Väestöliitto 3•2012 Kunnallisvaalit 2012: mihin vähät rahat ...

Alaikäiset, ilman
huoltajaa saapuvat
turvapaikanhakijalapset
ovat turvattomia,
yksinäisiä ja pelokkaita.
Lisäksi turvapaikka- ja
perheenyhdistämishakemusten
pitkät käsittelyajat
aiheuttavat heille
epätietoisuutta ja huolta.
Kunnallisvaalit 2012
Väestöliiton tavoitteet
• Kotoutumispalveluihin verkostoja, joissa kaikkien
perheenjäsenten tarpeet huomioitu tasapuolisesti.
• Suomen- tai ruotsinkielen kurssitarjonta osallistujien
tarpeita vastaavaksi, eri elämäntilanteet huomioivaksi ja
opintoihin ja työelämään kytketyksi.
• Lasten oman äidinkielen taitoa tuettava jo
varhaiskasvatuksessa
• Monikulttuurisuus osaksi sosiaali- ja terveysalan perus- ja
jatko-opintoja
• Asuinalueet monimuotoisiksi ehkäisemään sosiaalisten
ongelmien kasaantumista
Hashim Rezai muistaa, että uhka palautuksesta
Kreikkaan oli kaikkein
vaikein tilanne pitkän turvapaikkaprosessin
aikana.
”Minulta oli Kreikassa otettu sormenjäljet,
ja jotenkin niiden perusteella sanottiin,
että minut voidaan sinne palauttaa.
Se oli shokki, sillä Kreikassa oli vaikeaa
monin tavoin ja poliisit olivat väkivaltaisia”,
Rezai kertoo.
Rezai kertoo, että isänsä päätti Afganistanissa
talebanien noustua valtaan,
että heidän oli jätettävä kotimaansa. Rezai
joutui eroon perheestään pakomatkalla
Turkissa. Kreikasta salakuljettajat
toivat hänet Suomeen vuoden 2008 alussa.
Rezai oli tuolloin 14-vuotias.
”Minä en tiennyt, mihin maahan minua
oltiin viemässä. Suomi oli salakuljettajien
valinta. Minut vain käskettiin
eräänä päivänä ulos autosta. Minä sitten
kuljin paniikissa Tampereen katuja
kysyen ihmisiltä elein jotakin syötävää.
Minut ohjattiin lopulta poliisiasemalle.
Jonkin ajan päästä saapui tulkki paikalle.”
Tulkin välityksellä Rezailta kyseltiin
perustietoja. Rezai vastaili ja sanoi haluavansa
vain ruokaa. Hän oli hyvin peloissaan
ja kertoi, ettei tiedä, missä on
ja mitä täällä tekee.
”He kysyivät, haluanko jäädä Suomeen.
Vastasin, etten tiedä. Haluan vain
perheeni luokse. Tulkki kertoi turvapaikan
hakemisesta. Minun piti allekirjoittaa
papereita, joita en ymmärtänyt. Kun
tulkki lähti, poliisi jatkoi minulle puhumista
− enkä ymmärtänyt mitään, mitä
hän sanoi. Minua pelotti ja minulla oli
paha olo.”
1 Hashmim Rezai sai monien keskustelujen jälkeen tahtonsa läpi ja pääsi maahanmuuttajaluokalta
yleisopetukseen. Hänen numeronsa nousivat sen myötä vitosista ja kuutosista
kahdeksiksi ja yhdeksiksi.
Kun olisi valmis muiden joukkoon,
ei pääse
Hashim Rezai vietiin poliisiasemalta
vastaanottokeskukseen. Siellä oli kolme
muuta henkilöä Afganistanista, jotka
kertoivat hänelle asioita.
”Alussa en kuitenkaan itse puhunut
kenenkään kanssa mitään. Ikävöin vain
perhettäni. Makasin sohvalla ja mietin,
missä he ovat, ja mitä minä teen täällä.
Pysyttelin ensimmäisen kuukauden sisällä.
Minua pelotti ja jännitti, mitä minulle
tapahtuu. Yritin katsoa välillä televisiota.
En jaksanut enkä halunnut lähteä
ulos”, Rezai muistelee.
Alussa Rezai ei päässyt kouluun.
Syyksi hän oli ymmärtänyt, ettei hänellä
ollut vielä turvapaikkapäätöstä. Tosin
perustuslakivaliokunnan mielestä oikeus
maksuttomaan perusopetukseen kuuluu
kuitenkin myös kansainvälistä suojelua
hakeville lapsille.
”Kävimme suomen kielen kurssilla
kaverini kanssa ainoina nuorina. Oli-
vuotiaana ilman
hakemaan turvaa
15
Pari&Perhe • 3 • 2012 • 15