60 vuotta vietettyjä ja
joka toinen vuosi järjestettäviä Pohjoismaisia
päiviä. Kesä–heinäkuun vaihteessa
Kokkolaan saapuu 600 vierasta Ruotsin,
Norjan ja Tanskan ystävyyskaupungeista
Kokkolaa juhlimaan.
– Valtaosa vieraista on aina nuoria ja
lapsia, ohjelma on urheilu- ja musiikkipainotteinen.
Ystävyyskaupunkien nuoret
harjoittelevat päiviä varten aina musikaalin.
Kevään aikana nuoret harjoittelevat
sitä kotikaupungeissaan ja kokoontuvat
yhteisharjoituksiin pari päivää ennen
Pohjoismaisten päivien alkua. Tänä vuonna
toivomme hartaasti, että keskiviikkona
30. kesäkuuta on kaunis ilta, sillä musikaali
järjestetään ulkoilmassa, Kauppatorilla
muun torielämän keskellä. Ja yllätys yllätys,
aiheena on Kokkolan historia!

Karleby
fi rar hela året!
Karleby stad fyller i år 390 år. Jubileumsåret till ära har
Creamedias AD Mats Aurén designat staden en jubileumslogo
med en färgskala som återger havet, Karleby stadskärna
och den omgivande landsbygden. Den glada och fräscha logon
anger Karlebys jämna år med typografi ska medel.
Kanslisekreterare Kaija Jestoi lovar att den nya logon kommer
att ha en synlig ställning under jubileumsåret och hoppas
att alla stadsinvånare deltar i skapandet av ett lyckat jubileumsår.
– Jubileumslogon kommer under året att fi nnas på allt material
som staden ger ut och genom att klicka på logon på
stadens webbsida kommer man direkt in på årets evenemangskalender.
Vi hoppas att stadens alla föreningar och organisationer
utser ett evenemang inom sin verksamhet till en
del av jubileumsåret. Kontakta mig så kan evenemanget antecknas
i evenemangskalendern, varefter ni har rätt att använda
jubileumslogon i annonseringen!
13
Ystävyyskaupunkien edustajat kokoontuivat suunnittelemaan
Pohjoismaisia päiviä.
Vänorternas representanter samlades för att
planera Nordiska Dagar: Alf Mylläri, Pauliina
Holmqvist och Kaija Jestoi från Karleby, Eldbjørg
Hogstad från Kristiansund i Norge, Håkan
Salomonsson från Härnösand i Sverige och
Christina Christensen från Fredericia i Danmark.
Jubileumsåret syns på alla stadens verksamhetsplatser
och inrättningar på ett sätt som passar
respektive åldersgrupp. T.ex. skolornas undervisningsprogram
har byggts upp så att eleverna i år
får en extra stor ranson lokalhistora.
Många gästbesök väntas!
Jestoi betonar att jubileumsåret precis har börjat och goda
idéer tas emot med tacksamhet.
– Ett av jubileumsårets mål är att lära känna varandra allt
bättre. Som exempel kan nämnas att Mellersta Österbottens
Kammarorkester och Karleby stadsteater planerar besök
till de anslutna kommunerna, och Karleby Guideförening
arrangerar under sommarens lopp avgiftsfria rundturer både
på Karlebyområdet före kommunsammanslagningen och i de
anslutna kommunerna.
En viktig del av jubileumsåret utgör också evenemang som
traditionsenligt ingått i Karlebys sommar, exempelvis Veneziaden
och Gamle Calles vecka, och under dessa evenemang
kommer jubileumsåret att framträda på många sätt.
Karleby hade också tur på så sätt att De Nordiska Dagarna,
som arrangeras vart åttonde år i Karleby, hålls just precis
i sommar i Karleby. I månadsskiftet juni-juli anländer 600
gäster från vänorterna i Sverige, Norge och Danmark till
Karleby för att fi ra.
– De Nordiska Dagarna har redan en över 60 år lång historia
bakom sig. Största delen av gästerna är alltid ungdomar
och barn, programmet innehåller mycket idrott och musik.
Varje gång dagarna fi ras har vänorternas ungdomar övat in
en musikal. Under våren övar ungdomarna i sina hemstäder
och samlas till gemensamma övningar ett par dagar innan De
Nordiska Dagarna inleds. I år hoppas vi innerligt att vädret
onsdagskvällen den 30 juni är vackert, eftersom musikalen
arrangeras utomhus på Salutorget mitt i torglivet. Överraskande
nog handlar musikalen om Karlebys historia!
toripäivä vuodelta 1954

Teksti: Johanna Rantanen Kuvat: Aki Paavola
/ LIIKETTÄ / TAPAHTUMIA / ILMIÖITÄ /
Talviuinnista terveyttä
ja Kokkolan avannosta SM-mitaleita
Maaliskuun ensimmäisenä viikonloppuna Kokkolassa
Mustakarilla taistellaan avantouinnin
SM-mitaleista. Viikonlopuksi kaupunkiin odotetaan
yli tuhatta avantouintiin hurahtanutta uimaria.
Yksi kilpailun puuhamiehistä, City Kokkolan Kari Moilanen,
odottaa viikonloppua intomielin.
– Avantouimareilla on keskenään aivan valtavan hyvä henki.
Luvassa on mukava tapahtuma, viihteellinen hyvän mielen
viikonloppu. Kilpauintia ja pulahduksia, kalasoppaa, kahvia ja
kuumaa makkaraa.
SM-mitaleita on viikonlopun aikana jaossa runsaasti, kaikkiaan
23 kultaa, kun sarjoja on iän mukaan sekä miehille että
naisille kymmenen ja lisäksi vielä kolme viestisarjaa.
– Voi uida myös ilman ajanottoa ja aloittelijat voivat ilmoittautua
Kuutti-sarjaan, jossa on tarkoitus vain reippaasti kastautua.
Toivomme erityisesti, että esimerkiksi työ- ja harrastusporukat
innostuisivat Kuutti-pulahduksista!
SM-kisojen järjestelytoimikuntaa johtaa yli 30 vuotta avantouintia
harrastanut Matti Rotinen.
– Olin omassa mielessäni suunnitellut jo vuosia, että olisi
mahtavaa saada SM-kisat Kokkolaan. Nyt olen todella ylpeä,
että pääsemme kisat järjestämään. Kaikki järjestelyt ovat
edenneet erittäin hyvin ja aikataulut ovat pitäneet. Viimeisen
kisanalusviikon suuri ponnistus on saada hyvä avanto uimareille.
