Lataa tästä tutkintaselostus, pdf-tiedosto, 4,6 Mt

B1/2010Y
Urheiluhallin katon romahtaminen Järvenpäässä 23.2.2010
ja muita rakennevaurioita kevättalvella 2010
Paikalle kutsuttiin pelastuslaitos. Rakennuksesta evakuoitiin kaikki siellä olleet yli 40
henkilöä. Katosta kuului vielä evakuoinnin jälkeenkin ääniä, jotka kertoivat vaurioiden
jatkumisesta.
Hallin katolta oli poistettu jonkin verran lunta jo ennen vauriota, ja lumenpoistoa jatkettiin
vaurion jälkeen. Kohteen rakennesuunnittelija laati vaurioituneiden rakenteiden tuentasuunnitelman
ennen lumenpoistotöiden jatkamista. Osa tuennoista näkyy kuvassa 35.
Lähistöllä oli louhintatyömaa, jonka tärinöitä mitattiin louhintatyön aikana. Yksi mittauspiste
oli hallin seinustalla. Mittausraportin mukaan määritellyt raja-arvot eivät ylittyneet ja
tärinöiden voidaan katsoa olleen louhintatyölle tavanomaisia. Suurimmat arvot olivat
kolme päivää ennen onnettomuutta. Räjäytyksiä ei ollut vauriopäivänä.
Vahingot olivat yli 600 000 euroa. Tapahtuma ei aiheuttanut henkilövahinkoja.
2.5.2 Rakennus ja rakenteen kuvaus
Salibandyhalli sijaitsee varikkorakennuksessa, joka on rakennettu vuosina 2007–08.
Hallin kantava päärunko muodostuu teräspilareista ja niiden varassa olevista 22 metriä
pitkistä teräsristikoista. Ristikoiden keskinäinen etäisyys on 9,33 m ja ne tukevat sekundäärikannattimina
toimivia ansasristikoita, joiden keskinäinen väli on 5,5 m. Näiden päällä
ovat uumarei´itetyt kaksiaukkoiset 128 mm korkeat profiilipellit sekä katon hyörynsulku-,
lämmöneriste- ja vedeneristysrakenteet.
Kohteen rakennesuunnittelija on esittänyt yläpohjapiirustuksessa kattorakenteen pysyväksi
kuormaksi 1,5 kN/m² ja lumikuormaksi 2,0 kN/m² pääosalla kattoa sekä joillekin
alueille kinostumiskuormia maksimissaan 4,0 kN/m². Profiilipeltien suunnittelija oli suunnitellut
pellit käyttäen pysyvälle kuormalle arvoa 0,5 kN/m² rakennesuunnittelijan määrittelemän
1,5 kN/m² sijasta.
Syntyneet vauriot sijaitsevat katon reuna-alueella, jossa katon suunnittelussa ei ole otettu
huomioon lumen kinostumista. Räystäs kohoaa siellä 1,4–1,8 m kattotason yläpuolelle.
Tällöin suunnittelun perusteena olleiden ohjeiden mukaan lumen kinostumiskerroin
on 1,4–1,8 eli lumen aiheuttama kuorma 2,8–3,6 kN/m² ja kinostumisalueen leveys vastaavasti
0,8–1,6 m. Suomen ympäristökeskuksen tekemät lumimäärän mittaustulokset
osoittivat, että kinostuminen ulottui paljon kauemmaksi räystäästä kuin rakentamisajan
suunnitteluohjeet edellyttivät. Lumen mittaustuloksia ei ole otettu räystään läheltä, eli
kohdasta, jossa lumikuorma oli ilmeisesti suurimmillaan ja jossa vauriot tapahtuivat.
Muutaman metrin päässä sortuma-alueelta olleessa mittauskohdassa lunta oli 256
kg/m². Runsaaseen kinostumiseen vaikutti ilmeisesti osaltaan myös se, että rakennus sijaitsee
maastossa suhteellisen korkeassa kohdassa ja sen läheisyydessä ei ole muita
yhtä korkealle ulottuvia rakennuksia. Suomen ympäristökeskuksen mukaan lumikuorma
Vantaanjoen suuosalla oli tapahtuman aikaan maassa noin 125 kg/m 2 .
Kaksiaukkoiset profiilipellit on jatkettu 500 mm limityksin ja ruuvein tavoitteena saada
pellitys useampiaukkoiseksi jatkuvaksi rakenteeksi.
52