Koko kirja - Kuluttajatutkimuskeskus
Koko kirja - Kuluttajatutkimuskeskus
Koko kirja - Kuluttajatutkimuskeskus
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
Ajankäyttötutkimukset, joita tehtiin monissa maissa, houkuttelivat<br />
kuitenkin estimoimaan kotityön arvoa. Se käy verrattain helposti kertomalla<br />
työtunnit sopivilla palkoilla. Työn arvo vastaa kotitaloustuotannon<br />
arvonlisäyksen likiarvoa, joka suhteutettuna bruttokansantuotteeseen antaa<br />
käsityksen kotitaloustuotannon suhteellisesta koosta kansantaloudessa.<br />
Tuloksista on tehty kansainvälisiä vertailuja, vaikkakin niihin on sisältynyt<br />
menetelmällisiä ja palkkatasoihin liittyviä eroja. Kotityön arvo on<br />
vaihdellut 30–50 prosenttia BKT:sta. Naisten osuus kotitaloustuotannosta<br />
on ollut noin 65 prosenttia läntisissä teollisuusmaissa lukuun ottamatta<br />
Japania, jossa se oli 85 prosenttia vuoden 1996 tutkimuksen mukaan<br />
(OECD 1995, 45–57, Varjonen 2000, 49).<br />
Kotityötutkimus, näkökulman laajentaja<br />
Sosiaali- ja terveysministeriön Kotityötutkimus (Kilpiö 1980a) 1970- ja<br />
1980-lukujen vaihteessa edusti uudenlaista näkökulmaa. Se tähtäsi kotitaloustuotannon<br />
yksityiskohtaisempaan analysointiin ja menetelmän<br />
kehittämiseen. Tavoitteena oli mitata kotitaloustuotantoa eri tavoin, sekä<br />
panoksiin että tuotoksiin perustuvia lähestymistapoja käyttäen. Kotitaloustuotannon<br />
erilaisten hyvinvointivaikutusten selvittämiseksi tutkimuksessa<br />
pohdittiin kotityön määrittelyjä ja ryhmittelyjä sekä vaikutuksia<br />
eri kotitaloustyyppeihin. Tutkimus muodostui menetelmälliseksi kivijalaksi,<br />
johon kansainvälisessä <strong>kirja</strong>llisuudessa toistuvasti viitataan.<br />
Kotityön tai kotitaloustyön käsite vaati määrittelyä, sillä terminologia ei<br />
ollut vakiintunut. Kotityötutkimuksessa palkattomalla kotityöllä tarkoitettiin<br />
sitä työtä, jota kotitalouden jäsenet tekevät yksityistalouden ja<br />
perheenjäsenten hoitamiseksi ja josta he eivät saa palkkaa talouden ulkopuolelta<br />
(Kilpiö 1980b, 1). Kotityö rajattiin koskemaan niitä työpanoksia,<br />
jotka eivät sisältyneet kansantalouden tilinpitoon (Kilpiö 1980a, 8).<br />
Koottu aineisto oli huomattavasti laajempi kuin aikaisemmissa kotityötä<br />
tarkastelevissa tutkimuksissa. Otos suhteutettiin perusjoukkoon ja<br />
sille määritettiin kotitalouskohtaiset painokertoimet. Näin tulokset voitiin<br />
korottaa koko väestön tasolle. Aineisto käsitti sekä kotitalouksien tuottamat<br />
tavarat ja palvelukset (ateriat, leivonnaiset, vaatteet ym.) että työhön<br />
käytetyn ajan.<br />
Kotitaloustuotannon laskenta institutionalisoituu<br />
Uudistettaessa kansantalouden tilinpidon menetelmää (SNA93) keskusteltiin<br />
paljon tuotannon rajoista ja erityisesti omaan käyttöön tuotettujen<br />
tavaroiden ja palvelujen sisällyttämisestä tilinpitoon. Tuloksena oli<br />
4
Change language