Oulusta on meille annettu neuvoja ja luvattu myös apua
avannontekoon.
Terveyttä avannosta
Kokkolassa SM-kilpailu toimii samalla lähtölaukauksena "Terveyttä
avannosta" -hankkeelle, jota vetää Suomen Ladun
Mariia Yrjö-Koskinen. Kampanjassa ovat mukana mm. Rovaniemi,
Oulu, Kalajoki ja Kokkolan liikuntatoimi.
– Tarkoituksena on innostaa ihmisiä talviuimareiksi, kertoa
avantouinnin terveysvaikutuksista ja kouluttaa myös vetäjiä
14
Kokkolan Avantouintiseura Kuutin uimarit tsemppaavat toisiaan
tuleviin SM-kisoihin. Edessä vasemmalta: Kari Ås, Katja Isopahkala
ja Pirkko Yrjänä. Takana vasemmalta: Tapani Poikkijoki ja Ari
Määttänen.
avantouintiporukoille. Kokkolassa aktiiviharrastajia on vasta
alle parisataa, esimerkiksi Imatralla talviuintiseuraan kuuluu yli
800 harrastajaa.
Vankalla kokemuksella, 2–3 kertaa viikossa yli 30 vuotta,
Matti Rotinen luettelee omalla kohdallaan ja avantouintipiireissä
huomaamiaan vaikutuksia.
– Itselläni migreeni jäi avantoon ja monet ovat saaneet
avannosta apua erilaisiin kipuihin, esimerkiksi kudosreumaan.
Minä olen jäänyt koukkuun avantouintiin. Avannossa käytyäni
mielessäni jo lasken sitä, milloin pääsen seuraavan kerran.
Myös Moilanen on hurahtanut avantouintiin ja huomannut
kylmänsietokykynsä kasvaneen.
– Varpaita ei yhtään palele keittiön kylmällä kivilattialla! Avantouinnista
voisi tulla jopa yksi energiansäästökeino. Kun kylmänsietokyky
paranee niin huonelämpötiloja voisi vähän laskea,
varsinkin makuuhuoneesta – viileässä nukkuu paremmin!
Lisätietoja tapahtumasta: www.sm-avantouinti2010.com

Teksti: Johanna Rantanen Kuva: Aki Paavola
Asuntomessuilla hyvä tahti päällä!
Pakkaspäivänä aamukahveja tulevan kotinsa pihamaalla juovalla
Ville, Pinja (1v.) ja Outi Sammallahden perheellä
ovat rakennussuunnitelmat selvillä.
– Kunhan paalutukset saadaan tehtyä, niin
sitten se on vain tiiltä tiilen perään, Ville
Sammallahti naurahtaa.
Kokkolan asuntomessujen valmistelut ovat edenneet
suorastaan loistavasti.
– Kaikki tontit on varattu, kunnallistekniikkaa rakennetaan
parhaillaan, pienvenesatama ruopataan ennen
lintujen pesimäkauden alkua ja kerrostalojen ennakkomarkkinointi
on lähtenyt hyvin liikkeelle, Kokkolan
asuntomessujen projektipäällikkö Touko Rauma kertaa
tuoreimpia tapahtumia.
Maalis–huhtikuulla toiminta asuntomessualueella alkaa
vilkastua päivä päivältä, kun rakennustyöt pääsevät
kunnolla vauhtiin.
– Ensin alkavat paalutustyöt ja sen jälkeen perustusten
tekeminen. Huhtikuussa on varmasti jo kova kuhina
päällä ja ensimmäiset seinät alkavat nousta!
/ LIIKETTÄ / TAPAHTUMIA / ILMIÖITÄ /
15
Teksti: Johanna Rantanen Kuva: Aki Paavola
Peltokorpeen
upouusi päiväkoti
Elokuussa 2009 avasi ovensa ensi kertaa Peltokorven
upouusi päiväkoti Peltokorven koulun vieressä.
Uuden päiväkodin myötä Peltokorven ryhmis lopetti
toimintansa ja Ryhmiksen tilat siirtyivät iltapäiväkerhon
käyttöön.
– Päiväkoti tuli tarpeeseen ja ensimmäinen puolivuotta
on kulunut todella nopeasti. Meillä on kaksi
ryhmää, 1–5-vuotialle tarkoitettu Peltohiiret, jossa
on 21 lasta ja eskariryhmä, jossa on 16 lasta. Kaikki
paikat tulivat heti täyteen, vastuulastentarhanopettaja
Satu Soikkeli kertoo.

Teksti: Johanna Rantanen Kuvat: Tomi Hirvinen, Aki Paavola
Käännös: Carita Mäki-Ullakko
Hallinnon hallittu muutos
Kaupungin hallinnossa tapahtui vuodenvaihteessa merkittävä
muutos. Varhaiskasvatus siirtyi sosiaali- ja terveystoimesta sivistystoimeen.
Muutos on sujunut niin jouhevasti, hyvässä hengessä
ja sulassa sovussa, ettei se ole edes ylittänyt uutiskynnystä.
– Asiakkaittemme kannalta oikeastaan
mikään ei ole muuttunut ja päivähoitoa
koskeva lainsäädäntö ei ole muuttunut
mitenkään. Logo ja yhteystiedot
lomakkeen nurkassa vaihtuvat, mutta siitäkään
ei tarvitse suurta huolta kantaa,
vanhat lomakkeet kelpaavat edelleen,
varhaiskasvatuksen palvelujohtaja Kai
Kytölaakso toteaa.
Muutoksen myötä hallinnossa tapahtui
kuitenkin merkittävä fyysinen muutto,
kun varhaiskasvatuksen hallinnon henkilökunta
muutti kaupungintalolta torin
poikki sivistyskeskuksen uusiin tiloihin
Rantakadun ja Torikadun kulmaan. Alaovi
on sama Yleisradion kanssa ja osoite on
Rantakatu 16. Sivistyskeskuksen yhteinen
palvelupiste on viidennessä kerroksessa
ja varhaiskasvatuksen hallintohenkilöstö
kuudennessa.
– Tänne ei ole kovin helppo tulla lastenvaunujen
kanssa, mutta palvelemme
toki asiakkaitamme niin kuin aikaisemminkin.
Päivähoitohakemukset voi jättää
En väl genomförd ändring av förvaltningen
I början av året övergick småbarnsfostran från social- och
hälsoväsendet till bildningsväsendet. Ändringen har skett så
gott som obemärkt, så smidigt och smärtfritt har den genomförts.
