Turun korkeakoulujen kirjasto- ja tietopalveluiden ... - Opetusministeriö

johdon ja yliopiston opettaja- ja tutkijakunnan kesken vaikeuttaa tutkija- ja opettajakunnan
monilla aloilla huomattavan puutteelliseksi osoittautunut kokonaiskuva tiedonhallintakäytäntöjen
kansainvälisestä kehityksestä ja muissa yliopistoissa toteutettujen uudistusten perusteluista.
Erimielisyyksiä on aiheuttanut ennen muuta kysymys tiedekuntien, laitosten ja oppiaineiden
omien kirjastojen asemasta. Näiden kirjastojen kartuttamiseen käytetyn rahoituksen
määrissä on suuria eroja. Vuosittain tietoaineistohankintoihin käytetty summa vaihtelee
muutamasta sadasta eurosta jopa kymmeniin tuhansiin euroihin. Turun yliopistossa ongelmaksi
on muodostunut yliopiston oman kirjastolaitoksen sekä tiedekuntien, laitosten ja
oppiaineiden kilpailu voimavaroista. Heikko koordinaatio on johtanut päällekkäisiin toimintoihin
ja voimavarojen epätarkoituksenmukaisen käyttöön.
Painatteiden ja tietoaineistojen käyttö ja säilyttäminen laitoksilla, oppiaineiden tiloissa
ja tutkijoiden omissa työhuoneissa ei ole poikkeuksellista. Toiminnan tulee kuitenkin olla
kontrolloitua. Tärkeää on, että kirjallisuuden ja muiden aineistojen hankinta on koordinoitua.
Kirjallisuutta voidaan hyvin hankkia tutkijoiden, opettajien ja tutkimushankkeiden
tarpeisiin ja sijoittaa ne laitoksille ja muihin tarkoitusta vastaaviin tiloihin. Aineistojen käyttöä
voidaan myös rajoittaa siten, että varmistetaan tarvittavien teosten ja aineistojen jatkuva
saatavuus tutkimuksessa ja opetuksessa. Tärkeää on, että kaikki yliopiston hankkimat ja
lahjoituksina vastaanottamat tietoaineistot löytyvät kattavasti kokoelmaluettelosta, johon
myös niiden sijoitus ja käyttöä koskevat rajoitukset on selkeästi merkitty. Tärkeää on myös
seurata käyttörajoitusten alaisten aineistojen käyttöä ja siirtää ne käyttötarpeen muuttuessa
vapaammin käytettäviksi. Toimintatapoja selkeyttämällä voidaan varsin pienin toimenpitein
taata julkisin varoin rahoitettujen kirjojen ja tietoaineistojen mahdollisimman hyvin
kaikkia asiakasryhmiä palveleva käyttö.
3.3 Tietoaineistojen saatavuuden ja käytettävyyden
parantaminen
Turun yliopiston kirjaston toimintaa vaivaava resurssipula on opettajien ja tutkijoiden mukaan
yksi merkittävä syy pienten laitos- ja oppiainekirjaston syntymiselle. Varoja aineistohankintoihin
on ollut helpommin löydettävissä tiedekuntien määrärahoista ja tarpeelliseksi
katsottujen aineistojen hankinta on voitu varmistaa, kun samoista hankintamäärärahoista ei
ole ollut kilpailemassa muita laitoksia ja tiedekuntia. Hankintamäärärahojen lisäksi oppiaine-
ja seminaarikirjastojen kasvua on lisännyt päivystyksettä toimivissa yliopiston kirjastoon
kuuluvissa kirjastoyksiköissä havaittu suuri hävikki. Tilanne on synnyttänyt noidankehän,
kun kirjastorakenteen hajanaisuus ja monikerroksisuus kasvattaa kirjastopalveluiden ylläpitokuluja.
Syntynyt resurssipula taas pakottaa supistamaan päivystys- ja aukioloaikoja. Päivystyksen
puutteessa aineistojen hävikki kasvaa, jolloin aineistot hankitaan mahdollisuuksien
mukaan mieluummin laitoksille, jossa tutkimus- ja opetushenkilökuntaa on yleensä
paikalla ja aineistojen valvonta helpompaa.
Edellä mainituista syistä tiedekunnat ja laitokset suhtautuvat varauksellisesti tietoaineistohankintojensa
siirtämiseen kokonaan yliopiston kirjaston hoidettaviksi. Tiedekunnat
haluavat omalla varainkäytöllään varmistaa sananvaltansa oman tieteenalan aineistohankinnoissa.
Kirjaston ja tiedekuntien parempi yhteistyö ja koordinaatio aineistojen hankinnassa
ja hallinnassa on välttämätöntä. Rahoitusmekanismien on turvattava tiedekuntien ja laitosten
mahdollisuus vaikuttaa keskeisiin aineistohankintoihinsa riippumatta siitä, osoitetaanko
rahoitus yliopistokirjastolle vai tiedekunnille tai laitoksille. Åbo Akademin kirjastossa kir-
35