suomen geologinen kartta geological map of finland - Arkisto.gsf.fi

Glasifluviaalisten muodostumien rakenteessa nakee usein suurempia ja
pienempig hairioita. Naista ovat yleisimmat vahaiset siirrokset, joita
aineksessa on tapahtunut. Myijs muodostuman syntyvaiheessa on tapahtunut
hairioita. Naihin on' luettava aineksen sisaan joutuneet jaalohkareet,
jotka myohemmin sulettuaan ovat aiheuttaneet ymparoivien kerrosten
sortumista ja kerrosjarjestyksen hairiintymista.
Kirjoittaja on aikaisemmin kuvannut alueelta parista paikasta hairioita,
jotka on selitetty aiheutuneeksi muinaisen roudan toiminnasta (Virkkala,
1959 b). Talloin on vaihtelevarakeiseen ja epahomogeeniseen ainekseen
syntynyt umpinaisia tai avonaisia routapusseja.
AINES
PETROGRAFINEN KOKOOMUS
Alueen glasifluviaalisista muodostumista tehdyt kivilaskut on esitetty
kuvassa 10 yhdessa moreenista tehtyjen kivilaskujen kanssa. Tampereen
harjusta tehdyt kivilaskut on numeroitu 1-10. Kuvassa 16 on lisaksi
esitetty eraiden kivilajien leviaminen Tampereen harjussa.
Jo ensi silmayksellii huomaa kuvista 10 ja 16, etta glasifluviaalisten
muodostumien kiviaines on huomattavasti pitkgmatkaisempaa kuin moreenin.
Granodioriittia ja kiilleliusketta on huomattavia maaria (n. 20 %)
viela 10-15 km etaisyydella naiden kivilajien esiintymisesta harjun koh-
dalla. Viela hieman pitempaa kuljetusmatkaa edustavat tuffiitit, joita
tavataan harjukivien joukossa keskimaarin 5.4 % ja lohkareissa 1.8 %.
Tuffiitit ovat osaksi peraisin karttalehden alueelta, osaksi taas sen ulkopuolelta.
Vahaisessa maarassa on Tampereen harjussa tavattu kivilajeja,
joita ei karttalehden alueella harjun lahistolla esiinny. Siten on esim.
gabroa tavattu Tampereen harjun kivien ja lohkareiden joukossa keskimaarin
0.3 %, amfiboliittia 0.2 %, kvartsiittia 0.2 %, konglomeraattia 0.1 % ja
kvartsiporfyyriii 0. I %. Viela vahaisempi on hiekkakiven maara. Sita esiintyy
harvinaisena harjujakson lansiosassa ainakin Tampereelle saakka. Lahin
tunnettu hiekkakiven kallioperaesiintyma sijaitsee n. 100 km Tampereelta
luoteeseen Lauhavuorella.
Kivilaskut osoittavat myos, mista suunnasta ainesta on eniten harjuun
kulkeutunut. Siten esirn. porfyyrigraniittia tavataan kallioperassa Ylojarvella
useamman kilometrin matkalla aivan harjun laheisyyteen saakka.
Kivilaskujen mukaan sita ei kuitenlraan tavata harjun kivien joukossa.
Tasta voidaan paatella, etta paaosa aineksesta on harjussa kulkeutunut
sen pituussuunnassa tai tullut harjuun lansiluoteen ja pohjoisen valiselta
sektorilta. Liinnesta tulleen aineksen maara on ilmeisesti sangen pieni,
joskin topografia on paikallisesti siihen jossain maarin vaikuttanut.