– Våra klienter märker ändringen knappast alls. Den första
synliga ändringen är att logon och kontaktuppgifterna på
blanketterna ändrar, men inte heller den är så betydande, de
gamla blanketterna kan fortsättningsvis användas, berättar Kai
Kytölaakso, servicedirektören för småbarnsfostran.
Förvaltningsändringen innebar dock en stor fysisk ändring
då den administrativa personalen inom barndagvården
och småbarnsfostran fl yttade från stadshuset till bildningscentralens
nya utrymmen i hörnet av Strandgatan och
Torggatan. Ingången på bottenplanen är gemensam med
Yleisradio och adressen är Strandgatan 16. Bildningscentralens
gemensamma kundtjänst fi nns på femte våningen och
personalen inom och småbarnsfostrans förvaltning fi nns på
sjätte våningen.
kaupungintalon sosiaalineuvontapisteeseen
kuten ennenkin, Kytölaakso lupaa.
Miksi näin?
Kokkola ei suinkaan ole hätäisimmästä
päästä, vastaavat muutos on toteutettu
ennen Kokkolaa jo kymmenissä Suomen
kunnissa ja kaupungeissa. Omalta osaltaan
muutoksen toteuttamiseen on vaikuttanut
myös kuntaliitos ja terveyskeskuskuntayhtymän
purkautuminen, joiden myötä
kaupungin hallintoa on uudelleenjärjestelty
enemmänkin. Niinpä tämäkin, jo pitempään
hautunut muutos, liittyi luontevaksi
osaksi tapahtumaketjua.
16
– Nythän on oikeastaan tapahtunut
vasta fyysinen muutto ja hallinnollinen
muutos, varsinainen työ on vasta aluillaan,
sivistysjohtaja Peter Johnson korostaa.
– Emme ole toteuttamassa mitään
kertaratkaisua äkkirytinällä pelkästä
muutoksen ilosta, vaan etenemme rauhallisesti
ja kehittämisen näkökulmaa
vaalien. Tavoitteemme on, että kehitämme
palveluamme vastaamaan asiakkaittemme
tarpeita entistä paremmin, Johnson
lupaa.
Kytölaakso ja Johnson toteavat, että
muutos vahvistaa kasvatuksellisen jatkumon
syntyä.
– Det är inte speciellt lätt att komma hit upp med barnvagn,
men vi betjänar naturligtvis våra klienter som förr. Ansökan
om barndagvård kan lämnas in vid stadshusets socialrådgivning
precis som förr, lovar Kytölaakso.
Kytölaakso konstaterar att i ärenden som gäller småbarnsfostran
har fi nskan och svenskan en lika jämnstark ställning
som förr.
– De båda språkgrupperna utvecklas på samma sätt. Inom
småbarnsfostran har det alltid funnits både tvåspråkiga daghem
och skilt fi nsk- och svenskspråkiga daghem samt familjedagvårdare.
– I skolvärlden förutsätter lagstiftningen en egen organisation
och egna organ för det fi nskspråkiga och svenskspråkiga
undervisningsväsendet. Lagstiftningen för småbarnsfostran
innehåller inte samma förpliktelse, upplyser skoldirektör
Peter Johnson.
– Oberoende av modersmål är ett barn alltid ett barn och
alla erbjuds samma service, sammanfattar Kytölaakso!

– Toki varhaiskasvatus on aina tehnyt yhteistyötä opetustoimen
kanssa, mutta nyt olemme entistä tiiviimmin tekemisissä.
Nyt fyysisetkin muutokset parantavat yhteistyön mahdollisuuksia.
Tämä näkyy myös konkreettisissa investoinneissa.
Esimerkiksi 1970-luvun puolivälissä Koivuhaan koulu ja päiväkoti
rakennettiin 13 metriä toisistaan erilleen, koska sektoriajattelu
oli voimissaan. Nyt ne remontin yhteydessä kiinnitetään
yhteen ja yhteistyö tiivistyy koko ajan!
Hyvänä koetaan myös se, että muutoksen myötä sama lautakunta
käsittelee sekä varhaiskasvatuksen, päivähoidon että
opetustoimen investoinnit, jolloin päällekkäisyyksiltä vältytään.
Kytölaakso uskoo hyvän yhteistyön sosiaali- ja terveystoimen
henkilöstön kanssa jatkuvan ja katsoo valoisasti eteenpäin.
– Opetustoimen kanssa yhteistyö syvenee tästä eteenpäin.
Ihmisistähän tämä työ on aina kiinni. Uskon, että meillä riittää
halua nähdä yhteistyö siitä näkökulmasta, että me kaikki
teemme töitä lasten eteen ja haluamme tuottaa hyviä palveluita
kuntalaisille.
Myös Nahkurin päiväkodinjohtaja Tea Bjon, kiertävä erityislastentarhaopettaja
Pirjo Harjupatana ja varhaiskasvatuksen
palvelupäällikkö Pirjo Paavolainen yhtyvät esimiestensä
positiivisiin käsityksiin.
– Muutokseen on suhtauduttu hyvin positiivisesti ja kentällä
työntekijät ovat rauhallisella mielellä. Päiväkodin johtajana uskon
myös, että muutoksen myötä yhteistyö koulujen kanssa
on entistä luontevampaa, Bjon toteaa.
– Työ on vasta alussa ja eteen tulee varmasti paljon uusia
yhteistyömahdollisuuksia, joista emme vielä ole edes tietoisia,
Harjupatana ja Paavolainen uskovat.
