Sisäasiainministeriön kertomus salaisten pakkokeinojen ... - Poliisi
Sisäasiainministeriön kertomus salaisten pakkokeinojen ... - Poliisi
Sisäasiainministeriön kertomus salaisten pakkokeinojen ... - Poliisi
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
34<br />
6. LOPUKSI<br />
Maaliskuun alussa laadittava sisäasiainministeriön <strong>kertomus</strong> aiheuttaa sen, että vuositilaston<br />
laadintaa varten tarvittava aineisto ei ole vielä kaikilta osin käytettävissä erityisesti silloin, kun<br />
joudutaan tekemään vertailevia selvityksiä ja pyytämään lisäselvityksiä. Erityisesti tämä koskee<br />
niiden <strong>pakkokeinojen</strong> käyttöä, jotka eivät ole vielä mukana keskitetyssä tietojärjestelmässä vaan<br />
ovat sisäasiainministeriöön lähetettävän pöytäkirjan varassa. Suuri osa viime vuonna aloitetuista<br />
esitutkinnoista ja pakkokeinoista on myös edelleen kesken. Vaikka yksittäinen pakkokeino olisi<br />
päätettykin vuoden 2003 puolella ei pakkokeinopöytäkirjaan voida vielä tehdä kaikkia tarvittavia<br />
merkintöjä, esimerkiksi rikoksesta epäillylle ilmoittamisen osalta ja pakkokeinon<br />
merkitysarviointikin on keskeneräisessä jutussa vaikea vielä tuossa vaiheessa arvioida.<br />
Salaisten <strong>pakkokeinojen</strong> käyttöä tullaan nykyistä enemmän keskittämään keskusrikospoliisin kautta<br />
hoidettavaksi käyttöön otettavan SALPA-järjestelmän kautta. Näin voidaan nykyistä paremmin<br />
varmistaa <strong>salaisten</strong> <strong>pakkokeinojen</strong> käytön yhdenmukaisuus ja laillisuuskriteereiden täyttyminen<br />
sekä käytettyjen <strong>pakkokeinojen</strong> määrän luotettavuus. Nyt kehitteillä oleva ja vajaan vuoden kuluttua<br />
tuotantokäyttöön otettava keskitetty <strong>salaisten</strong> <strong>pakkokeinojen</strong> tietojärjestelmä tulee edelleen<br />
lisäämään sekä laillisuusvalvonta- että tilastointiominaisuuksia. Salaisten <strong>pakkokeinojen</strong><br />
keskittäminen tietojärjestelmän kautta tapahtuvaksi tukee ja täydentää poliisin ylijohdon<br />
suorittamaa laillisuusvalvontaa.<br />
Vuoden 2004 alusta voimaan tullut pakkokeinolain uudistus lisäsi sekä telekuuntelun että<br />
televalvonnan käyttöalaa uusiin rikoslajeihin. Muutoksen jälkeen telekuuntelun mahdollistavat mm.<br />
törkeä lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö, törkeä vahingonteko ja tietyt törkeät talousrikokset.<br />
Televalvonnan edellytyksenä on rikos, josta säädetty ankarin rangaistus on vähintään 4 vuotta<br />
vankeutta ja uusina rikoksina televalvonnan piirissä ovat mm. paritusrikokset ja terroristisessa<br />
tarkoituksessa tehtävien rikosten valmistelut. Myös matkaviestinten sijaintitietojen hankkiminen eli<br />
ns. tolppalupa tuli mahdolliseksi. Telepakkokeinoja voi myös entistä laajemmin käyttää muun kuin<br />
perinteisen puhelinliikenteen tarkkailuun, sillä teleliittymän lisäksi kohteena voi olla teleosoite ja<br />
telepäätelaite. Uusi pakkokeinolaki mahdollistaa telekuuntelun käytön mm. sähköpostiin ja muuhun<br />
internet-viestintään.<br />
<strong>Poliisi</strong>n ylijohto arvioi, että pakkokeinolain muutokset, joissa tele<strong>pakkokeinojen</strong> käyttöalaa on<br />
laajennettu, ovat omiaan jossain määrin lisäämään tele<strong>pakkokeinojen</strong> käytön määrää mutta ei katso<br />
kuitenkaan tele<strong>pakkokeinojen</strong> toteuttamisen rajoittamiselle olevan nykyisellään perustetta, sillä<br />
telepakkokeinoilla on edelleenkin suuri merkitys törkeiden rikosten paljastamisessa, tutkinnan<br />
suuntaamisessa sekä rikosten selvittämisessä ja tele<strong>pakkokeinojen</strong> kohteena olleiden rikoksesta<br />
epäiltyjen määrä on vuonna 2003 vähentynyt edelliseen vuoteen verrattuna.<br />
Vaikka telepakkokeinolupien määrän kehitys on ollut nouseva, eivät tele<strong>pakkokeinojen</strong> kohteena<br />
olleiden rikoksesta epäiltyjen määrät ole vuoteen 2002 saakka nousseet sellaisessa suhteessa kuin<br />
lupamäärät, mikä johtuu rikoksesta epäiltyjen käyttämistä useista liittymistä sekä erityisesti<br />
jatkolupien määrän selvästä noususta. Tutkinnanjohtajat ovat joutuneet esittämään tuomioistuimille<br />
yhä enemmän jatkolupavaatimuksia johtuen tutkinta-aikojen pitenemisestä ja selvittämisen<br />
vaikeutumisesta, koska rikoskokonaisuudet ovat monialaistuneet sekä suunnitelmallisuus ja<br />
kansainvälistyminen ovat lisääntyneet.<br />
Suomen tele<strong>pakkokeinojen</strong> lupamäärien vertaaminen esimerkiksi Ruotsin lupatilastoihin tuomatta<br />
samanaikaisesti esille luvan määräytymisen perusteita, johtaa vääristyneeseen käsitykseen<br />
varsinaisten tele<strong>pakkokeinojen</strong> käytön määrien osalta Suomessa. Esimerkiksi Ruotsissa<br />
telekuuntelun kohteena olleiden rikoksesta epäiltyjen lukumäärä on suurempi kuin Suomessa mutta