Nissinen_Maisema muisti ja maan povi.pdf - Helda
Nissinen_Maisema muisti ja maan povi.pdf - Helda
Nissinen_Maisema muisti ja maan povi.pdf - Helda
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
tehdään itse tutkimus, joka kohdistuu perustasoon. Tavoitteena on käsitteellistää<br />
tutkittu ilmiö, eli tehdä tunnettu tiedetyksi <strong>ja</strong> antaa nimi sille, mikä on koettu, muttei<br />
tietoisesti a<strong>ja</strong>teltu (Tuomi & Sarajärvi 2002: 35).<br />
Hermeneuttinen tulkinta alkaa ilmiön tai kohteen esiymmärtämisestä, josta tutki<strong>ja</strong><br />
etenee hermeneuttista kehää pitkin yhä syvemmälle ilmiön tulkintaan. Ymmärrys<br />
ilmiöstä kasvaa, kun tutki<strong>ja</strong> tarkastelee ilmiötä vuorotellen useista eri näkökulmista<br />
(Routio 2005). Kehämäinen tarkastelu johtaa siihen, että kokonaisuus nähdään osiensa<br />
summana, <strong>ja</strong> osat tulkitaan kokonaisuuden kautta. Tulkinnassa kiinnitetään huomiota<br />
sekä ilmiön koki<strong>ja</strong>n (esim. tekstin luki<strong>ja</strong>n) että tuotta<strong>ja</strong>n (esim. tekstin kirjoitta<strong>ja</strong>n)<br />
kontekstiin (Flowerdew & Martin 2005: 245).<br />
Vaikka hermeneuttisia menetelmiä alun perin käytettiinkin tekstimuotoisten<br />
dokumenttien tutkimiseen, sopii hermeneutiikka hyvin myös <strong>maan</strong>tieteelliseen<br />
maisemantutkimukseen. <strong>Maisema</strong>n erilaiset luonteet mahdollistavat sen tarkastelun<br />
tulkittavina kokonaisuuksina, joten maisemaa voidaan lukea kuin tekstiä, <strong>ja</strong> teksti<br />
itsessäänkin voi olla maisemakuvaus (Hännikäinen 2010: 18-19). <strong>Maisema</strong>t <strong>ja</strong> tekstit<br />
ovat myös hyvin samankaltaisia siinä mielessä, että molemmat saavat merkityksensä<br />
vasta luki<strong>ja</strong>n tai koki<strong>ja</strong>n kautta (Hännikäinen 2010: 19).<br />
3.2.2 Aineistokeruumenetelmät<br />
Aineistonkeruumenetelmänä käytin havainnointia <strong>ja</strong> -tekniikkana pääosin<br />
valokuvausta. Havainnointimenetelmän valitsin siksi, että maisema ei puhu<br />
ennakkoasentein. <strong>Maisema</strong> asettaa tutkimusongelman sen autenttiseen,<br />
arvolatautumatto<strong>maan</strong> kontekstiin. Vuorovaikutukseen perustuvissa<br />
aineistonkeruumenetelmissä olisi mielestäni liian suuri vääristymien riski; käsiteltäessä<br />
näinkin sensitiivistä aihetta kyselytutkimukset, haastattelut tai diskurssit olisivat<br />
voineet tuottaa ”keksityn tradition” (Foote 2003: 27) mukaisia, liturgisia vastauksia.<br />
Tällainen tutkimuskohteen kannalta passiivinen menetelmä tuotti uskoakseni riittävän<br />
objektiivista informaatiota ollakseen tutkimusongelman kannalta relevanttia.<br />
Jos käyttämäni aineistonkeruumenetelmä on määriteltävä tarkasti<br />
havainnointimenetelmien keskuuteen, lähimmäksi menetelmätyypiksi osunee<br />
27
Change language