17
Varhaiskasvatuspalveluiden toimistojen yhteystiedot
ja puhelinpalveluajat: Kontaktuppgifter och telefontider
för service inom småbarnsfostran:
Kaupungintalo/Sosiaalineuvontapiste
Stadshuset/Socialrådgivningen
puh./ tfn (06) 8289 434, os. Kauppatori 5, 67100 Kokkola /
adr. Salutorget 5, 67100 Karleby
Päivähoitotoimisto/palvelusihteerit:
Dagvårdsbyrån/servicesekreterare:
puh. / tfn (06) 8289 443, (06) 8289 447, puhelinaika joka
arkipäivä klo 10 - 11, telefontid alla vardagar kl. 10 - 11,
os. Rantakatu 16, 6. krs, 67100 Kokkola /
adr. Strandgatan 16, 6 vån., 67100 Karleby
Perhepäivähoito: Familjedagvård:
puh. / tfn (06) 8289 404, os. Isokatu 15 B, 3. krs, 67100
Kokkola / adr. Storgatan 15 B, 3 vån., 67100 Karleby
Aluetoimistot/Toimistosihteerit:
Kommundelskontorer/Byråsekreterare:
Kälviän aluetoimisto/ Kommundelskontoret i Kelviå
puh. / tfn (06) 8288 612, os. Kälviäntie 24, 68300 Kälviä /
adr. Kelviåvägen 24, 68300 Kelviå
Lohtajan aluetoimisto / Kommundelskontoret i Lochteå
puh. / tfn (06) 8812 234, os. Lokaniituntie 1, 68230 Lohtaja /
adr. Lokaniituntie 1, 68230 Lochteå
Ullavan aluetoimisto / Kommundelskontoret i Ullava
puh. / tfn (06) 8884 523, os. Ullavantie 672, 68370 Ullava /
adr. Ullavavägen 672, 68370 Ullava

Teksti: Johanna Rantanen Kuva: Aki Paavola
Varainhankinnalla
vahvempi yliopistokeskus
Tämän vuoden alussa voimaan astunut
uusi yliopistolaki toi ison muutoksen yliopistojen
ja sitä kautta yliopistokeskusten
rahoitukseen. Uuden lain myötä yliopistojen
harteille on siirtynyt aiempaa
suurempi vastuu omasta taloudestaan.
Uudessa tilanteessa valtio tukee yliopistojen
rahastoiden kartuttamista tämän
vuoden loppuun saakka siten, että
jokainen yliopistolle lahjoitettu euro tuo
tullessaan 2,5-kertaisen summan julkista
rahaa. Miljoonan lahjoitus kasvaa siten
3,5 miljoonan euron pääomaksi. Merkittävä
asia on myös se, että lahjoitukset
ovat yrityksille ja yksityishenkilöille ve-
rovähennyskelpoisia vuosittain 250 000
euroon saakka.
Lahjoituksella
pysyvä vaikutus
Kokkolan yliopistokeskus Chydeniuksen
johtaja Mikko Viitasalo korostaa lahjoituksen
pysyvää vaikutusta.
– Nyt tehtävällä keräyksellä on vipuvoimaa
vuosia eteenpäin. Kerrytettyyn
pääomaan ei kajota, mutta alueeltamme
saatujen pääomien tuotto ohjataan
tänne takaisin, näin on yliopistojen kanssa
sovittu. Omalta alueeltamme saatavat
lahjoitukset varmistavat yliopistokeskuk-
Yllä: Koko koulu yhteispotretissa
keväällä 1961,
Pentti Piispanen raameissa
lyhdyn sisällä.
Vasemmalla: Sähköasentajaksi
opiskeleva Jonna
Sääksjärvi
18
sen olemassaoloa ja toimintaa eteenpäin.
Lahjoituksia voi tehdä Kokkolan yliopistokeskuksessa
aktiivisesti toimiville
yliopistoille, joista ylivoimaisesti suurin
on Jyväskylän yliopisto yli 80 prosentin
osuudella. Muita Kokkolan yliopistokeskuksessa
toimivia yliopistoja ovat Oulun
ja Vaasan yliopistot.
Viitasalo heittää haasteen alueemme
kunnille ja yrityksille.
– Kunnat voisivat lahjoittaa 3–5 euroa
asukasta kohti ja yritykset 100–150 euroa
työntekijää kohti. Lahjoitukset auttavat
kehittämään molemminpuolista
Lisätietoja: Kokkolan yliopistokeskus Chydenius, johtaja Mikko Viitasalo, www.jyu.fi /yliopistontukijat
www.oulu.fi /varainhankinta, www.uwasa.fi /yliopistorahasto
Kokkolan ammattiopisto
50 vuotta!
Kokkolan ammattiopiston, alun perin ammattikoulun,
ensimmäinen lukuvuosi käynnistyi elokuussa
1960. Alussa opintolinjoja oli viisi: viilaaja-koneistaja,
autonasentaja, utonasentaja, sähköasentaja, aja,
pukuompelija ja keittäjä. Opiskel Opiskelijoita oli 66 6 ja
opettajia seitsemän. emän.
50 vuodessa sa Kokkolan ammatt ammattiopistosta am- am-
mattilaisen paperit on saanut jo jo noin 14 000
opiskelijaa. Tänä päivänä perustutkintoja perustu on 15
ja koulutusohjelmia 19, opiskelijoita opiskelijo noin 1050. 50.
Perustavoite Perustavoite on pysynyt ennallaan: ennall kouluttaa taa
päteviä eri alojen ammattilaisia.
ammattilaisia.
Ensimmäinen nsimmäinen lukuvuosi opiskeltiin vuokrati vuokratiloissa Svenska Gårdenissa,
nissa, osoitteessa Vesitorninkatu 2–4. Van Vanhasta ja komeasta asta
puurakennuksesta akennuksesta on jäljellä enää pieni oosa
muuria. Syksyllä syllä

sitoutumista, sekä alue yliopistokeskukseen
että yliopistokeskus alueeseen. Toivon,
että kaikki ymmärtävät sen, kuinka
tärkeä yliopistokeskus on alueemme hyvinvoinnin
ja kilpailukyvyn kehitykselle.
Täällä tehdään muun muassa paljon monipuolista
tutkimustyötä, joka hyödyttää
merkittävästi alueemme kärkitoimialoja.
Aallon voima
Viitasalo kokee uuden roolinsa rahankeräyksen
nokkamiehenä haastavaksi.
Erityisesti hän toivoo, että valtio pitäisi
pääomituksen edellytyksiä yllä jatkossakin
ja antaisi lisäaikaa lahjoitusten keräämiselle.
– On turha toivo, että kaikki edellytetyt
miljoonat saadaan syvimmän laman
aikana kerättyä. Tilannetta on myös
kärjistänyt se, että valtio on kanavoinut
merkittävästi lisärahoitusta upouudelle
Aalto yliopistolle. Yliopistoja on kohdeltu
eriarvoisesti ja Aalto on saanut rahoituksessa
paljon etumatkaa muihin verrattuna.
1961 koulunkäynti alkoi uusissa, vielä keskeneräisissä tiloissa
Torkinmäellä. Paikka on edelleen sama, mutta 50 vuodessa tiloja
on laajennettu ja remontoitu useaan otteeseen.
