Lataa (pdf) - Kuntatekniikka.Fi
Lataa (pdf) - Kuntatekniikka.Fi
Lataa (pdf) - Kuntatekniikka.Fi
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
LIIKUNTAPAIKAT<br />
Yrjönkadun kylpylätyyppinen uimahalli<br />
valmistui 1927.<br />
Uimastadionin rakentaminen keskeytyi<br />
sotien aikana. Se valmistui vasta 1952.<br />
Kumpulan maauimala peruskorjattiin viimeisenä olympiarakennuksista vuosina 2003–05.<br />
tuhatta euroa<br />
tojen perustamiskausi. Toiminta<br />
laajeni, kun 1954 kalastuksenvalvonta<br />
siirtyi urheilu- ja retkeilytoimistoon.<br />
Jääkenttäsäätiö sai 1958 valmiiksi<br />
tekojäästadionin. Paikalle<br />
nousi 1966 Helsingin jäähalli.<br />
Kaupungin omistama säätiö hoitaa<br />
useita harjoitusjäähalleja. Kaupungin<br />
tuella toteutunut yksityinen<br />
urheilu- ja viihdeareena Hartwall<br />
Areena valmistui 1997.<br />
Toinen merkittävä kaupunkikonserniin<br />
kuuluva liikuntapalvelujen<br />
tuottaja, Urheiluhallit<br />
Oy aloitti toimintansa 1962, kun<br />
Helsingin Urheilutalo valmistui.<br />
Tämän jälkeen se on rakentanut<br />
useita uintiin ja sisäliikuntaan<br />
tarkoitettuja kohteita, joista uusin<br />
on kansainväliset mitat täyttävä<br />
Mäkelänrinteen Uintikeskus.<br />
Urheilu- ja ulkoiluvirasto<br />
perustetaan 1964<br />
Liikunta sai vasta 1964 oman viraston,<br />
kun perustettiin urheiluja<br />
ulkoiluvirasto. Samana vuonna<br />
Helsingin liikuntatoimen rakentamisinvestoinnit 2001–08<br />
uusi virasto alkoi hoitaa venesatamia,<br />
kun ne siirrettiin sinne satamalaitokselta.<br />
Nykyisin kaupungista<br />
löytyy 12 000 venepaikkaa,<br />
joista osaa hoitavat venekerhot.<br />
Vuonna 1968 ensimmäinen<br />
liikuntapuisto valmistui Pirkkolaan.<br />
Tämän jälkeen näitä liikuntapalvelujen<br />
keskittymiä on<br />
rakennettu eri puolille kaupunkia.<br />
Ne muodostavat liikuntapaikkaverkoston<br />
rungon, ja niitä<br />
yhdistää toisiinsa laaja ulkoilureittiverkosto.<br />
Kevyen liikenteen väylät ovat<br />
Helsingin suosituin liikuntapaikka.<br />
Näitä kävelyyn, juoksemiseen<br />
ja pyöräilyyn soveltuvia väyliä on<br />
yhteensä 1 200 kilometriä.<br />
Vuonna 1973 kaupungin urheilu-<br />
ja ulkoilulaitosrahastosta<br />
myönnettiin ensimmäiset lainat<br />
liikuntapaikkarakentamiseen.<br />
Rahaston edulliset lainat ovat<br />
mahdollistaneet monien uusien<br />
yksityisten liikuntapaikkojen rakentamisen.<br />
Kaupungin liikuntakonserniin<br />
kuuluu useita liikuntapalveluja<br />
tuottavia virastoja ja<br />
yhteisöjä. Monet saavat huomattavaa<br />
taloudellista tukea kaupungilta<br />
edullisina vuokrina, rakentamislainoina<br />
ja erilaisina avustuksina.<br />
Liikunnanohjaustoiminta laajeni,<br />
kun 1973 aloitettiin erityisliikunta.<br />
Liikuntapalvelut paranivat<br />
merkittävästi, kun 1975 Messuhalli<br />
siirtyi liikuntakäyttöön ja<br />
sen nimeksi tuli Töölön kisahalli.<br />
Tällä sisäliikunnan monitoimihallilla<br />
on vuosittain lähes<br />
500 000 kävijää.<br />
Olympiarakennukset<br />
korjattiin laman aikana<br />
Nykyinen liikuntavirasto aloitti<br />
1989. Viraston nimi muuttui, ja<br />
samalla Korkeasaaren eläintarha<br />
erotettiin omaksi hallintokunnaksi.<br />
1990-luvun laman aikana<br />
peruskorjattiin kulttuurihistoriallisesti<br />
merkittävät olympiarakennukset.<br />
Nämä rakennuksen ovat<br />
edelleenkin Helsingin liikuntapaikkaverkoston<br />
perusrunko.<br />
Kaupungin henkilöstöliikunta<br />
tuli 1991 osaksi liikuntaviraston<br />
toimintaa. Se on tärkeä osa<br />
lähes 40 000 kaupungin työnte-<br />
12 <strong>Kuntatekniikka</strong> 2/2009
Change language