Elintarviketeollisuuden keskeinen asema [pdf, 872 kt] - MTK

oraitten päälle |
146 Kun Cultor fuusioitiin tanskalaiseen Daniscoon,
toimintoja jäi vielä Suomeen, mutta osaajat
hajautuivat kuka minnekin.
Raisiolla oli tahollaan pitkälle edennyt hanke
yhdistymisestä Ruotsin ja Pohjoismaiden johtavan
viljan jalostajan Cerealian kanssa. Cerealia
on vahva mylläri. Sillä on puolet Ruotsin ja kolmannes
Tanskan leipämarkkinoista. Norjassakin
se on merkittävä tekijä ja toimii myös Puolassa
ja Saksassa.
Kysytään, miksi Cerealia ei sitten onnistunut
Raision ja Suomen kanssa. Ainakin muodollisesti
hanke kaatui konsernisäädöksiin. Silti yhteistyötä
Cerealian kanssa yhä on, mutta ei sellaista,
joka voisi olla viljan hintatason ylläpitäjänä
Suomessa.
Raisiossa eurooppalaisesta hintatasosta tyydytään
toteamaan vain, että jos Raisio maksaisi
yksinään kovaa hintaa viljasta ja ottaisi laarinsa
täyteen, muille myllyille jäisi yhä mahdollisuus
ostaa viljaa hinnalla millä hyvänsä.
RavintoRaision ja muiden maatalousyritysten
johtopaikoilla toiminut Olavi Kuusela myöntää,
että vilja on Suomessa halpaa, ainakin kun
sen hintaa verrataan viljasta tehtyjen lopputuotteiden
hintoihin. Sen hinta on painunut niin
alas, että teollisuus ei aina itsekään hänen mielestään
tajua, miten halpaa vilja on nykyisin
verrattuna esimerkiksi 1970-luvun hintoihin.
Sama kehitys on ollut koko Euroopassa, ja se on
aiheuttanut tiukan taiston jauhokaupassa.
Monen mielestä syy tähän on ylituotannossa
ja tukipolitiikassa. Ostajat tuntevat tukitasot
eivätkä välitä maksaa viljasta, kun sitä on muutenkin
tarjolla. Tukia yksinkertaisesti valuu ostajien
taskuun.
Silloin tällöin ostajat valittavat viljan laatua,
mutta näyttävät unohtavan sen valtiosihteeri
Pekka Pesosen toteamuksen, että laatuviljaa saa,
jos maksaa kunnon hinnan.
Ennen eu-jäsenyyttä Raisio valmisti vehnätärkkelystä
ja käytti siihen 100 miljoonaa kiloa
suomalaista viljaa vuodessa. Heikki Haavistoa
harmittaa, että tuotanto lopetettiin, kun leipäja
rehuvehnän väliltä hävisi hintaraja ja laskettiin,
että tuotanto ei täällä enää kannattanut.
Haavisto on sitä mieltä, että tuotantoa lopetettaessa
sen vaikutuksiin kiinnitettiin liian
vähän huomiota. Markkinoista tuli tukkoiset,
kun näinkin suuri määrä vehnän käyttöä hävisi
pois.
Käytön väheneminen harmittaa Haavistoa
siinäkin mielessä, että Raision Tehtaitten juuret
ovat vehnässä. Vehnätärkkelyksestä alkoi oikeastaan
koko kemiallinen puoli, joka laajeni sittemmin
yrityksen merkittävimmäksi osaksi. Se
toi yli puolet liikevaihdosta ja oli selvästi yrityksen
kansainvälisin osa. Sen mukana Raisio kas-