Ensimmäisellä vuosikurssilla opiskelivat muiden muassa
Pentti Piispanen autonasentajaksi ja Ritva Viinikka (o.s. Laitala)
ensin keittäjäksi, sitten laitoskeittäjäksi. Molemmilla on
koulusta hyviä muistoja.
– Täältä sai työelämään hyvät eväät. Töihin tultiin kysymään
jo ennen en valmistumista!
Ammattiopiston rehtorina pa pari vuotta toiminut Sirkku
Purontaus toteaa, että ammattiopiston ammattio synty, kasvu ja kehitys
henkilöityvät vahvasti opetusneuv opetusneuvos, ammattikasvattaja Pentti
Jokelaan.
– Koulu lähti nollasta liikkeelle
ja 30 vuodessa koko sen
ajan rehtorina
toiminut Pentti Jokela rakensi ammattiopistosta
todella suuren jja
monialaisen, jatkuvasti kehityksen hermolla
olevan opinahjon. Jo Jokelan vahvaa työtä jatkoi viisi vuotta apu-
laisrehtorina ja 12 vuot vuotta rehtorina toiminut Raita Salminen.
Martti Rajala toimi välissä jjohtavana
rehtorina vuosina 1990–
1995. 5.
Käytännönläheisyys nönläheisyys ja ty työelämäyhteydet
Tärkeä osa ammattiopiston mmattiopiston jokapäi jokapäiväistä toimintaa ovat alusta
saakka olleet kiinteät ja toimivat ttyöelämäyhteydet.
Kolmi-
19
vuotisista opinnoista vähintään 20 viikkoa on työssäoppimista,
mikä on monelle nuorelle väylä ensimmäiseen työpaikkaan.
Yksi tyytyväisistä opiskelijoista on tulevana keväänä sähköasentajaksi
valmistuva Jonna Sääksjärvi, ammattiopiston opiskelijakunnan
johtokunnan sihteeri.
– Yläasteella minua yritettiin vängällä patistaa lukioon, mutta
pidin pääni. Minusta on mukavaa oppia tekemällä, ei pelkästään
lukemalla.
Parhaillaan Jonna hakee töitä kesäksi ja toivoo töiden jatkuvan
kesän jälkeenkin, pätevänä ammattilaisena.
Vetovoima kasvanut
Rehtori Purontaus toteaa tyytyväisenä, että ammatillisen koulutuksen
vetovoima on viime vuosina ollut jatkuvassa kasvussa.
– Ammattiopiston kautta on nykyään myös erinomaiset jatko-opintomahdollisuudet.
Enää ei ole putkenpäitä, joihin opintoväylä
katkeaa. Käytännön taitojen ja vankan osaamisen päälle
on suotuista rakentaa alansa syvempää tietotaitoa.
Kokkolan ammattiopisto on tänä päivänä suosittu opinahjo,
jonka haetuimmille linjoille pääsy on kova juttu. Kovasta tasosta
kertoo myös jatkuva menestys ammattiin opiskeleville
suunnatuissa Taitaja-kisoissa. SM-mitaleita ropisee vuosittain,
EM- ja MM-kisoissakin on pärjätty hienosti!
Teksti: Johanna Rantanen Kuvat: Aki Paavola, Pentti Piispanen

Teksti: Saila Suominen Kuvat: Tomi Hirvinen Käännös: Carita Mäki-Ullakko
Päivystysvastaanotto on tarkoitettu tilanteisiin,
jotka vaativat kiireellistä hoitoa. Arkipäivisin
virka-ajalla päivystysvastaanotto järjestetään
omalla terveysasemalla, mutta ilta-,
pyhäpäivä-, viikonloppu- ja yöpäivystys järjestetään
Kokkolassa yhteispäivystyksenä. Yhteispäivystys
tarkoittaa perusterveydenhuollon
ja erikoissairaanhoidon ns. yhden oven päivystystä.
Potilaan saavuttua päivystysvastaanotolle
hänet ohjataan hoitotarpeen arvioinnin
jälkeen joko yleislääketieteen- tai erikoissairaanhoidon
jatkotoimenpiteisiin.
Keski-Pohjanmaan erikoissairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymän
yhteispäivystys on toiminut Keski-Pohjanmaan keskussairaalassa
noin puolitoista vuotta.
– Laajasta alueesta vastaavia yhteispäivystyksiä muodostamalla
on pyritty laskemaan päivystysvalmiuden ylläpidon
kustannuksia, pohtii yhteispäivystyksen tuore ylilääkäri Risto
Hannula syitä yhteispäivystysten yleistymiseen.
Osastonhoitaja Jukka Aro arvioi käytännönläheisesti, että
tärkein syy lienee pienten terveyskeskusten vaikeudet löytää
virka-ajan ulkopuolella tehtävään päivystykseen riittävä
määrä lääkäreitä. Muina syinä nousevat esille tarve syventää
yhteistyötä terveyskeskuksissa tehtävän perusterveydenhoidon
ja keskussairaalan tuottaman erikoissairaanhoidon välillä.
Lisäksi säästetään aikaa ja rahaa, kun potilas voidaan päi-
…Terveydenhuolto
YHTEISPÄIVYSTYS
ON TOIMIVA RATKAISU
20
vystysvastaanotolta tarpeen niin vaatiessa siirtää suoraan
erikoissairaanhoidon asiakkaaksi ilman erillistä lähetettä terveyskeskuslääkäriltä.
Yhteispäivystys Kokkolassa on Hannulan ja Aron mukaan
osoittautunut toimivaksi ratkaisuksi.
– Potilaan näkökulmasta katsoen yhdessä paikassa virkaajan
ulkopuolella toimiva päivystys on selkeä; tiedetään mihin
otetaan yhteyttä ja mihin tullaan, tuumailee Aro.
Matkat vastaanotolle tosin muodostuvat helposti aika pitkiksi,
kun päivystysalueet ovat yhä laajempia.
– Kela korvaa tarvittavan taksikyydin suorakorvauksella ja
oman auton käytön hakemuksen mukaisesti potilaalle, opastaa
osastonhoitaja Aro.
Samjouren
– samma dörr för alla
Yhteispäivystyksen sisäänkäynti
sijaitsee Pohjoisen ohikulkutien
puolella sairaalarakennuksen
länsipäässä.
Samjourens ingång fi nns på
Norra omfartsvägens sida i västra
ändan av sjukhusbyggnaden.
