suomen geologinen kartta geological map of finland - Arkisto.gsf.fi
suomen geologinen kartta geological map of finland - Arkisto.gsf.fi
suomen geologinen kartta geological map of finland - Arkisto.gsf.fi
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
kaikkea NO, ja C1, osaksi myos Na ja K). Sen sijaan viidesta asumattoman<br />
seudun lahteesta vain yhdessa oli suolojen maar2i suuri ja tamakin lahde sijaitsi<br />
valtatien valittomassa laheisyydessii. Harvan asutuksen lahteiden<br />
suolojen maark osoitti tassa suhteessa valiarvoja, 2G :sta lahteesta oli 1l:ssa<br />
keskimaaraa suurempi suolojen maara.<br />
Glasifluviaalisen aineksen alueella olivat lahdevedet yleensa melko puhtaita,<br />
paitsi tihean asutuksen alueilla, miss% ne olivat voimakkaasti saastuneita.<br />
Seitsemasta glasifluviaalisen aineksen ja harvan asutuksen lahteesta<br />
vain yhdessa oli suolojen maara poikkeuksellisen suuri.<br />
Myoskin savi-moreenialueilla naytta<strong>fi</strong> lahdevesien puhtaus suuresti riippuvan<br />
asutuksen tiheydesta. Neljasta tihean asutuksen lahteesta oli kolinessa<br />
poikkeuksellisen suuri suolapitoisuus, kun taas 19:ssa harvan asutuksen<br />
alueella sijaitsevassa lahteessa vastaava luku on 11.<br />
Myoskaan erilaisen kallioperan alueilla ei lahdevesien kemiallinen koostumus<br />
nayta taulukon mukaan kovin paljon riippuvan kallioperan laadusta.<br />
Emaksisen kallioperan alueilla on liuenneiden suolojen maara kuitenkin suhteellisen<br />
suuri.<br />
Taulukon aineisto on kokonaisuudessaan kuitenkin verraten niukka varmojen<br />
johtopaatosten tekemiseen. Tiheaan asutuilla seuduilla nayttaa asutus<br />
kuitenkin selvasti vaikuttavan lahdevesien kemialliseen koostumukseen.<br />
TURVEKERROSTUMAT<br />
LEVINNEISYYS, SUOTYYPIT JA TURVELAJIT<br />
Soihin luetaan tassa kuuluvaksi kaikki turvekerrostumat, joiden paksuus<br />
on vahintaan 30 cm. Niihin kuuluvat niin muodoin myos viljellyt suot, jotka<br />
monin paikoin, mutta varsinkin Pyhajarven rannoilla ovat suhteellisen yleisia.<br />
Verrattuna moneen muuhun maamme osaan on soita Tampereen <strong>kartta</strong>lehden<br />
alueella sangen vahan (kuva 29). Laskelmien mukaan ne kasittavlt<br />
7.2 o!, koko alueen maapinta-alasta. Eniten soita on Ylojarven lehdella,<br />
miss& niiden maara on 12.3 % maapinta-alasta. Yli 10 %:n nousee soiden<br />
IisBksi Ramsoon ja Messukylan lehdilla. Vesilahden lehdella on soiden maara<br />
viihiiisin, niita on siella vain 2 % maapinta-alasta.<br />
Suotyypeista ovat mantya kasvavat suot eli rameet yleisimmat. Rahliara,meet<br />
ovat karuimmilla mailla vallalla, mutta yleisesti tavataan myos isovarpuisia-,<br />
niittyvilla- ja sararameita. Myoskin sekametsaa kasvavat suot<br />
eli korvet ovat sangen yleisia. Ne muodostavat kapeita juotteja vesiperaisiin<br />
notkoihin, purojen varsille tai jarvien rannoille. Yleisimmiit korpityypit ovat<br />
sara-, ruoho-, heina-, varpu- ja muurainkorvet.<br />
Aukeat nevat ovat alueella suhteellisen harvinaisia ja rehevakasvuiset<br />
letot puuttuvat kiiytiinnollisesti katsoen kokonaan.
Change language