Nissinen_Maisema muisti ja maan povi.pdf - Helda
Nissinen_Maisema muisti ja maan povi.pdf - Helda
Nissinen_Maisema muisti ja maan povi.pdf - Helda
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
portti on tehty kivestä <strong>ja</strong> raudasta. Alue, jonne haudataan vastikään löydettyjä vainajia,<br />
on materiaaliltaan helposti kaivettavaa hiekkaa <strong>ja</strong> sahanpurua.<br />
Saksalaisilla on perinteisesti sanottu olevan vankka suhde luontoon <strong>ja</strong> erityinen kyky<br />
kommunikoida luonnon kanssa. Saksalaisessa a<strong>ja</strong>ttelussa oli jo ennen natsien<br />
valtaannousua vallalla käsitys, että jokainen rotu assosioituu tiettyyn maise<strong>maan</strong>.<br />
Natsihallinto hyödynsi tätä identiteettipiirrettä <strong>ja</strong> vahvisti käsitystä kansakunnan,<br />
maiseman <strong>ja</strong> luonnon liitosta. Natsitaiteessa olivat luontoteemat hallitsevia, <strong>ja</strong><br />
saksalaisilla nähtiin olevat ”uniikki lah<strong>ja</strong>” maisemansuunnitteluun (Whyte 2002: 181).<br />
Metsällä on perinteisesti tärkeä merkitys saksalaisessa sielunmaisemassa, <strong>ja</strong> erityisesti<br />
männyillä <strong>ja</strong> tammilla on maisemantutkimuksessa symboliarvoa. Mänty symboloi<br />
erityisesti runoudessa vahvuutta <strong>ja</strong> turvallisuutta, mutta myös toisaalta poliittista sortoa<br />
(esim. Daniels 1988). Tammenlehvä taas oli natsihallinnossa yleinen symboli, koska<br />
tammi kuvastaa kuolemattomuutta <strong>ja</strong> kestävyyttä, <strong>ja</strong> tulkittiin varsinkin romantiikan<br />
aikana Saksassa järkkymättömän voiman symboliksi (Biedermann 1993).<br />
Metsähautausmaat yleistyivät 1900-luvun alusta lähtien (Sörries 2002). Metsä kuvaa<br />
saduissa <strong>ja</strong> muussa kansanperinteessä yleisesti kulttuurisesta elämänmuodosta<br />
poikkeavaa maailmaa, <strong>ja</strong> puiden välistä siintävä valo nähdään varjeluksen läsnäolona <strong>ja</strong><br />
lupauksena paremmista ajoista. Täten Halben hautaus<strong>maan</strong> tyyli- <strong>ja</strong><br />
kasvillisuusvalinnat henkivät perinteistä <strong>ja</strong> uskonnollistakin symboliikkaa.<br />
Kukkia ei yleisesti käytetty saksalaisilla sotilashautausmailla, yhtäältä niiden kalleuden<br />
takia <strong>ja</strong> toisaalta siksi, ettei traagisia tapahtumia tulisi naamioida kukin (Koshar 2000:<br />
99). Kukkien puuttuminen haudoilta <strong>ja</strong>tkaa hautaus<strong>maan</strong> eleetöntä <strong>ja</strong> korutonta lin<strong>ja</strong>a,<br />
mutta henkii myös tiettyä jäyhää kunniaa <strong>ja</strong> ylväyttä.<br />
4.2.5 Asettelu<br />
Kuva 13. Hautakivien varasto.<br />
Kulkuväylät ra<strong>ja</strong>avat hautakentät sisäänsä <strong>ja</strong><br />
muodostavat virtaviivaisen kokonaisuuden. Vaikka<br />
maiseman tarkasteli<strong>ja</strong> tässä tapauksessa onkin sisällä<br />
maisemassa, on hautausmaa silti helppo hahmottaa<br />
ympäristöstään erilliseksi maisemaksi<br />
arkkitehtuurisilla ra<strong>ja</strong>uksilla. Kulkuväylien ra<strong>ja</strong>ama<br />
47