Jourmottagningen är avsedd för situationer då det
krävs snabb vård. Vardagar under tjänstetid ordnas
jourmottagningen på den egna hälsostationen, men
kvälls-, helgdags-, veckosluts- och nattjour ordnas i
Karleby som samjour. Med samjour avses jour inom
primärhälsovården och specialsjukvården enligt den
s.k. principen en-dörr-in. Då patienten anländer till
jourmottagningen görs en bedömning av vårdbehovet,
varefter patienten styrs endera till allmänmedicin
eller specialsjukvård för fortsatta åtgärder.

Henkeä uhkaavassa tilanteessa soita suoraan
hätänumeroon 112
Ennen päivystykseen lähtöä kannattaa aina soittaa ensin
terveysasemalle tai puhelinneuvontaan hoidon tarpeen
arviointia varten.
Päivystysvastaanotto virka-aikaan arkisin klo 8.00 - 16.00
omalla terveysasemalla. Ota yhteyttä pääterveysasemaan,
mikäli oma terveysasemasi on suljettuna.
Pääterveysasema
ma - pe klo 8.00 - 16.00, puhelinneuvonta (06) 828 7350
Koivuhaan terveysasema
ma - to klo 8.00 - 16.00, pe klo 8.00 - 14.00,
puh. (06) 828 7580
Kälviän terveysasema
ma - pe klo 8.00 - 16.00, puh. (06) 828 7700
Lohtajan terveysasema
ma - pe klo 8.00 - 16.00, puh. (06) 828 7750
Ullavan terveysasema
ma, ke klo 8.00 - 16.00, to klo 8.00 - 12.00,
puh. (06) 889 503
Kruunupyyn terveysasema
ma - ke, pe klo 8.00 - 15.30, puh. (06) 834 3301
Alavetelin terveysasema
ma, ke klo 8.00 - 15.30, pe klo 8.00 - 12.00,
puh. (06) 834 3388
Teerijärven terveysasema
ma - ti, to - pe klo 8.00 - 15.30, puh. (06) 834 3730
Päivystys muina kuin virka-aikoina
Yhteispäivystys Keski-Pohjanmaan keskussairaalassa. Vastaanotto
arkisin klo 16.00 - 8.00, viikonloppuisin ja juhlapyhinä
klo 8.00 - 8.00. Puhelinneuvonta (06) 826 4500.
21
I livshotande situation ring den allmänna
nödnummern 112
Telefonsamtal till hälsostationen eller jourens telefonrådgivning
för bedömning av vårdbehov är att rekommendera
innan ni åker till mottagningen.
Jour vardagar kl. 8.00 - 16.00 på den egna hälsostationen.
Kontakta huvudhälsostationen, ifall den egna hälsostationen
är stängd.
Huvudhälsostation
mån - fre kl. 8.00 - 16.00, telefonrådgivning (06) 828 73 50
Björkhagens hälsostation
mån - tors kl. 8.00 - 16.00, fre kl. 8.00 - 14.00,
tfn (06) 828 75 80
Kelviå hälsostation
mån - fre kl. 8.00 - 16.00, tfn (06) 828 77 00
Lochteå hälsostation
mån - fre kl. 8.00 - 16.00, tfn (06) 828 77 50
Ullava hälsostation
mån, ons kl. 8.00 - 16.00, tors kl. 8.00 - 12.00,
tfn (06) 88 95 03
Kronoby hälsostation
mån - ons, fre kl. 8.00 - 15.30, tfn (06) 834 33 01
Nedervetil hälsostation
mån, ons kl. 8.00 - 15.30, fre kl. 8.00 - 12.00,
tfn (06) 834 33 88
Terjärv hälsostation
mån - tis, tors - fre kl. 8.00 - 15.30, tfn (06) 834 37 30
Jour övriga tider
Samjour vid Mellersta Österbottens Centralsjukhus. Mottagning
på vardagarna kl. 16.00 - 8.00, veckoslut och helgdagar
kl. 8.00 - 8.00. Telefonrådgivning (06) 826 45 00.
…Terveydenh

uolto
Teksti: Petra Skantsi Kuva: Tomi Hirvinen
När tanden värker
är hjälpen nära
När man drabbas av akut tandvärk kan man inte vänta på en
tid till tandvården utan man behöver hjälp direkt. Då är det
skönt att veta att det fi nns jourtider inom tandvården oavsett
om det är vardag eller helg.
Ledande övertandläkare Martti Lilja
och avdelningsskötare Anna-Liisa Nikkarikoski
berättar att tandvårdens jour
fungerar mycket bra i Karleby och Kronoby,
klienterna är nöjda. Enligt vårdgarantin
ska varje fi nländare som behöver
brådskande hjälp med tandvärk eller
andra akuta tandproblem få hjälp inom
ett till tre dagar och i Karleby får man
hjälp inom ett till två dagar vilket betyder
att vårdgarantin uppfylls.
Akuta tandproblem
Eftersom tandläkartiderna bokas fl era
månader på förhand har varje tandläkare
dagligen några lediga tider för akuta fall
som inte kan vänta. Nikkarikoski berättar
att målet är att också de akuta fallen ska
behandlas av den egna tandläkaren, som
sedan kan fortsätta ge vård efter att det
akuta problemet åtgärdats
Veckoslutsjouren däremot sköts av
ett arbetspar bestående av en tandläkare
och en tandsköterska som hyrts av
MedOne. Såväl lördagar som söndagar
betjänar de ett område med 140 000
invånare. Det betyder att de mest långväga
patienterna kommer från Pyhäjärvi,
Perho och Alavieska. De som har en svår
smärta är beredda att köra långt för att
få hjälp har övertandläkare Lilja konstaterat.
Besökarantalet är ca 7-8 klienter
per dag.
Lördagar och söndagar mellan klockan
9 och 11 är dörren till veckoslutsjouren
på huvudhälsostationens tandläkarmottagning
på Mariegatan öppen. Då kan
den som har svår tandvärk komma in
och hjälp ges i ankomstordning. Under
ovannämnda tid tar man också emot telefonsamtal.
Sök vård i tid
Lilja och Nikkarikoski poängterar att under
jourtiderna behandlas endast de
som verkligen är i behov av första hjälp
för att lindra sin akuta smärta. Smärta
som behandlas då ska vara så svår att
den stör nattsömnen och att värkmediciner
inte längre ger lindring. Första hjälp
kan man också få om man har blödning
som inte avtar, kraftig svullnad som ger
22
andnings- och sväljsvårigheter eller en
färsk tandskada som ger en svårigheter
att andas, svälja och äta. Även en tand
som lossnat i en olycka åtgärdas.
