Nissinen_Maisema muisti ja maan povi.pdf - Helda
Nissinen_Maisema muisti ja maan povi.pdf - Helda
Nissinen_Maisema muisti ja maan povi.pdf - Helda
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
Halben hautausmaahan liittyvän maisematutkimukseni taustalla seikkailevat siis nämä<br />
vastakkainasettelut: paikallis- <strong>ja</strong> yksilötasolla saksalaiset antoivat valtavan uhrin,<br />
toisessa maailmansodassa kuoli lähes joka kymmenes saksalainen, <strong>ja</strong> he kaikki olivat<br />
jonkun läheisiä. Sodan lopputuloksena kuitenkin oli täydellinen häviö; sen si<strong>ja</strong>an, että<br />
saksalaiset olisivat voineet alkaa luoda kansallista sankarimyyttiä antaakseen<br />
uhraukselleen merkityksen, vastassa olikin Saksan suorittamien sotarikosten kanssa<br />
eläminen.<br />
Suomalainen identiteetti vahvistui toisen maailmansodan jälkeen <strong>ja</strong> suomalaiset saivat<br />
kulkea pystypäin ylpeinä saavutuksistaan <strong>ja</strong> kestivät näin paremmin antamansa uhrin.<br />
Tätä taustaa vasten heräsi mielenkiintoni pohtia maita, joissa vastaava ei ollut<br />
mahdollista, <strong>ja</strong> luontevaksi valinnaksi jäi Saksan tapaus. Hermeneuttinen metodi antaa<br />
mahdollisuuden pohdiskelevaan <strong>ja</strong> tulkitsevaan tutkimukseen näiden a<strong>ja</strong>tusten kautta.<br />
Hermeneuttista menetelmää on tosin kritisoitu siitä, että tutki<strong>ja</strong>n merkitys tulkitsi<strong>ja</strong>na<br />
korostuu liikaa, mikä luo mahdollisuuden eriäville tulkinnoille (Hännikäinen 2010: 20).<br />
Tästä syystä on erityisen tärkeää, että tutki<strong>ja</strong> tuntee oman olemuksensa tietyn<br />
yhteiskunnan muovaamana psykososiaalisena kokonaisuutena <strong>ja</strong> muistaa pohtia<br />
tutkimuksensa kuluessa oman taustansa merkitystä tulkintojensa rakentumisessa.<br />
3.3 Analyysimenetelmät<br />
3.3.1 Sisällönanalyysi<br />
Eri nimillä kulkevat laadullisen tutkimuksen menetelmät perustuvat useimmiten tavalla<br />
tai toisella sisällönanalyysiin, jos sisällönanalyysillä tarkoitetaan nähtyjen, kuultujen tai<br />
luettujen aineistojen analyysiä (Tuomi & Sarajärvi 2002: 93). Sisällönanalyysi voidaan<br />
täten nähdä väljänä teoreettisena kehyksenä erilaisille kvalitatiivisille<br />
analyysimenetelmille.<br />
Eskola (2001) <strong>ja</strong>ottelee sisällönanalyysin aineistolähtöiseen, teoriasidonnaiseen <strong>ja</strong><br />
teorialähtöiseen analyysiin (Tuomi & Sarajärvi 2002: 97). Tämän tutkimuksen kannalta<br />
merkittävin on teoriasidonnainen analyysi, jossa aiempi teoria oh<strong>ja</strong>a analyysiyksiköiden<br />
poimimista aineistosta. Aineistolähtöinen analyysi ei ole käyttökelpoinen, sillä tässä<br />
tapauksessa aineisto <strong>ja</strong> havainnot itsessään sisältävät teoriaa, eikä niitä voi siis<br />
30
Change language