Koko kirja - Kuluttajatutkimuskeskus
Koko kirja - Kuluttajatutkimuskeskus
Koko kirja - Kuluttajatutkimuskeskus
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
Toiseksi se on varma menetelmä kerätä aineistoa, koska paneelista on<br />
ollut suhteellisen helppoa rekrytoida keskustelijoita ja osallistujat ovat<br />
motivoituneita keskustelijoita. Kuluttajatutkimuskeskukseen on muodostunut<br />
osaamista keskusteluun sopivien teemojen muodostamiseen,<br />
panelistien rekrytoimiseen, ryhmäkeskustelujen järjestämiseen, keskustelujen<br />
nauhoittamiseen ja nauhoitusten litteroimiseen sekä keskusteluaineistojen<br />
käyttöön laadullisena tutkimusaineistona.<br />
Tutkijoille keskusteluaineistot ovat avanneet uusia näkemyksiä tai<br />
ainakin täydentäneet tutkijan olemassa olevaa käsitystä teemasta.<br />
Keskusteluun osallistuneiden näkemykset ovat välillä yllättäviä ja<br />
keskustelijat ovat mahdollisesti pitäneet aivan eri asioita tärkeinä kuin<br />
tutkija on etukäteen kirjoituspöytänsä ääressä pohtinut. Osa tutkijoista on<br />
käyttänyt keskusteluja kyselylomakkeiden kysymysten ja vastausvaihtoehtojen<br />
muokkaamiseen. He kokivat saaneensa keskusteluista ideoita<br />
kysymyksiksi, jotka muuten olisivat jääneet kysymättä. Ryhmäkeskustelua<br />
luonnehdittiin anteeksiantavaksi menetelmäksi verrattuna vaikkapa<br />
lomakkeella tapahtuvaan tiedonkeruuseen. Kyselylomakkeessa on<br />
vähemmän mahdollisuuksia kysymysten ”kokeiluun”: kun se on lähetetty,<br />
kysymyksiä ei voi enää tarkentaa. Keskusteluissa tutkija saa palautetta<br />
keskustelijoille esittämiinsä kysymyksiin ja voi muokata niitä edelleen.<br />
Tutkijoiden keskustelussa pohdittiin, mikä saa ryhmän toimimaan<br />
yhteen. Kaikilla oli omia kokemuksia siitä, että onnistuneessa keskustelussa<br />
osallistujat muodostavat toisiaan kuuntelevien ja kommentoivien<br />
ihmisten ryhmän eikä keskustelu ole peräkkäisiä vastauksia vetäjän esittämiin<br />
kysymyksiin. Yksi keino saada aikaan yhteistä keskustelua on ollut<br />
se, että ryhmään on valittu keskenään samanlaisia kokemuksia jakavia<br />
henkilöitä. Keskustelijat voidaan ryhmitellä etukäteen muun muassa iän<br />
tai asuinpaikan perusteella. Esimerkiksi keskusteluissa kaupassa asioimisesta<br />
tutkijoista onnistuneita olivat olleet ne keskustelut, joissa osallistujat<br />
olivat samalta, melko pieneltä paikkakunnalta. Näissä keskusteluissa<br />
osallistujat olivat tunnistaneet toistensa käyttämiä kauppoja ja jakaneet<br />
niistä kokemuksiaan.<br />
Kun tutkijat pohtivat yhdessä ryhmäkeskusteluista kertyneitä kokemuksia,<br />
menetelmän mukanaan tuomat haasteet nousevat luonnollisesti<br />
puheenaiheeksi. Ongelmallisena pidettiin ainakin vetäjän virittäytymistä<br />
keskusteluun. Vetäjän vireystilan ohella myös keskustelijoiden mielialat<br />
vaikuttavat keskusteluun. Esimerkiksi, jos asiaan intohimoisesti suhtautuvat<br />
saavat muilta ryhmäläisiltä vähätteleviä kommentteja, voi keskustelu<br />
muuttua väittelyksi. Tässä vaiheessa ryhmän vetäjä miettii, että miten<br />
saada tilanne rauhoittumaan. Aina tutkijan ja ryhmäkeskusteluun osallistuvien<br />
näkökulmien yhdistäminen ei myöskään ole ollut yksinkertaista.<br />
Vetäjä on voinut tulla yllätetyksi esimerkiksi siinä, miten henkilökohtaiseksi<br />
keskustelu voi mennä. Esimerkiksi ”lämmittelykierroksen” kysymys<br />
199
Change language