suomen geologinen kartta geological map of finland - Arkisto.gsf.fi
suomen geologinen kartta geological map of finland - Arkisto.gsf.fi
suomen geologinen kartta geological map of finland - Arkisto.gsf.fi
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
Kuva 27. Kerrallista savea Tampereelta. Valok. E. Halme.<br />
Pig. 27. Varved clay jvom Tampere. Photo E. Halme.<br />
siiai~nollistii rakenteellista vaihtelua. Jalkimmiiisissa vuorottelee ohuita ja<br />
tummempia, savesrikkaita kerroksia seka vaaleampia, hietaisia tai hiesuisia<br />
kerroksia. Tallaista rakennetta, joka ilmentaa jatitikon sulamisen vuotuista<br />
rytmia, kutsutaan kerralliseksi. Vaaleampi, hietainen osa on kerrostunut<br />
kesiiaikana, tummempi taasen talvella. Molemmat osat muodostavat yhden<br />
vuosikerran eli vuosiluston. Taman mukaan on kerrallisia savia kutsuttu<br />
myos lilstosaviksi.<br />
Kerrallinen savi on alueen yleisin <strong>geologinen</strong> savityyppi. Maanpinnalta<br />
on kerrallisuus usein myohemmin havinnyt, mutta syvemmalla se on<br />
s5annonmukaista.<br />
Yksityisen vuosikerran paksuus pienenee pohjalta pintaa kohti. Harjujen<br />
liepeilla on kertojen vahvuus suurin, kerrat liittyvat tiiallii asteettain<br />
glasifluviaaliseksi ainekseksi. Tampereelta on tavattu jopa yli metrin<br />
vahvuisia kertoja. Niiden aines ei kuitenkaan talloin en% ole savesta, vaan<br />
hienoa hiekkaa ja hietaa. Normaalisti yksityisten kertojen paksuus vaihtelee<br />
54-5 sm:in, mutta ylimmissa kerroissa se saattaa olla vain yksi<br />
millimetri. Kuvassa 27 on alueelle tyypillistd kerrallista, savea.<br />
Yksityiset vuosikerrat liittyvat toisiinsa suuremmiksi kertasarjoiksi.<br />
Alueella on nuorinta, lahinnii maanpintaa olevaa kertasarjaa merkitty