Lataa tästä tutkintaselostus, pdf-tiedosto, 4,6 Mt
Lataa tästä tutkintaselostus, pdf-tiedosto, 4,6 Mt
Lataa tästä tutkintaselostus, pdf-tiedosto, 4,6 Mt
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
B1/2010Y<br />
Urheiluhallin katon romahtaminen Järvenpäässä 23.2.2010<br />
ja muita rakennevaurioita kevättalvella 2010<br />
Sisääntulokatoksen vaurioituminen<br />
Espoossa päiväkodin sisääntulokuistin tolpat olivat kallistuneet ja myöhemmin sisällä<br />
kuului vaurioitumisääniä ja seinissä havaittiin halkeamia. Katolta ilmeisesti yöllä liukunut<br />
lumi aiheutti vaakavoiman, joka kallisti sisääntulokatoksen noin 20 cm irti ulkoseinästä.<br />
Samalla kipsilevyseiniin ja kantamattomiin harkkoseiniin tuli halkeamia. Vastaavanlaisia<br />
kuistin vaurioitumisia oli löydettävissä pelastustoimen tietokannasta. Katosten suunnittelussa<br />
pitää ohjeiden mukaan ottaa huomioon lumen valumisesta aiheutuvat kuormitukset.<br />
Kuolemaan johtanut irtonaisen suojakatoksen putoaminen<br />
Vihdissä sattunut polttopuiden suojakatoksen putoaminen poikkesi muista tutkituista tapauksista<br />
siten, että kyseessä ei ollut rakennusluvan alainen rakenne. Romahdus aiheutti<br />
ihmisen kuoleman. Vajaan 20 neliömetrin kokoinen puusta rakennettu suojakatos oli<br />
vapaasti puupinon päällä. Kun polttopuita otettiin myyntiä varten pois, katos putosi työntekijän<br />
päälle. Katoksen paino lumikuormineen oli suurin piirtein yksi tonni.<br />
Tapaus kiinnittää huomiota myös sellaisiin rakenteisiin tai rakennelmiin, jotka voivat jäädä<br />
viranomaisvalvonnan ulkopuolelle.<br />
Muiden kevättalven 2010 rakennevaurioiden analysointi<br />
Rakenteille sattuneista vaurioista tai vaaratilanteista ei kerry tietoa keskitetysti siinä tarkoituksessa,<br />
että tiedon avulla voitaisiin tehdä yhteenvetoja tapahtumien kulusta, rakennetyypeistä,<br />
materiaaleista, rakentamisajankohdista, lumikuormista tai muista tapahtuman<br />
taustatiedoista. Niistä tapauksista, joihin on hälytetty pelastustoimen yksiköitä, jää<br />
tieto pelastustoimen Pronto-tietokantaan samaan tapaan kuin kaikista muistakin onnettomuustyypeistä.<br />
Tiedot kerätään ensisijaisesti pelastustoimen kehittämistarkoituksiin,<br />
joten tiedot eivät mahdollista itse onnettomuuksien yksityiskohtaista analysointia.<br />
Sortumaksi tai sortumavaaraksi kirjattuja tapauksia oli Pronto-tietokannassa kevättalvella<br />
137. Kun niistä poistettiin vähäiset tapaukset, väärät kirjaukset ja muihin kuin kattoihin<br />
liittyvät sortumat, jäi jäljelle 99 tapausta. Niistä pelastuslaitoksen tehtävään johtaneita<br />
kattosortumia oli 47 muiden ollessa rakenteellisiin muutoksiin johtaneita vaaratilanteita.<br />
Tapahtumat keskittyivät lähes kokonaan Etelä-Suomen ja Pohjanmaan alueille.<br />
Lumikuormat kevättalvella 2010 ja kinostuminen<br />
Suomen Ympäristökeskus teki yhteenvedon lumitilanteesta eri vesistöalueilla. Vantaanjoen<br />
vesistöalueella talvi oli vertailluista vesistöalueista aikaisempaan tilastoon suhteutettuna<br />
kaikkein runsaslumisin. Siellä lunta oli 15 % enemmän kuin kertaakaan vuoden<br />
1991 jälkeen.<br />
Kuitenkin vuosina 1961–1990 lunta oli ollut Vantaanjoen vesistöalueella seitsemänä talvena<br />
enemmän kuin kevättalvella 2010. Maksimivesiarvo kevättalvella 2010 oli 142 mm,<br />
kun se oli ollut 1961–1990 enimmillään 240 mm. Yksi millimetri vastaa yhtä kilogrammaa<br />
neliömetriä kohden. Etelä-Suomen suunnalla tyypillisesti mitoituksessa käytettävä<br />
lumikuorma on suuruusluokkaa 180–200 kg/m 2 , joka kerrotaan vielä varmuuskertoimel-<br />
72
Change language