04.02.2014 Views

Nissinen_Maisema muisti ja maan povi.pdf - Helda

Nissinen_Maisema muisti ja maan povi.pdf - Helda

Nissinen_Maisema muisti ja maan povi.pdf - Helda

SHOW MORE
SHOW LESS

You also want an ePaper? Increase the reach of your titles

YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.

portti on tehty kivestä <strong>ja</strong> raudasta. Alue, jonne haudataan vastikään löydettyjä vainajia,<br />

on materiaaliltaan helposti kaivettavaa hiekkaa <strong>ja</strong> sahanpurua.<br />

Saksalaisilla on perinteisesti sanottu olevan vankka suhde luontoon <strong>ja</strong> erityinen kyky<br />

kommunikoida luonnon kanssa. Saksalaisessa a<strong>ja</strong>ttelussa oli jo ennen natsien<br />

valtaannousua vallalla käsitys, että jokainen rotu assosioituu tiettyyn maise<strong>maan</strong>.<br />

Natsihallinto hyödynsi tätä identiteettipiirrettä <strong>ja</strong> vahvisti käsitystä kansakunnan,<br />

maiseman <strong>ja</strong> luonnon liitosta. Natsitaiteessa olivat luontoteemat hallitsevia, <strong>ja</strong><br />

saksalaisilla nähtiin olevat ”uniikki lah<strong>ja</strong>” maisemansuunnitteluun (Whyte 2002: 181).<br />

Metsällä on perinteisesti tärkeä merkitys saksalaisessa sielunmaisemassa, <strong>ja</strong> erityisesti<br />

männyillä <strong>ja</strong> tammilla on maisemantutkimuksessa symboliarvoa. Mänty symboloi<br />

erityisesti runoudessa vahvuutta <strong>ja</strong> turvallisuutta, mutta myös toisaalta poliittista sortoa<br />

(esim. Daniels 1988). Tammenlehvä taas oli natsihallinnossa yleinen symboli, koska<br />

tammi kuvastaa kuolemattomuutta <strong>ja</strong> kestävyyttä, <strong>ja</strong> tulkittiin varsinkin romantiikan<br />

aikana Saksassa järkkymättömän voiman symboliksi (Biedermann 1993).<br />

Metsähautausmaat yleistyivät 1900-luvun alusta lähtien (Sörries 2002). Metsä kuvaa<br />

saduissa <strong>ja</strong> muussa kansanperinteessä yleisesti kulttuurisesta elämänmuodosta<br />

poikkeavaa maailmaa, <strong>ja</strong> puiden välistä siintävä valo nähdään varjeluksen läsnäolona <strong>ja</strong><br />

lupauksena paremmista ajoista. Täten Halben hautaus<strong>maan</strong> tyyli- <strong>ja</strong><br />

kasvillisuusvalinnat henkivät perinteistä <strong>ja</strong> uskonnollistakin symboliikkaa.<br />

Kukkia ei yleisesti käytetty saksalaisilla sotilashautausmailla, yhtäältä niiden kalleuden<br />

takia <strong>ja</strong> toisaalta siksi, ettei traagisia tapahtumia tulisi naamioida kukin (Koshar 2000:<br />

99). Kukkien puuttuminen haudoilta <strong>ja</strong>tkaa hautaus<strong>maan</strong> eleetöntä <strong>ja</strong> korutonta lin<strong>ja</strong>a,<br />

mutta henkii myös tiettyä jäyhää kunniaa <strong>ja</strong> ylväyttä.<br />

4.2.5 Asettelu<br />

Kuva 13. Hautakivien varasto.<br />

Kulkuväylät ra<strong>ja</strong>avat hautakentät sisäänsä <strong>ja</strong><br />

muodostavat virtaviivaisen kokonaisuuden. Vaikka<br />

maiseman tarkasteli<strong>ja</strong> tässä tapauksessa onkin sisällä<br />

maisemassa, on hautausmaa silti helppo hahmottaa<br />

ympäristöstään erilliseksi maisemaksi<br />

arkkitehtuurisilla ra<strong>ja</strong>uksilla. Kulkuväylien ra<strong>ja</strong>ama<br />

47

Hooray! Your file is uploaded and ready to be published.

Saved successfully!

Ooh no, something went wrong!