Lataa tästä tutkintaselostus, pdf-tiedosto, 4,6 Mt
Lataa tästä tutkintaselostus, pdf-tiedosto, 4,6 Mt
Lataa tästä tutkintaselostus, pdf-tiedosto, 4,6 Mt
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
Liite 3<br />
käyttöaikana eli vuodesta 1973. SYKEn havainnoissa on kuitenkin jaksolla 1974–2009<br />
jopa 13 talvea, jolloin lunta on ollut Kallaveden alueella enemmän kuin talvella 2009–<br />
2010. Suurin lumikuorma, 230 kg/m 2 , on talvelta 1980–1981.<br />
Liedossa sijainnut ratsastusmaneesi sortui 5–6.3.2010 välisenä yönä. SYKEn havaintojen<br />
mukaan lumikuorma Aurajoen vesistöalueella oli tuolloin noin 80 kg/m 2 .<br />
Teuvalla sortui 11.3.2010 tuotantotilan kattoa noin 800 m² laajuudelta. SYKEn vesistömallijärjestelmän<br />
mukaan lumikuorma Teuvanjoen vesistöalueella oli tuolloin noin 100<br />
kg/m 2 .<br />
Espoon jäähallin katto vaurioitui paikallisesti 24.2.2010. Osalla kattoa lunta oli tuolloin<br />
mittausten mukaan jopa 5 kN/m 2 . SYKEn vesistömallijärjestelmän mukaan lumikuorma<br />
Espoonjoen vesistöalueella oli tuolloin noin 115 kg/m 2 . Halli sijaitsee mäenrinteen juurella<br />
metsän ympäröimänä. Tällaisella paikalla lumen kertymä katolle voi olla maastoon<br />
verrattuna moninkertainen.<br />
Helsingissä sijaitsevan salibandyhallin katto vaurioitui paikallisesti 6.3.2010. SYKEn vesistömallijärjestelmän<br />
mukaan lumikuorma Vantaanjoen suuosalla oli tuolloin noin 125<br />
kg/m 2 . Myös tässä tapauksessa katolle oli kinostunut lunta huomattavasti maaston lumimääriä<br />
enemmän. Kuten raportissa todetaan, SYKEn tekemät lumimäärän mittaustulokset<br />
osoittivat, että kinostuminen ulottui paljon kauemmaksi räystäästä kuin rakentamisajan<br />
suunnitteluohjeet edellyttivät.<br />
Kaupan liimapuupalkki vaurioitui Raaseporissa 8.3.2010. Lunta oli raportin mukaan katolla<br />
enimmillään jopa yli 300 kg/m². SYKEn vesistömallijärjestelmän mukaan lumikuorma<br />
Raaseporinjoen vesistöalueella oli tuolloin noin 85 kg/m 2 .<br />
Päiväkodin sisääntulokuistin katto vaurioitui Espoossa 3.3.2010. Raportin sivulla 57 olevasta<br />
kuvasta ilmenee, että rakennuksen ylemmältä katolta liukuva lumi voi jäädä kuistiosan<br />
katolle ja kasvattaa suuresti sen lumikuormaa. Ilmiö on tyypillinen tällaisissa rakenneyhdistelmissä,<br />
kuten vastaavat sivulla 58 luetteloidut tapauksetkin osoittavat.<br />
Polttopuiden suojakatos romahti Vihdissä 8.2.2010 ja aiheutti työntekijän kuoleman.<br />
SYKEn vesistömallijärjestelmän mukaan lumikuorma Hiidenveden lähialueella oli tuolloin<br />
noin 90 kg/m 2 .<br />
Pelastuslaitoksen tehtävään johtaneet kattovauriot sijoittuivat raportin sivulla 63 olevan<br />
kartan mukaan pääosin Salpausselän eteläpuolelle sekä Pohjanmaalle. Talvikauden<br />
2009–2010 maksimilumikuorma oli näillä alueilla yleisesti jakson 1991–2009 maksimin<br />
tuntumassa, mutta ei juurikaan sen yläpuolella. Jaksoon 1961–1990 verrattuna ei talvea<br />
2009–2010 kuitenkaan voida pitää erityisen runsaslumisena.<br />
Yleisesti on todettava, että maastossa tehdyt mittaukset eivät riitä antamaan tarkkaa kuvaa<br />
katoille kertyvän lumen määrästä. Kiinteistökohtaisen seurannan merkitys korostuu<br />
etenkin silloin, kun lunta sataa tuulisella säällä. Tuolloin voi katolle kertyvän lumen määrä<br />
olla maastoon verrattuna moninkertainen.<br />
Esko Kuusisto<br />
johtava hydrologi<br />
Vesikeskus<br />
Sisävesiyksikkö
Change language