suomen geologinen kartta geological map of finland - Arkisto.gsf.fi
suomen geologinen kartta geological map of finland - Arkisto.gsf.fi
suomen geologinen kartta geological map of finland - Arkisto.gsf.fi
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
Kuva 7. Lohliarekasauma laakean notkon pohjalla,. Mahnalan<br />
kartttdehti, Myllykyla. Valok. J. Ahtiainen.<br />
Fig. 7. Bouder <strong>fi</strong>eld at bottom <strong>of</strong> flat holbzo. lklahnala <strong>map</strong><br />
sheet, il!lyllykyl(i. Photo J. Ahtiaine<strong>fi</strong>.<br />
Varsinkin Ylojarven-Nokian ja Pirkkalan-Lempaalan valisilla metsaseuduilla<br />
ovat tallaiset, etupaassa pakkasrapautumisen synnyttamat louhikot<br />
yleisia (kuva 7). Vastaavilla topogra<strong>fi</strong>kartan lehdillakin ne on usein<br />
erotettu omilla &erkeill%iin. Monet louhikot ovat vain tavallista suurilohkareisempaa<br />
moreenia, mutta lukuisat on kasitettavg pakkasrapautumisen<br />
tuotteiksi. Osaksi louhikot sijaitsevat alkuperaisilla paikoillaan<br />
kohoumien huipuilla ja lahell kalliopaljastumia, toisinaan taas ne ovat<br />
siirtyneet rinteita alas ja sijaitsevat nyt joko alarinteilla tai loivien notkojen<br />
pohjilla. Paatellen siitii, etta puut rinnelouhikoillakin kasvavat suorassa<br />
ja etta lohkareet ovat jakalan peitossa, ei lohkareiden siirtymista rinteitii<br />
alas enaa alueella tapahdu. On otaksuttavaa, etta louhikot ovat syntyneet<br />
ja kulkeutuneet nykyisille paikoilleen jo myohaisglasiaaliajalla, heti jaan<br />
vetaydyttya alueelta pois. Talloin kasvillisuutta oli maan pinnalla niukalti<br />
ja maapera oli veden kyllti.stamaa. Naissa olosuhteissa on hidas maanvaluminen<br />
ymmarrettavaa, varsinkin kun siihen viela yhdistyi roudan<br />
kivia nostava vaikutus. Myohemmin, kun olosuhteet muuttuivat, lohkareiden<br />
vaeltaminen paattyi, vaikka kaikki eivat viela enniittaneetkaan<br />
saavuttaa lopullista asemaansa notkojen pohjalla.<br />
MOREENI<br />
LEVIhThTEISYYS JA KASAANTUMISMUODOT<br />
Mannerjaatikijn kerrostamistuote, moreeni, on alueen yleisin maalaji.<br />
Keskimaarin 51.5 % maapinta-alasta on sen peitossa (kuva 8). Lisaksi<br />
moreeni muodostaa alustan useimmille nuoremmillekin maalajeille.