Väestöliitto 3â¢2012 Kunnallisvaalit 2012: mihin vähät rahat ...
Väestöliitto 3â¢2012 Kunnallisvaalit 2012: mihin vähät rahat ...
Väestöliitto 3â¢2012 Kunnallisvaalit 2012: mihin vähät rahat ...
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
Kolumni • Miila Halonen – kirjoittaja on Väestöliiton nuorten seksuaaliterveyden Osaamiskeskuksen asiantuntijalääkäri<br />
Syrjäytetyt nuoret<br />
Suomessa on käynnistetty poikkihallinnollinen<br />
toimenpideohjelma nuorten<br />
syrjäytymisen ehkäisemiseksi. Miksi<br />
vasta nyt, saattaisi joku kysyä. Huolta<br />
on kannettu jo kauan nuorten eriarvoisuudesta<br />
ja putoamisesta yhteiskunnan<br />
ulkopuolelle. Samoin palveluiden riittämättömyys<br />
ja lastensuojelun mittavat<br />
ongelmat on tiedostettu pitkään. Tuoreet<br />
väitöskirjat tukevat sitä havaintoa,<br />
jonka ruohonjuuritason työntekijät ovat<br />
tienneet jo vuosia; kuilu hyvin ja huonosti<br />
pärjäävien välillä alkaa muodostua jo<br />
varhaislapsuudessa ja peruspalveluista<br />
vähentäminen kostautuu korjaavien –<br />
ja kalliiden – erikoispalvelujen suurena<br />
tarpeena myöhemmin.<br />
Moni nuori on ehtinyt pudota yhteiskunnan<br />
harvasilmäisen suojaverkon läpi.<br />
Olkaamme kuitenkin tyytyväisiä, että nyt<br />
asialle halutaan muutosta korkeinta valtiojohtoa<br />
myöten.<br />
Tämän kolumnin otsikko on kaapattu<br />
ministeri Paavo Arhinmäen taannoisesta<br />
puheesta. Termi ”syrjäytetyt nuoret” voisi<br />
tarttua laajempaankin kielenkäyttöön<br />
ainaisen syrjäytyneistä nuorista puhumisen<br />
sijaan. En usko olevan montaakaan<br />
lasta tai nuorta, jotka tietoisesti hakeutuisivat<br />
syrjäytyneen osaan. Lapsissa on<br />
halu elää, onnistua ja saavuttaa unelmia.<br />
Sen sijaan aikuisten suljetut silmät, erilainen<br />
laiminlyönti ja palvelujen kohtaamattomuus<br />
syrjäyttävät lapsen unelmien<br />
polulta ja eksyttävät hänet jonnekin, josta<br />
on mahdotonta löytää yksin pois.<br />
Syrjäytymisen taustalla on aina laaja<br />
joukko erilaisia tekijöitä. Siksi auttamiskeinojenkin<br />
on oltava laaja-alaisia ja<br />
nuoren yksilölliseen tarpeeseen vastaavia.<br />
Yhdelle tarvitaan mahdollisuus työpajatyöhön<br />
tai palkkatuettu ensimmäinen<br />
työpaikka. Toiselle tärkeämpi on herätyskello,<br />
jotta vuorokausirytmistä kiinnipitämistä<br />
voi harjoitella.<br />
Kouluterveydenhuollon merkitykseen<br />
eriarvoisuuden ja syrjäytymisen ehkäisijänä<br />
uskovat kaikki. Yhdessä neuvolatoiminnan<br />
kanssa sillä nähdään keskeinen<br />
rooli varhaisena ongelmien tunnistajana.<br />
Kouluterveydenhuollossa henkilöstöresurssisuositukset<br />
eivät kuitenkaan<br />
toteudu, vaikka tämäkin ongelma on ollut<br />
tiedossa vuosia. Lääkäri puuttuu lähes<br />
kymmenesosasta kouluja, psykologi<br />
ja kuraattori vielä useammasta. Lakisääteiset<br />
laajat terveystarkastukset eivät toteudu<br />
kaikissa kouluissa. Toisaalta pakolliset<br />
tarkastukset vievät valtaosan terveydenhoitajien<br />
ajasta, jolloin akuutteihin<br />
avuntarpeisiin tai hätähuutoihin ei<br />
pystytä puuttumaan.<br />
Kunnat vastaavat palveluista ja rahojen<br />
jakamisesta. Kuntapäättäjillä on<br />
mahdollisuus ohittaa toimenpideohjelmien<br />
viisaat suositukset näin halutessaan.<br />
Kouluterveydenhuoltoon valtion<br />
ohjaamat lisärahoitukset voivat mennä<br />
liikenneympyröiden rakentamiseen, jos<br />
niin kunnassa päätetään.<br />
Hyvät nykyiset ja tulevat kuntapäättäjät,<br />
pyydän teiltä rohkeutta päätöksiinne!<br />
Uskokaa, että kalliskin investointi<br />
lasten ja nuorten ennalta ehkäiseviin palveluihin<br />
kannattaa tehdä. Se tuottaa vuosien<br />
mittaan satoa hyvinvoivina, terveinä<br />
ja työkykyisinä kuntalaisina. Tehdään<br />
tästä yhdessä välittämisen yhteiskunta,<br />
jossa kukaan ei tule syrjäytetyksi.<br />
Ajankohtaista<br />
Väestöliitto perustanut lisääntymistutkimusta tukevan rahaston<br />
Väestöliitto on perustanut lapsettomuushoitojen kehittämiseen ja<br />
seurantaan liittyvien tutkimusten rahaston, Rana Neidan. Nimi on<br />
saamen kieltä, ja aikoinaan Rana Neida tunnettiin maan tyttärenä, kevään<br />
ja hedelmällisyyden jumalattarena.<br />
Rana Neida -rahasto jakaa apurahoja suomalaiseen lisääntymisbiologiaa<br />
ja -terveyttä sekä lisääntymisen yhteiskunnallisia vaikutuksia selvittävään<br />
tutkimukseen. Etusijalla ovat ihmisen hedelmöityshoitojen kehittämiseen<br />
ja seurantaan liittyvät tutkimukset.<br />
Tahaton lapsettomuus koskettaa noin joka kuudetta hedelmällisessä<br />
iässä olevaa paria. Lapsettomuuden taustalla olevat syyt ovat yhtä usein<br />
niin naisessa kuin miehessäkin. Aina syy ei selviä tarkoissakaan tutkimuksissa.<br />
Nykyisten hedelmöityshoitojen tuloksekkuus on ollut innovatiivisen<br />
ja ennakkoluulottoman tutkimustyön tulosta. Suurin osa hoitoon<br />
hakeutuvista saa toivomansa lapsen. Suomessa syntyy vuosittain noin<br />
2 500 hedelmöityshoitojen avulla alkunsa saanutta lasta. Aluksi rahasto<br />
keskittyy kartuttamaan pääomaansa ja ottaa vastaan lahjoituksia.<br />
27<br />
Pari&Perhe • 3 • <strong>2012</strong> • 27
Change language