Vart femte besök inom tandvården
i Karleby är ett jourbesök, berättar Lilja.
Det betyder att vi borde lära oss
att kontakta tandvården i tid innan våra
tandproblem blir akuta. Nikkarikoski
konstaterar att alla under 18 år får en
kallelse till tandvården, efter det måste vi
själva ta ansvar för våra tandläkarbesök.
Den systematiska tandvården lider av de
många jourbesöken.
I Karleby är väntetiden till ett kontrollbesök
hos tandläkaren ca ett halvt
år och efter det tar det ett par månader
tills man får vård. Det kräver tålamod av
klienterna. I väntan på en tandläkartid
kan många få hjälp med sina tandproblem
av en tandhygienist har Nikkarikoski
upplevt. Därför har tandhygienisterna
fl er och fl er nöjda kunder.
Karleby stad upprätthåller totalt sex
tandläkarmottagningar i Karleby och tre
i Kronoby.

Kokkolan ja Kruunupyyn
hammaslääkäripäivystys
Arkena / Vardagar
Kokkolan kaupunki / suun terveydenhuolto
Keskitetty ajanvaraus (06) 8287 450
ma–to klo 8–16, pe ja juhlapyhien aattona 8–14
Ajat kiireelliseen hoitoon annetaan pääsääntöisesti saman
päivän aikana keskitetystä ajanvarauksesta.
Karleby stad / munhälsovård
Centraliserad tidsbeställning i huvudhälsostationen
(06) 828 74 50
må-to 8–16, fredagar och på helgdagsafton kl. 8–14.
Tiden fös brådskande vård ges under samma dag från
tidsbeställningen.
Kruunupyyn terveyspalvelut / suun terveydenhuolto
Kronoby hälsovård / tandvård
Ajanvaraus hammashoitoloihin arkisin klo 8–9.
Tidsbeställning från de olika mottagningarna,
vardagar kl. 8–9.
Kruunupyy (06) 8343 308 Kronoby
Alaveteli (06) 8343 387 Nedervetil
Teerijärvi I (06) 8343 345 Terjärv
Teerijärvi II (06) 8343 347 Terjärv
23
Övertandläkare Martti Lilja och avdelningsskötare
Anna-Liisa Nikkarikoski
…Terveydenh
Tandläkarjouren
i Karleby och Kronoby
Viikonloppuna ja juhlapyhinä /
På veckoslutet och helgdagar
Kokkolan terveyskeskuksen hammashoitola
Mariankatu 28, 67200 Kokkola
klo 9–11, puhelin (06) 828 7487. Asiakkaat hoidetaan saapumisjärjestyksessä
ilman ajanvarausta.
Päivystysaikana hoitoa annetaan vain kiireellistä ensiapua tarvitseville
ja tehdään ensiapuna tarpeelliset toimenpiteet.
Karleby stad, Huvudhälsostationens tandläkarmottagning
Mariegatan 28, 67200 Karleby
kl. 9–11, tfn. (06) 828 74 87. Klinterna vårdas i ankomstordning,
utan tidsbeställning.
Vid jouren utförs endast åtgärder som krävs som förstahjälp.
Päivystysaikana hoitoa annetaan vain kiireellistä ensiapua
tarvitseville ja tehdään ensiapuna tarpeelliset toimenpiteet.
Kiireellistä ensiapua tarvitset mikäli sinulla on:
- äkillinen kova kipu, joka häiritsee yöunta, ja johon särkylääke
ei enää auta
- verenvuoto, jota ei kotikonstein saada loppumaan
- voimakas turvotus, johon liittyy hengitys- tai nielemisvaikeuksia
tai korkea kuume
- hampaan irtoaminen tapaturmaisesti
- tuore hammasvamma, johon liittyy hengitys-, nielemis-, syömis-
tai suun avaamisvaikeuksia
Kiireellistä ensiapua et tarvitse mikäli sinulla on:
- useita päiviä jatkuneita, lieviä tai vähän haittaavia oireita
…
- lohkeama, paikan tai nastahampaan irtoaminen
- proteesin rikkoontuminen

teksti: Outi Yli-Arvo kuva: Tomi Hirvinen käännös: Carita Mäki-Ullakko
Liikennöintiä uusilla urilla
Kokkolan kaupungin liikennepalveluissa
on tapahtunut vastikään parikin uudistusta.
Kaupunkiliikenteen osalta vuoden
alussa otettiin käyttöön uusi, laajennettu
kaupunkilippu. Samaan aikaan käynnistyi
myös liitoskuntien sisäinen asiointiliikenne.
– Näissä asioissa ei sinällään ole mitään
uutta. Nyt matkustaminen on kuitenkin
edullisempaa ja lipputarjonta laajempaa.
Liitoskunnissa puolestaan on
ollut asiointiliikennettä aikaisemminkin,
mutta nyt käytännöt on yhtenäistetty,
kertoo Kokkolan kaupungin suunnittelupäällikkö
Ilkka Kangas.
Muutosten taustalla on vuosi sitten tapahtunut
kuntaliitos. Kangas myöntää, että
viime vuoden ajan liitoskuntien asukkaat
olivat vielä eriarvoisessa asemassa,
sillä liikennepalvelujen uudistamiseen
tähtäävät valmistelut eivät edenneet
kuntaliitoksen kanssa samassa tahdissa.
Valmistelussa jouduttiin ottamaan huomioon
muun muassa uusi joukkoliikennelaki,
joka astui voimaan vasta vuoden
2009 joulukuussa.
Viime vuoden ajan uudistusta valmisteltiin
siten, että liikennöintipalvelut olisivat
mahdollisimman tasavertaiset kaikille
kokkolalaisille. Kangas painottaa kaupunkilipun
käyttämisessä etenkin sen edullisuutta.
– Kaupunkilippu suosii säännöllistä
käyttämistä, jolloin matkustaminen tulee
todella paljon halvemmaksi kuin muut
sarjaliput tai yksittäisten lippujen käyttö.
