suomen geologinen kartta geological map of finland - Arkisto.gsf.fi

Kuva 28. Rakeisuuskayria alueen savista ja hiesuista.
1 = kerrallinen aitosa,vi, Naistenma.tka; 2 = aitosavi, Aitolahti; 3 =
hiesusavi, Tampere; 4 = hiesusavi, Ylojarvi; 5 = hietasavi, Messukyl8;;
6 = hiesu, Messukyla; 7 = hietainen hiesu, Tampere. Palzsu
viiva esittaa kaikkien savianalyysien keskiarvoa.
Fig. 28. Cumulative curves of clays a d silts in reqion.
I = uarved heavy clay, h'aistenmatka; 2 = Aeavy clay, Ailolahti; 3 =
silty clay, Tampere; 4 = silty clay, Ylojarvi; 5 = clay contni~zing line
sand, Messukylii; 6 = silt, il/lessnkyla; 7 = silt containing line sand,
Tampere. Thick line presents average oi all clay analyses.
lustosavien alemmissa kerroksissa seka glasifluviaalisten muodostumien
laheisyydessa paikoin maan pinnallakin.
Kuvassa 28 on esitetty erait& alueella tyypillisia savien mekaanisia
Izokoomuksia.
SYNTY
Savien rakenteen yhteydessa on jo lyhyesti selostettu kerrallisten savien
syntya jaatikon sulavesien hienoimpina kerrostumina. Etta ne tosiaan laheisesti
liittyvat sulavesien toimintaan, nakyy jo siitakia, etta vuosikerrat proksimaaliosissaan
valittomasti liittyvat glasifluviaalisiin kerrostumiin.
Kerrallisia savia on kutsuttu myos glasiaalisaviksi, koska ne ovat syntyneet
jaakauden loppuvaiheessa. Vastaavasti homogeeniset savet ovat kerrostuneet
jiiakauden jalkeisena eli postglasiaaliaikana. Naiden syntyessa eivat
enaa ja6tikolt6 tulevat sulavedet olleet saatelemassa sedimentaation kulkua
ja maaraa. Niinpa postglasiaalisavet eivat olekaan vuosikerrallisia. Sen
sijaan niissl kyllakin saattaa esiintya eraanlaista kerroksellisuutta, joka toisinaan
voi muistuttaa kerrallisuutta. Tama johtuu lruitenkin paikallisista
lajitekokoomuksen vaihteluista seka varieroista. Paaosa postglasiaalisavista