Elintarviketeollisuuden keskeinen asema [pdf, 872 kt] - MTK
Elintarviketeollisuuden keskeinen asema [pdf, 872 kt] - MTK
Elintarviketeollisuuden keskeinen asema [pdf, 872 kt] - MTK
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
oraitten päälle |<br />
150 lin vastaisuutta, mitä yhden yrityksen malli olisi<br />
vain lisännyt.<br />
Loppujen lopuksi Paatelainen jää epäilemään<br />
koko kysymystä, miten paljon hinnat voisivat<br />
olla nykyistä parempia, jos meillä olisi liha-Valio.<br />
hk Ruokataloa johtanut Simo Palokangas<br />
katsoo asiaa sillä tavalla, että vastaisuudessa voi<br />
tulla tilanne, jossa talojen yhdistäminen on tarpeen.<br />
Näin voi käydä, jos kansallinen tuotanto<br />
joutuu kilpailussa niin ahtaalle, että yhdistämisen<br />
edut osoittautuvat suuremmiksi kuin haitat.<br />
Suomi voisi lainsäädännössään ottaa esimerkkiä<br />
Tanskasta, jossa elintarviketeollisuuden<br />
yritykset saavat kasvaa kotimaisittainkin<br />
suuriksi. Tanskassa koko se<strong>kt</strong>ori on niin vahva<br />
osa talouselämää, että sen kansallinen merkitys<br />
oivalletaan paremmin.<br />
hk:n puheenjohtaja Marcus H. Borgström on<br />
tyytyväinen siihen, että osuustoimintapohjaiset<br />
yritykset ovat kaikesta huolimatta onnistuneet<br />
hoitamaan asiansa niin, että ne eivät ole joutuneet<br />
muiden maiden yritysten ostoslistoille,<br />
vaan ovat päinvastoin kyenneet itse ohjaamaan<br />
alan kehitystä ja rakenneuudistuksia.<br />
Suomalaiset ovat olleet ostajina eivätkä ostettavina.<br />
Sillä on pitemmän päälle merkitystä myös<br />
yritysten tilityskyvyn kannalta, vaikka tilityskyky<br />
ei eurooppalaisittain kovin mairitteleva ole ainakaan<br />
lihan, kananmunien ja viljan osalta.<br />
Ruotsalaisten viljelijöiden tilanne on toisin.<br />
He ovat menettäneet käytännössä maidon ja rehupuolen<br />
tanskalaisille, lihan suomalaisille ja<br />
aikanaan lannoitetuotannon norjalaisille.<br />
Tuottajalähtöisyydestä asiakaslähtöisyyteen<br />
Kokonaisuutena Suomen elintarviketeollisuus<br />
on sopeutunut kansainvälisen kaupan vapautumiseen<br />
paremmin kuin pelättiin.<br />
Vanhastaan toki tiedetään, että meillä on runsaasti<br />
alan osaamista. Siihen tarvittiin lisää kustannustehokkuutta,<br />
vanhojen laitosten uusimista<br />
ja uusien rakentamista sekä yritysten ostamista.<br />
Näillä eväillä hk Ruokatalo ja Atria ovat ponnistaneet<br />
eurooppalaisittain johtaviksi lihataloiksi.<br />
Valio on aina ollut alansa huippuosaaja, mutta<br />
viljapuolella rakenteen ja tuotannon kehittämisessä<br />
on jääty suurten menestyjien varjoon.<br />
Elintarviketeollisuusliiton toimitusjohtajan<br />
Heikki Juutisen mielestä kaiken perustana on<br />
yhtenäinen ravintoketju pellolta kuluttajan pöytään<br />
saakka. Sen taustalla on puhdas suomalainen<br />
luonto, hyvä ammattitaito ja suuri laatupuhtaus.<br />
Teollista tuotantoa ohjaavat valtakunnallisen<br />
ravintoneuvottelukunnan suositukset,<br />
joiden ansiosta Suomi on maailman kärkimaita<br />
ravintovalistuksessa.<br />
Parissa vuosikymmenessä koko ketju on<br />
muutettu tuottajalähtöisestä asiakaslähtöiseksi.