Kaupunkilipulle vyöhykkeet
Kaupunkilippu muuttui vuoden alussa
niin, että liitoskuntien poisrajaamisesta
luovuttiin, ja lippuhinnat vaihtelevat
nyt vyöhykkeittäin. Jotta järjestelmä olisi
mahdollisimman yksinkertainen, vyöhykkeitä
on vain kaksi. Alle kymmenen
kilometrin pituisen matkan taittaa halvemmalla
kuin kymmenen kilometrin tai
sitä pitemmän matkan. Aikuisille, nuorille
ja lapsille on omat hintansa, kuten aikaisemminkin.
– Lasten lipuissa näitä vyöhykkeitä ei
kuitenkaan tunneta eli lapset maksavat
matkastaan saman verran koko Kokkolan
alueella, Ilkka Kangas kertoo.
Lastenlippu maksaa 23 euroa kuukaudessa
matkan pituudesta riippumatta.
Alle kymmenen kilometrin matkalta
12–18-vuotiaat nuoret maksavat 34 euroa
kuukaudessa, pitemmältä matkalta
56 euroa. Aikuisten, eli 19 vuotta täyttäneiden
lyhyempi matka maksaa kuukaudessa
45 euroa, pitempi 70 euroa.
Vaikka matkustaminen muuttui uuden
systeemin mukaan edullisemmaksi, muistuttaa
Kangas, että ratkaisuilla ei voi aina
miellyttää sataprosenttisesti kaikkia.
– Aina on joku, joka tuntee kärsineensä
vääryyttä. Joidenkin matkustajien kohdalla
vyöhykkeisyys on nostanut lipun
hintaa. Yksittäisen matkan hinta on aikuiselta
2,90–4,80 euroa matkan pituudesta
riippuen, 4–11-vuotiaat matkustavat
puoleen hintaan, sitä nuorempia pääsee
aina kaksi ilmaiseksi täyden hinnan maksaneen
aikuisen mukana.
Asiointia
maalta kirkonkylille
Kokkolan liitoskuntien alueella, Kälviällä,
Lohtajalla ja Ullavassa, on ollut maalta kirkonkylälle
suuntautuvaa asiointiliikennettä
jo pitkään. Vuoden alussa liitoskuntien
käytännöt on kuitenkin yhtenäistetty.
24
– Asiointiliikennettä kyliltä keskustaan
tapahtuu kerran viikossa. Periaatteessa
palvelu on avointa kaikille, eikä ketään
ole rajattu sen ulkopuolelle. Pääasiassa
sitä kuitenkin käyttävät autottomat sekä
vanhukset, suunnittelupäällikkö Kangas
kertoo.
Asiointiliikenteen edellytyksenä on, että
reitillä on matkustajia. Sen takia lähinnä
tilatakseilla ajettaville reiteille tulee ilmoittautua
viimeistään edellispäivänä klo
17 mennessä.
Ullavassa asiointiliikennettä ajetaan
kahdella reitillä. Sekä Läntän että Haapasalon
suunnalta tapahtuva liikennöinti
ajetaan torstaisin. Lohtajan Marinkaisista
ja Koskenkylältä pääsee kirkonkylälle
keskiviikkoisin, Uusikylältä ja Väliviirteeltä
maanantaisin. Kälviällä Ruotsalon suunnalta
kirkonkylälle ajetaan keskiviikkoisin
ja Honkiperältä torstaisin. Lisäksi Kälviällä
asiointiliikennettä tapahtuu myös Ridankylästä
keskiviikkoisin. Reitti on muihin
verrattuna hieman poikkeava, sillä siinä
hyödynnetään koulukuljetuksia. Päivät
ovat ohjeellisia ja ne voivat muuttua tarpeen
mukaan.
– Asiointiliikennöinti kirkonkylille tapahtuu
aamupäivisin, ja asiointiaikaa on
parisen tuntia, opastaa Kangas.
Hän muistuttaa, että asiointiliikennettä
on myös kantakaupungissa palveluliikenteen
nimikkeellä.
Kollektivtrafi ken har sina anhängare
På 1990- och 2000-talen sjönk antalet passagerare i kollektivtrafi ken, men i Karleby
har antalet redan en tid varit stabilt.
– De senaste åren har siffran inte ökat men inte heller minskat, vilket i och för sig
är positivt, berättar Karleby stads planeringschef Ilkka Kangas.
Enligt Kangas har Karlebys kompakta stadsstruktur inte gynnat kollektivtrafi ken före
kommunsammanslagningen. Leden för gång- och cykeltrafi k samt vägnätet är omfattande
och i gott skick, dessutom är avstånden korta.
Det minskade antalet passagerare i kollektivtrafi ken är inte enbart Karlebys problem,
samma fenomen förekommer också på annat håll. I framtiden kan situationen
emellertid ändras bl.a. på grund av miljöfrågor.
– Och om bränslepriset ständigt stiger kan kollektivtrafi kens popularitet igen öka.

Kaupunkiliikenteen linjat
Linja 1 RIMMI - VITIKKA - KOIVUHAKA
Linja 3 LINJA-AUTOASEMA - TORI - BODÖ - LINJA-AUTOASEMA
Linja 5 LINNUSPERÄ - KAUSTARI - VITSARI
Linja 6 KOKKOLA - SOKOJA - KOKKOLA
Linja 7 YKSPIHLAJA - KOIVUHAKA - SAIRAALA - MATKAHUOLTO - HALKOKARI -
RYTIMÄKI - TORI - SAIRAALA - KOIVUHAKA - YKSPIHLAJA
Linja 8 KOKKOLA - KOTKAMAA - KOKKOLA
Laajennettu kaupunkilippu
Alle 10 km 10 km tai yli
Lapset 23 €/kk 23 €/kk
Nuoret (12-18-vuotiaat) 34 €/kk 56 €/kk
Kokkolan kaupungin suunnittelupäällikkö Ilkka Kangas ja pysäkille saapuva linjan numero 7 bussi.
Aikuiset 45 €/kk 70 €/kk
25

Kuva: Aki Paavola
KAUPPA SE ON
JOKA KANNATTAA
Sana “kaupunki” on alun perin
tarkoittanut kauppapaikkaa.
Kokkolassa kauppa käy - kuten on käynyt
jo vuosisatojen ajan.
HANDEL GER
LIV OCH RÖRELSE
Städerna har ända från början
varit handelsplatser.
I Karleby är det fart på handeln –
liksom det har varit i era århundraden.
Vuosisatoja kaupunkilaiselämää Århundraden av stadsliv
26
Julkinen tiedote, jaetaan kaikkiin talouksiin
Offi ciellt meddelande, delas ut till alla hushåll
CREAMEDIA
Kuva: KpML